Taina Pihlajarinne Toisen tavaramerkin

Transkriptio

1 Taina Pihlajarinne Toisen tavaramerkin sallittu käyttö CC lakimiesliiton kustannus

2 Helsingin Kamari Oy/Helsingin seudun kauppakamari ja tekijä ISBN Kannen suunnittelu: Lumimarja Terttu Rönkkö Taiton suunnittelu: Maria Mitrunen Sivunvalmistus: NotePad Ay, WS Bookwell Oy, 2010

3 Sisällys Esipuhe Lyhenteet Johdanto...13 Sisällys 1.1 Lähtökohtia Kilpailuargumentaatio tavaramerkkioikeudessa EU-oikeudellisen harmonisoinnin ja EUT:n ratkaisujen merkityksestä TRIPS-sopimuksen määräykset Yksinoikeuden sisältö pääpiirteittäin Yleistä Identtisyyteen ja sekaannusvaaraan perustuva suoja Laajennettu tavaramerkkisuoja Tavaramerkin tehtävien erottelu osana oikeudellista argumentaatiota Tehtävien erottelulle asetetuista tavoitteista Erottamis-, alkuperä- ja laatufunktio Investointi- tai mainosfunktio Tavaramerkin tehtävät nykyaikaisilla markkinoilla Tavaramerkin tehtävät EUT:n mukaan Kilpailulliset intressit tavaramerkkioikeudessa Tavaramerkki haltijansa kilpailuvälineenä Markkinoiden muuttuminen ja tarve toisen tavaramerkin käyttöön...69

4 3.3 Tavaramerkkisuojan laajuuden vaikutuksesta kilpailuun Yleistä Tavaramerkki informaation antajana Investointikeskeinen tavaramerkkioikeus ja sen kritiikki Johtopäätökset Sisällys 3.4 Tavaramerkin käyttötavoista Alkuperää osoittava käyttö Kuvaileva ja puhtaasti kuvaileva käyttö Alkuperää kuvaileva käyttö Käyttö tavaran ominaisuutena Toisen tavaramerkin käyttö eri markkinoilla Ensisijaisen tuotteen markkinat Toissijaiset markkinat Ulkopuoliset markkinat Käytön luonne sallittavuuden arvioinnissa EUT:n ratkaisukäytännössä Käytön luonne oikeudellisena argumenttina Alkuperän erottamistarkoitusta korostava arviointitapa Ilmeneekö edellytys kielto-oikeutta koskevista säännöksistä? Alkuperän erottamisen arviointi BMW- ja Hölterhoff-ratkaisut Käytön seurauksia korostava arviointitapa EUT:n ratkaisukäytännössä Arsenal- ja Opel-ratkaisut Anheuser Busch -ratkaisu O2- ja L Oréal-ratkaisut Tavaramerkin tehtävien vahingoittamisen arviointi Välittävä tulkinta Céline-ratkaisu Johtopäätökset Onko tavaramerkin tehtävien vahingoittaminen sama asia kuin alkuperän erottamistarkoituksessa tapahtuva käyttö? Arviointitapojen vaikutuksista...135

5 5 Tavaramerkkidirektiivin 6 artiklan 1 kohta toisen tavaramerkin käytön oikeuttajana Hyvä liiketapa tavaramerkin käytön yleisenä edellytyksenä Hyvän liiketavan arviointi Hyvän liiketavan suhde kielto-oikeutta koskevien säännösten soveltamisedellytyksiin Oman nimen, osoitteen tai toiminimen käyttö Tavaroiden tai palveluiden ominaisuuksia osoittavat merkinnät Säännöksen soveltamisalasta Tavaroiden tai palveluiden ominaisuuksia osoittavat merkinnät ja hyvä liiketapa Sisällys 5.4 Tavaramerkin käyttö tavaran tai palvelun käyttötarkoituksen osoittamiseksi Säännöksen tavoitteet tehokkaan kilpailun kannalta Tarpeellisuuskriteeri Hyvä liiketapa ja käyttötarkoituksen osoittaminen Jälleenmyyjän oikeus tavaramerkin käyttöön Tavaramerkkioikeuden sammumiskonstruktio Tavaramerkin käytön estäminen erottamis-, alkuperäja laatufunktioon liittyvien intressien perusteella Tavaramerkin käytön estäminen investointi- tai mainosfunktioon liittyvien intressien perusteella Tavaramerkillä varustettujen tuotteiden uudelleenpakkaaminen ja tavaramerkin kiinnittäminen uudelleen Toisen tavaramerkki vertailevassa markkinoinnissa Vertailevaa markkinointia koskevista säännöksistä Edellytykset toisen tavaramerkin käyttämiselle vertailevassa markkinoinnissa Lopuksi...234

6 Käytetyt lähteet Oikeuskirjallisuus ja virallislähteet Muut lähteet KÄYTETYT RATKAISUT Liitteet Asiahakemisto Sisällys

7 Esipuhe Tästä teoksesta oli alun perin tarkoitus tulla väitöskirja. Kun kuitenkin kirjoittamisen lomassa kiinnostuin myös verkkotunnuksiin liittyvistä tunnusmerkkioikeudellisista ongelmista, vaihdoin teemaa jo melko varhaisessa vaiheessa. Tulin näin kirjoittaneeksi väitöskirjan kokonaan toisesta aiheesta. Toisen tavaramerkin sallittua käyttöä koskeva tutkimus jäi odottamaan parempia aikoja. Sen valmistumisen aika on tullut nyt. Joskus on parempi, ettei tutkija teemaansa valitessaan ole aivan tarkkaan selvillä siitä, mihin päänsä pistää. Käytännön liiketoiminnassa esiintyvien toisen tavaramerkin käyttötilanteiden kirjon hahmottamiseen tutkijan mielikuvitus yksin on täysin riittämätön. Tavallisten epäiltyjen oikeuskirjallisuuden ja -käytännön lisäksi olenkin voinut hyödyntää ympäröivää kokemusmaailmaa. Varsin yllättävissäkin yhteyksissä, kuten aikakauslehtiä lukiessa tai lomamatkoilla, vastaani on tullut käyttötilanteita, joiden tarkastelu on osoittautunut teoksen kannalta hedelmälliseksi. Olenkin voinut suunnata teosta jokapäiväisessä elämässä vastaantulevien tapausten kautta sellaisiin käyttötilanteisiin, jotka käytännössä ovat yleisiä. Toisaalta en voi olla toteamatta ja samalla pahoittelematta lukijalle, miten vaikeasti avautuvaksi ja monimutkaiseksi näihin tilanteisiin liittyvä oikeudellinen konteksti on lopulta osoittautunut. Toivon kuitenkin, että voin tällä tutkimuksella osaltani selventää voimassaolevan oikeuden sisältöä ja antaa työkaluja varsin heterogeenisen käyttötilannepatteriston systematisointiin ja oikeudelliseen arvioimiseen. Joka tapauksessa kirjoitusprosessi on ollut antoisa. Kiitän lämpimästi oikeusneuvos, OTT Pirkko-Liisa Haarmannia ja dosentti, KTT, OTL Max Oker-Blomia saamistani arvokkaista käsikirjoitusta koskevista kommenteista, jotka ovat selvästi parantaneet lopputulosta. Kiitän samalla kumpaakin myös antoisista ja inspiroivista immateriaalioikeuteen liittyvistä keskusteluista, joiden käymiseen minulla on suureksi ilokseni ollut mahdollisuus. Puoliso-kollegani Esa Hakkola on 9 ESIPUHE

8 10 ESIPUHE edistänyt kirjoitustyötä käsikirjoitusta koskevilla osuvilla huomautuksillaan ja kysymyksillään. Sisareni Hanna Pihlajarinne on puolestaan tarjonnut minulle hyödyllisiä lähdevinkkejä oman tutkimusalansa piiristä. Kiitokset myös heille. IPR University Center on jälleen kerran edistänyt teoksen valmistumista tarjoamalla muun muassa tutkimusaineiston keräämisen kannalta hyödyllisen matka-apurahan ja tietopalveluja. Kiitän tästä instituuttia sekä laajasti käsitettynä sen piirissä toimivia henkilöitä, jotka ovat merkittävästi tukeneet hanketta. Kiitän myös Lakimiesliiton Kustannuksen tiimiä, kustannuspäällikkö Antti-Pekka Hulkkoa ja kustannustoimittaja Martina Castrénia suorastaan poikkeuksellisen hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Teoksessa on otettu huomioon ennen ilmestynyt aineisto. Helsingissä Taina Pihlajarinne