Rakennusjätteestä uusiomateriaalia Lahden ammattikorkeakoulu Koulutuspäivä

Transkriptio

1 Rakennusjätteestä uusiomateriaalia Lahden ammattikorkeakoulu Koulutuspäivä Kuusakoski Oy Ari Virta Johtaja, rakennusjätekierrätys

2 Kuusakoski Group tänään Donuard Kuschakoff perusti Viipurissa vuonna 1914 Karjalan lumppu- ja romuliikkeen Nyt Kuusakoski Groupin kierrätys- ja valimoliiketoiminnat Pohjoisen Euroopan johtava teollinen kierrättäjä Edelläkävijä kierrätys- ja ympäristöteknologian ratkaisujen kehittämisessä ja valmistamisessa Yksi maailman suurimmista kierrätysmetallien jalostajista ja toimittajista Uusia liiketoimintoja: Bioenergia C&DW and C&IW kierrätys ja käsittely WEEE Purkuliiketoiminta Palveluja teollisuudelle, kunnille ja kuluttajille Kierrätysmateriaalit pääosin jalostettuina teolliseen käyttöön Vuonna 2011 liikevaihto 978 M and henkilöstömäärä 3200 Toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Britanniassa, Yhdysvalloissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Kiinassa, Intiassa ja Taiwanissa Vuotuinen materiaalivirta 2,5 miljoonaa tonnia, josta 90 % metalleja Kuusakoski Recycling Kuusakoski Group Alteams Group

3 Rakennusjätteen vähentämistoimet Pohjoismaissa EU painottaa jätteen vähentämistä Rakennus- ja purkutoiminta suurin yksittäinen jätteen tuottaja Osuus 30-50% jätteiden kokonaismäärästä Kierrätys toimii hyvin Parhaimmillaan yli 90 % kierrätysaste Jätteen vähentäminen jäänyt sivuosaan Vaaralliset aineet tosin saaneet huomiota

4 Assesment of initiatives to prevent waste from building and construction sectors Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittama tutkimus ladattavissa 32 toimenpidettä rakennusjätteen vähentämiseksi luokiteltiin seitsemään ryhmään Materiaalien uudelleenkäyttö Tieto- & tietoisuuskampanjat Jätteenvähennysohjaus Vapaaehtoiset sopimukset Vaarallisten aineiden tunnistus Materiaalien rekisteröinti Sertifiointiohjelmat Jätteen vähentämistoimet näyttävät kuuluvan rakentamiseen ja purkamiseen vain rajoitetusti. Jätteen vähentämiseksi kutsutut toimet ovat itse asiassa kaatopaikkajätteen vähentämistä. Tutkitut toimet keskittyvät enimmäkseen kierrätykseen; varsinainen jätteen vähentäminen jää sivuosaan.

5 RAKENTAMISEN KIERRÄTYSVISIO Materiaalien tehokkaan kierrättämisen varmistamiseksi kierrätys tulee ulottaa rakennuksen koko elinkaaren ajalle ja kaikille rakennuksen sisältämille tasoille. Käytettävien materiaalien lisäksi kierrätys sisältää rakennuksen tilojen, osien ja järjestelmien sekä kokonaisen rakennuksen kierrätyksen tasot. / / Paras tapa välttää purkujätteen syntyä on ottaa tyhjilleen jääneitä tiloja takaisin hyötykäyttöön ja muuttaa ne nykyvaatimuksia vastaaviksi. / / Rakennuksen siirto ja uudelleenpystytys sellaisenaan on joissain tapauksissa mahdollista ja mielekästä. / / seuraavaksi paras hyötykäytön muoto on käyttää rakennuksen osat uudelleen mahdollisimman suurina ja mahdollisimman korkeassa muodossa, jolloin niiden uudelleenmuokkaukseen käytetään vain vähän energiaa ja luonnonvaroja. / / Kolmantena (?) harkittavaksi tulee materiaalin käyttäminen murskattuna uusiotuotteiden (alkuperäiseen verrattuna samankaltaisten tai erilaisten) raaka-aineeksi, jolloin säästetään ennen kaikkea koskemattomia luonnonvaroja. / / Neljänneksi suositeltavin tapa on polttokelpoisen jätteen energiakäyttö. Satu Huuhka: Kierrätys arkkitehtuurissa, s

6 Rakennusosia uusiokäyttöön Kuusakosken purkukohteista Helsinki, satamarakennus - Kaksi kokonaista hallia ( m m2) - 40 betonista kattotuolia (30 t/kpl) - Autonostureita ym. laitteita Vaasa, liikerakennus - Koko ilmanvaihtokoneisto - Ikkunoita ja ovia Helsinki, toimistorakennus kokonaista ikkunaa Helsinki, kauppakeskus - 15 liimapuupalkkia Pohjanmaa, tehdasrakennus - Osa julkisivuelementeistä - Kaikille ei kuitenkaan uusiokäyttöä - Materiaalihyötykäytön esti korkea kromipitoisuus

7 Mallia Ruotsista? Göteborgin kaupungin kierrätyspuisto Alelyckan - Yksi pohjoismaisen tutkimuksen esimerkeistä rakennusjätteen vähentämisessä ( - IVL:n mukaan Alelyckan kierrättää 360 tonnia rakennusjätettä vuodessa (www3.ivl.se/rapporter/pdf/b1958.pdf) - Jos Alelyckan-malli toimisi kaikissa Ruotsin noin 600 kierrätyspuistossa, ne voisivat kierrättää yhteensä noin tonnia rakennusjätettä vuodessa Ruotsi tuottaa tonnia rakennusjätettä vuodessa Alelyckan kierrättää 0,01 % Ruotsin rakennusjätteistä Hypoteettisesti Alelyckan-mallilla voitaisiin kierrättää 2,4 % Ruotsin rakennusjätteistä

8 RAKENTAMISEN KIERRÄTYSTODELLISUUS Tällä hetkellä rakennusalan näkökulmasta kierrätyksen ensisijaisena tavoitteena on minimoida aiheutuva jäte ja näin ollen myös jätteestä aiheutuvat kustannukset, eikä niinkään käyttää hyödyksi syntyvää jätettä. Satu Huuhka: Kierrätys arkkitehtuurissa, s Tässä todellisuudessa toimii Kuusakosken rakennusjätekierrätys.

9 Rakennusmateriaalista rakennusjätteeksi Yleisimpien rakennusmateriaalien suhteelliset osuudet: - Betoni 54 % - Puu 38 % - Teräs 8 % ( Yleisimpien rakennusjätteiden suhteelliset osuudet: - Sekalainen rakennusjäte 61 % - Puujäte 28 % - Betoni- ja tiilijäte 8 % - Metallijäte 3 % (otos: 71 työmaata vuonna 2011)

10 Rakennusjätekierrätys materiaalin käsittelyketjussa Käsittelemme materiaalin, jota ei ole otettu uudelleenkäyttöön Tarjoamme teollisen käsittelyn rakennusjätteelle eli käytöstä poistetulle materiaalille Otamme vastaan kuormat, joiden tekijät ovat lajitelleet materiaalin valitsemallaan tavalla Pelastamme sen, mikä on taloudellisesti ja teknisesti mahdollista hyödyntää

11 Kierrätys tukee rakentamisen materiaalitehokkuutta Tulevaisuudessa rakennuskannasta vapautuva teräksen määrä kasvaa voimakkaasti, koska rakennuskannasta entistä suurempi osa saavuttaa elinkaarensa pään Kierrätyksen osalta suurin tehostamistarve löytyy saneeraus- ja korjausrakentamisen yhteydessä vapautuvien teräsvirtojen hallinnasta. (Teräs Suomen kansantaloudessa kokonaisvaranto, teräsvirrat ja kierrätys, Teknologiateollisuus, 2007) 2007) Korjausrakentamisen määrän kehitys Suomessa Puolet teräsvarannosta rakennuksissa Puolet rakennuskannasta yli 30-vuotiasta Puolet rakentamisen arvosta korjaamisessa Investoinneista huolimatta korjausvelkaa mrd (Rakennetun omaisuuden tila 2011) Kaksi kolmannesta rakennusjätteestä syntyy korjausrakentamisesta Rakentamisesta vapautuu hyödynnettäväksi metallin lisäksi runsaasti muita materiaaleja Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on rakentamisen materiaalitehokkuuteen liittyen esitetty määrällisenä tavoitteena rakennusjätteen hyödyntämisen nostaminen 70 prosenttiin. (Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma, Taustaraportti, Rakentamisen materiaalitehokkuus, 2009)

12 Kuusakoski kehittää rakennusjätekierrätystä Kuusakoski enemmistöosakkaaksi Rakentajien Ekoparkiin Espoossa 2003 Rakentajien Ekopark kokonaan Kuusakosken omistukseen 2005 Ekoparkin vanhan linjan purkaminen sekä uuden linjan rakentaminen ja käyttöönotto 2010 Ekoparkin sulautuminen Kuusakoskeen 2011; uusi nimi Kuusakoski Oy, Ekopark Espoo Ekopark Lahti -kierrätyslaitoksen suunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto 2012

13 SYÖTE (C&DW) SYÖTE (C&IW) Ekopark Lahti -kierrätyslaitos Maksimikapasiteetti tonnia vuodessa (C&DW ja C&IW) ESILAJITTELU MURSKAIN MAGNEETTI SEULA Kierrätettävät (betoni, metallit, pahvi ym.) metallit Hienoaines METALLIEROTIN Betoni, keramiikka, tiilet ym. raskas Hyödyntämiskelvoton % SRF LAADUNVALVONTA KÄSINLAJITTELU VESIEROTIN raskas TUULISEULA keskiraskas MURSKAIN kevyt TUULISEULA MAGNEETTI metallit SEULA PYÖRREVIRTAEROTIN SRF

14 Työmaan jätehuolto syntypaikkalajittelu + laitoskäsittely Hyödyntämiskelvoton <10 %

15 Tilaa innovaatioille? Määrä - Perusteet teollisen mittaluokan prosessi-investointiin Saatavuus - Jatkuva materiaalivirta teolliseen prosessiin Arvo - Käsittelyn arvo jätemateriaalin tuottajalle - Materiaalin arvo uusiokäyttäjälle Materiaaliketju - Keräily - Käsittely - Uusiokäyttö - Lainsäädäntö? Innovaation menestymisen kriteerit - Suhteellinen etu aiempaa parempi - Yhteensopivuus arvot, kokemus, tarpeet - Monimutkaisuus ymmärrettävä ja käytettävä - Kokeiltavuus rajoitetun kokeilun mahdollisuus - Havaittavuus havaittava ja kuvailtava (Everett M. Rogers: Diffusion of Innovations)

16 KIITOS!