Infrastruktuurin investointarve

Transkriptio

1 ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUKSEN TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ B83:2007 ESPOON ETELÄOSIEN YLEISKAAVA 2030 YLEISKAAVAN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Infrastruktuurin investointarve M Katuverkko Raideliikenne Vesihuolto Alueell. kunnallistekn. Kunnalliset palvelut Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö

2 Esipuhe Espoon eteläosien yleiskaavaehdotus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Yleiskaavaselostuksessa on arvio yleiskaavan vaikutuksista. Tämä raportti täydentää yleiskaavaselostusta niin, että se tarkentaa taloudellisten vaikutusten arviointia. Raportin laadinnasta on vastannut yleiskaavainsinööri Hannu Vepsäläinen. Kunnallisten palvelujen arvioinnin on laatinut tutkimuspäällikkö Ritva Helminen-Halkola. Liikenteen osan laadintaan ovat osallistuneet liikenneinsinööri Aulis Palola, suunnitteluinsinööri Heini Pelkonen ja liikenneteknikko Jari Kaikkonen. Alueellisen kunnallistekniikan kustannukset on arvioinut erikoissuunnittelija Jukka Koskikallio. 2

3 Sisällysluettelo Esipuhe.1 Sisällysluettelo Johdanto Infrastruktuurin investointikustannukset Pääliikenneväylät Vesihuolto Alueellinen kunnallistekniikka Julkiset palvelut Infrastruktuurin käyttökustannukset Yleiskaavan rakentamisalueiden arvonnousut Suuralueittainen tarkastelu Yhteenveto 20 3

4 1. Johdanto Eteläosien yleiskaavaehdotus hyväksyttiin Espoon kaupunginhallituksessa Ehdotus merkitsee alueen voimakkaan kasvun jatkumista niin, että alueen asukasluku kasvaa vv hengellä eli 38 % ja työpaikkamäärä työpaikalla eli n. 50 %. Alueen rakennuskannan kasvuksi arvioidaan n. 6,2 milj.k-m2 eli 50 % ( kuva 1 ). Kuva 1: Rakennuskannan muutos vv k-m Asuinrakennukset Toimitilarakennukset Uusi Nykyinen Uusia rakentamisalueita yleiskaavaan on esitetty n ha. Lisäksi olemassa olevia rakentamisalueita on merkitty kehitettäviksi 1538 ha. Yleiskaavan toteuttaminen vaikuttaa sekä julkiseen että yksityiseen talouteen. Alueiden rakentaminen edellyttää investointeja rakennuksiin, liikenneverkkoon, vesihuoltoon, energiaverkkoon, tietoliikenneverkkoon ja kunnallisiin palveluihin. Yleiskaavan mukainen yhdyskuntarakenne vaikuttaa liikenteen ja infrastruktuurin käyttökustannusten kehittymiseen. Tässä selvityksessä on tarkasteltu tärkeimpiä yleiskaavaratkaisun taloudellisia vaikutuksia. Yleiskaavan taloudelliset vaikutukset riippuvat osittain rakentamisalueiden ja liikenneverkon toteuttamisjärjestyksestä. Tässä tarkastelussa on otettu huomioon vain lopputilanteen edellyttämät investoinnit. Toteuttamisjärjestyksen vaikutukset otetaan huomioon myöhemmin tehtävässä toteuttamisjärjestyssuunnitelmassa. Kustannusarvioiden hintataso on vuoden 2006 alun mukainen. 2. Infrastruktuurin investointikustannukset 2.1. Pääliikenneväylät Yleiskaavan ajoneuvoliikenteen päätieverkko sisältää uusia tai parannettavia yhteyksiä n.75 km ( kuva 2 ). Näiden arvioidut investointikustannukset yhteensä ovat n. 830 milj.euroa. Kustannukset hankkeittain on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Suurimmat investointikohteet ovat Kehä II:n pohjoisosa (240 M ) ja Kehä I:n parannus ( yhteensä M - riippuen Karhusaarentien eteläpään tunnelin pituudesta ). Kaupungin osuus kustannuksista on arvioitu yhteensä n. 490 M :ksi 4

5 Rakennettavien kevyen liikenteen pääraittien pituus yhteensä on n. 75 km. Näistä huomattava osa rakennetaan kadunrakennuksen yhteydessä ja niiden kustannukset sisältyvät taulukkojen 1 ja 2 lukuihin. Erikseen rakennettavien pääraitteja tarvitaan n. 38 km ja niiden kustannukset yhteensä ovat 6 M. Taulukko 1: Yleiset tiet M Espoon osuus Kehä I parannus Turunväylältä pohjoiseen Kehä I parannus Turunväylä - Maarinsolmun pohjoispuoli Kehä I parannus Maarinsolmu Kehä I parannus Otaniemen tunneli + Karhusaarentie Kehä I parannus Karhusaarentie-Länsiväylä Kehä II Turuntie - Vihdintie Kehä III Mankki - Muurala 37 9 Länsiväylä, Ison Omenan itärampit 18 7 Länsiväylä, Kehä II liitos eritaso Kivenlahden + Espoonlahden eritasoliittymä ( sis. Kivenlahdentien kiertoliitt. ) 11 7 Turuntie Kilo - Bemböle Kauklahdenväylä Yhteensä Taulukko 2: Pää- ja kokoojakadut M Turveradantie, Mankkaanlaaksontie - Turvesuontie 9 Turveradantie, Turvesuontie - Friisinmäentie, sis. Turunväylän eritason 5 Friisinmäentie 3 Nuijalantie 2 Säterinpuistontie 5 Lintulaaksontie 13 Perkkaan pääkadut + Mäkkylän puistotie 15 Kuitinmäentie, Kalastajantie - Martintie 6 Piispansillantie II vaihe, kaistoitus 3 Suomenlahdentie sis. Finnoontien jatkeen satamaan 15 Espoonväylä 19 Nöykkiönkatu II vaihe Kaskimaa - Kyläkartano 3 Puolarintie tunnelissa 3 Tillinmäentie 4 Kurtinniityntie, Salakuljettajankati, Saunalahdenkatu, Kummelivuorenkatu 7 Narvantie= Valhallantie 2 Kauklahdentie 3 Henttaa - Kuurinniitty 3 Kuitinmäentie, Piispanportti - Uusikartanontie 7 Nihtisillantie - Kauniaistentie 3 Suurpellon pääkatuverkko ( pääkadut, kehä II eritaso ja Klarinksenmäen kallioluola 74 ) Uusmäen- Painiityn verkoston parantaminen 2 Espoonkartanon joukkoliikennekatu 4 Etelätuulentien bussikaistat 1 Yhteensä 204 Yleiskaavassa esitetyn raideliikenneverkon rakentaminen edellyttää investointeja Länsimetroon, kaupunkiradan jatkamiseen Kauklahteen saakka sekä pikaraitiotieyhteyk- 5

6 siin Tapiolasta Vermoon sekä Matinkylästä Keraan. Lisäksi yleiskaavassa on esitetty ratayhteys Kauklahdesta Kivenlahteen. Taulukko 3: Metroinvestointitarve Osuus Kokonaiskust. M Kaupungin raja - Tapiola Tapiola - Matinkylä Matinkylä - Kivenlahti Yhteensä Kaupungin osuus Metron kustannukset ovat Ruoholahti-Matinkylä raideyhteyden ympäristövaikutusten arviointimenettelyn mukaiset. Osuus Matinkylä-Kivenlahti on arvioitu maanalaisen linjauksen alustavan yleissuunnitelman mukaisesti. Valtion kustannusosuudeksi on oletettu 30 %. Muiden raideliikenneinvestointien suuruusarviot on esitetty taulukoissa 4 ja 5: Taulukko 4: Kaupunkiradan jatkamisen edellyttämät investoinnit Osuus Kokonaiskust./M Kaupungin osuus/m Leppävaara - Espoon keskus Espoon keskus- Kauklahti 33 4 Taulukko 5: Pikaraitiotieyhteyksien alustavat kustannusarviot Osuus M JOKERI (kaupungin raja - Tapiola) 170 Matinkylä - Kera 147 Rautatieyhteyden Kauklahti-Kivenlahti alustava kustannusarvio on n. 63 M. Yleiskaavassa esitetyn raideliikenneverkon investointikustannukset yhteensä ovat suurusluokaltaan 1100 M. Yhteensä yleiskaavassa esitettyjen pääväylien investointitarve yhteensä on 1940 M. Investointien toteuttaminen vuoteen 2030 mennessä edellyttää investointitasoa 80 M /v. Vaadittava investointitaso verrattuna menneeseen kehitykseen on erittäin korkea. Investointien jakauma on esitetty kuvassa 2. Kuva 2: Pääväylien investointikustannukset Kokoojat Pääkadut Kaukl-Kivenl Pikaraitiotiet Kaupunkirata Metro 0 Katuverkko Raideverkko Pääraitit 6

7 2.2. Vesihuolto Vesihuollon kehittämisen tärkein kehittämiskohde yleiskaava-alueella on Suomenojan jätevedenpuhdistamon korvaaminen kalliopuhdistamolla. Puhdistamo palvelee yleiskaava-alueen lisäksi koko Espoota, Kirkkonummea ja Länsi-Vantaata. Lisäksi uuteen kalliopuhdistamoon on suunniteltu johdettavaksi muidenkin kuntien jätevesiä. Kalliopuhdistamon rakentamiskustannuksiksi on arvioitu n. 160 milj.. Vesihuollon pääyhteyksien vahvistaminen edellyttää seuraavia investointeja: - Leppävaaran pääviemärin vahvistaminen 5 milj. - pääviemäri Järvenperästä Sunaan 5 " - päävesijohto Vermosta Kukkumäkeen 13 " Vesihuollon alueellisen verkon investointitarve sisältyy alueellisen kunnallistekniikan investointiarviointiin Alueellinen kunnallistekniikka Kunnallistekniikan kustannukset on laskettu yleiskaavan uusilta ja kehitettäviltä rakentamisalueilta. Kyläalueille (AT ) ei kuitenkaan ole laskettu kustannuksia alueiden mallintamisen vaikeuden takia. Alueille tultaneen rakentamaan keskitetty vesihuolto, mutta katuverkon rakentaminen voi tulla kohtuuttoman kalliiksi. Rakentamiskustannukset on laskettu Rapal Oy:n kehittämällä Excel-pohjaisella työkalulla. Lähtötietoina ovat alueen tyyppi, pinta-ala, aluetehokkuus ja maaperän rakennettavuus. Laatutasona on käytetty kaikilla alueilla keskimääräistä. Laatutason nostaminen merkitsisi /k-m2 lisäkustannusta alueesta riippuen. Kehitettävillä alueilla on oletettu, että - nykyiset kadut uusitaan - nykyinen vesihuoltoverkko säilyy - vesihuoltoverkon lisäystarve on arvioitu alueittain nykytilanteen mukaan Kustannusarviot sisältävät seuraavat yleiskustannusosuudet: - suunnittelu 10 % - rakennuttaminen 5 % - varaukset 10 % 7

8 Kunnallistekniikan kustannukset aluetyypeittäin on esitetty taulukossa 6 sekä kuvissa 3 ja 4. Taulukko 6: Alueellisen kunnallistekniikan kustannukset aluetyypeittäin Pinta-ala Alueteh. Kerrosala /k-m2 Kustannus/M A , A , A , PY , TP , C ja C/K , Yhteensä , Kuva 3: Alueellisen kunnallistekniikan investointitarve aluetyypeittän M A1 A2 A3 PY TP C ja C/K Kuva 4: Kunnallistekniikan kustannukset/k-m2 /k-m A1 A2 A3 PY TP C ja C/K Alueiden kustannukset kustannustason mukaan on esitetty kuvassa 5. Kalleimmat alueet ovat Espoonkartanon ja Järvikylän pientaloalueet, Suomenojan laitosalueelle sijoittuva kerrostaloalue sekä Suvisaaristoon esitetyt pientaloalueet. 8

9 Kuva 5. Alueellisen kunnallistekniikan kustannukset 9

10 2.4. Julkiset palvelut Väestön ikärakenne Väestön määrän, rakenteen ja alueellisen sijoittumisen perusteella ratkaistaan palveluja perusrakenneinvestointeja. Espooseen on tehty pitkän aikavälin väestöennuste ikäryhmittäin, sen mukaan yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä nousee lähes 9 %:iin ja on lähes sama kuin 0-6-vuotiaiden osuus vuonna 2030 (kuva 6). Päivähoidon, koulutuksen, terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kustannukset seuraavat ikärakenteen kehitystä. Vanhushuoltosuhde eli vähintään 65-vuotiaiden suhde työikäisiin ( vuotiaat) noussee nykyisestä 13,8 %:sta 26 %:iin vuonna 2020 ja 31 %:iin vuonna Kuva 6: Väestöennuste ikäryhmittäin Henkilöä vuotiaat 7-15-vuotiaat 75+-vuotiaat Julkisten palvelujen käyttäjämäärät Julkisten palvelujen kustannusten arvioinnissa on arvioitu palvelujen käyttäjien määrää Espoon eteläosien yleiskaavan tavoitevuonna Käyttäjät vuonna 2005 ja vuonna 2030 esitetään taulukossa 7. Tiedot ovat koko Espoon alueelta paitsi terveysasemien, peruskoulun ja kirjaston osalta. Ympärivuorokautinen hoivayksikkö, lukiot tai ammatillinen koulutus palvelevat usein koko Espoota tai sitäkin laajempaa aluetta. 10

11 Taulukko 7: Keskeisten julkisten palvelujen käyttäjät 2005 ja 2030 Palvelu Vuonna Käyttäjien Käyttäjiä käyttäjiä lisäys Päivähoito Terveysasema Ympärivrk.hoiva Koulu Lukio Ammatillinen koulu Kirjasto Sosiaali- ja terveystoimi Päivähoito Kunnallisissa päiväkodeissa lapsia oli hoidossa koko Espoossa vuonna 2005 noin Yksityisissä päiväkodeissa lasten määrä oli noin Tämä tarkastelu sisältää vain kunnalliset päiväkodit, vaikka ostopalveluna toteutettu päivähoito saattaa toimia kaupungin tiloissa. Vuoden 2030 päiväkodin käyttäjien määrä on arvioitu päivähoitoikäisten (0-6 -vuotiaat) määrästä, jonka arvioidaan olevan noin 9 % väestöstä. Määrästä on vähennetty 0-vuotiaat ja esikoululaiset. Investointitavoitteiden mukaan päiväkoteja rakennetaan 50 %:lle ikäluokasta. Espoon eteläosien yleiskaava-alueella päiväkotihoidon tarvetta arvioidaan olevan noin 9650 lapsella vuonna 2030 ja lisäys olisi noin 2150 paikkaa. Sosiaali- ja terveysasema Uusi sosiaali- ja terveysasema Espoon eteläosien yleiskaava-alueella on esitetty Kurttilaan. Terveyspalvelujen investointiesitys kattaa laskennallisesti väestön kasvusta aiheutuvan palvelutarpeen kasvun. Laskennallisesti tarvitaan vastaanottotoiminnassa 2000 asukasta kohden yksi lääkäri / hoitaja ja suun terveydenhuollossa 3000 asukasta kohden yksi hammaslääkäri / hammashuoltaja tai -hoitaja. Ympärivuorokautinen hoivayksikkö Paikkoja ympärivuorokautisissa hoivayksiköissä oli 557 vuonna Vuoden 2030 paikkojen tarpeeksi on arvioitu Laskentaperiaatteena on, että yli 75-vuotiaista 8 %:llä on tarve ympärivuorokautiseen hoivaan kodinomaisissa laitoksissa ja palveluasunnoissa. Sivistystoimi Peruskoulu Peruskouluikäisten määräksi arvioidaan 11 % väestöstä vuonna 2030 ja oppilaista 85 %:n arvioidaan käyvän Espoon eteläosien kouluissa. Vuonna 2005 Espoon eteläosien yleiskaava-alueen kouluissa kävi 84 % peruskoulun oppilaista, vaikka tämän alueen väestöstä peruskouluikäisiä oli 79 %. Lukio Espoossa lukiopaikka halutaan tarjota 60 %:lle peruskoulun päättävästä ikäluokasta. Vuonna % Espoon lukioissa opiskelevista espoolaisista nuorista opiskelee alueen lähilukiossa. Espoolaiset ovat hakeutuneet Helsingin ja Kauniaisten lukioihin 11

12 sekä myös Vantaalle. Vuonna 2005 Helsingissä toimivissa lukioissa oli 750 opiskelijaa, mikä oli noin 6,3 % Helsingin lukioiden kokonaismäärästä. Kauniaisten lukion opiskelijoista noin 80 % oli espoolaisia. Espoon lukioiden opiskelijoista oli espoolaisia 94 %. Lukiot palvelevat koko Espoota ja osittain seutua. Uudet lukiot on esitetty Matinkylään ja Nöykkiöön ja Leppävaaran lukiota varaudutaan laajentamaan. Ammatillinen koulutus Ammatilliseen koulutukseen varaudutaan myös kuntatasoa laajemmalla alueella. Espoon eteläosien yleiskaava-alueella ammatillista koulutusta varaudutaan laajentamaan omalla tontilla Perkkaalla ja Espoonlahdessa. Puolarmetsään, Kiloon ja Kauklahteen on osoitettu uudet varaukset. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut paranevat Espoonlahden alueella, kun Espoonlahden aluekirjasto ja kulttuurihanke valmistuvat. Julkisten palvelujen tilantarve vuoteen 2030 Julkisten palvelujen tilantarve on arvioitu nykyisten tilantarvearvioiden perusteella. Mikäli tilasuunnittelussa tai koulujen opetussuunnitelmissa tehdään suuria muutoksia, ne saattavat vaikuttaa tilantarpeeseen. Pääkaupunkiseudun yhteistyö sekä kunta- ja palvelurakenteen uudistamishanke ja siihen liittyvät mahdollisuudet erityisesti kuntien raja-alueilla saattavat vaikuttaa julkisten palvelujen tilatarpeisiin. Tilatarpeisiin vastataan myös peruskorjauksin ja laajennuksin sekä toimitilojen muutoksin. Näitä kustannuksia ei ole arvioitu. Monet asuinalueiden julkiset palvelut sijoittuvat asuinalueille, mutta yleiskaavan mittakaavan vuoksi alle 2,5 hehtaarin alueet eivät näy yleiskaavakartalla. Siten asuinalueille sijoittuvia lähipalveluja kuten neuvolapalvelut, suun terveydenhuollon palvelut, ja mielenterveyspalvelut ei esitetä yleiskaavatasolla. Näitä kustannuksia yleiskaavatyön yhteydessä on arvioitu vain osittain. Espoonlahden kulttuuritilat ja aluekirjasto toteutetaan investointiohjelman mukaan ja Kauklahteen sijoittuva sosiaali- ja terveysasema tehtävien tarveselvitysten mukaan Espoo osallistuu ns. TILATEHO -tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään kunnallisten toimitilojen käyttöä ja tilavuokria 8 kaupungissa. Seuraavat luvut ovat tilatehohankkeesta. Tutkimushankkeessa oli 138 päiväkotia. Keskimäärin päiväkodissa oli tilaa 11,1 m2 lasta kohden. Tilantarpeen arvioinnissa mitoituksena käytetään 10 m2/lapsi. Kerrosalana se on 12,5 km-2. Kuudessa vanhainkodissa tilaa oli keskimäärin 47,8 m2 (59,8 k-m2) henkilöä kohden. Peruskoulujen 87 koulussa tilaa oppilasta kohden oli keskimäärin 11,0 m2 (13,75 km- 2). Lukioissa (3 kpl) tilaa oli keskimäärin 7,5 m2 (9,38 km-2) oppilasta kohden. Taulukko 8: Keskeisten julkisten palvelujen tilantarve Palvelu 2030 käyttäjiä Lisäys k-m2/henkilö Yhteensä Päivähoito , Ympärivrk.hoiva , Koulu , Lukio , Ammatillinen koulu

13 Espoon eteläosien yleiskaavan keskeisten julkisten palvelujen kustannusarvio Julkisten palvelujen kustannusarvio suuralueittain on esitetty erikseen sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen osalta. Kustannukset ovat talousarvion keskimääräisiä investointikustannuksia tai toimialojen asiantuntija-arvioita. Kustannukset eivät sisällä peruskorjauksia tai laajennuksia tai yksityisrahoituksella toteutettavia hankkeita.. Puolarmetsän sairaalan laajennus tai uusi sairaala palvelee koko Espoota ja kustannuksia ei arvioida suuralueille. Puolarmetsän sairaalan toteutus- ja rahoitusmuodot ovat ainakin osittain ratkaisematta ja sairaalan tuleva toiminnallinen sisältö suunnitellaan siten, että hankkeen toteutusmalli voidaan päättää vuoden 2007 toukokuun loppuun mennessä. Kasvava väestö tulee tarvitsemaan ainakin yhden perhetukikeskuksen, joka sijoittunee uudelle kasvavalle alueelle. Ympärivuorokautista hoitoa tarjoavien hoivakotien yhteyteen toteutetaan myös palveluasumista, siten toimintojen keskittämisen edut saadaan käyttöön. Neuvolapalvelut voidaan toteuttaa uudella alueella esim. päiväkodin yhteyteen kuten Suurpellossa, Matinkylän suuralueella on suunniteltu. Espoonlahdessa neuvolapalveluja tarjotaan rakennettavan lähipalvelukeskuksen yhteydessä. Taulukko 9: Sosiaali- ja terveystoimen palvelujen kustannusarvio suuralueittain (1000 ) Alue Sosiaali- ja terveysasema Ympärivuorokautinen hoivayksikkö ja palveluasunnot Lastensuojelu Asukaspuisto Päivähoito kpl kpl kpl kpl kpl Suuralue yht Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Yhteensä Sairaala, peruskorjaus ja laajennus Sairaala, uusi xxxxx Perhetukikeskus Sivistystoimen suurimmat investoinnit ovat kouluinvestointeja eli peruskouluja ja II asteen kouluja. Liikuntatoimen tärkeimpiä tilavarauksia vuoteen 2030 ovat Leppävaarassa maauimala, Leppävaaran suuralueen jäähalli ja sisäliikuntatilat. Matinkylässä Matinkylän liikuntahalli ja uimahalli sekä Suurpellon liikuntahalli. Espoonlahdessa suuralueen sisäliikuntatilat ja Kauklahdessa urheiluhalli. Koko Espoota palvelee Keskuspuiston ulkoilutukikohta. Sivistystoimeen kuuluu lisäksi muita tilatarpeita, jotka sijoittuvat osin asuntoalueille. Näitä voivat olla mm. työväenopiston tilat, nuorisotilat ja kulttuuritilat. Taulukko 10: Sivistystoimen palvelujen kustannusarvio suuralueittain (1000 ) 13

14 Peruskoulu II aste, lukio. Leppävaaras sa laajennus II aste, ammatillinen Liikuntatoimi Kulttuuri, kirjasto Suuralue yht Alue kpl kpl kpl kpl kpl Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Yhteensä

15 Kuva 7: Sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen aluevaraukset julkisten palvelujen ja hallinnon alueille (PY) v. 2030: 15

16 3. Infrastruktuurin käyttökustannukset 3.1. Liikenne Liikenne-ennusteiden mukaan Espoon henkilöautoilla tehtävät matkat kasvavat vv % ja joukkoliikennematkat 43 %. Samalla seudun yhdyskuntarakenteen levitessä keskimääräinen matkapituus kasvaa eli liikennesuoritteet kasvavat enemmän kuin matkojen määrä. Yleiskaava-alueen suoritteiden kasvusta ei ole kuitenkaan tehty tarkempia selvityksiä, joten myöskään liikenteen käyttökustannusten kasvua ei voida tarkemmin arvioida. Todennäköistä kuitenkin on, että liikenteen käyttökustannukset kasvavat enemmän kuin matkojen määrä eli yli 50 %. Kustannuksia lisää ruuhkautumisen lisääntyminen. Joukkoliikenteen käyttökustannuksia laskee kuitenkin siirtyminen bussiliikenteestä raideliikenteen käyttöön. Kustannusten kehitys riippuu myös ajoneuvojen teknisestä kehityksestä, polttoaineen hinnan kehityksestä sekä joukkoliikenneratkaisuista. 4. Yleiskaavan rakentamisalueiden arvonnousut Alueen kaavoittaminen rakentamisalueeksi nostaa maan arvon moninkertaisesti. Arvon nousu riippuu rakennusoikeudesta, alueen sijainnista ja rakennusoikeuden laadusta. Lopullinen arvonnousu määräytyy asemakaavavaiheessa. Yleiskaavan aiheuttamat arvonnousut on arvioitu varovaisuusperiaatteen mukaisesta - lopulliset arvonnousut voivat olla huomattavasti korkeampia ja riippuvat arvonnousun realisoitumishetken markkinatilanteesta. Arvon nousut on laskettu alueiden tehokkuuden mukaiselle rakennusoikeudelle. Asuinalueiden arvon nousut on arvioitu Valtion asuntorahaston tukemassa asuntotuotannossa sovellettavien tonttien enimmäishintojen mukaisesti. Toimitila-alueiden arvon nousut on laskettu kiinteistöpalvelukeskuksen tonttiyksikön hinta-arvion mukaisesti. Arvonnousut yhteensä ovat noin 1,4 mrd euroa ( taulukko 11 ). Kaupungin maiden arvonnousu on n.600 M eli 43 % koko arvonnoususta. Eniten arvonnousua - yli 700 M eli 51 % tulee ryhmälle Muut, joka koostuu valtaosin yksityisistä maanomistajista. Taulukko 11: Rakennusoikeuksien arvot aluetyypeittäin Omistajaryhmä Espoo Valtio Muut Yhteensä M M M M Osuus A1 158,9 15,6 127, % A2 218,1 0,6 202, % A3 47,5 1,6 212, % C ja C-K 15,9 18,7 16, % PY 91,8 39,7 62, % TP ja TP/k 63,8 10,0 91, % T 1,3 0,0 1,1 2 0 % Yhteensä Osuus 43 % 6 % 51 % 16

17 Kuva 8: EEYK:n arvonnousut M A1 A2 A3 C ja C-K PY TP ja TP/k T Muut Valtio Espoo Kaupunki omistaa suhteellisesti eniten maita A1-, A2- ja PY-alueilla ja vähiten A3- alueilla. Yksityisten maanomistus ja arvonnousut ovat suuria erityisesti asuinalueilla ja TP-alueilla. 5. Suuralueittainen tarkastelu Yleiskaavan alueiden rakentumisen taloudelliset vaikutukset riippuvat mm. alueiden rakennettavuudesta, kunnallisteknisestä valmiudesta, liikenteellisestä sijainnista ja väestörakenteen kehityksestä. Seuraavassa tarkastellaan alueiden taloudellisia vaikutuseroja suuralueittain. Yleiskaavassa osoitetun katuverkon kustannukset suuralueittain on jaettu siten, että yleisten teiden kustannukset on jaettu sen mukaan, kuinka suuren osuuden liikenteestä suuralue aiheuttaa ko. väylälle v Taulukon mukaan suurin osa liikenteestä aiheutuu yleiskaava-alueen ulkopuolisista matkoista. Taulukko 12: Yleisten teiden kustannusten jyvitys Jyvitys suuralueille Ulkopuoli Kehä I Turunväylältä pohjoiseen 21 % 20 % 4 % 4 % 1 % 50 % Kehä I Turunväylä - Maarinsolmun pohjoispuoli 15 % 42 % 1 % 2 % 0 % 40 % Kehä I Maarinsolmu 15 % 42 % 1 % 2 % 0 % 40 % Kehä I Otaniemen tunneli + Karhusaarentie 10 % 35 % 5 % 7 % 1 % 42 % Kehä I Karhussarentie Länsiväylä, pitkä tunneli 7 % 33 % 7 % 9 % 1 % 43 % Kehä II Turuntie - Vihdintie 20 % 5 % 7 % 5 % 1 % 62 % Kehä III Mankki - Muurala 0 % 0 % 0 % 0 % 20 % 80 % Länsiväylä, Ison Omenan itärampit 10 % 20 % 30 % 0 % 0 % 40 % Länsiväylä, Kehä II liitos eritaso 7 % 10 % 20 % 20 % 3 % 40 % Länsiväylä, muut pikaparannukset 5 % 10 % 20 % 27 % 3 % 35 % Espoonväylä 1 % 4 % 19 % 22 % 0 % 54 % Turuntie Kilo - Bemböle 45 % 5 % 10 % 5 % 35 % Kauklahdenväylä 2 % 4 % 4 % 35 % 30 % 25 % 17

18 Muiden katujen kustannukset on jaettu suuralueille niiden sijainnin mukaan, sillä ko. katujen rakentaminen aiheutuu pääasiassa lähialueiden maankäytön kehityksestä. Raideliikenteen kustannuksia ei ole jaettu suuralueille. Taulukko 13: Katuverkon kustannusjako suuralueille Yleiset tiet Pääkadut Yhteensä Leppävaara 145,5 40,3 187 Tapiola 200,6 14,0 217 Matinkylä 113,2 96,2 212 Espoonlahti 124,4 25,9 154 Kauklahti 57,1 19,3 81 Eniten katuverkon kustannuksia aiheuttaa Tapiolan ja Matinkylän suuralueiden rakentaminen ja liikenteen kasvu.. Alueellisen kunnallistekniikan investoinnit suuralueittain on esitetty taulukossa 14 ja kuvassa 9. Kauklahden suuralue vaatii eniten investointeja. Alueen suuret kustannukset johtuvat pientalovaltaisuudesta ja alhaisesta kunnallistekniikan valmiudesta. Matinkylän suuralue vaatii vähiten investointeja, vaikka alueelle rakennetaan mittava Suurpellon alue. Taulukko 14: Alueellisen kunnallistekniikan kustannukset suuralueittain Pinta-ala Alueteh. Kerrosala /k-m2 Kustannus/M Leppävaara , Tapiola , Matinkylä , Espoonlahti , Kauklahti , , Kuva 9: Alueellisen kunnallistekniikan kustannukset suuralueittain Alueellisen kunnallistekniikan kustannuksset suuralueittain /k-m Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti 18

19 Kunnallisten palvelujen kustannukset on jaettu niiden sijainnin mukaan. Kustannuksissa ei ole otettu huomioon koko Espoota palvelevia investointeja keskiasteen kouluja eikä sairaaloita. Taulukko 15: Kunnallisten palvelujen investointikustannukset suuralueittain Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Yhteensä Asukaslisäys /as.lisäys Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti yhteensä Eniten investointeja vaatii Leppävaaran suuralue - vähiten Tapiola. Suhteessa asukasmäärän lisäykseen eniten investointeja vaativat Matinkylän suuralue - vähiten Tapiolan suuralue. Yleiskaavan mukaisten rakennusoikeuksien lisäyksien arvot suuralueittain on esitetty taulukossa 16 ja kuvassa 10. Kaupungin maille tulevien rakennusoikeuksien arvot ovat suurimmat Espoonlahden, Leppävaaran ja Tapiolan suuralueilla - pienimmät Kauklahdessa ja Matinkylässä. Yksityisten maiden arvon nousut ovat taas suurimmat Kauklahden ja Matinkylän suuralueilla. Valtion maiden arvon nousu keskittyy Tapiolan suuralueelle. Taulukko 16: Rakennusoikeuksien lisäyksen arvo suuralueittain Espoo Valtio Muut Leppävaara 139,4 19,6 137,4 Tapiola 124, Matinkylä 76, ,7 Espoonlahti 176,9 0,9 140,1 Kauklahti 80,5 1,7 229,

20 Kuva 10: Rakennusoikeuksien lisäyksen arvo suuralueittain M Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Espoo Valtio Muut Yhteenveto yleiskaavan toteuttamisen edellyttämistä investoinneista on esitetty taulukossa 17 ja investointitarve rakennettavaa kerrosalaa kohden kuvassa. Taulukko 17: Investointitarve suuralueittain Katuverkko Al.kunn.tekn. Palvelut Yhteensä Uusi kerrosala/1000 /k-m2 k-m2 Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Yhteensä Investointitarve on pienin Tapiolan suuralueella. Suurin investointitarve on Leppävaaran suuralueella. Investointitarve rakennettavaan kerrosalaan v.2030 suhteutettuna on keskimäärin 263 /k-m2. Suurin tarve on Matinkylän suuralueella /k-m2 sekä pienin Leppävaaran ja Tapiolan suuralueilla. 20

21 Kuva 11: Investointitarve suuralueittain rakennettavaa kerrosalaa kohden /k-m Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti 6. Yhteenveto Yleiskaavan mukaisen infrastruktuurin toteuttaminen edellyttää yhteensä n milj. euron investointeja. Investoinnit jakautuvat taulukon 18 ja kuvan 12 mukaisesti. Eniten investointeja vaatii raideliikenneverkon rakentaminen M. Tästä länsimetron osuus on noin puolet. Taulukko 18: Kokonaisinvestointitarve M Katuverkko 830 Raideliikenne 1060 Vesihuolto 180 Alueellinen kunnallistekniikka 540 Kunnalliset palvelut 510 Yhteensä 3120 Kuva 12: EEYK:n infrastruktuurin investointarve M Katuverkko Raideliikenne Vesihuolto Alueell. kunnallistekn. Kunnalliset palvelut 21

22 Investointeja voidaan rahoittaa mm. myymällä kaavoitettuja rakennustontteja tai sopimuksin maanomistajien kanssa. Rakennusoikeuksien lisäyksien arvo yhteensä n.1400 M peittää kustannuksista alle puolet. Osaan pääväylien kustannuksista osallistuu myös valtio. Suuralueista taloudellisesti edullisin on Tapiolan suuralue. Siellä investointitarve on pienin sekä määrällisesti että suhteellisesti. Rakennusoikeuksien lisäyksen arvo on suuralueelle melkein yhtä suuri kuin investointitarve. Suuralueen edullisuutta lisäävät vielä suhteellisen pienet liikennekustannukset. Leppävaaran ja Espoonlahden rakentaminen on kaupungille myös melko edullista, sillä siellä kaupungin maille tulevan rakennusoikeuden arvo on noin puolet vaadittavista investoinneista. Matinkylän suuralue vaatii suuria investointeja ja ne ovat huomattavasti suuremmat kuin kaupungin maille tulevan rakennusoikeuden arvo. Tilannetta parantaa kuitenkin Suurpellon rakentamisalueelta saatavat huomattavat sopimustulot, jotka peittävät alueen investointimenot. Kauklahden suuralue vaatii suhteellisen suuret investoinnit. Siellä kaupungin maille tulevan rakennusoikeuden arvo on myös melko vähäinen. Suuralueen liikennekustannukset ovat suurimmat. 22