VAKUUTUSOIKEUDEN OPINTOMONISTE. Esko Hoppu Mika Hemmo. Helsingin yliopisto 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAKUUTUSOIKEUDEN OPINTOMONISTE. Esko Hoppu Mika Hemmo. Helsingin yliopisto 2006"

Transkriptio

1 VAKUUTUSOIKEUDEN OPINTOMONISTE Esko Hoppu Mika Hemmo Helsingin yliopisto 2006

2 2 I VAKUUTUSTOIMINTA JA SEN SÄÄNTELY 1. VAKUUTUKSESTA 1.1. Yleistä Vakuutustoiminnan tarkoituksena on vahinko- ja haittariskin jakaminen ja tasaaminen. Samalle tai samankaltaiselle vaaralle alttiina olevat henkilöt jakavat vahinko- ja haittariskin keskenään siten, että kukin suorittaa määrätyn maksun ja näin kertyvillä varoilla maksetaan yhtä tai useampaa heistä kohdannut haitta tai vahinko. Esimerkiksi kiinteistönomistajat, joilla on riski siitä, että heidän kiinteistössään syttyy tulipalo, maksavat kukin tämän vaaran jakamiseksi määrätyn maksun ja näin kertyvillä varoilla korvataan yhtä tai useampaa heistä kohdannut palovahinko. Näin kiinteistöjen palovaara jaetaan ja tasataan mukana toiminnassa olevien kesken ja kukin osallistuu yhteisen riskin kantamiseen suorittamallaan maksulla. Nykyajan yhteiskunnassa vahingonvaaran kohteena olevat eivät käytännössä pysty itse huolehtimaan riskin jakamiseen tarvittavista toimista, vaan toimintaa hoitavat vakuutusyhtiöt ja vakuutusyhdistykset. Ne keräävät vakuutusmaksut ja suorittavat korvaukset. Tämä tapahtuu pelkistettynä siten, että vakuutusyhtiö tai vakuutusyhdistys sopii vahingonvaaran kohteena olevan kanssa sopimuksen siitä, millä ehdoin ja minkälaista vakuutusmaksua vastaan yhtiö tai yhdistys ottaa kantaakseen sopimuksessa sovitun riskin ja riskin toteutuessa suorittaa vahingon tai haitan kärsineelle korvauksen. Vakuutustoiminnalle on tunnusomaista, että vahingon sattuminen tai haitan syntyminen riippuu epävarmasta tapahtumasta tai ainakin tapahtuman sattumisajankohta on ennalta epävarma. Esimerkiksi sopimus, jossa sovitaan korvattavaksi jo tapahtunut tiedossa oleva vahinko, ei tämän vuoksi ole vakuutustoimintaa. Sen sijaan sopimus, jonka perusteella vakuutusyhtiö suorittaa sopimuskumppaninsa perillisille rahakorvauksen tämän kuollessa, on vakuutustoimintaa, vaikka henkilön kuoleminen on varmaa, koska kuolinhetkeä ei etukäteen tiedetä. Vakuutustoiminta perustuu siihen todennäköisyyteen, että kaikki riskit eivät toteudu samanaikaisesti. Näin ei myöskään tapahdu, jos vakuutettuja kohteita on lukuisia. Tämä johtuu nk. suurten lukujen laista, jonka perusteella voidaan osoittaa se todennäköisyys, miten riskit erilaisissa vahinkoryhmissä tietyllä aikavälillä toteutuvat. Samalla se mahdollistaa vahinkoriskiä vastaavan vakuutusmaksun laskemisen. Pitkällä aikavälillä vakuutusmaksut ja vakuutuksesta maksettavien korvausten tulee - otettaessa lisäksi huomioon vakuutusten hoitokustannukset - olla tasapainossa. Vahinkomäärien noustessa vakuutusmaksut nousevat ja vahinkomäärien alentuessa vakuutusmaksujen pitäisi alentua. Vahinkomäärät saattavat kuitenkin lyhyillä aikaväleillä vaihdella. Jotta korvausten maksaminen olisi turvattu, on vakuutusyhtiöitä ja vakuutusyhdistyksiä koskevilla säännöksillä pyritty varmistamaan niiden vakavaraisuus muuttuneissakin olosuhteissa Vakuutustoiminnan yhteiskuntapoliittisesta merkityksestä

3 Vakuutustoiminta luo yhteiskuntaan taloudellista turvallisuutta. Vakuutuksen ottanut henkilö voi vakuutuksella turvata varallisuusasemansa, jolloin hän saa vakuutuksen kattaman haitan tai vahingon sattuessa siitä korvauksen. Hän pystyy vakuutuksella siirtämään vakuutusyhtiön kannettavaksi sellaisen vahinkoriskin, joka muutoin saattaisi toteutuessaan olennaisesti vaikuttaa hänen taloudelliseen asemaansa. Vakuutus saattaa myös tehdä mahdolliseksi sellaisen riskialttiin toiminnan, joka ilman vakuuttamismahdollisuutta ei olisi lainkaan tai vain vaikeuksin toteutettavissa. Vakuutustoiminta vaikuttaa myös vahinkoja estävästi ja vähentävästi. Vakuutuksiin sisältyy usein ohjeita, joita noudattamalla estetään vahinkojen syntyminen. Vakuutuskohteeseen voidaan esimerkiksi vaatia itsestään toimivat sammutusjärjestelmät, murtosuojaukset ja hälytyslaitteet. Vailla merkitystä ei ole myöskään vakuutusyhtiöiden vahinkojen estämiseksi ja vähentämiseksi tähtäävä neuvonta- ja valistustoiminta. Eräillä vakuutusmuodoilla on merkitystä myös luoton vakuutena. Esimerkiksi henkivakuutus voidaan pantata velan tai muun sitoumuksen vakuudeksi. Vakuutusta vastaan voidaan myös saada lainaa. Eräisiin vakuutuksiin liittyy taas säästämispiirre. Säästöhenkivakuutuksessa vakuutuksenottaja saa maksamiensa vakuutusmaksujen pohjalta muodostuneen säästöosuuden saavuttaessaan sovitun iän tai hän voi jo aikaisemmin lakkauttaa vakuutuksen ja saada kertyneen säästöosuuden itselleen. Vakuutustoiminnan rahavirrat ovat taloudellisesti merkittävät. Vakuutusyhtiöiden kotimainen vakuutusmaksutulo oli v miljoonaa euroa. Siitä oli lakisääteisen eläkevakuutuksen osuus miljoonaa, muun henki- ja eläkevakuutuksen miljoonaa, palo- ja muun omaisuusvakuutuksen 619 miljoonaa, liikennevakuutuksen 588 miljoonaa, lakisääteisen tapaturmavakuutuksen 547 miljoonaa ja autovakuutuksen 455 miljoonaa euroa lopun jakautuessa muiden vakuutusmuotojen kesken ulkomainen vakuutustoiminta mukaan lukien. Korvauskulut olivat taas v yhteensä noin miljoonaa euroa. Vakuutusyhtiöiden sijoituskannan arvo käypien arvojen mukaan oli 89 miljardia euroa. Tästä noin 55 miljardia euroa oli työeläkeyhtiöiden sijoituksia VAKUUTUSOIKEUDEN YLEISIÄ KYSYMYKSIÄ 2.1. Vakuutusoikeuden käsite ja jaottelu Yksityinen ja julkinen vakuutusoikeus Vakuutusoikeuden muodostavat ne oikeusjärjestyksen säännökset, jotka säätelevät vakuutusta ja vakuutustoimintaa. Vakuutusoikeus käsittää sekä yksityisoikeuteen että julkisoikeuteen luettavia säännöksiä. Esimerkkinä viimeksi mainituista voidaan mainita sairausvakuutuslaki (364/63). Tyypillinen yksityisvakuutusoikeuteen kuuluva säännöstö on taas esimerkiksi vakuutussopimuslaki (543/94). Vakuutusoikeuden säännökset voidaan näin jakaa yksityiseen ja julkiseen vakuutusoikeuteen samojen periaatteiden mukaan kuin oikeusjärjestyksen muidenkin säännösten jaottelu yksityisoikeuteen ja julkisoikeuteen. Vakuutusoikeuden säännösten ryhmittely yksityisoikeudellisiksi tai julkisoikeudellisiksi ei ole selväpiirteinen, sillä oikeusjärjestyksessämme on vakuutusoikeudellisia säännöstöjä, joissa on sekä yksityisoikeudellisia että

4 julkisoikeudellisia piirteitä. Esimerkkinä voidaan mainita eläkevakuutuslainsäädäntö. Eläkevakuutus on yksityisten vakuutuslaitosten hoidettavana ja vakuuttaminen tapahtuu solmittavien vakuutussopimusten pohjalta, mutta sopimuksen sisältö, vakuutuksiin perustuvat eläke-edut, maksut ja muut vastaavat kysymykset ovat joko lailla määrätyt tai vaativat julkisen viranomaisen myötävaikutusta Yksityisestä vakuutusoikeudesta Pääosa yksityisen vakuutusoikeuden säännöksistä koskee vakuutuksen ottaneen ja vakuutuksen myöntäneen yhtiön taikka korvauksen saajan ja vakuutuksen myöntäneen yhtiön välisiä ongelmia. Sivullistahoihin liittyvät oikeudelliset kysymykset tulevat harvemmin esille. Yksityisen vakuutusoikeuden säännökset ovat näin valtaosaltaan velvoiteoikeudellisia. Esineoikeudellisia ongelmia tulee kuitenkin esille esimerkiksi vakuutusten panttauksissa. Yksityisen vakuutusoikeuden säännökset voidaan ryhmitellä eri tavoin. Eräs vakiintunut ryhmittelytapa on jako yleiseen ja erityiseen vakuutusoikeuteen. Yleiseen vakuutusoikeuteen luetaan ne oikeusnormit, jotka sääntelevät kaikille tai ainakin useille vakuutusmuodoille yhteisiä kysymyksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi vakuutussopimuksen päättämistä, tiedonantovelvollisuutta sekä vaaran lisääntymistä ja vakuutustapahtumaa koskevat säännökset. Erityinen vakuutusoikeus käsittää taas säännökset, joilla säännellään yksittäisiä vakuutusmuotoja kuten esimerkiksi palovakuutusta ja merivakuutusta. Jaottelulla oli keskeinen merkitys vuoden 1933 vakuutussopimuslaissa, koska sen säännökset oli jaoteltu tältä pohjalta. Lainsäädännön muututtua jaottelulla on lähinnä systemaattinen merkitys. Yleiseen ja erityiseen vakuutusoikeuteen suoritetun jaottelun ohessa oikeuskirjallisuudessa käytetään myös muita jaotteluperusteita. Niistä voidaan esimerkkinä mainita jako pakollisiin ja vapaaehtoisiin vakuutuksiin; ts. vakuutuksiin, jotka on lain tai viranomaisen päätöksen mukaan pakko ottaa ja vakuutuksiin, joiden ottaminen on vapaaehtoista. Yksityisen vakuutusoikeuden säätelemät vakuutukset ovat pääosiltaan vapaaehtoisia; ts. jokainen voi halutessaan ottaa vakuutuksen eikä mitään lakiin perustuvaa velvollisuutta vakuutuksen ottamiseen yleensä ole. Periaate ei ole kuitenkaan poikkeukseton. Lainsäädännössä on runsaasti säännöksiä pakollisista vastuuvakuutuksista. Tällainen vakuuttamisvelvollisuus koskee esimerkiksi yleisötilaisuuden järjestäjää, asianajajaa, kiinteistönvälittäjää, öljyaluksen omistajaa, arvo-osuusrekisterin pitäjää, rautatieyritystä ja eräitä tarkastuslaitoksia. Vakuutukset voidaan myös ryhmitellä sen vaaran perusteella, jonka varalta vakuutus otetaan. Vakuutukset voidaan tällöin ryhmitellä mm. palovakuutuksiin (palovaara), varkausvakuutuksiin (varkausvaara), vastuuvakuutuksiin (vahingonkorvausvelvolliseksi joutumisen vaara) ja tapaturmavakuutuksiin (tapaturmavaara). Tällä jaottelulla on merkitystä erityisesti silloin, kun ryhdytään arvioimaan tarvittavaa vakuutusturvaa ja sen laajuutta. Erilaisen vaaran käsittämiä vakuutuksia yhdistetään yleisesti muodostamalla vakuutuskokonaisuuksia. Tällöin puhutaan yhdistelmävakuutuksista, kansanomaisesti nk. "vakuutuspaketeista". Tällainen yhdistelmävakuutus on esimerkiksi kotivakuutus tai tuotenimeltään hieman vaihtelevat yrityksen perusvakuutukset. 4

5 Vakuutusoikeuden suhde muuhun velvoiteoikeuteen Vakuutusoikeuden säännökset eivät ole tyhjentäviä siten, että niiden nojalla voitaisiin ratkaista kaikki vakuutusta koskevat oikeudelliset ongelmat. Vakuutusoikeudelle on tunnusomaista, että sääntelyn kohteeksi on otettu vain sellaiset kysymykset, jotka ovat ominaisia vakuutukselle ja vakuutustoiminnalle. Siltä osin kuin vakuutusten osalta joudutaan ratkaisemaan yleisiä yksityisoikeudellisia kysymyksiä, vakuutuksiin sovelletaan näitä koskevia yksityisoikeuden säännöksiä. Esimerkkinä voidaan mainita vakuutussopimuksen solmiminen. Vakuutussopimuslaissa on tältä osin tiettyjä erityissäännöksiä mm. sopimuspuolten tiedonantovelvollisuudesta. Niiden ohessa joudutaan kuitenkin vakuutussopimuksen syntymiskysymyksiä arvioitaessa soveltamaan myös yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita ja sekä oikeustoimilain (228/29) että kuluttajansuojalain (38/78) säännöksiä. Niin ikään sopimuksen tulkintaa ja muita vastaavia kysymyksiä ratkaistaessa joudutaan vakuutussopimuslain ohessa turvautumaan yleiseen sopimusoikeuteen. Vakuutussopimuslaki vakuutussopimusten erityislakina syrjäyttää kuitenkin yleisen sopimusoikeuden säännökset siltä osin kuin vakuutussopimuslaissa on niistä poikkeavia säännöksiä Lainsäädäntö Vakuutussopimuslait Yleisen vakuutussopimus- ja vakuutusyhteisölainsäädännön aikaansaaminen oli eri muodoissaan Suomessa vireillä 1880-luvulta asti, mutta vakuutussopimuksen osalta se toteutui vasta vuonna 1933 annetulla vakuutussopimuslailla, joka tuli voimaan (132/33). Se oli yhteispohjoismaiseen lainvalmisteluun pohjautuva säännöstö, jota vastaavat lait säädettiin jo Suomea ennen Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Laki täytti pitkät ajat vakuutussopimuksen sääntelytarpeen, koska alalla tapahtunut kehitys voitiin ottaa vakuutusehtoja muuttamalla huomioon. Lain uudistamistarvetta ryhdyttiin kartoittamaan jo 1970-luvulla, mutta nykyinen VSL tuli voimaan vasta Nykyinen vakuutussopimuslaki ei enää ole samalla tavalla yhteispohjoismaisen lainvalmistelutyön tulos kuin vuoden 1933 vakuutussopimuslaki. Vakuutussopimusta koskevaa lainsäädäntöä on tosin uudistettu muissakin Pohjoismaissa, mutta eri maiden lakien säännökset eivät ole samalla tavalla yhdenmukaiset kuin aikaisemmin. Oikeusministeriö on vuonna 2005 asettanut työryhmän valmistelemaan vakuutussopimuslain eräiden osien tarkistamista. Tarkoituksena on muun muassa pyrkiä selkeyttämään lain soveltamisalaa, arvioida nykyisen henkilö- ja vahinkovakuutusjaottelun tarkoituksenmukaisuutta sekä selkeyttää ja mahdollisesti laajentaa pakottavuussääntelyä. Edelleen hankkeessa on tarkoitus täydentää tiedonantovelvoitteita koskevia säännöksiä EY:n lainsäädännön vaatimusten täyttämiseksi ja vakuutusten vertailtavuuden helpottamiseksi sekä selvittää samastamissäännöksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen ja muutostarve Muu vakuutuslainsäädäntö Vakuutussopimuslain ohessa vakuutussopimuksen ehtoja koskee erikoislakina laki oikeusturvavakuutuksen sopimusehdoista (1060/93). Vakuutussopimuksiin sovellettavan lain osalta on lisäksi säädetty laki eräisiin kansainvälisluonteisiin vakuutussopimuksiin sovellettavasta laista (91/93). Läheisesti

6 6 vakuutussopimusoikeutta sivuaa myös laki vakuutusedustuksesta (570/05), jossa säädellään vakuutusmeklarien ja vakuutusasiamiesten toiminnan edellytyksiä ja sisältöä. Vakuutustoimintaa säätelevästä lainsäädännöstä on keskeisin vakuutusyhtiölaki (1062/79) ja vakuutusyhdistyslaki (1250/87) sekä laki ulkomaalaisista vakuutusyhtiöistä (398/95). Vakuutusyhtiölainsäädäntö sisältää yksityiskohtaista sääntelyä muun muassa vakuutusyhtiön perustamisesta, toimiluvasta, toimialarajoituksista, henki- ja vahinkovakuutustoiminnan erillisyydestä, laadullisesta omistajankontrollista, vakuutusyhtiön hallinnosta ja sijoitustoiminnasta, vakavaraisuudesta, voitonjaosta sekä vakuutuskannan luovuttamisesta ja yhtiöjärjestelyistä. Varsinaisen vakuutuslainsäädännön ulkopuolisesta sääntelystä vakuutustoiminnan kannalta tärkeitä ovat etenkin henkilötietolainsäädäntö ja kilpailuoikeudellinen lainsäädäntö Vakuutusoikeus ja Euroopan yhteisö EY:n tavoitteet vakuutuslainsäädännön alalla ovat suuntautuneet kahtaalle. Toisaalta on pyritty yhtenäistämään vakuutussopimuksia koskeva lainsäädäntö ja toisaalta luoda yhtenäiset vakuutusmarkkinat, jolloin vakuutusyhtiöt voivat perustaa tytäryhtiöitä ja sivukonttoreita haluamiinsa muihin jäsenvaltioihin tai tarjota palvelujaan vapaasti yli rajojen. Ensin mainittua tavoitetta ei ole saavutettu, mutta yhtenäiset vakuutusmarkkinat on toteutettu. Vakuutussopimusten sisällön yhtenäistämiseksi on vuonna 1979 valmisteltu direktiiviehdotus vakuutussopimusta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten harmonisoinnista. Ehdotusta täydennettiin vielä seuraavana vuonna, mutta tämän jälkeen vakuutussopimuslainsäädännön yhtenäistämishanke ei ole edennyt. Syynä ovat EY:n eri maiden - lähinnä Saksan ja Englannin - lainsäädäntöjen välillä olevat olennaiset eroavuudet, joiden harmonisoinnista ei ole voitu sopia. Vakuutussopimuslakien yhtenäistäminen ei ole myöskään tällä hetkellä EY:n osalta näköpiirissä. Epävirallisena yhteistyöhankkeena on vireillä Restatement of European Insurance Law projekti, jonka tarkoituksena on tuottaa oikeustieteilijäryhmän työn tuloksena eurooppalainen mallilaki. Vakuutustoiminnan yhteismarkkinat toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisen vahinkovakuutusdirektiivin (73/239/ETY) ja ensimmäisen henkivakuutusdirektiivin (79/267/ETY) nojalla toteutettiin nk. etabloitumisvapaus eli sijoittumisoikeus. Tämä tarkoitti sitä, että jokainen yhteisön alueelta kotoisin oleva vakuutusyhtiö saattoi perustaa asioimiston tai sivukonttorin toiseen jäsenvaltioon samoilla ehdoilla kuin kyseisestä jäsenvaltiosta kotoisin oleva vakuutusyhtiö. Vakuutuspalvelujen vapaa tarjonta toteutettiin toisella vahinkovakuutusdirektiivillä (88/357/ETY) ja toisella henkivakuutusdirektiivillä (90/619/ETY). Direktiiveillä tehtiin mahdolliseksi vakuutuspalvelujen vapaa tarjonta yli rajojen jäsenvaltiosta toiseen ilman sivukonttorin perustamista. Vakuutuspalvelujen vapaan tarjonnan ulkopuolelle jäi kuitenkin vielä tässä vaiheessa kuluttajille suunnatut

7 vahinkovakuutukset, sillä vakuutuspalvelujen vapaa tarjonta koski vahinkovakuutusten osalta nk. suuria riskejä. Toisessa henkivakuutusdirektiivissä tehtiin puolestaan jaottelu sen perusteella, oliko kyse aktiivisesta vai passiivisesta tarjonnasta. Vakuutuspalvelujen vapaan tarjonnan ulkopuolelle jäi henkivakuutuksen osalta tässä vaiheessa aktiivinen tarjonta. Viimeinen vaihe kehityksessä tapahtui vuonna 1992 kolmannella vahinkovakuutusdirektiivillä (92/49/ETY) ja kolmannella henkivakuutusdirektiivillä (92/96/ETY). Tällöin toteutuivat EY:n yhtenäiset vakuutusmarkkinat. Vakuutusyhtiö, joka on saanut toimiluvan yhdessä EY-valtiossa, voi tällä toimiluvalla harjoittaa vakuutustoimintaa kaikissa EY-maissa tarvitsematta hakea toimilupaa erikseen kutakin valtiota varten. Samalla vakuutusyhtiöihin kohdistuva viranomaisvalvonta tuli yhtiön kotivaltion viranomaisten vastuulle. Kotivaltion valvonnan periaate pitää sisällään yhtiön talouden - so. vakavaraisuuden ja sijoitustoiminnan - valvonnan. Toimintamaan viranomaisilla on mahdollisuus puuttua edelleenkin ulkomaisten ETAvakuutusyhtiöiden toimintaan muutoin (Ks. esim. L ulkomaalaisista vakuutusyhtiöistä 3 luku). Kolmannessa henkivakuutus- ja vahinkovakuutusdirektiivissä sivuttiin myös sikäli vakuutussopimuksia, että direktiivien 31 artiklassa on lueteltu tietoja, jotka vakuutuksenantajan tulee ilmoittaa vakuutuksenottajalle osin ennen vakuutussopimuksen tekemistä ja osin sopimuksen voimassaoloaikana. Läheisesti vakuutussopimuksia sivuaa myös direktiivien periaate, jonka mukaan viranomaiset eivät enää voi vaatia vakuutusmaksujen ja ehtojen ennakkoon vahvistamista, vaan valvonta muuttui etukäteisvalvonnasta jälkikäteiskontrolliin. Aikaisemmat henkivakuutusdirektiivit on myöhemmin kumottu ja uudistettu yhtenäisellä vuoden 2002 henkivakuutusdirektiivillä (2002/83/EY), mutta edellä kuvatut yleisperiaatteet ovat säilyneet voimassa. Yksittäisistä vakuutusmuodoista on EY:ssa annettu vuonna 1987 oikeusturvavakuutusdirektiivi (87/344/ETY). Se koskee oikeusturvavakuutusta koskevan sopimuksen sisältöä ja sen tarkoituksena on taata vakuutetulle oikeus vapaasti valita asiamiehekseen kuka tahansa asianajaja tai muu lakimies. Direktiivi on sisällytetty Suomen oikeusjärjestykseen edellä jo mainitulla lailla oikeusturvavakuutuksen sopimusehdoista (1060/93). Vuonna 2002 on annettu vakuutusedustusdirektiivi (2002/92/EY), joka on Suomessa saatettu voimaan lailla vakuutusedustuksesta (2005/570). Jälleenvakuutuksesta on annettu direktiivi vuonna 2005 (2005/68/EY). Tämä direktiivi suuntautuu toimilupaja valvontakysymyksiin eikä jälleenvakuutuksen sopimusoikeudellisiin ulottuvuuksiin. EY on vuonna 1987 antanut myös luotto- ja takausvakuutusdirektiivin (87/343/ETY), mutta sillä ei ole asiallista merkitystä Suomen oikeusjärjestyksen osalta VAKUUTUSSOPIMUSLAKI 3.1. Soveltamisala

8 Yleistä Vakuutussopimuslakia sovelletaan lain 1.1 :n mukaan henkilövakuutukseen ja vahinkovakuutukseen. Henkilövakuutuksella tarkoitetaan laissa vakuutusta, jonka kohteena on luonnollinen henkilö. Henkilövakuutuksia ovat paitsi henkivakuutus myös esimerkiksi yksityistapaturmavakuutus, vapaaehtoinen sairausvakuutus ja matkustajavakuutus. Vapaaehtoista eläkevakuutusta pidetään lakia sovellettaessa henkivakuutuksena. Vahinkovakuutuksella tarkoitetaan laissa vakuutusta, joka otetaan esinevahingon, vahingonkorvausvelvollisuuden tai muun varallisuusvahingon aiheuttaman menetyksen korvaamiseksi. Esinevahingolla tarkoitetaan laissa samaa kuin vahingonkorvauslain 5 luvun 1 :ssä. Esinevahinko on kysymyksessä, kun vahinko kohdistuu välittömästi itse esineeseen siten, että esine tuhoutuu, vaurioituu tai häviää. Esinevahinkoihin luetaan myös esineen vahingoittumisesta aiheutuvat välilliset taloudelliset vahingot kuten työvälineiden vahingoittumisesta aiheutunut ansionmenetys. Muulla varallisuusvahingolla eli varallisuusvahingolla, joka ei ole esinevahinkoa eikä esinevahingosta aiheutuvaa taloudellista menetystä, tarkoitetaan laissa VahL 5:1 säädeltyä taloudellista vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Osa VSL:n säännöksistä on sillä tavoin yleisiä, että ne koskevat sekä henkilövakuutusta että vahinkovakuutusta, mutta osa säännöksistä rajoittuu sääntelemään vain jompaa kumpaa näistä. Pelkästään henkilövakuutusta tai vahinkovakuutusta koskevissa säännöksissä on lisäksi rajauksia esimerkiksi siten, että osa henkilövakuutusta koskevista säännöksistä koskee vain henkivakuutusta, mutta ei muuta henkilövakuutusta ja vastaavasti laissa on vahinkovakuutusta koskevia säännöksiä, jotka koskevat vain määrätyn tyyppistä vahinkovakuutusta, esimerkiksi jäljempänä selostettavaa vastuuvakuutusta Soveltamisalan rajoitukset VSL ei koske lain 1.2 :n mukaan lakisääteistä vakuutusta. Laissa ei lähemmin määritellä, mitä lakisääteisellä vakuutuksella tarkoitetaan, mutta lakiehdotuksen perustelujen mukaan lakisääteinen on sellainen vakuutus, jonka ottaminen perustuu laissa säädettyyn velvollisuuteen. Lakisääteisille vakuutuksille on lisäksi tunnusomaista, että laissa on samalla säädetty vakuutusturvan keskeisestä sisällöstä samoin kuin sen henkilön oikeuksista, joka on vakuutuksen kohteena tai jonka hyväksi vakuutus on voimassa. VSL:a ei lain 1.2 :n mukaan sovelleta jälleenvakuutukseen. Jälleenvakuutuksella tarkoitetaan vakuutusta, jonka vakuutuksenantaja ottaa toiselta vakuutuksenantajalta kattaakseen itse myöntämästään vakuutuksesta eli nk. ensivakuutuksesta johtuvaa vastuutaan. Jälleenvakuuttaminen on laajalti kansainvälistä toimintaa, jossa sopimuksen tekee säännönmukaisesti kaksi vakuutusyhtiötä tasavertaisina sopimuspuolina. Jälleenvakuutustoiminnassa noudatetaan omaa erityistä usein kansainväliseen vakuutustoimintaan perustuvaa käytäntöä, johon VSL:n säännökset eivät luontevasti sovellu Liikenne- ja potilasvakuutuksen asema

9 VSL:a sovelletaan liikennevakuutukseen ja potilasvahinkolain mukaisiin vakuutuksiin, jollei näissä laeissa toisin säädetä. VSL on näiden lakien osalta täydentävä säännöstö, joka syrjäytyy siltä osin kuin mainituissa laeissa on VSL:sta poikkeavia säännöksiä. Sovellettavaksi tulevat mm. VSL:n vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuutta, vakuutusmaksun suorittamista ja vakuutusmaksusaatavan vanhentumista koskevat säännökset Käsitteiden määrittelyä Laissa määritellyt käsitteet VSL 2 :ssä määritellään eräät keskeiset laissa käytetyt käsitteet. Näistä on jo edellä käsitelty henkilövakuutuksen ja vahinkovakuutuksen määrittelyt. Vakuutuksenantajalla tarkoitetaan laissa sitä, joka myöntää vakuutuksia. Vakuutuksenottajalla tarkoitetaan sitä, joka on tehnyt vakuutuksenantajan kanssa vakuutussopimuksen; jos vakuutukseen perustuva oikeus luovutetaan toiselle, luovutuksensaajaan sovelletaan, mitä vakuutuksenottajasta säädetään. Vakuutettu on se, joka on henkilövakuutuksen kohteena tai jonka hyväksi vahinkovakuutus on voimassa. Henkivakuutuksen vakuutettu on henkilö, jonka kuoleman tai elämisen varalta vakuutus on otettu. Tapaturmavakuutuksen vakuutettu on puolestaan henkilö, jonka tapaturmaisen loukkaantumisen tai kuoleman varalta vakuutus on otettu. Vakuutettu ja vakuutuksenottaja voivat olla yksi ja sama henkilö tai eri henkilöitä. Vakuutettu ja vakuutuksenottaja ovat eri henkilöitä esimerkiksi silloin, kun työnantaja ottaa työntekijälleen henkilövakuutuksen. Vakuutettu ei välttämättä ole se henkilö, joka on vakuutuksen perusteella oikeutettu korvaukseen. Jos henkilö ottaa esimerkiksi henkivakuutuksen kuolemansa varalta, on hän henkivakuutuksessa sekä vakuutuksenottaja että vakuutettu, mutta korvaus maksetaan hänen kuolemansa jälkeen jollekin muulle henkilölle. Myös vahinkovakuutuksessa vakuutuksenottaja ja korvauksen saaja voivat olla joko sama henkilö tai eri henkilöt. Esimerkiksi aviopuolison ottaessa vakuutuksen, joka kattaa myös toisen puolison omaisuuden, vakuutuksenottaja on omalta osaltaan sekä vakuutuksenottaja että korvauksen saaja, mutta sen lisäksi korvauksen saajana on hänen puolisonsa. Vahinkovakuutuksessa vakuutettu eli se, jonka hyväksi vakuutus on voimassa, ei välttämättä ole myöskään aina se henkilö, joka on oikeutettu korvaukseen. Esimerkiksi vastuuvakuutuksessa vahinkoa kärsinyt henkilö saattaa olla oikeutettu saamaan vakuutuskorvauksen suoraan vakuutuksenantajalta, mutta hän ei ole vakuutettu, vaan vakuutettu on se henkilö, jonka vahingonkorvausvastuun varalta vakuutus on voimassa. Ryhmävakuutuksen käsite on VSL:ssa monitahoinen. Ryhmävakuutus määritellään vakuutukseksi, jossa vakuutettuina ovat tai voivat olla vakuutuksen ottamista koskevassa sopimuksessa eli ryhmävakuutussopimuksessa mainitun ryhmän jäsenet. Sopimuksen osapuolina ovat vakuutuksenantaja ja ryhmän puolesta toimiva taho. Esimerkiksi työnantaja tai ammattiliitto tekee vakuutuksenantajan kanssa vakuutussopimuksen työntekijöittensä tai ammattiliiton jäsenten vakuuttamisesta. 9

10 Sopimuksessa määritellään se ryhmä, jonka jäsenet ovat vakuutettuina, mutta ryhmään kuuluvien jäsenten ei tarvitse olla tunnettuja tai nimeltä yksilöityjä VSL:n käytettyjä muita käsitteitä VSL:ssa käytetään monia vakuutusoikeudellisia käsitteitä, joita ei laissa kuitenkaan erikseen määritellä. Esimerkiksi lain 57 ja 58 :ssä säädetään omaisuuden tai "etuuden" vakuuttamisesta ilman, että laissa lähemmin määriteltäisiin, mitä etuudella tarkoitetaan. Etuus voidaan määritellä henkilön taloudelliseksi intressiksi esineeseen. Esineen omistajan intressi, etuus, esineeseen on mm. se, että esine säilyy vahingoittumattomana; ts. esineen arvo ei vahinkotapahtuman johdosta alene, mutta sen lisäksi hänen intressissään saattaa olla se, että hän voi käyttää esinettä. Myös muilla henkilöillä kuin esineen omistajalla saattaa olla etuus esineeseen. Jos esine on velan panttina - kiinteistö on esimerkiksi kiinnitetty velan vakuudeksi - kiinnityksenhaltijan intressissä on, että esine ei menetä sillä tavalla arvoaan, että sen vakuusarvo vähenee. Kiinnityksenhaltijalla on näin omistajan intressistä erottuva oma etuus esineeseen. VSL 26 ja 27 :ssä säännellään vaaran lisääntymisestä. Vaaralla tarkoitetaan vahingon tai haitan sattumismahdollisuutta. Vaara voidaan vakuutuksessa yksilöidä. Palovakuutus otetaan esimerkiksi palovaaran varalta; ts. sen riskin varalta, että etuus kärsii haittaa tai vahinkoa palon varalta. Murtovakuutuksessa taas vakuutus otetaan siltä varalta, että omaisuutta anastetaan tai vahingoitetaan sisään murtautuen. Henkivakuutus voidaan ottaa esimerkiksi sen vaaran varalta, että henkilö kuolee tapaturman johdosta. Vakuutusta ei yleensä oteta pelkästään tietyn yksilöidyn vaaran varalta, vaan vakuutus käsittää usein monia erityyppisiä vaaroja. Esimerkiksi palovakuutus käsittää säännönmukaisesti palovaaran lisäksi myös sen vaaran, että esine tuhoutuu salaman iskusta tai kärsii nokivahinkoja ilman, että tuli olisi syttynyt ja päässyt irti. Laajimmin erilaiset vaarat kattavat nk. kaikenvaravakuutukset eli all risk -vakuutukset. Niissä ei yksilöidä vaaratyyppejä, joiden varalta vakuutus otetaan, vaan vakuutus käsittää periaatteessa kaikenlaiset vaarat. Käytännössä vakuutus esiintyy kuitenkin harvoin näin laajana, sillä all risk -vakuutuksiinkin sisältyy säännönmukaisesti ehtoja, joissa vakuutuksen laajuutta on tavalla tai toisella supistettu. Esimerkkinä voidaan mainita merivakuutus, joka säännönmukaisesti käsittää kaiken sen vaaran, jolle vakuutettu etuus joutuu alttiiksi merikuljetuksen aikana. Merivakuutus käsittää paitsi meren aiheuttamat vaarat myös esimerkiksi palovaaran ja vaaran anastuksen varalta. Vakuutusta on kuitenkin rajattu siten, että se ei esimerkiksi käsitä sitä vaaraa, joka aiheutuu aluksen merikelvottomuudesta. VSL 28 ja 30 :ssä säädetään vakuutustapahtuman aiheuttamisesta. Vakuutustapahtumalla tarkoitetaan sen vaaran toteutumista, jonka varalta vakuutus on otettu. Jos vakuutus on otettu esimerkiksi palovaaran varalta, vaara toteutuu ja vakuutustapahtuma siis sattuu, kun etuus vahingoittuu tai tuhoutuu palossa. Kuoleman varalta otetussa henkivakuutuksessa vakuutustapahtumana on henkilön kuolema. Vastuuvakuutuksessa vastaavasti se, että henkilö joutuu vahingonkorvausvelvolliseksi. 10

11 Muita käsitteitä Vakuutussopimukseen perustuvia velvoitteita käsiteltäessä suoritetaan usein jako päävelvoitteeseen ja sivuvelvoitteisiin. Vakuutuksenottajan päävelvoite on vakuutusmaksun suorittaminen ja vakuutuksenantajan päävelvoitteena on puolestaan korvauksen suorittaminen. Päävelvoitteiden ohella VSL:iin sisältyy erilaisia näitä täydentäviä velvollisuuksia. Vakuutuksenantajalla on esimerkiksi laaja tiedonantovelvollisuus jo ennen vakuutussopimuksen solmimista, mutta myös sopimussuhteen kestoaikana. Lisäksi laissa on lukuisia säännöksiä, jossa vakuutuksenantaja velvoitetaan tekemään erilaisia huomautuksia ja muistutuksia vakuutuksenottajalle ja vakuutetuille. Vastaavasti vakuutuksenottajalla ja vakuutetulla on päävelvoitteen ohella sivuvelvoitteina esimerkiksi suojeluohjeiden noudattaminen ja pelastamisvelvollisuus. Vakuutukset ryhmitellään VSL:ssa henkilövakuutuksiin, jolloin vakuutuksen kohteena on luonnollinen henkilö, ja vahinkovakuutuksiin, joiden nojalla korvataan vakuutustapahtumasta aiheutuvat taloudelliset menetykset. Henkilövakuutukset ovat usein nk. summa- eli pääomavakuutuksia. Tällaiselle vakuutukselle on tunnusomaista, vakuutussopimuksessa sovittu summa maksetaan siitä riippumatta, aiheutuuko vakuutustapahtumasta vahinkoa vai ei. Summa- eli pääomavakuutuksen johdosta vakuutuskorvauksen saaneen taloudellinen asema voi näin parantua. Vakuutuksiin ei sovelleta nk. rikastumiskieltoa toisin kuin vahinkovakuutuksessa. Vahinkovakuutuksessa korvaukseen oikeutettu voi saada vakuutuksen nojalla vain vahinkonsa korvatuksi, mutta hän ei saa 'voittaa' taloudellista etua vakuutuksen johdosta. Vahinkovakuutuksessa noudatetaan siis samanlaista rikastumiskiellon periaatetta kuin vahingonkorvausoikeudessa. Tyypillinen vahinkovakuutus on esimerkiksi palovakuutus ja tyypillinen summavakuutus henkivakuutus Pakottavuus ja tahdonvaltaisuus Yleistä VSL:n pakottavuus on ratkaistu lain 3 :ssä siten, että on erotettu eri henkilötahot toisistaan. Kolmannen henkilön asemassa oleviin nähden laki on pakottava, kun taas vakuutuksenantajan ja vakuutuksenottajan välisessä suhteessa pakottavuus riippuu siitä, kuka on vakuutuksenottajana. Lisäksi eräiden vakuutusten ja määrätyssä asemassa olevien henkilöiden ottamien vakuutusten osalta lain säännökset ovat tahdonvaltaisia. Pakottavan sääntelyn tosiasiallista merkitystä kaventaa se, että vakuutuksen ydinsisällön määräävä vakuutuksen kohteen määrittely ja siihen liittyvien rajoitusehtojen sisältö on lailla sääntelemättä. Vakuutusoikeudessa on nimenomaan haluttu korostaa vakuutusyhtiöiden vapautta tuotekehittelyssä ja sitä koskevien valintojen tekemisessä, mitä riskejä halutaan vakuuttaa ja mitkä jätetään vakuutussuojan ulkopuolelle Kolmannen henkilön asema VSL 3.1 :n mukaan sopimusehto, joka poikkeaa lain säännöksistä muun vakuutetun tai vakuutuskorvaukseen oikeutetun kuin vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön. VSL:ssa muulle vakuutetulle tai vakuutuskorvaukseen oikeutetuille kuin 11

12 vakuutuksenottajalle on säädetty tietyt oikeudet. Vakuutuksenantaja ja -ottaja eivät voi keskinäisin sopimuksin puuttua tällaisen vakuutetun tai vakuutuskorvaukseen oikeutetun haitaksi heidän oikeuksiinsa ja etuihinsa. Laki on säädetty tällaiseen kolmanteen tahoon nähden pakottavaksi, vaikka tällainen vakuutettu tai vakuutuskorvaukseen oikeutettu usein saa vakuutussopimuksen perusteella vain edun olematta itse velvoitettu eräitä sivuvelvoitteita lukuun ottamatta taloudellisiin suorituksiin tai muihin velvoitteisiin. Säännökset ovat tällaiseen kolmanteen tahoon nähden pakottavia siitä riippumatta, onko vakuutettu tai korvaukseen oikeutettu kuluttajan asemassa vai ei Pakottavuus vakuutuksenantajan ja -ottajan välisessä suhteessa VSL:n säännökset ovat VSL 3.2 :n mukaan vakuutuksenottajana olevan kuluttajan eduksi pakottavia. Lain säännöksiä edullisempien ehtojen ottaminen kuluttajan tekemään vakuutussopimukseen on sitä vastoin mahdollista. Kuluttajana pidetään luonnollista henkilöä, joka hankkii vakuutuksen (kulutushyödykkeen) pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten (KSL 1:4). VSL on lisäksi pakottava sellaiseen elinkeinonharjoittajaan nähden, joka huomioon ottaen hänen elinkeinontoimintansa laatu ja laajuus sekä olosuhteet muutoin on vakuutuksenantajan sopijapuolena rinnastettavissa kuluttajaan. II. VAKUUTUSSOPIMUSOIKEUDEN YLEISET PERIAATTEET 1.TIEDONANTOVELVOLLISUUS 1.1. Yleistä Sopimusneuvotteluissa ja sopimusta päätettäessä on meneteltävä rehellisesti. Vaikka sopimuksen tekijöiden on perustettava tahdonilmaisunsa ensi sijassa omiin havaintoihinsa ja tietoihinsa, ei toinen sopimuspuoli saa johtaa toista harhaan tai käyttää hyväkseen tämän ymmärtämättömyyttä taikka erehdystä. Periaate käy ilmi mm. OikTL 3 luvussa säädetyistä oikeustoimen pätemättömyysperusteista. Sopijapuolille asetettu rehellisyyden ja kunniallisuuden vaatimus ei rajoitu pelkästään sellaisten toimien välttämiseen, joista aiheutuisi sopimuksen pätemättömyys. Sopijapuoli on muutoinkin velvollinen ilmoittamaan sopimuskumppanilleen seikasta, jota tämä ei tunne, mutta jolla on katsottava olevan asiassa keskeinen merkitys. Sopijapuolella on toisaalta myös oma-aloitteinen selonottovelvollisuus eikä hän saa pysyä passiivisena siihen luottaen, että sopimuskumppani selvittää hänelle kaikki tarpeelliset tiedot. Kummankin sopijapuolen on saatava hyötyä omasta taitavuudestaan sopimusneuvottelijana. Yksittäistapauksissa joudutaan viime kädessä kunkin tapauksen olosuhteiden perusteella ratkaisemaan, ovatko sopijapuolet täyttäneet toisiaan kohtaan tämän yleisen tiedonantovelvollisuuden. Vakuutussopimus on varallisuusoikeudellinen sopimus, johon sovelletaan selostettuja yleisiä sopimusoikeuden tiedonantovelvollisuutta koskevia periaatteita. Velvollisuus koskee niin vakuutuksenantajaa kuin -ottajaakin. Tiedonantovelvollisuudella on kuitenkin vakuutussopimusten osalta yleistä sopimusoikeuden

13 13 tiedonantovelvollisuutta korostetumpi merkitys, minkä vuoksi tiedonantovelvollisuudesta on VSL:iin otettu erityissäännökset Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus Yleistä Vakuutuksenantajalle VSL:ssa asetettu muita varallisuusoikeudellisia sopimuksia laajempi tiedonantovelvollisuus johtuu vakuutuksen luonteesta. Vakuutus on luonteeltaan aineeton hyödyke. Sen sisältö määräytyy VSL:n sekä vakuutussopimuksen ja sen ehtojen nojalla. Vakuutusta ottava joutuu säädösten, määräysten ja ehtojen nojalla muodostamaan käsityksensä vakuutuksesta. Hän ei voi samalla tavalla kuin esimerkiksi irtaimen esineen kaupassa sopimuksen kohteesta tekemiensä havaintojen, tarkastusten ja kokeilujen perusteella tehdä omakohtaisia päätelmiä, vaan hän joutuu säännönmukaisesti kirjallisesti esitettyjen kuvausten ja määrittelyjen pohjalta arvioimaan sopimuksen kohteen sisällön ja merkityksen. Jotta vakuutusta ottavalla olisi riittävät tiedot oman päätöksensä tekemiseksi, on vakuutuksenantajalle, joka on alan ammattilainen ja jonka toimien perusteella vakuutuksen sisältö pitkälti määräytyy, asetettu muita varallisuusoikeudellisia sopimuksia pitemmälle menevä tiedonantovelvollisuus. VSL:n vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuutta koskevia säännöksiä sovelletaan sekä vahinko- että henkilövakuutukseen. Vakuutusta ottavan tiedontarve on lisäksi erilainen sen mukaan, mistä vakuutussopimuksen vaiheesta on kysymys. Ennen vakuutussopimuksen solmimista vakuutuksen ottamista harkitseva tarvitsee osittain eri tietoja kuin vakuutussopimuksen voimassaoloaikana ja vakuutustapahtuman jälkeen. Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuutta on tämän vuoksi tarkasteltava erikseen näinä eri ajanjaksoina. Vakuutuksenantajalla on lisäksi VSL:n mukaan useissa eri tilanteissa ilmoitus- tai huomautusvelvollisuus. VSL:n säännösten ohessa vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuuteen saattaa tulla sovellettavaksi kuluttajien osalta kulutushyödykkeiden markkinointia koskevat kuluttajansuojalain säännökset ja elinkeinonharjoittajien osalta sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettu laki Tiedonantovelvollisuus ennen sopimuksen päättämistä Ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksenhakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tällaisia tietoja ovat mm. tiedot vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Tiedonantovelvollisuuden sisältöä ja antamistapaa ei ole laissa yksityiskohtaisesti osoitettu. Annettavien tietojen yksityiskohtaisuus ja se, missä yhteydessä ja miten tietoja on annettava, jää riippumaan otettavasta vakuutuksesta ja vakuutuksen ottamistilanteesta. Vakuutuksenantaja voi antaa tietoja vakuutuksistaan ja niiden sisällöstä jo markkinointivaiheessa - esimerkiksi suoramarkkinointikirjeissä - mutta tietojen antaminen voi yhtä hyvin tapahtua yksilöllisesti vakuutusta hakevalle. Tiedonantovelvollisuus voidaan täyttää joko suullisesti tai kirjallisesti, sillä vakuutuksenantajalle ei ole laissa asetettu velvollisuutta henkilökohtaiseen suulliseen tiedottamiseen vakuutusta hakevalle.

14 Vakuutuksenantajan on annettava tiedot oma-aloitteisesti. Jos kysymys on vakuutuksenhakijan kannalta merkittävästä vakuutuksesta - esimerkiksi pitkäaikaisesta ja vakuutusmaksuiltaan merkittävästä eläkevakuutuksesta - annettavien tietojen on oltava yksityiskohtaisemmat kuin merkitykseltään vähäarvoisissa vakuutuksissa. Rajanveto saattaa kuitenkin olla vaikeaa, sillä esimerkiksi lyhytaikaiseen vakuutusmaksuiltaan usein huokeaan matkavakuutukseen saattaa sairastumistapauksissa liittyä suurehkojakin taloudellisia intressejä. Vakuutuksenantajan on annettava vakuutusta hakevalle vakuutustarpeen arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Lainkohdan perustelujen mukaan vakuutustarpeen arvioimiseksi tarpeelliset tiedot ovat vakuutusta hakevalle tärkeitä sen selvittämiseksi, johtaako tarjottu vakuutus päällekkäiseen vakuutusturvaan hakijalla jo mahdollisesti olevien vakuutusten kanssa. Hakija saattaa esimerkiksi olla työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen piirissä, mikä saattaa vaikuttaa siihen, onko hänellä tarvetta ottaa yksilöllinen henkivakuutus. Kotivakuutukseen voi myös sisältyä matkatavaravakuutus tai yksityistapaturmavakuutus, jolloin erilliset vastaavat vakuutukset voivat olla tarpeettomia. Velvollisuus antaa vakuutuksenhakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi tarpeelliset tiedot ei sitä vastoin velvoita vakuutuksenantajaa ryhtymään mihinkään riskikartoitukseen vakuutuksenhakijan osalta. Vakuutuksenantaja ei esimerkiksi ole velvollinen ryhtymään selvittämään, kuinka todennäköinen vahinkoriski vakuutuksenhakijalla omaisuutensa osalta saattaa olla. Vakuutustarpeen arvioimiseksi annettavien tietojen lisäksi vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksenhakijalle tarpeelliset tiedot vakuutuksen valitsemiseksi. Tämän mukaisesti vakuutuksenantajan on selvitettävä hakijalle mm. eri vakuutusten laajuus, vakuutusmaksut ja niiden maksamiseen liittyvät periaatteet, vastuun alkaminen, vakuutusehdot, korvauksen maksamisperiaatteet ja muut vastaavat seikat, jotta vakuutusta hakeva voi ottaa itselleen vakuutustarpeensa tyydyttämiseksi parhaiten sopivan vakuutuksen. Vakuutuksenantajan on täyttääkseen tiedonantovelvollisuutensa selvitettävä esimerkiksi vakuutusturvan sisältö eri vakuutuksissa, vakuutusten keskeiset korvausperusteet, omavastuumäärät, korvauksen alentamis- ja epäämisperusteet samoin kuin vakuutuksen irtisanomiseen ja lakkaamiseen liittyvät ehdot. Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus rajoittuu yhtiön omiin vakuutuksiin. Tiedonantovelvollisuus ei ulotu muiden vakuutuksenantajien kilpaileviin vakuutuksiin. Jos vakuutusta hakeva tahtoo vertailla eri vakuutuksenantajien vakuutuksia ja näin valita itselleen edullisimman vakuutuksen, hänen on käännyttävä itse eri vakuutuksenantajien puoleen tietojen saamiseksi kunkin vakuutuksista. Tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluu myös ilmoittaa vakuutusturvan olennaisista rajoituksista. Olennaisuutta on tällöin arvioitava sen mukaan, mitä tavallisen vakuutusta harkitsevan henkilön voidaan olettaa pitävän kyseisessä vakuutuksessa tärkeänä. Tällaisia rajoituksia ovat mm. ehdot, joilla määrätyt vahingot suljetaan vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Esimerkkinä voidaan mainita vastuuvakuutuksen rajoitus, jonka mukaan vakuutuksesta ei yleensä korvata sopimuksen rikkomisesta aiheutuvia vahinkoja. Olennaisena on pidettävä myös vastuuvakuutuksen nk. haltuunottoehtoa; ts. ehtoa, jonka mukaan vakuutuksesta ei 14

15 korvata lainatulle tai säilytettävänä olevalle omaisuudelle aiheutettua vahinkoa. Vastaavasti esimerkiksi oikeusturvavakuutukseen sisältyy usein ehtoja asiaryhmistä, jotka on suljettu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Henkilövakuutuksessa ilmoitettavina rajoituksina tulevat kysymykseen mm. ne, jolloin hakijan terveydentila estää vakuutuksen myöntämisen. Tiedonantovelvollisuutta lisäävänä seikkana saatetaan pitää myös sitä, jos vakuutuksen korvauspiiri on olennaisesti suppeampi kuin muiden vakuutusyhtiöiden vastaavissa vakuutuksissa. Sama koskee muita vakuutusehtojen sisältämiä poikkeuksia tavanomaisesta ehtokäytännöstä silloin, kun poikkeus on vakuutuksenottajan kannalta epäedullinen. Kosketeltujen nimenomaisten rajoitusehtojen ohessa vakuutuksenhakijalle on kerrottava myös keskeiset vakuutuksenottajan tai vakuutetun toimintaan liittyvät korvausvelvollisuuden rajoitukset. Esimerkkinä voidaan mainita vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuus ja suojeluohjeet. Ne ovat säännönmukaisesti sellaisia keskeisiä asioita, jotka vakuutuksen hakijalle tulee osoittaa ennen vakuutussopimuksen solmimista. Samalla on kerrottava myös se, mitä seuraamuksia aiheutuu, jos tiedonantovelvollisuus laiminlyödään tai suojeluohjeita ei noudateta. Sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa tiedonantovelvollisuus kohdistuu keskeisiltä osin sijoitusriskin sisältöön ja sijoituksen tuoton määräytymiseen. Sijoitusvakuutukset ovat viime vuosina tuottaneet varsin runsaasti Vakuutuslautakunnan ratkaistuja erimielisyyksiä. Lautakunnan käytännössä on todettu, että sijoitussidonnaisessa vakuutuksessa vakuutuksenantajan tulee selkeästi ilmoittaa, että vakuutukseen liitettäviin sijoitusinstrumentteihin liittyy aina riski siitä, että sijoitetulle pääomalle ei ehkä kerrykään tuottoa, ja erityisesti, että vastapainona tuotto-odotuksille sijoitettua pääomaa voi myös sopimuksessa menettää. Lautakunta on myös painottanut sitä, että vakuutuksenottajalle mahdollisesti esitettävistä vakuutuksen tuottoa koskevista laskelmista tulee ilmetä, että kyse on vain arviosta. Vakuutuksenantajan ei tarvitse antaa tietoja, jos vakuutuksenhakija ei niitä halua tai tietojen antaminen tuottaisi kohtuutonta hankaluutta. Pelkästään hakijan passiivisuus tai se, ettei hän pyydä tietoja, ei riitä osoittamaan, että hakija ei halua tietoja. Jotta tiedot voidaan jättää antamatta sen vuoksi, ettei hakija niitä halua, pitää tästä olla joko hakijan nimenomainen ilmoitus tai olosuhteista tulee muutoin selvästi käydä ilmi, ettei hakija halua tietoja. Tämä saattaa käydä olosuhteista ilmi esimerkiksi siten, että hakija on lähettänyt vakuutushakemuksen postitse ja pyytänyt saattamaan vakuutuksen välittömästi voidaan. Vakuutuksenantaja ei ole tällöin velvollinen - eikä oikeutettu - lykkäämään vakuutuksen voimaansaattamista sillä perusteella, että hakijalle ei ole voitu antaa hakemisvaiheessa vakuutuksen sisällöstä tarkkoja tietoja. Kohtuutonta hankaluutta tietojen antaminen tuottaisi vakuutuksenantajalle esimerkiksi silloin, jos vaadittaisiin, että automaatista vakuutuksen ottavalle pitäisi ennen vakuutuksen ottamista antaa edellä selostettuja tietoja. Automaatista vakuutuksen ottava ei voi vedota vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin, vaan hänen on ennen vakuutuksen ottamista pyrittävä vakuutuksenantajaan yhteyttä ottamalla saamaan tietoja vakuutuksesta tai tyydyttävä automaatista ottamansa vakuutuksen sisältöön. 15

16 Vakuutussopimuksen päättäminen voi tapahtua vakuutusmeklarin myötävaikutuksella tai välityksin. Vakuutusmeklarin tulee VakuutusedustusL 24 :n mukaan selvittää toimeksiantosopimuksen mukaisessa laajuudessa asiakkaansa vakuutusturvan tarve. Tämän pohjalta meklarin tulee tehdä ehdotus vakuutustarpeen kattamiseksi asiakkaan etujen vaatimalla tavalla. Vakuutusmeklari toimii näin vakuutuksenottajan asiamiehenä, joten tiedoilla, jotka vakuutuksenantaja antaa meklarille, on sama oikeudellinen vaikutus kuin jos ne olisi annettu vakuutuksenottajalle. Vakuutusmeklarin on toisaalta VakuutusedustusL 25 :n mukaan huolehdittava siitä, että asiakas saa ennen vakuutussopimuksen päättämistä kaikki vakuutustarpeen arvioinnin ja vakuutuksen valitsemisen kannalta tarpeelliset tiedot, kuten tietoja tarjolla olevista vakuutusmuodoista, vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista. Tietoja antaessaan vakuutusmeklarin tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Tietojen antamisen tulee lain mukaan perustua riittävien monien markkinoilla tarjolla olevien vakuutusten tasapuoliseen analyysiin. Tietojen antamistavasta ja muodosta määrätään VakuutusedustusL 20.1,1-3 :ssä. VSL:a säädettäessä ei vakuutusmeklarin asemaa vakuutuksenhakijan edustajana ole vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuuden osalta erikseen käsitelty. Vakuutuksenantajalla on vakuutusmeklariakin käytettäessä vastuu omista markkinointitiedoista ja esitteistään, mutta muutoin ei vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus vakuutusmeklaria kohtaan ole yhtä laaja ja yksityiskohtainen kuin se muutoin on VSL 5 :n mukaan Tiedonantovelvollisuus vakuutuksen voimassaoloaikana Vakuutuksenantajan on VSL 7 :n mukaan lähetettävä vakuutuksenottajalle vuosittain tieto vakuutusmäärästä ja muista sellaisista vakuutusta koskevista seikoista, joilla on vakuutuksenottajalle ilmeistä merkitystä. Tiedonantovelvollisuus vakuutuksen voimassaoloaikana koskee vakuutusmäärää ja muita sellaisia vakuutusta koskevia seikkoja, joilla on vakuutuksenottajalle ilmeistä merkitystä. Näistä seikoista on ilmoitettava, olipa niissä tapahtunut muutoksia tai ei. Ilmoitusvelvollisuus on olemassa, vaikka tiedot olisi jo ilmoitettu vakuutuksenottajalle aikanaan vakuutusta otettaessa. Tietojen toistaminen on perusteltua, jotta vakuutuksenottaja voi tarkistaa tietojen ajanmukaisuuden, esimerkiksi sen, onko vakuutuksen vakuutusmäärä asianmukainen. Vakuutusmäärän ohessa merkityksellisiä seikkoja, joista on vuosittain ilmoitettava, ovat esimerkiksi tiedot omavastuun määrästä, henkilövakuutuksen mahdollisesta säästöosuudesta eli takaisinostoarvosta ja edunsaajamääräyksestä. Yhdistelmävakuutuksissa merkityksellisenä voidaan pitää vastaavasti sitä, mitä vakuutusmuotoja yhdistelmään sisältyy. Vakuutuksenottajan halutessa muuttaa voimassa olevaa vakuutustaan VSL 5 ja 7 :ien tiedonantovelvollisuussäännökset eivät suoraan sovellu. Vakuutuksenottajan tarve saada tietoa harkitsemansa muutoksen tarkoituksenmukaisuuden arvioimiseksi on näissä tapauksissa kuitenkin yleensä samanlainen kuin vakuutusta ensimmäistä kertaa otettaessa. Vakuutuslautakunnan käytännössä on yleisiin sopimusoikeudellisiin periaatteisiin ja VSL 7 :n säännökseen, jossa vakuutuksenantajalle on lähtökohtaisesti asetettu velvollisuus antaa vakuutuksenottajalle velvollisuus tietoa sellaisista vakuutussopimusta koskevista seikoista, joilla tälle on ilmeistä merkitystä, 16

17 17 viitaten katsottu informointivelvollisuuden olevan muutostilanteessa paljolti samankaltainen kuin vakuutusta otettaessa. Vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vakuutuksenantajalla on tiedonantovelvollisuus sitä kohtaan, jolla on oikeus vaatia korvausta vakuutuksenantajalta. Jos korvaukseen oikeutettu on vakuutuksenottaja, tiedot annetaan hänelle, mutta jos korvaukseen oikeutettuna on hänen sijastaan tai ohellaan myös muu henkilö, tiedot on annettava myös tälle. Tällaisia korvaukseen oikeutettuja henkilöitä voivat olla vakuutettu, edunsaaja ja eräissä tapauksissa vastuuvakuutuksen osalta vahinkoa kärsinyt. Vakuutuksenantajan on annettava heille tietoja esimerkiksi vakuutuksen sisällöstä, korvausmääristä ja korvauksen hakemisesta ja maksamisesta Laiminlyönnin oikeusseuraamukset Yleistä Jos vakuutuksenantaja ei täytä edellä tarkasteltua tiedonantovelvollisuuttaan, oikeusseuraamukset ovat erilaiset siitä riippuen, millä tavalla tiedonantovelvollisuus on laiminlyöty ja mihin säännöksiin tai oikeusperiaatteisiin vakuutuksenottaja vaateensa perustaa. Hän voi vedota VSL 9 :n vastuusäännökseen, jolloin vakuutussopimuksen sisältö määräytyy tämän säännöksen mukaan. Jos vakuutuksenottaja on kärsinyt vakuutuksenantajan tiedonantovirheen johdosta vahinkoa, hän voi mainitusta 9 :n säännöksestä riippumatta perustaa vaateensa vahingonkorvaussäännöksiin. Vakuutussopimuksiin sovelletaan myös yleisiä varallisuusoikeudellisia periaatteita, jolloin vakuutuksenantajan tiedonantovirheen vuoksi voivat tulla sovellettaviksi esimerkiksi sopimuksen pätemättömyyttä koskevat säännökset. Käytännössä VSL 9 :n vastuusäännöksellä on kuitenkin suurin merkitys tiedonantovirhetapauksissa VSL 9 :n mukainen oikeusseuraamus Jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää. Vakuutussopimuksen sisältö määräytyy VSL 9 :n mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa. Lain perustelujen mukaan markkinoinnilla tarkoitetaan samaa kuin KuluttajansuojaL 1 luvun 1 :ssä. Siihen kuuluvat näin ollen vakuutusten tarjonta, myynti, mainonta ja muu myynninedistämistoiminta, mutta lainkohdan perustelujen mukaan myös suullisesti esimerkiksi sopimusneuvottelujen yhteydessä vakuutuksesta annetut tiedot. Vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli aihetta käsittää, jos vakuutuksenantaja ei ole antanut vakuutuksesta vakuutuksenottajalle tarpeellisia tietoja tai annetut tiedot ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia. Vakuutus voi tällöin muodostua sisällöltään myös sellaiseksi, että vakuutuksenantaja ei muutoin tämänsisältöisiä vakuutuksia myönnä. Tarpeellisia tietoja ovat ne, jotka vakuutuksenantaja on VSL 5 :n nojalla velvollinen ennen sopimuksen päättämistä vakuutuksenhakijalle antamaan.

18 Vakuutuksenottajalle annetuilla puutteellisilla ja virheellisillä tiedoilla on hänelle merkitystä vain, jos vakuutussopimuksen sisältö on niiden johdosta hänelle edullisempi kuin mihin sopimuksen ehdot muutoin johtavat. Jos sopimuksen ehdot sellaisenaan johtavat hänelle puutteellisten ja virheellisten tietojen nojalla muodostunutta käsitystä edullisempaan tulokseen, vakuutuksenottaja voi saattaa sopimuksen voimaan sellaisenaan vetoamatta annettuihin puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin. Kun vakuutussopimuksen katsotaan olevan VSL 9 :n nojalla voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää, vakuutuksenottajan aiheellisen käsityksen arviointi tulee perustua objektiivisiin näkökohtiin eli miten tavallinen vakuutuksenhakija kyseisessä tilanteessa olisi asian ymmärtänyt. Vakuutuksenottajalta voidaan esimerkiksi edellyttää, että hän perehtyy vakuutuksenantajan vakuutussopimuksen tekemistä varten annettuihin vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeellisiin tietoihin. Vakuutussopimuksen sisältö määräytyy VSL 9 :n mukaan siitä riippumatta, johtuuko tiedon puutteellisuus tai virheellisyys antajan huolimattomuudesta vai ei. Lainkohtaa sovelletaan, vaikka puutteellisen tai virheellisen tiedon antaminen olisi tapahtunut hyvässä uskossa taikka anteeksiannettavasta erehdyksestä. Vakuutussopimus määräytyy VSL 9 :n mukaan sekä silloin, kun vakuutuksenantaja että silloin, kun vakuutuksenantajan edustaja on antanut puutteellisia tai virheellisiä tietoja. Vakuutuksenantajan edustajalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on asemansa tai tehtävän määrittelynsä taikka toimeksiannon perusteella kelpoisuus antaa tietoja vakuutuksesta vakuutuksenantajan lukuun. Selostettuja vastuuperiaatteita on sovellettava myös vakuutuksen voimassaoloaikana annettuihin puutteellisiin, virheellisiin taikka harhaanjohtaviin tietoihin, jos niiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn. Eroavuutena vakuutuksen hakemisvaiheen tilanteeseen verrattuna on tällöin kuitenkin se, että vakuutussopimuksen ehdoista on jo 'kerran' sovittu ja vakuutuksenottaja on saanut niistä tiedon. Vastuuta on tämän vuoksi arvioitava eri tavoin siitä riippuen minkälaisista virheellisistä tai puutteellisista tiedoista kulloinkin on kysymys. Jos vakuutuksenantaja antaa vakuutuksen voimassaoloaikana tapahtuvista vakuutussopimuksen muutoksista puutteellisia, virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja, muutokset ovat voimassa sen sisältöisinä kuin vakuutuksenottajalla on saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää. Vakuutuksenottaja on tällöin asiallisesti samassa asemassa kuin silloin, kun hän olisi hakemassa uutta vakuutusta. VSL 9 :n mukainen vastuu puutteellisista ja virheellisistä tiedoista aiheuttaa sen, että vakuutussopimus on voimassa koko sovitun vakuutusajan sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella aihetta käsittää. Jos esimerkiksi vakuutukseen sisältyvää olennaista rajoitusehtoa ei ole tuotu esiin, vakuutuksenantaja ei voi soveltaa tätä rajoitusehtoa. Vakuutus on voimassa ilman rajoitusehtoa koko sopimuksen voimassaoloajan eikä vakuutuksenantaja voi sillä perusteella, että hän havaitsee antaneensa puutteellisia tai virheellisiä tietoja, irtisanoa sopimusta tai saada sitä muutoinkaan lakkaamaan. Tällä seikalla on keskeinen 18

19 merkitys erityisesti henkilövakuutuksissa, joissa vakuutuksenantajan mahdollisuudet irtisanoa vakuutus tai saada se muutoin päättymään, ovat rajoitetut. Vakuutussopimuksen voimassaoloaikana annetuista tiedoista ovat kuitenkin ne, jotka vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut tulevasta korvauksesta, poikkeusasemassa. Tällaiset tiedot eivät sido vakuutuksenantajaa eikä vakuutuksenottaja voi puutteellisia ja virheellisiä tietoja koskevaan vastuusäännökseen vetoamalla vaatia korvauksen maksamista tällaisten ennakkotietojen perusteella. Korvauksesta vakuutustapahtuman jälkeen annettujen tietojen asettaminen poikkeusasemaan johtuu siitä, että vakuutustapahtuman satuttua korvaukseen oikeutettu haluaa usein tietoja maksettavasta korvauksesta tilanteessa, jossa vakuutuksenantaja ei ole vielä voinut yksityiskohtaisesti tutustua vakuutustapahtuman olosuhteisiin. Hyvä vakuutustapa edellyttää kuitenkin, että korvausta hakevalle voidaan jo tässä vaiheessa antaa yleisluonteinen kuva korvauksesta ja sen maksamisesta. Korvausratkaisu tehdään kuitenkin vakuutustapahtumasta saatujen tietojen perusteella laissa säädetyn ajan kuluessa eivätkä usein puutteellisten tietojen nojalla annetut ennakkotiedot korvauksesta tämän vuoksi voi sitoa vakuutuksenantajaa Vakuutuksenantajan muu tiedonantovelvollisuus Edellä selostetun vakuutussopimusta yleisesti koskevan tiedonantovelvollisuuden lisäksi vakuutuksenantajalle on laissa asetettu velvollisuus ilmoittaa vakuutuksenottajalle määrättyjä yksilöityjä tietoja. Esimerkiksi kun henkivakuutus päättyy takaisinoston vuoksi, vakuutuksenottajalla on oikeus ilman selvitystä terveydentilastaan saada jatkovakuutus määrätyn ajan kuluessa takaisinostosta. Vakuutuksenantajan on takaisinoston yhteydessä ilmoitettava tästä mahdollisuudesta vakuutuksenottajalle (VSL 14.2 ). Vakuutuksenottaja on jäljempänä lähemmin selostettavalla tavalla velvollinen ilmoittamaan vakuutuksenantajalle muun ohessa vaaran lisääntymisestä, mutta vakuutuksenantajan on maksulipun lähettämisen yhteydessä muistutettava vakuutuksenottajaa tästä velvollisuudesta (VSL 26.1 ). Korvaushakemukseen antamassaan ratkaisussa vakuutuksenantajan on niin ikään ilmoitettava, millä tavalla asia voidaan saattaa tuomioistuimen tai vakuutusalan lautakunnan käsiteltäväksi (VSL 8 ). Näitä ja muita vastaavia tiedonantovelvollisuuden tilanteita tarkastellaan jäljempänä kunkin tällaisen tiedonantovelvollisuuden sisältävän lainkohdan yhteydessä Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus Tiedonantovelvollisuus vakuutusta solmittaessa Vakuutuksenantajan on voidakseen arvioida vakuutuksella kannettavakseen ottamansa vastuun pyrittävä saamaan tiedot ja selvityksen vakuutuskohteen vahinkoriskistä ja siihen vaikuttavista seikoista. Nämä tiedot ovat säännönmukaisesti vakuutusta hakevalla. Vakuutuksenantaja voi tosin suorittaa vakuutuskohteen tarkastuksen, mutta tähän ei esimerkiksi massavakuutusten osalta ole käytännössä mahdollisuuksia. Tämän vuoksi vakuutuksenantaja joutuu luottamaan vakuutuksenhakijalta saamiinsa tietoihin ja arvioimaan vastuunsa niiden perusteella. Toisaalta vakuutuksenottaja ei usein tiedä eikä hänen voida edellyttää tietävän, mitkä seikat kulloinkin ovat merkityksellisiä vakuutuksenantajan harkitessa 19

20 vakuutussopimuksen solmimista. Tämän vuoksi vakuutuksenantajan asiana on tiedustella vakuutuksenhakijalta tietoja ja seikkoja, jotka ovat hänelle merkityksellisiä vakuutusta myönnettäessä. VSL:n vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuutta koskevissa säännöksissä on edellä mainitut niin vakuutuksenantajan kuin vakuutuksenottajankin edut pyritty ottamaan huomioon. VSL 22 :n mukaan vakuutuksenottajalla ei ole oma-aloitteista tiedonantovelvollisuutta, vaan hänen velvollisuutensa rajoittuu siihen, että hän antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Hänellä on siis totuudenmukainen kysymyksiin vastaamisvelvollisuus. Toisaalta vakuutuksenantajan asiana on tiedustella niitä seikkoja, joilla on vakuutusta myönnettäessä merkitystä ja muotoilla tätä koskevat kysymykset. Vakuutuksenantaja kantaa riskin siitä, että kaikki tarpeelliset tiedot tulevat kysytyiksi ja että esitettävät kysymykset ovat yksiselitteisiä ja selviä. Riskin kysymysten tulkinnanvaraisuuksista kantaa vakuutuksenantaja ja vastaavasti vakuutuksenhakija vastaa siitä, että vastaukset ovat totuudenmukaisia ja oikeita. Tiedonantovelvollisuus koskee ainoastaan seikkoja, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenantajan kannalta merkitykselliset tiedot vaihtelevat sen mukaan, mistä vakuutuksesta on kysymys. Ne tiedot, jotka ovat vakuutuksenantajan vastuun kannalta merkityksellisiä vahinkovakuutuksessa eivät usein ole sitä henkilövakuutuksessa. Myös eri henkilövakuutustyypeissä saattaa eri tiedoilla olla erilainen merkitys. Vahinkovakuutuksessa merkityksellisiä seikkoja ovat mm. tiedot omaisuuden laadusta, sijaintipaikasta, rakennusten osalta varustetasosta ja siinä harjoitetusta toiminnasta, edelleen vakuutuskohteen vahinkoa estävistä laitteista ja muista vastaavista seikoista. Henkilövakuutuksessa tyypillinen vakuutuksenantajalle merkityksellinen tieto on vakuutetun terveydentila. Merkitystä ei ole pelkästään vakuutuksenottamishetken terveydentilalla, vaan myös aikaisemmin terveydentilassa tapahtuneet muutokset - esimerkiksi aikaisemmin sairastetut sairaudet - voivat olla vakuutuksenantajan kannalta merkityksellisiä. Terveydentilan ohessa vakuutetun iällä on usein vakuutuksenantajan kannalta merkitystä niin henkivakuutuksessa kuin tapaturmavakuutuksessakin. Erilaisten ammattien välillä on myös eroavuuksia niiden vaikutuksessa sairastumisalttiuteen tai kuolleisuuteen, minkä vuoksi vakuutetun ammatilla on usein merkitystä vakuutuksenantajalle. Merkitystä voi olla myös harrastuksilla, sillä eri harrastuksissa vammautumisriski on esimerkiksi erilainen. Vakuutuksenantajalle merkityksellisiä seikkoja voivat olla myös asuinpaikka, vakuutetun sukulaisia koskevat tiedot ja jopa tiedot vakuutuksenottajan taloudellisesta asemasta. Tiedonantovelvollisuus koskee sekä vakuutuksenottajaa että vakuutettua. Jos he ovat eri henkilöitä, kumpikin on velvollinen antamaan oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin. Tilanne voi kuitenkin usein tällöin olla se, etteivät molemmat tiedä vastauksia kaikkiin kysymyksiin. Tällöin tiedonantovelvollinen on se, jolla on kysymykseen vastaamiseksi tarpeelliset tiedot. Esimerkiksi henkilövakuutuksessa vakuutuksenottajan ja vakuutetun ollessa eri henkilöitä vakuutettu on säännönmukaisesti se henkilö, joka pystyy vastaamaan oikein ja täydellisesti omaa vakuutuskelpoisuuttaan koskeviin kysymyksiin. 20

Vakuutusoikeus. Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat. Vakuutustoiminta

Vakuutusoikeus. Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat. Vakuutustoiminta Vakuutusoikeus Vakuutusoikeuden keskeiset lähtökohdat Käsittää sekä yksityisoikeuteen, että julkisoikeuteen kuuluvia säännöksiä. Vakuutussopimuslaki (543/1994) ja erityislait esim. laki oikeusturvavakuutusten

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Merja Junnonen Tarjolla olevat tuotteet Eläkevakuutukset/säästö- ja sijoitusvakuutukset Sijoitussidonnaiset/laskuperustekorkoiset Yksilölliset

Lisätiedot

Ryhma 001 RESERVILAISTEN&RESERVIUPSEERIEN AMPUMATILAISU. Vakuutettuja 400

Ryhma 001 RESERVILAISTEN&RESERVIUPSEERIEN AMPUMATILAISU. Vakuutettuja 400 VAKUUTUSKIRJA Sivu Ryhmatapatu rmavakuutus 1 Vakuutustunnus 25.11.2010 70090201950 Asiakastunnus 20532702 RESERVILAISLIITTO RY DOBELNINKATU 2 00260 HELSINKI Vakuutuksenottaja Vakuutuskausi Maksu e RESERVILAISLIITTO

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 MATA-EHDOT vapaa-aika 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN TAPATURMAVAKUUTUSLAIN 21 :N 5 MOMENTIN MUKAISEN VAPAA- AJAN TAPATURMAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Vakuutuksenottaja on maatalousyrittäjien

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen

Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen Vapaaehtoisen MATA-työtapaturmavakuutuksen vakuutusehdot Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Nämä vakuutusehdot koskevat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 21 :n 1 momentin mukaista vapaaehtoista työtapaturmavakuutusta.

Lisätiedot

Kysymyskohtaiset enimmäispistemäärät on mainittu kysymyksen kohdalla. Yhteispistemäärä on 50 pistettä.

Kysymyskohtaiset enimmäispistemäärät on mainittu kysymyksen kohdalla. Yhteispistemäärä on 50 pistettä. Henkilönumero VAKUUTUSMEKLARITUTKINTO 03.09.2007 YLEINEN OSA Kirjoita jokainen vastaus eri paperille. Merkitse jokaiseen vastauspaperiin ilmoittautuessasi saamasi henkilönumero. Jos jätät vastaamatta kysymykseen,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2001 N:o 362 368 SISÄLLYS N:o Sivu 362 Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta... 1029 363 Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun

Lisätiedot

yleiset sopimusehdot

yleiset sopimusehdot yleiset sopimusehdot Voimassa 1.10.2008 alkaen YL sisällysluettelo YLEISET SOPIMUSEHDOT...2 YL 1 ERÄÄT KESKEISET KÄSITTEET...2 YL 2 TIETOJEN ANTAMINEN ENNEN VAKUUTUSSOPIMUKSEN TEKEMISTÄ...2 2.1 Vakuutusyhtiön

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Voimassa 1.9.2006 alkaen

Sisällysluettelo. Voimassa 1.9.2006 alkaen Yleiset sopimusehdot Voimassa 1.9.2006 alkaen YL Sisällysluettelo YL YL 1 YLEISET SOPIMUSEHDOT...2 ERÄÄT KESKEISET KÄSITTEET...2 YL 2 TIETOJEN ANTAMINEN ENNEN VAKUUTUSSOPIMUKSEN TEKEMISTÄ...2 2.1.Vakuutusyhtiön

Lisätiedot

YLEISTÄ... 2 I MÄÄRÄYKSET ASIAMIEHILLE (KUMOTTU)...

YLEISTÄ... 2 I MÄÄRÄYKSET ASIAMIEHILLE (KUMOTTU)... Sisällysluettelo YLEISTÄ... 2 I MÄÄRÄYKSET ASIAMIEHILLE (KUMOTTU)... 2 1 Asiamiesten rekisteröinti (kumottu)... 2 2 Sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden käyttämisestä ilmoittaminen

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS VAKUUTUSTUTKINTO 171. SUORITUSTILAISUUS VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS 16.9.2015 Kirjoita nimesi vain erilliselle kansilehdelle, EI vastaussivuille.

Lisätiedot

Savonlinnan kaupungin vakuutuspolitiikka

Savonlinnan kaupungin vakuutuspolitiikka Vakuutuspolitiikka 1(5) 12.10.2015 Savonlinnan kaupungin vakuutuspolitiikka Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Vastuut ja roolit vakuuttamisessa 3 Vakuuttamisen periaatteet Savonlinnan kaupungissa 3.1 Vakuuttamisen

Lisätiedot

a) Millä menettelyllä vakuutuksen peruminen on mahdollista, ja mikä summa ja kenelle vakuutuksesta tällöin suoritetaan?

a) Millä menettelyllä vakuutuksen peruminen on mahdollista, ja mikä summa ja kenelle vakuutuksesta tällöin suoritetaan? 1. Pirkko otti 5.1.2013 vapaaehtoisen eläkevakuutuksen henkivakuutusyhtiöstä X. Hän maksoi vakuutukseen 1 000 euroa josta veloitettiin heti maksuun perustuvaa kuormitusta 5 %:a. 28.1.2013 vakuutussäästön

Lisätiedot

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Matemaatikkona vakuutusyhtiössä Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Miksi vakuutusmatemaatikoilla on töitä Vakuutusyhtiölaki (2008/521) 6. luku Vakuutusyhtiössä

Lisätiedot

Perusturva Pariturva. Sisällysluettelo. Henkivakuutusehdot Voimassa 27.10.2014 alkaen

Perusturva Pariturva. Sisällysluettelo. Henkivakuutusehdot Voimassa 27.10.2014 alkaen Henkivakuutusehdot Voimassa 27.10.2014 alkaen Perusturva Pariturva Sisällysluettelo Yleiset sopimusehdot 2 1 Vakuutussopimus 2 2 Vakuutussopimuksen voimassaolo 2 3 Vakuutusmaksun maksaminen ja maksun laiminlyönti

Lisätiedot

Tiekuntien ja isännöitsijöiden vastuut ja vakuuttaminen. Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivä 8.10.2015 Erkki Nieminen If Vahinkovakuutusyhtiö Oy

Tiekuntien ja isännöitsijöiden vastuut ja vakuuttaminen. Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivä 8.10.2015 Erkki Nieminen If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Tiekuntien ja isännöitsijöiden vastuut ja vakuuttaminen Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivä 8.10.2015 Erkki Nieminen If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Tiekunnat Yksityiset tiet ovat yksityisten kiinteistönomistajien

Lisätiedot

VAHINGONKORVAUS- JA VAKUUTUSOIKEUS 5311609 5 OP VAKUUTUSOIKEUS 11/17/11 VAKUUTUSOIKEUDEN KESKEISET LÄHTÖKOHDAT

VAHINGONKORVAUS- JA VAKUUTUSOIKEUS 5311609 5 OP VAKUUTUSOIKEUS 11/17/11 VAKUUTUSOIKEUDEN KESKEISET LÄHTÖKOHDAT VAHINGONKORVAUS- JA VAKUUTUSOIKEUS 5311609 5 OP Syksy 2011 Onerva-Aulikki Suhonen onerva-aulikki. suhonen @uef.fi VAKUUTUSOIKEUS VAKUUTUSOIKEUDEN KESKEISET LÄHTÖKOHDAT Käsittää sekä yksityisoikeuteen,

Lisätiedot

Alkutesti. Kysymys 1: Lähdette kaveriporukalla laivalle juhlimaan peruskoulun päättymistä. Mitä vakuutuksia tarvitsette?

Alkutesti. Kysymys 1: Lähdette kaveriporukalla laivalle juhlimaan peruskoulun päättymistä. Mitä vakuutuksia tarvitsette? Vakuutukset Alkutesti Kysymys 1: Lähdette kaveriporukalla laivalle juhlimaan peruskoulun päättymistä. Mitä vakuutuksia tarvitsette? a) Ette mitään, koska ette aio poistua laivasta. b) Kaikille oman matkustajavakuutuksen,

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

Yleiset sopimusehdot. Yritykset ja yhteisöt. Vakuutusehdot. Voimassa 1.11.2010 alkaen. Sisältö

Yleiset sopimusehdot. Yritykset ja yhteisöt. Vakuutusehdot. Voimassa 1.11.2010 alkaen. Sisältö Vakuutusehdot Yleiset sopimusehdot Yritykset ja yhteisöt Voimassa 1.11.2010 alkaen Sisältö 1. Eräät keskeiset käsitteet 3 2. Tietojen antaminen ennen vakuutussopimuksen tekemistä 3 2.1 Tapiolan tiedonantovelvollisuus

Lisätiedot

Yleiset sopimusehdot

Yleiset sopimusehdot Vakuutusehdot Voimassa 1.11.2010 alkaen Yleiset sopimusehdot Yritykset ja yhteisöt Sisällysluettelo 1. Eräät keskeiset käsitteet 3 2. Tietojen antaminen ennen vakuutussopimuksen tekemistä 3 2.1 n tiedonantovelvollisuus

Lisätiedot

AUTOTURVAN KRIISITURVAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT

AUTOTURVAN KRIISITURVAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT AUTOTURVAN KRIISITURVAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT Yksityistalouksille Voimassa 24.10.2005 alkaen 103 148 1 10.08(11.10) 50 000 SISÄLLYSLUETTELO KRIISITURVAVAKUUTUKSEN VAKUUTUSEHDOT...3 1 VAKUUTUKSEN TARKOITUS...3

Lisätiedot

Vastuuvakuutukset jätevesiurakoinnissa ja - suunnittelussa

Vastuuvakuutukset jätevesiurakoinnissa ja - suunnittelussa Vastuuvakuutukset jätevesiurakoinnissa ja - suunnittelussa UKK Instituutti 25. 3.2011Tiina Schaarschmidt- Pernaa 25.3.2011 Tiina Schaarschmidt-Pernaa Suunnittelijan ja urakoitsijan vastuu Vastuun perusteet

Lisätiedot

Kysymyskohtainen enimmäispistemäärä on mainittu kunkin kysymyksen kohdalla. Tentin enimmäispistemäärä on 50 pistettä.

Kysymyskohtainen enimmäispistemäärä on mainittu kunkin kysymyksen kohdalla. Tentin enimmäispistemäärä on 50 pistettä. Henkilönumero VAKUUTUSMEKLARITUTKINTO 15.2.2010 YLEINEN OSA Kirjoita jokainen vastaus eri paperille. Merkitse jokaiseen vastauspaperiin ilmoittautuessasi saamasi henkilönumero, älä nimeäsi. Jos jätät vastaamatta

Lisätiedot

Vakuutuksenottaja (ryhmävakuutuksen ottaja) on se, joka on tehnyt Fennian kanssa vakuutussopimuksen.

Vakuutuksenottaja (ryhmävakuutuksen ottaja) on se, joka on tehnyt Fennian kanssa vakuutussopimuksen. RY1 R1 YLEISET SOPIMUSEHDOT Voimassa 1.7.2014 alkaen VAKUUTUSSOPIMUSLAKI JA RYHMÄVAKUUTUS (3 ja 4 ) Vakuutussopimuslain (543/94) mukaan ryhmävakuutuksiin sovelletaan osaa lain säännöksistä. Nämä säännökset

Lisätiedot

Vakuutussopimuslaista johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia

Vakuutussopimuslaista johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia Yritysturva Vakuutussopimuslaista johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia VOIMASSA 1.8.2005 ALKAEN YT 01.5 1. VAKUUTUSSOPIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET 3 2. TIETOJEN ANTAMINEN ENNEN VA- KUUTUSSOPIMUKSEN TEKEMISTÄ

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: MOOTTORIAJONEUVOVAKUUTUKSET

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: MOOTTORIAJONEUVOVAKUUTUKSET VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: MOOTTORIAJONEUVOVAKUUTUKSET VAKUUTUSTUTKINTO 171. SUORITUSTILAISUUS MOOTTORIAJONEUVOVAKUUTUKSET 16.9.2015 1. Millä perusteilla määritellään liikennevakuutuksesta maksettavan

Lisätiedot

YLEISET SOPIMUSEHDOT. 1. Keskeiset käsitteet (2, 6, 16, 17 ja 31 :t) Henkilövakuutus on vakuutus, jonka kohteena on luonnollinen henkilö.

YLEISET SOPIMUSEHDOT. 1. Keskeiset käsitteet (2, 6, 16, 17 ja 31 :t) Henkilövakuutus on vakuutus, jonka kohteena on luonnollinen henkilö. IngoNord INY.00 (02.04.2001) YLEISET SOPIMUSEHDOT Yleisiä sopimusehtoja sovelletaan vakuutussopimuksen kaikkiin vakuutuksiin. Niitä sovelletaan sekä henkilö- että vahinkovakuutuksiin, jollei jonkin kohdan

Lisätiedot

MÄÄRÄYKSET KATTAVUUDESTA LUKONVAIHTO LÅFI2011:2

MÄÄRÄYKSET KATTAVUUDESTA LUKONVAIHTO LÅFI2011:2 MÄÄRÄYKSET KATTAVUUDESTA LUKONVAIHTO LÅFI2011:2 1 Vakuutuksen kattavuus Vakuutus korvaa vakuutuksenottajan asunnon lukkojen vaihtamisesta aiheutuvat kulut, jos avaimet on varastettu. Vakuutus on luonteeltaan

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSOPPI

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSOPPI VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSOPPI VAKUUTUSTUTKINTO 163. SUORITUSTILAISUUS VAKUUTUSOPPI 9.1.2013 Tentti muodostuu kolmesta kysymysryhmästä: I Kysymysryhmä: 10 väittämää. Jos väittämä on mielestäsi

Lisätiedot

Yleiset yritysvakuutusehdot

Yleiset yritysvakuutusehdot Yleiset yritysvakuutusehdot Voimassa 1.1.2004 alkaen www.if.fi 1. Vakuutussopimuksen keskeiset käsitteet 1.1 VAKUUTUSSOPIMUKSEN OSAPUOLET Vakuutuksenottaja ja If Vahinkovakuutusyhtiö Oy (jäljempänä Vakuutusyhtiö)

Lisätiedot

ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 29.11.2013 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 1 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 2 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN

Lisätiedot

Vastuuvakuutukset ja kulotus

Vastuuvakuutukset ja kulotus Vastuuvakuutukset ja kulotus Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Pekka Kokko 11.11.2009 Mitä vastuuriskillä tarkoitetaan? Riski siitä, että yritys tai yhteisö joutuu kantamaan seuraamukset toimintansa tuotteensa

Lisätiedot

VAKUUTUSEHDOT. Turvan Henkikulta. Kuolemanvaravakuutus

VAKUUTUSEHDOT. Turvan Henkikulta. Kuolemanvaravakuutus 27.10.2014 VAKUUTUSEHDOT Turvan Henkikulta Kuolemanvaravakuutus Olet tehnyt hyvän päätöksen huolehtinut vakuutusturvastasi Tästä ehtovihkosta löydät vakuutusturvasi yksityiskohtaisen sisällön. Tutustu

Lisätiedot

Mitä syöpäpotilaan pitää tietää henkilövakuutuksista?

Mitä syöpäpotilaan pitää tietää henkilövakuutuksista? Mitä syöpäpotilaan pitää tietää henkilövakuutuksista? Teksti Marika Javanainen Kuva Bosse Österberg Tiivistelmä esityksestä, jonka Suomen Syöpä yhdistyksen neuvontahoitaja Sirpa Lehtinen piti potilasverkostojen

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS VAKUUTUSTUTKINTO 165. SUORITUSTILAISUUS VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS 5.9.2013 Tehtävistä 1 ja 9 voi saada enintään 3 pistettä, tehtävästä

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Yleiset Sopimusehdot B Vahinkovakuutus

Yleiset Sopimusehdot B Vahinkovakuutus Yleiset Sopimusehdot B Vahinkovakuutus Vakuutussopimuslaista johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia Voimassa 1. 1. 2011 alkaen Sisältö 1. Eräät keskeiset käsitteet 2. Tietojen antaminen ennen vakuutussopimuksen

Lisätiedot

Yleiset sopimusehdot. Vakuutusehto Y001. Voimassa 1.11.2011 alkaen. Sisältö

Yleiset sopimusehdot. Vakuutusehto Y001. Voimassa 1.11.2011 alkaen. Sisältö Vakuutusehto Y001 Yleiset sopimusehdot Voimassa 1.11.2011 alkaen Sisältö 1 Eräät keskeiset käsitteet 2 2 Tietojen antaminen ennen vakuutussopimuksen tekemistä 2 2.1 Tapiolan tiedonantovelvollisuus 2 2.2

Lisätiedot

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Vakuutusehdot Voimassa 1.1.2016 alkaen Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Sisällysluettelo 1 Vakuutuksen tarkoitus 2 2 Vakuutuksen ottajat ja vakuutetut 2 3 Vakuutuskausi 2 4 Tuomioistuimet ja

Lisätiedot

YLEISET SOPIMUSEHDOT EHTO YLE 900.9, voimassa 1.1.2014

YLEISET SOPIMUSEHDOT EHTO YLE 900.9, voimassa 1.1.2014 Yleiset sopimusehdot perustuvat vakuutussopimuslakiin (543/94). Vakuutussopimukseen sovelletaan myös sellaisia vakuutussopimuslain säännöksiä, joita ei jäljempänä ole esitetty. Vakuutussopimuksen yleiset

Lisätiedot

Vapaa-ajan MATA-tapaturmavakuutuksen

Vapaa-ajan MATA-tapaturmavakuutuksen Vapaa-ajan MATA-tapaturmavakuutuksen vakuutusehdot Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Nämä vakuutusehdot koskevat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 21 :n 5 momentin mukaista vapaa-ajan tapaturmavakuutusta.

Lisätiedot

Yleiset sopimusehdot. Vakuutusehto YS3. Voimassa 1.5.2010 alkaen. Sisältö

Yleiset sopimusehdot. Vakuutusehto YS3. Voimassa 1.5.2010 alkaen. Sisältö Vakuutusehto YS3 Yleiset sopimusehdot Voimassa 1.5.2010 alkaen Sisältö 1 Ehtojen soveltamisjärjestys 2 2 Kohdat, joissa yleiset sopimusehdot poikkeavat vakuutussopimuslaista 2 3 Vakuutusehdoissa ja vakuutuskirjalla

Lisätiedot

YLEISET SOPIMUSEHDOT

YLEISET SOPIMUSEHDOT YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 SISÄLLYSLUETTELO Vakuutussopimuslaki (543/1994) on vakuutussopimuksia koskeva laki, joka sisältää asiakkaan ja vakuutusyhtiön väliseen sopimussuhteeseen ja eräiden kolmansien henkilöiden

Lisätiedot

Jukka Rantala VAKUUTUSOPPI. Lukijalle Sisällysluettelo. OSA 1 YLEINEN OSA: Vakuuttamisen ja vakuutustoiminnan perusteet

Jukka Rantala VAKUUTUSOPPI. Lukijalle Sisällysluettelo. OSA 1 YLEINEN OSA: Vakuuttamisen ja vakuutustoiminnan perusteet Jukka Rantala VAKUUTUSOPPI Lukijalle Sisällysluettelo OSA 1 YLEINEN OSA: Vakuuttamisen ja vakuutustoiminnan perusteet 1 VAKUUTUKSEN HISTORIAA 1.1 Vakuutuksen alkujuuret 1.2 Kuljetusvakuutus 1.3 Maaseudun

Lisätiedot

Yleiset Sopimusehdot. www.if.fi. ehdot voimassa 1.1.2011 alkaen YL 1. Sisällysluettelo

Yleiset Sopimusehdot. www.if.fi. ehdot voimassa 1.1.2011 alkaen YL 1. Sisällysluettelo Yleiset Sopimusehdot ehdot voimassa 1.1.2011 alkaen YL 1 www.if.fi Sisällysluettelo 1 Eräiden vakuutussopimuksessa käytettyjen termien merkitys............................ 2 2 Sopimuksen tekeminen ja voimassa

Lisätiedot

Suomen Talousverkko Oy:n franchising-yrittäjien vakuutusratkaisu. if.fi 010 19 15 00

Suomen Talousverkko Oy:n franchising-yrittäjien vakuutusratkaisu. if.fi 010 19 15 00 Suomen Talousverkko Oy:n franchising-yrittäjien vakuutusratkaisu if.fi 010 19 15 00 Suomen Talousverkko suosittaa franchising-yrittäjilleen alla olevan mukaista vakuutusturvaa. Harmaalla merkityt kohdat

Lisätiedot

Vakuutusehto YT308 Kiinteistön hallinnon vastuuvakuutus Voimassa 1.11.2012 alkaen.

Vakuutusehto YT308 Kiinteistön hallinnon vastuuvakuutus Voimassa 1.11.2012 alkaen. TMH 0.2 Vakuutusehto YT308 Kiinteistön hallinnon vastuuvakuutus Voimassa 1.11.2012 alkaen. Sisällysluettelo 1 Korvattavat vahingot, vakuutetut ja voimassaoloalue 1.1 Korvattavat vahingot 1.2 Vakuutetut

Lisätiedot

I Kysymysryhmä: 10 väittämää. Jos väittämä on mielestäsi oikein, merkitse vastaukseksi O, jos väittämä on mielestäsi väärä, merkitse vastaukseksi V.

I Kysymysryhmä: 10 väittämää. Jos väittämä on mielestäsi oikein, merkitse vastaukseksi O, jos väittämä on mielestäsi väärä, merkitse vastaukseksi V. VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSOPPI VAKUUTUSTUTKINTO 161. SUORITUSTILAISUUS VAKUUTUSOPPI 14.5.2012 Tentti muodostuu kolmesta kysymysryhmästä: I Kysymysryhmä: 10 väittämää. Jos väittämä on

Lisätiedot

Fenniaturva vakuutusehdot

Fenniaturva vakuutusehdot Fenniaturva vakuutusehdot 1.7.2014 SISÄLLYS VAKUUTUSSOPIMUSLAISTA JOHTUVIA OIKEUKSIA JA VELVOLLISUUKSIA 1 Vakuutussopimuksen keskeiset käsitteet... 1 2 Tietojen antaminen ennen vakuutussopimuksen tekemistä...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015. 305/2015 Laki. ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015. 305/2015 Laki. ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2015 305/2015 Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ... 3 YLEISPERUSTELUT... 5

SISÄLLYSLUETTELO ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ... 3 YLEISPERUSTELUT... 5 1 SISÄLLYSLUETTELO ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ... 3 YLEISPERUSTELUT... 5 1. Nykytila... 5 1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö... 5 Vakuutussopimuslaki... 5 Yhtiöoikeudellinen lainsäädäntö... 7 Liikennevakuutus,

Lisätiedot

Fenniaturva Ryhmävakuutusten vakuutusehdot

Fenniaturva Ryhmävakuutusten vakuutusehdot Fenniaturva Ryhmävakuutusten vakuutusehdot 1.7.2014 Sovelletaan 1.7.2012 ja sen jälkeen alkaneisiin vakuutuksiin. SISÄLLYSLUETTELO YLEISET SOPIMUSEHDOT 1. Eräitä keskeisiä käsitteitä... 1 2. Tietojen antaminen

Lisätiedot

MÄÄRÄYKSET KATTAVUUDESTA POLKUPYÖRÄ CYFI2011:2

MÄÄRÄYKSET KATTAVUUDESTA POLKUPYÖRÄ CYFI2011:2 MÄÄRÄYKSET KATTAVUUDESTA POLKUPYÖRÄ CYFI2011:2 1 Vakuutuksen kattavuus Vakuutus korvaa sen määrän (omavastuun), jolla vakuutuksenottajan kotivakuutusyhtiö on vähentänyt polkupyörävarkaudesta saatavaa vahingonkorvausta.

Lisätiedot

KULUTTAJA ULKOMAISEN VAKUUTUSYHTIÖN ASIAKKAANA. Vakuutus- ja rahoitusneuvonta, Tuomas Korkeamäki, 19.11.2009, 17.2.2010, 14.6.2010

KULUTTAJA ULKOMAISEN VAKUUTUSYHTIÖN ASIAKKAANA. Vakuutus- ja rahoitusneuvonta, Tuomas Korkeamäki, 19.11.2009, 17.2.2010, 14.6.2010 Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Porkkalankatu 1 00180 HELSINKI Puh. (09) 6850 120 Telekopio (09) 6850 1220 KULUTTAJA ULKOMAISEN VAKUUTUSYHTIÖN ASIAKKAANA Vakuutus- ja rahoitusneuvonta, Tuomas Korkeamäki,

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot

YLEISET SOPIMUSEHDOT

YLEISET SOPIMUSEHDOT YLEISET SOPIMUSEHDOT Voimassa 1.1.2011 alkaen YL YLEISET SOPIMUSEHDOT...2 YL 1 ERÄÄT KESKEISET KÄSITTEET...2 YL 2 TIETOJEN ANTAMINEN ENNEN VAKUUTUS- SOPIMUKSEN TEKEMISTÄ...2 2.1 Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus...2

Lisätiedot

Yritysvakuutukset Yleiset sopimusehdot YS15 1.4.2015 VAKUUTUSEHDOT

Yritysvakuutukset Yleiset sopimusehdot YS15 1.4.2015 VAKUUTUSEHDOT Yritysvakuutukset Yleiset sopimusehdot YS15 1.4.2015 VAKUUTUSEHDOT Yritysten yleiset sopimusehdot YS15 Näitä yleisiä sopimusehtoja sovelletaan niissä vakuutussopimuksissa, joissa siitä on sovittu. Kulloinkin

Lisätiedot

Ohjelmistoyrittäjien vakuutukset. if.fi 010 19 15 00

Ohjelmistoyrittäjien vakuutukset. if.fi 010 19 15 00 Ohjelmistoyrittäjien vakuutukset if.fi 010 19 15 00 vakuutussuositus ohjelmistoyrittäjät ry:n jäsenille Oheista taulukkoa voidaan käyttää apuna vakuutusratkaisua suunniteltaessa. Siinä olevat turvalaajuudet

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSOPPI

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSOPPI VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSOPPI VAKUUTUSTUTKINTO 162. SUORITUSTILAISUUS VAKUUTUSOPPI 5.9.2012 Tentti muodostuu kolmesta kysymysryhmästä: I Kysymysryhmä: 10 väittämää. Jos väittämä on mielestäsi

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

Selvitys sijoituskorien asiakasmateriaalin laadusta

Selvitys sijoituskorien asiakasmateriaalin laadusta 1 (5) Selvitys sijoituskorien asiakasmateriaalin laadusta 1 Sijoituskorien asiakasmateriaalin laadussa kehitettävää Finanssivalvonta selvitti sijoitussidonnaisiin säästöhenkivakuutuksiin, eläkevakuutuksiin

Lisätiedot

JALKAPALLOTURVA. Vakuutusehdot 1.1.2014 F1401 SISÄLLYSLUETTELO

JALKAPALLOTURVA. Vakuutusehdot 1.1.2014 F1401 SISÄLLYSLUETTELO Vakuutusehdot 1.1.2014 F1401 JALKAPALLOTURVA SISÄLLYSLUETTELO JALKAPALLOTURVA... 2 1 Vakuutettu ja edunsaaja... 2 2 Voimassaolo... 2 3 Korvaukset... 2 4 Korvauksen hakeminen... 2 YLEISET SOPIMUSEHDOT...

Lisätiedot

Kysymyskohtainen enimmäispistemäärä on mainittu kunkin kysymyksen kohdalla. Tentin enimmäispistemäärä on 50 pistettä.

Kysymyskohtainen enimmäispistemäärä on mainittu kunkin kysymyksen kohdalla. Tentin enimmäispistemäärä on 50 pistettä. Henkilönumero VAKUUTUSMEKLARITUTKINTO 31.8.2009 YLEINEN OSA Kirjoita jokainen vastaus eri paperille. Merkitse jokaiseen vastauspaperiin ilmoittautuessasi saamasi henkilönumero, älä nimeäsi. Jos jätät vastaamatta

Lisätiedot

POHJANTÄHDEN YLEISET SOPIMUSEHDOT YL100

POHJANTÄHDEN YLEISET SOPIMUSEHDOT YL100 POHJANTÄHDEN YLEISET SOPIMUSEHDOT YL100 Vakuutusehdot voimassa 1.7.2013 alkaen SISÄLLYSLUETTELO VAKUUTTAMINEN 4 1 VAKUUTUSSOPIMUS 4 1.1 Vakuutussopimuksen keskeiset käsitteet 4 2 VAKUUTUSSOPIMUKSEEN TARVITTAVAT

Lisätiedot

Yritysten yleiset sopimusehdot YS15

Yritysten yleiset sopimusehdot YS15 Vakuutusehdot Voimassa 1.3.2015 alkaen Yritysten yleiset sopimusehdot YS15 Sisällysluettelo 1 Eräät keskeiset käsitteet...2 2 Tietojen antaminen ennen vakuutus sopimuksen tekemistä...2 2.1 LähiTapiolan

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 108 1 (5) 16.1.2015 LAUSUNTO POTILASVAKUUTUSVASTUUN KIRJAAMISOHJEIDEN MUUTTAMISESTA 1 Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiiri A ja sairaanhoitopiiri B (myöhemmin hakijat)

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1)

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) 4060 N:o 1415 Liite 1 TULOSLASKELMA I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSOPPI

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSOPPI VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAKUUTUSOPPI VAKUUTUSTUTKINTO 168. SUORITUSTILAISUUS VAKUUTUSOPPI 15.9.2014 Tentti muoostuu kolmesta kysymysryhmästä: I Kysymysryhmä: 10 väittämää. Jos väittämä on mielestäsi

Lisätiedot

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla lukien toistaiseksi 1 (6) Luottolaitoksille Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

Vakuutustuotteiden sijoituskorit - mihin seikkoihin asiakkaan kannattaa kiinnittää huomiota?

Vakuutustuotteiden sijoituskorit - mihin seikkoihin asiakkaan kannattaa kiinnittää huomiota? Vakuutustuotteiden sijoituskorit - mihin seikkoihin asiakkaan kannattaa kiinnittää huomiota? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 12.11.2014

Lisätiedot

ASIANAJOTOIMINTAA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ JA OHJEITA B 4.1 OPAS ASIANAJOPALVELUISTA ANNETTAVISTA TIEDOISTA (3.9.2010)

ASIANAJOTOIMINTAA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ JA OHJEITA B 4.1 OPAS ASIANAJOPALVELUISTA ANNETTAVISTA TIEDOISTA (3.9.2010) B 4 ASIANAJOPALVELUISTA ANNETTAVISTA TIEDOISTA B 4.1 OPAS ASIANAJOPALVELUISTA ANNETTAVISTA TIEDOISTA (3.9.2010) 1 Johdanto Euroopan Unionin direktiivi 2006/123/EY on implementoitu Suomessa 28.12.2009 voimaan

Lisätiedot

Vakuutusehto YT01.6 Yritysturvan yleiset sopimusehdot Voimassa 1.10.2014 alkaen

Vakuutusehto YT01.6 Yritysturvan yleiset sopimusehdot Voimassa 1.10.2014 alkaen TMH 0.2 Vakuutusehto YT01.6 Yritysturvan yleiset sopimusehdot Voimassa 1.10.2014 alkaen Sisällysluettelo 1 Vakuutussopimuksen keskeisiä käsitteitä 2 Tietojen antaminen ennen vakuutussopimuksen tekemistä

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

Aktia Henkilöturva. Vakuutusehdot. Voimassa 1.1.2014 alkaen. Määritelmiä 2. Yleiset sopimusehdot 2

Aktia Henkilöturva. Vakuutusehdot. Voimassa 1.1.2014 alkaen. Määritelmiä 2. Yleiset sopimusehdot 2 Aktia Henkilöturva Vakuutusehdot Voimassa 1.1.2014 alkaen Sisällysluettelo Määritelmiä 2 Yleiset sopimusehdot 2 1 Vakuutussopimus ja sen sisältö 2 2 Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS VAKUUTUSTUTKINTO 162. SUORITUSTILAISUUS VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS 6.9.2012 Tehtävästä 1 voi saada enintään 2 pistettä, tehtävästä 7

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: MOOTTORIAJONEUVOVAKUUTUKSET

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: MOOTTORIAJONEUVOVAKUUTUKSET VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: MOOTTORIAJONEUVOVAKUUTUKSET VAKUUTUSTUTKINTO 164. SUORITUSTILAISUUS MOOTTORIAJONEUVOVAKUUTUKSET 15.5.2013 1. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksen koskien

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

Kuluttaja ulkomaisen vakuutusyhtiön asiakkaana

Kuluttaja ulkomaisen vakuutusyhtiön asiakkaana Kuluttaja ulkomaisen vakuutusyhtiön asiakkaana Tulvavahinkojen korvaaminen kotivakuutuksista - Vertailu kolmen eri vakuutusyhtiön korvauksista 20.10.2014 Tuomas Korkeamäki FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Lisätiedot

YLEISET SOPIMUSEHDOT 001 1.1.2010

YLEISET SOPIMUSEHDOT 001 1.1.2010 Yl 1 YLEISET SOPIMUSEHDOT 001 1.1.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. Eräiden vakuutussopimuksessa käytettyjen termien merkitys 2. Sopimuksen tekeminen ja voimassa pitäminen 3. Vakuutussopimuksen lakkaaminen 4. Vakuutusmaksun

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS 161. SUORITUSTILAISUUS VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS 15.5.2012 Tehtävästä 2 voi saada enintään 2 pistettä, tehtävästä 4 enintään 6 pistettä

Lisätiedot

VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS pp.1.2016

VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS pp.1.2016 APAAEHTINEN HENKILÖAKUUTUS pp.1.2016 1. Työkyvyttömyysvakuutukset. ertaa keskenään ohimenevän työkyvyttömyyden ja pysyvän työkyvyttömyyden varalta otettavia vakuutuksia. Kerro vertailussa erot vakuutusten

Lisätiedot

Mitä vakuutetaan? Miten vakuutetaan? Kunnossa. muuttuvat kulut. - vastuuaika 6 kk

Mitä vakuutetaan? Miten vakuutetaan? Kunnossa. muuttuvat kulut. - vastuuaika 6 kk 1/6 SÄHKÖSUUNNITTELUTOIMISTOJEN VAKUUTUSRATKAISU Alla olevat taulukot toimivat tarkistuslistana yrityksen omaisuus- ja henkilöriskejä sekä vakuutustarpeita kartoitettaessa. YRITYKSEN OMAISUUTEEN JA TOIMINTAAN

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

Parasta TURVAA HEVOSELLESI. Vakuutusopas If Hevosvakuutus, voimassa 1.1.2015 alkaen

Parasta TURVAA HEVOSELLESI. Vakuutusopas If Hevosvakuutus, voimassa 1.1.2015 alkaen Parasta TURVAA HEVOSELLESI Vakuutusopas If Hevosvakuutus, voimassa 1.1.2015 alkaen IF HEVOSVAKUUTUS Sisällys Perusasioita, jotka on hyvä tietää... 3 Vakuutuksen sisältö............................................

Lisätiedot

OMAISUUSVAKUUTUS Vakuutusehdot. Aktia Private Banking- ja Aktia Platinum kortinhaltija

OMAISUUSVAKUUTUS Vakuutusehdot. Aktia Private Banking- ja Aktia Platinum kortinhaltija OMAISUUSVAKUUTUS Vakuutusehdot Aktia Private Banking- ja Aktia Platinum kortinhaltija Voimassa 15.11.2013 alkaen SISÄLLYSLUETTELO OMAISUUSVAKUUTUS 1. Vakuutuksen tarkoitus 2. Vakuutuksenottaja ja vakuutetut

Lisätiedot

Fenniaturva Ryhmävakuutusten vakuutusehdot

Fenniaturva Ryhmävakuutusten vakuutusehdot Fenniaturva Ryhmävakuutusten vakuutusehdot Voimassa 1.7.2012 alkaen. Näitä ehtoja sovelletaan ennen 1.7.2012 alkaneisiin vakuutuksiin. SISÄLLYSLUETTELO VAKUUTUSSOPIMUSLAISTA JOHTUVIA OIKEUKSIA JA VELVOLLISUUKSIA

Lisätiedot

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Lainamäärät erityisesti asuntoluottojen määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet. Moni lainanottaja mitoittaa luottonsa melko tarkkaan

Lisätiedot

Kansainvälistyvät perhesuhteet

Kansainvälistyvät perhesuhteet Kansainvälistyvät perhesuhteet Juha Auvinen asianajaja, varatuomari, LL. M. Eur. Yleisiä huomioita avioliittolaki, perintökaari, kansainväliset sopimukset (EU, Pohjoismaat) kansainvälinen yksityisoikeudellinen

Lisätiedot