Tiivistelmä ja pohdintaa Pohjois- Kuru uuteen nousuun hankkeen loppukyselystä

Transkriptio

1 Tiivistelmä ja pohdintaa Pohjois- Kuru uuteen nousuun hankkeen loppukyselystä Tämä kysely tehtiin Pohjois- Kurun alueen kyläläisille ja kesäasukkaille heinä- elokuussa Viimeisimmät vastaukset saapuivat sähköisesti Kyselyä jaettiin paperisena Kurupäivillä ja Pohjois- Kurun elkussa alueen kyläkaupassa Jussi- Matissa. Kyselyyn pyydettiin vastaamaan myös Taistelijan Talo palveluyhdistyksen Facebook- sivuilla sekä Pohjois- Kurun kylien nettisivuilla. Hallinoivan yhdistyksen puheenjohtaja ja sihteeri jääväsivät itsensä kyselystä. Kyselyyn vastasi 23 henkilöä, joista 9 oli kesäasukasta ja valtaosa vastanneista Itä- Aureesta (Kuvat 1 ja 2). Länsi- Aureesta ei tullut yhtään vastausta, mikä vastasi hankkeen aikaina havaittua aktiivisuutta ylipäätään. Länsi- Aureesta osallistuttiin heikosti hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin. Vuosi aikaisemmin tehtyyn hankekyselyyn vastattiin loppukyselyä vilkkaammin. Heikkoa vastaamista sattoi selittää osin hankkeen tiedossa oleva loppuminen. Hyvin monet mielsivät hankkeen tarpeellisuuden kyselynkin perustella järjestettävien tapahtumien ja talkoiden kautta. Hankkeen konkreettiset toimet kyselyä tehtäessä olivat loppuneet, joten vastaajien saattoi olla vaikeuksia motivoitua vielä loppukyselyyn. Kuvat 1 ja 2. Kuvassa vastanneiden kyläalue hankekylien mukaan ja kuvassa 2 vastaajien tausta: pysyvä asukas/kesäasukas/vierailija/entinen pohjois- kurulainen/muu Vastanneista 68%:lla suhde Pohjois- Kurun alueeseen oli hyvin pitkäkestoinen (>40 vuotta). Vilkaimmin kyselyyn vastasivat vuotiaat ja vuotiaat. Alle 35- vuotiaita vastaajissa oli vain yksi. Tämä oli harmi, sillä nuorten näkemyksiä ei tämän vuoksi saatu kirjallisesti ylös. Nuoret osallistuivat kuitenkin hankkeen järjestämiin tapahtumiin ja talkoisiin ja antoivat suullista palautetta sekä hankevetäjälle että yhdistyksen aktiivisille toimijoille. Kuvat 3 ja 4. Kuvassa 3 Vastaukset kysymykseen kuinka pitkältä aikaa sinulla on side Pohjois- Kuruun ja kuvassa 4 vastaajien jakautuminen ikäluokittain. Hankesuunnitelmassa tavoiteltiin alueen identiteetin vahvistamista. Asiaa lähestyttiin loppukyselyssä kysymällä suoraan mitä Pohjois- Kuru vastaajalle merkitsi. Vastaajille annettiin yhdeksän valmista väittämää, joista pyydettiin nimeämään kolme tärkeintä. Vastaukset hajaantuivat varsin tasaisesti (Kuva 5). Yksi vastausvaihtoehto jäi selvästi alakynteen: alueen merkittävyys elinkeinon harjoittamisen kannalta. Pohjois- Kuru merkitsi vähintään viidelle vastaajalle oman kylän sijaintia, tuttuja ihmisiä omaa kotia, nautittavaa luontoa, syntymäpaikkaa, kesäasumista ja luontoharrastuksia.

2 Kuva 5. Vastauksien jakautuminen kysymykseen mitä Pohjois- Kuru vastaajille merkitsi. Kukin sai vasta mielestään mileestään kolme tärkeintä väittämää. Vastaajien mielestä hanke oli lisännyt alueen viihtyisyyttä, yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä vahvistanut paikallista identitettiä. Yhdenkään vastaajan mielestä hanke ei ollut ainankaan vaikuttanut näihin tekijöihin negatiivisella tavalla, mikä olisi tietenkin hankkeen aktiivitoimiin osallistuneiden kannalta hyvää palautetta. Vastaajille annettiin kolme vaihtoehtoa: 1= parantanut/vahvistanut, 2= ei vaikutusta, 3=heikentänyt. Kuva 6, 7 ja 8. Vastukset kysymyksiin miten hankkeen toiminta on vaikuttanut alueen viihtyisyyteen (Kuva 6) ihmisten yhteenkuuluvuuden tunteeseen (Kuva 7) ja paikalliseen identiteettiin (Kuva 8) Hankkeen tavoitteena oli tehdä kyläsuunnitelma alueen kehittämiseksi. Kyläilloissa asiasta kylien kehittämisestä käytiin lukuisia keskusteluja. Keskustelujen pohjalta hankevetäjän mieliin jäi selvästi ihmisten huoli alueen palvelujen säilyvyydestä, tiestön kunnosta sekä uudisasumisen turvaamisesta. Kyselyssä nousi viideksi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi kyläiltojen keskusteluja mukailleet asiat: ikäihmisten palvelut, tiestön kunto, asukashankinta, yhteistyö kunnan kanssa sekä yhdistysten välinen yhteistyö. Myös tietoliikenneyhteydet koettiin tärkeiksi, vaikka vastaajissa oli vähän nuoria.

3 Kuva 9. Kyläläisten vastausten jakautuminen kysymykseen mitkä on sinun mielestäsi viisi tärkeintä asiaa mitä pitäisi kehittää Pohjois- Kurussa? Hankkeen aikana pidettiin viimeisenä hankevuonna yksi kyläturvallisuuteen liittyvä kyläilta (4.1) sekä kaksi turvallisuuspäivää (16.3 ja 6.7). Turvallisuuspäivissä harjoiteltiin konkreettisesti alkusammutustaitoja ja kuultiin ajankohtaista asiaa paloturvallisuudesta. Kyselyssä kysyttiin kolmea tärkeintä tekijää, mitkä vastanneiden mielestä vaikuttivat eniten turvallisuuteen Pohjois- Kurussa. Tärkeimmäksi koettiin oma sosiaalinen ympäristö, kyläläiset, naapurit ja omaiset. Myös oma varautuminen nähtiin tärkeäksi. Seuraavaksi nimettiin sosiaali- ja terveyspalvelut ja etäisyys palveluihin. Toimivat viranomaispalvelut tulivat vasta kaikkien näiden jälkeen. Vastaukset heijastelevat kylien tilannetta tälläkin hetkelläkin. Ihmiset ovat tottuneet omatoimisuuteen, koska viranomaisia ei ole kylissä lähellä. Pelastuslaitoksen tulo aluelle kestää väkisinkin vähintään puolituntia ja polisiin saapuminen usein tätäkin kauemmin, riippuen liikkuvan poliisin partion sijainnista. Omat ongelmanratkaisutaidot kuten alkusammutustaidot ovat välttämättömiä. Lähimpään terveyskeskukseenkin on noin 30 kilometriä (Parkano). Kuva 10 Vastausten jakautuminen kysymykseen mitkä ovat kolme tärkeintä tekijää mitkä vaikuttavat eniten kylien turvallisuuteen Pohjois-Kurussa. Loppukyselyssä kysyttiin myös konkreettisia ehdotuksia miten vastaajat kokivat miten ihmisten turvallisuuden tunnetta voisi Pohjois- Kurun kylissä parantaa. Vastauksissa tulivat esille yhteyksien toimivuus viranomaisiin hätätilanteessa ja sosiaalisen ympäristön merkitys kylien turvallisuudessa:

4 etäisyyttä palveluihin ja viranomaispalveluihin ei pitäisi enää lisätä, mm. poliisi liian kaukana Yhteiskunnan pidettävä huolta siitä, että mm puhelimien käyttö olisi esteetöntä toimivat viranomaispalvelut Tiestö kunnossa, talvella aurattuna ajoissa aamulla, puhelimen, lankapuhelimen ja kännykkäpuhelimien pelattava moitteetta Turvallisuus nähtiin myös ihmisten vuorovaikutuksen toimivuutena. Vuorovaikutuksen toivottiin pysyvän kyläläisten kesken sellaisena että toisten auttamien sujuisi hädän hetkellä. Myös oman vastuun merkitys ja talkoiden tärkeyden jatkaminen kylissä mainittiin. Vastaajista 12 ei osannut sanoa oliko hankkeen toimet parantaneet turvallisuutta Pohjois- Kurun alueella. Yhdeksän vastaaja oli sitä mieltä että toimet paransivat turvallisuutta ja kahden mielestä eivät parantaneet. Hankkeen tiedottamisesta vastaajat pitivät parhaimpina kanavina Taistelijan Talo palveluyhdistyksen Facebook- sivuja sekä K- JussiMatin ilmoittelua. Facebook- sivut luotiin hankkeen toimesta alkuvuodesta K- JussiMatissa tiedotettiin niin suullisesti kuin ilmoitustaulujen ja ulkona seisovan mainostelineen kautta. Myös pääosa kyläilloista järjestettiin JussiMatissa ja samalla tiedotettiin tulevista tapahtumista. Facebook- sivuilla oli hankkeen loppuvaiheessa 82 tykkäjää. Hankevetäjä päivitti sivuja ja seurasi sivujen seuraamisen vilkkautta. Tapahtumissa otettuja kuvia käytiin katsomassa yli 300 kertaa. Heinäkuun huippuviikkoina sivuilla oli toista tuhatta kävijää. Pohjois- Kurun kylien nettisivut, kylien ilmoitustaulut ja sanomalehdet osoittautuivat vähemmän tärkeiksi. Kuva 11. Vastaajien mielestä parhaimmat tiedottamisen tavat Pohjois- Kuru uuteen nousuun - hankkeessa. Hankkeen tiedottamiseen tapahtumista oltiin pääosin tyytyväisiä (Kuva 12), mutta hankkeen etenemisestä tiedottamisessa olisi ollut jonkun verran parantamisen varaa (Kuva 13). Voi olla että hankkeen etenemisestä kertova tiedottaminen painottui liikaa sähköiseen tiedottamiseen, josta osa iäkkäämistä kyläläisistä oli auttamatta pimennossa. Kuukausittain julkaistut kylätiedotteet lähetettiin kuitenkin joka kylään paperiversiona. Tapahtumatiedottamista tehtiin myös paikallislehden välityksellä sekä ennen että jälkeen tapahtumien, mikä lienee tullut nähdyksi paremmin ja näkyi vastauksissakin.

5 Kuvat 12 ja 13. Vastausten jakautuminen kuinka hyvin hankkeessa on mielestäsi tiedotettu tapahtumista? (Kuva 12) ja kuinka hyvin hanke on mielestäsi tiedottanut hankkeen etenemisestä? (Kuva 13). 1=erittäin hyvin, 2=hyvin, 3= kohtuullisesti, 4=vähän heikosti, 5=erittäin heikosti. Vastaajien mielestä hankkeesta seurannut konreettisin hyöty kyläyhteisölle ja/tai kesäasukkaille koitui ensisijaisesti hankkeen järjestämistä tapahtumista, toiseksi tärkeimmäksi nousi aluekonttorilla järjestetyt palvelupäivät, kolmanneksi talkoilla tehdyt kylien ilmoitustaulut sekä neljäntenä yhtä tärkeinä Taistelijan talo - palveluyhdistyksen tuottamat paikallistuotteet sekä Facebook- sivut (Kuva 14). Tärkeimmäksi noussut tapahtumien tärkeys vastaa hyvin sitä kuvaa minkä hanketyöntekijä ja järjestävän yhdistyksen aktiivihenkilöt saivat palautteena ihmisten kanssa käymissä keskusteluissa hankkeen aikana. Ihmiset kokivat tärkeäksi, että kylissä edelleen järjestetäisiin paikallisia tapahtumia, johon voisi osallistua ja jossa voisi tavata kyläläisiä ja kesäasukkaita. Tapahtumiin osallistumisen vilkkaus hankkeen aikana vahvisti näitä puheita ja havaintoja. Kylätapahtumat kiinnostivat myös virtuaalisesti. Tapahtumista jukaistujen kuvien katsojia oli yhdistyksen Facebook- sivuilla aina osallistujiin nähden moninkertainen määrä. Kuva 14. Vastaajien mielestä hankkeesta koituneet konkreettisimmat hyödyt kyläyhteisölle ja/tai kesäasukkaille. Kyselyssä haluttiin saada selville myös yhteisön jäsenten käsityksiä kuntaliitoksen vaikutuksista Pohjois- Kurun alueen mahdollisuuksiin ja kehittämiseen. Hankkeen aikana käydyissä keskusteluissa kyläilloissa kuntaliitoksen harmittavat vaikutukset nousivat esiin useita kertoja. Suurin pettymys vaikutti olevan uuden isäntäkunnan menettely alueelle tärkeän koulukiinteistön suhteen. Uuden isäntäkunnan paikallistuntemusta ja kiinnostusta alueen kehittämiseen epäiltiin. Alla seuraa suoria, käsittelemättömiä vastauksia kysymykseen miten kuntaliitos Ylöjärveen on vaikuttanut Pohjois- Kurun mahdollisuuksiin ja kehittämiseen? loputkin palveluista hävinnyt, vaikutusmahdollisuudet yhteisiin asioihin katkottu lopullisesti, ilmeisesti enemmän huonoa kuin hyvää näyttää siltä, että olis halu tyhjentää koko alue, joka koskee koko Kurun pohjoispuolisen alueen koulu lähti heikentänyt. huonontanut huomattavasti ei positiivisesti erittäin negatiivisesti.

6 Eipä taida kaupunkia paljon kiinnostaa Pohjois-Kuru eli omatoimisesti pitää varmaan kehittää jos haluaa on menetetty kaikki vaikuttamisen mahdollisuudet, urheilukentän käyttökin tehty mahdottomaksi jos ja kun olemme aktiivisia, liiitoksella ei ole vaikutusta ainakaan huonompaan suuntaan Heikentänyt. Kyläkoulun lakkauttaminen on pahinta. Kun asioista päättävät ihmiset eivät tunne tai ole edes käyneet alueella, eivät he voi tehdä alueen kannalta järkeviä ja edullisia päätöksiä. Ylöjärven keskusta on maantieteellisesti aivan liian kaukana Pohjois-Kurusta. Ehkä ainoa hyvä asia on se, että liitos on saattanut yhdistää pohjois-kurulaisia, kun on "taisteltava" yhteistä "vihollista" vastaan, keskenään ei olisi varaa olla erimielisiä. Ylöjärven kaupungilla ei juurikaan tunnu riittävän kiinnostusta Pohjois-Kurun kehittämiseen Vastaajat saivat lopussa antaa vapaata palautetta hanketta vetäneelle yhdistykselle sekä hankevetäjälle Taistelijan Talo palveluyhdistystä ja sen aktiivisia jäseniä kiiteltiin hankkeeseen tehdystä työstä useissa vastauksissa. Kyliin toivottiin tapahtumia jatkossakin, vaikka ymmärrettiin hankerahoituksen loppuvan ja resurssien näin vähenevän. Kahdessa vastauksessa vierastettiin Taistelijan Talo - palveluyhdistyksen nimeä. Ehkä nimen historia oli jäänyt osalle kyläläisistä tai kesäasukkaista hämäräksi. Kiitos nettisivuista, kuvista ym sirkushuveja on ainakin järjestetty. Kiitokset valtavasta työpanoksesta! Yhdistyksen pitää jatkaa toimintaa ja jos ei yksittäistä vetäjää ole niin kerätä pieni ryhmä joka suunnittelee ja toteuttaa. Ei saa toiminta lopahtaa tähän Hankekonttorin vähäistä käyttöä harmiteltiin yhdessä vastauksessa. Osa olisi toivonut hankevetäjän kanssa kahdenkeskisiä tapaamisia, mikä on tietysti harmi kuulla hankkeenvedon loppuvaiheessa. Jos palaute olisi tullut aiemmin, mahdollisuus olisi toki järjestetty. Hankevetäjän yhteystiedot olivat jokaisen paperitiedotteen lopussa sekä helposti nettisivuilla saatavissa. Lopussa tuli kriitiikkiä myös tulevan kehityksen suunnasta, liian vähäisistä yhteisten kokousten määristä ja kyläsuunnitelman keskeneräisyydestä. Yhdessä vastauksessa pohdittiin myös onko alueella kiinnostusta Pohjois- Kurun alueen yhteisestä toiminnasta. Hankkeen tapahtumien perusteella vaikutti siltä että osittain oli. Hankeessa huomasi, että osalla oli myös suuria odotuksia ylipäätään yhdistyspohjaisesta kehittämistyötä kohtaan. Pohjois- Kurun kylissä toimivien yhdistysten vapaaehtoisten joukko on kohtuullisen pieni eikä muutaman ihmisen harteille ei voi sälyttää entisen tai nykyisen kunnan velvoitteita. Jo nyt eri yhdistysten tarjoamien tapahtumien määrä oli huikaiseva suhteessa aktiiviisiin tekijöihin ja alueen asukaslukuun. Koko hanke toi hyvin paljon lisätöitä yhdistyksen aktiivijäsenille. Jos asian kääntää toisin päin. Mitä Pohjois- Kurun kylissä tapahtuisi ilman yhdistyksiä, jää vähän jäljelle. Esimerkiksi urheilutapahtumia, kyläiltoja, peijaisia, talkoita, musiikkikonsertteja ei juuri olisi. Jos yhdistyksen vapaaehtoiset eivät olisi kirjoittaneet hankesuunnitelmaa, myös hankkeen tuoma lisäarvo olisi jäänyt saamatta. Lopussa toivottiinkin yhteistä tekijäjoukkoa joka kylästä nuoria ja kesäasukkaita myöten, jotta alueen yhtenäisyys vahvistuisi. Uuden hankerahoituksen tarve todettiin yhdessä vastauksessa. Paikalliskehittämisen suhteen nähtiin oman aktiivisuuden olevan jopa pakotetettuakin. Omalta kunnalta saatavaan tukeen ei luotettu.