POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIA JA LOGISTIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIA JA LOGISTIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA"

Transkriptio

1 POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIA JA LOGISTIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA

2

3 Pohjois-Pohjanmaan liitto Lapin liitto Kainuun maakunta kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan liitto POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIA JA LOGISTIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA Esiselvitys: Pohjois-Suomen logistisen kilpailukyvyn vahvistaminen POLVA

4 Pohjois-Pohjanmaan liiton julkaisusarja: A:42 ISBN ISSN Kannen kuvat: Oulun satama (Oulun Ilmakuva Oy) Oulun lentoasema (Sampo Kangastalo) Yhdistettyjen kuljetusten terminaali (Ouluseutu Yrityspalvelut)

5 3 Alkusanat Logistiikan merkitys yritysten kilpailutekijänä on korostunut voimakkaasti viime vuosina. Toimintojen aikajänteen nopeutuminen, lisääntyvä asiakaslähtöisyys, kansainvälistyminen ja verkostoituminen asettavat entistä enemmän vaatimuksia logistiikan toimivuudelle. Pohjois-Suomessa pitkistä etäisyyksistä, ohuista tavaravirroista ja kylmästä ilmanalasta johtuva haasteellinen toimintaympäristö asettaa logistiikalle omat lisähaasteensa. Alueen yritysten ja eri yhteistyöosapuolien tulisikin löytää tehokkaita keinoja takaamaan logistiikan ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn säilyminen pohjoisimmassa Suomessa myös tulevaisuudessa. Pohjois-Suomen logistiikkastrategia on osa Pohjois-Suomen strategiaa. Laadittu logistiikkastrategia on laadittu käynnistetyn POLVA (Pohjois-Suomen logistisen kilpailukyvyn vahvistaminen) - hankkeen yhteydessä. Strategia tulee toimimaan pohjana käynnistettäessä logistiikan kehittämisohjelmaa Pohjois-Suomen logistisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Hankkeen toimeksiantajina ovat olleet Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liitot sekä Kainuun maakunta - kuntayhtymä. Sisäasianministeriö on myöntänyt hankkeelle aluekehitysrahaston rahoitusta. Työtä ohjannut ohjausryhmä on kokoontunut työn aikana 5 kertaa. Ohjausryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Tuomo Palokangas, Pohjois-Pohjanmaan liitto, pj Hannu Heikkinen, Kainuun maakunta -kuntayhtymä Jussi Rämet, Keski-Pohjanmaan liitto Voitto Tiensuu, Lapin liitto Bengt Jansson, Pohjanmaan Kauppakamari Jaakko Okkonen, Oulun Kauppakamari Timo Rautajoki, Lapin Kauppakamari Pentti Eskola, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Henrik Huhta, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Martti Kankaanranta, Länsi-Pohjan Yrittäjät Pirkka Salo, Lapin Yrittäjät Kari Sorjonen, Kainuun Yrittäjät Insinööritoimisto Liidea Oy on toiminut hankkeen pääasiallisena toteuttajana. Liideassa työstä ovat vastanneet dipl.ins. Vesa Verronen ja dipl.ins. Tuomo Pöyskö. Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan logistiikkayksikkö toteutti hankkeen aikana Pohjois-Suomen yrityksille suunnatun laajan kyselytutkimuksen. Oulun yliopistossa työstä vastasivat logistiikan professori Jari Juga ja kauppat. maist. Jouni Juntunen. Kyselyn tulokset on raportoitu julkaisussa Pohjois- Suomen logistisen kilpailukyvyn vahvistaminen - Kyselytutkimus. Strategia on käsitelty Pohjois- Suomen neuvottelukunnassa lokakuussa Lokakuussa 2006 POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO LAPIN LIITTO KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN LIITTO

6 4 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT LÄHTÖKOHDAT Taustaa Pohjois -Suomi alueena Pohjois -Suomen elinkeinoelämä Logistiikan kehittäminen Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Yhteydet ja liikenneverkot Logistiikan solmukohdat Maantieliikenne Rautatieliikenne Meriliikenne Lentoliikenne Kansainväliset kuljetuskäytävät Logistiikan koulutus Barentsin alueen logistiikkaselvitysten tuloksia YRITYSTEN NÄKEMYKSET Työmenetelmät Logistiikan nykytila ja kehittämistarpeet Kuljetukset ja logistiikan solmukohdat Yhteydet ja infrastruktuuri Teknologian hyödyntäminen Palvelut Toiminnan tuet ja velvoitteet Yhteistyö ja vuorovaikutus Osaaminen SWOT Logistiikan kehittämisen painopisteet POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIA Logistiikan visio Strategiset päämäärät ja toimenpidekokonaisuudet Logistiikan osaaminen on korkeatasoista kaikkialla Pohjois -Suomessa Teknologiaa ja reaaliaikaista informaatiota hyödynnetään tehokkaasti Logistiikkapalvelut ovat kehittyneitä ja monipuolisia Solmukohtien väliset yhteydet ovat korkeatasoisia ja infrastruktuuri tukee logistiikan sujuvaa toimintaa Pohjois -Suomen asemaa kansainvälisessä logistiikassa vahvistetaan LOGISTIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA Toimenpiteiden kuvaukset Kärkihankekokonaisuudet ja niiden toteutus Logistiikka- ja liikennefoorumin perustaminen sekä logistiikkakoordinaattorin palkkaaminen Logistiikan ammatillista koulutuksen kehittäminen ja alan vetovoimaisuuden parantaminen Yritysten logistiikkaosaamisen ja yhteistyön lisääminen Pohjois -Suomen tärkeimpien pääliikenneverkon kehittämishankkeiden vaikutusten arviointi ja toteutus Kuljetus ja hankintayhteistyön kehittäminen Logistiikkakeskusten perustamistarpeiden ja toimintamallien selvittäminen Seuranta...39

7 5 Tiivistelmä Pohjois-Suomen logistiikkastrategiassa on tarkasteltu Pohjois-Suomen eli neljän pohjoisimman maakunnan (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Keski-Pohjanmaa) logistiikan nykytilaa ja merkittävimpiä kehittämistarpeita. Tarpeiden pohjalta on rakennettu kehittämisstrategia, jonka kautta pyritään parantamaan Pohjois-Suomen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Strategiatyössä huomioitiin muissa yhteyksissä logistiikan ja liikenneverkkojen kehittämistarpeista tehdyt selvitykset, tutkimukset sekä laaditut kehittämissuunnitelmat. Työn aikana kuultiin lisäksi laajasti elinkeinoelämän eri osapuolia. Kuulemiset on tehty laajan kyselyn ja kyselyä tarkentavien haastattelujen kautta. Lähtökohta-aineiston ja työn aikana kerätyn aineiston analyysin pohjalta todettiin, että Pohjois- Suomen logistiikan kehittämisessä tärkeimmät painopisteet ovat: Logistiikan osaamisen vahvistaminen Yhteyksien ja infrastruktuurin kehittäminen Logistiikan ohjauksen ja informaation kulun parantaminen Logistiikkapalvelujen kehittäminen ja eri tahojen välisen yhteistyön lisääminen Logistinen aseman nykyistä parempi hyödyntäminen Logistiikkastrategia rakennettiin vahvistamaan Pohjois-Suomen elinkeinoelämän ja yritysten asemaa. Strategian vuoteen 2015 kohdistava logistiikan visio on: toimiva ja tehokas logistiikka mahdollistaa kilpailukykyisen yritystoiminnan Pohjois-Suomessa kompensoimalla tehokkaasti pitkät kuljetusetäisyydet ja ohuet tavaravirrat. Vision saavuttamiseksi asetettiin kunkin kehityksen kannalta tärkeän painopistealueen osalta tarkemmat strategiset tavoitteet. Nämä tavoitteet pyritään saavuttamaan erilaisten kehittämistoimenpiteiden avulla. Esitetyt toimenpiteet perustuvat pääosin yrityskyselyssä ja haastatteluissa esiin nousseisiin tarpeisiin ja kehittämisajatuksiin. Työn loppuvaiheessa tärkeimmiksi ja kiireellisimmiksi katsotuista kehittämistoimenpiteistä muodostettiin viisi kärkihankekokonaisuutta kuvauksineen: logistiikka- ja liikennefoorumin perustaminen sekä logistiikkakoordinaattorin palkkaaminen, logistiikan ammatillista koulutuksen kehittäminen ja alan vetovoimaisuuden parantaminen, yritysten logistiikkaosaamisen ja yhteistyön lisääminen, Pohjois-Suomen pääliikenneverkon parantamisen vaikutusten arviointi, kuljetus ja hankintayhteistyön kehittäminen sekä logistiikkakeskusten perustamistarpeiden ja mahdollisten toimintamallien selvittäminen. Kärkihankkeet on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2015 mennessä. Toimenpideohjelman ja esitettyjen kärkihankekokonaisuuksien toteutuksen edellytys on logistiikka- ja liikennefoorumin perustaminen. Foorumi tulee olemaan keskeisessä roolissa muiden kehityshankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa. Ensimmäisessä vaiheessa pyritään toteuttamaan ensisijaisesti määritetyt kärkihankkeet, mutta edistetään mahdollisuuksien mukaan myös muiden esitettyjen toimenpiteiden toteutusta. Logistiikka- ja liikennefoorumilla tulee olemaan suuri rooli koko Pohjois-Suomen logistiikan kehityksen suunnannäyttäjänä ja vaikutuskanavana valtakunnan tasolla. Foorumi arvioi myös logistiikan kehitysohjelman toteutusta ja tuloksia sekä voi vaikuttaa ohjelman sisältöön.

8

9 7 1 Lähtökohdat 1.1 Taustaa Pohjois-Suomi alueena Pohjois-Suomen logistiikkastrategiaa laaditaan neljän pohjoisimman maakunnan alueelle (kuva 1). Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat vastaavat yli puolta Suomen pinta-alasta. Alueella asuu noin asukasta, joten asukastiheys on varsin alhainen (4,6 henkeä/km²). Lappi on Suomen ja samalla koko EU:n pohjoisin maakunta. Asukkaita lähes km²:n kokoisessa maakunnassa on noin Pohjoisessa maakunnan rajanaapuri on Norja lännessä Ruotsi ja idässä Venäjä. Kattava maantieverkosto, rautatieyhteydet ja päivittäiset lentoyhteydet takaavat maakuntaan hyvät liikenneyhteydet. Lapin satamista on meriyhteys kaikkialle maailmaan. Matkailu on noussut yhdeksi Lapin tärkeimmistä elinkeinoista. Rovaniemen seutu on Lapin hallinto- ja koulutuskeskus. Kemi-Tornio on teollisuuskeskittymä, joka tuottaa 7-8 prosenttia koko Suomen vientituloista. Pohjois-Pohjanmaa on 40 kunnan maakunta, joka ulottuu Pohjanlahden rannikolta Kalajoelta aina Suomen itärajalle Kuusamoon. Asukkaita maakunnassa on lähes ja maakunta kasvaa vuosittain keskimäärin 2000 asukkaalla. Väestö on hyvin koulutettua ja keski-iältään Suomen nuorinta. Hyvät liikenneyhteydet ja yhteistyö toisaalla Luoteis- Kuva 1. Pohjois-Suomen maakunnat. Venäjän talousalueisiin ja toisaalla Euroopan osaamiskeskuksiin luovat alueelle vankan aseman idän ja lännen välisenä reittinä. Pohjois-Pohjanmaan keskuskaupunki on Oulu. Oulu on kansainvälisesti tunnettu korkean teknologian osaamiskeskus ja kaupungissa sijaitsee myös Suomen toiseksi suurin yliopisto. Kymmenen kunnan Kainuussa asuu noin asukasta. Kainuu sijaitsee keskellä Manner- Suomea Oulujärven ympärillä. Maakunnassa on elinvoimainen ja monipuolinen elinkeinoelämä. Kajaani on maakunnan hallinnollinen ja taloudellinen keskus. Kaupunki on myös maakunnan koulutuskeskus ja osaamiskeskittymä. Kainuun haasteita ovat työttömyys, väestön väheneminen, tiedossa oleva väestörakenteen muutos ja maakunnan talouden kehitys. Kainuussa järjestetään vuosina maakuntakokeilu, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia maakunnan kehittämiselle. Keski-Pohjanmaalla asuu yli asukasta. Maakunnan väestö on kasvanut viime aikoina parilla sadalla henkilöllä vuosittain. Maakunnassa on ammattitaitoista työvoimaa sekä korkeatasoiset valmiudet kouluttaa ammattilaisia yritysten tarpeisiin. Menestyksen varmistavat maakun-

10 8 nan hyvät sisäiset ja ulkoiset yhteydet: Kokkolan satama, toimivat yhteydet etelään ja pohjoiseen. Satamien transitoliikenne on lisääntynyt ja niiden merkitys on vahvistunut huomattavasti. Kokkola on maakunnan elinkeinoelämän ja hallinnon keskus Pohjois-Suomen elinkeinoelämä Pohjois-Suomen elinkeinoelämän perustana on vahva perusteollisuus, johon kuuluu teräs- ja metsäteollisuutta; sähköteknistä ja kemian teollisuutta sekä sähkön tuotantoa. Tuotanto on keskittynyt suurelta osin alueellisesti Keski-Pohjanmaalta Perämerenkaarelle ulottuvalle vyöhykkeelle. Tällä alueella sijaitsee yli kaksi kolmasosaa teollisista työpaikoista ja neljä viidesosaa tuotannosta. Sisämaassa merkittäviä tuotannolliset keskittymät ovat Kajaanin, Rovaniemen ja Kemijärven sekä Oulun eteläisen seutukunnan alueet. Viennin osuus tuotannon bruttoarvosta on Pohjois-Suomessa 51 %, kun vastaava luku on koko maassa 46 %. Metsäsektorin asema on vahva koko Pohjois-Suomessa. Tietoteollisuus (ICT / Information and Communication Technology) ja laajemmin elektroniikkateollisuus ovat kuitenkin viime vuosina nousseet Pohjois-Suomessa erittäin merkittävään asemaan. Erityisesti Oulun seutu on tunnettu maailmalla ICT -teollisuudestaan ja alan osaamisesta. Myös kylmäteknologian tutkimus- ja testaustoiminta on tärkeää Lapille. Kaivannaisteollisuus on todennäköisesti nousemassa tulevaisuudessa nykyistä merkittävämpään asemaan, sillä Pohjois-Suomessa sijaitsee useita erittäin lupaavia malmi- ja rakennuskiviesiintymiä. Osaaminen ja uuden teknologian hyödyntäminen sekä verkostoituminen ovat olleet viime vuosina elinkeinoelämän keskeiset menestystekijät. Matkailulla ja laajemmin elämysteollisuudella on suuri merkitys etenkin Lapissa ja Kainuussa. Elinkeinoelämän logistiikkaan kohdistamat vaatimukset ja tavoitteet kiristyvät jatkuvasti. Kehityssuuntana kuljetuksissa on, että pitkämatkaiset tavara- ja henkilökuljetukset keskittyvät tietyille reiteille ja kuljetuskäytäville. Myös väestönkasvun keskittyminen suurimmille kaupunkiseuduille lisää liikenteen keskittymistä. Samalla vaatimukset kuljetusten ja liikkumisen täsmällisyydelle, nopeudelle, kustannustehokkuudelle ja turvallisuudelle kasvavat. Tämä edellyttää tärkeimmällä ja kuormitetuimmalla liikenneverkolla hyvän toimintavarmuuden antavaa korkeaa laatutasoa. Myös muulla verkolla liikenteen toimivuus on pystyttävä turvaamaan kaikkina vuoden aikoina. Kokonaisuutena eri liikennemuotojen on toimittava saumattomasti yhteen, jotta eri liikennemuotoja hyödyntävät kuljetusketjut toimivat sujuvasti ja tehokkaasti Logistiikan kehittäminen Logistiikan ongelmia ja kehittämistarpeita on tutkittu Pohjois-Suomessa laajasti sekä yritysten ja elinkeinoelämän näkökulmasta että myös alueellisesti. Liikenteen tarpeita ja kehittämissuuntia on määritetty mm. seudullisissa ja maakunnallisissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa sekä väyläviranomaisten strategioissa ja suunnitelmissa. Barentsin alueen yhteistyöhanke Sustainable Transport in the Barents Region (STBR) on tuottanut runsaasti logistiikan kehittämiseen tähtääviä selvityksiä ja suunnitelmia kehittämistarpeita on esitetty luvussa 2.5. Myös liikenneja viestintäministeriö (LVM) on selvittänyt laajasti logistiikan kehittämistarpeita Suomessa ja lähialueilla. LVM on laatinut yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa myös logistiikan toimenpideohjelman, jota on esitelty seuraavassa luvussa. Lisäksi myös muiden alueellisten logistiikan kehittämishankkeiden tulokset toimivat hyvinä lähtökohtina, kun etsitään oikeita kehittämisen painopisteitä ja toimenpiteitä Pohjois-Suomen logistiikan tehostamiseksi Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut kesäkuussa 2005 toimenpideohjelman Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi. Toimenpideohjelma on tärkeä lähtökohta myös Pohjois- Suomen logistiikkastrategialle. Tavoitteeksi on asetettu seuraavan vision toteuttaminen: logistiikka on tunnustettu kilpailukykytekijä;

11 9 logistiikan koulutus ja tutkimus ovat arvostettuja; logistiikkapalvelujen kustannustaso on kilpailukykyinen sekä Suomi on aktiivinen toimija Itämeren alueen ja mannerten välisessä logistiikassa. Toimenpideohjelmalla pyritään toteuttamaan visiota. Ohjelmassa hyödynnetään Suomen edullinen logistinen asema Venäjään nähden. Toimenpide-ehdotukset on ryhmitelty seuraavasti: osaaminen, innovatiivisuus ja teknologian hyödyntäminen; markkinat, sääntely ja vuoropuhelun tiivistäminen; yhteydet ja infrastruktuuri sekä kansainvälinen vaikuttaminen ja edunvalvonta. Toimenpideohjelmaan sisältyy 32 toimenpidettä, jotka jakautuvat edellä mainittujen ryhmien alle. Suurin osa toimenpiteistä on tärkeitä myös Pohjois-Suomen logistiikan näkökulmasta. Useimmissa tapauksissa olisi kuitenkin tarvetta saada tietoa toimenpiteiden tarkemmasta kohdentamisesta ja konkreettisista kehittämistoimista, jotta olisi mahdollista arvioida niiden suoraa merkitystä Pohjois-Suomen logistiikalle. Toimenpideohjelmaan sisältyviä suoraan Pohjois- Suomea koskettavia toimenpiteitä ovat: Pyritään vaikuttamaan siihen, että Barentsin Euroarktisen liikennealueen (BEATA) integroidaan Wider Europe -työhön. Suomen kannalta merkittäviä hankkeita, erityisesti Siperian rautatie eri haaroineen ja maailmalaajuinen kuljetusväylä The Northern East West Freight corridor (N.E.W.), edistetään. Lisäksi toimenpideohjelmassa mainitut logistiikka-alan koulusta, rajanylitysten ja tulliyhteistyön kehittämistä sekä Venäjän rautatietariffien harmonisointi ja kansainvälisen yhteistyön lisäämistä koskettavat toimenpiteet ovat erittäin tärkeitä Pohjois-Suomen logistiikan kannalta. Toimenpideohjelmassa ei kuitenkaan oteta suoraan kantaa Pohjois-Suomen logistiikalle tärkeiden liikenneyhteyksien kehittämiseen. Esitetyt infrastruktuurin kehittämistoimenpiteet kohdistuvat Kaakkois- ja Etelä-Suomeen. 1.2 Yhteydet ja liikenneverkot Logistiikan solmukohdat Logistiikan kannalta tärkeimmät solmukohdat ja liikenneverkot sijaitsevat Pohjois-Suomen alueellisissa keskuksissa sekä liikenneverkkojen vilkkaimmin liikennöidyillä osilla (kuva 2). Satamat, rautatieterminaalit, rajanylityspaikat, suuret teollisuuden tuotantolaitokset sekä suurimmat kumipyöräliikenteen terminaalit ovat merkittävimpiä solmukohtia. Solmukohtien hyvä saavutettavuus on logistiikan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Avainasemassa ovat solmukohtien välisten liityntäyhteyksien toimivuus ja liikenneverkkojen kunnossapito kaikkina vuodenaikoina. Maakunnittain tarkasteltuna Kainuun merkittävimmät logistiset solmukohdat ovat Kajaani maakunnan väestön ja teollisuuden keskuksena sekä Vartiuksen rajanylityspaikka Kuhmossa. Keski- Pohjanmaalla merkittävin logistinen keskus ja solmukohta on Kokkola, jossa sijaitsevat satama sekä maakunnan suurimmat teollisuuslaitokset ja terminaalit. Pohjois-Pohjanmaan tärkein logistinen kes- Kuva 2. Pohjois-Suomen pääliikenneverkko.

12 10 kus on Oulu. Oulussa on merkittävän väestökeskittymän lisäksi paljon tuotantotoimintaa sekä satama, lentoasema, yhdistettyjen kuljetusten terminaali ja suuri määrä logistiikkayritysten sekä kaupan terminaaleja. Lisäksi Raahe ja Kalajoki satamineen sekä teollisuuslaitoksineen ja Ylivieska alueellisena keskuksena ovat merkittäviä logistiikan keskuksia. Pyhäjärvelle on suunnitteilla uusi logistiikkakeskittymä valtateiden risteysalueelle. Lapissa tärkeimpiä logistiikan solmukohtia ovat maakunnan suurimmat keskukset eli Kemi-Tornio ja Rovaniemi sekä Kemijärvi ja rajanylityspaikat, joita on kolmen valtakunnan rajalla. Kemi-Tornion alueella sijaitsee suurin osa Lapin raskaasta teollisuudesta, merkittäviä kumipyöräliikenteen terminaaleja kaksi kasvavaa satamaa, rautatieliikenteen terminaaleja ja lentoasema. Tornion on kasvamassa yhdessä Haaparannan kanssa merkittäväksi kauppakeskittymäksi. Rovaniemi on pohjoisimman Lapin tavaraliikenteen keskus, jossa on tavaraliikenteen kannalta merkittäviä yrityksiä sekä jakeluterminaaleja ja lentoasema. Kemijärvellä on mm. merkittävä puunjalostusteollisuuden tuotantolaitos Maantieliikenne Tieliikenteen kuljetuspalveluja on tarjolla laajasti koko Pohjois-Suomessa. Palvelut ovat kuitenkin keskuksissa laaja-alaisempia ja kattavampia kuin syrjäisemmillä seuduilla. Palveluja tarjoavat yritysten keskikoko on erittäin pieni. Maantieliikenteen merkittävimmät terminaalit sijaitsevat alueellisissa keskuksissa. Suurin osa pohjoisen alueen jakelusta ja tavaravirtojen yhdistelystä tehdään Oulussa, jossa sijaitsevat pohjoisen alueen keskusterminaalit. Kainuuseen ja etenkin Keski-Pohjanmaalle jakelua tehdään ainakin osin mm. Seinäjoella ja Kuopiossa sijaitsevista terminaaleista. Päätieverkko ja verkon liikennöitävyys ovat Pohjois-Suomen logistiikan kannalta erittäin merkittävässä asemassa. Tieverkko on peitoltaan nykyisin varsin kattava ja merkittäviä uusia yhteystarpeita on todettu olevan lähinnä vain Lapin pohjoisosissa: valtatien 4 ja Kittilä-Inarintien välinen yhteys, Enontekiön ja Inarin väli, Lokan ja valtatien 4 välinen yhteys sekä Nellim-Paatsjoki yhteys. Tieliikenne keskittyy pohjoisessa päätieverkolle, mutta myös alempiasteinen verkko on tärkeä erityisesti metsäteollisuuden ja alkutuotannon kuljetuksissa. Pääsuunta Pohjois-Suomen tavaraliikenteessä on etelä-pohjoissuunta, joten Etelä- ja Pohjois-Suomen välisten pääväylien merkitys korostuu: valtatiet 4, 5, ja 8 sekä kantatiet 63, 78, 79 ja 86. Poikittaisissa itälänsisuuntaisissa yhteyksissä merkittävässä asemassa ovat valtatiet 13, 20, 22 ja 28 sekä kantatie 88. Lisäksi satamiin, lentoasemille, rautatieasemille, rajanylityspaikoille ja muihin merkittäviin tavaraliikenteen terminaaleihin suuntautuvien yhteyksien toimivuus on logistiikan kannalta tärkeää. Erityisesti itärajan rajanylityspaikoilla kulkevien tieyhteyksien merkitys nousee suureksi (kantatiet 82, 89 ja 91), kun halutaan hyödyntää Venäjän markkinoiden tarjoamia kasvumahdollisuuksia, raaka-aineita tai ohjata liikennettä kulkemaan transitoliikenteenä Suomen satamien kautta. Tieverkon nykyinen kunto ja taso eivät vastaa kaikilta osin logistiikan ja tavarakuljetusten tarpeita kaikilla verkon osilla. Vilkkaasti liikennöidyllä valtatiellä 4 ongelmat ovat suurimpia ja kehittämistoimenpiteisiin (lisäkaistat, ohituskaistat) on todettu tarvetta erityisesti pohjoisessa Oulu- Kemi välillä sekä Kemin kohdalla. Kehittämistarpeita on valtatiellä 4 myös Koivu-Rovaniemi- Vikajärvi osuudella, jossa turvallisuus ja sujuvuus ovat heikkenemässä liikenteen kasvun myötä. Valtatie 8 on kapea ja osittain heikossa kunnossa, mikä aiheuttaa sujuvuusongelmia ja turvallisuusriskejä. Valtatiellä 22 ongelmia ovat tien kapeus ja tien heikkokuntoisuus sekä huono tiegeometria. Pitkän aikavälin tavoitteena on toteuttaa tien oikaisu välillä Petäjälahti - Kajaani, jolloin Oulun ja Kajaanin välinen etäisyys lyhenee noin 25 kilometriä. Alemmalla tieverkolla joudutaan turvautumaan eri puolilla Pohjois-Suomea painorajoituksiin, jotka heikentävät merkittävästi erityisesti raskaiden metsä- ja maatalouden kuljetusten tehokkuutta. Kelirikkoaikoina osalla alempiasteista verkkoa ei voida liikennöidä lainkaan, mikä pakottaa esimerkiksi metsäteollisuuden rakentamaan suuria ja huomattavia lisäkustannuksia aiheuttavia raaka-ainevarastoja. Li-

13 11 säksi tieverkolle kohdistuu merkittäviä kehittämistarpeita Pohjois-Suomen kasvavan kaivannaisteollisuuden malmikuljetuksista. Valtion budjetoima rahoitus ei riitä nykyisin kunnolla edes olemassa olevankaan liikenneverkon ylläpitämiseen. Rahoitusongelmaa yritetään ratkaista etsimällä uusia rahoitusmuotoja. LVM valmistelee koko Suomen kannalta keskeistä runkoliikenneverkkoa. Runkoverkon liikennekapasiteetti pyritään turvaamaan kaikissa tilanteissa. Väylien kehittämiselle on asetettu palvelutasot, joiden toteuttamiseen kehitystyöllä pyritään. Liikenne- ja viestintäministeriö on laatinut ehdotuksen liikenteen runkoverkosta sekä tie- että rataverkon osalta (kuva 3). Runkoteiden palvelu- ja turvallisuustason yhtenäistäminen merkitsee suurelta osin ajosuuntien rakenteellista erottamista. Tavoitteena on, että 25 vuoden kuluessa noin 60 % runkotieverkosta on kohtaamisvapaata. Pohjois-Suomessa on esitetty muutoksia runkoverkkoon sekä tieverkon että rataverkon osalta (katso sivu 33). Teiden runkoverkko Raskaan tavaraliikenteen radat Nopean henkilöliikenteen radat Kuva 3. Tie- ja rataverkon runkoverkkoehdotus (Lähteet: Valtakunnallisesti merkittävät maaliikenteen runkoverkot, Työryhmän mietintö; Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 43/2006; Tiehallinto) Rautatieliikenne Rautatiekuljetusten rooli ja merkitys on suuri erityisesti volyymiltaan suurten tavaraerien ja pitkien välimatkojen kuljetuksissa. Perinteisten rautatiekuljetusten lisäksi Torniossa, Kemissä ja Oulussa on mahdollista käyttää hyväksi myös yhdistettyjä kuljetuksia. Rautatiekuljetuksista vastaa VR Osakeyhtiö, mutta vuoden 2007 alussa rautatieliikenne avautuu kilpailulle. Pohjois-Suomen logistiikan kannalta tärkeimmät rataverkon yhteydet ovat Helsingistä Ouluun ja edelleen Tornioon sekä Rovaniemelle suuntautuva Pohjanmaan rata ja toisaalla Iisalmesta Kajaanin kautta Ouluun suuntautuva Savon rata. Lisäksi Kontiomäeltä Vartiuksen rajanylityspaikan kautta Venäjälle suuntautuvan radan ja Raaheen Pohjanmaan radalta erkanevan radan tarjoamat yhteydet ovat erittäin tärkeitä sekä nykyisen tavaraliikenteen että tulevaisuuden potentiaalien kannalta.

14 12 Rataverkko on Pohjois-Suomessa suhteellisen suppea, mutta tarjoaa kuljetusyhteyden tärkeimpiin alueellisiin keskuksiin ja logistisiin solmupisteisiin. Rataverkko on rakenteeltaan yksiraiteista ja tärkeimmät radat on suurimmalta osin sähköistetty tai sähköistystä ollaan viimeistelemässä vuoden 2006 aikana. Oulu-Tornio radan osalta sähköistys puuttuu kuitenkin Laurila-Tornio osuudelta. Ratojen akselipaino on Pohjois-Suomessa 22,5 tonnia. Kustannustehokkuutta lisääviä 25 tonnin akselipainon sallivia ratoja ei ole pohjoisimpaan Suomeen rakennettu. Rataverkon nykyinen taso on osin kustannustehokkaiden kuljetusten esteenä, sillä verkolla on merkittäviä pullonkauloja (erityisesti väli Ylivieska Kokkola) ja alhaiset akselipainot estävät vaunujen kuljetuskapasiteetin täysimääräisen hyödyntämisen. Lisäksi uusien kaivosten avaus Pohjois- Suomessa merkitsee lisääntyviä investointitarpeita myös rataverkolle. Logistiikan kannalta suurin ongelma nykyisellä rataverkolla on Seinäjoki-Oulu radan heikko kunto ja puutteellinen kapasiteetti, joka hidastaa merkittävästi niin tavarakuljetuksia kuin henkilöliikennettäkin sekä aiheuttaa lisäkustannuksia alueen elinkeinoelämälle. Kuljetusten nopea kasvu Oulu-Vartius radalla aiheuttaa rataosan välityskyvylle ongelmia. Kokkola-Oulu-Vartius välin parantaminen ja pitkien junien käytön mahdollistaminen ovat tärkeitä idän ja lännen välisen liikenteen kehittämisessä. Muita erkittäviä kuljetusreittejä ja kehitettävistä kaipaavia ratayhteyksiä ovat myös Tuomioja-Raahe ja Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki yhteydet. Myös ns. vähäliikenteisiksi luokitellut radat ovat tärkeä osa rataverkon kokonaisuutta ja ne tarjoavat vaihtoehtoisia kuljetusreittejä tavaraliikenteelle ruuhkautuneiden pääratojen tilalle. Rataverkon kunto on monilta osin heikko ja nykyinen rahoitustaso ei riitä edes kaikkien ratojen ylläpitämiseen nykyisellä tasollaan. Rataverkon osia on jo jouduttu lakkauttamaan. Pohjois-Suomen rataverkkoa uhkaa lähivuosina edelleen supistuminen, sillä Pohjois-Suomen heikkokuntoisista ja vähäliikenteisistä radoista on ehdotettu lakkautettavaksi rataosat Pesiökylä-Taivalkoski, Isokylä-Kelloselkä ja Kolari- Äkäsjoki/Rautuvaara. Tieverkon tavoin rautateiden kehittämisresursseja pyritään ohjaamaan entistä enemmän tärkeimmiksi katsottujen yhteyksien kehittämiseen (ks. kuva 3). Rautateiden runkoverkolla raskaan tavaraliikenteen ratojen osalta 25 vuoden kuluttua on tavoitteena kaikilla rataosilla liikennöintimahdollisuus 25 tonnin akselipainoilla ja erikseen sovittavilla rataosilla 30 tonnin akselipainoilla. Rautateiden runkoverkon kapasiteetin varmistamiseksi tavoitteena on, että tavoitetilaan mennessä ovat vähintään kaksoisraiteet kaikilla niillä rataosilla, jotka kuuluvat sekä nopean henkilöliikenteen ratoihin että raskaan tavaraliikenteen ratoihin. Pohjois-Suomen osalta on esitetty verkkoon kuuluvaksi nopean henkilöliikenteen ratana Helsinki-Seinäjoki-Oulu -rataa (Pohjanmaan rata). Tämä rata on ehdotuksessa myös raskaan tavaraliikenteen ratana kuten myös Siilinjärvi-Kontiomäki-Oulu -rata (Savon rata). Muut Pohjois-Suomen radat kuuluvat luokkaan muut radat Meriliikenne Perämeren rannikolla on kuusi merkittävää tavaraliikenteen satamaa, joista on runsaasti säännöllistä reittiliikennettä Euroopan satamiin ja liikennettä myös muihin maanosiin. Satamat ovat avoinna liikenteelle ympäri vuoden. Raahen satama on Rautaruukin kuljetusten ansiosta tonnimääriltään Perämeren suurin ja vastaavasti pienin on Kalajoen satama (taulukko 1). Taulukko 1. Perämeren satamien tavaraliikenne vuonna 2005 (Lähde: Merenkulkulaitoksen tilastot). Tuonti Vienti Yhteensä Satama Ulkomaan liikenne Kotimaan liikenne Tuonti yhteensä Ulkomaan liikenne Kotimaan liikenne Vienti yhteensä (tonnia) (tonnia) (tonnia) (tonnia) (tonnia) (tonnia) (tonnia) Kalajoki Kemi Kokkola Oulu Raahe Tornio

15 13 Kustannustehokkaat suorat merikuljetukset pohjoisen satamiin ovat ratkaisevan tärkeitä etenkin raskaan teollisuuden raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksissa. Satamien liikenne perustuu pitkälti paikallisen teollisuuden kuljetustarpeiden tyydyttämiseen. Raahen ja Tornion satamat palvelevat erityisesti metalliteollisuuden tarpeita, kun taas Kemin ja Oulun satamien toiminta painottuu pitkälti paikallisen metsäteollisuuden kuljetustarpeiden hoitamiseen. Kokkolan satama palvelee Kokkolan seudun puunjalostus-, kemia- ja metalliteollisuutta sekä transitoliikennettä Venäjältä. Rahjan satama on sahateollisuuden käyttämä satama. Kauppa on keskittänyt kuljetuksiaan Etelä-Suomen satamiin, jotka ovat keskusterminaalien läheisyydessä. Pohjoisen satamiin suuntautuvat suorat yhteydet tarjoavat kuitenkin myös kaupalle kilpailukykyisiä vaihtoehtoja, jotka ovat elintärkeitä useille kaupan alan toimijoille. Satamien infrastruktuurin kehittämiseen on panostettu merkittävästi viime vuosina kaikissa suurimmissa satamissa. Kokkolaan on rakennettu maamme ainoa AWT (All Weather Terminal) - terminaali ja Raahessa, Oulussa, Kemissä sekä Torniossa on menossa useita mittavia satamainfrastruktuurin kehittämiseen liittyviä hankkeita. Sataminen laitureita, varastotiloja, tavarankäsittelykalusto ja liityntäyhteyksiä on parannettu ja parannetaan. Lisäksi Ouluun on rakennettu sataman välittömään läheisyyteen yhdistettyjen kuljetusten terminaali, joka mahdollistaa eri kuljetusmuotojen tehokkaan yhteistyön ja sujuvat intermodaalit kuljetusketjut. Satamiin johtavia meriväyliä on syvennetty laivaliikenteen vaatimusten mukaan ja parasta aikaa ollaan syventämässä Tornion sekä Raahen meriväyliä. Raahen ja Tornion väylät ruopataan kahdeksasta metristä kymmenen metrin kulkusyvyyteen. Kokkolan sataman johtaa nykyisin 13,0 metrin syvyinen väylä, Rahjaan 8,5 metrin väylä sekä Ouluun ja Kemiin kymmenen metrin väylät. Nämä väylät vastaavat toimenpiteiden jälkeen suhteellisen hyvin tavaraliikenteen nykyisiä tarpeita, mutta kasvava liikenne ja suurenevat aluskoot edellyttävät myös jatkossa väylien sekä satamien kehittämistä. Kokkolan satamassa nykyinen liikenne aiheuttaa jo syvennystarpeen (14,5 m). Väylien syventämien on nähty liikenteen kasvun vuoksi tarpeelliseksi lähitulevaisuudessa myös Oulussa ja Kemissä (11,0 m). Pohjoisten satamien toiminnan ja logistiikan kannalta on ratkaisevan tärkeää, että talvimerenkulku pystytään turvaamaan pohjoisen satamiin myös tulevaisuudessa. Lisäksi ankarasta talvesta johtuvia ylimääräisiä kustannuksia tulisi alentaa yhteiskunnan toimenpitein, kuten EU:n alueella tehdään monen muunkin olosuhdetekijän kustannusvaikutusten osalta Lentoliikenne Lentorahtia käytetään yleensä vain suurta nopeutta vaativissa toimituksissa kuten kiireellisissä toimitusten paikkauksissa tai varaosien toimituksissa tai nimellisarvoltaan arvokkaiden tavaraerien kuljetuksissa. Elektroniikka- ja muu teknologiateollisuus ovat tärkeimpiä lentorahdin hyödyntäjiä, mutta nopeat ja toimivat yhteydet ovat ratkaisevan tärkeitä myös esimerkiksi teollisuuden varaosalogistiikan toiminnassa. Lentorahtipalveja on saatavilla nykyisin suhteellisen kattavasti eri puolilta Pohjois-Suomea. Säännöllistä lentoliikennettä on kaikkiaan yhdeksällä Pohjois-Suomen lentoasemalla. Lentoyhteyksiä on lentoasemilta Helsingin lisäksi päivittäin mm. Tukholmaan. Oulussa lentoliikenne on Suomen toiseksi vilkkainta esimerkiksi Helsinkiin on noin kaksikymmentä edestakaista vuoroa päivässä. Rahti kuljetetaan pääsääntöisesti matkustajakoneiden mukana. Muilla pohjoisen lentoasemilla on reittiliikennettä alle kymmenen lentoa päivässä. Lapin lentokenttien charterliikenne on vilkasta etenkin matkailun sesonkiaikoina. Lentorahtitoiminta on suurimmilla osasta pohjoisen lentoasemista volyymiltaan vähäistä ja merkittävä määrä rahdista on postia. Oulun lentoasema on ylivoimaisesti vilkkain lentorahtikenttä ja myös Rovaniemen lentoasemalla lentorahdin määrä on kohtuullisen suuri. Oulusta on päivittäinen lentorahtiyhteys Tukholmaan ja epäsäännöllisesti lentorahtia lennetään myös muille Euroopan kentille. Muilla kentillä lentorahdin määrät ovat vähäisiä, mutta rahdin merkitys on kuitenkin

16 14 suuri alueen yrityksille. Oulussakin lentorahdin määrä on ollut viimevuosina laskeva. Pohjois- Suomen lentokenttien rahdinkäsittelytilat ja laitteistot ovat puutteelliset. Erityisesti Oulussa tilanne on ongelmallinen ja rajoittaa osin toimintaa Kansainväliset kuljetuskäytävät Pohjois-Suomen kautta kulkee useita kansainvälisiä kuljetuskäytäviä (kuva 4), joista osa on määritetty EU:n toimesta ja osa Barentsin alueen yhteistyöfoorumeissa tai maakuntatasolla. Kuljetuskäytävät toimivat kansallisten kuljetusreittien osina, mutta käytävien kautta toivotaan tulevaisuudessa tapahtuvan nykyistä huomattavasti laajemmin myös kansainvälisen tavaraliikennettä. Nykyisin merkittävin kansainvälinen itä-länsisuuntainen liikenne kulkee rautateitse Venäjän Kostamuksesta Kokkolan satamaan. Kansainvälisen tavaraliikenteen kuljetuksilla halutaan vahvistaa paikallisia tavaravirtoja ja saavuttaa kuljetuksissa volyymietuja, saada yritysten käyttöön nykyistä parempia kuljetusyhteyksiä, tasapainottaa volyymieroja tavaravirtojen suunnissa sekä edelleen työllistää ihmisiä logistiikka-alalle. Barentsin euroarktinen kuljetusalue (BEATA) Barentsin euroarktinen liikennealue (BEATA) perustettiin vuonna 1997 kolmannessa yleiseurooppalaisessa liikenneministerikokouksessa. BEATA kuuluu yleiseurooppalaisiin liikennekäytäviin ja -alueisiin. Barentsin euroarktiseen kuljetusalueeseen kuuluvat Pohjois-Suomen lisäksi Norjan ja Ruotsin pohjoiset maakunnat sekä Luoteis-Venäjän osia. Liikennealueen keskeisiä osia ovat Barentsin korridori ja Arkangelin korridori / Barentsin linkki, jotka ovat Barentsin alueiden esille nostamia liikennekäytäviä, joita on edistetty erilaisilla EU-hankkeilla ja yhteisillä aloitteilla. Ne on osoitettu myös Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntakaavoissa. Arkangelin käytävä / Barentsin linkki Arkangelin käytävä / Barentsin linkki on Ruotsin ja Norjan pohjoisosista Oulun sekä Vartiuksen/Kuusamon rajanylityspaikkojen kautta Luoteis-Venäjälle sekä Arkangeliin johtavaa yhteys. Käytävästä on käytetty eri yhteyksissä eri nimiä, joista uusin on Barentsin linkki. Käytävää noudattelee suurelta osin Northern Axis linjausta ja tarjoaa suoria yhteyksiä Siperiaan. Tavoitteena on, että käytävä palvelee elinkeinoelämää kilpailukykyisellä infrastruktuurilla ja tehokkaalla logistiikalla. Tämän käytävän osana on Suomessa kehitetty ns. Oulu-Kajaani -liikennekäytävää. Vartiuksen ratayhteyttä pyritään hyödyntämään myös kansainvälisessä transitoliikenteessä. Venäjän puolella Lietmajärvi-Kotskoma -rataosaa ei ole kuitenkaan avattu vapaalle kaupalliselle transitoliikenteelle. Barentsin kuljetuskäytävä Barentsin kuljetuskäytävä kulkee Kemistä ja Torniosta Sallan rajanylityspaikkojen kautta Murmanskin alueelle. Toinen haara kulkee Jäämerenkäytävänä Inarin ja Utsjoen kautta Pohjois- Norjaan sekä Murmanskiin. Käytävä on mukana Pohjois-Lapin maakuntakaavassa (vahvistettavana). Käytävää on tällä hetkellä mahdollista käyttää maatiekuljetuksissa. Sallan kautta kulkevaan käytävään tavoitellaan myös rautatieyhteyttä. Perämerenkaari ja Bothnian liikennekäytävä Perämerenkaari on Itämeren pohjoisosassa sijaitseva Perämerta ympäröivä rannikkovyöhyke, joka ulottuu Suomen Keski-Pohjanmaalta Ruotsin Skellefteåhon. Bothnian liikennekäytävä (the Bothnian Corridor) on Perämerenkaari -hankkeen yhteydessä esitetty uusi liikennekäytävä, joka kulkee Perämerenkaaren läpi ja yhdistää EU:n pohjoisimman osan sekä keskiosan. Bothnian liikennekäytävästä on tehty aloite Perämerenkaariyhdistyksen toimesta EU:n korkean tason työryhmälle (High Level Group), joka määritteli EU:n yleiseurooppalaiset liikennekäytävät vuonna Aloite ei vielä johtanut tulokseen, mutta se edustaa kuitenkin pohjoisten maakuntien yhteistä näkemystä. Perämerenkaareen kuuluvat seutukunnat ja kunnat Suomessa sekä Ruotsissa haluavat kehittää yhdessä alueen liikennejärjestelmää paremmin elinkeinoelämän tarpeita palvelevaksi. Myös

17 15 Merenkurkku-MittSkandia alueilla Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on vastaavaa yhteistyötä yhteyksien kehittämiseksi. Kuva 4. Esitys Pohjois-Suomen kansainvälisistä liikennekäytävistä pohjautuen eri yhteyksissä esiin nousseisiin liikennekäytäviin (EU High Level Goup: Northern Axis & Motorways of the Sea / Perämerenkaari -yhdistys, Perämeren alueen seutukunnat ja kunnat: Bothnian Corridor / Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoiset alueet: Archangel Corridor, Barents Link & Barents Corridors). Northern Axis ja Merten moottoritiet EU:n korkea tason työryhmän (High Level Group) määrittämä Northern Axis liikennekäytävä yhdistää pohjoisen Euroopan yhtäältä Norjaan ja toisaalta Valkovenäjään ja Venäjään. Barentsin alueen lävistävä yhteys on myös näköpiirissä, missä multimodaalinen käytävä yhdistäisi Norjan Venäjään Ruotsin ja Suomen läpi: Pietari Vartius Tornio Haaparanta Narvik. Itämeren EU-jäsenvaltiot Keski- ja Länsi-Eurooppaan yhdistävä Merten moottoritie (Motorways of the Sea) on yksi EU:n ajamista prioriteettihankkeista. Merten moottoritie tarkoittaa merikuljetuksiin perustuvan kuljetusketjun kehittämistä siten, että meriliikenteestä tulee entistä kilpailukykyisempi. N.E.W. Kansainvälisen rautatieliiton (International Union of Railways) vetämä N.E.W. (Northern East- West Freight Corridor) -projekti tähtää rahtiliikenneyhteyden avaamiseen Kiinan ja Pohjois- Amerikan itärannikon välillä. Suunnitelmien mukaan Kiinasta rahti kuljetettaisiin rautateitse Kazakstanin/Venäjän kautta Suomeen, Ruotsiin ja edelleen Norjan Narvikin satamaan. Barentsin alueella N.E.W. noudattelisi ainakin suurelta osin Northern Axis linjauksia. Reitti kulkisi Suomessa Vartiuksen rajanylityspaikan kautta Ouluun ja edelleen Tornioon. Narvikin jäättömästä syväsatamasta rahti kuljetettaisiin meriteitse Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. N.E.W. yhteyden toteuttamista varten on hiljattain perustettu kansainvälinen yritys.

18 Logistiikan koulutus Pohjois-Suomessa annetaan logistiikan koulutusta kaikilla koulutasoilla. Logistiikan käytännön tehtäviin (esim. kuljettajakoulutus) annetaan koulutusta eri puolilla Pohjois-Suomea sijaitsevissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa on logistiikan koulutusohjelma ja Oulun yliopistossa sekä Meri-Lappi instituutissa logistiikan maisterikoulutusohjelma. Lisäksi logistiikan koulutusta sisältyy useisiin eri asteiden koulutusohjelmiin. Yrityksille suunnattua koulutusta annetaan myös useiden yksityisten yritysten toimesta. 1.4 Barentsin alueen logistiikkaselvitysten tuloksia Vuoden 2005 aikana valmistui STBR -hankkeessa selvitys, jossa tarkasteltiin ICT järjestelmien käyttöä logistiikan palveluyrityksissä (LSP/Logistics Service Providers) Barentsin alueella Pohjoismaissa. Selvitys tuotti myös yleistä tietoa logistiikka-alan yritysten nykytilasta ja yritysten kokemista ongelmista. Pohjois-Suomen osalta tiedot perustuvat 78 logistiikkayrityksen kirjallisiin vastauksiin. Pääosa tutkimukseen osallistuneista yrityksistä on suhteellisen pieniä (98 %:ssa yrityksessä on alle kymmenen ajoneuvoa) ja toimii paikallisella tai kansallisella tasolla. Logistiikka-alan yrittäjät ovat ikääntymässä ja kuorma-auton kuljettajan ammatti ei ole suosiossa nuorison keskuudessa. Tämän vuoksi on odotettavissa, että useat pienet ja keski-suuret logistiikkayritykset lopettavat toimintansa yrittäjien jäädessä eläkkeelle. Yrittäjien korkea keski-ikä hidastaa myös uuden teknologian käyttöönottoa. Yritysten toimintaa ovat vaikeuttaneet huomattavasti myös kohonneet polttoainekustannukset ja korkea polttoaineen verotus. Kilpailu alan markkinoilla on säilynyt tiukkana ja hieman yli puolet tutkimukseen osallistuneista yrityksistä ilmoittaakin kannattavuutensa laskeneen kahden viimeisen vuoden aikana. Logistiikan palveluyritykset tekevät yhteistyötä muiden alan yritysten kanssa etenkin paikallisella tasolla. Yhteistyötä tehdään yleensä kuljetuksissa ja markkinoinnissa. Suurin syy aloittaa yhteistyö on joustavuuden lisääntyminen. Myös uudet liiketoimintamahdollisuudet ja pääsy uusille markkinoille voivat olla perusteita yhteistyölle. Yrityksillä on heikot taloudelliset resurssit toimintojen kehittämiseen kuten ICT-järjestelmien hankkimiseen ja käyttöönottoon. Vaikka pääosalla (85 prosentilla) logistiikkayrityksistä onkin käytössään tietokoneita ja internetyhteys, niin vain erittäin harvoissa yrityksissä on kehittyneempiä järjestelmiä kuten EDI, reitinsuunnittelutyökalut, varastonhallinta- tai tavaran/lastinseurantajärjestelmät. Yleisin käytössä oleva teknologia on ajoneuvon paikannusjärjestelmä (GPS), joka on käytössä 34 prosentissa vastanneista yrityksistä. Logistiikkayrityksillä on vain harvoin pääsy asiakkaidensa sisäisiin tietoverkkoihin ja järjestelmiin, joten logistiset kumppanuudet näyttäisivät olevan vielä usein suhteellisen löyhiä. Lähitulevaisuudessa logistiikkayritykset suunnittelevat lähinnä GPS-järjestelmien ja reitinsuunnittelutyökalujen hankkimista. Kehittämistarpeita on nähty olevan Perämerenkaaren satamaverkostossa. Satamien omistus/päätöksenteko, maantieteellinen peittoalue, erikoistuminen (kohteet, tuotteet, markkinat), intermodaalisuus on nähty kehittämiskohteiksi. Lisäksi on ehdotettu perustettavaksi sisämaahan satamaterminaaleja, jotka toimisivat liikenteen kokoojaterminaaleina. Sisämaan terminaalien kautta tavaraliikenne hoidettaisiin satamiin nykyistä kustannustehokkaammin ja tiheämmällä frekvenssillä. Barentsin alueella pohjoismaissa esitetään valittavaksi myös matkustaja- ja rahtiliikenteen päälentokenttä, josta olisi päivittäiset yhteydet mm. Muurmanskiin ja Arkangeliin. Lisäksi on todettu olevan tarvetta liike-elämän ja logistiikan Barentsin alueen kattavalle (itä-länsi suuntaiselle) yhteistyölle ja verkostoitumiselle. Julkisten toimijoiden tulisi suosituksen mukaan tukea ja avustaa tätä kehitystä. Tulevaisuuden näkymiä Barentsin alueella on selvitetty useissa selvityksissä (STBR). Vallitsevan kehityksen mukaan kasvukeskukset, kuten Oulun seutu, vetävät puoleensa uusia tavaravir-

19 17 toja. Uudet malmilöydökset eri puolilla Pohjois-Suomea ja Barentsin aluetta synnyttävät mahdollisesti uusia tavaravirtoja. Teollisuuden monikansallisen yritysomistuksen lisääntyminen lisää tavara- ja matkustajaliikennettä pohjoismaiden välillä. Ruotsin mittava rautatieinvestointi vetää kuljetuksia maan rataverkolle mahdollisesti myös Pohjois-Suomesta. Tornion terästehtaan kapasiteetin lisäys lisää rajan ylittävää liikennettä Torniossa. Kuljetuksia voi siirtyä myös eri kuljetusmuodoille. Teollisuuden raaka-aineen tarve lisää kuljetuksia Luoteis-Venäjältä Suomeen ja Ruotsiin. Luoteis-Venäjän ja Barentsin meren suuret malmi-, kaasu- ja mineraaliesiintymät ovat pitkällä aikavälillä merkittävä potentiaali. Useissa tutkimuksissa nähdään suurena potentiaalina Venäjän ja Kaukoidän tavaravirrat, joita kuljetettaisiin Suomen, Ruotsin ja Norjan satamien kautta. Rajanylityksissä Suomen ja Venäjän välillä on todettu olevan monenlaisia ongelmia. Erityisesti ongelmia on Venäjän puolella viranomaisten toimintaan vaikuttavien uudistuksia ja asetuksia koskevan tiedon saannissa sekä raja-asemien ruuhkautumisherkkyydessä. Ennakoimattomat toimet Venäjän raja-asemilla, jotka koskevat mm. tullausarvoja ja puutavaran tuontia tai raideliikenteen tariffeja, vaikeuttavat pitkäjänteistä toimintojen suunnittelua ja kehittämistä.

20 18 2 Yritysten näkemykset 2.1 Työmenetelmät Logistiikan nykytilan selvittämiseksi tarkasteltiin aikaisemmin laadituista selvityksistä ja tutkimuksista saatavilla oleva tieto sekä asetetut kehittämisen suuntaviivat. Saatavilla olevaa informaatiota yritysten kokemista logistiikan kehittämistarpeista oli tarpeen tarkentaa ja päivittää strategiatyön aikana. Tiedon hankkimiseksi suoritettiinkin strategiatyön yhteydessä laaja yrityskysely ja tämän jälkeen tarkentavia asiantuntijahaastatteluja. Kysely toteutettiin marraskuussa 2005 Oulun yliopiston toimesta. Kyselyn ensisijaisena kohderyhmänä olivat logistiikkapalveluja käyttävät tuotantoyritykset. Lopullinen kohderyhmä oli 587 yritystä, joista saatiin yhteensä 161 vastausta, joten kyselyn vastasi 27,4 prosenttia kyselyn kohteeksi valituista yrityksistä. Vastausten määrä ja vastausprosentti ovat riittävän suuret, jotta saatuja tuloksia voidaan pitää merkittävinä ja niitä on ollut mahdollista käyttää pohjana strategiatyössä. Vastaukset analysoitiin myös maakunnittain. Saaduissa tuloksissa ei ollut havaittavissa merkittäviä alueellisia eroavaisuuksia. Kyselyn tulokset on julkaistu erillisessä raportissa, jota on saatavissa Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Saatuja kehittämistarpeita ja -ehdotuksia on esitetty myös liitteessä 1. Syventävät asiantuntijahaastattelut suoritettiin helmi- ja maaliskuun 2006 aikana. Haastatteluissa kuultiin yhteensä 25 eri tahon edustajaa, jotka edustivat logistiikkapalveluja käyttäviä ja tarjoavia yrityksiä sekä julkista hallintoa. Tarkemmin haastatellut yritykset ja organisaatiot on esitetty liitteessä 2. Haastattelut vahvistivat kyselyssä esiin nousseita kehittämistarpeita ja nostivat lisäksi esille joitakin merkittäviä uusia näkökulmia sekä kehittämistarpeita. 2.2 Logistiikan nykytila ja kehittämistarpeet Logistiikan merkitys liiketoiminnan menestystekijänä on entisestään kasvamassa. Kyselyissä ja haastatteluissa nousivat voimakkaasti esille maantieteen ja väestön Pohjois-Suomessa logistiikalle asettavat erityishaasteensa. Esille nousivat pitkät välimatkat, suhteellisen vähäinen ja laajoilla alueilla edelleen vähenevä asukasmäärä sekä väestön ikääntyminen. Tavaravirtoja puoleensa vetävät ja niitä synnyttävät tekijät väestö (kulutus) sekä teollinen toiminta ovat keskittyneet ja keskittyvät edelleen muutamiin aluekeskuksiin. Kokonaisuutena tavaravirtojen volyymit ovat pienet. Pienet volyymit lisäävät logistiikan haasteita erityisesti syrjäisimmillä alueilla. Kuljetuskustannukset nousevat huomattavan suuriksi suhteessa liikevaihtoon ja heikentävät alueen yritysten kilpailukykyä sekä mahdollisuuksia menestyä. Erittäin merkittävä ongelma Pohjois- Suomen logistiikalle on tavaravirtojen suuntien epätasapainoisuus: etelästä tuodaan paljon tavaraa pohjoiseen autokuljetuksina, mutta lähtevä tavara (teollisuuden tuotteet) kuljetetaan pääasiassa laivoilla. Lisäksi epätasapainoa lisäävät alueilla erisuuntiin kuljetettavien tavaralajien erilaisuus ja vaatimukset erikoiskalustolle Kuljetukset ja logistiikan solmukohdat Yritysten hyödyntävät kuljetuksissaan eri kuljetusmuotoja laajasti tarpeidensa mukaan. Yhden toimituksen kuljetus koostuu usein useasta lyhyemmästä kuljetuksesta, jotka voidaan tehdä useilla kuljetusvälineillä. Kuljetuksista muodostuukin multimodaaleja eli useita kuljetusmuotoja käsittäviä kuljetusketjuja, joissa jokaisen osan toimintakyky on tärkeää. Tällöin eri kuljetusmuotojen yhteistoiminnan merkitys korostuu.

21 19 Kuljetukset ja liikenneverkot Tieverkosto on liikenneverkoista kattavin ja tarjoaa useille yrityksille ainoan mahdollisen tavan hoitaa lähialueen kuljetuksia. Maantiekuljetusten tärkeys korostuu Pohjois-Suomen yritysten toiminnan kannalta kriittisenä kuljetusmuotona. Tämä näkyy korostetusti yritysten näkemyksissä, joissa maantiekuljetukset nähdään lähes poikkeuksetta oman toiminnan kannalta tärkeimmäksi kuljetusmuodoksi (kuva 5). Ongelmia maatiekuljetuksissa nähdään olevan päätieverkolla tärkeimpien yhteyksien välityskyvyssä ja tasossa. Myös talviaikainen kunnossapito nähdään osin riittämättömäksi. Alempiasteisella verkolla ongelmat koskettavat verkon heikkoa kantavuutta ja liikennöitävyyttä etenkin kelirikkoaikoina. Riittämättömän rahoituksen vuoksi suureksi ongelmaksi ja uhkaksi nähdään koko verkon rapistuminen sekä tason lasku. Rautatiekuljetuksia käyttävät Pohjois-Suomessa etupäässä suuret teollisuusyritykset. Näiden perusteollisuuden yritysten tavaravirrat edustavat volyymiltaan suurinta osaa kaikista kuljetuksista. Kuva 4 muuttuisikin kuljetusten volyymeja tarkasteltaessa hyvin erinäköiseksi, kun rautatie- ja merikuljetusten merkitys nousisi korostetusti esille. Yritysten saavutettavuus rataverkolta on suurimmassa osassa Pohjois-Suomen rajoittunut, sillä rataverkon kattavuus on Pohjois- Suomessa hyvin rajoittunut. Suurimpien teollisuuslaitosten saavutettavuus rataverkolla on kuitenkin hyvä. Pitkät siirtymämatkat autokuljetuksineen ja siirtokuormauksineen nostavat ratakuljetusten kustannusta ja tekevät maantiekuljetusten käytöstä monissa tapauksissa edullisempaa. Myös rautatiekuljetusten korkeat tariffit suhteessa muihin kuljetusmuotoihin vähentävät yritysten mukaan rautatiekuljetusten kilpailukykyä ja käyttöä. Pohjois-Suomen satamien liikenne on keskittynyt perinteisesti palvelemaan satamien lähialueen raskasta metalli- tai paperiteollisuutta. Niiden liikenteen suurin volyymi syntyy satamien lähialueella sijaitsevan teollisuuden raaka-aine- ja tuotekuljetuksia. Pohjoisten satamien liikenne on huomattavasti Etelä-Suomen suuria kilpailijoita pienempää ja satamien kilpailukykyä heikentävät puutteet reittivalikoimassa sekä säännöllisen feederliikenteen frekvenssissä. Tärkeä kilpailukykyä heikentävä tekijä on myös epätasapaino konttiliikenteen suunnissa: tuonti keskittyy Etelä-Suomen satamiin ja Pohjois-Suomen yritysten vientikuljetusten käyttöön tarvitaan huomattavasti suurempia konttimääriä, mitä pohjoisen satamiin saapuu nykyisin. Tämän vuoksi kontteja joudutaan kuljettamaan satamiin tyhjinä Etelä-Suomesta, mikä lisää huomattavasti yritysten kuljetuskustannuksia ja heikentää konttien saatavuutta. Tämä heijastuu yritysten toimintaan ja koetaan suureksi ongelmaksi suuressa osassa Pohjois-Suomen vientiyrityksistä. Eri kuljetusmuotojen nykytilan merkitys Vastausta (kpl) Maantiekuljetukset (ka 6,7) Rautatiekuljetukset (ka 3,0) Merikuljetukset (ka 2,8) Lentokuljetukset Pohjois-Suomen lentokentiltä (ka 3,9) Yhdistetyt kuljetukset (ka 4,1) Merkitys (1=ei merkitystä, 7=erittäin merkittävä) Kuva 5. Eri kuljetusmuotojen merkitys yritysten kuljetusten nykytilanteen kannalta kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan.

POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIA JA LOGISTIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA

POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIA JA LOGISTIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIA JA LOGISTIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA Esiselvitys: Pohjois-Suomen logistisen kilpailukyvyn vahvistaminen POLVA Luonnos 5.6.2006 Pohjois-Suomen logistiikkastrategiantyön ohjausryhmä

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE

ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE Fax: +358 8 617 8120, heikki.haataja@kuhmo.fi ITÄISEN TAVARALIIKENTEEN REITIT Venäjän rataverkon kokonaispituus on 87.500 km. IVY-maiden rataverkon kokonaispituus on 147.000 km.

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle VT 5 LOGISTIIKKA Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle Sanni Rönkkö 17.5.2013 Ympäristösi parhaat tekijät Infran, liikenteen, ympäristön

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN KANSAINVÄLISET LIIKENNEKÄYTÄVÄT

POHJOIS-SUOMEN KANSAINVÄLISET LIIKENNEKÄYTÄVÄT POHJOIS-SUOMEN KANSAINVÄLISET LIIKENNEKÄYTÄVÄT 2 B:52 ISBN 978-952-5731-03-3 ISSN 1236-8393 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALKUSANAT... 5 2. POHJOIS-SUOMI OSANA KANSAINVÄLISIÄ KULJETUSKETJUJA... 6 2.1 Elinkeinoelämä...7

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen Professori Jorma Mäntynen Suomi osana maailmaa Kuva: NASA Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja kommunikoinnista

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

The forest means the future for us

The forest means the future for us The forest means the future for us JUNNIKKALA OY 20.11.2013 www.junnikkala.com 2 JUNNIKKALA OY KALAJOELLA JA OULAISISSA TOIMIVA, VUONNA 1960 PERUSTETTU MEKAANISEN PUUNJALOSTUKSEN 100% PERHEYRITYS KASVANUT

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylijohtaja Matti Räinä 14.3.2012 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Ylijohtaja Matti Räinä Organisaatio 2012 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Väylät&Liikenne 2012 Work Shop 4: Itämeri; Suomen ulkomaankaupan valtaväylä vai vallihauta? 30.8.2012 Jarmo Joutsensaari, Liikennevirasto Asiakkaiden näkemyksiä kuljetusketjujen

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T,

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa KombiSuomi Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa tutkija Tommi Mäkelä 2 Viitekehys ja lähtökohdat Yleisen Teollisuusliiton toimeksiannosta osana KombiSuomi-hanketta

Lisätiedot

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset Teija Suoknuuti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu / North European Logistics Institute 7.4.2010 ELLO hanke 1.9.2009 30.4.2012

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Mervi Karhula 28.10.2014 Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Visio Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

VARTIUKSEN KANSAINVÄLISEN RAJA-ASEMAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008

VARTIUKSEN KANSAINVÄLISEN RAJA-ASEMAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008 Barents Link Forum VARTIUKSEN KANSAINVÄLISEN RAJA-ASEMAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kajaani, tammikuu 2008 SISÄLTÖ Alkusanat...4 1 Yleistä...5 2 Raja-aseman liikennejärjestelyt

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 12.12.2014 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 12.12.2014 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskus 1 15.3.04/Anne Herneoja Ratahallintokeskus (RHK) on vuonna 1995 perustettu liikenne-

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Kemi Tornion logistiikkastrategia

Kemi Tornion logistiikkastrategia Kemi Tornion logistiikkastrategia LAPIN LIITTO LAPIN TIEPIIRI KEMIN KAUPUNKI TORNION KAUPUNKI KEMIN SATAMA Kannen satamakuva: Kemin satama Sisältö Alkusanat... 4 Strategian lähtökohdat... 5 Kemi Tornio-alue...

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja

Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät. Jaakko Ylinampa, johtaja Lapin liikennehankkeet ja tulevaisuuden näkymät Jaakko Ylinampa, johtaja ULKOMAANKAUPAN OSUUS SUOMEN BKT:N ARVOSTA 80% 2/3 SUOMEN VIENNISTÄ SYNTYY UUDENMAAN ULKOPUOLELLA Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs

Lisätiedot