Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin"

Maija-Leena Myllymäki
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Katsaus paikallisdemokratian haasteisiin ja alueellisen edustuksellisuuden mahdollisuuksiin Paikallisdemokratian ja osallistumisen toimikunta José Valanta toimikunnan sihteeri

2 Alueelliset toimielimet vuonna 2009 yhdistyvissä kunnissa (13/32) KUNTA 1. Eura 2. Hämeenlinna 3. Jyväskylä 4. Kauhava 5. Kokkola 6. Kouvola 7. Loimaa TOIMIELIN Kiukaisten 6 jäsenen aluetoimikunta Kaksi (2) aluetoimikuntaa (Ydin Häme ja Kalvola Renko) Korpilahden 11 jäsenen aluelautakunta Alahärmän, Ylihärmän ja Kauhajoen aleulautakunnat (8 jäs.) Lohtajan, Käviän ja Ullavan aluetoimikunnat (11 jäs.) 9 jäsenen aluelautakunta Kylien neuvottelukunta 8. Länsi Turunmaa 9. Naantali 10. Rauma 11. Salo 12. Savonlinna 13. Seinäjoki Nauvon, Korppoon, Hotskarin ja Iniön lähipalvelulautakunnat (7 j) 11 jäseninen saaristolautakunta Lapin aluetoimikunta Viisi (5) aluetoimikuntaa Savonrannan aluejohtokunta (7 jäs.) Nurmon, Ylistaron ja Peräseinäjoen asukaslautakunnat (13 jäs.)

4 Demokratiasta ja identiteetistä Suuri demokratia vaalit, instituutiot, lakiin perustuva osallisuus Pieni demokratia kansalaisyhteiskunta, järjestöt, epämuodollinen kansalaistoiminta, e demokratia Kuntauudistuksen toteuttaminen tarvinnee luontevia väyliä alueellisen identiteetin ja paikallisen vaikuttamisen turvaamiseen Suuremman kuntayksikön suuri demokratia edellyttänee kansalaisvaikuttamisen pienen demokratian turvaavien mekanismien luomista ja toimijoiden toimivaltaistamista edustuksellisen demokratian täydennys Tämä tavoite olisi linjassa myös Oikeusministeriön syyskuussa 2009 julkaiseman Demokratia asiakirjan kanssa

5 Demokratiasta ja identiteetistä On myös hyvä tehdä ero demokratia ja identiteetin välille Demokratia on kansanvaltaa ja politiikka on totutuimmin määritetty yhteisten asioiden hoitamiseksi (tai toiminnaksi jonkin asian puolesta jotain toista asiaa vastaan, taustana; vaihtoehdot ja arvovalinnat) identiteetti voidaan määrittää yksilön tai ryhmän käsitykselle itsestään erillisenä, muista erottuvana kokonaisuutena (eroteltavissa lisäksi kansallinen, alueellinen ja yksilöllinen identiteetti) Kuntarakennekeskustelun kannalta kiintoisin on alueellisen eli spatiaalisen identiteetin käsite; sillä on kiinnekohta sellaisiin maantieteellisiin alueisiin, joissa ihmiset tuntevat itsensä kotoisaksi ja turvalliseksi (Rosander 1988) KuntaSuomi 2004 tutkimuksen mukaan kansalaisten samaistuminen kotikuntaan kasvaa iän mukana. Ruotsinkielisillä se on suomenkielisiä vahvempi, naisilla miehiä vahvempi, maanviljelijöillä ja johtavassa asemassa olevilla alhaisemmin koulutettuja vahvempi

6 Identiteetistä Identiteettiä ylläpitävät ehkä sittenkin poliittista päätöksentekosektoria ja sitä edustavia rakenteita paremmin kolmannen sektorin toimijat, tapahtumat ja alueidentiteettitoimintaa tukevat ja koostavat toimitilat Tällaisia ovat mm. kotiseutuyhdistykset, urheilu ja nuorisoseurat, vapaapalokunnat, kesätapahtumat, festivaalit, kylä ja nuorisoseurojen talot, kylä ja kaupunginosatoiminta, Alueellisen päätöksentekorakenteiden kautta voidaan tukea niiden roolia ja paikallisuuden säilymistä, muttei arvatenkaan korvata niiden mahdollista puuttumista Entä voitaisiinko nämä kaksi elementtiä siksi yhdistää toisiinsa mielekkäästi, jolloin edustuksellinen demokratia ohjaa palveluita, alueelliset toimielimet ylläpitäisivät ja vahvistaisivat identitetttiä

7 Ratkaistavat kysymykset Jos nähdään mielekkääksi muodostaa edustuksellisia toimielinrakenteita tukevia alueellisia toimielimiä, on ratkaistava ainakin seuraavia asioita: 1. Mikä on niiden tehtävä, mitkä asiat kuuluvat niiden päätösvaltaan? 2. Millaisilla vallan välineillä / resursseilla operoidaan? 3. Millaisia toimielimiä muodostetaan ja kuinka ne miehitetään? 4. Mikä on niiden toimikausi ja millaista aluetta ne edustavat?

8 1. Mikä on niiden tehtävä, mitkä asiat kuuluvat niiden päätösvaltaan? Alueellisten toimielin päätösvalta voisi perustua erityisesti esim. paikallisidentiteetin ylläpitämiseen esim. määrärahajaon keinoin (seurat, yhdistykset, juhlat, tapahtumat, paikallinen elinvoima ) = kansalaisyhteiskuntabudjetti Lisäksi selkeästi alueellista osaamista korostavat tehtävät (esim. paikallistieasiat) voisivat kuulua niiden toimenkuvaan Uuden kunnan palvelutuotannon laajempi ohjaaminen paikallisesti voi osoittautua ongelmalliseksi. Poikkeuksen voisi muodostaa koulujen johtokunnat, joiden roolia voisi olla mahdollista vahvistaa muutoksen yhteydessä

9 2. Millaisilla vallan välineillä / resursseilla operoidaan? Päävaihtoehdot voisivat olla toimielinkohtaiset autonomiset ja kiinteät budjetit, lausunnonantomahdollisuus tai aloiteoikeus uuden kunnan valtuustolle Lausunnonantomahdollisuus keinoista de motivoivin Aloiteoikeus parhaimmillaan tehokas ja valtuustoa (pahimmillaan tarpeettomastikin) työllistävä väline Aiemmat kokemukset alueellisista toimielimistä ovat kuitenkin osoittaneet että kiinnostus toimintaa kohtaan hiipuu ellei aitoa tehtävää ole ja mikäli operointi tapahtuu ilman kohtuullista autonomista budjettivaltaa

10 3. Millaisia toimielimiä muodostetaan ja kuinka ne miehitetään? Kyseeseen voisivat tulla lähinnä alueelliset johtokunnat, toimikunnat, lautakunnat tai aluevaltuustot Painoarvon määrittää niiden suhde kunnan edustukselliseen päätöksentekokoneistoon Miehitetäänkö toimielimet poliitikoilla vai muilla kuntalaisilla? Jos päädytään poliitikoihin, on helppo käyttää vaalimatematiikkaa valinnan pohjana kunnallisvaalituloksen pohjalta. (esim. Salossa ei poliitikkoja, kokemukset ratkaisusta selvitettävä) kokoonpano 9 tai 11 jäsentä, valinta kunnallisvaalien perusteella niiden entisten kuntien alueella annettujen äänien perusteella Taustalla voisi olla mahdollisuuksien mukaan pyrkimys malliin, jossa puheenjohtaja olisi valtuutettu Yksi mahdollisuus saattaisi olla myös uuden kunnan jakaminen useampaan vaalipiiriin, jolla alueellista edustuksellisuutta turvattaisiin valtuustotasolla vaatisi lainmuutoksen

11 4. Mikä on niiden toimikausi ja millaista aluetta ne edustavat? Nykyisen kuntapohjaisen aluejaon pitäminen pohjana voi loogisuudestaan huolimatta pysyttää vanhoja rakenteita Suurempien aluejakojen hakeminen kuntaryhmittäin olisi perustelua (esim. tie tai ilmansuunnittain) 3 5 kpl? Huomioitava riittävät asukaspohjat sekä luontevat asiointisuunnat Myös erilaisista aluedemokratiamalleista alkaa olla kokemuksia (esim. Tampere ALVARI käyttäjädemokratiamalli) Käyttäjäraadit, asiakaspalautteet, nettidemokratia? Seuraavilta kartoilta voisi olla löydettävissä esim. seuraavanlaisia, tässä vaiheessa täysin hypoteettisia aluejakoja demokratiatoimikunnan jatkotyön pohjaksi Myös muut kuin nyt esitettävät mallit ja aluepohjat ovat täysin mahdollisia Lahden nykyisen kaupungin jakaminen alueellisten toimielinten osaksi olisi ratkaistava samassa yhteydessä

12 Tiensuuntamalli Päijänne toimikunta tiesuunta MT 24 Salpausselkä toimikunta tiesuunta VT 12 Itä Häme toimikunta tiesuunta VT 5

13 Tiensuuntamalli miinus Lahti Pohjoinen aluetoimialue Kuhmoinen, Padasjoki, Asikkala väestöpohja n as tiesuunta MT 24 Läntinen aluetoimialue Hämeenkoski, Kärkölä, Hollola väestöpohja n as tiesuunta VT 12 Koillinen aluetoimialue Hartola, Heinola, Nastola väestöpohja n as tiesuunta VT 5

14 Ilmansuuntamalli Pohjoinen aluetoimialue Eteläinen aluetoimialue Keskinen aluetoimialue

15 Suuralue malli

16 Rypäle malli

17 Toimikunnan KOKOUS malli

18 Viikko Häme :

19 Toimikunnan seuraavat kokoukset ke klo (Lahti) ti 9.2. klo (Lahti kaupungintalo) ke klo (Hämeenkoski Seurala) pe klo (Heinola paikka avoin) ti klo (Kuhmoinen kunnantalo) ti 4.5. klo (Hartola Kunnantalo)

Samankaltaiset tiedostot

Organisaatio ja aluelautakunnat liitoskunnissa

Organisaatio ja aluelautakunnat liitoskunnissa Paikallisdemokratian ja osallistumisen toimikunta ti 9.2.2010 klo 14.00 Lahden kaupunginvaltuuston esittelyhuone Alueelliset toimielimet vuonna 2009 yhdistyvissä