AVOIMIEN VARHAISKASVATUSPALVELUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sivistystoimi Varhaiskasvatuspalvelut

Transkriptio

1 AVOIMIEN VARHAISKASVATUSPALVELUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sivistystoimi Varhaiskasvatuspalvelut Syksy 2014

2 Sisältö Sisällys 1 Porvoon kaupungin varhaiskasvatuksen arvot Varhaiskasvatusympäristö... 4 Toimintaympäristö... 4 Avoin toiminta... 4 Kerhot... 4 Perheohjaus Vanhempien osallisuus/kasvatuskumppanuus... 6 Asiakaslähtöisyys... 6 Kasvatuskumppanuus... 6 Kerholaisen kasvatuskeskustelu... 6 Viestintä... 7 Sovitut asiat Hoito ja huolenpito Kasvatus ja opetus Teemat, painotukset, yhteiset tapahtumat Yhteistyö ja verkostoituminen Tapahtumat Kehittämiskohteet Kehittämisen painopisteitä tänä toimintavuonna:... 11

3 1 Porvoon kaupungin varhaiskasvatuksen arvot Herkkyys lapsen tarpeille Kasvatuskumppanuus Leikki Kestävä kehitys Vahva äidinkieli (2006) Avoimet varhaiskasvatuspalvelut ovat osa Porvoon kaupungin varhaiskasvatuspalveluja perustuen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Toiminnan tavoitteena on tukea perheitä arjessa. Tässä yksikön varhaiskasvatussuunnitelmassa kuvataan miten me toteutamme yllä olevat arvot yksikössämme. 3

4 2 Varhaiskasvatusympäristö Avoimet varhaiskasvatuspalvelut on suunnattu perheille, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Perheet voivat valita omiin tarpeisiinsa sopivaa toimintaa. Palveluja tarjotaan eri alueilla, eri aikoina sekä sisällä että ulkona. Toimintamuotojamme ovat avoin toiminta, kerhot sekä perheohjaus. Toimintaympäristö Eniten avoimia varhaiskasvatuspalveluja käyttävät alle 3-vuotiaat lapset. Lapset toimivat yhdessä vanhempansa tai hoitajansa kanssa. Tuemme lapsen leikkiä muokkaamalla toimintaympäristöä asiakasperheille sopivaksi. Lelut, pelit ja peuhapaikat ovat ikätason mukaisia, jotta ne kannustavat lasta leikkimään. Toimintaympäristöä suunnitellessamme otamme huomioon vanhempien läsnäolon toiminnassa. Toimipaikoissamme voi syödä omia eväitä, perheiden käytössä on jääkaappi ja mikroaaltouuni. Vauvaperheille on vaipanvaihtoon soveltuvat tasot. Avoin toiminta Toimintapisteissämme perheillä on mahdollisuus tavata toisiaan, luoda ja ylläpitää uusia suhteita. Vapaan yhdessäolon ja leikin lisäksi on mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Toimintamuodot on nimetty toiminnan tai kohderyhmän mukaan: perhekahvila, babytreffis tai perhepuisto. Toimintapaikkojamme ovat Perhepaikka Famili Gammelbackassa, Perhetupa Ilona keskustassa, Kevätkummun perhekahvila nuorisotalolla sekä Pormestarinkadun ja Viertotien perhepuistot. Avoin toiminta on maksutonta eikä ilmoittautumista tarvita. Toiminta on kaksikielistä. Kerhot Kerhotoiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellista varhaiskasvatusta. Kerhot on suunnattu 3-6- vuotiaille lapsille, joita hoidetaan kotona. Lapset tulevat samaan ryhmään kaksi kertaa viikossa leikkimään, liikkumaan, tutkimaan ja ilmaisemaan itseään sekä harjoittelemaan sosiaalisia taitoja. Keskustan suomenkielinen kerho toimii aamupäivisin Kaivokadulla ja siinä on 17 lasta. Kaksikielinen Luontokerho, jossa on 10 lasta, toimii Gammelbackan metsässä. Kerhoissa on kuukausimaksu ja kerhoon haetaan ensisijaisesti sähköisellä kerhohakemuksella. Perheohjaus Perheillä on mahdollisuus ottaa yhteyttä perhetyöntekijöihin arjen pulmatilanteissa. Perhetyöntekijät antavat tukea vanhemmuudessa ja neuvontaa kasvatus- ja parisuhdeasioissa. Keskustelut ja mallinnäyttäminen tapahtuvat toimitiloissamme, kotikäynneillä, pienryhmissä tai puhelimitse. Työskentelytapa valitaan yhdessä perheen kanssa. 4

5 Pienryhmissä on mahdollisuus jakaa toinen toisilleen vanhemmuuteen liittyviä iloja ja suruja. Vanhemmat saavat vertaistukea ja vinkkejä toinen toisiltaan. Useita ryhmiä järjestetään vuoden aikana. Ryhmiin ilmoittaudutaan, toiminta on maksutonta ja lastenhoito on järjestetty. 5

6 3 Vanhempien osallisuus/kasvatuskumppanuus Avoimetvarhaiskasvatuspalvelut perustuu vanhempien osallisuuteen. He osallistuvat toimintaan yksin tai lastensa kanssa. Asiakaslähtöisyys Tarjoamme konkreettista ja käytännönläheistä apua perheille vanhemmuuden haasteisiin. Autamme kiinnittämään huomiota perheen voimavaroihin. Perhelähtöisen toimintatapamme tavoitteena on perheen ja lapsen hyvinvoinnin lisääminen. Suunnittelemme ja toteutamme toimintaamme perheiden tarpeista ja toiminta muuntuu niiden mukaan. Rohkaisemme vanhempia ja lapsia osallistumaan toimintamme suunnitteluun. Tavoitteenamme on, että palvelumme on helposti saatavilla. Kasvatuskumppanuus Sitoudumme toimimaan lapsen parhaaksi yhdessä vanhempien kanssa. Kasvatuskumppanuus perustuu luottamukseen, molemminpuoliseen kunnioittamiseen, vaitiolovelvollisuuteen, toisen kuuntelemiseen ja perheiden tarpeiden huomioimiseen. Henkilökunta on läsnä ja toimii yhdessä perheiden kanssa arjen pulmatilanteissa. Keskustelemme kasvatustilanteista ja kasvatuskäytännöistä. Innostamme vanhempia pohtimaan vanhemmuutta ja kasvatusta. Tuemme tarvittaessa vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Palveluohjauksen avulla perheet saavat lisää tietoa erilaisista tuen vaihtoehdoista, joista he voivat valita heille sopivimman ratkaisun sen hetkiseen elämäntilanteeseen. Kerholaisen kasvatuskeskustelu Jokaiselle kerholapselle tehdään syksyisin yhdessä vanhempien kanssa henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma käyttäen Porvoon kaupungin kerhovasu lomaketta. Tapaamisessa keskustellemme lapsen vahvuuksista, harjoiteltavista asioista ja tavoitteista. Pohdimme yhdessä mitä kerhossa voidaan tehdä lapsen kehityksen tueksi. Otamme kerhon varhaiskasvatussuunnitelmasta kopion perheelle mukaan vietäväksi lasten neuvolaan. Keväällä käymme lyhyeen arviointikeskustelun vanhemman kanssa tavoitteiden toteutumisesta. 6

7 Viestintä Tiedotamme toiminnastamme Avoimien varhaiskasvatuspalvelujen esitteessä ja Facebook-sivustolla, Porvoon kaupungin verkkopalvelussa ja paikallisissa lehdissä. Jaamme asiakkaille tietoa muista lapsiperheiden tapahtumista ja palveluista. Vanhemmat voivat ottaa yhteyttä työntekijöihin puhelimitse, puhelinnumerot löytyvät esitteestämme. He voivat myös tarvittaessa olla työntekijöihin yhteydessä sähköpostitse ei kiireellisissä asioissa, Sovitut asiat Jokaisessa toimipisteessä on laadittu omat säännöt viihtyvyyden ja toimintaedellytysten parantamiseksi. Toivomme perheiden huolehtivan omalta osaltaan tilojen siisteydestä mm. leikin ja ruokailun jälkeen. Sairaana ei saa tulla toimipisteisiimme. Henkilökunta auttaa mahdollisuuksien mukaan hoito- ja kasvatustilanteissa. Työntekijät ja perheet ottavat uudet tulokkaat lämpimästi vastaan. Toimipisteissämme ei järjestetä myyntiesittelyjä. 7

8 4 Hoito ja huolenpito Hoidossa ja huolenpidossa kiinnitämme huomiota lapsen hellyyden tarpeeseen ja hänen tunteiden kuuntelemiseen sekä niiden sanoittamiseen. Kohtaamme lapsia ja aikuisia yksilöinä. Otamme uudet asiakkaat henkilökohtaisesti vastaan. Esittelemme heille henkilökunnan ja paikkoja, kerromme toiminnastamme, jaamme tarvittaessa tietoa. Tavoitteenamme on avoin, hyväksyvä ja luottavainen ilmapiiri. Tuemme perheitä haastavissa tilanteissa sekä tarvittaessa ohjaamme asiakkaita kaupungin muihin palveluihin. Tiloissamme luomme puitteet sille, että perhe voi huolehtia lapsen perustarpeista. Tarjoamme turvallisia ihmissuhteita sekä järjestämme toimintaympäristöä lapsen tarpeita huomioiden. Seuraamme varhaiskasvatuspalvelujen ja oman yksikkömme turvallisuussuunnitelmaa. Sairauksien ennaltaehkäisemiseksi toivomme, että asiakkaat pesevät kädet tulleessaan toimintayksikköön. Kiinnitämme myös huomiota toimintaympäristön hygieniaan. 8

9 5 Kasvatus ja opetus Kasvatukseen ja opetukseen tuodaan perhelähtöinen näkökulma. Korostamme herkkyyttä lapsen tarpeille. Perhe kasvaa ja kehittyy vuorovaikutuksessa jäsentensä kanssa. Hyvä vuorovaikutus sisältää mm. oikea-aikaista reagoimista, katsekontaktia sekä lapsen kehitystason mukaista ohjeistusta. Vanhemmuuden kasvu on elinikäinen prosessi. Työntekijät osallistuvat jatkuvan kasvun prosessiin perheen rinnalla kulkien. Kohtaamme lapsen hänen tarpeistaan ja lähtökohdistaan. Tutustumme lapseen yksilönä ja luomme hänelle edellytyksiä toimia yksin tai ryhmässä. Tuemme vanhempia ylläpitämään ja edistämään lastensa ja omaa hyvinvointia. Huomioimme perheitä yksilöllisesti ja tuomme vuorovaikutustilanteissa esille lapsen näkökulmaa. Jokaisella ihmisellä on tarve tulla hyväksytyksi omana itsenään. Turvallinen, johdonmukainen ja ennakoitavissa oleva kasvuympäristö luo mahdollisuuksia hyvälle oppimiselle. Toiminnassamme tuomme esille vanhemmuuden eri tehtäviä suhteessa lapsen kehitystason mukaisiin tarpeisiin. Korostamme positiivisen vuorovaikutuksen merkitystä. Mallinnamme ja innostamme vanhempia huomaamaan sen, miten tärkeää leikki on lapselle. Sen kautta hänellä on mahdollisuus ymmärtää ja harjoitella elämässään kohtaamiaan asioita. Kannustamme vanhempia käyttämään omaa äidinkieltään pienen lapsen kanssa. Vahvan äidinkielen myötä lapsi oppii myös muita kieliä. Tarvittaessa käytämme puheen tukena kuvia ja viittomia esim. kerhoissa mikäli tästä on sovittu vanhempien kanssa. 9

10 6 Teemat, painotukset, yhteiset tapahtumat Yhteistyö ja verkostoituminen Perhekeskeisen työn näkökulmasta teemme yhteistyötä päiväkotien ja perhepäivähoidon kanssa. Erityisesti teemme yhteistyötä päiväkotien kanssa, joissa järjestetään avoimia varhaiskasvatuspalveluja. Yhteistyökumppaneita ovat myös meille tiloja vuokraavat tahot, erityisesti muut sivistystoimen tehtäväalueet. Avoimien varhaiskasvatuspalvelujen kiertävänä erityislastentarhanopettajana toimii Sara Wärnström, hän konsultoi tarvittaessa henkilökuntaa ja asiakasperheitämme. Teemme myös yhteistyötä S2-lastentarhanopettajan kanssa, hän konsultoi tarvittaessa perheitä jossa kotikieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Teemme alueellista yhteistyötä. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat mm. lastenneuvola, perheneuvola, lapsiperheiden sosiaalityö, perheasiainneuvottelukeskus, nuorisotoimi, maahanmuuttajapalvelut, lapsiperheiden kotipalvelut ja seurakunta. Teemme yhteistyötä eri oppilaitosten kesken. Otamme mahdollisuuksien mukaan opiskelijoita eripituisille työssäoppimisjaksoille. Luontokerho tekee yhteistyötä Porvoon luontokoulun kanssa. Toimiva yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on rakentunut pitkäaikaisen työn tuloksena; omatoimiryhmät, kuten imetystukiryhmä, kestovaippayhdistys, Leijonaemojen Porvoon vertaisryhmä ja MLL:n Uusi Porvoo-yhdistys ovat saaneet käyttää tilojamme lapsiperhetoimintaan. Alueelliset ja valtakunnalliset tapaamiset muiden avoimia varhaiskasvatuspalveluja ja perhetyötä järjestävien kuntien ja kaupunkien kanssa ovat toiminnan kehittämisen kannalta olennaista verkostoitumista. Tapahtumat Järjestämme yhteistyössä lapsiperhepalveluja tarjoavien toimijoiden kanssa Yhdessä-Tillsammans tapahtuman keväällä Pormestarinkadun puistossa järjestämme sadonkorjuu-juhlat, joulujuhlat sekä juhannusjuhlat. 10

11 7 Kehittämiskohteet Toiminnan luonteeseen kuuluu vaihtelevuus ja jatkuva arviointi. Oman työn arviointi ja kehittäminen on osa päivittäistä toimintaa ja sillä pyritään takaamaan palvelujen laatu. Henkilöstö vahvistaa osaamistaan ja vastaa kehittämistyön jatkuvuudesta osallistumalla järjestettäviin koulutuksiin. Henkilökunnan kanssa käydään toimintakausittain arviointikeskustelut. Arvioinnin painopisteinä ovat tällä hetkellä asiakaslähtöisyys ja työtapojen kehittäminen. Lapset ja vanhemmat antavat palautetta välittömästi toiminnan aikana ja osallistuvat siten toimintamme suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Asiakaskyselyiden avulla selvitetään tarvittaessa asiakastyytyväisyyttä. Varhaiskasvatuksen ohjaaja käy vuosittain eri avoimien varhaiskasvatuspalveluiden toimintapisteissä. Tilastointi ja toiminnan dokumentointi on toimintamme arvioinnin perustana. Jokaisen toimintapäivän asiakasmäärät tilastoidaan. On kehitetty yhteinen tilastointilomake, jonka avulla tehdään kaikkien toimipisteiden kävijöistä kooste. Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja toimii kehittämisen työvälineenä. Asiakaslähtöisyys Kehittämisen painopisteitä tänä toimintavuonna: Kehitetään uusia palautekanavia asiakkaille, esim. hymynaama-arviointi Luontokerhossa Viestintä, esim. parannetaan toimipisteiden näkyvyyttä kyltein Kehitetään toiminnan dokumentoinnin työmuotoja Kehitämme huomiota ryhmiin osallistuvien lasten perehdyttämiseen, esim. lastenhoitaja vierailee Familin perhekahvilassa ennen vanhempainryhmän alkua Henkilöstö Kehitetään edelleen työnmuotoja toiminnan suunnitteluun ja arviointiin Henkilöstön palveluohjaus-taitoihin panostetaan Työhyvinvointi - ergonomia ja keinoja selvitä henkisestä kuormituksesta 11