Toimintakertomus Mäntykankaan koulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus 2008. Mäntykankaan koulu"

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2008 Mäntykankaan koulu

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. STRATEGIA, HALLINTO JA TYÖRYHMÄT Toiminta-ajatus Arvot Visio Hallinto Johtokunta Koulun työryhmät MÄNTYKANKAAN KOULUN TOIMINTA Oppilaiden perusopetus Kuntoutus Oppilaskoti OHJAUS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA Koulutustoiminta Tilapäisen opetuksen jaksot ja ohjaustoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta, tilapäinen hoito Sopeutumisvalmennuskurssitoiminta Tutustumis- ja vierailukäynnit Tilojen vuokraus LAADULLISET TAVOITTEET Laatutyö ja itsearviointi KEHITTÄMISHANKKEET Yhteiset kehittämishankkeet Kansainväliset hankkeet MÄÄRÄRAHAT HENKILÖKUNTATILASTOT TYÖTERVEYSHUOLTO...25 Kannen maalaus Sonja Hokkanen Jouluporo

3 1. STRATEGIA, HALLINTO JA TYÖRYHMÄT 1.1. Toiminta-ajatus Mäntykankaan koulu on erityisopetuksen ja kuntoutuksen palvelukeskus. Se tarjoaa laadukasta, monipuolista ja yksilöllistä erityisopetuksen, kuntoutuksen ja terveydenhoidon erityisosaamista liikuntavammaisille, pitkäaikaissairaille sekä neurologisesti sairaille lapsille ja nuorille. Ohjaus- ja tukipalveluiden piirissä ovat myös lapset ja nuoret, joilla on lievempiä neurologisen kehityksen erityisvaikeuksia. Palveluja tarjotaan myös edellä mainittujen lasten ja nuorten perheille sekä heidän kanssaan työskenteleville henkilöille. Opetusministeriö on määrännyt päätöksellään (217/530/2005) Mäntykankaan koulun tehtäväksi järjestää toiminta-ajatuksessa mainituille lapsille ja nuorille esiopetusta, perusopetusta ja lisäopetusta sekä opetukseen liittyviä tukipalveluita. Tukipalveluina ovat: - oppimisvalmiuksia tukeva kuntoutus - opetukseen ja kuntoutukseen liittyvät kehittämistehtävät - ohjauksen antaminen ja koulutuksen järjestäminen - tilapäisen opetuksen ja kuntoutuksen järjestäminen - asiantuntija-avun antaminen mm. koulu - tukseen ja kuntoutukseen sekä jatkoopintoihin liittyvien suunnitelmien laadinnassa Mäntykankaan koulun perustoiminta muodostuu neljän toimintayksikön tehtävistä. Opetuksesta vastaavat apulaisrehtori, opettajat ja opetuksessa avustava henkilöstö. Kuntoutuksesta ja terveydenhoidosta vastaavat erikoislääkäri, erityistyöntekijät ja sairaanhoitajat. Oppilaskodin toiminnasta vastaavat oppilaskodin johtaja ja henkilöstö. Sisäisistä palveluista vastaavat talouspäällikkö ja toimisto-, keittiö- ja kiinteistönhoitohenkilöstö Arvot Mäntykankaan koulun arvoina ovat oppilaskeskeisyys ja turvallisuus. Oppilaskeskeisyydellä tarkoitetaan moniammatillista, palveluhenkistä ja joustavaa toimintaa oppilaan parhaaksi yhdessä oppilaan perheen kanssa. Oppilaan psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä kehitystä ja kasvua tuetaan arvostamalla jokaisen oppilaan yksilöllisyyttä ja erilaisuutta huomioiden hänen lähiympäristönsä. Turvallisuus on oppilaiden ja henkilöstön luottamuksellista yhteistyötä avoimessa ja myönteisessä ilmapiirissä. Jokainen työntekijä sitoutuu tehtäviinsä tiedostaen yhteisen vastuunsa. Työntekijät tukevat ja auttavat toisiaan, jotta oppilaiden ja henkilöstön toiminta on turvallista kaikissa päivän tilanteissa Visio Mäntykankaan koulu tukee sekä Mäntykankaan koulussa että lähikoulussa opiskelevan erityistä tukea tarvitsevan oppilaan oppimista ja kuntoutumista yhteiskunnallisen tasavertaisuuden saavuttamiseksi. Opetus- ja kuntoutustyötä tekemällä sekä henkilöstöä kouluttamalla taataan ajanmukainen tieto ja taito, jotta erityistä tukea tarvitseva oppilas selviytyy arjesta. Mäntykankaan koulu on Itäja Keski-Suomen alueen osaava ohjaus- ja resurssikeskus Hallinto Mäntykankaan koulu on Opetushallituksen alainen erityisopetuksen ja kuntoutuksen ohjaus- ja palvelukeskus, jonka toiminta-alueena on Itä- ja Keski-Suomi. Koulun toimintaa ohjaavat perusopetuslaki (628/98) ja -asetus (852/98), sekä opetusministeriön päätös opetuksen järjestämisestä valtion oppilaitoksessa. Mäntykankaan koulun uusi johtosääntö tuli voimaan Uuden johtosäännön myötä johtaja nimike vaihtui rehtoriksi, pedagogisen johtajan nimike muuttui apulaisrehtoriksi. Johtosäännön mukaan koulun rehtori johtaa, valvoo ja kehittää koulun sekä ohjaus- ja palvelukeskuksen toimintaa. Rehtori vastaa toiminnan tuloksellisuudesta sekä resurssien tehokkaasta käytöstä Johtokunta Koulussa on johtokunta, jonka toimiaika on neljä vuotta. Johtokunnan tehtävät määräytyvät uuden johtosäännön mukaisesti ja opetusministeriön päätöksellä, eräiden valtion oppilaitosten johtokunnista (384/99). Koulun johtokuntaan kuuluu kahdeksan jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Johtokunnan kahdeksasta jäsenestä kolme on ns. asiantuntijajäsentä edustaen koulun toiminnan tärkeimpiä alueita: perusopetusta, lääkinnällistä kuntoutusta ja terveydenhoitoa sekä sosiaalista kuntoutusta. Oppilaiden huoltajien edustajia on kolme. Lisäksi koulun johtokuntaan valitaan opettajakunnasta ja muun henkilökunnan keskuudesta yksi jäsen ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. 1

4 Johtokunnan jäsenet ja varajäsenet Varsinainen jäsen Asiantuntijajäsenet: Puheenjohtaja Professori Juhani Laurinkari Varapuheenjohtaja Perusopetusjohtaja Kari Raninen Kuntoutusylilääkäri Eeva Leino Oppilaiden vanhemmat: Luokanopettaja Päivi Hämäläinen Opettaja Merja-Liisa Räikkönen Ostosihteeri Anu Kakkonen Koulun henkilökunta: Erityisluokanopettaja Jukka Vetoniemi Hoitaja Jouko Tirkkonen Henkilökohtainen varajäsen Kehitysvammahuollon päällikkö Tapio Immonen Rehtori Pirjo Väisänen Lastenneurologian erikoislääkäri Pekka Nokelainen Sosiaalityöntekijä/omaishoitaja Maarit Hämäläinen Opistoupseeri Panu Laitti Myyntipäällikkö Erkki Kujapelto Erityisluokanopettaja Kristiina Jokinen palkaton virkavapaus Hoitaja Helena Vaittinen 1.5 Koulun työryhmät Johtoryhmä suunnittelee, koordinoi ja kehittää koulun toimintoja sekä käsittelee koulun toiminnan kannalta tärkeät asiat. Oppilashuoltoryhmä käsittelee oppilaan koulunkäyntitilannetta, koulunkäynnissä ilmeneviä ongelmia sekä pyrkii löytämään toimintatapoja ongelmatapauksissa. Oppilashuoltoryhmä tekee yhteistyötä tarvittavien ulkopuolisten tahojen kanssa. Oppilaanohjauksen työryhmän tehtävänä on kehittää moniammatillisesti oppimaan oppimista sekä suunnitella erilaisia malleja oppilaanohjauksen kehittämiseen ja käyttöön. Työryhmä seuraa ja arvioi oppilaan etenemistä oman opinto-ohjelmansa mukaisesti sekä osallistuu erilaisten koulutuskokeilujen ja vierailujen suunnitteluun. Ohjaus- ja palvelukeskustyöryhmä (OPA) linjaa koulun ohjaus- ja palvelukeskustoiminnan. Kuntoutus- ja kouluarviotyöryhmä käsittelee kuntoutus- ja kouluarviojaksoja ja -käyntejä koskevat lähetteet. Päätöksen jaksolle tai käynnille ottamisesta tekee koulun erikoislääkäri. Koulupaikkatyöryhmän tehtävänä on suunnitella mm. koulupaikka-arviojaksolla olevien lasten/nuorten tulevaa koulunkäyntiä. Täydennyskoulutustyöryhmä suunnittelee ja järjestää koulutusta opetus-, hoito-, kuntoutus- ja päiväkotihenkilöstölle. Laatutyöryhmän tehtävänä on kehittää, ohjata ja seurata sisäistä laadunarviointia, kehittää arviointimenetelmiä, suorittaa tarvittavia arviointia sekä raportoida niiden tuloksista. Tieto- ja viestintästrategiatyöryhmä suunnittelee Mäntykankaan koulun tietotekniikkaratkaisujen linjauksen sekä henkilöstön tietoteknisen koulutuksen. Yhteistyötoimikunta vastaa henkilökunnan yhteistoiminnasta sekä yhteistoimintaa koskevan lain ja asetuksen noudattamisesta. Työsuojelutoimikunnan tehtävänä on edistää työpaikan turvallisuutta ja terveyttä sekä työntekijöiden työkykyä ja -vireyttä ylläpitävää toimintaa. UPJ - työryhmät 2

5 2. MÄNTYKANKAAN KOULUN TOIMINTA Mäntykankaan koulu toimii aktiivisesti Valteri-palveluverkostossa, jonka yhteisenä tavoitteena vuoden 2008 aikana on ollut käytänteiden ja palveluiden yhtenäistäminen. Valteri-palvelu verkosto on organisoitunut eri työryhmiin, joissa Mäntykankaan koululla on ollut edustus (johto-, kehittämis-, tekninen-, koulutus- ja oppimista tukeva kuntoutustyöryhmät). Koulun ohjauspalveluhenkilöstö osallistui Valteri-ohjauspäiville Ruskeasuon koululla elokuussa Mäntykankaan koulun johtamisessa tilanne oli muutoksessa vuonna 2008 ja vaati koko henkilöstöltä voimavaroja. Koulun johtaja Kaarina Leskinen siirtyi eläkkeelle maaliskuun alusta lähtien. Koulun johtosääntö, jossa johtaja-nimike muutettiin rehtori-nimikkeeksi, uudistettiin johtokunnassa, ja uusi johtosääntö tuli voimaan lokakuun alussa Johtokunta valitsi uuden rehtorin marraskuussa Koulu tarkensi vuonna 2008 toimintastrategiaansa sekä varsinaisen opetustoiminnan että ohjaus- ja palvelukeskustoiminnan osalta. Koulussa toimiva ohjaus- ja palvelukeskuksen työryhmä suunnitteli ja linjasi koulun ohjauspalveluja sekä strategian ja markkinointisuunnitelman mukaista toimintaa kehitettiin. Kouluun perustettiin määräaikainen ohjaavan opettajan virka, jossa tehtävänä oli mm. koulutusten koordinointi. Ohjaustyötä jatkettiin myös entisellä henkilöstöllä nimetyn ohjaushenkilöstön lisäksi. Koulussa aloitettiin joulukuussa 2008 henkilöstön osaamiskartoituksen suunnittelu, kartoitus toteutetaan vuoden 2009 alussa. Valteri-koulujen yhteinen palvelukykytutkimus toteutettiin syksyllä Koulussa opiskelevien oppilaiden huoltajille suunnattu palvelukykytutkimus toteutettiin jokaisessa koulussa. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida valtion erityiskoulujen oppilaiden ja heidän huoltajiensa tyytyväisyyttä koulujen palvelutasoon, palvelun laatuun ja toiminnan kykyyn vastata tarpeisiin. Tutkimus suunnattiin kaikille kouluissa opiskelevien oppilaiden vanhemmille. Tutkimuslomake pohjautuu FCG Efekon koulujen palvelukyvyn mittaamiseen suunniteltuun lomakkeeseen, joka muokattiin erityiskoulujen tarpeisiin sopivaksi. Seuraavassa palvelukykytutkimuksen väittämäryhmä opetus: Mäntykankaan koulun palvelukykytutkimuksen vastausprosentti oli hieman yli 76 %, jota voidaan pitää hyvänä vanhempien osallistumisena kyselyyn. Vanhemmat arvioivat koulun palvelukyvyn olevan hyvä kaikilla koulun toiminta-alueilla. Koulu otti kehittämisen kohteeksi HOJKSin tavoitteiden toteutumisen ja HOJKSin tavoitteiden toteutumisen arvioinnin. Mäntykankaan koulu Kaikki erityiskoulut 1 Toisen kotimaisen kielen opetuksen laatu 4,23 3,98 2 Vieraiden kielten opetuksen laatu 4,36 4,06 3 Matematiikan opetuksen laatu 4,57 4,25 4 Ympäristö- ja luonnontiedon, biologian ja maantiedon opetuksen laatu 4,38 4,25 5 Fysiikan ja kemian opetuksen laatu 4,50 4,20 6 Historian ja yhteiskuntaopin opetuksen laatu 4,43 4,11 7 Uskonnon / elämänkatsomustiedon opetuksen laatu 4,43 4,10 8 Oppilaanohjauksen laatu 4,53 4,16 9 Taideaineiden opetuksen laatu 4,59 4,25 10 Taitoaineiden opetuksen laatu 4,48 4,37 11 Toiminta-alueittain järjestetyn opetuksen laatu 4,41 4,17 12 Opetusmateriaalin riittävyys 4,27 4,26 13 Opetusmateriaalin monipuolisuus 4,27 4,22 14 Tutustumiskäynnit ja opintoretket 4,41 4,34 15 Erilaisten opetusmenetelmien käytön monipuolisuus 4,48 4,22 16 Tukiopetuksen riittävyys ja laatu 4,00 4,06 17 Muiden opetuksen tukimuotojen riittävyys ja laatu 4,56 4,13 18 Kuntoutussuunnitelmatyö 4,33 4,11 19 Kuntoutuksen toimintatapa 4,33 4,09 3

6 Palvelukykytutkimus/opetus Palaveri Itä-Suomen kansanedustajien kanssa Koulu teki yhteistyötä eri tahojen kanssa. Kouluvierailuilla Mäntykankaan koululla kävi Pohjois-Savon kansanedustajia joulukuussa. Edustajien vierailun aikana heille kerrottiin koulun toiminnasta ja tuotiin esille yhteistä Valteri-palveluverkostoa. Koulu osallistui Vaikeavammaisten yhteiskunnallisen tasa-arvon ja osallisuuden kehittämisen (VAVA II) -hankkeeseen, joka alkoi joulukuussa Hankkeeseen osallistuu 10 organisaatiota Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueelta. Mäntykankaan koulu on suunnitellut hanketta yhdessä projektia hallinnoivan Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kanssa. Hanketta rahoittaa Itä-Suomen lääninhallitus ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Koulu osallistuu projektiin kehittämällä valmentava II-koulutuksen opetusmateri aalia ja yhtenäisiä arviointimenetelmiä ja -kriteereitä. Koulu on toiminut Itä-Suomen YTRY-työryhmässä, jonka jäsenyys antaa mahdollisuuden kehittää mm. koulutustoimintaa. Koulu on myös mukana TATU ry:n vammautuneen lapsen "Palvelupolku"-projektin prosessimallin luomisessa, VLK ry:n (Vajaaliikkeisten kunto ry - Bot för Röselsehindrare ry) Kuopion asiantuntijatoiminnassa ja "Lapsen ja nuoren hyvän kuntoutuksen toteutuminen palveluverkostossa" -projektissa ( ). 2.1 Oppilaiden perusopetus Mäntykankaan koulussa voi opiskella esi-, perus- ja lisäopetuksessa. Koulun opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnallisen opetussuunnitelmien perusteisiin, sisältää yleisen osan ja moduuliosan. Jokaiselle koulun oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Koulu tarjoaa oppilaan oppimista tukevaa kuntoutusta. Koulussa laaditaan vuosittain lukuvuosisuunnitelma, jossa kerrotaan koulun toiminnasta. Oppilaaksi Mäntykankaan kouluun hakeudutaan koulupaikka-arviojakson kautta. Esiopetus Mäntykankaan koulun esiopetus toimii kiinteässä yhteistyössä muun perusopetuksen kanssa ja noudattaa koulun opetussuunnitelmassa olevia kasvatustavoitteita. Esiopetuksessa lapsi oppii leikin ja toiminnan avulla itsenäisyyttä, sosiaalisuutta, tiedollisia taitoja ja saa tunne-elämälleen vahvuutta. Lapsen koko persoonallisuus kehittyy yhdessä toimimisen ja oppimisen myötä. Esiopetus kestää kaksi vuotta. 4

7 Koulun pedagogisessa toiminnassa vuoden 2008 aikana opetuksen kehittämisen painoalueena on ollut kognitiivisten taitojen kehittäminen kuntouttavan opetuksen keinoin sekä toiminta-alueittain tapahtuvassa että yksittäisten oppiaineiden opetuksessa. Opetuksessa on otettu kyvyt haltuun. Koulussa opiskeli vuonna 2008 keväällä 43 oppilasta ja syksyllä 42 oppilasta. Opetusryhmiä oli kahdeksan, joista seitsemän koulun varsinaisille oppilaille ja yksi kuntoutus- ja kouluarviojaksolla oleville oppilaille. Oppilashuolto Tarkkaa työtä eskarissa Perusopetus vuosiluokat Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa otetaan huomioon varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta rakennetaan ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8-9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja mahdollisimman itsenäiseen elämään sekä kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Lisäopetus Oppilashuoltoryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja käsitellyt kunkin oppilaan koulunkäynnin sen hetkistä tilaa, oppilaan koulunkäynnissä ilmeneviä ongelmia tai pulmatilanteita sekä pyrkinyt löytämään toimintatapoja ongelmatapauksissa. Koulussa on ollut käytössä "Huolen harmaa vyöhyke" -lomake, jonka avulla päästään tarttumaan oppilaan koulunkäynnissä ilmeneviin vaikeuksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja seuraamaan tilanteen korjaantumista. Oppilashuollon kautta on järjestetty mm. psykiatrisia konsultaatioita. Jatko-opinnot Lisäopetuksen tärkeänä tavoitteena on luoda kullekin opiskelijalle opiskeluvuoden aikana jatkomahdollisuus joko opiskeluun tai tuettuun asumiseen painottaen kuitenkin jatko-opintoja. Mäntykankaan koulun lisäopetuksen tavoitteena on kunkin opiskelijan henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen tukeminen ja valmentautuminen jatko-opintoihin ja tulevaan elämään. Lisäksi tavoitteena on oppia itsenäisyyttä ja vastuullisuutta sekä oppia sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Opiskelu tapahtuu henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja luokan yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Lisäopetusluokan toimintaan kuuluvat erilaisiin jatkokoulutus- ja asumismuotoihin tutustumiset. Asumisharjoittelu on tärkeä osa lisäopetusvuoden opiskelua. Lisäopetusvuoden aikana moniammatillinen työryhmä järjestelee opiskelijoiden jatko-opintoihin ja muihin suunnitelmiin liittyviä asioita yhdessä opiskelijan ja hänen perheensä kanssa. Opetustoiminta 2008 Mäntykankaan koulun lukuvuoden 2008 teemana oli yhteisöllisyys. Yhteisöllisyyttä lisättiin mm. koko henkilöstön ryhmäytymistapahtumalla. Henkilöstökokouksia pidettiin säännöllisesti tiedottamisen ja henkilöstön välisen vuoropuhelun mahdollistamiseksi. Oppilaiden vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistettiin ottamalla käyttöön Pedanet-reissuvihko osana kodin ja koulun yhteistyötä. Syksyn vanhempainpäivän teemana oli "Esteettömyys luonnossa". Koulun väki ja vanhemmat osallistuivat tapahtumaan Rautavaaran Metsäkartanolla. Vanhempainpäivänä Metsäkartanolla 5

8 Opettajat ja opetusryhmät vuonna 2008 Opettaja Kevätlukukausi 2008 opetusryhmä oppilaita Syyslukukausi 2008 opetusryhmä oppilaita Aini Sutinen E1, E2, 1. 4 E1, E2, 1. 5 Marja-Leena Penttinen 2., 3., , 2., 3., 4.,5. 8 Liisa Pentikäinen - 4., 6., 7. 5 Heikki Koistinen 4., 5., 6., , 6. 6 Maritta Kaitasuo 6., 6., Anna Leskinen - 7., 8., 9. 5 Leena Paasu Markku Piilonen 7., 8., 9. 6 integraatio-opetus Jukka Vetoniemi - - Jussi Väänänen lisäopetus 10 lisäopetus 8 Kristiina Jokinen integraatio-opetus - Osmo Vesakas (matem, fy, ke) päätoiminen tuntiopettaja päätoiminen tuntiopettaja yhteensä Oppilaiden saama opetus viikossa luokittain: Luokka h/kevät 2008 h/syksy 2008 E lisäopetus Asumisharjoittelu Asumisharjoittelu on itsenäisen asumisen harjoittelua turvallisessa ja tätä tarkoitusta varten suunnitellussa ympäristössä. Tavoitteena on, että nuori tiedostaa oman avustustarpeensa, osaa ohjata avustajiaan, selviytyy mahdollisimman itsenäisesti ja harjoittelee itsenäiseen asumiseen liittyviä päivittäisiä toimintoja. Jakson pituus on 5 tai 10 vrk. Jakson alussa tehdään alkuarviointi, ja jakson tavoitteet ja sisältö suunnitellaan jokaisen nuoren kanssa yksilöllisesti. Valinnaisaineiden opetus ja kerhotoiminta Vuonna 2008 oppilaat opiskelivat valinnaisaineina kuvataidetta, kotitaloutta, liikuntaa, tieto- ja viestintätekniikkaa, musiikkia, käsitöitä ja saksan kieltä. Tärkeä projekti vallinnaisaineiden tunneilla oli Kulttuurirahaston avustuksella toteutettu poikkitaiteellinen luovuusprojekti, jossa oppilaat tuottivat kirjallisen ja kuvallisen yhteisproduktion. Lisäopetusluokan opiskelussa tehtiin 13 erilaista koulutuskokeilua sekä 40 tutustumista eri jatko-opintopaikkoihin (Bovallius-ammattiopisto, Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus, Kuhankosken erityisammattikoulu, Luovin ammattiopisto, Pieksämäen sisälähetysseuran oppilaitos, Portaanpään kristillinen opisto, Savon ammattija aikuisopisto, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto ja Varkauden ammattikoulu). Keväällä 2008 aikaisemmin Mäntykankaan koulun perusopetuksen käynyt opiskelija kirjoitti ylioppilaaksi ja opiskelee parhaillaan Helsingin yliopistossa. Samoin tukijaksoilla käynyt opiskelija kirjoitti ylioppilaaksi. Junior Games -kisojen uintikilpailu 6

9 Englannin tunnilla Soitan kuvionuottien avulla Kerhoja järjestettiin leikin ja bändimusiikin tiimoilta keväällä. Tavoitteena olivat musiikillisten elämysten tuottaminen, laulaminen, bändisoitto ja roolin ottaminen leikissä sekä toimiminen muiden leikkijöiden kanssa yhdessä. Syksyn 2008 aikana toteutui SIU:n kisoihin valmentava kerho, jossa harjoiteltiin Suomen invalidien urheiluliiton järjestämien Junior Games -kisojen lajeja. Tavoitteena oli kisalajien hallinta. Oppilaskunnan toiminnan kehittäminen Oppilaskuntatoimintaa on kehitetty oppilaiden osallisuuden kasvattamiseksi. Koulun jokaiselta luokka-asteelta on ollut edustaja oppilaskunnassa, joka on paneutunut demokraattisen päätöksenteon periaatteisiin. Painopistealueina ovat olleet yhteisöllisen toimintakulttuurin toimintamallit. Oppilaat ovat jakaneet kokemuksia ja arvioineet toiminnan toteutusta oppilaskuntapalavereiden yhteydessä. Oppilaskunta järjesti mm. taksvärkkitapahtumia, joihin koko koulun väki osallistui. Yhteistyö vanhempien kanssa Vuonna 2008 esi- ja alakoululaisten vanhemmille suunnattuja te tapäiviä järjestettiin kahdesti. Keväällä käsiteltiin tietokoneen hyötyjä ja haittoja sekä vanhemmuutta ja puolisona olemista. Syksyllä jatkettiin aihetta tietokoneen hyödyntämisestä opetuksessa ja keskusteltiin ryhmässä perheen arjen hallinnasta. Joustoluokkayhteistyö Yhteistyötä Kalevalan koulun ja Männistön esikoulun kanssa jatkettiin vuonna Yhteistyössä koululta ovat olleet mukana esi 1.-luokan oppilaat opettajineen ja avustajineen. Yhteistyö tapahtui molemmilla kouluilla vuorotellen. Yhteistyö on sisältänyt oppilaita yhdistäviä oppimistilanteita. Kuntouttava äidinkielen opetus - Aapinen alkaa A:sta ja päättyy A:han Äidinkielen opetuksen perustana on ollut oman kielen löytyminen. Opetuksessa on käytetty menetelmää, jonka mukaan alkuvaiheessa tehostetaan muistin, etenkin työmuistin, käyttöä, panostetaan nopeaan nimeämiseen, fono - logiseen tietoisuuteen, visuaalisen erottelukyvyn kehittymiseen ja dekoodauksen periaatteen ymmärtämiseen. Ylemmillä luokilla äidinkielen kuntouttavan opetuksen osalta on painotettu suomen kielen sanavaraston ja oikeinkirjoituksen, sekä lukusujuvuuden lisäämistä erityisesti reaaliaineet huomioiden. Oppilaan kommunikaation ja oman kielen kehittymiseen on panostettu erityisesti. Matematiikan kuntouttava opetus - Ensin pittää miettiä Matematiikan opiskelussa on opiskeltu spiraaliperiaatteen mukaisesti matematiikan ydinaineksia, perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisten sisältöjen kautta. Tämä tarkoittaa, että uutta opitaan, entisen jo hyvin hallitun perusaineksen päälle. Kuntouttava kielten opetus - Hello, my name is Liisa! Vieraiden kielten opetuksessa ja opiskelussa on painopisteenä ollut kuvallisen ja sanallisen viestinnän avulla tapahtuva käsitteiden oppiminen. Keskeisinä sisältöinä ovat olleet jokapäiväiseen elämään liittyvät teemat, vieraisiin kulttuureihin tutustuminen sekä kieliopilliset kielen perusrakenteet. Opetuksessa on käytetty oppilaiden itsensä tekemiä kielenopiskelun vihkoja, joissa on kuvasanastoja ja erilaisia kielioppitehtäviä visuaalisessa muodossa helposti jäsenneltynä. Koulun vieraan kielen teemana on ollut minä vieraan kielen taitajana. Kielten tunneilla on opiskeltu ryhmässä asioita yksilöllisten tavoitteiden mukaan. 7

10 Musiikkikasvatuksen kuntouttavat elementit - "Kuvionuoteissa punainen ympyrä on nuotti nimeltä C" Musiikki on tärkeä osa Mäntykankaan koulun oppimista. Päivittäisessä opetuksessa on käytetty paljon oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun ja osallisuuden kehittämistä. Musiikin avulla voidaan kehittää oppilaan sensorisen integraation taitoja ja tukea esim. luku- ja kirjoitustaidon taustalla olevien tekijöiden kehittymistä. Musiikin opetuksessa on osallistuttu erilaisten instrumenttien soitonopiskeluun kuvionuottimetodin avulla, joka on mahdollistanut myös oppilasryhmissä tapahtuvan yhteismusisoinnin. Koulussa järjestettävät juhlat ja muut teematapahtumat ovat olleet tärkeä osa oppilaiden yhteismusisointitaitojen, esiintymisvalmiuksien ja yhteisöllisyyden kehittämistä. Kognitiivisten taitojen kehittäminen tietokoneavusteisessa oppimisympäristössä Tietokoneavusteista oppimisympäristöä on käytetty hyväksi lähes kaikkien oppiaineiden opiskelussa. Tietokoneavusteinen opetus tukee oppimista tarjoamalla motivoivan ja monikanavaisen oppimisympäristön. Tietokoneen käyttö apuvälineenä toiminnassa ja kommunikoinnissa mahdollistaa itsenäisen suoriutumisen, työskentelyn ja luomisen. Yhteistyö fysio-, puhe- ja toimintaterapian kanssa luo edellytyksiä yksilöllisten tilanteiden ratkaisemiseksi, esim. kommunikointi, sähköpyörätuolin hallinta ja tietokoneen ohjaaminen ergonomiset tekijät huomioiden. Yksilöllisten kytkin- ja apuohjelmasovellusten avulla voidaan itsenäistävä ja osallistava oppiminen toteuttaa haasteellisissa tilanteissa. Soveltava liikuntakasvatus Liikunta on oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastustoimintaa ja terveitä elämäntapoja. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien ja rajoitteiden huomioimista. Mäntykankaan koulun liikuntakasvatuksessa jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduiksi. Liikuntatunnilla kaikkien lasten tasa-arvoinen osallistumismahdollisuus erilaisiin ja monipuolisiin liikuntamuotoihin on olennainen osa soveltavaa liikunnanopetusta. Liikuntatunneilla on harrastettu liikuntaa monipuolisesti huomioiden se, että liikunta on väline omaan itseensä tutustumiseen, oppimisvalmiuksien kehittämiseen, itsetunnon kasvattamiseen ja terveyttä edistävän elämäntavan omaksumiseen. Ruokailukäytänteet ja arjenhallinta Koululle on suunniteltu yhteiset käytänteet ruokailuun KP- periaatteiden mukaisesti (Konduktiivinen Pedagogiikka). Toiminnassa huomioidaan oppilaiden mahdollisimman omatoiminen ruokailu, hyvät ruokailutavat ja terveellisen ruokailun merkitys. Oppilaille on suunniteltu myös henkilökohtaiset tavoitteet ja käytänteet, joita oppilaat noudattavat sekä kouluruokailussa että vapaaaikana oppilaskodissa. Syyslukukauden alkaessa lisättiin moniammatillista yhteistyötä oppilaiden arjen hallinnan tavoitteiden asettamisessa, suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoittee- Erityistarpeita liikunnassa voivat aiheuttaa mm. oppilaan pitkäaikaissairaus, vammaisuus, kyvyt, taidot, kehitys- ja kuntotaso sekä etninen tausta. Erityistarpeista huolimatta Tietokoneen käyttämiseen on yksilöllisiä menetelmiä Toimin itse 8

11 na oli, että kuntoutus sisältyy entistä joustavammin ja vaikuttavammin oppilaan arkeen. Terapeutit ohjasivat oppilailleen sekä hoito- ja opetushenkilöstölle muun muassa aamutoimiin liittyviä yksilöllisiä toimintamalleja. Arjen hallinnan harjoittelu kuuluu kaikille oppilaille. Opetus ja toiminnallinen näönkäyttö Näköprojektin sekä moniammatillisen yhteistyön tuloksena on tietous oppilaiden toiminnallisesta näönkäytöstä lisääntynyt. Oppimisympäristöön on kiinnitetty huomiota mm. karsimalla siitä ylimääräisiä ärsykkeitä sekä huomioimalla oppilaan paikka luokassa. Katseen käyttöön vuorovaikutustilanteissa on kiinnitetty huomiota. Oppilaiden lähityöskentelyssä on huomioitu mm. hyvä ergonominen työskentelyasento, valaistuksen/ heijastuksen sekä suurentavien ja rajaavien apuvälineiden vaikutus. Oppimateriaaleja on muokattu selkeiksi ja yksilöllisiksi eri oppiaineissa. Teksteissä on kiinnitetty huomiota mm. kirjainkokoon, kirjainharvennukseen, riviväliin, lihavointiin sekä palstoittamiseen. Opetuksessa käytettävien kuvien laatuun on kiinnitetty huomiota mm. lisäämällä kontrasteja. Lisäksi visuaalisen hahmottamisen harjoitteluun on tehty yksilöllistä materiaalia. Ski-leiri Rukalla Koulun SKI-team teki lasketteluleirikoulumatkan Rukan jylhiin maisemiin. Leirikoulun aikana opittiin laskettelutaitojen lisäksi sosiaalista kanssakäymistä ja niitä taitoja, mitä omaehtoinen harrastustoiminta vaatii. Rinteessä kipeytyneitä lihaksia käytiin rentouttamassa Kuusamon tropiikissa ennen kotimatkalle lähtöä. Leirikoulumatkalle osallistui kahdeksan oppilasta ja kahdeksan henkilökuntaan kuuluvaa työntekijää. Leirikoulumatka Kreetalle Vauhdilla mäkeä alas lähtöä oppilaat keräsivät henkilö-kunnan kanssa matkavaluuttaa myyjäisillä, arpajaisilla sekä kirpputoria pitämällä. Lisäksi oppilaat saivat tuntuvan avustuksen ulkopuoliselta taholta. Matka oli antoisa ja monille oppilaille ainutkertainen elämys. Leirikoulu kesti viikon ja sen aikana uitiin meressä, nautittiin terveellistä kreetalaista ruokaa, shoppailtiin ja perehdyttiin nähtävyyksiin. Leirikoulusta vastasivat opetuksen, kuntoutuksen, terveydenhoidon ja oppilaskodin työntekijät. Koulun kevätretki Koulun kevätretki tehtiin toukokuun 2008 lopussa Rytkyn leirikeskukseen. Päivää vietettiin aurinkoisessa säässä, ja toimintatehtävinä oppilaat osallistuivat mm. lennokinheittokisaan, golfaamiseen ja ennen kaikkea leijojen lennätykseen. Tulevaa kesää odotellessa harjoiteltiin kalojen ongintaakin. Rohkeimmat kävivät myös heittämässä talviturkin leirikeskuksen rantasaunalla. Ruokailut tapahtuivat leirikeskuksen keittiössä ja kenttäkeittiössä. Päättöluokan oppilaat tekivät leirikoulumatkan Kreetalle, jossa tutustuttiin saaren kulttuuriin, nähtävyyksiin ja kreetalaiseen maisemaan. Ennen leirikoulumatkalle Näönkäyttöä helpottavat sopivat välineet Kreetalla 9

12 Koulun tapahtumia Tammikuu 7.1. kevätlukukausi alkaa Pakkaspäivät Ski-talvikausi alkaa Helmikuu Ystävänpäivätapahtuma salissa vanhat tanssit, karaoke Laskiaistapahtuma Saamelaistapahtuma Sanomalehtiviikko Hiihtoviikot Elokuu Koulu alkaa Tervetuloa kouluun Ryhmäytymistoiminta Koulukirkko Yhteisöllinen taideprojekti alkaa Syyskuu Kerhot käynnistyvät Vanhempainpäivä Limbokisat Ryhmäytymistoiminta Oppilaiden opinto-ohjelmien tarkistus (Pikku-HOJKS) Lisäopetuksen tutustumiskäynnit alkavat Maaliskuu Talviloma vko 10 Ski-leirikoulu Vanhempainpäivä Pääsiäinen vko 12 Lokakuu Yleisurheilukisat hallissa Aleksis Kiven päivä Syysloma vko 42 YK-päivä /laulajaiset Huhtikuu Junior Games- kevätkisat Lisäopetuspäivät Vapputapahtuma - työväenlaulut Marraskuu Aikakauslehtipäivä Lautapeliturnaus (oppilaskunta) Comenius-vierailu/Berliini Lapsen oikeuksien päivä Junior Games -kisat Jyväskylässä Adventtihartaus Valehtelijoiden klubi Toukokuu Leirikoulu Koko koulun yhteinen retki Kevätkirkko Kevätjuhla Joulukuu Pikkujoulut luokittain Itsenäisyyspäivä Lucia-kulkue Kauneimmat joululaulut Joulukirkko Joulujuhla Syyslukukausi päättyy Kuntoutus Koulun kuntoutushenkilöstö vastaa sekä ryhmä- että yksilömuotoisesta kuntoutuksesta integroituneena mahdollisimman saumattomasti opetukseen ja oppilaskotitoimintaan. Osa kuntoutuksista on toteutettu moniammatillisesti oppituntien aikaan. Kuntoutusta toteutettiin koulupäivien aikana 7729 oppilastuntia/lukuvuosi. 10

13 Viikoittaista yksilöterapiaa kevät- ja syyslukukaudella saaneiden oppilaiden määrä Yksilöterapiamuoto Kevätlukukausi 2008 (% oppilaista) Syyslukukausi 2008 (% oppilaista) fysioterapia 64 % 74 % toimintaterapia 26 % 29 % puheterapia 33 % 31 % toiminnallinen musiikkiterapia 12 % 12 % ekspressiivinen kuvataideterapia 2 % 2 % psykologin antama terapia 12 % 5 % Fysioterapeutit arvioivat jokaisen oppilaan motorisen tilanteen ja yksilöterapian tarpeen. Osa fysioterapiasta toteutettiin ns. allasterapiana, osa jaksomuotoisena tai yhteisterapiana toiminta- tai puheterapeutin kanssa. Leikkauksen tai Botox-hoidon jälkeistä fysioterapiaa annettiin tarvittaessa tihennettynä. Toimintaterapeutit toteuttivat viikoittaisen yksilöterapian lisäksi yhdessä fysioterapeutin kanssa keväällä kahdelle oppilaalle yhteisterapiaa ja pariterapiaa neljälle lapselle. Yhdeksälle oppilaalle tehtiin lyhyempiä toimintaterapia-arviojaksoja. Toimintaterapeutin organisoimaan asumisharjoitteluun osallistuvat kaikki ylimpien luokkien oppilaat. Puheterapia sisälsi yksilöllisen viikoittaisen puheterapian lisäksi ns. kielelliset luokkaryhmät, satudraama- ja asioimisryhmät. Osa puheterapiasta toteutettiin yhteisterapiana fysioterapeutin kanssa. Puheterapeutti veti viittomien opetusta viikoittain yhdessä asuntolayksikössä. Mukana 4 aikuista ja 4 oppilasta. Psykologin suorittamat neuropsykologiset tutkimukset painottuivat edellisvuosien tapaan 9. luokan oppilaiden ja lisäopetuksen oppilaiden arviointeihin. Psykologin työpanoksesta osan muodostivat tilapäisen opetuksen Kyllä tämä jo venyttää tarpeeksi jaksoilla olevien oppilaiden arvioinnit. Yksilöterapiaa sai keväällä viisi ja syksyllä kaksi oppilasta. Psykologi ohjasi lisäksi satudraamaryhmää yhdessä puheterapeutin kanssa. Kuntoutusmenetelminä käytettiin myös toiminnallista musiikkiterapiaa ja ekspressiivistä taideterapiaa. Mäntykankaan koulun oppilaiden päädiagnoosit prosenttiosuuksittain Diagnoosi Osuus oppilaista (%) CP-vamma Diplegia spastica Hemiplegia spastica Tetraplegia spastica/dystonica Sekamuotoinen/ataktinen CP-vamma Lihassairaudet AD/HD ja muut oppimisen erityisvaikeudet Vaikeahoitoinen epilepsia ja siihen liittyvät oppimisvaikeudet Aivovamman, -kasvaimen tai selkäydinvamman jälkitilat Synnynnäinen sydänvika ja oppimisvaikeudet Selkäydinkohju Muut pitkäaikaissairaudet Oireyhtymät

14 Kuntosaliharjoitusta Aistitoimintojen harjoittelua toimintaterapiassa Erikoislääkäri tutki jokaisen oppilaan vähintään kerran vuodessa. Osa oppilaista tarvitsi tiheämpää arviointia ja seurantaa. Erikoislääkäri suunnitteli yhdessä sairaanhoitajien kanssa oppilaiden terveydentilaan liittyvät jatkotutkimukset ja ohjasi heidät tarvittaviin tutkimuksiin muiden erikoisalojen poliklinikoille joko KYS:aan tai oppilaiden omiin keskussairaaloihin. Koululla kävivät konsultoimassa lastenpsykiatri ja nuorisopsykiatri sekä lastenkirurgi. Sairaanhoitajat huolehtivat oppilaiden tarvitsemista sairaanhoidollisista toimenpiteistä ja ohjasivat oppilaskodin henkilökuntaa. Terveyskasvatus oli sekä yksilöllistä opastusta että ryhmissä tapahtuvaa neuvontaa. Kuntoutusohjaaja toimii yhdyshenkilönä kodin ja koulun sekä hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien tahojen ja viranomaisten välillä, mm. koulutoimen, päivähoidon, sairaalan, terveyskeskuksen, sosiaalitoimen ja Kelan kanssa. Kuntoutusohjaajan työ painottuu pääasiassa ohjaus- ja tukijaksotoimintaan kuntoutus- ja kouluarviotyöryhmän jäsenenä. Hän on mukana myös Mäntykankaan koulun päättö- ja lisäopetusluokan oppilaiden ja heidän perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. Sosiaalityöntekijä työskentelee yhdessä oppilaan ja hänen perheensä, koulun henkilökunnan sekä eri viranomaistahojen kanssa sosiaaliturvaan ja palveluverkostoon liittyvissä asioissa. Ohjausta ja neuvontaa annetaan mm. oppilaan/perheen tapaamisissa koululla, kotikäynneillä sekä verkosto-, palvelu- ja asiakassuunnitelmapalavereissa oppilaiden kotikunnissa. Kevät- ja syyslukukaudella kokoontuneet moniammattilliset kuntoutusryhmät ja niissä mukana olleiden oppilaiden määrät Ryhmän nimi 2008 kevät 2008 syksy Uinti ja uintikoulu Konduktiivinen 9 9 Kuntosali Ski Ratsastus 4 - Sähkäri 2 - Sherborne Lisis (lisäopetusluokka) 10 8 Sensomotorinen leikkiryhmä 6 4 AP (aamupala) 6 4 NK (näönkäyttö) 4 4 Neiti 9 - Mimmit - 8 Puutyö - 6 Okei - 4 Asiointiryhmä - 7 Kielellinen luokkaryhmä 11 7 Satudraama

15 Näönkäytön harjoittelun terapiaryhmä 2.3 Oppilaskoti Oppilaskodissa asui kevätlukukaudella 22 ja syyslukukaudella 19 oppilasta. Edelliseen vuoteen verrattuna asumisvuorokausien määrä väheni 195 vuorokautta. Väheneminen johtui oppilaskodissa asuvien oppilaiden määrän vähenemisestä, vaikkakin muu asumispalvelutoiminta lisääntyi. Kolmen oppilaskodissa asuvan oppi laan väheneminen ei vielä mahdollistanut sitä, että oppilaskodissa asuvat oppilaat olisivat mahtuneet kahteen soluun, ja kolmas oppilaskodin soluista olisi ollut tarkoitettu tilapäisen opetuksen jaksoilla oleville sekä tilapäistä hoitoa tarvitseville lapsille ja nuorille. Toisaalta myös työn tasapuolisen kuormittumisen näkökulmasta pitäytyminen aikaisemmassa toimintatavassa oli tarkoituksenmukaista, sillä jaksoilla olevia ja tilapäistä hoitoa tarvitsevia lapsien ja nuorten määrän nousu ei ollut vielä merkittävä. Hei me hoidetaan hallukset sisältyivät oppilaskodin arkeen. Koulupäivien ajan hoitajat avustivat luokkatyöskentelyssä. Kouluajan jälkeen he ohjasivat oppilaita vapaa-ajantoiminnoissa. Päiväoppilaiden henkilökohtaiset avustajat toimivat oman avustettavansa omahoitajana. Arjen hoitotyössä painopistealueina olivat arjenhallinta sekä ruokailukäytänteiden kehittäminen. Kuntouttava hoito ja ohjaus Omahoitajat ohjasivat ja tukivat oppilasta ja hänen perhettään käytännön asioissa sekä pitivät yhteyttä oppilaan vanhempiin. He suunnittelivat, toteuttivat ja arvioivat kuntouttavaa hoitoa sekä toteuttivat terveydenhoito- ja kuntoutushenkilöstön määräämiä hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. Muun muassa seisomisharjoitukset, venytykset, suujumpat, yskitykset ja pulloon pu- Harjoittelua Asumisvuorokaudet Oppilaskodissa asuvat oppilaat Päiväoppilaiden asumisharjoittelu Tilapäisesti yöpyvät päiväoppilaat Tilapäinen hoito kesällä Kuntoutusjaksoilla yöpyvät lapset ja nuoret Sopeutumisvalmennuskurssien yöpyjät Yhteensä

16 Kuntouttavan hoidon ja ohjauksen suunnittelussa, tavoitteiden asettamisessa ja arvioinnissa hyödynnettiin WeeFIM-mittaria. Kaikkien oppilaiden WeeFIM-pisteiden keskiarvo on neljän viimeisen vuoden ajan pysynyt lähes samana. Vuonna 2008 keskiarvo oli Kuten aikaisempinakin vuosina tällä mittarilla pystyttiin tuomaan esille kehittymistä oppilaan arjen taidoissa itsehoidon, liikkumisen ja kognition alueilla. Pistenousuja tuli esille etenkin kognition ja itsehoidon alueella. Alla olevassa kuviossa on kuvattu osa-alueet, joissa pistenousuja oli eniten. Vuosittaiset WeeFIM-arvioinnit ovat asian kirjana kunkin oppilaan Motiivi-ohjelman dokumenteissa. Henkilökunta uusi WeeFIM-pätevöitymiskokeen syksyllä Osaalueet, joissa WeeFIM-pisteiden nousuja eniten Oppilaiden WeeFIM-arvioinnit WeeFIM-pisteet minimi 18 - maksimi lukuvuosi % oppilasmäärästä lukuvuosi % oppilasmäärästä Vapaa-ajantoiminta Vapaa-ajantoiminta jatkui projektimuotoisena pienryhmätoimintana, jonka tavoitteena oli lisätä oppilaan valmiuksia suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa toimintaansa sekä itsenäisesti että ryhmän jäsenenä. Vapaa-ajantoiminnan teema-alueina olivat luovuus ja poikkitaiteellinen taidetoiminta, mediakasvatus, liikunnallisuus ja elämyksellisyys. Oppilaiden ja heidän perheidensä toiveet huomioitiin pienryhmien muodostamisessa. Ryhmät kokoontuivat periodimaisesti samalla kokoonpanolla 7-12 viikkoa kerrallaan. Määrällisesti toiminta jatkui entisessä laajuudessaan. Vuonna 2008 ryhmäohjauskertoja oli yhteensä 194. Lisäksi oppilaat kävivät katsomassa jääkiekkopelejä yhdessä hoitajien kanssa. Kaikki oppilaskodissa asuvat oppilaat osallistuivat vähintään yhteen ryhmään. Kuusi päiväoppilasta oli mukana vapaa-ajantoiminnassa. Tämän lisäksi päiväoppilaat osallistuivat erilaisiin järjestettyihin juhliin, karaoke-iltoihin yms. Valokuvatyöpajassa oppilaita kuvattiin erilaisissa roolihahmoissa. Omista kuvista koottiin jokaiselle oma kirjanen. Ryhmätasolla luovuutta heräteltiin ideoimalla ja toteuttamalla kahvinporo, joka sai uuden ulkomuodon ja oman tarinansa. Boccia-kerho vakiinnutti paikkansa vapaa-ajantoiminnassa. Kerran viikossa kokoontuneeseen kerhoon osallistui kymmenen oppilasta, jotka jaettiin kahteen ryhmään: Taidetoiminnan työpajoissa työskenneltiin taideterapeuttisia menetelmiä soveltaen. Taiteen keinoin keskityttiin tutkimaan omaa itseä. Edellisenä syksynä käynnistynyt Minä itse -taideprojekti jatkui maalausosiolla, jossa oppilaat tutkivat värejä ja niiden omakohtaisia merkityksiä maalaten erivärisiä omakuvia. Näyttelytoiminta jatkui syys- ja lokakuun vaihteessa pidettyjen mielenterveyspäivien yhteydessä. Oppilaiden maalaamat omakuvat olivat tuolloin esillä Kuopion kaupunginkirjastolla. Naamiotyöpajassa oppilaat valmistivat esityksen, jossa kaksi itse tehtyä naamiota olivat dialogissa keskenään. Esitykset videoitiin myös tekijän itsensä katsottavaksi. Joulukorttipaja 14

17 Boccia-harjoituksissa Seikkailuleiriläiset vaikeavammaisten ryhmään, jossa käytetään kourua sekä ryhmään, jossa oppilaat pelasivat ilman apuvälineitä. Tavoitteeksi oli asetettu SIU-kisoissa menestyminen keväällä Tämä tavoite saavutettiin yli odotusten. Toinen ryhmä nappasi hopeaa, ja toinen sai neljännen sijan kilpailussa. Ryhmien me-henki kehittyi huomattavasti, onnistumisista iloittiin yhdessä ja pettymyksissä myötäelettiin. Jo vuosia jatkunut karting-kerhon toiminta on vahvistunut edelleen. Joistakin oppilaista on kehittynyt näiden vuosien aikana loistavia karting-kuskeja, jotka kerhon toimintaperiaatteen mukaan pystyvät jo ohjaamaan ja neuvomaan uusia ja innokkaita oppilaita. Toiminta on tukenut oppilaiden valmiuksia ryhmässä toimimiseen. Kerho on kokeillut myös mönkijällä ajamista haasteellisessa ympäristössä Rautalammilla Kurkiniemessä. Tällöin he osallistuivat avustettuina mönkijä-safariin. Myös pyörätuolilla liikkuvat oppilaat saivat uusia elämyksiä ollen mönkijöiden perävaunujen kyydeissä. Karting-kerhon oppilaat ovat osallistuneet aktiivisesti kerhon toiminnan kehittämiseen. Oppilaiden toiveena olisi saada elämysauton ja mönkijän lisäksi aivan oikea karting-auto, jolla saisi ajaa oikealla karting-radalla. Syksyllä oppilaita rohkaistiin ja ohjattiin ideoimaan ja järjestämään erilaisia tapahtumia toisilleen. Näin päästiin nauttimaan muun muassa discosta, biljarditurnauksesta sekä karaoke- ja leffailloista. Elämyksellisyyttä vapaa-ajantoimintaan toivat lisäksi yhteiset juhlat, tanssigaala, konsertit, lasten ooppera, teatterikäynnit, lavatanssit tanssiorkesterin tahtiin sekä seikkailuleiri. Seikkailuleiri järjestettiin toukokuussa Tampereelle. Seikkailun pääteemana oli vesi (pinnalla, vedessä ja veden alla). Merirosvoristeily, Särkänniemen akvaario ja delfinaario sekä Tampereen kylpylä siivittivät kuuden oppilaan tutustumista vesielementtiin. Kouluviikon mittaisen leirin aikana harjoiteltiin muun muassa vieraassa ympäristössä toimimista sekä sosiaalisten taitojen vahvistamista. Mönkijä-safarilla 15

18 VAPAA-AJANTOIMINTA 2008 Teema-alue Luovuus ja poikkitaiteellinen taidetoiminta Toiminta osallistujia/ kertaa Tavoitteena Rembrantit 6-7 oppilasta/ Minä itse -taideprojekti + näyttely 32 kertaa Mielenterveyspäivien yhteydessä Itseilmaisun kehittyminen Luova sekametelisoppa: luovuuden herättely, naamiotyöpaja esteettiset elämykset, satuhahmo kahvinporo itsetekemisen riemu valokuvakirjanen itsestä eri rajojen kokeilu roolihahmoissa Mediakasvatus Leffakerho 2-14 oppilasta/ tutustuminen elokuvan MK:n uutistoimitus / raati tekoon, elokuva-analyysi 17 kertaa ja arviointi, omien mielipiteiden muodostaminen, ryhmässä toimiminen, ihmisten ja asioiden positiivisten puolien huomioiminen Liikunnallisuus Karting 3-10 oppilasta/ liikkumisen riemu, hahmottamiskyvyn, Liikunnallinen kerho/ Boccia 60 kertaa kehonhallinnan ja arvioimiskyvyn kehittäminen, Sähly ryhmässä toimiminen ja vuorovaikutus Elämyksellisyys Nuoret naiset 2-22 oppilasta/ identiteetin vahvistaminen, Jätkien iltamat, discot, itsestä huolehtiminen, juhlat, karaoke, leffaillat, 85 kertaa rentoutuminen, yhdessä biljarditurnaus, seikkailuleiri viihtyminen, osallistuminen Tapahtumat: J&V:n tanssigaala Sikapossu Selmerin konsertti Lasten ooppera Carmen Teatterikäynnit Lavatanssit orkesterin tahtiin Terve Kuopio -tapahtumat Kalpan pelit 16

19 3. OHJAUS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA 3.1 Koulutustoiminta Koulutustoiminta Mäntykankaan koulu toteutti vuonna 2008 Opetushallituksen opetustoimen täydennyskoulutuksena Oppija ja opettaja muuttuvassa koulussa -koulutuskokonaisuuden. Koulu oli mukana Valteri-keskusten käynnistyneessä koulutushankkeessa Kunta ja koulu inkluusion tukena. Koulun lyhytkurssien toteutuminen oli vajaata, sillä tarvit tavaa osallistujamäärää ei saatu kokoon kuin osassa kursseja. Mäntykankaan koululta tilatun asiantuntijakoulutuksen määrä eri oppilaitoksiin lisääntyi huomattavasti. Kaksi erityisopettajaa on koulutettu päättöluokan nivelvaiheen LUKI-testausten suorittamiseen. LUKI-testauksia suoritettiin Leppävirran lukion luokan opiskelijoille. Testaukset tehtiin ryhmätestauksina ja yksilötestauksina tarvittaessa. Ohjausta annettiin oppimiseen niille opiskelijoille, jotka tarvitsivat erityistoimenpiteitä. Ylioppilaslautakunnalle annettiin tarvittavat lausunnot. Koululla annettiin ohjausta tietokoneen käytöstä apuvälineenä ja kuvionuoteista. Lääketieteen opiskelijoille luennoitiin lastenneurologiaan liittyvistä asioista. 3.3 Aamu- ja iltapäivätoiminta, tilapäinen hoito Yksitoista oppilasta osallistui aamu- ja iltapäivätoimintaan. Kevät- ja syyslukukauden aikana yksitoista päiväoppilasta käytti tilapäisen hoidon mahdollisuutta. Asumisvuorokausien määrä lisääntyi vuonna 2008 neljälläkymmenellä vuorokaudella. Samoin kesätoimintana järjestetty tilapäinen hoito lisääntyi. Kysyntä painottui viikonlopulle. Tähän toimintaan osallistui yhdeksän lasta/nuorta. Asumisvuorokausia oli 47. Edellä mainitut toiminnat toteutettiin kuntien maksusitoumuksin. 3.4 Sopeutumisvalmennuskurssitoiminta Kesällä 2008 Mäntykankaan koulu järjesti suunnitelman mukaisesti kaksi sopeutumisvalmennus-kurssia neurologisesti vammaisille ja pitkäaikaissairaille lapsille ja nuorille. Kurssit toteutettiin KKRL 9-10 ja 12 mukaisena kuntoutuksena seuraavasti: 1. Pojat ja isät kurssi, kesto 5 vrk, kurssilaista 2. Entisten oppilaiden kurssi, kesto 5 vrk, 8 kurssilaista 3.2 Tilapäisen opetuksen jaksot ja ohjaustoiminta Kuntoutus- ja kouluarviojaksojen määrä vuoden 2008 aikana oli viime vuosien tasoa. Ohjaustoiminnan piirissä oli 38 lasta/nuorta. Jaksojen määrä oli 44 jaksoa/vuosi. Jaksojen lisäksi oppilaita kävi polikliinisilla päiväkäynneillä. Koulupaikka-arviojaksolla oli kahdeksan oppilasta. Oppilaan opetukseen ja kuntoutukseen liittyviä ohjauskäyntejä on tehty 18 eri paikkakunnalle. Ohjauskäynnit ovat liittyneet tukijaksoilla käyneiden oppilaiden koulunkäynnin tukemiseen heidän omissa kouluissaan. Muuta ohjausta kuntien kouluissa opiskeleville on annettu tietokoneen käytössä ja Lexia-ohjelman hyödyntämisessä. 3.5 Tutustumis- ja vierailukäynnit Opiskelija- ja vierasryhmät ovat tutustuneet Mäntykankaan koulun toimintaan vuonna Ryhmät ovat koostuneet terveydenhoitoalan ja koulunkäyntiavustaja opiskeljoista. 3.6 Tilojen vuokraus Lihastautiliitto vuokrasi koulun tiloja omien kurssiensa pitämiseen heinäkuussa Vuoden 2008 tukijaksotoiminta 2008 Kevät Syksy Yhteensä Kuntoutus- ja kouluarviojaksoja Koulupaikka-arviojaksoja Kuntoutus- ja kouluarviojaksopäiviä Koulupaikka-arviojaksopäiviä Ohjauskäynti koulussa(pkl)

20 Koulutuksen toteutuminen Osallistujia Kurssipv Yht. Ohjaustoiminta Tietokone apuvälineenä Kuvionuotit Kandiopetus , 2 h Kandiopetus , 2 h Opiskelijoiden tutustumiskäynti ja ohjaus, Itä-Savon Kansanopisto Tietokoneen käytön ohjaus, Etelä-Savon SH-piirin kuntayhtymä Lexia-ohjaus Beckerin koululla Kangasniemellä Lukitestaus kaikille aloitteleville lukiolaisille Ohjaustoiminta yhteensä Koululla tapahtuva koulutus/muu tapahtuma Sherborne koulutus Tarkkaamaton oppilas Leikki Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen ja kuntoutus Sensomotoriikka oppimisen perustana-sherbornemenetelmä Istuminen ja seisominen (Invita oy) Apuväline-esittely (PT-keskus) Muualla tapahtuva koulutus Opetuksen erityinen tuki, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Tarkkaamaton oppilas koulussa, Kiuruvesi Montessorikoulutus, Kuopio Oppimisen ja opettajuuden haasteita musiikkikasvatuksessa, Savonlinnan musiikkiopisto Tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa, Vantaan kaupunki Lexia koulutus Ahmon koululla Oppija ja opettaja muuttuvassa koulussa, 6 op, Leppävirran kunnan peruskoulunopettajat Huolen puheeksi ottaminen, Iisalmen kesäyliopisto Huolen puheeksi ottaminen, Kuopion kesäyliopisto, Varkauden toimipiste Huolen puheeksi ottaminen, Lapinlahden sivistystoimi h 15 min Joustava esi- ja alkuopetuksen kehittäminen, Kokkola Chydenius-instituutti Huolen puheeksi ottaminen, Lapinlahden perhepäivähoitajat h 15 min Koulutus yhteensä

21 Opiskelija- ja vierasryhmät ovat tutustuneet Mäntykankaan koulun toimintaan vuonna 2008 Tutustumiskäynnit ja vierailut Mäntykankaan koululla vuonna 2008 Pvm Oppilaitos Opiskelijaryhmä Ryhmän koko Savoniaammattikorkeakoulu Kätilöopiskelijat 20 Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Koulunkäyntiavustajaopisk. 15 Savoniaammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja-opiskelijat 24 Savoniaammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja-opiskelijat 20 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Savon koulutuskuntayhtymä Lasten ja nuorten erik. opinnot 7 Perhepäivähoitajaopisk. ja koulunkäyntiavustajaopisk. 20 Savoniaammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja-opiskelijat 18 Yhteensä LAADULLISET TAVOITTEET 4.1 Laatutyö ja itsearviointi Laatutyöryhmä kokoontui kolme kertaa. Työryhmässä käytiin läpi johtoryhmän laatima päihdeohjelma sekä henkilöstöstrategian uudistukset. Jo aiemmin tehdyt prosessikuvaukset päivitettiin. Uutena prosessikuvauksena hyväksyttiin oppilaan integroituminen kotikuntaan. Koulun työyksiköt arvioivat yksikkökohtaiset kohteensa. Keväällä 2008 toteutettiin koulun oma oppilaiden vanhemmille kohdennettu asiakaskysely. Valteri-koulujen yhteinen palvelukykykysely toteutettiin syksyllä. Henkilöstön työtyytyväisyyskysely tehtiin VM-Baro -henkilöstökyselyjärjestelmällä. 5. KEHITTÄMISHANKKEET 5.1 Yhteiset kehittämishankkeet "Näkökulmia näköpulmiin" Lokakuussa 2008 julkaistiin Valteri-julkaisu sarjassa liikuntavammaisten lasten toiminnallisen näönkäytön tutkimusraportti "Näkökulmia näköpulmiin". Raportti tehtiin yhteistyönä Mäntykankaan, Ruskeasuon ja Tervaväylän koulujen kanssa, ja se oli päätös neljä vuotta kestäneelle tutkimushankkeelle. Hankkeessa saatua tietoa ja osaamista hyödynnettiin koulun arjessa ja ohjaustoiminnassa sekä koulutuksessa. Oppimisympäristöön, oppimateriaaliin, vuorovaikutukseen, ergonomiaan ja valaistukseen liittyviin asioihin on paneuduttu erityisellä tarkkuudella. Näkökulmia näköpulmiin 19

22 Entisten oppilaiden kysely Entisten oppilaiden tutkimuksen julkaisun aikataulu myöhästyy puolella vuodella, sillä tätä tutkimusta työstävien työntekijöiden on ollut haasteellista keskittyä kirjoittamiseen oman perustehtävän ohella. Tutkimustuloksista nousee esille tutkimukseen osallistuneiden (n=73) vaikeavammaisuus, sillä lähes puolet nuorista asui palvelutaloissa tai -kodissa, joissa oli ympärivuorokautinen avunsaantimahdollisuus. Kolme neljäsosaa tarvitsi päivittäin ulkopuolista apua. Joka neljännellä nuorella liikuntakyky oli heikentynyt peruskoulun jälkeen. Yhtä suurelle osalle oli tullut jokin uusi pitkäaikaissairaus, ja samoin yhtä suurella osalla oli masennusta. Haastatelluiden elämässä oli myös myönteisiä asioita. He kokivat elämänlaatunsa ja terveytensä hyväksi. Suurin osa (79 %) nuorista sai jotakin lääkinnällistä kuntoutusta, joskin neljäsosa ei tuntenut omaa kuntoutussuunnitelmaansa. Suurin osa (84 %) oli suorittanut peruskoulun jälkeen jotakin jatko-opintoja, mutta huolimatta ammatillisesta tutkinnosta vain pieni osa heistä oli kodin ulkopuolella töissä tai tuetussa työtoiminnassa. Pääosalla toimeentulo muodostui erilaisista KELA:n tukimuodoista. Omien vanhempien ja sisarusten merkitys oli suuri, mutta heillä oli myös ystäviä ja harrastuksia. Heidän toiveensa ja unelmansa kohdentuivat ensisijaisesti sosiaalisiin suhteisiin, itsenäiseen elämään, oman perheen perustamiseen, työllistymiseen ja myös lisäopiskeluun. Kanna-projekti Mäntykankaan koulun ja Savonia Ammattikorkeakoulun yhteinen KANNA - liikuntapaketti yksilölle ja yhteisölle projekti saatiin päätökseen. Projektin aikana kartoitettiin kahden oppilaan kotikunnan tarjoamia mahdollisuuksia kuntouttavan erityisliikunnan harrastamiseen. Projektista valmis-tui kaksi terveysalan, fysioterapian suuntautumisvaihtoehdon opinnäytetyötä. Opiskelijat suorittivat harjoittelujakson Mäntykankaan koululla ja saivat ohjausta opinnäytetyön tekemisessä. Opinnäyte-töissä korostui kuntien eriarvoinen asema erityisliikuntapalvelujen tarjoajina. Tutkimuksessa mukana olleet kunnat tiedostivat erityisliikkuntapalveluiden tarpeen, mutta tarpeeseen vastaamiseen tarvitaan vielä tietotaidon lisäämistä. Vanhempien aktiivisuus on myös iso tekijä erityisliikuntapalveluiden toteutumisessa. Reilusti rinnakkain Mäntykankaan koulu on ollut mukana Kuopion kaupungin ja sen yhdeksän kuntakumppanin yhteisessä opetusministeriön rahoittamassa KELPO-hankkeessa, "Reilusti rinnakkain". Hankkeen ohjausryhmä perusti projektikoordinaattorin viran ja määritteli hankkeen toiminnan tavoitteet, joiden päämääränä oli mm. uusien toimintakäytänteiden luominen koulun ja perheiden välille. VEP Virtuaalinen erityisopetuksen palvelukeskus VEP on Mäntykankaan koulun ylläpitämä internet-palvelu. (www.peda.net/veraja/vep). VEP-verkosto on koonnut yhteen tietoa, jota erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten vanhemmat ja huoltajat sekä heidän kanssaan työskentelevät henkilöt ovat voineet hyödyntää. Comenius matkalla Englannissa 20

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Lisäopetus Perusopetuksen päättäneille nuorille

Lisäopetus Perusopetuksen päättäneille nuorille Lisäopetus Perusopetuksen päättäneille nuorille Oppimis- ja ohjauskeskus mäntykangas Mitä on lisäopetus Mäntykankaalla? Mäntykankaan koulun lisäopetuksen tavoitteet tukevat jatko-opintoihin siirtymistä

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Päiväharjun koulu Elämäntaitojen yksikkö Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke Tarkoituksena tukea nuorta ja hänen perhettään tulevaisuutta koskevissa valinnoissa ja valmentaa nuorta mahdollisimman

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

VUODEN 2013 PALVELUHINNASTO

VUODEN 2013 PALVELUHINNASTO VUODEN 2013 PALVELUHINNASTO Oppimis- ja ohjauskeskus Mäntykangas, Mäntykankaan koulu Sampsankatu 8, 70500 Kuopio PL 15, 70501 Kuopio puh. 0295 33 2000 www.mantykangas.fi 2 VARSINAISET OPPILAAT KOTIKUNTAKORVAUKSELLA

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 Sepänmäen koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Sepänmäen erityisopetusyksikkö toteuttaa oppilaan yksilöllisistä tarpeista lähtevää kasvatusta tavoitteena

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II PCS-kuvasymbolien tekijänoikeudet omistaa Mayer- Johnson Inc.,

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

Toiminta- ja tuloskertomus 2007. Mäntykankaan koulu

Toiminta- ja tuloskertomus 2007. Mäntykankaan koulu Toiminta- ja tuloskertomus 2007 Mäntykankaan koulu SISÄLLYSLUETTELO 1. STRATEGIA, HALLINTO JA TYÖRYHMÄT... 1 1.1. Toiminta-ajatus... 1 1.2. Arvot... 1 1.3. Visio... 1 1.4. Hallinto... 1 1.4.1. Johtokunta...

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa. 203 LIITTEET LIITE 1 Joustava perusopetus yläkoulussa - JOPO JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN (JOPO) OPETUSSUUNNITELMA Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/

KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula. http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ KIRKONKYLÄN KOULU Tuusulantie 131 04310 Tuusula http://sivustot.tuusula.fi/koulut/kirkonkylankoulu/ 1. LUKUVUODEN 2012-2013 TYÖ JA LOMA-AJAT LUKUVUOSI 2012-2013 Syyslukukausi 14.8.2012 (ti) - 21.12.2012

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO I LUKU... 3 TOIMIALA... 3 1 Toiminnan järjestäminen... 3 2 Toiminnan tarkoitus... 3 3 Oppilaitoksessa annettava opetus... 4 4 Oppilaat...

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Hyvä olo. Kun Matilda Hurtig kertoo koulunkäynnistään Tervaväylässä, sanat toisen huomioiminen toistuvat usein.

Hyvä olo. Kun Matilda Hurtig kertoo koulunkäynnistään Tervaväylässä, sanat toisen huomioiminen toistuvat usein. Oppimis- ja ohjauskeskus Tervaväylä 2012 Hyvä olo Kun Matilda Hurtig kertoo koulunkäynnistään Tervaväylässä, sanat toisen huomioiminen toistuvat usein. Lomaa omasta vammasta Opettajat perehtymässä Oikea

Lisätiedot

7. Monikulttuuriset lapset

7. Monikulttuuriset lapset ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA lv 2013-2014 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Ei ole lvsuunnitelmassa 1. Käsittelytiedot 2. Esiopetuksen toiminta-ajatus 3. Esiopetuksen opetussuunnitelma 4. Kasvatuksen ja oppimisen

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 10.12.2013 Voimaan 1.1.2014 ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Alueellisen yhteistyön malli

Alueellisen yhteistyön malli Alueellisen yhteistyön malli Savonlinnan seutu OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI (Kelpo + oppilaanohjaus + oppilashuolto) KORJAAVASTA KOHTI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Savonlinnan seudun hankkeet (lisäksi

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielisen opetuksen 3.1.2 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 26.1.2012

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

OPISKELIJAPOLUN TOIMINTAMALLI

OPISKELIJAPOLUN TOIMINTAMALLI YHDESSÄ OPPIEN JA ASUEN OPISKELIJAPOLUN TOIMINTAMALLI OPISKELU SOVELTUVUUSKOKEET SOVELTUVUUSKOE KUTSU RYHMÄ JA HENKILÖKOHTAISET HAASTATTELUT PSYKOLOGISET SOVELTUVUUSTESTIT KIRJALLINEN JA KÄYTÄNNÖLLINEN

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 A 13 13 9 13 12 14

Luokka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 A 13 13 9 13 12 14 Koulu: Iisveden koulu Lukuvuosi: 2014-2015 Virat ja toimet Viran ja toimen nimike Määrä Lisätietoja Rehtori Luokanopettaja 4 yhdellä rehtorin tehtävät Aineen lehtori Erityisopettaja Erityisluokanopettaja

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot