MAL4 HARJOITUSTYÖOPAS 2011

Transkriptio

1 MAL4 HARJOITUSTYÖOPAS 2011 Aimo Turkki 1. JOHDANTO ELÄINTUOTANNON SUUNNITTELU KASINTUOTANNON SUUNNITTELU Viljelysuunnitelma, kierrot ja lohkot Lannoitussuunnitelma Karjanlanta Lannoitussuunnitelman laatiminen Sadon käyttösuunnitelma TYÖNMENEKIN ARVIOINTI TALOUDELLISET LASKELMAT Nurmirehujen suhteelliset hinnat Katetuottolaskelmat Katetuottolaskelman perusteet Kasvin- ja kotieläintuotannon katetuotot Rakennusten, perusparannusten ja koneiden kiinteät kustannukset Maidon tuotantokustannus- ja voitto/tappiolaskelmat Maatalouden tunnuslukujen laskeminen INVESTOINTILASKELMAT LIITTEET Ruokintasuositukset (liite 1) Annuiteettitekijä (liite 2)... 21

2 2 1. JOHDANTO Tiloilla tarvitaan suunnittelua, seurantaa ja laskelmia. Tulevaisuutta suunnitellaan ja nykytilaa seurataan. Tapahtumien järjestelmällinen kirjaaminen on kirjanpitoa, jonka tietoa käytetään suunnitteluun ja tulosten arviointiin. MAL4 -harjoitustyössä tehdään annetulle kirjanpitotilalle lehmien ja nuorkarjan ruokintasuunnitelmat, lasketaan eläinten rehujen tarve ja suunnitellaan pellonkäyttö, lasketaan kasvien ja eläinten katetuotot, maidon tuotantokustannus ja tulos sekä tilan tunnusluvut. Lopuksi lasketaan sian katetuotto ja traktorin tuntikustannus (kuva 1). Esimerkkitilan suunnitelmat ja laskelmat ovat 2011 tiedoilla. Eläintuotanto 1. Lasketaan lehmien ja muun karjan ravinnontarve 2. Laaditaan lehmien ja muun karjan ruokintasuunnitelmat 3. Lasketaan rehujen kokonaistarve I tarkastus (ja palautus) Kasvituotanto 1. Laaditaan pellonkäyttö-, lannoitus- ja sadonkäyttösuunnitelmat 2. - Arvioidaan maatalouden työnmenekki II tarkastus (ja palautus) 1. Lasketaan viljeltävien kasvien ja pidettävien eläinten katetuotot 2. Lasketaan rakennusten, perusparannusten ja koneiden kiinteät kustannukset III tarkastus (ja palautus) 1. Lasketaan maidon tuotantokustannus ja voitto/tappio 2. Lasketaan viljelmän taloudelliset tunnusluvut 3. Lasketaan sian katetuotto ja traktorin tuntikustannus IV tarkastus (ja palautus) V harjoitustyön hyväksyminen ja arviointi Kuva 1. MAL4 -harjoitustyön vaiheittainen eteneminen.

3 Harjoitustyön tiedot ovat MAL4 -harjoitustyökansiossa. Siinä on mm.: 3 - Rehutaulukot ja ruokintasuositukset ( - ProAgrian mallilaskelmia maataloudesta 2011 (mm. työnmenekit) - Työtehoseuran maataloustiedotteet (mm. urakointiveloitukset) - Uudet tukioppaat ( - Rakennusten ja rakennustilojen yksikkökustannukset ( missaadokset/rakentamissaadokset_lista.html) - Uusista kalentereista (mm. Maatalouskalenteri) ja Maaseudun Tulevaisuudesta tietoa. 2. ELÄINTUOTANNON SUUNNITTELU Karjan tietoina annetaan lehmien määrä, elopaino, uudistus-%, maitotuotos ja maidon koostumus (esimerkkitilan tiedot, taulukko 1). Lehmien oletetaan poikivan tasaisesti vuoden aikana ja vuoden välein (1 vasikka/v). Lehmien maitotuotos (kg/pv) ja hiehojen kasvu (kg/pv) jokaisessa ikäluokassa oletetaan vakioksi. Etukäteen pitää arvioida lehmien väkirehu-% ja ensikkojen elopainon lisäys. Annettavien tietojen, oletusten ja liitteen 7.1. ruokintasuositusten avulla lasketaan lehmien, hiehojen ja vasikoiden keskimääräinen ravinnontarve (harjoitustyössä taulukot 1 ja 4). Tämä tarkkuus riittää. Pitää kuitenkin huomioida, että lehmät tuottavat lypsykauden alussa maitoa niin paljon, etteivät kotoiset rehut riitä valkuaistarpeen tyydyttämiseen. Siksi lehmille pitää antaa valkuaistäydennystä rypsirouheessa. Esimerkkitilalla väkirehu-%:ksi arvioidaan 39 ja elopainon lisäykseksi 80 kg. Suositusten mukaan (liite 7.1.a, kaavat 1 11) lehmät tarvitsevat silloin energiaa keskimäärin 17,73 ry:ä päivässä ja ry:ä vuodessa. OIV-valkuaista lehmille pitää antaa keskimäärin g päivässä ja 621,7 kg vuodessa. Keskimääräisessä rehuannoksessa saa olla kuiva-ainetta (ka) enintään 17,64 kg/pv ja kg/v (taulukko 1). Taulukko 1. Esimerkkitilan lehmien lähtötiedot ja keskimääräinen ravinnontarve. Lehmiä, kpl Keskim. elop., kg Uudistus-% Maitotuotos, kg/v Maidon rasva-% Maidon valk.-% Lähtötiedot Keskimääräinen ravinnontarve Kuiva-ainetta , ,1 3,4 Ylläpito/pv Tuotanto/pv Tiineys/pv Elop. lisäys/pv Nettotarve yht./pv 5,76 ry 11,36 ry 0,44 ry 0,17 ry 17,73 ry 456 g OIV g OIV 34 g OIV 14 g OIV g OIV Enintään 17,64 kg ka/pv EKM *), kg/vuosi Nettotarve yht./v ry g OIV kg ka/v *) EKM = energiakorjattu maito

4 4 Eläinten rehut sekä rehujen laatu (harjoitustyössä taulukko 2) ja käyttö (taulukot 3 ja 4) saa vapaasti valita. Rehujen laatu (ka, ry, OIV ja PVT) on kirjanpitotiloilla keskimääräistä parempi (niin myös esimerkkitilalla ja harjoitustyössä). Lehmien ruokintasuunnitelmassa (taulukko 3) ensin valitaan nurmirehujen anto (kg sarakkeet) sisäruokinta- ja laidunkaudella. Sen jälkeen jäävä ravinnon vajaus täytetään väkirehuilla (kg sarakkeet) eli ohralla, kauralla ja rypsirouheella. Ruokinta pitää laatia niin, että lehmät syövät rehuissa energiaa tarvettaan vastaavasti (ylitys/alitus rivi). Valkuaisen anto ei ole niin tarkkaa. Päivää kohti annettavien rehujen mukaan lasketaan yhden lehmän (kg- ja ry/lehmä sarakkeet) ja kaikkien lehmien (kg/lehmät sarake) vuotuinen rehunkulutus rehuittain. Valittava väkirehu-% saa poiketa todellisesta väkirehu-%:sta enintään 1 prosenttiyksikköä ja yli- tai aliruokinta saa olla enintään 100 ry:ä. Esimerkkitilan väkirehu-% on 38,3 (oletus 39) ja aliruokinta 15 ry:ä. Taulukko 3. Esimerkkilehmien ruokintasuunnitelma (nurmi- ja väkirehuja sisäruokintaja laidunkaudella kg/lehmä/pv, kg ja ry/lehmä/v sekä kg/lehmät/v). Sisäruokintakausi 245 pv Laidunkausi 120 pv Vuosi 365 pv Nurmirehut kg kg ka ry OIV PVT kg kg ka ry OIV PVT kg/ lehmä ry/ lehmä yht. kg/ lehmät Heinä Säilörehu 34 10,2 10, Laidun 55 11,5 11, Nurmirehut yht. 10,2 10, ,5 10, Nettotarve 17,6 17, ,6 17, Ravinnon vajaus 7,4 7, ,1 6, kg/ lehmä ry/ lehmä yht. kg/ lehmät Väkirehut kg kg ka ry OIV PVT kg kg ka ry OIV PVT Ohra 4 3,4 3, ,4 3, Kaura 3 2,6 2, ,6 2, Rypsirouhe 1 0,9 0, Väkirehut yht. 6,9 7, , Ylitys/alitus -0,5-0, ,1 0, Lehmät uudistetaan tilan hiehoilla. Hiehot (kpl/ikäluokka) saadaan kaavalla lehmien lkm (uudistus-% : 100) (lähin kokonaisluku). Loput vasikat myydään 7 10 pv:n ikäisinä ternivasikkoina. Vasikat oletetaan jäävän eloon ja hiehot oletetaan poikivan 2 vuoden ikäisinä. Hiehojen ruokinta laaditaan 3 ikäluokassa, joissa on yhtä paljon hiehoja, vaikka ikäluokat ovat eri pituiset (6, 12 ja 6 kk). Hiehojen ruokintasuunnitelmassa ensin määritetään hiehojen keskimääräinen ravinnontarve ikäluokittain (taulukko 4). Arvioidaan hiehojen keskimääräinen kasvu (kg/pv) ja lasketaan sen perusteella hiehojen elopaino (kg) ikäluokittain. Sen jälkeen valitaan ikäluokkien ry/pv- ja OIV/pv suositukset liitteen 7.1. taulukosta b. Liitteen 7.1. taulukossa c on vasikoiden ravinnontarve.

5 Taulukko 4. Esimerkkihiehojen keskimääräinen ravinnontarve 3 ikäluokassa päivää ja 2 vuotta kohti (a) ja ravinnon anto (b). a) b) Ikäluokka/elopaino ry OIV aika yht. ry yht. OIV yht. ka yht ry yht. OIV 0 6 kk /... kg 6 18 kk /.. kg kk /... kg 5 2, pv , pv , pv Yhteensä 0 24 kk (2 vuotta) Tarpeen ylitys/alitus I -18_ I_ 9 405_ I Kasvutavoite: ennen siemennystä 700 g/pv ja sen jälkeen 600 g/pv Myytävien vasikoiden ja uudistushiehojen ruokintasuunnitelmissa (taulukko 5) valitaan ensin rehujen keskimääräinen syönti/eläin/pv ikäluokittain (kg sarakkeet). Sitten lasketaan ravinnon saanti (ka-, ry- ja OIV sarakkeet) ja rehujen syönnit 4 ikäluokassa (yht. kg sarakkeet). Lopuksi lasketaan hiehojen 2 vuodessa syömät rehut (2 v yht. kg sarake). Hiehoilla ravinnontarpeen ylitys tai alitus saa olla enintään 100 ry:ä (esimerkkitilalla alitus 18 ry:ä, taulukko 4). Taulukko 5. Esimerkkitilan ternivasikoiden ja hiehojen ruokintasuunnitelmat. Ternivasikat pv: 10 lkm: 37 Hiehot 0 6 kk lkm: 14 Rehut: Kg Kg ka Ry OIV yht. kg Kg kg ka ry OIV yht. kg Heinä 0,5 0,41 0, Hiehot Säilörehu 4 1,2 1, vuotta Ohra 1 0,86 0, yht. kg Maito 6 0,78 1, ,6 0,08 0, Yhteensä 0,78 1, ,60 2, Hiehot 6 18 kk lkm: 14 Hiehot kk lkm: Rehut: Kg kg ka Ry OIV yht. kg kg kg ka ry OIV yht. kg ---- Heinä 0,5 0,42 0, ,5 0,42 0, Säilörehu 8 2,4 2, ,4 2, Laidun 4 0,84 0, ,89 1, Ohra 1 0,86 0, ,86 0, Kaura 1 0,86 0, Yhteensä 4,52 4, ,43 6, Rehujen kokonaistarve selviää, kun huomioidaan varastoissa ja ruokinnassa syntyvät rehuhävikit ja lasketaan mahdollisen heinän odelmasato. Hävikki lasketaan tuotettavasta tai ostettavasta rehumäärästä (ei nettotarpeesta). Rehun kokonaistarve (X) lasketaan kaavalla X = (100 rehun nettotarve) : (100 hävikki-%) ja saadaan karjan tarvitsemat rehut (kokonaistarve, kg rivi) (taulukko 6). Esimerkkitilalla hävikeiksi oletetaan: heinä 10 %, säilörehu 15 % ja rehuvilja 1 %. Odelman eli heinän II sato olisi (1,13 ha kg/ha = kg), jos heinäsato olisi kg/ha. Odelma tehdään säilörehuksi tai laidunnetaan ja se pitää vähentää säilörehun tai laitumen kokonaistarpeesta. Odelmasato pitää huomioida myös taulukoissa 12 ja 14. Heinän tarve on esimerkkitilalla niin pieni, että heinä ostetaan.

6 Taulukko 6. Esimerkkitilan rehujen kokonaistarve ja sen mukaiset viljelyalat. 6 Heinä Säilörehu Laidun Ohra Kaura Rypsir. Maito Hävikki, % (+) Lehmät, kg Hiehot, kg Välitysvasikat, kg Odelma, kg ( ) Kokonaistarve, kg x) x) Sato, kg/ha Tarvittava ala, ha 26,54 18,09 21,38 14, x) Vähennetään odelman nettosato (sisältää hävikin) Seuraavaksi arvioidaan keskimääräiset sadot. Huomoi, että kirjanpitotiloilla sadot ovat % suuremmat kuin Suomessa keskimäärin. Sadolla (kg/ha) jaetaan kunkin rehun kokonaistarve (kg) ja saadaan tarvittava ala (ha). Verrattaessa rehualoja tilan peltoalaan selviää ostettavien ja myytävien rehujen tarve (esimerkkitilalla 0,02 ha, kun heinä ja rypsirouhe ostetaan). Tässä ilmoitetaan myös olkien käsittely, viljan kuivaustapa, yhteiskäyttöiset koneet ja urakoitsijalla teetettävät työt. 3. KASVINTUOTANNON SUUNNITTELU Peltoviljelyn tietoina annetaan peltoala sekä lohkojen koko, maalaji, ph, fosfori- ja kaliumluvut. Taulukon 6 tarvittava ala (ha) -rivin ja lohkojen kokotietoja käyttäen järjestetään tilan pellonkäyttö. Harjoitustyössä kasvintuotannon suunnittelu käsittää kiertojen järjestämisen, lannan määrän ja arvon laskemisen sekä lannoitus- ja sadon käyttösuunnitelmien tekemisen (taulukot 7-12) Viljelysuunnitelma, kierrot ja lohkot Viljelysuunnitelmassa on tulevan kesän viljelytoimet. Harjoitustyössä 5-vuotiset säännölliset kierrot laaditaan yhdistetyn viljelyjärjestelmän mukaan (taulukot 7 8). Silloin vuosittain uusittava nurmiala vaihtelee vähän. Säännöllisessä kierrossa pitää huomata, että 1) kierron lohkot ovat jokseenkin yhtä suuret ja vähintään 3-4 ha:n suuruiset (yhdistetään annettuja lohkoja) 2) kierron pituus (v) on yleensä sama kuin lohkojen määrä kierrossa (kpl/v). Harjoitustyössä pellonkäyttö suunnitellaan niin, että laidun- ja säilörehut saadaan tilalta. Ensin laaditaan laidunkierto, jossa voidaan käyttää myös pelkkää nurmea eli uudistaa nurmi ilman suojaviljaa. Seuraavaksi laaditaan säilörehu-vilja kierto. Jos peltoa on ylimäärin, suunnitellaan myyntikasvien viljely. Viljeltävät kasvit pitää erottaa toisistaan, jotta voidaan laskea niiden lannoitus. Sopivia merkintöjä ovat mm.: H = heinä, Sr = säilörehu, L = laidun, O = ohra ja K = kaura.

7 Lannoitussuunnitelma Karjanlanta Lannan tuotanto. Taulukossa 7 on lannan tuotanto harjoitustyön eläimillä. Huomaa aika, jolle kunkin eläinen lannan tuotanto on määritetty. Taulukko 7. Varastoitava lanta (m 3 ja tn), kun naudoilla huomioidaan laitumelle tuleva lanta. Lehmä (n. 8 kk) Hieho (n. 16 kk) Vasikka(paikka) Lihasika (4 kk) Aika Lietelanta Kuivalanta 1 vuosi 2 vuotta 1 vuosi 4 kuukautta m 3 ja tn m 3 ja tn 1 2 m 3 ja tn 0,7 m 3 ja tn 16 m 3 tai 14,4 tn 15 m 3 tai 13,5 tn 1,5 m 3 tai 2,5 tn Lannan ravinteet (taulukko 8). Keväällä levitettävän lannan typpi vastaa 100 %:sesti väkilannoitetyppeä. Ympäristötuen mukaan myös syksyllä levitettävän lannan liukoinen typpi huomioidaan 100 %:sesti. Fosforiin ja kaliumiin levitysajankohta ei vaikuta, mutta lannan fosforista kasveille käyttökelpoista on 85 % ja kaliumista 100 %. Taulukko 8. Lannan keskimääräinen typpi-, fosfori- ja kaliumpitoisuus (kg/m 3 ). Naudan lietelanta Naudan kuivalanta Sian lietelanta Liukoinen N Käyttökelp. P (Kokonais-P) Kalium 1,8 kg/m 3 1,2 kg/m 3 2,7 kg/m 3 0,42 kg/m 3 (0,5 kg/m 3 ) 1,02 kg/m 3 (1,2 kg/m 3 ) 0,68 kg/m 3 (0,8 kg/m 3 ) 2,9 kg/m 3 3,2 kg/m 3 1,9 kg/m 3 Lannan arvo (taulukko 9). Esimerkkilehmät tuottavat lietelantaa 714 tn ja hiehot 210 tn vuodessa. Vasikoista, joita pidetään 10 pv (36 vasikkaa/v, tilalla 37 vasikkaa), kertyy vuodessa 1 eläinpaikan lanta (36 : 37) eli noin 1 tn. Tilan lannassa (925 tn) on liukoista typpeä kg, käyttökelpoista fosforia 389 kg ja kaliumia kg. Nämä ravinteet hinnoitellaan ostolannoitteiden mukaan. Lannan arvo on (3 292 : 925 tn) 3,56 /tn. Taulukko 9. Esimerkkitilan lehmien, hiehojen ja vasikoiden lannan arvon määritys x). Määrä Typpi Fosfori Kalium /kg Yht. Karjanlanta kg kg 389 kg kg Nurmen Y 2 ( - - ) kg kg 389 kg 389 kg 0, Suomensalp. ( - - ) kg 370 kg 0 14 kg 0, Kalisuola ( - - ) kg kg 0, Väkilannoitteet yht kg kg 371 kg kg Lannan arvo ,00355 x) Ensin lasketaan, paljonko Nurmen Y 2:ta tarvitaan (6 475 kg), jotta siinä on lannan fosforimäärä (389 kg). Sitten lasketaan, paljonko Suomensalpietaria tarvitaan (1 370 kg), jotta siinä ja Nurmen Y 2:ssa on lannan typpimäärä (1 665 kg). Lopuksi lasketaan, paljonko Kalisuolaa tarvitaan (4 561 kg), jotta siinä ja edellisissä lannoitteissa on lannan kalium-määrä (2 683 kg) (harjoitustyössä taulukko 9).

8 Lannoitussuunnitelman laatiminen Harjoitustyössä sitoudutaan ympäristötuen ehtoihin, mutta lisätoimenpiteitä (jotka vapaasti valittavissa) ei valita eikä muitakaan ympäristötuen ehtoja huomioida. Ympäristötuen ehdoksi asetettuja typpi- ja fosforimääriä ei saa ylittää (fosforin tasausmahdollisuus 5 vuoden aikana). Kalkituskustannus arvioidaan taulukossa 19. Lannoitteen käyttö määräytyy kasvin typpitarpeen mukaan. Ensin lasketaan kasville annettavan lannan liukoisen typen määrä. Tämä N-määrä vähennetään siitä N-määrästä, joka kasville ympäristötuen ehtojen mukaan enintään saa antaa. Näin saadaan tarvittava väkilannoitetypen määrä. Samalla tavalla lasketaan käyttökelpoisen fosforin levitysmäärä. Kunkin lohkon kasville sopiva(t) lannoitelaji(t) valitaan typen käyttötarpeen ja maan fosforiluvun mukaan (harjoitustyössä taulukko 10). Lopuksi lasketaan lannoitteiden käyttö keskimäärin kullekin kasville/ha (harjoitustyössä taulukko 11, ne tarvitaan taulukossa 14) Sadon käyttösuunnitelma Sadon käyttösuunnitelmassa on tilan vuoden 2011 tuotokset (sadot ja maito), tuotosten käyttö (eläimille, varastoon ja myyntiin) ja ostettavat rehut. Taulukossa 12 lasketaan, miten tilalla tuotettavat rehut riittävät karjalle eli paljonko rehuja käytön jälkeen jää varastoon vuoden lopussa (varasto lisääntyy) tai paljonko pitää ostaa (varasto vähenee = ostetaan), kun oletetaan, ettei rehuja ole varastossa vuoden 2011 alussa. Taulukon 12 II sarakkeessa ovat tilalla tuotettavat rehut (ala ha sato kg/ha) ja tuotettavan maidon ja kokonaan ostettavat rehut. Lehmille, hiehoille ja vasikoille sarakkeissa ovat eläimille annettavat rehut hävikit huomioiden (samat taulukossa 6). Käytetään yhteensä sarakkeessa ovat rehujen kokonaiskäyttö. Varasto sarakkeeseen lasketaan kunkin tuotettavan ja eläimille annettavan rehun erotus eli lisääntyykö vai väheneekö rehun varasto vuoden 2011 lopussa (kun pysyy ennallaan = 0). Varaston vähennys merkitään myös ostetaan sarakkeeseen. Osto- ja kivennäisrehujen määrät laitetaan ostetaan riveille. Loppu maitomäärä ja myytävät viljat tulevat myydään sarakkeeseen. Taulukko 12. Esimerkkitilan sadon käyttösuunnitelma ja ostettavat rehut vuonna Tuotetaan Säilörehu Laidun Ohra Kaura Maito Ostetaan Heinä Rypsir. Kivenn. kg Lehmille Kg Hiehoille kg Vasikoille kg Käytetään yht Varasto lisääntyy vähenee Ostetaan Myydään Sisältää mahdollisen odelmasadon

9 9 4. TYÖNMENEKIN ARVIOINTI Kasvien, eläinten ja koko viljelmän työnmenekit arvioidaan (harjoitustyössä taulukko 13). Kasvien ihmis- ja traktorityönmenekit ovat 6-14 tuntia/ha (laitumella pienin, heinällä suurin) ja puimurityönmenekki on 1,4 tuntia/ha (ProAgria 2010). Esimerkkitilan kasvinviljelytyöt yhteensä ovat 613 ihmis-, 586 traktori- ja 42 puimurityötuntia. Lehmän ihmistyönmenekki on tuntia/v navetan koon ja koneistuksen mukaan. Hiehon kasvatus 2-vuotiaaksi vaatii ihmistyötä 30 tuntia ja ternivasikoiden kasvatus 1 tunnin. Traktorityötä tarvitaan lehmillä 4 ja hiehoilla 2 tuntia/eläin. Esimerkkitilan kotieläintyöt yhteensä ovat ihmis- ja 285 traktorityötuntia. Maatalouden työt yhteensä ovat esimerkkitilalla ihmis- ja 872 traktorityötuntia. Seuraavassa asetelmassa ovat maatalouden juoksevien, investointi- ja johtotöiden määrät eri kokoisilla kirjanpitotiloilla ohjeeksi harjoitustyöhön. Maatalouden juoksevat työt tuntia/ha Maatalouden investointityöt tuntia/tila Maatalouden johtotyöt tuntia/tila ha ha ha yli 50 ha TALOUDELLISET LASKELMAT 5.1. Nurmirehujen suhteelliset hinnat Harjoitustyössä (taulukko 14) nurmirehuille pitää laskea suhteelliset hinnat ohran markkinahinnan mukaan. Siinä tarvittavien rehujen kuiva-aine-%:t ja energiaväkevyydet ovat harjoitustyön taulukossa 2. Jos ohran markkinahinta on 0,10 /kg, silloin nurmirehujen suhteelliset hinnat energiaväkevyyden mukaan ovat (taulukko 13): Taulukko 13. Heinän, säilörehun ja laitumen suhteellisen hinnan laskeminen x). Energiaväkevyyden mukaan Heinä: 0,83 ka-% 0,89 ry/kg ka 0,10 /kg = 0,0781 /kg 0,86 ka-% 1,1 ry/kg ka Säilör.: 0,30 ka-% 1,0 ry/kg ka 0,10 /kg = 0,0317 /kg 0,86 ka-% 1,1 ry/kg ka Laidun: 0,21 ka-% 0,98 ry/kg ka 0,10 /kg = 0,0218 /kg 0,86 ka-% 1,1 ry/kg ka x) Laske suhteelliset hinnat ( /kg) energiaväkevyyden mukaan vähintään 4 desimaalilla taulukon 2 rehuarvoilla. Käytä ohran a -hintana laskenta-ajan markkinahintaa. Rehun X suhteellinen hinta lasketaan kaavalla: [(X:n ka-% X:n ry/kg ka) : (ohran ka-% ohran ry/kg ka)] ohran markkinahinta.

10 Katetuottolaskelmat Katetuottolaskelman perusteet Katetuotto = tuotot muuttuvat kustannukset. Muuttuvia tekijöitä ovat uusiksi tuotteiksi muuttuvat panokset (siemenet, lannoitteet, rehut yms.), tuotantoa ylläpitävät tekijät (energia, kasvinsuojeluaineet, lääkkeet yms.), tilapäiset työntekijät, traktorin ja puimurin käyttökustannukset, vuokrat ja urakointivelotukset (muuttuvat kustannukset). Kiinteitä tekijöitä ovat perheen työ, maa, perusparannukset, rakennukset, koneet ja laitteet (kiinteät kustannukset). Vaikeinta lienee liike- ja eläinpääoman laskeminen. Yrittäjä sijoittaa rahaa ja työtä tulevaisuudessa saatavaan satoon ja eläimiin. Sadonvaraan ja varastoihin sijoitettava pääoma on liikepääomaa (1) ja eläimiin käytettävä pääoma on eläinpääomaa (2). 1. Liikepääoman määrä. A. Kasvit: Kasveilla (taulukko 14) liikepääomassa huomioidaan muuttuvat kustannukset ja ihmistyökustannus. Liikepääoman määrä saadaan kertomalla tämä summa seuraavilla luvuilla: Heinä ja säilörehu 0,5 (= 50 %) luvut ilmoittavat, mikä osuus kasvien muuttuvi- Laidun.... 0,4 (= 40 %) en ja ihmistyökustannusten summasta on sidottu Ohra ja kaura.... 0,3 (= 30 %) tuotantoon yhden vuoden ajaksi (t = 1). B. Eläimet: Eläimillä muuttuvien ja ihmistyökustannusten summassa ei huomioida uudistus- eikä eläinpääoman korkokustannusta. Lisäksi taulukoissa 15 ja 16 kohdissa liikepääomaa laskettaessa tilalla tuotettavien rehujen muuttuvat kustannukset lasketaan kertomalla eläimille annettavat rehumäärät näiden rehujen muuttuvia kustannuksia vastaavilla a -hinnoilla ( /kg). A -hinnat saadaan jakamalla rehun muuttuvien ja ihmistyökustannusten summa kyseisen rehun hehtaarisadolla (taulukko 14). Sen jälkeen liikepääoman määrä saadaan kertomalla näin laskettujen muuttuvien ja ihmistyökustannusten summa seuraavilla luvuilla: Lypsylehmä. 0,2 (= 20 %) luvut ilmoittavat, mikä osuus eläinten muuttu- Poikiva hieho.. 0,6 *) (= 60 %) vien ja ihmistyökustannusten summasta on si- Lihasika... 1,5 *) (= 150 %) dottu tuotantoon yhden vuoden ajaksi (t = 1). *) Kun eläimen tuotantojakso poikkeaa yhdestä vuodesta, se huomioidaan liikepääoman määrässä. Kun hieho kasvatetaan 2 vuoden ikäiseksi, harjoitustyössä 60 %:n (12 kk:n) sijasta käytetään 120 % (24 kk) eli hiehon katelaskelmassa (taulukko 16) liikepääoman määrässä huomioitavat kustannukset kerrotaan 1,2:lla (ei 0,6:lla). Tuotettaessa 3 lihasikaerää vuodessa asetelman 150 %:n (12 kk:n) sijasta harjoitustyössä käytetään 50 % (4 kk) (kerroin 0,5) (ei 1,5), koska kyse on yhden sian katelaskelmasta (taulukko 20). 2. Eläinpääoman määrä. Myös eläinpääoman määrässä huomioidaan tuotantojakson pituus. Kasvatettaessa hieho 2-vuotiaaksi eläinpääoman määrä on 2 vasikan arvo (taulukko 16) ja tuotettaessa sikalassa 3 lihasikaerää vuodessa yhden sian eläinpääoman määrä on 1/3 porsaan arvo (taulukko 20).

11 Kasvin- ja kotieläintuotannon katetuotot Kasvintuotannon katetuottolaskelmia Harjoitustyön laskelmissa pitää käyttää omia lähtötietoja, kuten kasvien satoja ja lannoitusta, eläinten tuotoksia ja ruokintaa sekä kasvien ja eläinten työnmenekkejä. Muilta osin käytetään ProAgrian 2010 mallilaskelmien tietoja. Samojen kustannuserien lisäksi kasveilla on omia kustannuksia, kuten niittonurmilla säilöntä- ja laitumella aitauskustannus (taulukko 14). Laskelmissa on vuosien tietoja. Taulukossa 14 on malliksi myös heinän katetuottolaskelma, vaikka esimerkkitilalla ei viljellä heinää. Taulukko 14. Esimerkkitilalla viljeltävien kasvien katetuotot ( /ha) (A-tukialue). /ha Heinä Säilörehu Laidun Ohra Kaura Tuotot ) m.. á määrä á määrä á m.. á m.. á Sato 1) , , , , , Peltotuet 2) Tuotot yht Muutt. kust. Kylvösiem. 3) 9 2, , , , ,32 58 Karjanlanta 4) ,4 3, ,4 3,56 90 Nurmen Y1 4) 500 0, , ,23 92 Suomensalp. 4) 500 0, , ,18 32 Pellon Y3 4) Kasvinsuoj. 5) Säilöntäaine 20 1, , Säilöntämuovi 1,2 2,49 3 6,5 2,49 16 Aitaus 6) 942 0, , Traktorityö 7) 12 4, , , , ,39 26 Leikuupuinti 7) 1,4 4,39 6 1,4 4,39 6 Kuivaus 8) , , Liikep. korko 9) 213 0, , , , ,05 6 Muuttuvat kust. yht Katetuotto Ihmistyö 10) 13 14, , , , ,5 87 Katetuotto ) Sadot (määrä) taulukossa 6. Nurmirehujen suhteellisen hinnan laskukaava taulukossa 13. Käytä ohran ja kauran a -hintoina laskenta-ajan markkinahintoja. Sisällytä heinäsadon arvoon myös odelmasadon arvo (0, = 206 /ha) (jos odelma laidunnettaisiin, silloin laitumen a -hinta). 2) Kasvien tuet (2009): 1) tilatuen tasatukiosuus, 2) LFA-tuki, 3) ympäristötuki (perustoimenpiteet, ei lisätoimenpiteitä) ja 4) kansalliset tuet. Esimerkkitilan peltoviljelytuet yht ) Nurmea perustettaessa siementä 27 kg/ha (3-v. nurmet, 27 : 3 = 9 kg/ha/v). Ostosiemenen hinnassa rahtikulut (0,03 /kg). Jos oma viljan siemen, silloin myös kunn.lisä (0,06 /kg) ja peittaus (0,05 /kg). 4) Lannoitteiden määrät ja a -hinnat taulukosta 11 (ostolannoitteiden hinnoissa myös rahti 0,013 /kg). 5) Nurmilla juolavehnän torjunta-ainekulut nurmi uusittaessa (34 /ha/3 v = 11 /ha/v). Ohralla rikkakasvien ja kasvitautien torjunta-ainekulut ( /ha). Kauralla rikkakasvien torjunta-ainekulut (43 /ha). 6) Tällä rivillä heinän paalinarukustannus (pyöröpaalit) ja laitumen aitalangan sähkökustannus. Aitauksen (tolppien, langan yms.) kiinteät kustannukset huomioidaan muiden perusparannusten yhteydessä. 7) Traktori- ja puimuritöiden osalta poltto- ja voiteluainekulut. Vuokrapuinnin veloitus 87,5 /ha. 8) Oman kuivurin energiakustannukset 0,011 /kg. Vuokrakuivauksen veloitus 0,025 /kg. 9) Korkokanta on 5 % taulukoissa ja se on myös oman pääoman korkokanta taulukossa ) Ihmistyönmenekki ja yrittäjäperheen työn a -hinta taulukosta 13.

12 Lehmän katetuottolaskelma 12 Maidon a -hinta ( /kg) on vuoden 2010 keskihinta. Tuotantoon sidotut tuet selostetaan alaviitteissä 2 ja 3. Lihatuotto on (0,5 elopaino) (uudistus-% : 100) ja vasikkatuotto 1 vasikan myyntitulo. Rehu- ja uudistuskustannusten laskeminen on alaviitteissä 4 ja 5. Lääkintä- yms. kustannukset voidaan arvioida yhtenä eränä. Traktorityö huomioidaan, jos taulukossa 13 lehmän kohdalla on traktorityötä (samoin hiehon katelaskelmassa). Liikepääoman määrän laskeminen selostetaan sivulla 10 ja alaviitteessä 6. Liikepääomalle ja eläinpääomalle (hiehon ostohinnalle) lasketaan 5 %:n mukainen korko. Taulukko 15. Esimerkkitilan lypsylehmän katetuottolaskelma (A-tukialue). Tuotot ( /lehmä/v) määrä á Maito 1) , Kansallinen tuki 2) , Tilatuen lisäosa 3) , Karjanlanta 14 3,56 50 Liha 82,38 1, Vasikka (10 pv:n ikäinen) T uotot yhteensä Liikepääomaa laskettaessa 6) Muuttuvat kust. ( /lehmä/v) määrä á á Heinä 4) (0,087)* --- Säilörehu , , ,52 Laidun , , ,90 Ohra , , ,98 Kaura , , ,71 Rypsirouhe 245 0,40 98 Kivennäiset 65 0,55 36 Lääk., tarkk., siem., sähkö yms Traktorityö 4 4,39 18 Uudistus 5) 0, Liikepääoman korko 6) 426 0,05 22 Eläinpääoman korko ,05 50 Muuttuvat kustannukset yhteensä Katetuotto 1 ( /lehmä/v) Ihmistyö 7) 80 14, Katetuotto 2 ( /lehmä/v) ) Normimaidon (4,3 % rasvaa, 3,3 % valkuaista) hinta koostumus- ja jälkitileineen 0,37 /l X). 2) Maidon kansallinen tuki enintään kiintiön mukaiselle maitomäärälle A-tukialueella 0,032 /l X). 3) Tilatuen lisäosa maitokiintiön mukaan 0,02346 /l X). Mahdollista tukileikkausta ei huomioida. 4) Rehujen määrät lehmiä kohti taulukossa 12 (tässä yhtä lehmää kohti) ja a -hinnat taulukossa 14. Ohran ja kauran a -hintoihin pitää lisätä vielä jauhatuskustannus 0,016 /kg. 5) Uudistus-%:n mukainen osuus hiehon hinnasta: kaava (uudistus-% : 100) hiehon a -hinta. 6) Liikepääomaa laskettaessa tilarehujen hinnoittelu esitetty sivulla 10. Näillä rehujen a -hinnoilla, joissa väh. 5 desimaalia ja viljoilla jauhatuskustannus, kerrotaan lehmän syömät rehumäärät. Liikepääomassa huomioitavat kustannukset ja liikepääoman määrän laskeminen esitetty sivulla 10. 7) Ihmistyönmenekki taulukosta 13. Ihmis- ja konetöiden a -hinnat samat kuin taulukossa X) Alaviitteet 1 3: Jakamalla litraperusteiset hinnat 1,03:lla saadaan kiloperusteiset hinnat. ( )* Heinän muuttuvia kustannuksia vastaava hinta, vaikka heinää ei esimerkkitilalla tuoteta.

13 13 Hiehon katetuottolaskelma (harjoitustyössä taulukko 16) Hiehon määrä on 1 ja a -hinta on taulukossa 15. Rehumäärät/hieho saadaan taulukosta 12. Kaikkien rehujen a -hinnat (myös liikepääomaa laskettaessa ) ovat samat kuin taulukossa 15. Lääkintä- yms. kustannukset arvioidaan 150 :ksi/hieho. Liikepääoman määrä laskeminen on selostettu sivulla 10. Eläinpääoman määrä on 2 vasikan hinta (2 v) Rakennusten, perusparannusten ja koneiden kiinteät kustannukset Rakennusten jälleenhankinta-arvot (JHA) johdetaan MMM:n tukemissa investoinneissa hyväksyttävistä kustannuksista (harjoitustyössä taulukko 17). Esimerkkitilan tuotantorakennusten JHA:t ovat: 1. Lypsykarjarakennus; = (sis. kalusteet, ruokintalaitteet yms.) 2. Lypsyjärjestelmä laitteineen; 51. /lehmä = Maitohuone ym. lämpimät tilat; 40 /lehmä + 11 /lehmä = Säilörehun koneellinen jakojärjestelmä; 40 /lehmä /lehmä = Väkirehun koneellinen jakojärjestelmä; /ehmä /lehmä = Tilasäiliö; 10.. /llehmä /lehmä = Kohdat 1 6 yht Lantala (lietesäiliö); Lietelantaa m m m 3 = 925 m 3 Rakennuskustannus; ,6 = Säilörehuvarasto; kattamaton (säilörehun tarve ruokinnassa 574 tn : 0,85 = 675 m 3 ) Siilot; 200 m 3. /m m 3. /m 3 + välivarasto 15 m 2. /m 2 = Heinävarasto; Varaston koko kg + 25 %:n hukkatila : 120 kg/m 3 = 200 m 3 (lattia-ala n. 70 m 2 ) Rakennuskustannus; 70 m 2.. /m 2 = Konevarasto (200 m 2 ) eli 100 m m 2.. = Viljan kuivaamo ja muu varastotila (väkir. varastotila, ajotila yms.). yht. = Kohdat 1 12 yht Kiinteät kustannukset lasketaan seuraavasti: korkokanta (sama kuin taulukoissa 14 16), tasapoistot, kunnossapito- ja vakuutuskustannukset rakennuksilla 1 2 %, perusparannuksilla 1 % ja koneilla 2 3 % jälleenhankintahinnoista (JHA:sta). Rakennusten kestoaika on v (ei JA). Rakennusten nykyarvo (NA) lasketaan kaavalla 1, poisto kaavalla 3, korko kaavalla 5 ja kunnossapito ja vakuutus kaavalla 7. Esimerkkitilan kaikkien rakennusten NA on , poistokustannus on /v, korkokustannus on /v ja kunnossapito- ja vakuutuskustannukset ovat /v. Kaava 1. NA = JHA Ikä (JHA : Kestoaika) Kaava 2. NA = JHA Ikä (JHA JA) : Kestoaika Kaava 3. Poisto = JHA : Kestoaika Kaava 4. Poisto = (JHA JA) : Kestoaika Kaava 5. Korko = 0,0p (JHA : 2) Kaava 6. Korko = 0,0p (JHA + JA) : 2 Kaava 7. Kunn.pito + vak. = 0,0p JHA Kaava 8. Kunnossapito = 0,0p JHA

14 14 Pelloista 2/3 oletetaan salaojitetuksi. Salaojien JHA on /ha. Salaojat kestävät usein 50 v. Salaojien nykyarvo sekä poisto-, korko- ja kunnossapitokustannukset lasketaan kaavoilla 1, 3, 5 ja 8 (salaojia ei vakuuteta). Esimerkkitilalla muiden perusparannusten JHA:ksi arvioidaan ja kestoajaksi 50 v. Esimerkkitilan kaikkien perusparannusten JHA on , NA on ja kiinteät kustannukset ovat /v. Koneiden ja kaluston JHA:t ovat uusien koneiden hintoja. Yleensä vain traktorilla ja puimurilla on jäännösarvo. Koneiden kestoaika on v. Koneilla, joilla on jäännösarvo, nykyarvo lasketaan kaavalla 2, poisto kaavalla 4, korko kaavalla 6 ja kunnossapito ja vakuutus kaavalla 7. Koneilla, joilla ei ole jäännösarvoa, kaavat ovat 1, 3, 5 ja 7. Esimerkkitilan koneiden JHA on , NA on ja kiinteät kustannukset ovat Harjoitustyössä rakennusten, perusparannusten ja koneiden laskelmat ovat taulukossa 17. Huomioi, että taulukon 17 tiedot ovat yhdenmukaiset sivun 6 ja taulukon 14 tietojen kanssa Maidon tuotantokustannus- ja voitto/tappiolaskelmat Tässä lasketaan maidon tuotantokustannukset ja tuotot ( /tila). Vähentämällä tuotoista tuotantokustannukset saadaan maidontuotannon tulos ( /tila) ja vähentämällä tuotantokustannuksista sivutuotot ja jakamalla erotus maitomäärällä saadaan maitokilon tuotantokustannus ( /kg) (taulukko 18). Tilalla tuotettavien rehujen muuttuvat kustannukset saadaan kertomalla rehujen muuttuvia kustannuksia vastaavilla a -hinnoilla (ne taulukossa 16 kohdassa liikepääomaa laskettaessa ) kunkin rehun kokonaismäärä (alaviite 1). Ternivasikoille ja hiehoille annettava tilamaito (määrä, kg a -hinta) lasketaan tilarehujen kustannuksiin. Ostorehukustannusten laskeminen selostetaan alaviitteessä 2. Loput muuttuvat kustannukset lasketaan niin, että ensin lehmän lääkintä yms. menot sekä traktorityö-, liikepääoman korko- ja eläinpääoman korkokustannukset ( /v) kerrotaan lehmien määrällä sekä hiehon vastaavat kustannuserät ( /2 v) hiehojen määrällä ja sitten nämä lehmien ja hiehojen kustannuserät lasketaan yhteen. Uudistuskustannusta ei ole, koska hiehojen kustannukset ovat jo edellä lasketuissa kustannuserissä. Työkustannus lasketaan mm. alaviitteessä 4 esitetyllä tavalla. Kasvinviljelyn ihmistyökustannus jää pois, koska se sisältyi jo rehujen a -hintojen kautta rehukustannuksiin. Rakennusten, perusparannusten ja koneiden osalta esitetään jo lasketut poisto-, korko-, kunnossapito- ja vakuutuskustannukset. Pellon korkokustannusta laskettaessa käytetään todennäköistä pellon a -hintaa ja 5 %:n korkokantaa. Yleiskustannus on 3 % edellä laskettujen muuttuvien ja kiinteiden kustannusten summasta. Päätuotto kattaa maito- ja tukituotot. Tukituotoissa huomioidaan peltoala- ja eläinperäiset tuet. Sivutuottoja ovat lannan arvo, muut nautakarjatalouden tuotot, kasvinviljelytuotteiden myyntitulot ja varasto-omaisuuden arvonlisäys. Lanna arvo tarkoittaa tässä lannan kokonaismäärän arvoa. Muihin nautakarjatalouden tuottoihin (= eläinom. arvonlisäys) sisätyvät lehmien teurastuotot ja ternivasikoiden myyntitulot. Varastojen arvonlisäyksen laskeminen selostetaan alaviitteessä 11.

15 Taulukko 18. Esimerkkitilan maidon tuotantokustannus- ja voitto/tappiolaskelmat MAIDON TUOTANTOKUSTANNUKSET ( /tila) Muuttuvat kustannukset: a. Rehukustannus määrä á /tila yht. yht. Tilan rehut: 1) Heinä (tuotetaan) Säilörehu , Laidun , Ohra , Kaura , Maito (vasikoille) , Ostorehut: 2) Säilörehu (ostetaan) Ohra (ostetaan) Kaura (ostetaan) 184 0, Rypsirouhe , Kivennäiset , b. Muut muuttuvat kustannukset 3) Lääkintä-, tarkkailu-, siemennys-, sähkö- yms. kustannukset Traktorityökustannus (kotieläimet) Muiden traktoritöiden kustannukset Urakointiveloitukset Liikepääoman korkokustannus Eläinpääoman korkokustannus I. Muuttuvat kustannukset yhteensä (a + b), /tila Kiinteät kustannukset: Työkustannus 4) Rakennusten, perusparannusten ja koneiden poistokustannukset Rakennusten, perusparannusten ja koneiden korkokustannukset Rakennusten, peruspar. ja koneiden kunnossapito- ja vakuutusk Pellon korkokustannus 5) pelto /ha Yleiskustannus 6) II. Kiinteät kustannukset yhteensä, /tila TUOTANTOKUSTANNUKSET (I+II), /tila MAIDONTUOTANNON TULOS (voitto tai tappio) /tila Tuotot: Määrä á /tila yht. yht. Maitotuotto 7) , Peltoala- ja eläinperusteiset tuet yhteensä 8) Karjanlannan arvo 9) Muut nautakarjatalouden tuotot (eläiom. arvonlisäys) 10) Kasvinviljelytuotteiden myyntitulot Tuotevarastojen arvonlisäys 11) TUOTOT YHTEENSÄ, /tila Tuotantokustannukset, /tila Maidontuotannon VOITTO/TAPPIO, /tila Tuotantokustannukset ( /tila) tuotoista ( /tila), % 94

16 Kokonaistuotto kg á 1) Maito , ) Eläinomaisuuden ja varastojen muutos ) Lannan arvo ) Peltoala- ja eläinperust. tuet yhteensä Kokonaistuotto yht: Tuotantokustannus Muuttuvat kustannukset Rehukustannus 5) Kotoiset rehut määrä á Kuivaheinä , Säilörehu , Laidun , Ohra , Kaura , Ostorehut 0 Ohra , Kaura , Rypsirouhe , Muut muuttuvat kustannukset Siem., lääk., sähkö yms Traktorityö 222 6) Liikepääoman korko ) Eläinpääoman korko 3517 Muuttuvat kustannukset yhteensä ) 10) Kiinteät kustannukset 8) Työkustannus Rakennusten, salaojien ja koneiden poistot Rakennusten, salaojien ja koneiden korko Rakennusten, salaojien ja koneiden kunnossapito ja vak Maan korko ) Osuus yleiskustannuksista 4720 Kiinteät kustannukset yhteensä Tuotantokustannukset yhteensä Nettovoitto/-tappio 7837 Maitokilon tuotantokustannus Tuotantokust. yht sivutuotteiden arvo 9976 Maitotuotos, kg yht Tuotantokustannus /kg 0,45 Maidon tilityshinta (sis. lisähinta) v ,41 /kg Peltoala- ja eläinperust. tuet yhteensä Maidon tilityshinta + tuet /kg 0,47 /kg MAIDON TUOTANTOKUSTANNUS ( /kg) määrä /tila /kg Tuotantokustannukset, /tila sivutuotot, /tila Maitotuotos, kg/tila TUOTANTOKUSTANNUS, /kg /kg 0,481 Maidon a -hinta, /kg 0,36 Peltoala- ja eläinperusteiset tuet, /kg 0,15 Maidon tilityshinta + tuet, /kg 0,51 1) Tilarehujen määrät taulukon 12 käytetään yht. sarakkeesta ja a -hinnat taulukon 15 liikepääomaa laskettaessa -kohdasta. Kuitenkin jos tilarehun varasto vähenee (tilarehua ostetaan), tämä rehumäärä vähennetään käytetään yhteensä rehumäärästä. 2) Ostorehujen määrät taulukon 12 ostetaan sarakkeesta ja a -hinnat taulukosta 15. 3) Loppujen muuttuvien kust. laskenta selostettu s. 14. Huomaa muiden traktoritöiden kust. (taul. 13). 4) Työkustannus = (maatalouden työt yht. kasvinviljelytyöt yht.) työn a -hinta (taulukko 13). 5) Pellon korkokustannus = 0,00p pellon a-hinta /ha tilan peltoala ha. 6) Yleiskustannus 3 % edellä laskettujen muuttuvien ja kiinteiden kustannusten summasta. 7) Maitomäärä sivulta 3 tai taulukosta 12 ja maidon a -hinta taulukosta 15. 8) Tuet yhteensä = peltoviljelytuet yht. /tila + (maidon kans. tuki + tilatuen lisäosa /lehmät/v). 9) Lannan arvo taulukosta 9. Tuotantokustannus % kokonaistuotosta: 96 10) Muut nautakarjatalouden tuotot = (lihatuotto /lehmä/v lehmien lkm) + (vasikkatuotto /lehmä/v ternivasikoiden lkm) (taulukko 15). 11) Tuotevarastojen arvonlisäys = varastoon tuotettujen kotoisten rehujen määrät kg a -hinnat /kg. Rehujen määrät taulukon 12 varasto lisääntyy -sarakkeesta ja a -hinnat taulukosta Maatalouden tunnuslukujen laskeminen Tässä laaditaan tuloslaskelma (kuva 2, taulukko 19) ja lasketaan kannattavuuden tunnusluvut. Esimerkkitilalla isäntä tekee maataloustöitä 1 800, emäntä 1 700, nuori isäntä 389 ja vieras työntekijä tuntia vuonna Viljelijäperheen palkkavaatimus on (3 889 h 14,5 /h). Vieraan palkkakustannus on (1 732 h 17 /h). Palkattu työvoima ja vieras pääoma huomioidaan vasta tässä laskelmassa. TUOTOT YHTEENSÄ Muuttuvat kulut LIIKEVAIHTO (myyntituotot ja tuet) Kiinteät Kulut Yrittäjäperheen palkkavaatimus Poistot TUOTANTOKUSTANNUKSET Korot Omaisuuden muutokset + maksuttomat luovut. KÄYTTÖKATE LIIKETULOS Oman pääoman korkovaatimus NETTOTULOS YRITTÄJÄN VOITTO Kuva 2. Maatalouden tunnusluvut ja niiden laskemisperiaatteet.

17 17 Yrittäjänvoitto = tuotot tuotantokustannukset. Maataloustulo, joka on yrittäjäperheen työn palkaksi ja oman pääoman koroksi tuotoista jäävä osa, saadaan vähentämällä tuotoista muuttuvat ja kiinteät kulut sekä poistot ja korot. Kannattavuuskerroin osoittaa, missä suhteessa työlle ja omalle pääomalle saatavat korvaukset (= maataloustulo) ovat yrittäjäperheen palkkavaatimuksen ja oman pääoman korkovaatimuksen summaan. Taulukko 19. Esimerkkitilan yrittäjänvoiton ( /tila) laskeminen tuloslaskelmasta. T TUOTOT YHTEENSÄ 1) /tila Maitotuotto Peltoala- ja eläinperusteiset tuet yhteensä Karjanlannan arvo Muut nautakarjatalouden tuotot Kasvinviljelytuotteiden myyntitulot Tuotevarastojen arvonlisäys 18 Tuotot yhteensä, /tila MUUTTUVAT KULUT (siemenet, lannoitteet, polttoaineet, ostorehut yms. tarvikkeet) a. Kasvinviljelyn muuttuvat kulut katetuottolaskelmien mukaan: 2) ha /ha /tila Heinä Säilörehu 26, Laidun 18, Ohra 21, Kaura 14, Kasvinviljelyn muuttuvat kulut yhteensä b. Kotieläintuotannon muuttuvat kulut maidon tuotantokustannukset -laskelman mukaan: 3) Kotieläintuotannon muuttuvat kulut yhteensä Muuttuvat kulut yhteensä (a + b), /tila KIINTEÄT KULUT 4) /tila Kunnossapito- ja vakuutuskustannukset Pienkaluston hankintahinta (arvio) Kalkituskustannus (arvio) Maksettavat palkat tuntia Yleiskustannus Kiinteät kulut yhteensä, /tila YRITTÄJÄPERHEEN PALKKAVAATIMUS 5) tuntia /tunti /tila 3. Palkkavaatimus , KÄYTTÖOMAISUUDEN POISTOT 6) /tila Tuotantorakennukset Perusparannukset Koneet ja kalusto Poistot yhteensä, /tila

18 Kokonaistuotto kg á 1) Maito , ) Eläinomaisuuden ja varastojen muutos ) Lannan arvo ) Peltoala- ja eläinperust. tuet yhteensä Kokonaistuotto yht: Tuotantokustannus Muuttuvat kustannukset Rehukustannus 5) Kotoiset rehut määrä á Kuivaheinä , Säilörehu , Laidun , Ohra , Kaura , Ostorehut 0 Ohra , Kaura , Rypsirouhe , Muut muuttuvat kustannukset Siem., lääk., sähkö yms Traktorityö 222 6) Liikepääoman korko ) Eläinpääoman korko 3517 Muuttuvat kustannukset yhteensä ) 10) Kiinteät kustannukset 8) Työkustannus Rakennusten, salaojien ja koneiden poistot Rakennusten, salaojien ja koneiden korko Rakennusten, salaojien ja koneiden kunnossapito ja vak Maan korko ) Osuus yleiskustannuksista 4720 Kiinteät kustannukset yhteensä Tuotantokustannukset yhteensä Nettovoitto/-tappio 7837 Maitokilon tuotantokustannus Tuotantokust. yht sivutuotteiden arvo 9976 Maitotuotos, kg yht Tuotantokustannus /kg 0,45 Maidon tilityshinta (sis. lisähinta) v ,41 /kg Peltoala- ja eläinperust. tuet yhteensä Maidon tilityshinta + tuet /kg 0,47 /kg 18 Maatalouteen sijoitettava pääoma 7) /tila Pellon ja perusparannusten nykyarvo Tuotantorakennusten nykyarvo Koneiden ja kaluston nykyarvo Kotieläinten arvo: Lypsylehmät Hiehot Varastojen arvo Pääomaa yhteensä velkaa korko-% korot 5. Korkomenot OMAN PÄÄOMAN KORKOVAATIMUS 9) Pääomaa korko-% Korovaat. 6. Korkovaatimus TUOTANTOKUSTANNUKSET (1 6), /tila YRITTÄJÄNVOITTO, /tila Tuotantokustannus % kokonaistuotosta: 96 1) Tuotot erikseen ja yhteensä ( /tila) tässä samat kuin taulukossa 18. 2) Lasketaan ( /tila): kasvin viljelyala, ha (kasvin muuttuvat kustannukset - liikepääoman korkokustannus, /ha) (taulukko 14). 3) Lasketaan ( /tila): maidon rehukäytöstä urakointiveloituksiin olevien kulujen summa (taulukko 18). 4) Kunnossapito- ja vakuutuskustannukset taulukosta 18. Palkatun työn määrä ja a -hinta taulukosta 13. Yleiskustannus tässä sama kuin taulukossa 18. 5) Yrittäjäperheen tekemän työn määrä ja a -hinta taulukosta 13. 6) Poistot tässä samat kuin erikseen taulukossa 17 ja yhteensä taulukossa 18. 7) Pelto- ja perusparannuspääoma = (pellon arvo, /ha tilan peltoala, ha) + perusparannusten nykyarvo. Pellon arvo /ha (esimerkkitilalla /ha). Rakennusten, perusparannusten sekä koneiden ja kaluston nykyarvot taulukosta 17. Lehmien ja hiehojen arvojen laskeminen selostettu harjoitustyön sivulla 20 (kaavat). Esimerkkitilalla (1 + uudistus-%/100) = 1,275. Varastojen arvo 10 % edellä lasketun omaisuuden kokonaisarvosta. 8) Velkamäärän saa valita (esimerkkitilalla 40 %) ja velan korko-% voi olla 4 6 (esimerkkitilalla 5). 9) Oman pääoman korkovaatimus 5 %:n mukaan, esimerkkitilalla omaa pääomaa 60 %.

19 19 6. INVESTOINTILASKELMAT 6.1. Laskentamenetelmät Likimääräinen annuiteetti (A) = poisto ja korko erikseen laskettuna. Tasapoisto saadaan kaavoilla 3 tai 4 (JA on / ei) ja korko lasketaan esineeseen kestoajaksi keskimäärin sitoutuvalle pääomalle kaavoilla 5 tai 6 (JA on / ei) (s. 13). Kun esineellä on jäännösarvo: Likimääräinen annuiteetti = [(HA JA) : n] + [0,0 p (HA + JA) : 2]. Annuiteetti (B) = koron ja poiston summa ja se on yhtä suuri joka vuosi. Annuiteettitekijä on liitteessä 7.2. Esimerkki: Investointi maksaa (ei JA) ja kestää 20 vuotta. Korko on 6 % (ann.tekijä 0,08718). Vuotuiset poisto- ja korkokustannukset ovat (A ja B): A) : 20 v + (6/100) (45 000) : 2 = B) ,08718 = Nykyarvomenetelmä. Sillä eri vuosien tuotot tai kustannukset diskontataan nykyarvoiksi investoinnin tekoajankohtaan. Nykyarvomenetelmää käytetään seuraavasti: 1. Mikä on investoinnin 3 v:n tuottojen nykyarvo 8 %:n korkokannalla, kun tuotto on joka vuosi ? Kun tuotto ei muutu, diskonttauksessa käytetään yhtä suurten jaksottaisten suoritusten nykyarvotekijää. Sen arvo (= annuiteettitekijän käänteisarvo) 3 vuodella ja 8 %:n korkokannalla on 2, Nykyarvo = ,57712 = Mikä on 3 v:n kuluttua investoinnista saatavan :n nykyarvo, kun korkokanta on 5 %? Nykyarvo lasketaan diskonttaamalla tuotto nykyarvotekijällä 1 : 1,0p n. Nykyarvo = (1 : 1,05 3 ) = Mikä on investoinnin tuottojen nykyarvo, kun tuotto on 1. v 8 000, 2. v ja 3. v ja kun korkokanta on 4 %? Kun investoinnin tuotto on vuosittain eri suuruinen, kunkin vuoden tuotto diskontataan erikseen nykyarvotekijällä 1 : 1,0p n. Nykyarvo = (1 : 1,04) (1 : 1,04 2 ) (1 : 1,04 3 ) =

20 20 1. LIITTEET 7.1. Ruokintasuositukset (ravinnon nettotarpeet) (liite 1) a) Lypsylehmät (ruokintasuositukset taulukkoon 1) (1.) EKM (kg/lehmä/v) = [(383 rasva-% valk.-% + 783,2) : 3 140] maitotuotos kg/v (2.) Valkuaistuotos (kg/lehmä/v) = (valkuais-% : 100) maitotuotos kg/v (3.) Kuiva-ainesyönti (kg/pv max) = (0,27 EKM kg/pv) + (0,02 elopaino kg) 1 (4.) Energiaa (ry) ylläpitoon (ry/pv) = 1,068 (0,71 + 0,0078 elopaino kg) (5.) Energiaa tuotantoon (ry/pv) = 1,068 (0,44 EKM kg/pv + 0,0269 väkirehu-% 1,239) (6.) Energiaa tiineyttä varten (ry/pv) = (0,9 + 1,6 + 2,9) (30 : 365) (7.) Energ. elop. muutokseen: lisäys (ry/pv) x) = 2,9 elop. lisäys kg (uudistus-% : 100) : 365 vähenn. (ry/pv) = 2,4 elop. väh. kg (uudistus-% : 100) : 365 (8.) Valkuaista (OIV) ylläpitoon (g/pv) = Elopaino kg 0,75 + (19,0 kuiva-ainesyönti kg ka/pv) (9.) Valkuaista tuotantoon (g/pv) = 1,45 valkuaistuotos g/pv (10.) Valkuaista tiineyttä varten (g/pv) = ( ) (30 : 365) (11.) Valk. elopainon muutokseen: lis. (g/pv) x) = 233 elop. lis. kg (uudistus-% : 100) : 365 vähenn. (g/pv) = 138 elop. väh. kg (uud.-% : 100) : x) kun poikinut hieho (ay 500 kg, fr 550 kg) kasvaa lehmän painoiseksi b) Hiehot (3 24 kk) xx) ry/pv ja OIV g/pv (ruokintasuositukset taulukkoon 4). Elopaino Lisäkasvu kg/pv kg 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 532 xx) Uudistukseen kasvatettavien hiehojen lisäkasvutavoite on 0,6 0,7 kg/pv (sivu 5). Hiehot siemennetään, kun ne painavat 320 kg (Ay) 340 kg (Fr). Hiehoille kuuluu sama tiineyslisä 3 viimeisenä tiineyskuukautena kuin lehmille. c) Vasikat (välitykseen ja uudistukseen). Ikä kk Lisäkasvu g/pv Elopaino kg Ry/pv OIV g/pv 0 1 0,4 0,6 50 1, ,8 1,0 70 2,1 260

21 Annuiteettitekijä x) (liite 2) Vuosia Korkoprosentti p n , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,12000 x) = (0,0p 1,0p n ) : (1,0p n 1)