Koulutuksen tavoite: aiemmin opitun kertaaminen ja osaamisen vahvistaminen, toiminta väkijoukossa sekä toiminta hätävarjelutilanteessa

Transkriptio

1 1 (22) LIITE 15 Järjestyksenvalvojan voimankäytön lisäkoulutuksen koulutuskortti VOIMANKÄYTÖN LISÄKOULUTUSOSIO Koulutuksen kesto: 16 tuntia Koulutuksen tavoite: aiemmin opitun kertaaminen ja osaamisen vahvistaminen, toiminta väkijoukossa sekä toiminta hätävarjelutilanteessa SISÄLLYS Fyysisen voimankäytön perusteet (1-9) 1. Kohtaaminen 2. Kiinnimeno 3. Hallinta käsistä 4. Käden vienti selän taakse 5. Hallinta seinää vasten 6. Turvallisuustarkastus 7. Käsirautojen käyttäminen 8. Etäisyyden ottaminen työntämällä 9. Patukka (vinyyli) VOIMANKÄYTÖN LISÄKOULUTUSOSIO 10. Kohtaaminen, kiinnimeno ja käsien hallinta 11. Vetäminen käsivarresta (nyppääminen) 12. Hallinta käsistä maassa 13. Jalkojen hallinta maassa 14. Käsirautojen käyttäminen - raudoittaminen parina 15. Ristiote edestä - maahanvienti 16. Hallinta takaa 17. Ristiote takaa - maahanvienti 18. Parikaato taakse 19. Kääntäminen maassa 20. Parinosto 21. Sidontaotteet POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU Vaajakatu 2, PL 123, Tampere polamk@poliisi.fi Puh , Faksi polamk.fi

2 2 (22) 22. Olkalukko, kyynärlukko, rannelukko 23. Pään hallinta pystyssä 24. Päähallinta maassa 25. Patukka ja sumutin TOIMINTA HÄTÄVARJELUTILANTEESSA 1. Kaulan hallinta 2. Pään ja ylävartalon suojaaminen 3. Etäisyyden ottaminen työntämällä pään alueelle 4. Kuristuksen estäminen edestä ja takaa 1. Fyysisen voimankäytön perusteet (kerrattava 1-9) 1. Kohtaaminen - Puhutteluasento: neutraali/passiivinen asento, kohdehenkilön eleitä tarkkaillen ja oma toimintavalmius huomioiden - Valmiusasento: tasapainoisempi asento, jossa kädet ovat kohotettuina ylemmäs - Liikkuminen: tasapainoinen liikkuminen eri suuntiin, toimintakyvyn säilyttäminen - Tasapainon tärkeys ja merkitys huomioitava kaikessa tekemisessä - Kohtaamisessa ja puhutettaessa kohdehenkilöä muistettava identifiointi (oikeusturvaseikka) 2. Kiinnimeno Kiinnimeno yksin - Kohdehenkilön toiminnan jatkuva arviointi ja oman toimintavalmiuden ylläpitäminen - Huomioitava ja arvioitava turvallisin lähestymisen suunta - Tiedostettava kiinnimenoon liittyvät riskit toimittaessa yksin - Lähtökohtaisesti liikkuminen kohdehenkilön selkäpuolelle - Kiinnimenon vaihtoehtona kohdehenkilön pyytäminen luokse Kiinnimeno parina - kolmiomalli - Kohtaamisen perusmalli ja paritoiminnan tavoite - Kolmion kannan leveys voi muuttua kohdehenkilön liikkumisen, toiminnan ja vastarinnan mukaisesti - Huomioitava suorittajan ja varmistajan roolit - Kolmiomalli tulee pyrkiä säilyttämään, eikä kohdehenkilöä saa päästää partion väliin - Parina toimittaessa pyrkimyksenä on yhtäaikainen toiminta, joka tilanne huomioiden voidaan tarvittaessa toteuttaa porrastetusti - Lähtökohtaisesti liikkuminen kohdehenkilön selkäpuolelle

3 3 (22) - Kiinnimenon vaihtoehtona kohdehenkilön pyytäminen luokse 3. Hallinta käsistä - Mieluiten paritoimintana, voidaan hallita paikallaan tai liikuttaa kohdehenkilöä - Painotus hyvässä sekä vahvassa käsivarren kontrollissa ja hallinnassa - Huomioitava olkapääkontrolli, joka mahdollistaa vartalon voiman käyttämisen Vahvennettu hallintaote - Normaalista hallintaotteesta sisemmän olkavarrella olevan käden vieminen pidemmälle, kyynärvarsi vasten kohdehenkilön ojentajaa/hauista (mahdollisuus tarttua omasta rinnuksesta otteen tiukentamiseksi) - Kyynärvarren vetäminen tiukasti omaa vartaloa vasten - Vartalon painopisteen pudottaminen alas vahvaan ja tasapainoiseen asentoon 4. Käden vienti selän taakse - Sisemmällä kädellä ote olkavarresta ja toisella kädellä ranteesta - Jatkuva käden kontrollin säilyttäminen lähellä vartaloa - Oman vartalon voiman hyödyntäminen käännettäessä käsi selän taakse - Olkapää vasten olkapäätä -kontrolli ja selän takana olevan käden kyynärpään tukeminen omaa kehoa vasten - Toimittaessa parina viedään ensin toinen käsi selän taakse, hyvä hallinta ja toisen käden tuominen selän taakse 5. Hallinta seinää vasten - Suoritetaan lähtökohtaisesti paritoimintana - Kohdehenkilön painaminen tiukasti kiinni seinään vasten - Sisempi jalka kohdehenkilön jalkaa vasten (takareisi/polvitaive), painaminen ja työntäminen toisella jalalla vahvistaen hallintaa - Kohdehenkilön käsivarren vieminen suorana sivulle ja painaminen seinää vasten - Hallintaa voidaan tarvittaessa tehostaa työntämällä/painamalla ylävartalolla kohdehenkilöä tiukemmin seinää vasten Hallittaessa kohdehenkilöä pystyssä, tulee huomioida erilaisten tasojen ja pintojen hyödyntämisen mahdollisuus - seinä, kulma, taso, ajoneuvo tms.

4 4 (22) 6. Turvallisuustarkastus - Muistettava toimivaltasäännös (LYTP 16, 46 ) - Suoritusajankohdan ja -paikan valinta tilanteen mukaan - Identifiointi, ilmoitus toimenpiteestä ja perustelu - Olosuhteiden, tilanteen, ympäristön ja asiakkaan huomioiminen - Häveliäisyysperiaatteen noudattaminen - Kysy, Katso, Kokeile - vahvista tekeminen katseella - Huolellisuus, järjestelmällisyys ja henkilön jatkuva kontrollointi - Henkilön kehonkielen/eleiden tulkitseminen ja puhuttaminen Tarkastaminen pystyssä yksin tai parina - Kohdehenkilön kontrollointi korostuu tarkastettaessa yksin, jolloin vapaan käden huomioiminen on tärkeää - käsi pidettävä näkyvillä katsekontrollissa tai tarvittaessa käytetään käsirautoja toimivaltasäännösten mukaisesti - Tarkastettaessa parina suorittajan ja varmistajan työnjako - ei suoriteta yhtä aikaa - Molemmat tarkastavat omat puolensa suorittaja/varmistaja -periaatteella, jossa tehtävät voivat vaihtua tai suorittaja tarkastaa molemmat puolet tehtävien pysyessä samoina - Helposti piilotettavien esineiden/aineiden tai vaarattomaksi naamioitujen vaarallisten välineiden kannalta oleelliset alueet tarkastetaan korostetusti - Päähine, hiukset, hiuslaitteet, niskan alue, kaulakorut ja -riipukset - Keskivartalo, erityisesti vyötärön alue - Taskut, vyö, hihan- ja lahkeensuut, kengänvarret - Tarkastettaessa käsien ollessa raudoitettuna on huomioitava erityisesti käsien peittämä alue 7. Käsirautojen käyttäminen Rakenne ja huolto - Käsirautojen mekaniikka ja toimintaperiaate - Puhdistus ja desinfiointi (lika, veri, muut eritteet) Tekninen ja taktinen käyttö - Käsirautojen kantaminen ja sijoittaminen varustevyössä - Käsirautojen tekninen käsittely, raudoitustekniikka ja lukitseminen - Raudoittaminen pystyssä selän taakse yksin tai parina Raudoitetun henkilön käsittely ja kontrollointi - Hallinta, kontrollointi ja liikuttaminen - Käsirautojen irroittaminen hallitusti yksin tai parina

5 5 (22) Käsirautojen käytön koulutus ja harjoittelu voidaan liittää fyysisen voimankäytön koulutuksen yhteyteen Käsirautojen käyttäminen tulee tarvittaessa pystyä perustelemaan erikseen jokaisessa yksittäistapauksessa Raudoittaminen pelkästään työturvallisuuteen tai kuljetuksen turvaamiseen viittaamalla ei lähtökohtaisesti ole perusteltua Käsirautojen käytön perusteiden tulee löytyä henkilön käyttäytymisen ja tilanteen kokonaisarvioinnin perusteella Käsirautojen käyttäminen ei saa olla epäinhimillistä tai ihmisarvoa loukkaavaa, raudoitettavalle tarkoituksellisesti vammoja tai vaaratilanteita aiheuttavaa, rutiinitoimenpide, rangaistus tai kosto 8. Etäisyyden ottaminen työntämällä - Perustekniikkana työntäminen kahdella kädellä, sovelluksena yhdellä kädellä - Voidaan suorittaa kohdehenkilöä työntäen tai työnnön voimalla itse taaksepäin liikkuen - Pyrkimyksenä työntää ylävartalon alueelta Voidaan suorittaa eri suunnista tilanne ja ympäristö huomioiden - Työnnettäessä liikkuminen eteenpäin ja vartalon voiman hyödyntäminen - Huomioitava vastarinnan taso ja henkilön ominaisuudet - Voidaan käyttää otettaessa etäisyyttä kohdehenkilöön ja siirryttäessä voimankäyttövälineiden käyttämiseen tai varautumiseen 9. Patukka (vinyyli) Varautuminen patukan käyttöön - Sijoittaminen ja kantaminen patukkalenkissä tukikäden puolella takana (huomioitava patukan kontrollointi riistämisen ehkäisemiseksi) - Patukan esille ottaminen laittamalla tukikäsi lenkille, tarttuminen hyvällä otteella patukan kahvasta ja kääntäminen eteenpäin, tarvittaessa pieni veto irti lenkistä (varautuminen) - Patukan vetäminen pois lenkistä ja vieminen käyttökäden puoleiselle olalle valmiusasentoon - Kyynärpäiden pitäminen alhaalla ja tukikäden nostaminen eteen ylös suojaksi (valmiusasento) - Patukasta luovutaan laskemalla patukka olalta ja ohjaamalla tukikädellä patukka lenkkiin - Pelkästään patukan esiin ottaminen ja voiman näyttäminen voi riittää tilanteessa tai vastaavasti on huomioitava sen mahdollinen provosoiva vaikutus kohdehenkilöön - Patukkaan varauduttaessa toimintaan tulee liittyä viestintää varoittamalla voimakeinoista

6 6 (22) Lyöminen patukalla - Lyönnin mekaniikka ja eri vaiheet - ranne, kyynärnivel, olkavarsi, hartia, lantio, vartalo, jalat - Lyöntiä ei kuulu ladata tai hakea vauhtia selän takaa, mutta patukka voidaan nostaa hieman irti hartialta ennen lyömistä - Ennen lyöntiä etäisyyden leikkaaminen (huomioi kohdehenkilön toiminta ja oma turvallisuus) - Välittömästi lyönnin jälkeen liikkuminen pois linjalta (sivuttaisliike) - Vaikutusten arviointi ja varautuminen uuteen lyöntiin tai muuhun voimankäyttöön (arvioinnin tulee olla jatkuvaa) - Lyöminen raajojen isoihin lihaksiin, lähinnä reiteen tai olkavarteen - Lyötäessä huomioi osumakohdan mahdollinen merkitys ja vaikutus kohdehenkilön toimintaan (olka- tai käsivarsi - motoriikka, vaaralliset välineet tai esineet / reisi - liikkuminen ja motoriikka) - Lyönnin tulee olla mahdollisimman luja, jotta haluttu vaikutus voitaisiin saavuttaa - Pyritään osumaan patukan etuosalla mahdollisimman kovan osuman aikaan saamiseksi - Tilan tekemiseksi ja patukalla lyömisen mahdollistamiseksi voidaan ensin käyttää etäisyyden ottamista työntämällä (kohta 8) - Patukkaa voidaan käyttää etäisyyden ottamiseen käsien tavoin työntämällä patukalla vinottain noin 45 asteen kulmassa rinnan alueelta Turvallisuustekijänä huomioitava ettei patukka luiskahda/nouse osuen kaulan alueelle - Lyöntien harjoittelu iskutyynyyn - Kielletyt lyöntialueet Pään alue kokonaisuudessaan Kaula, henkitorvi ja niska Selkäranka Munuaiset Genitaalialue Pistolyönnit rinnan ja vatsan alueelle Varauduttaessa tai käytettäessä patukkaa on tiedostettava välineen olevan niissä olosuhteissa lievin, tehokkain ja puolustettavin voimankäyttöväline Patukan käytössä aloite tulee pitää itsellä, jolloin toiminta on hallittua ja ennustettavaa Toimittaessa hätävarjelutilanteessa patukkaa on mahdollista käyttää lyöntejä, potkuja tai vaarallisella välineellä tehtyjä iskuja vastaan, jossa on kuitenkin huomioitava tilanteen vaarallisuus yleisesti sekä patukalla torjumisen hyöty, toimivuus ja riskit Patukan kantaminen ja käyttäminen edellyttää käyttäjäkoulutuksen suorittamista ja vuosittaiseen ylläpitokoulutukseen osallistumista

7 7 (22) 10. Kohtaaminen, kiinnimeno ja käsien hallinta Peruskoulutusosiossa opeteltujen asioiden kertaaminen - Puhutteluasento, valmiusasento, liikkuminen ja identifiointi - Kiinnimeno yksin ja parina (kolmiomalli) - Henkilön pyytäminen luokse ja hallinta käsistä (yksin/parina) 10.1 Käsien hallinta edestä parina - Tilanteen, ympäristön ja kohdehenkilön toiminnan mukaan kiinnimeno voidaan tarvittaessa tehdä käsivarren etupuolelle - Lähtökohtaisesti käytetään vahvennettua käsivarren hallintaotetta - Huomioitava potkimiseen, sylkemiseen tai puskemiseen liittyvät riskit - Ote voidaan tarvittaessa vaihtaa käsivarren takapuolelle tilan ja kohdehenkilön liikkumisen mukaisesti (hallinta suoraan käsivarren sivulta hetkellisesti myös mahdollinen) Toisella parista voi olla käsivarren hallinta takapuolelta ja toisella etupuolelta - Liikkuminen ja/tai otteen vaihtaminen kohdehenkilön vastarinnan mukaan mahdollisimman vahvan otteen saamiseksi 11. Käden hallinta - vetäminen käsivarresta (nyppääminen) - Käsivarren hallinta; tarttuminen kohdehenkilön ranteesta (ulompi käsi) ja toisella kädellä ojentajasta, molemmilla käsillä yhdenaikainen vetäminen ja kohdehenkilön liikuttaminen lähemmäs, käsien paikkojen vaihtaminen ja hallinta käsivarresta - Selän taakse meno; tarttuminen kohdehenkilön ranteesta (ulompi käsi) ja toisella kädellä ojentajasta, molemmilla käsillä yhdenaikainen vetäminen liikuttaen käsivartta editse sivulle ja samalla kohdehenkilön kääntäminen, liikkuminen selän taakse ja hallinta Tekniikkaa voidaan käyttää myös kohdehenkilön ohittamiseen esim. oviaukossa - Nyppäämisessä liikutetaan kohdehenkilöä tai liikutaan itse vetämisen voimaa hyödyntämällä, tilanne ja vastarinta huomioiden - Sisemmällä kädellä voidaan tarvittaessa suojata päätä lyönneiltä 12. Hallinta käsistä maassa - Kohdehenkilö vatsallaan makuulla, käsivarsi suorana sivulla yli hartialinjan, kämmenpuoli näkyvillä - Sisempi polvi olkataipeen päällä ja ulompi polvi ylhäällä jalka maassa tukien vartalon massan käyttöä Hallinta vartalon tai pään puolelta käsivarteen nähden

8 8 (22) Erityisesti huomioitava polven paikka ja turvallisuustekijät - Sisemmällä kädellä kyynärnivelen painaminen ja pitäminen suorana alustaa vasten, ulommalla kädellä ote ranteesta (hallintaa voidaan vahvistaa ranne- tai kyynärlukolla) - Hallinta kädet suorina sivuilla ei ole ehdoton edellytys tai hallinnan vaihe, vaan tulee toimia tilanteen, vastarinnan ja olosuhteiden mukaisesti - Hallintaa voidaan käyttää erityisesti käsivarsikaadon tai maassa kääntämisen jälkeen Käden vieminen selän taakse maassa - Sisemmällä kädellä ote kyynärpäästä ja ulommalla kädellä ranteesta, käsivarren vieminen suorana alustaa pitkin vartalon sivulle - Kyynärvarren nostaminen selän taakse ja jalan tuominen kyynärpään eteen estäen käden liikkumisen ja pois vetämisen (hallintaa voidaan vahvistaa olka- tai rannelukolla) Hallinta käsivarren etupuolelta - Lähtötilanteessa toiminta kuten edellä, sisemmällä kädellä vetäminen kyynärtaipeesta ja samanaikaisesti ulommalla kädellä työntäminen ranteesta - Käsivarren vieminen koukistuneena alustaa pitkin vartalon sivulle ja kyynärvarren nostaminen selän taakse 13. Jalkojen hallinta maassa - Suoritetaan lähtökohtaisesti kolmella henkilöllä ja soveltaen parina - Huomioitava kohdehenkilön ylävartalon ja käsien kontrollointi - Kohdehenkilön ollessa vatsallaan hallitaan lantion/jalkojen liikettä kiertämällä käsivarret molempien jalkojen ympäri ja tuomalla vartalon massa lantion/jalkojen päälle - Otteen on oltava tarpeeksi ylhäällä polvien/reisien tasolla, jolloin voidaan paremmin kontrolloida lantion liikettä (ei otetta säärien/nilkkojen tasalta) - Kohdehenkilön ominaisuudet ja vastarinnan taso huomioiden, mahdollista hallita myös istumalla hajareisin jalkojen päällä tai painamalla polvella/säärellä jalkojen päältä 14. Käsirautojen käyttäminen - raudoittaminen parina - Raudoittaminen käsivarren hallintaotteesta takaa tai edestä parina - Raudoittaminen seinää/tukea vasten parina - Käsirautojen irroittaminen parina hallitusti Raudoittaminen maassa - Raudoittaminen parina kuten pystyssä

9 9 (22) - Selän takana olevaa kättä kannattaa nostaa hieman selän käsirautojen laittamisen helpottamiseksi (huomioitava olkapäähän kohdistuva kiristyminen) - Muistettava käsirautojen kireyden tarkastaminen ja lukitseminen Turvallisuustarkastus maassa - Raudoitetulle henkilölle voidaan tarvittaessa tehdä turvallisuustarkastus maassa tarkastamisen helpottamiseksi ja mahdollisen vastarinnan vähentämiseksi - Tarkastetaan pään, selän, kylkien ja jalkojen alue - Kääntäminen toiselle kyljelle selkä tarkastajaan päin, jonka jälkeen kehon etupuolen tarkastaminen Henkilön pyrkiessä kääntymään selälleen, nostaminen istuvaan asentoon ja vartalon massan ohjaaminen päälle - kontrollointi - Huomioitava erityisen hyvin helposti peittoon jäävät alueet Raudoitetun henkilön nostaminen maasta - Kääntäminen ensin istuvaan asentoon - Nostaminen suoraan ylös kainaloiden alta tukien tai toisen jalan koukistaminen ennen nostoa, tukeminen kämmenellä niskan takaa ja nostaminen sivuun-ylös kiertämällä (nostossa huomioitava ja kysyttävä mahdollisesta jalka-/polvivammasta) 15. Ristiote edestä - maahanvienti - Kohdehenkilö kääntyy tai käännetään etukumaraan (ote kämmenellä takaraivosta) - Toinen käsi kiertyy niskan takaa, käden ja pään ottaminen kainaloon - Tarttuminen kohdehenkilön vastakkaisen käden ojentajasta tai vaihtoehtoisesti omasta kädestä (jos otetta ojentajasta ei saada) - Otteen tukeminen/kiristäminen toisella kädellä - Painon pudottaminen alemmas, hyvä tasapaino ja ylävartalon massan pitäminen kohdehenkilön yläselän päällä

10 10 (22) Maahanvienti - Painaminen alaspäin ylävartalon massaa hyödyntämällä ja samanaikainen vetäminen astuen taaksepäin polven kautta vatsalleen maahan - Kohdehenkilön ylävartalon ja vartalon alla olevan käden kontrollointi, omien jalkojen suoristaminen (polvien tai päkiöiden varassa) - Hallinta maassa, josta tarvittaessa mahdollisuus siirtyä päänhallintaan 16. Hallinta takaa - Liikkuminen kohdehenkilön selän taakse Selän taakse mentäessä voidaan käyttää nyppäystä tai lähestymistä takaa - Ylävartalon kontrollointi ja hallinta viemällä toinen käsi kohdehenkilön rintakehälle ja tarttumalla toisella ranteesta tai käsivarresta, horjutus taaksepäin Horjutus voidaan tehdä ylävartalosta/hartioista vetämällä, alaselästä painamalla tai lantiolla työntämällä Hallinta takaa alhaalta - Ote voidaan ottaa alempaa keskivartalosta tarttumalla kohdehenkilön vastakkaisen puolen käden ranteesta ja toisella kädellä saman käden kyynärtaipeesta, otteen kiristäminen vetämällä kohdehenkilö lähelle omaa vartaloa Maahanvienti istuttamalla - Hallinnasta takaa alhaalta tiukan otteen säilyttäminen ja nopea liikkuminen taaksepäin, jonka avulla kohdehenkilö horjuttaminen - Horjutuksen jälkeen kohdehenkilön painaminen alaspäin, josta kääntäminen sivulle kyljelleen ja vatsalleen - hallinta maassa 17. Ristiote takaa - maahanvienti - Ristiote takaa voidaan ottaa suoraan tai siirtyä hallinnasta takaa, jos otetta/hallintaa halutaan vahvistaa - Ristiotteessa käsivarret kiertyvät henkilön vartalon ympäri, vieden toinen käsi olkapään päältä ja toinen kainalon alta Tarvittaessa molemmat kädet voivat olla myös käsivarsien päällä Pitkä kohdehenkilö; molemmat kädet kainaloiden alta (ote ei saa pudota alas) - Tarttuminen oman käden ranteesta tai kämmenestä, otteen kiristäminen - Horjuttaminen pois tasapainosta lantion edestakaisella liikkeellä - Astuminen toisella jalalla taakse, hyvä tasapaino - Huomioitava turvallisuustekijät; kyynärvarsi ei saa nousta kaulalle ja työntävä liike

11 11 (22) lantiolla ei saa olla liian voimakas (varottava alaselän aluetta) - Tarvittaessa hallinnan ottamisen jälkeen kohdehenkilöä voidaan liikuttaa taaksepäin - Vastarinnan ja kohdehenkilön ominaisuuksien mukaan ote voidaan tarvittaessa vaihtaa myös hallintaan takaa alhaalta (kohta 16) ja tilanteesta riippuen jatkaa maahanvientiin istuttamalla Maahanvienti - Horjuttamisen jälkeen astuminen taakse ja polvi- tai kyykkyasennossa kohdehenkilön istuttaminen saattaen maahan - Istuvasta asennosta kääntäminen vatsalleen maahan ja hallinta (ei kääntämistä liian aikaisin) 18. Parikaato taakse - Otteet käsivarren etu- tai takapuolelta - Horjuttaminen vetäen tai työntäen kohdehenkilöä taaksepäin Työnnettäessä käsivarren etupuolelta kaatamista voidaan tehostaa jalkakampilla (pohje pohjetta vasten) - Kaataminen hallitusti selälleen, samalla käsiä ja kaatumista kontrolloiden (varottava takaraivon osumista maahan) - Kaatamisen jälkeen kääntäminen maassa ja hallinta 19. Kääntäminen maassa - Kohdehenkilö selällään ja hyvä hallinta käsistä, kädet suorana ylöspäin - Kohdehenkilön kääntäminen käsivarresta vetäen tai työntäen, astumalla samalla vartalon yli Kyynär- tai rannelukkoa voidaan käyttää kääntämisen tehokeinona osaamisen ja mahdollisuuksien mukaan - Kääntämisen jälkeen hallinta maassa ja/tai käsien vieminen selän taakse (kohta 12.1) - Käytetään parikaato taakse -tekniikan jälkeen (kohta 18) 20. Parinosto - Suoritetaan aina parina - Käden vienti edestä kainalon alta ja kohdehenkilön käden siirtäminen etupuolelle - Kääntyminen sivuttain rintamasuunta kohdehenkilöön päin - Toisen käden kääntäminen selän päälle, toinen käsi takakautta sisäreidelle - Kyykyn kautta nostaminen ylös ja kohdehenkilön kääntäminen vaaka-asentoon - Laskeminen vatsalleen laskeminen maahan ja hallinta - Tarvittaessa kohdehenkilöä voidaan siirtää kantamalla

12 12 (22) 21. Sidontaotteet - Tarkoituksena on vartalon massan hyödyntäminen sekä kohdehenkilön liikkuvuuden ja raajojen käytön rajoittaminen - Sidontaotteiden ohella kontrolloinnin tehokeinona voidaan käyttää olka-, kyynär- tai rannelukkoa - Kohdehenkilö voi olla vatsallaan (varottava kaulan aluetta) tai selällään - Huomioitava erityisesti selällään olevan kohdehenkilön mahdollisuus potkimiseen, lyömiseen, raapimiseen tai puremiseen Sivusidonta - Hallinta matalassa polviasennossa tai vatsallaan poikittain kohdehenkilön sivulla, massa ylävartalon päällä, polvet kiinni kyljessä tai vartalo suorana päkiät lattiassa - Käsivarren kiertäminen pään alta ja tarvittaessa toisella kädellä kohdehenkilön käden kontrollointi Niskalenkki - Hallinta kylkimakuulla kohdehenkilön sivulla, massa ylävartalon päällä - Käsivarren kiertäminen pään alta ja toisella kädellä kohdehenkilön käden kontrollointi pitäen lähellä omaa vartaloa, ote kyynärpäästä Kohdehenkilön ollessa vatsallaan, mahdollista ottaa ainoastaan olkalukko ilman pään kontrollia Hallittaessa maassa vartalon massan käyttäminen tärkeää, liikkuminen ja painon siirtäminen tarvittaessa kohdehenkilön toiminnan mukaisesti Liikkumatilan rajoittaminen tärkeää, hallittaessa oltava kiinni kohdehenkilössä Menetettäessä käsien hallinta, pudottautuminen alemmas ja vartalon massan siirtäminen henkilön päälle, soveltaen tarvittaessa sidonta- tai ristiotteita Huomioitava riskitekijät; vältettävä niskan ja kaulan aluetta sekä pistemäistä kuormaa selkärangan tai pään päällä

13 13 (22) 22. Olkalukko, kyynärlukko ja rannelukko - Hallinnassa olevan tai passiivista vastarintaa tekevän kohdehenkilön kontrolloinnin sekä ohjailun apuna voidaan käyttää olka-, kyynär- tai rannelukkoja osaamisen, tilanteen ja vastarinnan laadun mukaisesti. - Kipua tulee tuottaa riittävä määrä vastarinnan murtamiseksi, huomioiden kuitenkin niveliin liittyvät vammamekanismit tai mahdollinen liiallisen kivun aiheuttama vastarinnan lisääntyminen (kivun väistäminen) tai henkilön tarpeeton provosoituminen Olkalukko - Kipu kohdistuu olkaniveleen - Olkavarren nostaminen/työntäminen/kääntäminen päätä kohti - Käsivarsi voi olla suorana tai koukussa - Voidaan käyttää hallittaessa pystyssä/maassa käden ollessa selän takana (kohdat 4 ja 12.1) Olkalukko pyöräyttämällä - Suoritetaan lähtökohtaisesti käsivarren hallinnasta - Kiinnipito ranteesta ja käsivarren kääntäminen kulmaan (noin 90 astetta), sisemmällä kädellä työntäminen/painaminen kohdehenkilön ojentajasta ja horjuttaminen eteenpäin (käsivarren kääntämisessä/työntämisessä voidaan hakea voimaa jaloista) - Työntäneen käden kämmenen siirtäminen kohdehenkilön kyynärtaipeelle ja saman käden ranteen tuominen oman käden kyynärtaipeelle - Kohdehenkilön ollessa etukumarassa ja siirtyminen kiinni kylkeen, selän takana olevan käden kyynärpään tuleminen omaa kehoa vasten - Painon pudottaminen alemmas (hyvä tasapaino) ja toisella kädellä tarttuminen vastakkaisen puolen olkapäästä, hauiksesta tai vaatteesta - Kohdehenkilöä voidaan liikuttaa tai tarvittaessa jatketaan maahanvientinä painamalla suoraan alas lukon tuottamaa kipua ja vartalon massaa hyödyntäen (huomioitava olkaniveleen liittyvä vammamekanismi ja muut turvallisuustekijät) Maahanvienti olkalukolla (vartalokaato) - Hallinta käsivarresta, josta sisemmän käden irroittaminen ja työntäminen suoraksi kohdehenkilön olkapään päältä (tarvittaessa pään pyyhkäisy sivulle) - Astuminen sisemmällä jalalla eteenpäin ja samalla voimakas horjutus liikettä sekä ylävartalon massaa hyödyntämällä - Liikkuminen tiukasti kiinni kohdehenkilön kyljen ja käsivarren väliin nostaen/vetäen

14 14 (22) samalla käsivartta mahdollisimman lähelle omaa rintaa (ranteen kiertäminen) - Etummaisen jalan suoristaminen, vartalon massaa käyttäen istuminen ja kohdehenkilö painaminen maahan vatsalleen Mahdollisuuksien mukaan maahanvientiä tulee pehmentää ottamalla omalla sisemmällä kädellä vastaan - Istuttaessa maassa liikkuminen kiinni kohdehenkilön kainaloon ja nojaaminen eteen (vältettävä nousemista selän päälle - yliheittämisen vaara) - Kyynärpään painaminen lattiaan kohdehenkilön olkapään eteen ja käsivarren vetäminen tiukasti kiinni omaa rintaa vasten - Nostamalla käsivartta ja työntymällä kohdehenkilön pään suuntaan on mahdollista tehdä olkalukko (hallintaa voidaan vahvistaa myös rannelukolla) Sovellus: hallittaessa pystyssä käsivarren kiertäminen kohdehenkilön pään ympäri ja maahanvienti polven kautta (tarvittaessa mahdollisuus päänhallintaan maassa) Kyynärlukko - Kipu kohdistuu kyynärniveleen - Toisella kädellä veto ranteesta ja toisella kädellä samanaikainen painaminen/ työntäminen (painevaikutus) kyynärpäästä - Voidaan käyttää hallittaessa käsistä pystyssä/maassa tai käännettäessä maassa (kohdat 3, 5, 12 ja 18) Maahanvienti kyynärlukolla (käsivarsikaato) - Suoritetaan lähtökohtaisesti paritoimintana - Hallinta käsivarresta, jossa huomioitava olkapääkontrolli - Kohdehenkilön horjuttaminen olkapään terävällä työnnöllä ja samanaikainen vartalon kiertäminen/kumartuminen eteenpäin Sovelluksena painaminen kyynärvarrella kohdehenkilön ojentajasta - Oman vartalon suoristaminen ja painaminen kämmenellä kyynärtaipeesta (kyynärlukko), toisella kädellä ote ranteesta - Liikkuminen nopealla askelluksella eteen/etuviistoon ja siirtyminen olkavarren etupuolelle, vetäminen käsivarresta ja painaminen maahan vatsalleen - Tekniikkaa voidaan soveltaa istuvaan tai polvillaan olevaan kohdehenkilöön

15 15 (22) Rannelukko - Kipu kohdistuu ranneniveleen - Kyynärpään tukeminen jotakin vasten (oma keho, alusta, taso) - Käden vienti kohdehenkilön kämmenselän päälle ja ote rystysten kohdalta, samalla kyynärpään tukeminen jotakin vasten (oma keho, alusta, taso) ja ranteen taivuttaminen alaspäin (vaihtoehtoisesti ylöspäin tai sivulle) - Toisella kädellä kohdehenkilön kontrollointi tai oman otteen vahvistaminen - Voidaan käyttää hallittaessa pystyssä tai maassa, käännettäessä maassa tai sidontojen tukena (kohdat 4, 5, 12, 18 ja 20) 23. Päänhallinta pystyssä - Lähtötilanteessa hallinta takaa (kohta 16) - Käden kiertäminen kohdehenkilön pään ympäri, kyynärtaive kasvojen/leuan kohdalle ja kämmen kohdehenkilön korvalle Vaihtoehtoisesti työntäminen kämmenellä ja pään kääntäminen käden menosuuntaan, jossa pään kontrollia ja tehovaikutusta voidaan lisätä kääntämällä ranteen/kyynärvarren sisäsyrjä vasten poski-/leukaluuta - Otteen tulee olla leukalinjan yläpuolella, kyynärvarsi ei saa olla kaulalla - Toisella kädellä kohdehenkilön käsivarren kontrollointi - Ylävartalon vetäminen tiukasti itseä vasten ja pään liikkeen kontrollointi - Vietäessä maahan hallinnan muuttaminen ristiotteeseen riskien vähentämiseksi, mikäli se on tilanne ja vastarinta huomioiden mahdollista - Hallinnassa on huomioitava puremisen riski 24. Päänhallinta maassa - Hallinnan tavoitteena on vaikuttaminen vartalon massalla painamalla sekä päätä kontrolloimalla ja liikkumista rajoittamalla, varoen kuitenkin äkillisiä liikkeitä/nykäisyjä - Kontrollia ja tehovaikutusta voidaan lisätä kääntämällä ranteen/kyynärvarren sisäsyrjä vasten poski-/leukaluuta - Hallittaessa kohdehenkilö on lähtökohtaisesti vatsallaan - Päänhallintaa voidaan käyttää tehokeinona tilanteessa, jossa henkilöä hallitaan sidontaotteella - Hallinnassa on huomioitava puremisen riski

16 16 (22) Päänhallinta maassa sivulta (sidonta 1) - Hallinta matalassa polviasennossa tai makuulla poikittain kohdehenkilön sivulla - Pään kääntäminen vastakkaiseen suuntaan ja käden vieminen niskan puolelta pään alle kämmen poskea/leukaa vasten - Toinen käsi tukena oman käden alla tai tarvittaessa kohdehenkilön kontrollointi - Painaminen ja vartalon massan käyttäminen Päänhallinta maassa sivulta (sidonta 2) - Hallinta kylkimakuulla kohdehenkilön yläselän päällä - Pään kääntäminen sivulle itseen päin ja käden vieminen niskan puolelta pään alle kämmen poskea vasten - Toinen käsi tukena oman käden alla tai tarvittaessa kohdehenkilön kontrollointi - Painaminen ja vartalon massan käyttäminen 25. Patukka ja sumutin yksin/paritoimintana - Patukan osalta kiellettyjen/sallittujen lyöntialueiden kertaaminen - Sumuttimen osalta käyttöönottotarkastuksen kertaaminen - Patukkaan ja/tai sumuttimeen varautuminen ja kotelointi - Patukan esille ottaminen ja käyttövalmiuteen vieminen (teleskooppipatukka avattuna) - Liikkuminen, patukkaan ja/tai sumuttimeen varautuminen (parina tehtäessä kolmiomalli) - Välineenvaihtoharjoitus patukalla, sumuttimella ja käsiraudoilla (parin kanssa tehtäessä voidaan käyttää peilikuvaharjoitetta) - Välineeseen varautuminen, kotelointi ja kiinnimeno (parina tehtäessä kolmiomalli) - Etäisyyden ottaminen (työntäminen/irtautuminen) ja välineeseen varautuminen - Sumuttimen käytön harjoittelu ja sumutuksen käyttömuodot - Patukalla lyöminen iskutyynyyn (samassa yhteydessä teleskooppipatukan eri avaussuuntien ja avaustekniikoiden sekä sulkemistekniikoiden kertaaminen) Kokonaisharjoite 1 - Kohdehenkilö kauempana, lähestyy uhkaillen ja käsillään huitoen - Puhuttaminen / identifiointi / varoittaminen - Varautuminen sumutteen käyttöön ja esille ottaminen - Sumuttimen käyttäminen -> oma liike taakse / sivuun - Vaikutusten seuraaminen ja arviointi - Sumutus tehoaa, kohdehenkilö lamaantuu ja jää paikoilleen

17 17 (22) - Varautuminen ja valmiusasento pysyy, kommunikointi kohdehenkilölle jatkuu - Liikkuminen ja ympäristön huomiointi, oma sijoittuminen - Pyydetään kohdehenkilöä siirtymään (pois OC-pilvestä) kiinnimenon mahdollistamiseksi - Valmistautuminen kiinnimenoon (ennen kiinnimenoa huomioitava aine välineen kotelointi) Kokonaisharjoite 2 - Kohdehenkilö kauempana, lähestyy uhkaillen ja käsillään huitoen - Puhuttaminen / identifiointi / varoittaminen - Varautuminen sumuttimen käyttöön ja esille ottaminen - Sumuttimen käyttö -> oma liike taakse / sivuun - Vaikutusten seuraaminen ja arviointi - Kohdehenkilö jatkaa liikettä - ei tottele käskyjä - Välineen vaihtaminen teleskooppipatukkaan - Patukan avaaminen ja käytöstä varoittaminen / uhkaaminen - Kohdehenkilö tottelee - valmistautuminen kiinnimenoon (ennen kiinnimenoa huomioitava aina välineen kotelointi) Kokonaisharjoite 3 (maalimiehellä tyyny) - Kohdehenkilö kauempana, lähestyy uhkaillen ja käsillään huitoen - Puhuttaminen / identifiointi / varoittaminen - Varautuminen patukan käyttöön / esille ottaminen - Patukan avaaminen, varoittaminen / uhkaaminen - Kohdehenkilö jatkaa liikettä - ei tottele käskyjä - Etäisyyden ottaminen työntämällä - Oma liikkuminen - kommunikoinnin jatkaminen - lyöntipaikan valinta - Lyöminen patukalla tyynyyn, sovitulle alueelle - liikkuminen pois linjalta - Vaikutusten seuraaminen, tarvittaessa uusi lyönti - Maalimies pysähtyy hyvästä, tarpeeksi tehokkaasta lyönnistä Kokonaisharjoite 4 (maalimiehellä tyyny) - Kohdehenkilö lähellä - käytös muuttuu äkkiä aggressiiviseksi - Etäisyyden ottaminen työntämällä ja oman liikkeen hyödyntäminen - Voimankäytöstä varoittaminen - Kohdehenkilö alkaa lähestyä - OC-sumuttimen ottaminen esille - käyttö - kotelointi ja liikkuminen

18 18 (22) - Vaikutusten seuraaminen - sumutteella ei vaikutusta - Välineen vaihtaminen patukkaan - lyöntipaikan valinta - lyöminen tyynyyn - Vaikutusten seuraaminen ja arviointi - tarvittaessa uusi lyönti - Maalimies pysähtyy hyvästä, tarpeeksi tehokkaasta lyönnistä Edellä esitetyt harjoitteet ovat esimerkkejä, joita voidaan soveltuvin osin hyödyntää voimankäyttövälineiden harjoittelussa tai valita tarpeelliset harjoitteet kohderyhmän tarpeiden mukaisesti. Kyseisiä harjoitteita voidaan käyttää myös vuosittaisen kertauskoulutuksen yhteydessä. TOIMINTA HÄTÄVARJELUTILANTEESSA 1. Kaulan hallinta - Käsivarren vieminen kaulan editse ja tarttuminen toisella kädellä ranteesta tai kämmenestä - Samanaikaisen puristuksen kohdistaminen kyynärvarrella ja hauiksella kaulan sivuille, aiheuttaen painetta kaulan verisuonille - Muistettava puristuksen jaksottaminen ja vaikutusten jatkuva seuranta (esim. laskeminen 1-2-3, otteen keventäminen ja rauhoittelu, ) Kaulanhallinnan kolmiomalli (hallinnan vahventaminen ja pään liikkeen kontrolloiminen) - Kaulalla olevan käden kämmenellä tarttuminen oman käden hauiksesta ja saman käden kämmenen vieminen kohdehenkilön takaraivolle - Hallinnan tiukentaminen vetämällä ja painamalla käsivarsia yhteen - Huomioitava jatkuva vaikutusten seuranta kohdehenkilön toiminnan tarkkailu Huomioitavat turvallisuustekijät koulutettaessa Kaulan hallinta on hätävarjelullinen äärivoimakeino tilanteessa, jossa Rikoslain 4:4 mukaiset hätävarjelun kriteerit ja perusteet täyttyvät. Tämä tarkoittaa, ettei hyväksyttyjen tai muuten lievempien voimankäytön käyttäminen ole mahdollista ja tilanne sekä sen vaarallisuus kokonaisuutena huomioiden, toisin toimimisen mahdollisuutta ei ole olemassa Henkitorveen ei saa kohdistaa suoraa voimaa Päänhallinnasta ei lähtökohtaisesti tehdä maahanvientiä, niskan tai kaulan alueelle kohdistuvan ylimääräisen paineen ja/tai kuormituksen estämiseksi Kohdehenkilön pään ja niskan liikettä tulee mahdollisuuksien mukaan kontrolloida Välineiden käyttäminen kaulan hallinnassa on kiellettyä

19 19 (22) Kaulanhallintaa opetettaessa on koulutuksessa käytävä läpi tekniikan tekemiseen liittyvät riski- ja turvallisuustekijät: Keuhkot Hengityksen estyminen - tukehtuminen Kilpiruston eli aataminomenan tai kieliluun murtuminen Hengitysteiden tukkeutuminen - tukehtuminen ja kuolema Garotti- eli hankarauhaspisteet Heijasteisen sydänpysähdyksen mahdollisuus - kuolema Niskanikamat Nikamien murtuminen äkillisen liikkeen tai nykäyksen seurauksena - halvaantuminen tai kuolema Aivot Kovan puristuksen aiheuttama paineen nousu aiheuttaa verisuonten rikkoutumista päässä tai hyytymien/kalkkeutumien liikkeelle lähtemisen - aivoinfarkti, kallonsisäinen verenvuoto tms. 2. Pään ja ylävartalon suojaaminen - Hyvä tasapaino, leuka kiinni rinnassa, pään suojaaminen kämmenillä ja ylävartalon/kylkien suojaaminen kyynärvarsilla, katse käsien välistä - Kädet lähellä vartaloa, pidetään suojaus tiukkana, torjuvien käsien pieni liikuttaminen/ siirtäminen tarpeen mukaan - Tasapainoinen liikkuminen pois hyökkäyslinjalta sivuttaissuunnassa - Tilanteessa voidaan pyrkiä perääntymään tai etäisyys voidaan rikkoa menemällä kiinni hyökkääjään, jolloin lyöminen ja potkiminen vaikeutuu (kiinnimenossa huomioitava riskit) - Pään/ylävartalon suojaamisessa toteutuu sama perusperiaate jouduttaessa maahan, josta kuitenkin kannattaa pyrkiä pääsemään ylös mahdollisimman nopeasti 3. Etäisyyden ottaminen työntämällä pään alueelle - Toiminta kuten etäisyyden ottamisessa työntämällä voimankäytöllisesti, mutta työntö kohdistetaan pään alueelle, jossa kuitenkin varottava ja vältettävä kaulan/henkitorven aluetta - Työntäminen pään alueelle on vahva tekniikka ja saattaa aiheuttaa vakavia vammoja, mikä on huomioitava tilanteessa ja voiman mitoituksessa

20 20 (22) 4. Kuristuksen estäminen edestä ja takaa - Tilanteessa tärkeää on nopea tilanteen ja hyökkäyksen tunnistaminen sekä reagointi - Kyseessä on vaarallinen hyökkäys, joka toteutuessaan saattaa aiheuttaa hengenvaaran - Leuan painaminen rintaan, käsien nostaminen ylös ja hyvä tasapaino - Pyrittävä reagoimaan soveltuvien ja hyväksyttävin keinoin jo ennen varsinaisen kuristusotteen saamista - Varsinaisessa kuristustilanteessa on toimittava nopeasti ja tehokkaasti otteesta irti pääsemiseksi koska toimintakyky heikkenee nopeasti (tilanteessa on kuitenkin huomioitava puolustettavuusperiaatteen toteutuminen) VOIMANKÄYTTÖ JA HÄTÄVARJELU Voimankäyttö Voimankäyttö voidaan ajatella kokonaisvaltaisena käsitteenä, pitäen sisällään voimankäyttövälineet sekä fyysisen voimankäytön osa-alueet. Voimankäyttöä on Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 17 :n vartijaa ja 48 :n järjestyksenvalvojaa koskeva oikeus heille erikseen määriteltyjen voimakeinojen käyttämiseen tai Rikoslain 4:4 hätävarjelusäännöksen mukainen puolustusteko. Voimankäyttö voidaan kohdistaa henkilöön konkreettisesti fyysistä voimaa käyttäen tai vartijan ja järjestyksenvalvojan käyttöön hyväksyttyjen voimankäyttövälineiden avulla. Yleisesti ottaen voimankäyttö ilmenee käsitteenä käytettäessä nimenomaisesti fyysistä voimaa, sisältäen vastarinnan murtamiseksi käytettäviä erilaisia fyysisiä voimakeinoja. Käytännössä voimankäyttö kuitenkin kokonaisuudessaan sisältää yhtälailla erilaisten voimankäyttövälineiden, kuten käsirautojen, sumuttimen, patukan tai ampumaaseen käyttämisen. Voimakeinojen käyttäminen Voimakeinojen käyttösäännöksellä pyritään turvaamaan vartijalle tai järjestyksenvalvojalle määrätyn tehtävän suorittaminen. Vartija tai järjestyksenvalvoja voi hänelle erikseen määriteltyä työtehtävää suorittaessaan käyttää voimakeinoja, jos henkilö vastarintaa tekemällä koettaa välttää pääsyn estämisen, poistamisen, kiinni ottamisen, turvallisuustarkastuksen suorittamisen tai pakenemisen estämisen. Voimakeinoja käytettäessä on huomioitava käytettävien keinojen tarpeellisuus sekä puolustettavuus suhteessa henkilön käyttäytymiseen, tehtävän tärkeyteen ja kiireellisyyteen, vastarinnan vaarallisuuteen sekä muihin olosuhteisiin. Voimakeinojen käytön tulisi olla hyväksyttyä, suoritusvarmaa ja seurauksiltaan ennustettavaa.

21 21 (22) Fyysinen voimankäyttö ja fyysiset voimakeinot Fyysisiä voimakeinoja käytettäessä pääperiaatteena ja tavoitteena on henkilön kontrollointi sekä hallinta konkreettisesti fyysistä voimaa käyttäen. Käytännössä tämä tarkoittaa ensisijaisesti oman henkilökohtaisen voiman ja vartalon massan hyödyntämistä, minkä lisäksi oma osaaminen, tilanne ja vastarinnan laatu huomioiden henkilöä voidaan ohjailla erilaisten lukko- tai kontrollitekniikoiden tuottaman kivun avulla. Toiminta hätävarjelutilanteessa Työtehtävässään vartija tai järjestyksenvalvoja saattaa joutua hätävarjelutilanteeseen, jossa voimakeinojen käyttö ei ole mahdollista voimakeinojen käytöstä annetun lain tarkoittamalla tavalla. Hätävarjelutilanteessa kyse on useimmiten yllätyksellisestä ja ennalta-arvaamattomasta tilanteesta, johon vartija tai järjestyksenvalvoja joutuu nopeasti reagoimaan. Hätävarjelutilanteessa tapahtuvassa puolustusteossa, vaikeasta tilannekontrollista huolimatta, tulisi pystyä arvioimaan toimenpiteidensä tarpeellisuus ja suhteellisuus sekä koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella mitoittaa käytettävät keinot asianmukaisesti. Tilanteessa tulisi lisäksi arvioida mahdollisuus irtaantumiseen ja etäisyyden ottamiseen sekä tämän jälkeiseen voimankäyttövälineiden käyttöön, pyrkien kääntämään alkanut hätävarjelutilanne voimakeinojen käyttötilanteeksi. Voimakeinojen käyttöoikeus ja suhde hätävarjeluun Vartijalla ja järjestyksenvalvojalla on kaikkien kansalaisten tavoin oikeus hätävarjelusäännöksen mukainen oikeus puolustustekoon. Työtehtävää suorittaessaan vartija tai järjestyksenvalvoja saattaa joutua tilanteeseen, jossa kyseessä ei enää niinkään ole määrätyn työtehtävän suorittaminen, vaan hänen itsensä tai toisen suojaaminen oikeudettomalta hyökkäykseltä. Tällaisessa tilanteessa vartijan tai järjestyksenvalvojan puolustustekoa voidaan arvioida hätävarjeluoikeuden nojalla, vaikkakin heille toimivaltansa puolesta säännellyn voimakeinojen käyttöoikeuden ja jokaisella kuuluvan puolustautumisoikeuden välinen raja saattaa jäädä vaikeasti täsmennettäväksi. Hätävarjeluoikeuden voidaan katsoa liittyvän tilanteisiin, jossa kyseessä ei enää niinkään ole määrätyn työtehtävän suorittaminen vaan tilanne, jossa vartijan tai järjestyksenvalvojan on turvauduttava puolustustekoon oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi muutoin, kuin yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 17 :n tai 48 :n tarkoittamalla tavalla. Koska vartijalle ja järjestyksenvalvojalle on kuitenkin säädetty erillinen oikeus voimakeinojen käyttöön, kaventaa se käytännössä heidän oikeuttaan hätävarjeluun suhteessa muihin kansalaisiin, joilla erillistä oikeutta voimakeinojen käyttöön ei ole olemassa. Tilanteessa, jossa vartija tai järjestyksenvalvoja turvautuu lailla heille säädettyyn voimakeinojen käyttöoikeuteen, tarkoittaisi se muiden henkilöiden osalta välitöntä hätävarjeluoikeuteen turvautumista. Voimakeinoja käytettäessä tai hätävarjelun mukaisessa puolustusteossa vartijalta tai järjestyksenvalvojalta koulutuksensa ja työtehtävänsä puolesta kuitenkin odotetaan erityistä harkintaa, toiminnan oikeaa mitoittamista ja puolustet-

22 22 (22) tavuutta. Tässä materiaalissa toimintaa hätävarjelutilanteessa käsitellään sekä hyökkäävän että puolustautuvan osapuolen kannalta. Tietyissä tilanteissa vartija tai järjestyksenvalvoja voi joutua suojautumaan esimerkiksi lyöntejä tai potkuja vastaan, mutta yhtälailla puolustusteossa joutua käyttämään tällaista keinoa hyökkäyksen torjumiseksi. Koulutettaessa voimakeinojen käyttöä tai toimintaa hätävarjelutilanteissa, kouluttajan on erityisen tarkasti huomioitava ja tuotava esille onko kyseessä fyysisen voimankäytön harjoittelu vai toiminta hätävarjelutilanteessa.