Tavoitteena sivistys, elämän kukoistaminen ja yhteiskuntaan päin avautuminen

Transkriptio

1 Tavoitteena sivistys, elämän kukoistaminen ja yhteiskuntaan päin avautuminen MAOL, Viikki Arto O. Salonen, KT, dos.

2 JOHDANTO

3 Kaksi ihmisenä olemisen haastetta Suhde itseen Oman elämän tekijäksi tuleminen Omanäköinen elämä Suhde ympäröivään todellisuuteen Vastuullisen maailmasuhteen omaksuminen onnellisuus, subjektiivinen hyvinvointi

4 SISÄLTÖ 1. Sivistyksen suuntaviivat 2. Kohtaamisosaamisen keskeisyys 3. Elinvoimainen organisaatio 4. Koetun hyvinvoinnin maksimoiminen 5. Oppimisen optimoiminen 6. Yhteenveto

5 1 Sivistyksen suuntaviivat

6 Hyvinvointi on kuluttamisen maksimointia? Tarpeeksi on vähän enemmän? Mitä on sivistys? KIIRE

7 Laadullinen parantaminen uhkaa kaventua määrällisiksi lisäämiseksi?

8 Elämän eri osa-alueet markkinaehtoistuvat a) Kilpailu syrjäyttää yhdessä toimimista b) Kohtelemme toisiamme hyödykkeinä c) Mikään ei tunnu miltään kiire, nyt-hetken ohieläminen, merkityksettömyys, latteus, voimattomuus, myötätunnottomuus, mitättömyys, välinpitämättömyys, radikalisoituminen? Marglin, S. (2008). The Dismal Science. How Thinking Like an Economist Undermines Community. London: Harvard University. Benzer, M. (2011). The Sociology of Theodor Adorno. Cambridge: Cambridge University Press. Nussbaum, M. (2010). Not For Profit: Why Democracy Needs the Humanities. Princeton: Princeton University Press. Quoidbach, J., Dunn, E., Petrides, K.V., & Mikolajczak, M. (2010). Money Giveth, Money Taketh Away: The Dual Effect of Wealth on Happiness. Psychological Science 21(6),

9 Inhimillisyys katoaa ympäröivän todellisuuden välineellistyessä?

10 Työkyvyttömyyseläkkeelle jäännin syiden muutos Suomessa Mielenterveyshäiriöt Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Muut sairaudet + 14,8-31,8-53,9-17,2 Eläketurvakeskus

11 Nopeudesta ei ole hyötyä jos suunta on väärä. - M. Gandhi

12 Hiljainen vallankumous MATERIAALISET ARVOT Määrällisen lisäämisen kulttuuri POSTMATERIAALISET ARVOT Laadullisen parantamisen kulttuuri Inglehart, R. (2008). Changing Values among Western Publics from 1970 to West European Politics, 31(1-2), Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society From materialism to post-materialism. International Journal of Sustainable Society 5(4) Welzel, C. & Inglehart, R. (2010). Agency, Values, and Well-Being: A Human Development Model. Social Indicators Research 97(1), 3-63.

13 Sivistynyt ihminen löytää elämäänsä merkitysnäköaloja, jotka ehkäisevät tarkoituksettomuuden kokemuksia ja latteuden leviämistä.

14 Sivistyksen ydintä on tunnistaa hyvän elämän kannalta luovuttamattomia asioita? Hierarkia: 1. Ilman ekologista perustaa ei ihmisyhteisöä voi olla olemassa 2. Ilman ihmisyhteisöä ei taloutta voi olla olemassa 3. Talous on luonnonvaroihin ja ihmisen panoksiin perustuva ekososiaalinen prosessi

15 Kehityspäämäärien jännite MÄÄRÄLLINEN LISÄÄMINEN olen kuluttaja bruttokansantuote osakemarkkinoiden kehitys kuluttajien luottamus vaurauden maksimointi LAADULLINEN PARANTAMINEN olen ihminen arvokas ihmisyys itsensä toteuttaminen/ aikaansaaminen yhteys muihin ihmisiin tarve tulla osaksi jotakin suurempaa kiire, stressi, saastuminen, luonnonvarojen hupeneminen, rajallinen materiaalinen kasvu onnellisuus, tyytyväisyys, merkityksellinen arki, rajaton henkinen kasvu Salonen, A. & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 1/2015. Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Teoksessa Juha Hämäläinen (toim.) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja Suomen sosiaalipedagoginen seura,

16 Oppiminen ennen ja tulevaisuudessa ENNEN väittely, oikeassa oleminen, yksisuuntainen vuorovaikutus asiantuntijakeskeisyys, asiantuntijavalta totuus, oikeat vastaukset, tiedon omaksuminen yksi täydellinen ratkaisu, ehdottomuus muuttuva tekijä VUOROVAIKUTUKSEN LAATU OPPIMISTILANTEESSA OLEMISEN TAPA SUHTAUTUMINEN TIETOON OPPIMISEN PÄÄMÄÄRÄ TULEVAISUUDESSA yhteys toiseen, yhteinen ihmettely, nöyryys, monisuuntainen vuorovaikutus ilmiökeskeisyys, oppimisprosessin ja kohderyhmän ymmärtäminen poikkitiedollisuus, oikeat kysymykset, tiedon lähteet monta siedettävää ratkaisua, sivistys ongelmakeskeisyys LÄHESTYMISTAPA voimavarakeskeisyys Salonen, A. & Savander-Ranne, C. (2014). Opettajien Metropolia Akatemia uudenlaisen oppimiskulttuurin rakentajana. Teoksessa Sinimaaria Ranki (toim.) Metropolia Akatemia retrospektiivi ja prospekti. Johtamiskoulutuksen oppeja ja onnistumisen edellytyksiä. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja,

17 2 Kohtaamisosaamisen keskeisyys

18 Konstruktivistinen oppimiskäsitys sallii omanäköiset subjektiiviset todellisuuden tulkinnat pitäen niitä kaikkia tosina T U L K I N T A

19 Subjektiivista todellisuuden tulkintaa voidaan tarkistaa ja suhteuttaa muiden ajatteluun väittelemällä, keskustelemalla tai pyrkimällä dialogiin.

20 Kohtaamisosaaminen? Dialogisuus jaettu ymmärrys moniäänisyys yhdessä ajatteleminen Asiantuntijakeskeisyys Asiakaskeskeisyys?

21 Suhtautumiseni oppilaaseen? Oppilas on asiakas opettaja opettaa sosiaalinen paine normiodotukset valtasuhde Oppilas on oppija vertaisoppiminen intohimo omanäköinen oppiminen tasavertaisuus Ulkoinen motivaatio: on pakko oppia minun täytyy oppia Sisäinen motivaatio: minä haluan oppia minä saan oppia

22 Dialogisuus yhteisössä Hän on pelissä liikkuva pala, joka saa muut ylittämään itsensä. Hänellä on hyvä pelinlukutaito. Hän on aina tietoinen suunnasta, muiden paikasta, liikkeistä ja hän mukauttaa oman toimintansa siihen. Hän muuttuu kirjaimellisesti osaksi yhteisöä Kuningas Litmanen 2012, ohjaus Arto Koskinen

23 Onko kukoistavan perheen, oppilaitoksen ja kansakunnan idea siinä, että paras meistä on se, joka saa muut loistamaan? onnistuja on se, joka saa muut ylittämään itsensä tavoiteltavinta on saada muut kokemaan itsensä vahvoiksi

24 3 Elinvoimainen organisaatio

25 Kilpailevien arvojen viitekehys yhteistyö joustavuus ja omaehtoisuus luovuus sisällepäin kääntyneisyys ulospäin suuntautuminen sääntöjenmukaisuus vakaus ja kontrolli kilpailu Quinn, R. E. & J. Rohrbaugh (1983). A Spatial Model of Effectiveness Criteria: Towards a Competing Values Approach to Organizational Analysis. Management Science, 29(3),

26 Kilpailevien arvojen viitekehys yhteistyö joustavuus ja omaehtoisuus luovuus sisällepäin kääntyneisyys ulospäin suuntautuminen sääntöjenmukaisuus vakaus ja kontrolli kilpailu Quinn, R. E. & J. Rohrbaugh (1983). A Spatial Model of Effectiveness Criteria: Towards a Competing Values Approach to Organizational Analysis. Management Science, 29(3),

27 klaanikulttuuri ketteryyskulttuuri hierarkiakulttuuri markkinakulttuuri

28 Hierarkiakulttuuri sisäänpäin kääntyminen vakaus ja pysyvyys rutiinit ja ennustettavuus persoonattomuus, konemaisuus säännöt ja määräykset sitovat ihmisiä toisiinsa Ketteryyskulttuuri ulospäin suuntautuminen luovuus ja innovatiivisuus kokeilut ja riskinotto värikkyys, inhimillisyys luottamus liittää ihmisiä toisiinsa Cameron, K., Quinn, R., Degraff, J.,Thakor, A. (2011). Competing Values Leadership: Creating Value in Organizations. Northampton: Edward Elgar. Cameron, K., Quinn, R. (2011). Diagnosing and Changing Organization Culture. Based on the Competing Values Framework. Third Edition. San Francisco: Jossey-Bass. Quinn, R. E. ja J. Rohrbaugh (1983). A Spatial Model of Effectiveness Criteria: Towards a Competing Values Approach to Organizational Analysis. Management Science, 29(3),

29 Valta ja johtajuus organisaatiossa HIERARKIAKULTTUURI keskusjohto tarkasti määritellyt valtasuhteet johtaja vaalii järjestystä ja kontrolloi toimintaa KETTERYYSKULTTUURI valta siirtyy yksilöistä ja työryhmistä toisiin tarpeen mukaan johtaja houkuttelee ihmisten parhaat puolet esiin ja toimii innostajana

30 4 Koetun hyvinvoinnin maksimoiminen

31 Miksi ihminen tekee sitä mitä tekee? Ihmisen universaaleja henkisiä tarpeita ovat (a) hyväksytyksi tuleminen ja (b) itsensä tarpeelliseksi kokeminen.

32 Unelmanamme on saada tunnustusta omasta arvokkuudestamme Hyväksytyksi tuleminen? Tarpeelliseksi itsensä kokeminen? Kuulluksi tuleminen? Vaikuttamismahdollisuudet? Kyky liittää oma toiminta osaksi suurempaan ja merkityksellistä kokonaisuutta? Kyky olla läsnä tässä hetkessä?

33 5 Oppimisen optimoiminen

34 Miten hyviin oppimistuloksiin päästään? Itsearvostuksen teoria Itsemääräytymisen teoria Arvokkaaksi ihmiseksi itsensä kokeminen ennustaa hyviä oppimistuloksia Hyväksytyksi tuleminen Itsensä tarpeelliseksi kokeminen Henkisten perustarpeiden tyydyttyminen ennustaa hyviä oppimistuloksia Osaaminen Osallisuus Omaehtoisuus Minäpystyvyysteoria Myönteinen käsitys omasta pystyvyydestä ennustaa hyviä oppimistuloksia Odotusarvoteoria Päämääräteoria Attribuutioteoria Älykkyysteoriat Osaamisen itselle tuottama hyöty määrittää oppimista > tärkeäksi koettu asia opitaan helpoiten Tavoitteen koettu laatu määrittää oppimista Selkeät, sopivan haastavat ja yhdessä suunnitellut tavoitteet ennustavat hyviä oppimistuloksia. Palaute lisää motivaatiota. Onnistumisiin ja epäonnistumisiin liittyvät selitykset määrittävät oppimista Pysyvien henkilökohtaisten ominaisuuksien liittäminen onnistumiseen ennustaa hyviä oppimistuloksia. Pysyvien henkilökohtaisten ominaisuuksien liittäminen epäonnistumiseen ennustaa heikkoja oppimistuloksia. Älykkyyden muuttumiseen uskominen ennustaa hyviä oppimistuloksia

35 Mihin pitäisi kiinnittää huomiota, jotta oppimistulokset parantuisivat kustannustehokkaasti? palaute Tehokkuus (etu kuukausina) metataidot vertaisoppiminen kotiläksyt kustannukset opiskelijaa kohden Higgins, S. (2011). Luettavissa:

36 Tarvitaan jatkuva palautevirta, joka on kannustava.

37 METATAIDOT: Elinvoimainen, opiskelija, opettaja, rehtori, kansalainen myönteinen asennoituminen kyky säädellä tunteita ja motivoitumista kyky rikastavaan vuorovaikutukseen kyky kääntää pettymykset rakentavaksi palautteeksi

38 YHTEENVETO

39 Täydellinen koulu muodostaa oppimisen prosessia kannattelevan yhteisön, jota rikastuttaa yhteisön jäsenten toisiansa täydentävä erilaisuus. Kaikki yhteisön jäsenet kokevat itsensä arvokkaiksi ihmisiksi.

40 Kilpailevien arvojen viitekehys joustavuus ja omaehtoisuus yhteistyö luovuus sisällepäin kääntyneisyys ulospäin suuntautuminen sääntöjenmukaisuus vakaus ja kontrolli kilpailu Quinn, R. E. & J. Rohrbaugh (1983). A Spatial Model of Effectiveness Criteria: Towards a Competing Values Approach to Organizational Analysis. Management Science, 29(3),

41 Keskitytään olennaiseen nujertamalla hyvän elämän mahdollisuuksia rapauttavat tekijät, kuten a) kaikenlainen urautunut ja vaihtoehtoja näkemätön ajattelu b) elämän iloa tukahduttava ja latistava ilmapiiri c) välineellistävä suhtautuminen ympäröivään todellisuuteen

42 Kiitos! artosalonen.com arto.o.salonen(at)helsinki.fi