MÄNTSÄLÄN KUNTA JA NIVOS VESI OY

Transkriptio

1 RAPORTTI MÄNTSÄLÄN KUNTA JA NIVOS VESI OY Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi alueen vesihuollon esisuunnitelma ja kannattavuusarvio sekä asukaskysely

2 2 Versio Päiväys/Laatija Päiväys/Tarkastanut Päiväys/Hyväksynyt Huomautukset Alkuperäinen versio / Reija Kolehmainen Leena Sänkiaho ( asti) Anna Klobut Kalle Reinikainen / Reija Kolehmainen / Terhi Renko Pöyry Finland Oy, PL 50 (Jaakonkatu 3), Vantaa, Puh , Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 Sisältö 3 1 JOHDANTO Työn lähtökohta Työn lainsäädännöllinen tausta Aiemmin laaditut suunnitelmat Haja-asutusalueiden keskitetyn vesihuollon rakentaminen Paikkatietomenetelmän periaatteet NYKYTILA Suunnittelualue ja väestö Vesihuollon järjestäminen Suunnittelualueen ympäristönäkökohdat Kaivoveden laatu VESIHUOLLON JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT Kiinteistökohtaiset vesi- ja jätevesijärjestelmät Keskitetty vesihuolto KUSTANNUSTARKASTELU Toiminta-alue Tarkastelussa huomioidut vaihtoehdot Vesihuoltoverkostot Kaasulinja Laskentaperiaatteet Tulokset liittymisasteella 75 % Tulokset liittymisasteella 100 % Koonti Liittymismaksujen kriittisten pisteiden tarkastelu Kiinteistöjen maksut eri vaihtoehdoissa Pääomakorvauksen tarkastelutavan tarkistus ASUKASTILAISUUS JA -KYSELY Asukastilaisuus Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyn tulokset JOHTOPÄÄTÖKSET Vesihuollon tarve ja keskitetyn vesihuollon kustannukset Kiinteistöjen näkökulma Vesihuollon järjestämisen vaihtoehdot Liitteet Liite 1 Liite 2 Kannattavuustarkastelussa käytetyt laskentaperiaatteet Asukaskyselyn kysymykset ja vastaukset

4 1 JOHDANTO Työn lähtökohta Mäntsälän kunnan vesihuoltostrategiassa (2016) on tuotu esiin, että Saaren, Levannon ja Hautjärven alueiden vesihuollon tarve tulee selvittää. Alueen vesihuollon järjestämistä on pohdittu kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa v Kunnalla on vesihuoltolain mukaan velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin vesihuollon järjestämiseksi, mikäli alueella on suurehkon asukasjoukon tarve tai jos terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat. Suunnittelualueella asuu noin 975 asukasta, joista Kaukalammen alueella noin 189, Saaren alueella 216, Levannon alueella 226 ja Hautjärven alueella 130. Loput 975 asukkaasta asuu em. alueiden lähettyvillä. Kunnan ennusteen mukaan koko suunnittelualueen asukasluku kasvaa 10 vuoden aikana 105 asukkaalla. Mäntsälän kunnassa on useita vesihuolto-osuuskuntia (Levanto, Sälinkää, Hirvihaara, Suoni, Mustijoki, Korku, Saari) 1, jotka vastaavat haja-asutusalueiden vesihuollosta. Lisäksi Saaren kylässä toimivalla Keudan ammattioppilaitoksella on oma vedenottamo ja jätevedenpuhdistamo. Kunnan omistama vesihuoltolaitos Nivos Vesi Oy vastaa pääsääntöisesti asemakaava-alueiden vesihuollosta. Tässä työssä arvioitiin suunnittelualueen tarkoituksenmukaista toiminta-alueen laajuutta, vaihtoehtoisia vesihuollon järjestämistapoja ja keskitetyn vesihuollon pitkän aikavälin taloudellista kannattavuutta. Lisäksi työn yhteydessä järjestettiin asukastilaisuus (Mäntsälän kunnantalolla ) ja asukaskysely (heinäkuussa 2017), joiden tarkoituksena oli tiedottaa alueen asukkaita tekeillä olevasta selvitystyöstä ja saada tietoa alueen asukkaiden näkemyksistä koskien vesihuollon järjestämistä. 1.2 Työn lainsäädännöllinen tausta Vesihuollon tarve Vesihuoltolaissa 2 säädetään seuraavasti: Jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. Kunta voi täyttää järjestämisvelvollisuuden ryhtymällä toimenpiteisiin keskitetyn tai tilanteeseen soveltuvan kiinteistökohtaisen vesihuoltoratkaisun toteuttamiseksi. Kiinteistökohtaisen vaihtoehdon käyttämistä rajoittaa vesihuoltolain mukainen vaatimus sisällyttää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen alueet, joilla asutuksen tai siihen rinnastuvan elinkeino- tai vapaa-ajan toiminnan määrän tai laadun vuoksi kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen. 3 Pääsääntönä on, että verkostot rakennetaan sellaisille alueille, joissa verkostojen rakentaminen on kustannustehokkain vaihtoehto vesihuollon järjestämiseksi pitkällä aikavälillä tai verkostojen rakentamiselle on terveyden- tai ympäristönsuojelullinen syy. 3) 1 Mäntsälän kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma, Lisätty Saaren vesihuolto-osuuskunta, jolla ei toistaiseksi ole rakennettuja Vesihuoltoverkostoja. 2 Vesihuoltolaki (119/2001) ja laki vesihuoltolain muuttamisesta (681/2014)) sekä hallituksen esitys HE 218/ Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat. Kuntaliiton verkkojulkaisu, s. 14, 34, 35,

5 1.2.2 Toiminta-alueiden määrittäminen 5 Kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin. Taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei kuitenkaan tarvitse liittää vesihuoltolaitoksen vesihuoltoverkostoon, mikäli kiinteistöllä on toimivat vesihuoltolaitteistot. Taajama voidaan vesihuoltolakiin perustuen määritellä kahdella eri tavalla: - Vesihuoltolain taajama: Alue, jolla asuu vähintään 200 asukasta toisiaan lähellä olevissa rakennuksissa (VHL 3 8). Määritelmää on hallituksen esityksessä HE 218/2013 tarkennettu rakennusten etäisyyksien osalta: rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 m suurempi. - YKR-taajama (yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän mukainen taajama): Suomen Ympäristökeskuksen ja Tilastokeskuksen käyttämä yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän mukainen taajama-määritelmä. Taajamarajaus jakautuu tiheään taajama-alueeseen ja harvaan taajama-alueeseen. Tiheä taajama-alue vastaa aluetehokkuudeltaan yleisesti jo rakennettua asemakaavoitettua taajama-aluetta ja harva taajama-alue pääosin asemakaavoittamatonta alhaisen tehokkuuden taajama-aluetta. Harva taajama-alue voi olla keskeneräistä asemakaava-aluetta, asemakaavan lähialuetta, tiheämpää tienvarsiasutusta tai tiheään taajamaan kytkeytyvää, luonteeltaan kylämäistä asutusta. YKR-taajama huomioi asukasluvun, rakennusten lukumäärän, kerrosalan ja keskittyneisyyden. Käytettävä rajaus on 250 m x 250 m (paikkatietoaineisto). Vesihuoltolaitos voi tarjota vesihuoltopalveluita myös toiminta-alueen ulkopuolisille alueille. Mikäli kunnalla ei voida katsoa olevan vesihuollon järjestämisvelvollisuutta, toiminta-alueen määrittäminen verkostoalueelle ei ole välttämätöntä, ts., vesihuoltolaitos voi toimia myös toiminta-alueensa ulkopuolella. Tällöin alueella ei ole vesihuoltolaitoksen näkökulmasta liittämisvelvollisuutta eikä kiinteistöjen näkökulmasta liittymisvelvollisuutta. Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että: - vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti; ja - vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät vesihuollon maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. Yleisesti ottaen vesihuoltolaitoksen toiminta-alue suositellaan määritettävän kiinteistörajojen mukaan ja siten, että liittymisetäisyys verkostoon on kohtuullinen. Taajamassa kohtuulliseksi etäisyydeksi on arvioitu 20 m kiinteistörajan ja verkoston välillä. Taajaman ulkopuolella liitettävän rakennuksen tulisi sijaita alle 100 m etäisyydellä verkostosta. 4 Tämän takia laajojen kiinteistöjen osalta on tapana rajata toiminta-alue rakennettujen pihapiirien mukaisesti erityisesti asemakaava-alueen ulkopuolella. 4 Vesihuoltolakiopas Maa- ja metsätalousministeriö.

6 1.2.3 Vesihuollon maksut Koonti Vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle (VHL 4, 18 ). Maksujen tulee olla kohtuulliset ja tasapuoliset. Perus- ja liittymismaksut ovat eri alueilla erisuuruisia, jos tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä (VHL 4, 19 ). Vesihuoltolaki mahdollistaa vesihuollon tukemisen kunnan, valtion tai EU:n varoilla. Valtion tuesta vesihuoltolaitoksille säädetään laissa vesihuollon tukemisesta 5. Valtion antama tuki ei riipu siitä, kuka verkoston rakennuttaa (osuuskunta vai kunta/vesihuoltolaitos). EU:n tuki on investointitukea. Käytännössä valtio eivätkä kunnat nykytilassa tue vesihuoltoa taloudellisesti (valtion tukea myönnettiin toistaiseksi viimeisen kerran v. 2016). Kunnalla on vastuu vesihuollon järjestämisestä, mikäli asukasjoukon tarve tai terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä edellyttävät. Toiminnan täytyy kuitenkin olla taloudellisesti järkevää, sillä laitoksen tulee kattaa kulunsa maksutuloillaan ja maksujen tulee olla kohtuullisia. Perus- ja liittymismaksuissa tulee huomioida aiheuttamisperiaate. Pääsääntönä on, että verkostot rakennetaan sellaisille alueille, joissa verkostojen rakentaminen on kustannustehokkain vaihtoehto vesihuollon järjestämiseksi pitkällä aikavälillä tai verkostojen rakentamiselle on terveyden- tai ympäristönsuojelullinen syy. 1.3 Aiemmin laaditut suunnitelmat Suunnittelualuetta koskevat aiemmin laaditut vesihuollon suunnitelmat: - Mäntsälän kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma, Selvitys Viikinmäen jätevedenpuhdistamon valmiudesta vastaanottaa Mäntsälän jätevedet (Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä), Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan päätös: Alustavat ehdot Mäntsälän jätevesien johtamiselle Viikinmäen puhdistamolle meriviemärin kautta, Mustijoen vesistön ainevirtaama ja kuormitus -selvitys, Aiesopimus ylikunnallisen vesihuoltoyhteistyön valmistelua varten, KH Herrala-Henna-Mäntsälä yhdyslinjan yleissuunnitelma, Keudan jätevedenpuhdistamon kapasiteettitarkastelu, Mäntsälän vesihuoltostrategia Laki vesihuollon tukemisesta 686/2004.

7 1.4 Haja-asutusalueiden keskitetyn vesihuollon rakentaminen 7 Verkostojen rakentamiseen haja-asutusalueille liittyy erilasia näkökohtia: Puolesta: - Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen on ympäristön ja asukkaiden kannalta paras tapa järjestää kiinteistön vesihuolto. - Vesihuollon järjestäminen haja-asutusalueella on asiantuntevan toimijan käsissä. - Vesihuoltolaki oikeuttaa vesihuoltolaitoksen aiheuttamisperiaatteen noudattamiseen maksuissa, ts., haja-asutusalueen kustannukset voidaan lain mukaan kattaa maksutuloilla, jolloin vesiliiketoiminta on liiketaloudellisesti kannattavaa. Vastaan: - Vesihuoltoverkostojen rakentaminen haja-asutusalueelle aiheuttaa hallitsematonta rakentamista poikkeusluvin. Vesihuoltolaitoksen ei pitäisi määritellä yhdyskuntarakenteen kehittymisen suuntaa. - Vesihuoltopalveluiden järjestämisen yksikkökustannukset ovat hajaasutusalueella merkittävästi asemakaava-aluetta korkeammat. - Verkostojen laajentaminen voi realisoida jonkin investointitarpeen esim. jätevedenpuhdistamolla, mikä lisää vesihuoltolaitoksen kustannuksia. - Liittymishalukkuus on haja-asutusalueilla yleensä pieni, jolloin vesihuoltolaitoksen talous on niiden osalta vaikea saada kannattavaksi. Toiminta-alueella, joka ei ole vesihuoltolain mukaista taajamaa, verkostoon liittyminen ei olemassa olevien kiinteistöjen osalta ole pakollista. - Taantuvilla haja-asutusalueilla on heikkenevä mahdollisuus palvelujen ylläpitämiselle. - Vesihuolto voidaan järjestää haja-asutusalueella myös muilla tavoilla (osuuskunnat, kiinteistökohtaiset järjestelmät, yhteisjärjestelmät). 1.5 Paikkatietomenetelmän periaatteet Selvitystyössä hyödynnettiin paikkatietomenetelmää (ArcGIS). Tarkastelun lähtökohtana oli Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laatima menetelmä, joka on esitelty tarkemmin raportissa: Haja-asutusalueen yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut vuoteen Suunnittelualue jaettiin tarkastelussa 250 m x 250 m ruudukkoon. Lähtötietona käytettiin alueen rakennustietoja sekä rakennuskohtaista asutustietoa. Rakennukset on luokiteltu käyttötarkoituksen perusteella asuttuihin tai vesihuollon kannalta asutukseen verrattaviin rakennuksiin (koulut, toimistot yms.), jotka ovat vakituisessa käytössä. Näiden tietojen perusteella voitiin tunnistaa asutut ruudut. Vierekkäiset ruudut muodostavat kylämäisiä alueita, jotka vastaavat suurimpien alueiden osalta SYKE:n laatimia YKR-taajamarajauksia. 6 Haja-asutusalueen yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut vuoteen Helminen et al. 4/2013, SYKE.

8 2 NYKYTILA Suunnittelualue ja väestö Suunnittelualue kattaa Kaukalammen, Saaren, Levannon ja Hautjärven alueet (Kuva 2.1) Kustannustarkasteluissa oli lisäksi mukana vaihtoehto, johon Hautjärvi ei sisältynyt. Suunnittelualueella asuu noin 975 asukasta, joista Kaukalammen alueella noin 189, Saaren alueella 216, Levannon alueella 226 ja Hautjärven alueella 130. Loput 975 asukkaasta asuu em. alueiden lähettyvillä. Kunnan ennusteen mukaan koko suunnittelualueen asukasluku kasvaa 10 vuoden aikana 105 asukkaalla 7. Alueella toimii Keudan koulutuskeskus, Helsingin yliopiston pieneläinklinikka, peruskoulu ja päiväkoti. Suunnittelualue ei ole ns. YKR-taajamaa 8. Yli 39 asukkaan kylät Asuttu rakennus Suunnittelualue Levanto 226 as Saari 216 as Kaukalampi 189 as Hautjärvi 130 as Kuva 2.1 Suunnittelualue, kylärajaukset (SYKE:n yli 39 asukkaan kylät) ja asukasmäärät. Koko alueen asukasmäärä on 975 as (suunnittelualeen sisäpuolelle jäävät ruudut). 8 7 Suunnittelua palvelevaa aineistoa Mäntsälän kunta. 8 Yhdyskuntarakenteen kuvaamista ja muutoksen seurantaa varten on kehitetty yhdyskuntarakenteen elementtejä kuvaavia aluejakoja. YKR-aluejaot on toteutettu yhdistelemällä 250 x 250 metrin ruutuja paikkatietomenetelmillä. YKR-aluejakoja ovat taajamat, kylät, pienkylät ja maaseudun harva asutus. YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Kylät on jaettu kahteen luokkaan, asukkaan pienkylät sekä yli 39 asukkaan kylät. Lähde: SYKE, meta-tietopalvelu, saatavilla: 810C-FA3BE4FE5C92%7D

9 9 Tässä vaiheessa suunnittelua tunnistettiin suunnittelualueen keskeiset rakennetut kiinteistöt, jotka tulisi määrittää toiminta-alueeseen, mutta tarkempi rajaus tulisi tehdä vasta kun alueille laaditaan verkoston yleissuunnitelma. 2.2 Vesihuollon järjestäminen Suunnittelualueella on Levantoa lukuun ottamatta kiinteistökohtainen talousvesi- ja jätevesihuolto. Levannossa toimii talousveden tuotannosta ja jakelusta vastaava Levannon vesiosuuskunta, joka on ollut toiminnassa vuodesta 2001 lähtien. Osuuskunnalla on oma vedenottamo (kapasiteetti noin 200 m 3 /d) 9 ja noin 10 km vesijohtoverkostoa. Liittyneitä kiinteistöjä on noin 80 kpl ja liittymisaste on noin 92 %. (Mikäli oletetaan, että yhdessä kiinteistössä on 2,5 asukasta, vastaa tämä 200 asukasta.) Osuuskuntaan on vuosittain liittynyt yksittäisiä kiinteistöjä. Jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Vesiosuuskunnan sähköiset verkostokartat valmistuvat vuoden 2017 aikana. Osuuskunnalle huhtikuussa 2017 tehdyn kyselyn mukaan alueella on tarvetta varavesiyhteydelle 10. Saman kyselyn mukaan alueen kiinteistöillä ei ole kiinnostusta keskitetylle jätevesihuollolle. Saaren alueelle on v perustettu vesihuolto-osuuskunta, jolla ei toistaiseksi ole vesihuoltoverkostoja. Esisuunnitelman mukaan alueen noin 200 kiinteistöstä 120 kiinteistöä on arvioitu voitavan liittää keskitettyyn vesihuoltoon 11. (Mikäli oletetaan, että yhdessä kiinteistössä on 2,5 asukasta, vastaa tämä 300 liittynyttä asukasta.) Merkittävä yksittäinen vedenkuluttaja suunnittelualueella on Keudan koulutuskeskus Saaren kylässä (maatalous- ja puutarhaoppilaitos). Keudalla on toimiva vedenottamo (kapasiteetti noin 50 m 3 /d) 12 ja jätevedenpuhdistamo (aktiivilietelaitos, Metoxy). Vedenottamon vesi käsitellään vedessä havaittujen torjunta-aineiden vuoksi aktiivihiilisuodatuksella 13. Puhdistamo on rakennettu v ja se on mitoitettu asukasvastineluvulle (AVL) 250. Puhdistetut jätevedet johdetaan Mäntsälänjokeen. Puhdistamoa on saneerattu 2000-luvun alussa. Puhdistamolle johdetaan alueen asumisjätevesiä sekä alueella sijaitsevan Helsingin yliopiston pieneläinklinikan jätevesiä ja maitohuonevesiä. Lisäksi vuodesta 2014 lähtien puhdistamolle on johdettu Saaren alakoulun jätevesiä (165 hlö). Keudan jätevedenpuhdistamolle on laadittu kapasiteettitarkastelu vuonna , jonka perusteella on arvioitu laitoksen kapasiteettia ja vaadittavia toimenpiteitä eri liittyjämäärillä. Keudan puhdistamon keskimääräinen vuorokausivirtaama v oli 32 m 3 /d (AVL 460). Kapasiteettitarkastelun perusteella voidaan todeta, että laitoksella on riittävästi kapasiteettia 700 asukkaan jätevesien käsittelyyn, mutta laitos tulee saneerata 10 vuoden sisällä (kustannusarvio nykyrahassa ). Mikäli puhdistamolle johdetaan jätevesiä laajemmalta alueelta (AVL 1 200), tulisi tilalle rakentaa uusi puhdistamo (kustannusarvio nykyrahassa ). Levannon ja Keudan vedenottamoiden vedenottoa voitaisiin tarvittaessa lisätä arviolta m 3 /d tasoon asti 15. Keuda ei näe tarkoituksenmukaiseksi laajentaa jätevedenpuhdistamoa eikä toimia alueellisen jätevesilaitoksen ylläpitäjänä Mäntsälän kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma, 2010, s Levannon vesiosuuskunta, Jukka Männistö, Esisuunnitelmaan viitattu raportissa: Mäntsälän kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma, 2010, s Mäntsälän kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma, 2010, s Mäntsälän kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma, 2010, s Keudan jätevedenpuhdistamon kapasiteettitarkastelu, 2016, Ramboll. 15 Mäntsälän kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma, 2010, s. 18.

10 2.3 Suunnittelualueen ympäristönäkökohdat 10 Kuvassa 2.2 on esitetty ne tarkastellut rakennetut ruudut, jotka sijaitsevat pohjavesialueella tai luonnonsuojelualueella tai 100 m säteellä vesistöstä (SYKE, 2017) (Kuva 2.2). Saaren ja Levanto-Vasaraisennummen pohjavesialueet sijaitsevat suunnittelualueella. Alueella sijaitseva Hunttijärvi on rehevöitynyt pelloilta ja asutuksen jätevesistä järveen kulkeutuneiden ravinteiden vuoksi (järvessä esiintynyt leväkukintoja ja syvänteissä happikatoa). Järven rannat ovat tiheästi asuttuja ja järven virkistyskäyttö on suurta. Sahajärvi on rehevä, savisamea järvi, joka kärsii etenkin maatalouden kuormituksesta. Järven rannoilla on runsaasti vakituista -ja vapaa-ajan asutusta. 17 Ympäristönsuojelulliset syyt Levanto Hunttijärvi Kyläalueet (SYKE) Saari Sahajärvi Kaukalampi Hautjärvi Kuva 2.2 Pohjavesialueiden, vesistöjen ja luonnonsuojelualueiden sijoittuminen suunnittelualueelle. Mäntsälän kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä todetaan seuraavaa 18,19 : Pohjavesialueilla, joilla ei ole yleistä viemäriä, jätevedet on johdettava jätevesiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle tai käymäläjätevedet on kerättävä umpisäiliöön ja muut vedet johdettava saostuskaivon kautta soveltuvaan puhdistusjärjestelmään. Jätevesien imeyttäminen maaperään on pohjavesialueella kielletty. Ranta-alueella käymäläratkaisuna on pääsääntöisesti kuivakäymälä. Perustellusta syystä ranta-alueille voidaan 16 Mäntsälän kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma, 2010, s Mäntsälän kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma, 2010, s Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, sähköposti Tuuli Kuisma, toukokuu 2017.

11 11 antaa lupa vesikäymälälle, jos käymäläjätevedet kerätään umpisäiliöön. Harmaat jätevedet tulee käsitellä siten, ettei niistä aiheudu suoraa kuormitusta vesistöön. Suunnittelualueella on siten voimassa tiukennetut jätevesijärjestelmiä koskevat vaatimukset siltä osin kuin ollaan pohjavesialueella tai ranta-alueella (100 m etäisyydellä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta sijaitsevat rakennukset). Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän (umpisäiliö 5 m 3 + harmaille vesille maaperäkäsittely) investointikustannus on noin ja vuotuiset käyttökustannukset noin /v Kaivoveden laatu Suunnittelualueen pohjaveden laadusta ei ole kovin kattavia tietoja. Alueella on muutama kaivo, joista otetaan säännöllisesti näytteitä. Vuosina tehtyjen analyysien (11 näytetty, osin samoista kaivoista) perusteella alueen pohjavesi täyttää talousvedelle asetetut mikrobiologiset ja kemialliset laatuvaatimukset ja -suositukset (STM asetus 401/2001). Joissakin näytteissä rauta- ja mangaanipitoisuudet olivat hieman koholla. 21 Levannon vesiosuuskunnan perustamisen eräänä syynä olivat joissakin kiinteistökohtaisissa kaivoissa havaitut korkeat radon- ja uraanipitoisuudet. Mäntsälä kuuluukin Itä-Uudenmaan radon-alueeseen. Lisäksi Hautjärvellä maahan imeytetyt jätevedet ovat aiheuttaneet talousveden laatuhaittoja kiinteistöjen talousvesikaivoissa. 22 Saaren vanhan koulun kaivovesi on käyttökiellossa vedessä havaittujen koliformisten bakteereiden vuoksi. Koulu on nykyisin asutuskäytössä. Vettä johdetaan vanhan koulun lisäksi neljälle muulle kiinteistölle saniteetti- ja pesuvedeksi. Kiinteistöt ostavat juomaveden kaupasta. Kiinteistöt eivät maksa saniteettivedestä mitään. Nivos Vesi Oy vastaa Hautjärven vanhan koulun kaivosta. Kunta myi koulun v yksityiskäyttöön kokous- ja juhlatilaksi. Kaivosta otetaan vettä 0,5 1 m 3 /d. Veden laadussa ja riittävyydessä on puutteita. Kesän 2017 aikana on suunnitteilla ottaa käyttöön uusi kaivo ja käsittelylaitteisto. Tämän selvitystyön yhteydessä laaditun kyselyn tulokset on esitetty kappaleessa 5. 3 VESIHUOLLON JÄRJESTÄMISEN VAIHTOEHDOT 3.1 Kiinteistökohtaiset vesi- ja jätevesijärjestelmät Alueen vesihuolto voi tulevaisuudessakin perustua kiinteistökohtaisten vesi- ja jätevesijärjestelmien käyttöön. Tällöin kullakin kiinteistöllä on oma kaivo ja jäteveden käsittelyjärjestelmä (esim. umpisäiliö ja maaperäkäsittely). Järjestelmien toimivuuden ja veden laadun seuranta on kiinteistöjen omalla vastuulla. Kiinteistöt myös kustantavat itse omat järjestelmänsä ja mahdolliset tutkimukset. Jätevesijärjestelmät tulee uusia noin 30 vuoden välein. Kiinteistökohtaisten järjestelmien ohella osa alueen asukkaista saisi jatkossakin vetensä vesiosuuskunnan kautta (Levannon vesiosuuskunta ja suunnitteilla oleva Saaren vesihuolto-osuuskunta). Lisäksi alueella toimisi edelleen Keudan ammattioppilaitoksen vedenottamo ja jätevedenpuhdistamo. 20 Opas jätevesien maailmaan, Vesiensuojeluyhdistysten liitto. 21 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, sähköposti Mikko Lappalainen, toukokuu Mäntsälän kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma, 2010, s. 22.

12 3.2 Keskitetty vesihuolto Yleistä Keskitetty vesihuolto tarkoittaa veden ottoa ja käsittelyä ja/tai jäteveden käsittelyä keskitetysti. Tätä varten alueelle pitää rakentaa vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostot. Keskitetty vesihuolto on mahdollista toteuttaa joko Nivos Vesi Oy:n tai vesiosuuskunnan toimesta. Tässä tarkastelussa näkökulmana oli Nivos Vesi Oy:n järjestämä vesihuolto, mutta kustannustarkastelun periaatteet pätevät pääosin myös osuuskuntamuotoiselle toiminnalle. Keskitetyn vesihuollon vaihtoehdossa jätevesien käsittelyssä on mahdollista hyödyntää nykyistä Saaren kylässä sijaitsevaa Keudan jätevedenpuhdistamoa. Tällöin puhdistamo siirtyisi vesihuollosta vastaavan organisaation vastuulle. Keskitetyn vesihuollon mallissa vesihuoltolaitos vastaa järjestelmien kunnosta ja toimivuudesta sekä veden laadusta. Vesihuoltolaitos kattaa toimintansa kustannukset asiakkailta perittävillä maksuilla Nivos Vesi Oy:n järjestämä vesihuolto Mikäli Nivos Vesi Oy ottaa vastuulleen tarkastelualueen keskitetyn vesihuollon järjestämisen, rakentaa se alueelle vesihuoltoverkostot. Talousvesi voidaan johtaa alueelle joko paikallisilta vedenottamoilta tai vesihuoltolaitoksen nykyisiltä ottamoilta. Samoin jätevedet voidaan käsitellä joko alueellisella Saaren alueen puhdistamolla tai vesihuoltolaitoksen nykyisellä kirkonkylän puhdistamolla. Vesihuoltolaitos ottaisi tällöin Saaren (Keudan) puhdistamon vastuulleen. Toimintamallissa Nivos Vesi Oy perii alueen asukkailta hinnastonsa mukaisia maksuja (käyttö-, perus- ja liittymismaksut), joissa voidaan vesihuoltolain mukaisesti huomioida suunnittelualueen tavanomaista korkeammat kustannukset Osuuskuntamuotoinen toiminta Vesi- ja jätevesiosuuskunnat ovat ns. haja-asutusalueiden kylien asukkaiden omistamia ja hallinnoimia vesihuoltotoimijoita. Mikäli niillä on määritelty kunnan hyväksymä toiminta-alue, ovat ne vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksia, joiden on noudatettava vesihuoltolakia. Osuuskuntien tehtävänä on useimmiten rakentaa, ylläpitää ja tuottaa vesi- ja/tai jätevesihuoltopalveluita sen jäsenille ja haluttaessa myös muille vesihuoltolaitoksille. Osuuskuntien toiminnasta vastaa osuuskunnan hallitus. Kiinnostus jätevesiosuuskuntien perustamiseen on viime vuosina lisääntynyt jätevesiasetuksen myötä, sillä kiinteistökohtaisten puhdistamojen investointikustannukset nousevat usein korkeiksi ja samalla hinnalla voidaan rakentaa huomattava määrä viemäriverkostoa. Osuuskunta voi olla pysyvä tai määräaikainen ratkaisu. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa kunnan vesihuoltolaitos sitoutuu ottamaan osuuskunnan omistaman verkoston haltuunsa määräajan umpeuduttua edellyttäen, että osuuskunta on hyvässä teknisessä ja taloudellisessa kunnossa. Osuuskunnalla tulee siten olla edellytykset itsenäiseen toimintaan ennen vastuun siirtymistä kunnan vesihuoltolaitokselle. Pysyväksi ratkaisuksi suunnitellulla osuuskunnalla haasteena on mm. saneerausinvestointeihin

13 13 varautuminen sekä ammattitaitoisen ja sitoutuneen henkilöstön löytäminen pitkällä tähtäyksellä. Tarkastelualueella toimii nykytilassa kaksi osuuskuntaa, joista toistaiseksi vain toisella on olemassa olevat verkostot. Jompikumpi näistä tai uusi perustettava osuuskunta voisi ottaa koko alueen vesihuollon vastuulleen. Tällöin osuuskunta perii alueen asukkailta maksuja (käyttö-, perus- ja liittymismaksut), joilla se pystyy kattamaan toimintansa käyttö- ja investointikustannukset. 4 KUSTANNUSTARKASTELU 4.1 Toiminta-alue Suunnittelualueen raja on esitetty Kuvassa 2.1 (kappaleessa 2.1). Rajan sisäpuolella oleva asukasmäärä on 975 as. Alue ei ole ns. taajama-aluetta. Tarkastelussa huomioitiin kaksi vaihtoehtoista toiminta-aluekokonaisuutta: - Kaukalampi-Saari-Levanto - Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi 4.2 Tarkastelussa huomioidut vaihtoehdot Keskitetyn vesihuollon toteutuksen osalta työssä tarkasteltiin Taulukossa 4.1 esitettyjä vaihtoehtoja (VE1, VE2 ja VE3). Vesihuoltoverkostojen osalta tarkasteltiin pelkän vesijohtoverkoston tai sekä vesijohto- että viemäriverkoston rakentamista (a d). Taulukko 4.1 Kustannustarkastelussa huomioidut vaihtoehdot (vesihuollon järjestämisen toteutustapa, aluerajaus ja verkostot). VJ tarkoittaa pelkkää vesijohtoa. Vesihuollon järjestämisen toteutustapa Aluerajaus ja verkostot VE1: Sisäinen vesihuolto Alueen sisäinen vedenjakelu järjestetään alueelle rakennettavalta vedenottamolta. Alueen sisäinen jätevesien käsittely tapahtuu Saaren puhdistamolla. VE2: Talousvesi Mäntsälästä Talousvesi johdetaan alueelle Mäntsälästä (Nivos). Alueen sisäinen jätevesien käsittely tapahtuu Saaren puhdistamolla. VE3: Koko vesihuolto Mäntsälästä Talousvesi johdetaan alueelle Mäntsälästä (Nivos). Jätevedet johdetaan Mäntsälään Nivos Oy:n jätevedenpuhdistamolle. VE1: a) Kaukalampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE1: b) Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE1: c) Kaukalampi-Saari-Levanto VE1: d) Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE2: a) Kaukalampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE2: b) Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE2: c) Kaukalampi-Saari-Levanto VE2: d) Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE3: a) Kaukalampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE3: b) Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE3: c) Kaukalampi-Saari-Levanto VE3: d) Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi

14 4.3 Vesihuoltoverkostot 14 Alueiden sisäisiä verkostoja ei tässä yhteydessä suunniteltu (piirretty) vaan oletettiin, että yhden ruudun sisällä kulkee keskimäärin 250 m vesijohtoa tai 250 m viemäriä, tarkastelusta riippuen. Alueet yhdistettiin toisiinsa alueiden välisillä runkolinjoilla. Verkoston sijoittamisen kannalta Pikatie ja Mäntsälänjoki muodostavat luontevan reitin runkolinjoille. Aikaisemmin on laadittu vesihuollon yleissuunnitelma linjalle, joka yhdistäisi Orimattilan ja Mäntsälän verkostot 23. Siinä yhteydessä on esitetty yleissuunnitelmatasoinen luonnos alueen runkoverkostosta. Tätä verkoston linjausta hyödynnettiin suunnitelman runkolinjan lähtötietona. Suunnitelmassa oletettiin, että runkolinjat liittyvät Nivos Vesi Oy:n verkostoon Mäntsälän keskustassa Kruunun teollisuusalueella. Tässä työssä laadittiin alustava runkoverkostolinjaus Kaukalammen ja Hautjärven välille (Kuva 4.1). Alueita yhdistävien runkolinjojen arvioidut pituudet ovat: - Mäntsälän keskusta Kaukalampi m - Kaukalampi Saari m - Saari Levanto m Saaresta yhteys osuuskunnan vesijohtoverkostoon. - Saari Hautjärvi m Kuva 4.1 Eri osa-alueita yhdistävät runkolinjat (alustavat linjaukset laskentaa varten). 23 Orimattilan Vesi: Herrala-Henna-Mäntsälä yhdyslinjan yleissuunnitelma, 2015, Ramboll.

15 4.4 Kaasulinja 15 Nivos Oy:llä on alustavasti suunnitelmissa kaasulinjan jakelujohdon (160 mm) rakentaminen Mäntsälän ja Saaren välille (pituus noin 10 km). Nivos Oy:n arvion mukaan tarvittava tilavaraus kaasuputkelle on 1 m vesihuoltokaivannon reunasta. Kaasulinjaa ei huomioitu kustannustarkastelussa. 4.5 Laskentaperiaatteet Suunnittelualueen vesiliiketoiminnan taloudellisen kannattavuuden selvittämiseksi työssä laadittiin yksinkertaistetut rahoituslaskelmamallit (toiminnan ja investointien rahavirtamallinnus), joissa huomioitiin alueen tulot ja menot sekä investoinnit verkoston koko elinkaaren ajalta: Käyttömaksutulot + Perusmaksutulot + Liittymismaksutulot (Ensimmäisenä vuotena) - Verkoston investointikustannus (Ensimmäisenä vuotena uusinvestointi, 70 vuoden välein saneerausinvestointi) - Saaren vedenottamon investointikustannus (Ensimmäisenä vuotena uusinvestointi, 20 vuoden välein saneerausinvestointi) - Saaren jätevedenpuhdistamon investointikustannus (Ensimmäisenä vuotena uusinvestointi, 20 vuoden välein saneerausinvestointi) - Verkoston käyttö- ja Nivos Vesi Oy:n yksikkökustannus kunnossapitokustannukset - Veden ja jäteveden käsittelyn kokonaiskustannukset Nivos Vesi Oy:n yksikkökustannus - Hallinto- ja yleiskustannukset Nivos Vesi Oy:n yksikkökustannus - Korvaus sijoitetusta pääomasta Nivos Vesi Oy:n yksikkökustannus = Kassavarat Saareen rakennettava uusi vedenottamo huomioitiin vaihtoehdossa 1 ja Saaren jätevedenpuhdistamo (saneerausinvestoinnit) vaihtoehdoissa 1 ja 2 (mikäli myös viemäri rakennetaan). Suunnittelualueen lisäksi tarkastelussa oli mukana Mäntsälän kunnan alue (ns. vertailualue), joka edustaa keskimääräisen taloudellisen kannattavuuden aluetta. Kyseinen alue on Kirkonkylä 2, joka rajoittuu Lahdentien itäpuolen ja Vanhan Porvoontien pohjoispuolen väliselle alueelle. Alueella on 385 omakotitaloa, 51 pari- tai rivitaloa ja 7 kerrostaloa. Lähtökohtana tarkasteluissa oli arvioida alueiden taloudellista kannattavuutta Nivos Vesi Oy:n näkökulmasta, jos Nivos ottaisi alueen vesihuollon vastattavakseen. Oletuksena oli, että Levannon osuuskunnan jäsenillä olisi samat käyttö-, perus- ja liittymismaksut kuin suunnittelualueen muilla liittyjillä. Osuuskunnan vesijohdolle ei laskettu uusinvestointikustannusta mutta saneerausinvestoinnit laskettiin. Lisäksi laskennassa huomioitiin vesijohdon käyttökustannukset. Keudan vesihuoltotoiminta huomioitiin tarkastelussa (uuden puhdistamon investointi ja saneeraukset, laskutusvolyymit, maksutulot jne. Nivos Vesi Oy:n näkökulmasta). Tarkastelu ulotettiin yli kahden saneerausjakson (v , kuvaajissa merkitty 0 212). Pitkän aikavälin tarkastelujakso on välttämätön, jotta verkoston koko elinkaari uudisrakentamisesta saneeraukseen saadaan huomioitua. Verkostojen käyttöiäksi eli

16 16 saneerausväliksi oletettiin 70 vuotta. Uusinvestoinnit oletettiin tehtävän kokonaisuutena kerralla tarkastelun aloitusvuotena (v. 2017). Laskennassa käytetyt käyttö-, perus- ja liittymismaksut perustuvat Nivos Vesi Oy:n vuoden 2016 hintoihin. Laskennassa käytetyt operatiivisten kustannusten yksikköhinnat perustuvat Nivos Vesi Oy:n toteutuneisiin kustannuksiin (hallintokustannus, veden- ja jätevedenkäsittelyn kustannus, verkoston käyttö- ja kunnossapitokustannus, korvaus sijoitetusta pääomasta). Kunnan ennusteen mukaan koko suunnittelualueen asukasluku kasvaa 10 vuoden aikana 105 asukkaalla 24. Tarkastelussa tämä asukasmäärälisäys asetettiin jo ensimmäiselle vuodelle (tämä jaettiin osa-alueille nykyisten asukasmäärien mukaisissa suhteissa). Vastaava kiinteistöjen määrän kasvu laskettiin oletuksella, että uusia asukkaita asettuu omakotitaloihin 2,5 hlö/kiinteistö. Näiden omakotitalojen kooksi oletettiin m 2. Liittymisasteen osalta tarkastelussa käytettiin 75 % liittymisastetta ja vertailtuna vaihtoehtona Case 1:n osalta 100 %:n liittymisastetta. Tarkastelussa käytettiin Taulukossa 4.2 esitettyjä oletuksia investointien hinnoista. Taulukko 4.2 Tarkastelussa käytetyt investointikustannukset. PARAMETRI (VJ = vesijohto, JV = jätevesiviemäri, HV = hulevesiviemäri) Vertailualueen verkostojen investointikustannus Sisäisen verkoston investointikustannus Runkoverkoston investointikustannus Vedenottamon investointikustannus (Saari) Saaren jätevedenpuhdistamon investointikustannus - VJ 111 /m - JV 160 /m - HV 190 /m - Pelkkä VJ tai JV 85 /m - VJ + JV 95 /m - Pelkkä VJ tai JV 105 /m - VJ + JV 115 /m (sisältää tutkimukset, suunnittelun ja kaivon rakentamisen) - Uusinvestointi v. 2017, saneeraukset 20 vuoden välein (Kaukalampi-Saari-Levanto) (Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi) - Uusinvestointi v. 2017, saneeraukset 20 vuoden välein. Tarkastelussa käytettiin inflaation tasona arvoa 1,0 %. Yksityiskohtaisemmat laskentaperiaatteet on kuvattu raportin Liitteessä Mäntsälän kunta, Suunnittelua palvelevaa aineistoa, 2016.

17 4.6 Tulokset liittymisasteella 75 % Alueiden vertailu Kuvassa 4.2 on esitetty suunnittelualueen osa-alueiden tunnuslukuja. Vertailu on tehty vaihtoehdolle VE3 eli jätevedet johdetaan suunnittelualueelta Mäntsälään Nivos Vesi Oy:n puhdistamolle ja talousvesi johdetaan suunnittelualueelle Mäntsälästä Nivos Vesi Oy:n laitoksilta. Liittyjämäärä (ilman "muita" kiinteistöjä)/kokonaisverkostopituus (sis. runkolinjat ja VOK:n verkoston) hlö/m 0,07 0,06 0,05 0,04 0,03 0,02 0,01 0,00 0,063 Vertailualue 0,014 0,014 0,007 0,007 VE3: a) Kauklampi- Saari-Levanto (vain VJ) VE3: b) Kauklampi- Saari-Levanto- Hautjärvi (vain VJ) VE3: c) Kauklampi- Saari-Levanto VE3: d) Kauklampi- Saari-Levanto- Hautjärvi / m (vuodessa) 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 15,2 Vertailualue Käyttömaksutulot / Verkostometri (VJ+JV) 2,1 2,0 2,4 2,4 VE3: a) Kauklampi- Saari-Levanto (vain VJ) VE3: b) Kauklampi- Saari-Levanto- Hautjärvi (vain VJ) VE3: c) Kauklampi- Saari-Levanto VE3: d) Kauklampi- Saari-Levanto- Hautjärvi Kuva 4.2 Alueiden tunnuslukuvertailu. Vertailualue on ns. Kirkonkylä 2:n alue. Vaihtoehdoissa (a) ja (b) on vain vesijohtoverkosto, vaihtoehdoissa (c) ja (d) lisäksi jätevesiviemäriverkosto. Hautjärven lisääminen suunnittelualueeseen lisää VJ- ja JVverkostojen pituutta noin 12 km. Verkoston kokonaispituutta kohden (VJ+JV) oleva liittyjämäärä on vertailualueella 0,063 hlö/m ja suunnittelualueen osa-alueilla 0,007 0,014 hlö/m, mikä kertoo niiden heikommasta taloudellisesta tehokkuudesta. Käyttömaksutuloja saadaan vertailualueelta noin 6 8 kertaa enemmän verkostometriä kohden kuin suunnittelualueelta.

18 4.6.2 Alueiden kannattavuus Case 1: Kaikilla samat maksut Vertailualue saavuttaa taloudellisen kannattavuuden eli ylittää 0-rajan kahdeksantena toimintavuotena (Kuva 4.3). Suunnittelualueella sen sijaan toiminta on taloudellisesti kannattamatonta alusta lähtien. Paras euromääräinen kannattavuus on vaihtoehdossa VE1a eli tilanteessa, jossa Kaukalampi-Saari-Levanto -alueella on pelkkä sisäinen vesijohtoverkosto. Myös aloitusvuoden jälkeen toiminnan vuotuinen rahavirta on kaikissa tarkasteluissa (vertailualuetta lukuun ottamatta) negatiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirta Kuva 4.3 Case 1 (75 % liittymisaste). Vertailualue VE1: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE1: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE1: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE1: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE2: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE2: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE2: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE2: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE3: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE3: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE3: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE3: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi Toimintavuosi Kuvassa 4.4 on esitetty Case 1:n toiminnan ensimmäiset 25 vuotta. Vertailualueen taloudellinen kannattavuus on jo aloitusvuotena hieman parempi kuin muiden alueiden. Millään alueella liittymismaksutulot eivät kata uusinvestointikustannusta.

19 19 Toiminnan ja investointien rahavirta Vertailualue VE1: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE1: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE1: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE1: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE2: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE2: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE2: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE2: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE3: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE3: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE3: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE3: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi Toimintavuosi Kuva 4.4 Case 1: Toiminnan alkuvuodet (75 % liittymisaste).

20 Case 2: Haja-asutusalueella 2-kertaiset liittymismaksut 20 Taulukossa 4.3 on esitetty nykyiset ja kaksinkertaiset liittymismaksut omakotitalossa. Lopulliset maksut määräytyisivät mm. liittyjämäärän ja tarkennettujen suunnitelmien perusteella. Taulukko 4.3 Tarkastelussa 7 Nivos Vesi Oy:n omakotitalon liittymismaksut ja kaksinkertaiset liittymismaksut (vesi ja viemäri). Omakotitalon kerrosala Vesijohto, Viemäri, Yhteensä, Yht. x 2, < 100 m m m Liittymismaksujen kaksinkertaistaminen parantaa toiminnan aloitusvuoden kannattavuutta mutta sen merkitys pitkällä tähtäimellä on vähäinen (Kuvat 4.5 ja 4.6). Toiminnan ja investointien rahavirta Kuva 4.5 Case 2 (75 % liittymisaste). Vertailualue VE1: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE1: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE1: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE1: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE2: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE2: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE2: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE2: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE3: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE3: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE3: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE3: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi Toimintavuosi

21 21 Toiminnan ja investointien rahavirta Vertailualue VE1: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE1: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE1: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE1: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE2: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE2: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE2: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE2: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE3: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE3: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE3: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE3: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi Toimintavuosi Kuva 4.6 Case 2: Toiminnan alkuvuodet (75 % liittymisaste).

22 Case 3: Haja-asutusalueella 2-kertaiset perusmaksut 22 Perusmaksujen 2-kertaistaminen parantaa haja-asutusalueen taloudellista kannattavuutta mutta ei tee sitä kannattavaksi (Kuvat 4.7 ja 4.8). Toiminnan ja investointien rahavirta Kuva 4.7 Case 3 (75 % liittymisaste). Vertailualue VE1: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE1: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE1: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE1: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE2: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE2: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE2: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE2: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE3: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE3: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE3: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE3: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi Toimintavuosi

23 23 Toiminnan ja investointien rahavirta Vertailualue VE1: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE1: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE1: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE1: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE2: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE2: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE2: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE2: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE3: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE3: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE3: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE3: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi Toimintavuosi Kuva 4.8 Case 3: Toiminnan alkuvuodet (75 % liittymisaste).

24 Case 4: Haja-asutusalueella 2-kertaiset liittymismaksut ja 2-kertaiset perusmaksut Liittymismaksujen kaksinkertaistaminen ja perusmaksujen kaksinkertaistaminen hajaasutusalueella lisää edelleen alueiden kannattavuutta mutta ei tee niitä pitkällä tähtäimellä kannattaviksi (Kuvat 4.9 ja 4.10). Toiminnan ja investointien rahavirta Kuva 4.9 Case 4 (75 % liittymisaste). Vertailualue VE1: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE1: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE1: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE1: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE2: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE2: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE2: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE2: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE3: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE3: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE3: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE3: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi Toimintavuosi

25 25 Toiminnan ja investointien rahavirta Vertailualue VE1: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE1: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE1: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE1: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE2: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE2: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE2: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE2: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE3: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE3: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE3: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE3: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi Toimintavuosi Kuva 4.10 Case 4: Toiminnan alkuvuodet (75 % liittymisaste). Taulukkoon 4.4 on koottu rahavirrat kahden ensimmäisen vuoden ja tarkastelun viimeisen vuoden osalta tarkasteluissa Case 1 (kaikilla samat maksut) ja Case 4 (hajaasutusalueella 2-kertaiset perus- ja liittymismaksut). Ensimmäisen vuoden rahavirroissa on mukana operatiivisen toiminnan kustannusten lisäksi uusinvestointikustannus. Toisesta vuodesta eteenpäin vuotuisissa rahavirroissa on mukana vain operatiivisen toiminnan rahavirrat siihen asti, kunnes tehdään saneerausinvestointi. Vaihtoehdoissa b, c ja d maksujen 2-kertaistamisella toinen toimintavuosi on positiivinen, ts., alueen maksutuloilla katetaan operatiivisen toiminnan kustannukset mutta ei investointikustannuksia (uus- eikä saneerausinvestointeja). Taulukko 4.4 Perus- ja liittymismaksujen kaksinkertaistamisen vaikutus toiminnan kannattavuuteen. Uusinvestointi vaikuttaa 1. vuoden rahavirtaan. Rahavarojen muutos, 1. vuosi Rahavarojen muutos, 2. vuosi Kassavarat viimeisenä vuonna VE 1 Samat maksut 2-kertaiset maksut Samat maksut 2-kertaiset maksut Samat maksut 2-kertaiset maksut milj. milj. milj. milj. 1a -1,9-0, b -2,7-1, c -3,4-1, d -4,4-1,

26 4.7 Tulokset liittymisasteella 100 % 26 Case 1:n osalta (kaikilla samat maksut) laadittiin em. 75 % liittymisastetarkastelun lisäksi 100 % liittymisastetarkastelu. Tämä luonnollisesti parantaa alueiden taloudellista kannattavuutta verrattuna 75 % liittymisasteeseen mutta haja-asutusalueet eivät edelleenkään kata investointikustannuksiaan, mistä syystä niiden kumulatiivinen rahavirta on pitkällä aikavälillä negatiivinen (Kuvat 4.11 ja 4.12). Toiminnan ja investointien rahavirta Vertailualue VE1: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE1: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE1: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE1: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE2: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE2: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE2: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE2: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE3: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE3: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE3: c) Kauklampi-Saari-Levanto Kuva 4.11 Case 1 (100 % liittymisaste).

27 27 Toiminnan ja investointien rahavirta Vertailualue VE1: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE1: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE1: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE1: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE2: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE2: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE2: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE2: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi VE3: a) Kauklampi-Saari-Levanto (vain VJ) VE3: b) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) VE3: c) Kauklampi-Saari-Levanto VE3: d) Kauklampi-Saari-Levanto-Hautjärvi Kuva 4.12 Case 1 (100 % liittymisaste). Toiminnan alkuvuodet. Taulukkoon 4.5 on koottu Case 1 rahavirrat kahden ensimmäisen vuoden ja tarkastelun viimeisen vuoden osalta liittymisasteilla 75 % ja 100 %. Ensimmäisen vuoden rahavirroissa on mukana operatiivisen toiminnan kustannusten lisäksi uusinvestointikustannus. Toisesta vuodesta eteenpäin vuotuisissa rahavirroissa on mukana vain operatiivisen toiminnan rahavirrat siihen asti, kunnes tehdään saneerausinvestointi. Vaihtoehdoissa c ja d 100 % liittymisasteella toinen toimintavuosi on positiivinen, ts., alueen maksutuloilla katetaan operatiivisen toiminnan kustannukset mutta ei investointikustannuksia (uus- eikä saneerausinvestointeja). Taulukko 4.5 Liittymisasteen vaikutus toiminnan kannattavuuteen. Uusinvestointi vaikuttaa 1. vuoden rahavirtaan. Rahavarojen muutos, 1. vuosi Rahavarojen muutos, 2. vuosi Kassavarat viimeisenä vuonna VE 1 Liittymisaste 75 % Liittymisaste 100 % 75 % 100 % 75 % 100 % milj. milj. milj. milj. 1a -1,9-1, b -2,7-2, c -3,4-2, d -4,4-3,

28 4.8 Koonti 28 Taulukkoon 4.6 on koottu kaikkien tarkasteluiden osalta rahavarojen muutos 1. toimintavuotena eli sisältäen uusinvestoinnin, 2. toimintavuotena eli sisältäen vain operatiivisen toiminnan ja v eli vuosi ennen kolmatta saneerausta. Luvut kertovat, katetaanko alueen maksutuloilla toiminnan operatiiviset kustannukset sekä uus- ja saneerauskustannukset pitkällä aikavälillä (positiivinen luku = katetaan, negatiivinen luku = ei kateta). Taulukko 4.6 Rahavarojen muutos toiminnan aloitusvuotena, toisena vuotena ja v Vihreä väri kuvaa positiivista arvoa. Punainen väri kuvaa kunkin vaihtoehdon suurinta negatiivista arvoa (heikoin kannattavuus). a = Kaukalampi-Saari-Levanto (vain VJ) b = Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi (vain VJ) c = Kaukalampi-Saari-Levanto d = Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi Vaihtoehto ja Case Rahavarojen muutos, 1. vuosi (sisältää uusinvestoinnit) Case 1: Kaikilla samat maksut (liittymisaste 75 %) Rahavarojen muutos, 2. vuosi (operatiivinen toiminta) Kumulatiivinen kassa v (209. toimintavuosi) Vaihtoehto 1, case 1 Vertailualue -1,420 milj ,3 milj. a -1,868 milj ,6 milj. b -2,733 milj ,4 milj. c -3,416 milj ,9 milj. d -4,408 milj ,0 milj. Vaihtoehto 2, case 1 a -2,545 milj ,2 milj. b -3,410 milj ,0 milj. c -3,748 milj ,0 milj. d -4,741 milj ,1 milj. Vaihtoehto 3, case 1 a -2,545 milj ,2 milj. b -3,410 milj ,0 milj. c -2,881 milj ,0 milj. d -3,673 milj ,0 milj. Case 1: liittymisasteella 100 %. Vaihtoehto 1, case 1 a -1,549 milj ,3 milj. b -2,350 milj ,5 milj. c -2,773 milj ,0 milj. d -3,637 milj ,1 milj. Vaihtoehto 2, case 1 a -2,226 milj ,8 milj. b -3,028 milj ,0 milj. c -3,105 milj ,1 milj. d -3,970 milj ,2 milj. Vaihtoehto 3, case 1 a -2,226 milj ,9 milj. b -3,028 milj ,0 milj. c -2,238 milj ,1 milj. d -2,902 milj ,1 milj.

29 29 Vaihtoehto ja Case Rahavarojen muutos, 1. vuosi (sisältää uusinvestoinnit) Case 2: Haja-asutusalueella 2-kertaiset liittymismaksut Rahavarojen muutos, 2. vuosi (operatiivinen toiminta) Kumulatiivinen kassa v (209. toimintavuosi) Vaihtoehto 1, case 2 a -0,856 milj ,6 milj. b -1,523 milj ,2 milj. c -1,393 milj ,8 milj. d -1,988 milj ,6 milj. Vaihtoehto 2, case 2 a -1,533 milj ,1 milj. b -2,201 milj ,8 milj. c -1,725 milj ,0 milj. d -2,321 milj ,7 milj. Vaihtoehto 3, case 2 a -1,534 milj ,1 milj. b -2,201 milj ,8 milj. c -0,858 milj ,0 milj. d -1,254 milj ,6 milj. Case 3: Haja-asutusalueella 2-kertaiset perusmaksut Vaihtoehto 1, case 3 a -1,39 milj ,3 milj. b -2,698 milj ,7 milj. c -3,358 milj ,1 milj. d -4,338 milj ,5 milj. Vaihtoehto 2, case 3 a -2,517 milj ,8 milj. b -3,375 milj ,3 milj. c -3,681 milj ,3 milj. d -4,670 milj ,7 milj. Vaihtoehto 3, case 3 a -2,517 milj ,8 milj. b -3,375 milj ,2 milj. c -2,824 milj ,3 milj. d -3,604 milj ,5 milj. Case 4: Haja-asutusalueella 2-kertaiset liittymis- ja perusmaksut Vaihtoehto 1, case 4 a -0,828 milj ,3 milj. b -1,488 milj ,5 milj. c -1,335 milj ,1 milj. d -1,919 milj ,1 milj. Vaihtoehto 2, case 4 a -1,505 milj ,8 milj. b -2,166 milj ,0 milj. c -1,668 milj ,2 milj. d -2,251 milj ,2 milj. Vaihtoehto 3, case 4 a -1,505 milj ,8 milj. b -2,166 milj ,0 milj. c -0,801 milj ,3 milj. d -1,184 milj ,1 milj. 4.9 Liittymismaksujen kriittisten pisteiden tarkastelu Taulukossa 4.7 on esitetty liittymismaksujen ns. kriittiset pisteet eli liittymismaksujen suuruudet tilanteessa, jossa alueen liittymismaksutuloilla katetaan uusinvestointikustannukset (verkostot ja laitokset). Tulokset on esitetty taulukossa 4.6. Tarkastelun

30 30 perusteella liittymismaksujen tulisi olla 1,8 3,8 -kertaiset Nivos Vesi Oy:n hinnaston (esitetty liitteessä 1) mukaisiin liittymismaksuihin verrattuna, jotta liittymismaksutuloilla voitaisiin kattaa uusinvestointikustannukset toiminnan ensimmäisenä vuotena. Taulukko 4.7 Liittymismaksujen kerroin (suhteessa Nivos Vesi Oy:n hinnaston mukaisiin liittymismaksuihin) ja omakotitalon (kerrosala m 2 ) liittymismaksu, jotta alueen liittymismaksutulot kattaisivat uusinvestoinnit (verkostot ja laitokset). Liittymisaste 75 % 100 % 75 % 100 % Liittymismaksu ( ) OKT, Liittymismaksu ( ) OKT, Kerroin Kerroin m m 2 VE1 a (VJ) 2,8 2, VE1 b (VJ) 3,2 2, VE1 c 2,7 2, VE1 d 2,8 2, VE2 a (VJ) 3,5 2, VE2 b (VJ) 3,8 2, VE2 c 2,8 2, VE2 d 2,9 2, VE3 a (VJ) 3,5 2, VE3 b (VJ) 3,8 2, VE3 c 2,4 1, VE3 d 2,5 1, Vaihtoehdoissa (a) ja (b) huomioitu vain vesijohdon liittymismaksu Kiinteistöjen maksut eri vaihtoehdoissa Taulukossa 4.8 on esitetty arvio omakotitalon (150 m 2, 3 hlö) vuotuisista maksuista kiinteistökohtaisessa vesi- ja jätevesijärjestelmässä sekä keskitetyssä vesihuoltojärjestelmässä (liittymä vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoon). Taulukossa omakotitalon liittymismaksun vaihteluväliksi on esitetty Lopulliset keskitetyn vesihuollon maksut määräytyisivät mm. liittyjämäärän ja tarkennettujen suunnitelmien perusteella. Taulukko 4.8 Omakotitalon kustannukset kiinteistökohtaisella vesihuollon järjestelmällä ja keskitetyssä vesihuollossa. Kiinteistökohtainen järjestelmä Keskitetty vesihuolto Käymälävesille umpisäiliö (5 m 3 ) ja pesuvesille maaperäkäsittely: Vaihtoehtoisesti pelkkä umpisäiliö (10 m 3 ). Nämä tulee uusittaviksi 30 vuoden välein. Rengaskaivo (ei sisällä kaivonpaikkaselvityksiä eikä veden laadun tutkimuksia). Lisäksi tulevat mahdollisten käsittelylaitteistojen kustannukset. Laitteiden hankintahinta: Käyttökustannukset: /v. Lisäksi tutkimuskustannukset. Liittymismaksu (vesijohto ja viemäri) Tonttijohdon ja jätevesipumppaamon rakentamiskustannukset Perusmaksut (2-kertaisena) 307 /v (omakotitalo 150 m 2, 3 as). Käyttömaksut kulutuksen mukaan, esimerkkikiinteistössä nykyhinnoilla 778 /v. Liittymä (vesijohto ja viemäri), tonttijohto, pumppaamo: Liittymä: Tonttijohto+pumppaamo: Vuotuiset käyttö- ja perusmaksut: /v.

31 31 Kuvassa 4.13 on esitetty omakotitalon vesihuollon vuotuiset maksut eri tarkasteluissa käytetyillä maksutasoilla (liittymismaksuista esitetty nykyiset maksut ja 2-kertaiset maksut). Liittymismaksuista on vuotuisena maksuna huomioitu 3 %. Liittymismaksujen 2-kertaistaminen nostaa vuotuista maksua 11,9 %, perusmaksujen 2- kertaistaminen 14,5 % ja molempien 2-kertaistaminen 26,4 %. Käyttömaksujen osuus vuotuisista maksuista on %. Vuotuiset maksut ( /v) (sis. ALV) Omakotitalon vuotuiset maksut eri vaihtoehdoissa (Kerrosala 150 m 2, asukkaita 3) Nykyiset maksut 2- kertaiset liittymismaksut 2-kertaiset perusmaksut 2-kertaiset perus- ja liittymismaksut Käyttömaksut Perusmaksut Liittymismaksut (3 %) Yhteensä Kuva 4.13 Omakotitalon vuotuiset maksut tarkasteluissa käytetyillä maksutasoilla. Liittymismaksuista on vuotuiseen maksuun kohdennettu 3 %, mikä vastaa Vesilaitosyhdistyksen ns. vertailuhinnan laskennassa käytettävää arvoa Pääomakorvauksen tarkastelutavan tarkistus Pääomakorvauksen tarkastelutapaa tarkistettiin työssä laskemalla pääomakorvaukselle ja vuotuiselle rahavirralle nykyarvo kussakin vaihtoehdossa (tuloksia ei ole esitetty raportissa). Koska saatu nykyarvo oli suurimmassa osassa vaihtoehtoja suurempi kuin investointikustannus, voidaan yleistäen sanoa, että investoinnit maksavat itsensä takaisin 70 vuodessa olettaen 3 % reaalikoron vesihuoltolaitoksen omalle rahoitusosuudelle. Koko investoinnin oletettiin lisäksi saavan kussakin vaihtoehdossa inflaation suuruisen eli 1 % tuoton. Näin ollen pääomakorvauksen laskentatapaa mallinnuksissa voidaan pitää perusteltuna. 5 ASUKASTILAISUUS JA -KYSELY 5.1 Asukastilaisuus Selvitystyön yhteydessä järjestettiin asukastilaisuus, jossa kerrottiin tekeillä olevasta selvitystyöstä ja sen alustavista tuloksista. Lisäksi asukkailla oli mahdollisuus kertoa alueen vesihuollon tilanteesta ja toiveista vesihuollon järjestämisestä tulevaisuudessa. Tilaisuudesta tiedotettiin paikallislehdessä ja kunnan Internet-sivulla. Tilaisuuden yhteydessä kerrottiin myös mahdollisuudesta vastata nettipohjaiseen kyselyyn.

32 32 Asukastilaisuus pidettiin Mäntsälän kunnantalolla. Paikalla tilaisuudessa olivat Mäntsälän kunnan tekninen johtaja Hannu Seppälä, Nivos Vesi Oy:n liiketoimintajohtaja Kimmo Rintamäki sekä Pöyry Finland Oy:stä projektipäällikkö Reija Kolehmainen ja vesihuollon asiantuntija Terhi Renko. Tilaisuuteen osallistui 59 henkilöä. 5.2 Kyselyn tavoite ja toteutus Selvitystyön yhteydessä (kesä-elokuussa 2017) toteutettiin asukaskysely. Kyselystä tiedotettiin asukastilaisuudessa ja kunnan Internet-sivulla. Lisäksi alueella toimiville vesiosuuskunnille lähetettiin kyselystä tietoa sähköpostitse. Mahdollisimman laajan vastaajajoukon tavoittamiseksi kysely oli kaikille avoin ja siihen oli mahdollista vastata paperilomakkeella ja Internetissä (Webropol). Kyselylomakkeessa kerrottiin hankkeesta ja siihen liittyvistä tavoitteista. Kyselyn avulla kerättiin tietoa siitä, missä kunnossa kiinteistöjen vesihuoltojärjestelmät nykytilassa ovat, millaisia ongelmia kiinteistökohtaiseen vesihuoltoon on liittynyt ja mikä on alueen asukkaiden halukkuus liittyä keskitetyn vesihuollon järjestelmään, mikäli sellainen päätetään rakentaa. Lomake sisälsi yhteensä 18 kysymystä. Kysely lähetettiin postitse kaikkiin Kuvassa 5.1 esitetyn alueen postilaatikoihin. Kyselylomakkeita postitettiin yhteensä 667 kotitalouteen (Kaukalampi 137 kpl, Hautjärvi 165 kpl, Saarentaus 104 kpl, Levanto 171 kpl). Lomakkeita lähetettiin yksi kuhunkin kotitalouteen. Postitetuissa kyselylomakkeissa vastaajille kerrottiin mahdollisuudesta vastata kyselyyn myös internetissä. Kuva 5.1 Kyselyn jakelualue (liila).