Kuntaliiton EU-edunvalvonnan tavoitteet ja kärkihankkeet

Transkriptio

1 Helsinki, syyskuu 2016

2 Sisältö Kuntaliiton EU-edunvalvonnan...3 Kuntaliiton EU-edunvalvonnan painopisteet Aluepolitiikan tulevaisuus vuoden 2020 jälkeen EU:n kaupunkiagenda - EU Urban Agenda Julkisen talouden EU-ohjaus Arktista aluetta koskeva EU:n yhdennetty politiikka Kiertotalouspaketti Energiaunionipaketti Toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi Digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian täytäntöönpano Muuttoliikkeen hallinnan parantaminen Työvoiman liikkuvuutta koskeva paketti Arvonlisäveroa koskeva toimintasuunnitelma Veronkierron torjunta Sosiaalisia oikeuksia koskeva pilari Uusi alku työssäkäyville vanhemmille Uuden osaamisen ohjelma Euroopalle Euroopan turvallisuusstrategian täytäntöönpano

3 Eurooppa ja Euroopan unioni ovat monien haasteiden äärellä. Viime aikoina EU:lla on ollut useita Euroopan ulkopuolelta tulevia kriisejä ratkaistavana, kuten pakolaiskriisi sekä muuttunut ulko- ja turvallisuuspoliittinen ympäristö. Brexit-neuvottelut haastavat unionin määrittelemään uudelleen oman suuntauksensa Euroopan integraatiossa. EU joutuu kiinnittämään entistä enemmän huomiota myös toimintansa uskottavuuteen. On ongelmallista, jos yhteisesti sovittuja toimenpiteitä ei toteuteta joissain jäsenmaissa. Samanaikaisesti EU:ta kehitetään unionin sisäisestä näkökulmasta Junckerin komission esittelemien laajojen strategisten painopisteiden pohjalta: Euroopan investointiohjelma, digitaaliset sisämarkkinat, energiaunioni, Euroopan turvallisuusagenda, Euroopan muuttoliikeagenda, pääomamarkkinaunioni, yhtiöverotuksen toimintasuunnitelma sekä talous- ja rahaliiton syventäminen. EU:n uudet aloitteet ja lainsäädäntöhankkeet kuvataan usein varsin yleispiirteisesti, joten niiden varsinaiset kuntavaikutukset tiedetään yleensä vasta sitten, kun nähdään komission yksityiskohtainen esitys. Useilla EU:n aloitteilla on vaikutuksia kuntien ja maakuntien toimintaan Suomessa. Kuntaliiton vuonna 2014 tekemän selvityksen mukaan EU vaikuttaa tavalla tai toisella noin 60 prosenttiin kuntien tehtävistä tai kunnissa tehtävistä päätöksistä. Kuntaliitto vaikuttaa yhdessä pohjoismaisten sisarliittojen, kattojärjestö CEMR:n sekä muiden sidosryhmien kanssa EU:n lainsäädäntöprosessissa komission, neuvoston, parlamentin ja alueiden komitean kantoihin. Pohjoismainen yhteistyö korostuu, kun käsitellään hyvinvointijärjestelmämme perusteisiin liittyviä asioita. Kuntaliitto seuraa laajasti Euroopan unionin toimintaa kuntasektorin näkökulmasta, tiedottaa kuntien toiminnan kannalta tärkeistä EU-asioista ja vaikuttaa EU:n päätöksentekoon. Tavoitteena Kuntaliiton EU-edunvalvonnassa on, että direktiivit, asetukset ja muu EU-lainsäädäntö sopivat hyvin yhteen kuntien ja maakuntien toiminnan kanssa eivätkä aiheuta kunnille tai maakunnille lisärasituksia. 3

4 Kuntaliiton EU-edunvalvonnan painopisteet 1) Aluepolitiikan tulevaisuus vuoden 2020 jälkeen 2) EU:n kaupunkiagenda - EU Urban Agenda 3) Julkisen talouden EU-ohjaus 4) Arktista aluetta koskeva EU:n yhdennetty politiikka 5) Kiertotalouspaketti 6) Energiaunionipaketti 7) Toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi 8) Digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian täytäntöönpano 9) Muuttoliikkeen hallinnan parantaminen 10) Työvoiman liikkuvuutta koskeva paketti 11) Arvonlisäveroa koskeva toimintasuunnitelma 12) Veronkierron torjunta 13) Sosiaalisia oikeuksia koskeva pilari 14) Uusi alku työssäkäyville vanhemmille 15) Uuden osaamisen ohjelma Euroopalle 16) Euroopan turvallisuusstrategian täytäntöönpano 4

5 1. Aluepolitiikan tulevaisuus vuoden 2020 jälkeen Aluepolitiikan tulevaisuus nykyisen ohjelmakauden jälkeen on yksi keskeisimmistä EU:n prioriteeteista. Tänä vuonna tehdään nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi, jossa tarkastellaan sitä, miten rahoitus voidaan kohdentaa aiempaa paremmin EU:n prioriteetteihin. Vaikka pääpaino tässä aloitteessa on vuosien monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisessa, aloite liittyy seuraavan kauden valmisteluihin. Väliarvioinnin yhteydessä on myös tarkoitus etsiä keinoja lisätä EU:n talousarvion tulossuuntautuneisuutta ja yksinkertaistaa sovellettavia sääntöjä, esimerkiksi Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) ja yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) alalla. Lisäksi arvioinnissa tutkitaan mahdollisuuksia lisätä yksinkertaistamista Horisontti rahoituksen alalla. Kuntien ja maakuntien kannalta varhainen vaikuttaminen ja laaja yhteistyö suomalaistoimijoiden kesken mahdollistavat parhaiten koheesiorahoituksen jatkumisen Suomelle mahdollisimman suotuisana. Vaikuttaminen ja yhteisten näkemysten valmistelu tulee aloittaa jo vuonna Kuntaliitto katsoo, että koheesiopolitiikan tulee olla aktiivisessa roolissa EU:n kilpailukyvyn kehittämisessä myös vuonna 2021 käynnistyvällä kaudella. Koheesiopolitiikan on koskettava koko Eurooppaa. Paikallis- ja aluetasolla on keskeinen rooli koheesiopolitiikan toteutuksessa. Uutta ohjelmakautta valmisteltaessa tavoitteena tulee olla ohjelmien hallinnon ja ohjelmarakenteiden yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen. Hallinnollista taakkaa tulee keventää etenkin niissä jäsenmaissa, joissa rahoitusvolyymi suhteessa aluetalouteen on alhainen. On luotettava paikallis- ja aluetason viranomaisten asiantuntemukseen omista paikallisista ja alueellisista vahvuuksista sekä kehittämisen tarpeista. Nykyisellä ohjelmakaudella keskeisenä teemana olevan älykkään erikoistumisen (smart specialization) tulee muodostaa osaltaan pohjaa kehittämiselle myös jatkossa. Kokemukset uusien instrumenttien, kuten Joint Action Plan, Community Led Local Development and Integrated Territorial Investments, hyödyntämisestä tulee huolellisesti arvioida. Keväällä 2016 julkaistun EU:n arktisen alueen politiikkaa määrittelevän tiedonannon, Itämeren alueen toiminnan sekä pohjoisen harvan asutuksen tulee näkyä aluepolitiikan tulevaisuuden valmisteluissa. Myös maatalouspolitiikkaa ja maaseudun kehittämistä on syytä tarkastella kuntien ja maakuntien näkökulmasta. 5

6 2. EU:n kaupunkiagenda - EU Urban Agenda Kaupunkiagendan tavoitteena on edistää kaupunkipolitiikkaa EU-tasolla, mahdollistaa kaupunkien osallistuminen EU-politiikan muotoiluun ja saada kaupunkien ääni kuuluviin sekä kytkeä kaupungit nykyistä paremmin koko EU:n kehittämisen ja EU 2020-tavoitteiden moottoriksi. Tarkoituksena on myös mahdollistaa jäsenmaiden ja kaupunkien välinen oppiminen ja tiedonvaihto, kun kaupunkipolitiikkaa harjoitetaan kansallisesti eri maissa. EU on aiemminkin tarjonnut kaupungeille mahdollisuuden vertaisoppimiseen erilaisissa verkostoissa (URBACT). URBACT ei ole riittävästi etsinyt kansallisten kaupunkipolitiikkojen parhaita käytäntöjä tai strategisen tason toimivia käytäntöjä. EU:n kaupunkiagenda on nyt ottamassa askeleen politiikkakokemusten systemaattiseen vaihtoon ja policy-käytäntöjen kehittämiseen valituissa teemoissa. Temaattiset painopistealueet ovat 1. Työpaikat ja osaaminen kaupunkien paikallistaloudessa 2. Digitaalinen siirtymä 3. Innovatiiviset ja vastuulliset julkiset hankinnat 4. Kaupunkiliikenne ja liikkuminen 5. Maahanmuuttajien ja pakolaisten osallisuus yhteiskuntaan 6. Kaupunkiköyhyys 6

7 7. Asuminen 8. Kestävä maankäyttö ja luontoon perustuvat ratkaisut 9. Kiertotalous 10. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 11. Energiatalouden siirtymä 12. Ilmanlaatu kaupungeissa Toukokuussa 2016 hyväksyttiin Amsterdamissa kaupunkiagendan toiminnallinen versio ja yhteistyön toimintaperiaatteet (ns. Pact of Amsterdam). Analysoitaessa eri tasoisen (EU, kansallinen ja alueellinen taso) kaupunkipolitiikan käytäntöjä ja hahmotettaessa kansallisen kaupunkipolitiikan parhaita käytäntöjä on samalla varmistettava, että kaupunkipolitiikan päävastuu säilyy jäsenmailla itsellään. EU täydentää jäsenmaiden toimia. Tärkeintä kaupunkiagendassa on yhteinen prosessi, joka lisää ymmärrystä urbaaneille ympäristöille parhaista politiikkaratkaisuista. Tämän ymmärryksen pohjalta voidaan vaikuttaa EU-tason ja kansallisen tason politiikkoihin. 3. Julkisen talouden EU-ohjaus EU:ssa on viime vuosina merkittävästi lisätty julkisen talouden sääntelyä, joka on muodostunut mittavaksi kokonaisuudeksi toisiaan tukevaa ja osittain päällekkäistä sääntelyä ja ohjausta. Tämä näkyy muun muassa siinä, että jäsenmaiden julkista taloutta (ml. kuntatalous) seurataan vuosittain EU-ohjausjakson puitteissa. 7

8 EU-ohjausjaksoon kuuluu kiinteästi syksyllä komission julkisten talouksien budjettien etukäteistarkastelu ja keväisin annettavat maakohtaiset suositukset. Suomessa EU:n ohjaus alue- ja paikallishallinnon talouteen on implementoitu uudella kuntatalousohjelmalla, joka arvioi kuntatalouden kehitysnäkymiä. Ensimmäinen nykymuotoinen kuntatalousohjelma julkaistiin Komissio julkaisi talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon kuuluvat maakohtaiset suositukset Suomelle. Komissio suosittaa muun muassa, että Suomi toteuttaa vuosina 2016 ja 2017 toimia, joilla se sopeuttaa julkista taloutta ja varmistaa hallintouudistuksen sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannustehokkuuden parantamiseksi. Kuntaliitto katsoo, että EU:n tasolla tarvitaan julkisen talouden seurantaa ja valvontaa. Vahva ja kestävä julkinen talous voidaan parhaiten varmistaa, kun epäsuotuisaan kehitykseen puututaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kuntaliitto on kuitenkin korostanut, että EU-ohjauksen maakohtaisten suositusten merkitystä tulee selventää. Syksyisin komission suorittama julkisen talouden budjettien etukäteisvalvonta ei saa rajoittaa kuntien budjettivaltaa. Kuntaliitto on huomauttanut, että kuntatalouden tasapainon arvioiminen EU:n ohjausjaksoon kytkeytyvissä vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämä- ja velkakriteereissä on ongelmallista. Kuntien kirjanpidon mukainen tulos eroaa huomattavasti tilastokeskuksen Eurostatille raportoimista luvuista. Keskeisin ongelmakohta on kuntien investoinnit, jotka 8

9 kirjanpidossa jaksotetaan poistoina menoiksi, mutta Eurostatin ns. EDPalijäämä on yhden vuoden mekaanisesti laskettu kokonaismenojen ja tulojen erotus. Kuntaliiton eurooppalainen kattojärjestö CEMR on joulukuussa 2015 julkaissut kannanoton Reviving local public investments - Flexibility is needed in the existing rules of the Stability and Growth Pact. CEMRin keskeinen viesti on, että julkisia investointeja ei tule kokonaan jäädyttää EU:n sääntöjen takia, vaan järkeviä investointeja kannattaa toteuttaa myös taloudellisesti heikkoina aikoina. 4. Arktista aluetta koskeva EU:n yhdennetty politiikka Komission huhtikuussa 2016 antama tiedonanto arktista aluetta koskevasta EU:n yhdennetystä politiikasta on järjestyksessään kolmas. Aiemmat tiedonannot ovat vuosilta 2008 ja Uusin komission tiedonanto seuraa jo aiemmin määriteltyjä linjoja ilmastoa ja ympäristöä, kestävää kehitystä sekä alueellista yhteistyötä koskien. Komissio esittää tiedonannossaan tulevaisuuden yhdennetylle arktiselle politiikalle kolme painopistettä: ilmastonmuutos ja arktisen ympäristön suojelu, kestävä kehitys arktisella alueella ja sen ympäristössä sekä kansainvälinen yhteistyö arktisen alueen asioissa. 9

10 Tiedonanto antaa kattavan kuvan EU:n toiminnasta arktisella alueella. Kestävä kehitys säilyy EU:n arktisen ulottuvuuden politiikan keskiössä, mutta yhä enenevässä määrin puhutaan myös sopeutumiskyvystä. Halutaan huomioida alueen asukkaiden perinteiset elinympäristöt sekä taloudellisen kehityksen vaikutukset arktisen alueen herkkään ympäristöön. Arktisen alueen osalta on tärkeää edistää laaja-alaista, myös paikallis- ja aluetason toimijat mukaan kytkevää yhteistyötä tavoitteiden ja resurssien koordinoimiseksi. Keskeisiä teemoja ovat tavoitteet ja keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi, luonnonvarojen kestäväksi hyödyntämiseksi sekä arktisella alueella sijaitsevan erityisosaamisen hyödyntämiseksi. On positiivista, että tiedonannossa on vahvasti korostettu tarvetta vahvistaa arktista aluetta koskevien asioiden koordinaatiota. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että alue- ja paikallistaso halutaan kytkeä tiiviisti perustettavaksi esitetyn Euroopan arktisen yhteistyöfoorumin työhön. Kuitenkin esitetyn yhteistyöfoorumin väliaikaisuus sekä keskittyminen rajattuun teemaan (EU:n rahoituksen tärkeimpien investointi- ja tutkimusprioriteettien määrittely v loppuun mennessä) herättää kysymyksen siitä, onko tämä riittävä väylä tuoda paikallis- ja aluetason intressejä esille. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, innovaatioiden synnyn edistäminen ja tuotteistaminen sekä digitalisaation mahdollisuudet paikallisen elinkeinon, osaamisen ja kulttuurin ylläpitämisessä ja kehittämisessä ovat myös suomalaisten kuntien ja maakuntien kannalta keskeisiä näkökulmia. Kuntaliitto painottaa, että myös tulevaisuuden koheesiopolitiikan toteutuksessa on tarjottava arktisen alueen kehittämistyöhön monipuolisia rahoitusvälineitä. 5. Kiertotalouspaketti Kiertotalouspaketin tavoitteena on poistaa taloudellisia ja ympäristöön liittyviä huolenaiheita maksimoimalla resurssien käytön tehokkuus koko arvoketjussa mukaan lukien kestävä kulutus, tuotanto ja jätehuolto ja mahdollistamalla innovoinnin avulla uusien markkinoiden ja liiketoimintamallien kehittäminen. Paketti koostuu laajasta toimintasuunnitelmasta, johon sisältyy toimia edistyksen seuraamiseksi, ja jätteitä koskevasta ehdotuksesta. Jätteitä koskevaan ehdotukseen sisältyy pitkän aikavälin tavoitteita. Vuonna 2016 kiertotalouspaketin edistäminen on konkreettisesti keskittynyt jätealan direktiiveihin, joista komissio julkaisi ainoana lainsäädännöllisenä toimena muutosehdotuksensa yhtä aikaa toimintaohjelman kanssa. Kuntaliitto kannattaa lähtökohtaisesti kiertotaloutta edistävien toimien täytäntöönpanoa ja siirtymistä pois lineaarisesta taloudesta. Erityisen tärkeää on ottaa huomioon tuotantosyklin kaikki vaiheet ja kokonaisvaikutusten hallinta. Kuntien toimia, kuten ilmastostrategioita ja vihreitä 10

11 julkisia hankintoja, on tuettava ja niihin on kannustettava vapaaehtoisuuden pohjalta. Kotimaisen ja EU:n lainsäädännön tulee olla linjassa näiden toimien kanssa, eikä sääntelyllä tule rajoittaa tai hankaloittaa toimien toteutusta. Kuntaliitto kannattaa komission tiekartassa ja työohjelmassa esitettyjä tavoitteita laajentaa toimien painopistettä jätehuollosta tuotepolitiikkaan ja raaka-aineiden uusiokäytön markkinoihin. Kannatettavaa on myös komission aikomus keskittyä ongelmiin jo asetettujen tavoitteiden toimeenpanossa. Kuntaliitto kannattaa myös ratkaisuja, joissa huomioidaan aiempaa paremmin jäsenmaiden erot, haasteet ja mahdollisuudet kiertotalouden sekä jätehuollon tavoitteiden saavuttamisessa. Hallinnollisen taakan keventämiseen ja esimerkiksi raportointi- ja lupamenettelyiden yksinkertaistamiseen tulee kiinnittää huomiota. Kuntaliitto tukee myös ajatusta synnyttää innovaatioita kiertotalouden edistämiseksi. Kiertotalouspaketin jatkoneuvotteluissa on erityisen tärkeää, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat kannanmuodostuksessaan huomioon kuntien näkökulmat, jotta Eurooppaan saadaan yhteiskunnan kannalta toimiva kiertotalousmalli. Jätedirektiivien kehittämisessä on erityisen tärkeää muistaa, että julkisen jätehuollon tarkoituksena on varmistaa tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti toimiva jätehuolto ja ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa sekä terveys- ja ympäristöhaittoja. Siksi kierrätyksen lisäämisen tulee perustua markkinoiden imuun ja tukea aitoa talousmallia. Toimien ei tule johtaa heikkolaatuiseen ja asukkaille kalliiseen kierrätysjärjestelmään. 11

12 6. Energiaunionipaketti Energiaunionipaketti muodostuu sähkömarkkinoiden rakennetta ja sääntelykehystä koskevista lainsäädäntöehdotuksista. Ehdotuksiin kuuluvat energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston uudelleentarkastelu, sähkön ja kaasun toimitusvarmuutta koskevien asetusten tarkistaminen ja hallitustenvälisiä sopimuksia koskevan päätöksen tarkistaminen. Energiaunionipakettiin kuuluvat myös taakanjakopäätös ja maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden alan sisällyttäminen vuoden 2030 ilmastopuitteisiin sekä uusiutuvaa energiaa koskeva paketti, johon sisältyvät biomassaa koskevat kestävyyskriteerit, ja energiatehokkuuspaketti. Rakennusten energiatehokkuus sisältyy energiatehokkuuspakettiin. Alkuvuodesta 2016 julkaistiin lämmitystä ja jäähdytystä koskeva EU:n strategia. Energiaunionin strategia on yksi komission kärkihankkeista. Kuntaliitto seuraa tiiviisti energiaunionin ja siihen liittyvien aloitteiden etenemistä EU:ssa ja tuo esille kuntien näkökulmat aloitteiden valmistelussa. Energiakysymykset ovat keskeisiä kunnille, koska kunnat ja niiden energiayhtiöt ovat huomattavia energiantuottajia. Kunnat ovat myös merkittäviä energiankuluttajia. Energiaratkaisut ovat osa yhdyskunta- ja liikennesuunnittelua ja kuntien julkisia hankintoja. 7. Toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi on uusi aloite, jolla vahvistetaan uusi lähestymistapa Euroopan talouskasvun ja sosiaalisen ja ympäristön kestävyyden varmistamiseksi vuoden 2020 jälkeisenä aikana. Eurooppa strategian uudelleentarkastelu sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen unionin sisällä ja sen ulkopuolella tulee ottaa huomioon. Komissio korostaa, että toimiin on ryhdyttävä pian. 12

13 Pääpaino kestävän kehityksen tavoitteissa 2030 on nyt taloudellisessa ja sosiaalisessa kestävyydessä. Ympäristön osalta kestävää tulevaisuutta rakennetaan muun muassa kiertotalouspaketilla. Komission aloitteen mukaan on tärkeää käyttää resursseja niin, että kasvu on vihreää ja osallistavaa. Myös EU:n sosiaalinen ulottuvuus on esillä Euroopan kestävän tulevaisuuden aloitteessa. Kuntaliitto kannattaa komission peruslinjauksia. 8. Digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian täytäntöönpano Digitaaliset sisämarkkinat on yksi EU:n keskeisimmistä prioriteeteista. Tarkoitus on yhdistää kansalliset markkina-alueet yhtenäisiksi sisämarkkinoiksi. Strategian täytäntöönpanoa jatketaan useilla toimenpidekokonaisuuksilla. Komissio julkaisi EU:n sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman , jossa esitetään 20 toimenpidettä julkishallinnon digitalisaatiokehityksen vauhdittamiseksi. Toimintasuunnitelmalla komissio haluaa antaa vauhtia julkisen sektorin nykyaikaistamispyrkimysten ja resurssien koordinointiin sähköisen hallinnon alalla. Komissio katsoo, että julkishallinnon digitaaliset palvelut eivät vielä ole saumattomasti kansalaisten ja yritysten hyödynnettävissä koko EU:n alueella. Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus luoda pitkän aikavälin visio periaatteista, joihin jäsenvaltiot voivat ankkuroida omia strategioitaan ja toimenpiteitään. Sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmassa komissio aikoo muun muassa auttaa EU:n jäsenvaltioita kehittämään rajat ylittäviä sähköisiä terveydenhuoltopalveluja, nopeuttaa siirtymistä sähköisiin hankintamenettelyihin, sähköisiin allekirjoituksiin ja yhden kerran -periaatteeseen julkisissa hankinnoissa, käynnistää viranomaisten kanssa pilottihankkeen, jossa sovelletaan yhden kerran -periaatetta yrityksiin valtionrajojen ylitse. Samassa yhteydessä julkaistiin joukko muita aloitteita, kuten Eurooppalainen pilvipalvelualoite sekä aloite Euroopan teollisuuden digitalisoinnista. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategialla on monia vaikutuksia kuntien toimintaympäristöön. Kuntia koskevia osa-alueita ovat muun muassa avoin data, sertifioidut pilvipalvelut, sähköiset terveyspalvelut, sähköiset hankintamenettelyt, liikennesuunnittelu, älykäs mittaus energia-alalla, tekijänoikeuslainsäädäntö, tietosuoja ja sähköinen arkistointi. Strategia on kuitenkin vahvasti yritys- ja kuluttajakeskeinen. Julkishallinnon roolia palveluiden järjestäjänä ja tuottajana käsitellään lähinnä irrallisena e- hallinto -osiona. 13

14 Kuntaliito kannattaa digitaalisten sisämarkkinoiden nykyistä vahvempaa hyödyntämistä. Kunnat tulee ottaa selkeästi huomioon strategian toteuttamisessa. Kunnat tuottavat keskeisesti juuri niitä palveluita, joissa digitaaliset ratkaisut komission mukaan nousevat keskeiseen asemaan: sosiaalipalvelut, terveyssektori, sivistyssektori ja kulttuuri. 9. Muuttoliikkeen hallinnan parantaminen Komissio toteaa, että pakolaiskriisin hoitaminen ja EU:n ulkorajoihin kohdistuvan muuttopaineen hallinta on unionin tämänhetkisistä haasteista suurin. EU:n naapurialueilla vallitsevan epävakauden, sodan ja köyhyyden vuoksi nämä kysymykset on pidettävä asialistan kärjessä myös tulevina vuosina. Euroopan pakolaiskriisi näkyy erityisesti muuttoliikkeen parempaa hallintaa koskevana aloitteena. Pakolaiskriisi heijastuu myös aloitteeseen, jolla pyritään vahvistamaan EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin toimintaedellytyksiä. Euroopan muuttoliikestrategian tavoitteena on tukea laillisen maahanmuuton keinoja siten, että pystyttäisiin houkuttelemaan EU:n alueelle ammattitaitoisia muuttajia. Pyrkimyksenä on tehostaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa laillisen maahanmuuton edistämiseksi ja laittoman maahanmuuton sekä ihmissalakuljetuksen torjumiseksi. Komissio korostaa, että pakolaiskriisin johdosta on uudistettava perusteellisesti unionin yhteisen ulkorajan valvonta ja eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä. Muuttoliikkeen hallinnan parantamista koskevalla aloitteella on kaksi ulottuvuutta: 1) Laillinen maahanmuutto: tiedonanto ja uusia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joihin sisältyy sinistä korttia koskevan menettelyn laajentaminen 2) Turvapaikkajärjestelmä ja pakolaiset: ehdotus jäsennellyksi pakolaisten uudelleensijoittamisjärjestelmäksi ja turvapaikanhakijoita koskevan Dublin-järjestelmän tarkistaminen. Komissio antoi kesäkuussa 2016 tiedonannon kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevasta toimintasuunnitelmasta. Vaikka kotouttamista koskeva toimivalta on ensisijaisesti jäsenvaltioilla, esittää komissio toimintasuunnitelmassaan yhteisen poliittisen kehyksen, jolla on tarkoitus tukea jäsenvaltioita kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisessa. Komissio pyrkii myös lisäämään turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta myönnettävää rahoitustukea jäsenvaltioille, jotta ne voivat kehittää kotoutumista edistäviä toimiaan muun muassa koulutuksen alalla, työmarkkinoille suuntaamisessa, peruspalvelujen saatavuudessa ja osallisuuden edistämisessä. Komissio seuraa toimintasuunnitelmassa esitettyjen toimien täytäntöönpanoa ja määrittää tarvittaessa lisätoimia. Komissio esitti heinäkuussa 2016 ehdotukset, joilla saatetaan päätökseen Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistus. Komission tavoitteena on tehokas, oikeu- 14

15 denmukainen ja ihmisarvoa kunnioittava turvapaikkapolitiikka, joka toimii sekä normaalitilanteessa että muuttopaineiden kasvaessa. Turvapaikkajärjestelmää varten luodaan yhteiset ja yhdenmukaiset EU-tason säännöt. Kuntaliitto suhtautuu myönteisesti EU:n toimenpiteisiin työvoiman maahanmuuton edistämiseksi. Kotouttamisen ja kolmansien maiden kansalaisten rekrytointiin liittyvien lupamenettelyjen tulee jatkossakin kuulua kansalliseen toimivaltaan. Kuntaliitto korostaa, että Suomen tulee antaa korkeatasoista kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville. Suomessa valtiolla on päävastuu maahanmuuttopolitiikasta, johon myös pakolaispolitiikka sisältyy. Myös kunnat ovat keskeisessä asemassa humanitaarisen vastuun kantamisessa. On tärkeää, että kunnat voivat hyödyntää EUrahoitusta kotouttamistoimissa. 10. Työvoiman liikkuvuutta koskeva paketti Työvoiman liikkuvuutta koskeva paketti muodostuu työvoiman liikkuvuutta koskevasta tiedonannosta, työntekijöiden lähettämisestä annetun direktiivin kohdennetusta tarkistamisesta sekä sosiaaliturvan yhteensovittamisesta annettujen asetusten tarkistamisesta. Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaalia (EURES) ja työvoimapalvelujen yhteistyötä vahvistetaan. Tavoitteena on tukea työvoiman liikkuvuutta ja puuttua väärinkäytöksiin. Työvoiman liikkuvuuspaketti sisältänee ehdotuksia nuorten sosiaaliturvasta ja Eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä (EQF). Suomi ei kannata jäsenmaiden työllisyys- ja sosiaalipoliittisten rakenteiden ja toimintatapojen harmonisointia. Jäsenmaiden välillä on myös merkittäviä eroja, jolloin yh- 15

16 denmukaiset toimintatavat eivät tuota toivottua tulosta. Suomi ei kannata oikeudellisesti sitovien EU-tasolla hyväksyttyjen vähimmäisstandardien määrittelyä eri etuuksiin tai palveluihin. Suomessa on asumiseen perustuva sosiaaliturvajärjestelmä, joka eroaa muiden Euroopan maiden taloudelliseksi toiminnaksi luonnehdittavista järjestelmistä. Työvoiman liikkuvuuspakettia tulee seurata tarkasti sosiaaliturvan koordinoinnin näkökulmasta. Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen avulla helpotetaan tutkintojen ja pätevyyksien tunnustamista sekä epävirallisen ja arkioppimisen tunnistamista ja tunnustamista. EQF:n kansallisella täytäntöönpanolla on kytkös työllisyyteen ja kuntiin työnantajina. Sektorirajat ylittävä yhteistyö on välttämätöntä, jotta kuntien koulutusnäkökulmat tulevat huomioitua. Kuntaliitto pitää kuntien koulutus- ja osaamistarpeet esillä sidosryhmien ja ministeriöiden, etenkin opetus- ja kulttuuriministeriön, sekä opetushallituksen kanssa käytävissä keskusteluissa ja työryhmissä. 13. Arvonlisäveroa koskeva toimintasuunnitelma Komissio julkaisi toimintasuunnitelman EU:n arvonlisäverojärjestelmän uudistamiseksi, jossa esitetään joukko toimenpiteitä alv:n kehittämiseksi. Arvonlisäveroa koskevan toimintasuunnitelman tavoitteena on luoda tehokkaat ja petoksilta suojatut alv-järjestelmät. Siihen sisältyy alv-kantoja koskevia aloitteita ja ehdotus sähköisen kaupankäynnin arvonlisäverosta digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian yhteydessä sekä tiedonanto lopullisen alv-järjestelmän vahvistamisesta. Toimintasuunnitelma ei sisällä erityisiä ehdotuksia julkisen sektorin arvonlisäverotuksen muuttamiseksi, mitä voidaan pitää positiivisena signaalina komission suunnalta. Komission joulukuussa 2011 julkaisema arvonlisäveron kehittämisstrategia esitti, että pitkällä tähtäimellä kaikkien julkisten palveluiden, mukaan luettuna koulutus sekä sosiaali- ja terveydenhuolto, tulisi kuulua arvonlisäverotuksen piiriin. Vuonna 2014 komissio järjesti julkisen kuulemisen viidestä eri mallista, joilla julkisen sektorin arvonlisäverotusta voitaisiin kehittää. Kuulemiseen tuli runsaasti vastauksia Euroopan kuntasektorilta ja muun muassa Kuntaliitto sekä liiton eurooppalainen kattojärjestö CEMR olivat hyvin kriittisiä julkisen sektorin alv-kohtelun muuttamiselle. Näyttää siltä, että komissio on nyt arvioinut julkisen sektorin arvonlisäverotuksen uudistamistarpeen ja tullut siihen tulokseen, että arvonlisäverokohtelu julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä on pääosin neut- 16

17 raalia EU:n tasolla. Ainakaan akuuttia muutostarvetta ei ole, koska toimintasuunnitelmassa ainoastaan todetaan komission selvittäneen julkisen sektorin arvonlisäverotusta, mutta ei esitetä tältä osin jatkotoimia. 14. Veronkierron torjunta Komissio julkaisi laajan veropaketin, jossa esitetään useita keinoja yhtiöiden veronkierron torjumiseksi. Komission ehdottaa muun muassa uutta veronkierron vastaista direktiiviä, joka sisältää oikeudellisesti sitovia toimia, kuten korkovähennysoikeuden rajoituksia. Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen, jolla muutetaan tilinpäätösdirektiiviä siten, että suurten monikansallisten yritysten olisi raportoitava maakohtaisesti, missä EU-maassa ne saavat voittonsa ja mihin maahan maksavat veronsa. Maakohtainen raportointi koskisi sellaisia monikansallisia yrityksiä, joiden kokonaistulot ovat yli 750 miljoonaa euroa vuodessa. Kuntaliitto kannattaa komission esityksiä. Suomessa kunnille tilitetään tänä vuonna arviolta noin 1,3 miljardia euroa yhteisöveroa, jolla rahoitetaan kuntien palveluita. Kuntaliitto on jo useasti aiemmissa yhteyksissä kannattanut maakohtaista vero- ja tulotietojen raportointia, koska se on omiaan vähentämään veronkiertoa ja aggressiivista verosuunnittelua. Positiivista on, että raportointivelvollisuus koskee myös toimintaa EU:n ulkopuolella ja erityisesti ns. veroparatiisimaissa. Maakohtainen raportointi on myös 17

18 siinä mielessä yksi parhaita haitallisen veronkierron ehkäisykeinoja, että se ei aiheuta yrityksille suurta hallinnollista taakkaa. Esitys koskee nyt vain kaikkein suurimpia yrityksiä. On toivottavaa, että myöhemmässä vaiheessa raportointivelvollisuuden alarajaa lasketaan ja maakohtainen raportointi ulotetaan koskemaan laajempaa joukkoa suuria yrityksiä, koska 750 miljoonan euron vuositulorajaa voidaan pitää varsin korkeana. 15. Sosiaalisia oikeuksia koskeva pilari Sosiaalisia oikeuksia koskeva pilari liittyy komission suunnitelmaan syvemmän ja oikeudenmukaisemman talous- ja rahaliiton luomiseksi. Komissio noudattaa pilarin luomisessa kahta toisiaan täydentävää toimintalinjaa. Ensinnäkin voimassa olevaa sosiaalilainsäädäntöä päivitetään, jotta voidaan ottaa huomion työelämän nykytodellisuus. Toiseksi määritellään sosiaalisiin kysymyksiin liittyvät viitearvot jäsenvaltioiden parhaiden käytäntöjen pohjalta, jotta talouksia voidaan lähentää yhä korkeammalle tasolle erityisesti euroalueella työmarkkinoiden toiminnan, osaamisen ja sosiaaliturvan osalta. Euroopan komissio julkaisi alustavan hahmotelman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Siinä määritellään joukko keskeisiä periaatteita, joilla tuetaan toimivia ja oikeudenmukaisia työmarkkinoita ja sosiaaliturvajärjestelmiä euroalueella. Komissio kerää nyt julkisen kuulemisen avulla näkemyksiä pilarin sisällöstä saakka ja koostettu versio on tarkoitus esittää vuoden 2017 alussa. Komission esittämä hahmotelma rakentuu kolmen pääotsakkeen ja 20 alaotsakkeen varaan. Sosiaalisten oikeuksien pilarin tarkoituksena on uudistaa tarvittavilta osin olemassa olevaa lainsäädäntöä sekä määritellä yhteiset periaatteet ja vertailuarvot, joilla edistetään jäsenmaiden lähentymistä työllisyys- ja sosiaalisissa tavoitteissa. Kuntaliiton tavoitteena on, että EU:n taloudellista kilpailukykyä, kansalaisten hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta kehitetään tasavertaisesti. Kuntaliitto huomauttaa, että pilaria ei ole tarkoitettu oikeudellisesti sitovaksi, vaan lähinnä jonkinlaiseksi referenssidokumentiksi, joka on osa talous- ja rahaliiton kehittämistä. Suurin osa pilarin sisällöstä toteutuu jo nyt Suomessa varsin hyvin. Koska pilarin oikeudellinen muoto on varsin epäselvä, on huolestuttavaa, että sen kirjaukset ovat hyvin pitkälle meneviä. 16. Uusi alku työssäkäyville vanhemmille Uusi alku työssä käyville vanhemmille -aloitteen toimeenpanemiseksi on tarkoitus käynnistää joukko lainsäädäntö- ja muita toimia, joilla puututaan nykyistä paremmin 18

19 työssäkäyvien vanhempien kohtaamiin haasteisiin työ- ja perhe-elämän yhdistämisessä ja tuetaan naisten osallistumista työmarkkinoille. Tavoitteena on myös muiden huollettavien osalta huoltovelvollisuuden ja palkattoman kotityön tasaisempaan jakautumiseen miesten ja naisten kesken. Naisten johtokuntapaikkoja koskeva direktiivi on määrä hyväksyä vuonna 2016, ja komission jatkaa käytännön toimia sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Käytännön toimenpiteet on laajemmin määritelty komission joulukuussa 2015 julkaistussa tasa-arvostrategiassa Strategian painopisteinä ovat naisten työmarkkinoille osallistumisen ja miesten ja naisten taloudellisen riippumattomuuden lisääminen, palkka-, tulo- ja eläke-erojen ja samalla naisten köyhyyden vähentäminen, tasa-arvon lisääminen päätöksenteossa, sukupuoleen perustuvan väkivallan estäminen ja uhrien suojelu sekä tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistäminen maailmassa. Erityisesti kiinnitetään huomiota miesten rooliin ja sukupuoleen perustuvien ennakkoodotusten muuttamiseen sekä muun muassa maahanmuuttajien moniperusteisen syrjinnän vähentämiseen. Keskeistä on tasa-arvon edistäminen kaikessa EU:n toiminnassa. Suomen lainsäädäntö tukee ja antaa naisille mahdollisuuksia työn ja perheen yhteensovittamiseen. Erilaisten etujen lisääminen ei ole kuntatyönantajan näkökulmasta kannatettavaa, koska jo nykyisellään työnantajille aiheutuu paljon kuluja ja järjestelyvelvoitteita. Suomessa monet edut ovat parempia kuin muualla Euroopassa. Jos EU-tasolla tehdään uusia säännöksiä, voi tulkinta johtaa siihen, että Suomen järjestelmään sisältyvät edut laajenevat ja työllistämisestä tulee entistä kalliimpaa. EU:n tulee sallia kansallisesti erilaiset ratkaisut. Jos lainsäädäntöä kuitenkin ryhdytään valmistelemaan, lain- 19

20 säädäntöhankkeissa tulee huolehtia siitä, että työnantajille perhevapaista aiheutuvat kustannukset pienentyvät. Tämä koskee sekä välillisiä että välittömiä kustannuksia. Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat pitävät tärkeänä komission strategian käytännön toimia edistää sukupuolten tasa-arvoa vaikuttamalla huoltovelvollisuuden tasaisempaan jakautumiseen naisten ja miesten kesken, vähentää työmarkkinoiden eriytymistä sukupuolen mukaan ja poistaa naisiin kohdistuva väkivalta. Velvoittavaa EU-tason lainsäädäntöä ei kuitenkaan tule antaa. 17. Uuden osaamisen ohjelma Euroopalle Uuden osaamisen ohjelman tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä, mukaan lukien tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen, tukea ammattikoulutusta ja korkeaasteen koulutusta sekä hyödyntää digitaalisten työpaikkojen täyttä potentiaalia. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on keskeistä koulutuksen kaikilla tasoilla. Sen perusteella opinnot henkilökohtaistetaan. Näin nopeutetaan työelämään siirtymistä, vähennetään turhaa päällekkäistä koulutusta ja saadaan koulutukseen suunnatut resurssit tarkoituksenmukaisesti käyttöön. Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) avulla helpotetaan tutkintojen ja pätevyyksien tunnustamista sekä epävirallisen ja arkioppimisen tunnistamista ja tunnustamista. EQF:n kansallinen toimeenpano kytkeytyy muun muassa työllisyyteen ja kuntien työnantajatoimintaan. Digitaalisten työpaikkojen täyden potentiaalin hyödyntäminen edellyttää työ- ja palveluprosessien uudistamista ja tähän liittyvää osaamisen kehittämistä kunnissa sekä eri alojen ammatti- ja korkea-asteen koulutuksessa. Erityisesti maahanmuuttajien osaamisen nopea tunnistaminen on nyt tärkeää, jotta kotouttamistoimet voidaan alkaa pikaisesti. 18. Euroopan turvallisuusstrategian täytäntöönpano Euroopan turvallisuusagenda vuosiksi hyväksyttiin Agendan tarkoitus on tukea jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja tietojen vaihtoa terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja verkkorikollisuuden torjumisessa. Agendan täytäntöönpanotoimiin kuuluvat ehdotus terrorismia koskevan puitepäätöksen tarkistamiseksi, tuliaseita koskevien sääntöjen parantaminen ja muilla maksuvälineillä kuin käteisrahalla tehtävien petosten ja väärennösten torjuntaa koskeva ehdotus. Jäsenvaltiot ovat edelleen ensisijaisesti itse vastuussa sisäisestä turvallisuudestaan. Keskeiset haasteet ovat kuitenkin rajat ylittäviä. Turvallisuusagendassa esitetyissä toimenpiteissä on mukana useita politiikanaloja, muun muassa oikeus- ja sisäasiat, rahoitusasiat, liikenne ja ympäristökysymykset. EU tukee jäsenmaiden toimia radikalisoitumisen torjumiseksi. 20

21 Euroopan turvallisuusagendassa mainitaan yhteistyö EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, EU:n virastojen ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Kuntien näkökulmasta turvallisuusstrategiaa on tärkeää seurata, varsinkin terrorismin ja radikalisoitumisen ehkäisyn kannalta. Syrjäytymisen, köyhyyden, työttömyyden ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisen vuoksi radikalisoitumisen ongelmat ilmenevät alue- ja paikallistasolla. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kunnat ja alueet otetaan vahvasti mukaan Euroopan turvallisuusstrategian täytäntöönpanoon. Suomen Kuntaliitto, Erja Horttanainen Henrik Rainio Anu Wikman-Immonen Kuntaliiton ja KT Kuntatyönantajien yksiköiden asiantuntijat 21