MAL4 HARJOITUSTYÖOPAS 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAL4 HARJOITUSTYÖOPAS 2011"

Transkriptio

1 MAL4 HARJOITUSTYÖOPAS 2011 Aimo Turkki 1. JOHDANTO ELÄINTUOTANNON SUUNNITTELU KASINTUOTANNON SUUNNITTELU Viljelysuunnitelma, kierrot ja lohkot Lannoitussuunnitelma Karjanlanta Lannoitussuunnitelman laatiminen Sadon käyttösuunnitelma TYÖNMENEKIN ARVIOINTI TALOUDELLISET LASKELMAT Nurmirehujen suhteelliset hinnat Katetuottolaskelmat Katetuottolaskelman perusteet Kasvin- ja kotieläintuotannon katetuotot Rakennusten, perusparannusten ja koneiden kiinteät kustannukset Maidon tuotantokustannus- ja voitto/tappiolaskelmat Maatalouden tunnuslukujen laskeminen INVESTOINTILASKELMAT LIITTEET Ruokintasuositukset (liite 1) Annuiteettitekijä (liite 2)... 21

2 2 1. JOHDANTO Tiloilla tarvitaan suunnittelua, seurantaa ja laskelmia. Tulevaisuutta suunnitellaan ja nykytilaa seurataan. Tapahtumien järjestelmällinen kirjaaminen on kirjanpitoa, jonka tietoa käytetään suunnitteluun ja tulosten arviointiin. MAL4 -harjoitustyössä tehdään annetulle kirjanpitotilalle lehmien ja nuorkarjan ruokintasuunnitelmat, lasketaan eläinten rehujen tarve ja suunnitellaan pellonkäyttö, lasketaan kasvien ja eläinten katetuotot, maidon tuotantokustannus ja tulos sekä tilan tunnusluvut. Lopuksi lasketaan sian katetuotto ja traktorin tuntikustannus (kuva 1). Esimerkkitilan suunnitelmat ja laskelmat ovat 2011 tiedoilla. Eläintuotanto 1. Lasketaan lehmien ja muun karjan ravinnontarve 2. Laaditaan lehmien ja muun karjan ruokintasuunnitelmat 3. Lasketaan rehujen kokonaistarve I tarkastus (ja palautus) Kasvituotanto 1. Laaditaan pellonkäyttö-, lannoitus- ja sadonkäyttösuunnitelmat 2. - Arvioidaan maatalouden työnmenekki II tarkastus (ja palautus) 1. Lasketaan viljeltävien kasvien ja pidettävien eläinten katetuotot 2. Lasketaan rakennusten, perusparannusten ja koneiden kiinteät kustannukset III tarkastus (ja palautus) 1. Lasketaan maidon tuotantokustannus ja voitto/tappio 2. Lasketaan viljelmän taloudelliset tunnusluvut 3. Lasketaan sian katetuotto ja traktorin tuntikustannus IV tarkastus (ja palautus) V harjoitustyön hyväksyminen ja arviointi Kuva 1. MAL4 -harjoitustyön vaiheittainen eteneminen.

3 Harjoitustyön tiedot ovat MAL4 -harjoitustyökansiossa. Siinä on mm.: 3 - Rehutaulukot ja ruokintasuositukset (http://www.agronet.fi/rehutaulukot/) - ProAgrian mallilaskelmia maataloudesta 2011 (mm. työnmenekit) - Työtehoseuran maataloustiedotteet (mm. urakointiveloitukset) - Uudet tukioppaat (http://www.mmm.fi/tuet/) - Rakennusten ja rakennustilojen yksikkökustannukset (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maaseutu_rakentaminen/maaseuturakentaminen/rakenta missaadokset/rakentamissaadokset_lista.html) - Uusista kalentereista (mm. Maatalouskalenteri) ja Maaseudun Tulevaisuudesta tietoa. 2. ELÄINTUOTANNON SUUNNITTELU Karjan tietoina annetaan lehmien määrä, elopaino, uudistus-%, maitotuotos ja maidon koostumus (esimerkkitilan tiedot, taulukko 1). Lehmien oletetaan poikivan tasaisesti vuoden aikana ja vuoden välein (1 vasikka/v). Lehmien maitotuotos (kg/pv) ja hiehojen kasvu (kg/pv) jokaisessa ikäluokassa oletetaan vakioksi. Etukäteen pitää arvioida lehmien väkirehu-% ja ensikkojen elopainon lisäys. Annettavien tietojen, oletusten ja liitteen 7.1. ruokintasuositusten avulla lasketaan lehmien, hiehojen ja vasikoiden keskimääräinen ravinnontarve (harjoitustyössä taulukot 1 ja 4). Tämä tarkkuus riittää. Pitää kuitenkin huomioida, että lehmät tuottavat lypsykauden alussa maitoa niin paljon, etteivät kotoiset rehut riitä valkuaistarpeen tyydyttämiseen. Siksi lehmille pitää antaa valkuaistäydennystä rypsirouheessa. Esimerkkitilalla väkirehu-%:ksi arvioidaan 39 ja elopainon lisäykseksi 80 kg. Suositusten mukaan (liite 7.1.a, kaavat 1 11) lehmät tarvitsevat silloin energiaa keskimäärin 17,73 ry:ä päivässä ja ry:ä vuodessa. OIV-valkuaista lehmille pitää antaa keskimäärin g päivässä ja 621,7 kg vuodessa. Keskimääräisessä rehuannoksessa saa olla kuiva-ainetta (ka) enintään 17,64 kg/pv ja kg/v (taulukko 1). Taulukko 1. Esimerkkitilan lehmien lähtötiedot ja keskimääräinen ravinnontarve. Lehmiä, kpl Keskim. elop., kg Uudistus-% Maitotuotos, kg/v Maidon rasva-% Maidon valk.-% Lähtötiedot Keskimääräinen ravinnontarve Kuiva-ainetta , ,1 3,4 Ylläpito/pv Tuotanto/pv Tiineys/pv Elop. lisäys/pv Nettotarve yht./pv 5,76 ry 11,36 ry 0,44 ry 0,17 ry 17,73 ry 456 g OIV g OIV 34 g OIV 14 g OIV g OIV Enintään 17,64 kg ka/pv EKM *), kg/vuosi Nettotarve yht./v ry g OIV kg ka/v *) EKM = energiakorjattu maito

4 4 Eläinten rehut sekä rehujen laatu (harjoitustyössä taulukko 2) ja käyttö (taulukot 3 ja 4) saa vapaasti valita. Rehujen laatu (ka, ry, OIV ja PVT) on kirjanpitotiloilla keskimääräistä parempi (niin myös esimerkkitilalla ja harjoitustyössä). Lehmien ruokintasuunnitelmassa (taulukko 3) ensin valitaan nurmirehujen anto (kg sarakkeet) sisäruokinta- ja laidunkaudella. Sen jälkeen jäävä ravinnon vajaus täytetään väkirehuilla (kg sarakkeet) eli ohralla, kauralla ja rypsirouheella. Ruokinta pitää laatia niin, että lehmät syövät rehuissa energiaa tarvettaan vastaavasti (ylitys/alitus rivi). Valkuaisen anto ei ole niin tarkkaa. Päivää kohti annettavien rehujen mukaan lasketaan yhden lehmän (kg- ja ry/lehmä sarakkeet) ja kaikkien lehmien (kg/lehmät sarake) vuotuinen rehunkulutus rehuittain. Valittava väkirehu-% saa poiketa todellisesta väkirehu-%:sta enintään 1 prosenttiyksikköä ja yli- tai aliruokinta saa olla enintään 100 ry:ä. Esimerkkitilan väkirehu-% on 38,3 (oletus 39) ja aliruokinta 15 ry:ä. Taulukko 3. Esimerkkilehmien ruokintasuunnitelma (nurmi- ja väkirehuja sisäruokintaja laidunkaudella kg/lehmä/pv, kg ja ry/lehmä/v sekä kg/lehmät/v). Sisäruokintakausi 245 pv Laidunkausi 120 pv Vuosi 365 pv Nurmirehut kg kg ka ry OIV PVT kg kg ka ry OIV PVT kg/ lehmä ry/ lehmä yht. kg/ lehmät Heinä Säilörehu 34 10,2 10, Laidun 55 11,5 11, Nurmirehut yht. 10,2 10, ,5 10, Nettotarve 17,6 17, ,6 17, Ravinnon vajaus 7,4 7, ,1 6, kg/ lehmä ry/ lehmä yht. kg/ lehmät Väkirehut kg kg ka ry OIV PVT kg kg ka ry OIV PVT Ohra 4 3,4 3, ,4 3, Kaura 3 2,6 2, ,6 2, Rypsirouhe 1 0,9 0, Väkirehut yht. 6,9 7, , Ylitys/alitus -0,5-0, ,1 0, Lehmät uudistetaan tilan hiehoilla. Hiehot (kpl/ikäluokka) saadaan kaavalla lehmien lkm (uudistus-% : 100) (lähin kokonaisluku). Loput vasikat myydään 7 10 pv:n ikäisinä ternivasikkoina. Vasikat oletetaan jäävän eloon ja hiehot oletetaan poikivan 2 vuoden ikäisinä. Hiehojen ruokinta laaditaan 3 ikäluokassa, joissa on yhtä paljon hiehoja, vaikka ikäluokat ovat eri pituiset (6, 12 ja 6 kk). Hiehojen ruokintasuunnitelmassa ensin määritetään hiehojen keskimääräinen ravinnontarve ikäluokittain (taulukko 4). Arvioidaan hiehojen keskimääräinen kasvu (kg/pv) ja lasketaan sen perusteella hiehojen elopaino (kg) ikäluokittain. Sen jälkeen valitaan ikäluokkien ry/pv- ja OIV/pv suositukset liitteen 7.1. taulukosta b. Liitteen 7.1. taulukossa c on vasikoiden ravinnontarve.

5 Taulukko 4. Esimerkkihiehojen keskimääräinen ravinnontarve 3 ikäluokassa päivää ja 2 vuotta kohti (a) ja ravinnon anto (b). a) b) Ikäluokka/elopaino ry OIV aika yht. ry yht. OIV yht. ka yht ry yht. OIV 0 6 kk /... kg 6 18 kk /.. kg kk /... kg 5 2, pv , pv , pv Yhteensä 0 24 kk (2 vuotta) Tarpeen ylitys/alitus I -18_ I_ 9 405_ I Kasvutavoite: ennen siemennystä 700 g/pv ja sen jälkeen 600 g/pv Myytävien vasikoiden ja uudistushiehojen ruokintasuunnitelmissa (taulukko 5) valitaan ensin rehujen keskimääräinen syönti/eläin/pv ikäluokittain (kg sarakkeet). Sitten lasketaan ravinnon saanti (ka-, ry- ja OIV sarakkeet) ja rehujen syönnit 4 ikäluokassa (yht. kg sarakkeet). Lopuksi lasketaan hiehojen 2 vuodessa syömät rehut (2 v yht. kg sarake). Hiehoilla ravinnontarpeen ylitys tai alitus saa olla enintään 100 ry:ä (esimerkkitilalla alitus 18 ry:ä, taulukko 4). Taulukko 5. Esimerkkitilan ternivasikoiden ja hiehojen ruokintasuunnitelmat. Ternivasikat pv: 10 lkm: 37 Hiehot 0 6 kk lkm: 14 Rehut: Kg Kg ka Ry OIV yht. kg Kg kg ka ry OIV yht. kg Heinä 0,5 0,41 0, Hiehot Säilörehu 4 1,2 1, vuotta Ohra 1 0,86 0, yht. kg Maito 6 0,78 1, ,6 0,08 0, Yhteensä 0,78 1, ,60 2, Hiehot 6 18 kk lkm: 14 Hiehot kk lkm: Rehut: Kg kg ka Ry OIV yht. kg kg kg ka ry OIV yht. kg ---- Heinä 0,5 0,42 0, ,5 0,42 0, Säilörehu 8 2,4 2, ,4 2, Laidun 4 0,84 0, ,89 1, Ohra 1 0,86 0, ,86 0, Kaura 1 0,86 0, Yhteensä 4,52 4, ,43 6, Rehujen kokonaistarve selviää, kun huomioidaan varastoissa ja ruokinnassa syntyvät rehuhävikit ja lasketaan mahdollisen heinän odelmasato. Hävikki lasketaan tuotettavasta tai ostettavasta rehumäärästä (ei nettotarpeesta). Rehun kokonaistarve (X) lasketaan kaavalla X = (100 rehun nettotarve) : (100 hävikki-%) ja saadaan karjan tarvitsemat rehut (kokonaistarve, kg rivi) (taulukko 6). Esimerkkitilalla hävikeiksi oletetaan: heinä 10 %, säilörehu 15 % ja rehuvilja 1 %. Odelman eli heinän II sato olisi (1,13 ha kg/ha = kg), jos heinäsato olisi kg/ha. Odelma tehdään säilörehuksi tai laidunnetaan ja se pitää vähentää säilörehun tai laitumen kokonaistarpeesta. Odelmasato pitää huomioida myös taulukoissa 12 ja 14. Heinän tarve on esimerkkitilalla niin pieni, että heinä ostetaan.

6 Taulukko 6. Esimerkkitilan rehujen kokonaistarve ja sen mukaiset viljelyalat. 6 Heinä Säilörehu Laidun Ohra Kaura Rypsir. Maito Hävikki, % (+) Lehmät, kg Hiehot, kg Välitysvasikat, kg Odelma, kg ( ) Kokonaistarve, kg x) x) Sato, kg/ha Tarvittava ala, ha 26,54 18,09 21,38 14, x) Vähennetään odelman nettosato (sisältää hävikin) Seuraavaksi arvioidaan keskimääräiset sadot. Huomoi, että kirjanpitotiloilla sadot ovat % suuremmat kuin Suomessa keskimäärin. Sadolla (kg/ha) jaetaan kunkin rehun kokonaistarve (kg) ja saadaan tarvittava ala (ha). Verrattaessa rehualoja tilan peltoalaan selviää ostettavien ja myytävien rehujen tarve (esimerkkitilalla 0,02 ha, kun heinä ja rypsirouhe ostetaan). Tässä ilmoitetaan myös olkien käsittely, viljan kuivaustapa, yhteiskäyttöiset koneet ja urakoitsijalla teetettävät työt. 3. KASVINTUOTANNON SUUNNITTELU Peltoviljelyn tietoina annetaan peltoala sekä lohkojen koko, maalaji, ph, fosfori- ja kaliumluvut. Taulukon 6 tarvittava ala (ha) -rivin ja lohkojen kokotietoja käyttäen järjestetään tilan pellonkäyttö. Harjoitustyössä kasvintuotannon suunnittelu käsittää kiertojen järjestämisen, lannan määrän ja arvon laskemisen sekä lannoitus- ja sadon käyttösuunnitelmien tekemisen (taulukot 7-12) Viljelysuunnitelma, kierrot ja lohkot Viljelysuunnitelmassa on tulevan kesän viljelytoimet. Harjoitustyössä 5-vuotiset säännölliset kierrot laaditaan yhdistetyn viljelyjärjestelmän mukaan (taulukot 7 8). Silloin vuosittain uusittava nurmiala vaihtelee vähän. Säännöllisessä kierrossa pitää huomata, että 1) kierron lohkot ovat jokseenkin yhtä suuret ja vähintään 3-4 ha:n suuruiset (yhdistetään annettuja lohkoja) 2) kierron pituus (v) on yleensä sama kuin lohkojen määrä kierrossa (kpl/v). Harjoitustyössä pellonkäyttö suunnitellaan niin, että laidun- ja säilörehut saadaan tilalta. Ensin laaditaan laidunkierto, jossa voidaan käyttää myös pelkkää nurmea eli uudistaa nurmi ilman suojaviljaa. Seuraavaksi laaditaan säilörehu-vilja kierto. Jos peltoa on ylimäärin, suunnitellaan myyntikasvien viljely. Viljeltävät kasvit pitää erottaa toisistaan, jotta voidaan laskea niiden lannoitus. Sopivia merkintöjä ovat mm.: H = heinä, Sr = säilörehu, L = laidun, O = ohra ja K = kaura.

7 Lannoitussuunnitelma Karjanlanta Lannan tuotanto. Taulukossa 7 on lannan tuotanto harjoitustyön eläimillä. Huomaa aika, jolle kunkin eläinen lannan tuotanto on määritetty. Taulukko 7. Varastoitava lanta (m 3 ja tn), kun naudoilla huomioidaan laitumelle tuleva lanta. Lehmä (n. 8 kk) Hieho (n. 16 kk) Vasikka(paikka) Lihasika (4 kk) Aika Lietelanta Kuivalanta 1 vuosi 2 vuotta 1 vuosi 4 kuukautta m 3 ja tn m 3 ja tn 1 2 m 3 ja tn 0,7 m 3 ja tn 16 m 3 tai 14,4 tn 15 m 3 tai 13,5 tn 1,5 m 3 tai 2,5 tn Lannan ravinteet (taulukko 8). Keväällä levitettävän lannan typpi vastaa 100 %:sesti väkilannoitetyppeä. Ympäristötuen mukaan myös syksyllä levitettävän lannan liukoinen typpi huomioidaan 100 %:sesti. Fosforiin ja kaliumiin levitysajankohta ei vaikuta, mutta lannan fosforista kasveille käyttökelpoista on 85 % ja kaliumista 100 %. Taulukko 8. Lannan keskimääräinen typpi-, fosfori- ja kaliumpitoisuus (kg/m 3 ). Naudan lietelanta Naudan kuivalanta Sian lietelanta Liukoinen N Käyttökelp. P (Kokonais-P) Kalium 1,8 kg/m 3 1,2 kg/m 3 2,7 kg/m 3 0,42 kg/m 3 (0,5 kg/m 3 ) 1,02 kg/m 3 (1,2 kg/m 3 ) 0,68 kg/m 3 (0,8 kg/m 3 ) 2,9 kg/m 3 3,2 kg/m 3 1,9 kg/m 3 Lannan arvo (taulukko 9). Esimerkkilehmät tuottavat lietelantaa 714 tn ja hiehot 210 tn vuodessa. Vasikoista, joita pidetään 10 pv (36 vasikkaa/v, tilalla 37 vasikkaa), kertyy vuodessa 1 eläinpaikan lanta (36 : 37) eli noin 1 tn. Tilan lannassa (925 tn) on liukoista typpeä kg, käyttökelpoista fosforia 389 kg ja kaliumia kg. Nämä ravinteet hinnoitellaan ostolannoitteiden mukaan. Lannan arvo on (3 292 : 925 tn) 3,56 /tn. Taulukko 9. Esimerkkitilan lehmien, hiehojen ja vasikoiden lannan arvon määritys x). Määrä Typpi Fosfori Kalium /kg Yht. Karjanlanta kg kg 389 kg kg Nurmen Y 2 ( - - ) kg kg 389 kg 389 kg 0, Suomensalp. ( - - ) kg 370 kg 0 14 kg 0, Kalisuola ( - - ) kg kg 0, Väkilannoitteet yht kg kg 371 kg kg Lannan arvo ,00355 x) Ensin lasketaan, paljonko Nurmen Y 2:ta tarvitaan (6 475 kg), jotta siinä on lannan fosforimäärä (389 kg). Sitten lasketaan, paljonko Suomensalpietaria tarvitaan (1 370 kg), jotta siinä ja Nurmen Y 2:ssa on lannan typpimäärä (1 665 kg). Lopuksi lasketaan, paljonko Kalisuolaa tarvitaan (4 561 kg), jotta siinä ja edellisissä lannoitteissa on lannan kalium-määrä (2 683 kg) (harjoitustyössä taulukko 9).

8 Lannoitussuunnitelman laatiminen Harjoitustyössä sitoudutaan ympäristötuen ehtoihin, mutta lisätoimenpiteitä (jotka vapaasti valittavissa) ei valita eikä muitakaan ympäristötuen ehtoja huomioida. Ympäristötuen ehdoksi asetettuja typpi- ja fosforimääriä ei saa ylittää (fosforin tasausmahdollisuus 5 vuoden aikana). Kalkituskustannus arvioidaan taulukossa 19. Lannoitteen käyttö määräytyy kasvin typpitarpeen mukaan. Ensin lasketaan kasville annettavan lannan liukoisen typen määrä. Tämä N-määrä vähennetään siitä N-määrästä, joka kasville ympäristötuen ehtojen mukaan enintään saa antaa. Näin saadaan tarvittava väkilannoitetypen määrä. Samalla tavalla lasketaan käyttökelpoisen fosforin levitysmäärä. Kunkin lohkon kasville sopiva(t) lannoitelaji(t) valitaan typen käyttötarpeen ja maan fosforiluvun mukaan (harjoitustyössä taulukko 10). Lopuksi lasketaan lannoitteiden käyttö keskimäärin kullekin kasville/ha (harjoitustyössä taulukko 11, ne tarvitaan taulukossa 14) Sadon käyttösuunnitelma Sadon käyttösuunnitelmassa on tilan vuoden 2011 tuotokset (sadot ja maito), tuotosten käyttö (eläimille, varastoon ja myyntiin) ja ostettavat rehut. Taulukossa 12 lasketaan, miten tilalla tuotettavat rehut riittävät karjalle eli paljonko rehuja käytön jälkeen jää varastoon vuoden lopussa (varasto lisääntyy) tai paljonko pitää ostaa (varasto vähenee = ostetaan), kun oletetaan, ettei rehuja ole varastossa vuoden 2011 alussa. Taulukon 12 II sarakkeessa ovat tilalla tuotettavat rehut (ala ha sato kg/ha) ja tuotettavan maidon ja kokonaan ostettavat rehut. Lehmille, hiehoille ja vasikoille sarakkeissa ovat eläimille annettavat rehut hävikit huomioiden (samat taulukossa 6). Käytetään yhteensä sarakkeessa ovat rehujen kokonaiskäyttö. Varasto sarakkeeseen lasketaan kunkin tuotettavan ja eläimille annettavan rehun erotus eli lisääntyykö vai väheneekö rehun varasto vuoden 2011 lopussa (kun pysyy ennallaan = 0). Varaston vähennys merkitään myös ostetaan sarakkeeseen. Osto- ja kivennäisrehujen määrät laitetaan ostetaan riveille. Loppu maitomäärä ja myytävät viljat tulevat myydään sarakkeeseen. Taulukko 12. Esimerkkitilan sadon käyttösuunnitelma ja ostettavat rehut vuonna Tuotetaan Säilörehu Laidun Ohra Kaura Maito Ostetaan Heinä Rypsir. Kivenn. kg Lehmille Kg Hiehoille kg Vasikoille kg Käytetään yht Varasto lisääntyy vähenee Ostetaan Myydään Sisältää mahdollisen odelmasadon

9 9 4. TYÖNMENEKIN ARVIOINTI Kasvien, eläinten ja koko viljelmän työnmenekit arvioidaan (harjoitustyössä taulukko 13). Kasvien ihmis- ja traktorityönmenekit ovat 6-14 tuntia/ha (laitumella pienin, heinällä suurin) ja puimurityönmenekki on 1,4 tuntia/ha (ProAgria 2010). Esimerkkitilan kasvinviljelytyöt yhteensä ovat 613 ihmis-, 586 traktori- ja 42 puimurityötuntia. Lehmän ihmistyönmenekki on tuntia/v navetan koon ja koneistuksen mukaan. Hiehon kasvatus 2-vuotiaaksi vaatii ihmistyötä 30 tuntia ja ternivasikoiden kasvatus 1 tunnin. Traktorityötä tarvitaan lehmillä 4 ja hiehoilla 2 tuntia/eläin. Esimerkkitilan kotieläintyöt yhteensä ovat ihmis- ja 285 traktorityötuntia. Maatalouden työt yhteensä ovat esimerkkitilalla ihmis- ja 872 traktorityötuntia. Seuraavassa asetelmassa ovat maatalouden juoksevien, investointi- ja johtotöiden määrät eri kokoisilla kirjanpitotiloilla ohjeeksi harjoitustyöhön. Maatalouden juoksevat työt tuntia/ha Maatalouden investointityöt tuntia/tila Maatalouden johtotyöt tuntia/tila ha ha ha yli 50 ha TALOUDELLISET LASKELMAT 5.1. Nurmirehujen suhteelliset hinnat Harjoitustyössä (taulukko 14) nurmirehuille pitää laskea suhteelliset hinnat ohran markkinahinnan mukaan. Siinä tarvittavien rehujen kuiva-aine-%:t ja energiaväkevyydet ovat harjoitustyön taulukossa 2. Jos ohran markkinahinta on 0,10 /kg, silloin nurmirehujen suhteelliset hinnat energiaväkevyyden mukaan ovat (taulukko 13): Taulukko 13. Heinän, säilörehun ja laitumen suhteellisen hinnan laskeminen x). Energiaväkevyyden mukaan Heinä: 0,83 ka-% 0,89 ry/kg ka 0,10 /kg = 0,0781 /kg 0,86 ka-% 1,1 ry/kg ka Säilör.: 0,30 ka-% 1,0 ry/kg ka 0,10 /kg = 0,0317 /kg 0,86 ka-% 1,1 ry/kg ka Laidun: 0,21 ka-% 0,98 ry/kg ka 0,10 /kg = 0,0218 /kg 0,86 ka-% 1,1 ry/kg ka x) Laske suhteelliset hinnat ( /kg) energiaväkevyyden mukaan vähintään 4 desimaalilla taulukon 2 rehuarvoilla. Käytä ohran a -hintana laskenta-ajan markkinahintaa. Rehun X suhteellinen hinta lasketaan kaavalla: [(X:n ka-% X:n ry/kg ka) : (ohran ka-% ohran ry/kg ka)] ohran markkinahinta.

10 Katetuottolaskelmat Katetuottolaskelman perusteet Katetuotto = tuotot muuttuvat kustannukset. Muuttuvia tekijöitä ovat uusiksi tuotteiksi muuttuvat panokset (siemenet, lannoitteet, rehut yms.), tuotantoa ylläpitävät tekijät (energia, kasvinsuojeluaineet, lääkkeet yms.), tilapäiset työntekijät, traktorin ja puimurin käyttökustannukset, vuokrat ja urakointivelotukset (muuttuvat kustannukset). Kiinteitä tekijöitä ovat perheen työ, maa, perusparannukset, rakennukset, koneet ja laitteet (kiinteät kustannukset). Vaikeinta lienee liike- ja eläinpääoman laskeminen. Yrittäjä sijoittaa rahaa ja työtä tulevaisuudessa saatavaan satoon ja eläimiin. Sadonvaraan ja varastoihin sijoitettava pääoma on liikepääomaa (1) ja eläimiin käytettävä pääoma on eläinpääomaa (2). 1. Liikepääoman määrä. A. Kasvit: Kasveilla (taulukko 14) liikepääomassa huomioidaan muuttuvat kustannukset ja ihmistyökustannus. Liikepääoman määrä saadaan kertomalla tämä summa seuraavilla luvuilla: Heinä ja säilörehu 0,5 (= 50 %) luvut ilmoittavat, mikä osuus kasvien muuttuvi- Laidun.... 0,4 (= 40 %) en ja ihmistyökustannusten summasta on sidottu Ohra ja kaura.... 0,3 (= 30 %) tuotantoon yhden vuoden ajaksi (t = 1). B. Eläimet: Eläimillä muuttuvien ja ihmistyökustannusten summassa ei huomioida uudistus- eikä eläinpääoman korkokustannusta. Lisäksi taulukoissa 15 ja 16 kohdissa liikepääomaa laskettaessa tilalla tuotettavien rehujen muuttuvat kustannukset lasketaan kertomalla eläimille annettavat rehumäärät näiden rehujen muuttuvia kustannuksia vastaavilla a -hinnoilla ( /kg). A -hinnat saadaan jakamalla rehun muuttuvien ja ihmistyökustannusten summa kyseisen rehun hehtaarisadolla (taulukko 14). Sen jälkeen liikepääoman määrä saadaan kertomalla näin laskettujen muuttuvien ja ihmistyökustannusten summa seuraavilla luvuilla: Lypsylehmä. 0,2 (= 20 %) luvut ilmoittavat, mikä osuus eläinten muuttu- Poikiva hieho.. 0,6 *) (= 60 %) vien ja ihmistyökustannusten summasta on si- Lihasika... 1,5 *) (= 150 %) dottu tuotantoon yhden vuoden ajaksi (t = 1). *) Kun eläimen tuotantojakso poikkeaa yhdestä vuodesta, se huomioidaan liikepääoman määrässä. Kun hieho kasvatetaan 2 vuoden ikäiseksi, harjoitustyössä 60 %:n (12 kk:n) sijasta käytetään 120 % (24 kk) eli hiehon katelaskelmassa (taulukko 16) liikepääoman määrässä huomioitavat kustannukset kerrotaan 1,2:lla (ei 0,6:lla). Tuotettaessa 3 lihasikaerää vuodessa asetelman 150 %:n (12 kk:n) sijasta harjoitustyössä käytetään 50 % (4 kk) (kerroin 0,5) (ei 1,5), koska kyse on yhden sian katelaskelmasta (taulukko 20). 2. Eläinpääoman määrä. Myös eläinpääoman määrässä huomioidaan tuotantojakson pituus. Kasvatettaessa hieho 2-vuotiaaksi eläinpääoman määrä on 2 vasikan arvo (taulukko 16) ja tuotettaessa sikalassa 3 lihasikaerää vuodessa yhden sian eläinpääoman määrä on 1/3 porsaan arvo (taulukko 20).

11 Kasvin- ja kotieläintuotannon katetuotot Kasvintuotannon katetuottolaskelmia Harjoitustyön laskelmissa pitää käyttää omia lähtötietoja, kuten kasvien satoja ja lannoitusta, eläinten tuotoksia ja ruokintaa sekä kasvien ja eläinten työnmenekkejä. Muilta osin käytetään ProAgrian 2010 mallilaskelmien tietoja. Samojen kustannuserien lisäksi kasveilla on omia kustannuksia, kuten niittonurmilla säilöntä- ja laitumella aitauskustannus (taulukko 14). Laskelmissa on vuosien tietoja. Taulukossa 14 on malliksi myös heinän katetuottolaskelma, vaikka esimerkkitilalla ei viljellä heinää. Taulukko 14. Esimerkkitilalla viljeltävien kasvien katetuotot ( /ha) (A-tukialue). /ha Heinä Säilörehu Laidun Ohra Kaura Tuotot ) m.. á määrä á määrä á m.. á m.. á Sato 1) , , , , , Peltotuet 2) Tuotot yht Muutt. kust. Kylvösiem. 3) 9 2, , , , ,32 58 Karjanlanta 4) ,4 3, ,4 3,56 90 Nurmen Y1 4) 500 0, , ,23 92 Suomensalp. 4) 500 0, , ,18 32 Pellon Y3 4) Kasvinsuoj. 5) Säilöntäaine 20 1, , Säilöntämuovi 1,2 2,49 3 6,5 2,49 16 Aitaus 6) 942 0, , Traktorityö 7) 12 4, , , , ,39 26 Leikuupuinti 7) 1,4 4,39 6 1,4 4,39 6 Kuivaus 8) , , Liikep. korko 9) 213 0, , , , ,05 6 Muuttuvat kust. yht Katetuotto Ihmistyö 10) 13 14, , , , ,5 87 Katetuotto ) Sadot (määrä) taulukossa 6. Nurmirehujen suhteellisen hinnan laskukaava taulukossa 13. Käytä ohran ja kauran a -hintoina laskenta-ajan markkinahintoja. Sisällytä heinäsadon arvoon myös odelmasadon arvo (0, = 206 /ha) (jos odelma laidunnettaisiin, silloin laitumen a -hinta). 2) Kasvien tuet (2009): 1) tilatuen tasatukiosuus, 2) LFA-tuki, 3) ympäristötuki (perustoimenpiteet, ei lisätoimenpiteitä) ja 4) kansalliset tuet. Esimerkkitilan peltoviljelytuet yht ) Nurmea perustettaessa siementä 27 kg/ha (3-v. nurmet, 27 : 3 = 9 kg/ha/v). Ostosiemenen hinnassa rahtikulut (0,03 /kg). Jos oma viljan siemen, silloin myös kunn.lisä (0,06 /kg) ja peittaus (0,05 /kg). 4) Lannoitteiden määrät ja a -hinnat taulukosta 11 (ostolannoitteiden hinnoissa myös rahti 0,013 /kg). 5) Nurmilla juolavehnän torjunta-ainekulut nurmi uusittaessa (34 /ha/3 v = 11 /ha/v). Ohralla rikkakasvien ja kasvitautien torjunta-ainekulut ( /ha). Kauralla rikkakasvien torjunta-ainekulut (43 /ha). 6) Tällä rivillä heinän paalinarukustannus (pyöröpaalit) ja laitumen aitalangan sähkökustannus. Aitauksen (tolppien, langan yms.) kiinteät kustannukset huomioidaan muiden perusparannusten yhteydessä. 7) Traktori- ja puimuritöiden osalta poltto- ja voiteluainekulut. Vuokrapuinnin veloitus 87,5 /ha. 8) Oman kuivurin energiakustannukset 0,011 /kg. Vuokrakuivauksen veloitus 0,025 /kg. 9) Korkokanta on 5 % taulukoissa ja se on myös oman pääoman korkokanta taulukossa ) Ihmistyönmenekki ja yrittäjäperheen työn a -hinta taulukosta 13.

12 Lehmän katetuottolaskelma 12 Maidon a -hinta ( /kg) on vuoden 2010 keskihinta. Tuotantoon sidotut tuet selostetaan alaviitteissä 2 ja 3. Lihatuotto on (0,5 elopaino) (uudistus-% : 100) ja vasikkatuotto 1 vasikan myyntitulo. Rehu- ja uudistuskustannusten laskeminen on alaviitteissä 4 ja 5. Lääkintä- yms. kustannukset voidaan arvioida yhtenä eränä. Traktorityö huomioidaan, jos taulukossa 13 lehmän kohdalla on traktorityötä (samoin hiehon katelaskelmassa). Liikepääoman määrän laskeminen selostetaan sivulla 10 ja alaviitteessä 6. Liikepääomalle ja eläinpääomalle (hiehon ostohinnalle) lasketaan 5 %:n mukainen korko. Taulukko 15. Esimerkkitilan lypsylehmän katetuottolaskelma (A-tukialue). Tuotot ( /lehmä/v) määrä á Maito 1) , Kansallinen tuki 2) , Tilatuen lisäosa 3) , Karjanlanta 14 3,56 50 Liha 82,38 1, Vasikka (10 pv:n ikäinen) T uotot yhteensä Liikepääomaa laskettaessa 6) Muuttuvat kust. ( /lehmä/v) määrä á á Heinä 4) (0,087)* --- Säilörehu , , ,52 Laidun , , ,90 Ohra , , ,98 Kaura , , ,71 Rypsirouhe 245 0,40 98 Kivennäiset 65 0,55 36 Lääk., tarkk., siem., sähkö yms Traktorityö 4 4,39 18 Uudistus 5) 0, Liikepääoman korko 6) 426 0,05 22 Eläinpääoman korko ,05 50 Muuttuvat kustannukset yhteensä Katetuotto 1 ( /lehmä/v) Ihmistyö 7) 80 14, Katetuotto 2 ( /lehmä/v) ) Normimaidon (4,3 % rasvaa, 3,3 % valkuaista) hinta koostumus- ja jälkitileineen 0,37 /l X). 2) Maidon kansallinen tuki enintään kiintiön mukaiselle maitomäärälle A-tukialueella 0,032 /l X). 3) Tilatuen lisäosa maitokiintiön mukaan 0,02346 /l X). Mahdollista tukileikkausta ei huomioida. 4) Rehujen määrät lehmiä kohti taulukossa 12 (tässä yhtä lehmää kohti) ja a -hinnat taulukossa 14. Ohran ja kauran a -hintoihin pitää lisätä vielä jauhatuskustannus 0,016 /kg. 5) Uudistus-%:n mukainen osuus hiehon hinnasta: kaava (uudistus-% : 100) hiehon a -hinta. 6) Liikepääomaa laskettaessa tilarehujen hinnoittelu esitetty sivulla 10. Näillä rehujen a -hinnoilla, joissa väh. 5 desimaalia ja viljoilla jauhatuskustannus, kerrotaan lehmän syömät rehumäärät. Liikepääomassa huomioitavat kustannukset ja liikepääoman määrän laskeminen esitetty sivulla 10. 7) Ihmistyönmenekki taulukosta 13. Ihmis- ja konetöiden a -hinnat samat kuin taulukossa X) Alaviitteet 1 3: Jakamalla litraperusteiset hinnat 1,03:lla saadaan kiloperusteiset hinnat. ( )* Heinän muuttuvia kustannuksia vastaava hinta, vaikka heinää ei esimerkkitilalla tuoteta.

13 13 Hiehon katetuottolaskelma (harjoitustyössä taulukko 16) Hiehon määrä on 1 ja a -hinta on taulukossa 15. Rehumäärät/hieho saadaan taulukosta 12. Kaikkien rehujen a -hinnat (myös liikepääomaa laskettaessa ) ovat samat kuin taulukossa 15. Lääkintä- yms. kustannukset arvioidaan 150 :ksi/hieho. Liikepääoman määrä laskeminen on selostettu sivulla 10. Eläinpääoman määrä on 2 vasikan hinta (2 v) Rakennusten, perusparannusten ja koneiden kiinteät kustannukset Rakennusten jälleenhankinta-arvot (JHA) johdetaan MMM:n tukemissa investoinneissa hyväksyttävistä kustannuksista (harjoitustyössä taulukko 17). Esimerkkitilan tuotantorakennusten JHA:t ovat: 1. Lypsykarjarakennus; = (sis. kalusteet, ruokintalaitteet yms.) 2. Lypsyjärjestelmä laitteineen; 51. /lehmä = Maitohuone ym. lämpimät tilat; 40 /lehmä + 11 /lehmä = Säilörehun koneellinen jakojärjestelmä; 40 /lehmä /lehmä = Väkirehun koneellinen jakojärjestelmä; /ehmä /lehmä = Tilasäiliö; 10.. /llehmä /lehmä = Kohdat 1 6 yht Lantala (lietesäiliö); Lietelantaa m m m 3 = 925 m 3 Rakennuskustannus; ,6 = Säilörehuvarasto; kattamaton (säilörehun tarve ruokinnassa 574 tn : 0,85 = 675 m 3 ) Siilot; 200 m 3. /m m 3. /m 3 + välivarasto 15 m 2. /m 2 = Heinävarasto; Varaston koko kg + 25 %:n hukkatila : 120 kg/m 3 = 200 m 3 (lattia-ala n. 70 m 2 ) Rakennuskustannus; 70 m 2.. /m 2 = Konevarasto (200 m 2 ) eli 100 m m 2.. = Viljan kuivaamo ja muu varastotila (väkir. varastotila, ajotila yms.). yht. = Kohdat 1 12 yht Kiinteät kustannukset lasketaan seuraavasti: korkokanta (sama kuin taulukoissa 14 16), tasapoistot, kunnossapito- ja vakuutuskustannukset rakennuksilla 1 2 %, perusparannuksilla 1 % ja koneilla 2 3 % jälleenhankintahinnoista (JHA:sta). Rakennusten kestoaika on v (ei JA). Rakennusten nykyarvo (NA) lasketaan kaavalla 1, poisto kaavalla 3, korko kaavalla 5 ja kunnossapito ja vakuutus kaavalla 7. Esimerkkitilan kaikkien rakennusten NA on , poistokustannus on /v, korkokustannus on /v ja kunnossapito- ja vakuutuskustannukset ovat /v. Kaava 1. NA = JHA Ikä (JHA : Kestoaika) Kaava 2. NA = JHA Ikä (JHA JA) : Kestoaika Kaava 3. Poisto = JHA : Kestoaika Kaava 4. Poisto = (JHA JA) : Kestoaika Kaava 5. Korko = 0,0p (JHA : 2) Kaava 6. Korko = 0,0p (JHA + JA) : 2 Kaava 7. Kunn.pito + vak. = 0,0p JHA Kaava 8. Kunnossapito = 0,0p JHA

14 14 Pelloista 2/3 oletetaan salaojitetuksi. Salaojien JHA on /ha. Salaojat kestävät usein 50 v. Salaojien nykyarvo sekä poisto-, korko- ja kunnossapitokustannukset lasketaan kaavoilla 1, 3, 5 ja 8 (salaojia ei vakuuteta). Esimerkkitilalla muiden perusparannusten JHA:ksi arvioidaan ja kestoajaksi 50 v. Esimerkkitilan kaikkien perusparannusten JHA on , NA on ja kiinteät kustannukset ovat /v. Koneiden ja kaluston JHA:t ovat uusien koneiden hintoja. Yleensä vain traktorilla ja puimurilla on jäännösarvo. Koneiden kestoaika on v. Koneilla, joilla on jäännösarvo, nykyarvo lasketaan kaavalla 2, poisto kaavalla 4, korko kaavalla 6 ja kunnossapito ja vakuutus kaavalla 7. Koneilla, joilla ei ole jäännösarvoa, kaavat ovat 1, 3, 5 ja 7. Esimerkkitilan koneiden JHA on , NA on ja kiinteät kustannukset ovat Harjoitustyössä rakennusten, perusparannusten ja koneiden laskelmat ovat taulukossa 17. Huomioi, että taulukon 17 tiedot ovat yhdenmukaiset sivun 6 ja taulukon 14 tietojen kanssa Maidon tuotantokustannus- ja voitto/tappiolaskelmat Tässä lasketaan maidon tuotantokustannukset ja tuotot ( /tila). Vähentämällä tuotoista tuotantokustannukset saadaan maidontuotannon tulos ( /tila) ja vähentämällä tuotantokustannuksista sivutuotot ja jakamalla erotus maitomäärällä saadaan maitokilon tuotantokustannus ( /kg) (taulukko 18). Tilalla tuotettavien rehujen muuttuvat kustannukset saadaan kertomalla rehujen muuttuvia kustannuksia vastaavilla a -hinnoilla (ne taulukossa 16 kohdassa liikepääomaa laskettaessa ) kunkin rehun kokonaismäärä (alaviite 1). Ternivasikoille ja hiehoille annettava tilamaito (määrä, kg a -hinta) lasketaan tilarehujen kustannuksiin. Ostorehukustannusten laskeminen selostetaan alaviitteessä 2. Loput muuttuvat kustannukset lasketaan niin, että ensin lehmän lääkintä yms. menot sekä traktorityö-, liikepääoman korko- ja eläinpääoman korkokustannukset ( /v) kerrotaan lehmien määrällä sekä hiehon vastaavat kustannuserät ( /2 v) hiehojen määrällä ja sitten nämä lehmien ja hiehojen kustannuserät lasketaan yhteen. Uudistuskustannusta ei ole, koska hiehojen kustannukset ovat jo edellä lasketuissa kustannuserissä. Työkustannus lasketaan mm. alaviitteessä 4 esitetyllä tavalla. Kasvinviljelyn ihmistyökustannus jää pois, koska se sisältyi jo rehujen a -hintojen kautta rehukustannuksiin. Rakennusten, perusparannusten ja koneiden osalta esitetään jo lasketut poisto-, korko-, kunnossapito- ja vakuutuskustannukset. Pellon korkokustannusta laskettaessa käytetään todennäköistä pellon a -hintaa ja 5 %:n korkokantaa. Yleiskustannus on 3 % edellä laskettujen muuttuvien ja kiinteiden kustannusten summasta. Päätuotto kattaa maito- ja tukituotot. Tukituotoissa huomioidaan peltoala- ja eläinperäiset tuet. Sivutuottoja ovat lannan arvo, muut nautakarjatalouden tuotot, kasvinviljelytuotteiden myyntitulot ja varasto-omaisuuden arvonlisäys. Lanna arvo tarkoittaa tässä lannan kokonaismäärän arvoa. Muihin nautakarjatalouden tuottoihin (= eläinom. arvonlisäys) sisätyvät lehmien teurastuotot ja ternivasikoiden myyntitulot. Varastojen arvonlisäyksen laskeminen selostetaan alaviitteessä 11.

15 Taulukko 18. Esimerkkitilan maidon tuotantokustannus- ja voitto/tappiolaskelmat MAIDON TUOTANTOKUSTANNUKSET ( /tila) Muuttuvat kustannukset: a. Rehukustannus määrä á /tila yht. yht. Tilan rehut: 1) Heinä (tuotetaan) Säilörehu , Laidun , Ohra , Kaura , Maito (vasikoille) , Ostorehut: 2) Säilörehu (ostetaan) Ohra (ostetaan) Kaura (ostetaan) 184 0, Rypsirouhe , Kivennäiset , b. Muut muuttuvat kustannukset 3) Lääkintä-, tarkkailu-, siemennys-, sähkö- yms. kustannukset Traktorityökustannus (kotieläimet) Muiden traktoritöiden kustannukset Urakointiveloitukset Liikepääoman korkokustannus Eläinpääoman korkokustannus I. Muuttuvat kustannukset yhteensä (a + b), /tila Kiinteät kustannukset: Työkustannus 4) Rakennusten, perusparannusten ja koneiden poistokustannukset Rakennusten, perusparannusten ja koneiden korkokustannukset Rakennusten, peruspar. ja koneiden kunnossapito- ja vakuutusk Pellon korkokustannus 5) pelto /ha Yleiskustannus 6) II. Kiinteät kustannukset yhteensä, /tila TUOTANTOKUSTANNUKSET (I+II), /tila MAIDONTUOTANNON TULOS (voitto tai tappio) /tila Tuotot: Määrä á /tila yht. yht. Maitotuotto 7) , Peltoala- ja eläinperusteiset tuet yhteensä 8) Karjanlannan arvo 9) Muut nautakarjatalouden tuotot (eläiom. arvonlisäys) 10) Kasvinviljelytuotteiden myyntitulot Tuotevarastojen arvonlisäys 11) TUOTOT YHTEENSÄ, /tila Tuotantokustannukset, /tila Maidontuotannon VOITTO/TAPPIO, /tila Tuotantokustannukset ( /tila) tuotoista ( /tila), % 94

16 Kokonaistuotto kg á 1) Maito , ) Eläinomaisuuden ja varastojen muutos ) Lannan arvo ) Peltoala- ja eläinperust. tuet yhteensä Kokonaistuotto yht: Tuotantokustannus Muuttuvat kustannukset Rehukustannus 5) Kotoiset rehut määrä á Kuivaheinä , Säilörehu , Laidun , Ohra , Kaura , Ostorehut 0 Ohra , Kaura , Rypsirouhe , Muut muuttuvat kustannukset Siem., lääk., sähkö yms Traktorityö 222 6) Liikepääoman korko ) Eläinpääoman korko 3517 Muuttuvat kustannukset yhteensä ) 10) Kiinteät kustannukset 8) Työkustannus Rakennusten, salaojien ja koneiden poistot Rakennusten, salaojien ja koneiden korko Rakennusten, salaojien ja koneiden kunnossapito ja vak Maan korko ) Osuus yleiskustannuksista 4720 Kiinteät kustannukset yhteensä Tuotantokustannukset yhteensä Nettovoitto/-tappio 7837 Maitokilon tuotantokustannus Tuotantokust. yht sivutuotteiden arvo 9976 Maitotuotos, kg yht Tuotantokustannus /kg 0,45 Maidon tilityshinta (sis. lisähinta) v ,41 /kg Peltoala- ja eläinperust. tuet yhteensä Maidon tilityshinta + tuet /kg 0,47 /kg MAIDON TUOTANTOKUSTANNUS ( /kg) määrä /tila /kg Tuotantokustannukset, /tila sivutuotot, /tila Maitotuotos, kg/tila TUOTANTOKUSTANNUS, /kg /kg 0,481 Maidon a -hinta, /kg 0,36 Peltoala- ja eläinperusteiset tuet, /kg 0,15 Maidon tilityshinta + tuet, /kg 0,51 1) Tilarehujen määrät taulukon 12 käytetään yht. sarakkeesta ja a -hinnat taulukon 15 liikepääomaa laskettaessa -kohdasta. Kuitenkin jos tilarehun varasto vähenee (tilarehua ostetaan), tämä rehumäärä vähennetään käytetään yhteensä rehumäärästä. 2) Ostorehujen määrät taulukon 12 ostetaan sarakkeesta ja a -hinnat taulukosta 15. 3) Loppujen muuttuvien kust. laskenta selostettu s. 14. Huomaa muiden traktoritöiden kust. (taul. 13). 4) Työkustannus = (maatalouden työt yht. kasvinviljelytyöt yht.) työn a -hinta (taulukko 13). 5) Pellon korkokustannus = 0,00p pellon a-hinta /ha tilan peltoala ha. 6) Yleiskustannus 3 % edellä laskettujen muuttuvien ja kiinteiden kustannusten summasta. 7) Maitomäärä sivulta 3 tai taulukosta 12 ja maidon a -hinta taulukosta 15. 8) Tuet yhteensä = peltoviljelytuet yht. /tila + (maidon kans. tuki + tilatuen lisäosa /lehmät/v). 9) Lannan arvo taulukosta 9. Tuotantokustannus % kokonaistuotosta: 96 10) Muut nautakarjatalouden tuotot = (lihatuotto /lehmä/v lehmien lkm) + (vasikkatuotto /lehmä/v ternivasikoiden lkm) (taulukko 15). 11) Tuotevarastojen arvonlisäys = varastoon tuotettujen kotoisten rehujen määrät kg a -hinnat /kg. Rehujen määrät taulukon 12 varasto lisääntyy -sarakkeesta ja a -hinnat taulukosta Maatalouden tunnuslukujen laskeminen Tässä laaditaan tuloslaskelma (kuva 2, taulukko 19) ja lasketaan kannattavuuden tunnusluvut. Esimerkkitilalla isäntä tekee maataloustöitä 1 800, emäntä 1 700, nuori isäntä 389 ja vieras työntekijä tuntia vuonna Viljelijäperheen palkkavaatimus on (3 889 h 14,5 /h). Vieraan palkkakustannus on (1 732 h 17 /h). Palkattu työvoima ja vieras pääoma huomioidaan vasta tässä laskelmassa. TUOTOT YHTEENSÄ Muuttuvat kulut LIIKEVAIHTO (myyntituotot ja tuet) Kiinteät Kulut Yrittäjäperheen palkkavaatimus Poistot TUOTANTOKUSTANNUKSET Korot Omaisuuden muutokset + maksuttomat luovut. KÄYTTÖKATE LIIKETULOS Oman pääoman korkovaatimus NETTOTULOS YRITTÄJÄN VOITTO Kuva 2. Maatalouden tunnusluvut ja niiden laskemisperiaatteet.

17 17 Yrittäjänvoitto = tuotot tuotantokustannukset. Maataloustulo, joka on yrittäjäperheen työn palkaksi ja oman pääoman koroksi tuotoista jäävä osa, saadaan vähentämällä tuotoista muuttuvat ja kiinteät kulut sekä poistot ja korot. Kannattavuuskerroin osoittaa, missä suhteessa työlle ja omalle pääomalle saatavat korvaukset (= maataloustulo) ovat yrittäjäperheen palkkavaatimuksen ja oman pääoman korkovaatimuksen summaan. Taulukko 19. Esimerkkitilan yrittäjänvoiton ( /tila) laskeminen tuloslaskelmasta. T TUOTOT YHTEENSÄ 1) /tila Maitotuotto Peltoala- ja eläinperusteiset tuet yhteensä Karjanlannan arvo Muut nautakarjatalouden tuotot Kasvinviljelytuotteiden myyntitulot Tuotevarastojen arvonlisäys 18 Tuotot yhteensä, /tila MUUTTUVAT KULUT (siemenet, lannoitteet, polttoaineet, ostorehut yms. tarvikkeet) a. Kasvinviljelyn muuttuvat kulut katetuottolaskelmien mukaan: 2) ha /ha /tila Heinä Säilörehu 26, Laidun 18, Ohra 21, Kaura 14, Kasvinviljelyn muuttuvat kulut yhteensä b. Kotieläintuotannon muuttuvat kulut maidon tuotantokustannukset -laskelman mukaan: 3) Kotieläintuotannon muuttuvat kulut yhteensä Muuttuvat kulut yhteensä (a + b), /tila KIINTEÄT KULUT 4) /tila Kunnossapito- ja vakuutuskustannukset Pienkaluston hankintahinta (arvio) Kalkituskustannus (arvio) Maksettavat palkat tuntia Yleiskustannus Kiinteät kulut yhteensä, /tila YRITTÄJÄPERHEEN PALKKAVAATIMUS 5) tuntia /tunti /tila 3. Palkkavaatimus , KÄYTTÖOMAISUUDEN POISTOT 6) /tila Tuotantorakennukset Perusparannukset Koneet ja kalusto Poistot yhteensä, /tila

18 Kokonaistuotto kg á 1) Maito , ) Eläinomaisuuden ja varastojen muutos ) Lannan arvo ) Peltoala- ja eläinperust. tuet yhteensä Kokonaistuotto yht: Tuotantokustannus Muuttuvat kustannukset Rehukustannus 5) Kotoiset rehut määrä á Kuivaheinä , Säilörehu , Laidun , Ohra , Kaura , Ostorehut 0 Ohra , Kaura , Rypsirouhe , Muut muuttuvat kustannukset Siem., lääk., sähkö yms Traktorityö 222 6) Liikepääoman korko ) Eläinpääoman korko 3517 Muuttuvat kustannukset yhteensä ) 10) Kiinteät kustannukset 8) Työkustannus Rakennusten, salaojien ja koneiden poistot Rakennusten, salaojien ja koneiden korko Rakennusten, salaojien ja koneiden kunnossapito ja vak Maan korko ) Osuus yleiskustannuksista 4720 Kiinteät kustannukset yhteensä Tuotantokustannukset yhteensä Nettovoitto/-tappio 7837 Maitokilon tuotantokustannus Tuotantokust. yht sivutuotteiden arvo 9976 Maitotuotos, kg yht Tuotantokustannus /kg 0,45 Maidon tilityshinta (sis. lisähinta) v ,41 /kg Peltoala- ja eläinperust. tuet yhteensä Maidon tilityshinta + tuet /kg 0,47 /kg 18 Maatalouteen sijoitettava pääoma 7) /tila Pellon ja perusparannusten nykyarvo Tuotantorakennusten nykyarvo Koneiden ja kaluston nykyarvo Kotieläinten arvo: Lypsylehmät Hiehot Varastojen arvo Pääomaa yhteensä velkaa korko-% korot 5. Korkomenot OMAN PÄÄOMAN KORKOVAATIMUS 9) Pääomaa korko-% Korovaat. 6. Korkovaatimus TUOTANTOKUSTANNUKSET (1 6), /tila YRITTÄJÄNVOITTO, /tila Tuotantokustannus % kokonaistuotosta: 96 1) Tuotot erikseen ja yhteensä ( /tila) tässä samat kuin taulukossa 18. 2) Lasketaan ( /tila): kasvin viljelyala, ha (kasvin muuttuvat kustannukset - liikepääoman korkokustannus, /ha) (taulukko 14). 3) Lasketaan ( /tila): maidon rehukäytöstä urakointiveloituksiin olevien kulujen summa (taulukko 18). 4) Kunnossapito- ja vakuutuskustannukset taulukosta 18. Palkatun työn määrä ja a -hinta taulukosta 13. Yleiskustannus tässä sama kuin taulukossa 18. 5) Yrittäjäperheen tekemän työn määrä ja a -hinta taulukosta 13. 6) Poistot tässä samat kuin erikseen taulukossa 17 ja yhteensä taulukossa 18. 7) Pelto- ja perusparannuspääoma = (pellon arvo, /ha tilan peltoala, ha) + perusparannusten nykyarvo. Pellon arvo /ha (esimerkkitilalla /ha). Rakennusten, perusparannusten sekä koneiden ja kaluston nykyarvot taulukosta 17. Lehmien ja hiehojen arvojen laskeminen selostettu harjoitustyön sivulla 20 (kaavat). Esimerkkitilalla (1 + uudistus-%/100) = 1,275. Varastojen arvo 10 % edellä lasketun omaisuuden kokonaisarvosta. 8) Velkamäärän saa valita (esimerkkitilalla 40 %) ja velan korko-% voi olla 4 6 (esimerkkitilalla 5). 9) Oman pääoman korkovaatimus 5 %:n mukaan, esimerkkitilalla omaa pääomaa 60 %.

19 19 6. INVESTOINTILASKELMAT 6.1. Laskentamenetelmät Likimääräinen annuiteetti (A) = poisto ja korko erikseen laskettuna. Tasapoisto saadaan kaavoilla 3 tai 4 (JA on / ei) ja korko lasketaan esineeseen kestoajaksi keskimäärin sitoutuvalle pääomalle kaavoilla 5 tai 6 (JA on / ei) (s. 13). Kun esineellä on jäännösarvo: Likimääräinen annuiteetti = [(HA JA) : n] + [0,0 p (HA + JA) : 2]. Annuiteetti (B) = koron ja poiston summa ja se on yhtä suuri joka vuosi. Annuiteettitekijä on liitteessä 7.2. Esimerkki: Investointi maksaa (ei JA) ja kestää 20 vuotta. Korko on 6 % (ann.tekijä 0,08718). Vuotuiset poisto- ja korkokustannukset ovat (A ja B): A) : 20 v + (6/100) (45 000) : 2 = B) ,08718 = Nykyarvomenetelmä. Sillä eri vuosien tuotot tai kustannukset diskontataan nykyarvoiksi investoinnin tekoajankohtaan. Nykyarvomenetelmää käytetään seuraavasti: 1. Mikä on investoinnin 3 v:n tuottojen nykyarvo 8 %:n korkokannalla, kun tuotto on joka vuosi ? Kun tuotto ei muutu, diskonttauksessa käytetään yhtä suurten jaksottaisten suoritusten nykyarvotekijää. Sen arvo (= annuiteettitekijän käänteisarvo) 3 vuodella ja 8 %:n korkokannalla on 2, Nykyarvo = ,57712 = Mikä on 3 v:n kuluttua investoinnista saatavan :n nykyarvo, kun korkokanta on 5 %? Nykyarvo lasketaan diskonttaamalla tuotto nykyarvotekijällä 1 : 1,0p n. Nykyarvo = (1 : 1,05 3 ) = Mikä on investoinnin tuottojen nykyarvo, kun tuotto on 1. v 8 000, 2. v ja 3. v ja kun korkokanta on 4 %? Kun investoinnin tuotto on vuosittain eri suuruinen, kunkin vuoden tuotto diskontataan erikseen nykyarvotekijällä 1 : 1,0p n. Nykyarvo = (1 : 1,04) (1 : 1,04 2 ) (1 : 1,04 3 ) =

20 20 1. LIITTEET 7.1. Ruokintasuositukset (ravinnon nettotarpeet) (liite 1) a) Lypsylehmät (ruokintasuositukset taulukkoon 1) (1.) EKM (kg/lehmä/v) = [(383 rasva-% valk.-% + 783,2) : 3 140] maitotuotos kg/v (2.) Valkuaistuotos (kg/lehmä/v) = (valkuais-% : 100) maitotuotos kg/v (3.) Kuiva-ainesyönti (kg/pv max) = (0,27 EKM kg/pv) + (0,02 elopaino kg) 1 (4.) Energiaa (ry) ylläpitoon (ry/pv) = 1,068 (0,71 + 0,0078 elopaino kg) (5.) Energiaa tuotantoon (ry/pv) = 1,068 (0,44 EKM kg/pv + 0,0269 väkirehu-% 1,239) (6.) Energiaa tiineyttä varten (ry/pv) = (0,9 + 1,6 + 2,9) (30 : 365) (7.) Energ. elop. muutokseen: lisäys (ry/pv) x) = 2,9 elop. lisäys kg (uudistus-% : 100) : 365 vähenn. (ry/pv) = 2,4 elop. väh. kg (uudistus-% : 100) : 365 (8.) Valkuaista (OIV) ylläpitoon (g/pv) = Elopaino kg 0,75 + (19,0 kuiva-ainesyönti kg ka/pv) (9.) Valkuaista tuotantoon (g/pv) = 1,45 valkuaistuotos g/pv (10.) Valkuaista tiineyttä varten (g/pv) = ( ) (30 : 365) (11.) Valk. elopainon muutokseen: lis. (g/pv) x) = 233 elop. lis. kg (uudistus-% : 100) : 365 vähenn. (g/pv) = 138 elop. väh. kg (uud.-% : 100) : x) kun poikinut hieho (ay 500 kg, fr 550 kg) kasvaa lehmän painoiseksi b) Hiehot (3 24 kk) xx) ry/pv ja OIV g/pv (ruokintasuositukset taulukkoon 4). Elopaino Lisäkasvu kg/pv kg 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0 1, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 532 xx) Uudistukseen kasvatettavien hiehojen lisäkasvutavoite on 0,6 0,7 kg/pv (sivu 5). Hiehot siemennetään, kun ne painavat 320 kg (Ay) 340 kg (Fr). Hiehoille kuuluu sama tiineyslisä 3 viimeisenä tiineyskuukautena kuin lehmille. c) Vasikat (välitykseen ja uudistukseen). Ikä kk Lisäkasvu g/pv Elopaino kg Ry/pv OIV g/pv 0 1 0,4 0,6 50 1, ,8 1,0 70 2,1 260

21 Annuiteettitekijä x) (liite 2) Vuosia Korkoprosentti p n , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,12000 x) = (0,0p 1,0p n ) : (1,0p n 1)

Tärkkelysperunantuotannon kannattavuus

Tärkkelysperunantuotannon kannattavuus Jussi Tuomisto, Petla Tärkkelysperunantuotannon kannattavuus Millä mittareilla mitataan ja mitä on otettava huomioon kannattavuutta mitattaessa? Taustaa Maatilan taloutta voidaan kuvata erilaisin termein:

Lisätiedot

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi

Vuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t ) Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Ympäristö ja viljelyn talous

Ympäristö ja viljelyn talous Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20503 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20503 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375 Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 1 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään yrityksen omaa vettä ->

Lisätiedot

Maatalouden taloudellisen 'tutkimuslaitoksen tiedonantoja M 8. Kirjanpitotilojen tuloksia tilivuodelta 19 66. Helsinki 1968

Maatalouden taloudellisen 'tutkimuslaitoksen tiedonantoja M 8. Kirjanpitotilojen tuloksia tilivuodelta 19 66. Helsinki 1968 Maatalouden taloudellisen 'tutkimuslaitoksen tiedonantoja M 8 Kirjanpitotilojen tuloksia tilivuodelta 9 66 Helsinki 968 Alkusanat Tässä monisteessa esitetään maatalouden kannattavuustutkimuksessa mukana

Lisätiedot

Näkymiä sikatiloilta ja tilamalleista

Näkymiä sikatiloilta ja tilamalleista Sikatalouden tulosseminaarin avaus 12.11.2013 Tampere Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus Puhelin 0400 432 582 ari.nopanen@proagria.fi Esitysten materiaalit haettavissa osoitteesta

Lisätiedot

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 21013 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 21013 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885 Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 1 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään yrityksen omaa vettä ->

Lisätiedot

IMMIN AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TIEDONANTOJA 176 1992 TILIVUOSI 1990

IMMIN AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TIEDONANTOJA 176 1992 TILIVUOSI 1990 IMMIN TIEDONANTOJA 76 992 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 990 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE,

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 1993 TIEDONANTOJA 200 1995

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 1993 TIEDONANTOJA 200 1995 TIEDONANTOJA 200 1995 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 1993 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE,

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA N:o 31 THE AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH REPORTS, No. 31 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA ERI TUOTANTOSUUNTAA HARJOITTAVIEN

Lisätiedot

2 KARJAN MÄÄRÄ JA REHUNTARVE

2 KARJAN MÄÄRÄ JA REHUNTARVE Helsingin Yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. 17 2 KARJAN MÄÄRÄ JA REHUNTARVE 2.1 KARJAN MÄÄRÄ JA ELÄINTIHEYS (Lomake 2.1.) Luonnonmukaiseen viljelyyn siirtymisen suunnittelu käynnistyy kotieläintilalla

Lisätiedot

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla

Lisätiedot

Sikatalouden tulosseminaari 2014

Sikatalouden tulosseminaari 2014 Sikatalouden tulosseminaari 2014 Tampere 4.11.2014 Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Toimintaympäristö ja markkinat jatkuvassa muutoksessa Alkuvuodesta

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20117 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20117 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989 Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) TUOTOT (tuet v 2013) määrä [kpl, h, kg,

Lisätiedot

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäisen korkokannan menetelmä Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäinen korkokanta määritellään

Lisätiedot

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Talvivalkosipuli (varastovalkosipuli) 0,5 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h, kg, m 3 ] hinta [ /h, /ha, /kg] Yht. [

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016

Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016 Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016 Sokerijuurikas 5v. ka. sato Sato 35 tn/ha Sato 40,2 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas

Lisätiedot

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Porkkana Vaihtoehto II. Varhaisporkkanan viljely ilman harsokatetta Kauppakelpoinen sato 35550 kg/ha, tuotantokustannus 0,519

Lisätiedot

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Nurmisiementuotannon kannattavuus Nurmisiementuotannon kannattavuus Pasi Nummela ProAgria Länsi-Suomi Kasvinviljelytilojen kannattavuus Vaihtelu suurta - millä oletuksin lasketaan; sato, kustannukset, viljelytekniikka Tilojen välillä (viljelymenetelmät,

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Sikatilan lyhyen ja pitkän aikavälin keinot toimialan haasteista selviämiseen

Sikatilan lyhyen ja pitkän aikavälin keinot toimialan haasteista selviämiseen Sikatilan lyhyen ja pitkän aikavälin keinot toimialan haasteista selviämiseen KoneAgrian sikaseminaari 8.10.2015 Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159 Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Vaihtoehto 1: Tihkukastelu + muovikate, tuotantokustannus 9,91 /kg, satotaso 2300 kg/ha Kotimainen

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi 27.3.2012 2.4.2012 1 LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4.

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Timo Karhula MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki timo.karhula@mtt.fi TIIVISTELMÄ Suomessa kiinnostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt

Lisätiedot

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Perunanviljelyn haasteet - kotimainen tuotanto kilpailee voimakkaasti tuonnin kanssa - nykyiset viljelyalat eivät lisäänny, tuotanto

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki 13.11.2014

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki 13.11.2014 Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki 13.11.2014 Tuotantokustannusten laskeminen, miten, miksi? Keinoja kustannusten alentamiseen Siemenviljelyn kannattavuus Siemenviljan tuottajaksi siirtyminen

Lisätiedot

Investointilaskentamenetelmiä

Investointilaskentamenetelmiä Investointilaskentamenetelmiä Laskentakorkokannan käyttöön perustuvat menetelmät (netto)nykyarvomenetelmä suhteellisen nykyarvon menetelmä eli nykyarvoindeksi annuiteettimenetelmä likimääräinen annuiteettimenetelmä

Lisätiedot

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus Kauko Koikkalainen, tutkija ProLuomu_liha-arvoketju, 17.3.2015, Vantaa Luomutuotannon talousnäkymät maatalouspolitiikan muutoksessa Yhteisen maatalouspolitiikan

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Reijo Käki www.reijokaki.com 1. PÄIVÄ I Voitto ja arvopohjainen päätöksenteko? II Kassavirta ja katetuotto III Heikot lenkit IV Marginaalituottavuus

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Talouslaskelmat Jarmo Partanen Taloudellisuuslaskelmat Jakeluverkon kustannuksista osa on luonteeltaan kiinteitä ja kertaluonteisia ja osa puolestaan jaksollisia ja mahdollisesti

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala Luomulla lisäarvoa ja euroja Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala Suomi: Luomun nykytila Pellon osuus (luomu+sv) 7,5 % (3,7-22,2%) Tiloista 6,2 %, keskikoko 43,1 ha 520 tilaa luomueläinvalvonnassa

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Varastokeräkaali Vaihtoehto I. Varastokeräkaalin taimet esikasvatetaan itse. Taimimäärä 30000 kpl/ha. Taimia kasvatetaan 33000

Lisätiedot

Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna

Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna Hanke: Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kalkkunatuotannon kustannusrakenne sekä tuottavuus- ja talousmittarit yrityksen seurannan apuna

Lisätiedot

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous

Lisätiedot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2013. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014

Maitotilojen talous vuonna 2013. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014 Maitotilojen talous vuonna 2013 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2004-2013 50 Lehmämäärä, lehmiä/tila 45 40 35 30 25 20 Lehmämäärä, lehmiä/tila

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

Ratkaisuna luomun lisääminen? Mistä kannattavuutta kestävästi? Juva 16.4.2012 Kauko Koikkalainen, MTT

Ratkaisuna luomun lisääminen? Mistä kannattavuutta kestävästi? Juva 16.4.2012 Kauko Koikkalainen, MTT Ratkaisuna luomun lisääminen? Mistä kannattavuutta kestävästi? Juva 16.4.2012 Kauko Koikkalainen, MTT 23.4.2012 www.mt t.f i MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki puh. 020 772 004 s-posti:

Lisätiedot

Tilikartta: Muu yritystoiminta Martti-järjestelmä 2006

Tilikartta: Muu yritystoiminta Martti-järjestelmä 2006 1***** VASTAAVAA 1***** 10**** KÄYTTÖOMAISUUS 1***** 101*** AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 10**** 1010** PERUSTAMISMENOT 101*** VA120 1010 Perustamismenot 1010** D 1011 Perustamismenojen aktivointi 1011 D 22 30

Lisätiedot

Maatilan kassanhallinta ja maksuvalmius Leppävirta 21.4.2015. Talousasiantuntija Leena Eskelinen, KTM ProAgria Pohjois-Savo

Maatilan kassanhallinta ja maksuvalmius Leppävirta 21.4.2015. Talousasiantuntija Leena Eskelinen, KTM ProAgria Pohjois-Savo Maatilan kassanhallinta ja maksuvalmius Leppävirta 21.4.2015 Talousasiantuntija Leena Eskelinen, KTM ProAgria Pohjois-Savo Maatilan liiketalous Kannattavuus Maksuvalmius Vakavaraisuus Kannattavuus Tarkoittaa

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Testaa tietosi. 1 c, d 2 a 3 a, c 4 d 5 d

Testaa tietosi. 1 c, d 2 a 3 a, c 4 d 5 d Testaa tietosi 1 c, d 2 a 3 a, c 4 d 5 d Tehtävä 1 En ole. Taseen vastattavaa-puolen tilien ns. normaalisaldot ovat aina tilin kredit-puolella. Esimerkiksi oma pääoma kasvaa kredit-puolella ja oman pääoma

Lisätiedot