Koulukaupunki Kotka. Kotkan Seudun Vihreät 1

Transkriptio

1 Kotkan Seudun Vihreät ry, koulutyöryhmä: Mervi Haakana, Tiina Rosberg ja Nanni Mamia. Koulukaupunki Kotka TIIVISTELMÄ - Miksi kouluverkkosuunnitelma pitää avata Alati muuttuva toimintaympäristö vaatii meiltä koulujen kokonaisvaltaisempaa tarkastelua. Alla on esitetty yhteenvetona perusteluita kouluverkkosuunnitelman uudelleen avaamiselle: Opetuksen ja oppilaiden hyvinvoinnin kannalta aivan liian suuret yläkoulut ( oppilasta) pitää saada jaettua pienemmiksi Koulujen kuntotilanne, erityisesti terveydellisistä näkökulmista, on epäselvä. Voi olla, että tulemme tarvitsemaan muitakin väistötiloja lähitulevaisuudessa kuin Jylppy. Voi myös olla, että kattavan kuntokartoituksen valmistuttua tulee remontoitavien koulujen lista muuttumaan. Kouluverkkoselvityksessäkin oli todettu, että pitkän tähtäimen tavoitteena on lisätä yhtenäiskoulujen määrää. Minkäänlaista suunnitelmaa asian edistämiseksi ei kuitenkaan ole esitetty. Koulujen remontti tarkoittaa hyvin usein lähes täydellistä uudelleen rakentamista, jolloin esimerkiksi remonttituet valtiolta jäävät saamatta. Tarvitsemme ohjelman, jossa määrittelemme, milloin kannattaa rakentaa kokonaan uusi koulu (vrt. Karhuvuori) ja milloin remontoida ja voisivatko remontitkin olla nykyistä säästävämpiä, rakennusaikakauden ratkaisut huomioivia - ja siis edullisempia. Edellinen kouluverkkopäivitys lähti puhtaista taloudellisista pakotteista nyt päivitys pitää tehdä kunnolla ja erityisesti pedagogiset ja oppilaiden ja työntekijöiden hyvinvoinnin näkökulmat huomioiden. Vain siten saavutamme pitkän aikavälin todellisia säästöjä. Pohja edellisessä kouluverkkoselvityksessä esitetyille säästöille on pudonnut tarkempien tarveselvitysten myötä. Kouluverkkoa pohdittaessa pitää myös miettiä, miten kaupunkisuunnittelun suunnitelmat ja Vt7:n valmistuminen vaikuttavat asutukseen ja oppilasmääriin eri puolilla Kotkaa. Kaupungistuminen Suomessa on vasta alussa. Kotka on Tilastokeskuksen ennusteissa arvioitu alueen kasvukeskukseksi. Oppilasmäärät eivät laske Kouluverkkoselvitys 2012 esitysten mukaisesti! Emme voi mitoittaa koulujamme siten, että ne ovat täynnä jo pienimmillä kuvitelluilla oppilasmäärillä, kuten Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksessä 2012 tehtiin. Kotkan Seudun Vihreät 1

2 Koulukaupunki Kotka Johdanto Nyt olisi aika käydä järjestelmällisesti läpi Kotkan kouluohjelma. Miettiä yhdessä ja avoimesti niin ammattilaiset, johto kuin me poliittiset päättäjätkin, miten parhaiten tuemme koulujemme henkilöstöä ja lapsia heidän työssään. Säilyttäisimme hyvän ja toimivan sekä reilusti rymisten kehittäisimme uutta toimimattomien ja vanhentuneiden rakenteiden ja toimintojen tilalle. Alla olemme tietoiskumaisesti tarkastelleet koulujen roolia ja toimintaa eri näkökulmista. Näemme, että paitsi lasten ja nuorten lautakuntaan, jonka vastuukenttään koulut kuuluvat, koulut linkittyvät vahvasti myös kaikkien muidenkin lautakuntien ydinalueisiin. Tavoitteenamme on käynnistää keskustelu siitä, minkälaisena näemme tulevaisuuden koulumaailman Kotkassa. Emme väitä, että esitetyt esimerkit tai vaihtoehdot olisivat ainoat oikeat, vaan uskallamme väittää, että erilaisia, hyviäkin ratkaisuja on paljon ja parhaan, meille kotkalaisille yhteisen vaihtoehdon löydämme vain yhdessä avoimesti työskentelemällä. Yhteisö Koulut ovat perinteisesti olleet kyläyhteisöjensä sydämiä. Kotkassakin kouluihin on opetuksen lisäksi ideoitu mm. terveydenhuollon lähipisteitä ja nuorten kokoontumistiloja. Voisimmeko siis nähdä koulut vielä laajemmin asuinalueensa ihmisten omana yhteisenä paikkana? Terveys Turvallinen ja terveellinen koulurakennus ympäristöineen on ehdoton vaatimus. Koulujen sisäilmaongelmat (homeet, kemikaalit ja radon) tulee kartoittaa ja välittömästi puuttua niihin. Turvallisuusmääräyksiä ja ohjeita tulee noudattaa; esim. fysiikan ja kemian tai teknisen työn luokkien ei tule odottaa koko koulun peruskorjausta, ennen kuin työvälineet ja -ympäristöt saadaan nykystandardien mukaisiksi. Oppimisympäristö ja oppimateriaalit Opetustyö ei ole enää pelkästään oppituntien pitämistä vaan uusia asioita opitaan suurempina kokonaisuuksina erilaisten yhteisprojektien avulla. Tämä tarkoittaa, että niin ryhmäkoot kuin ryhmien ikäjakauma voivat vaihdella merkittävästikin. Samalla tarve pitää yhteyttä koulun ulkopuolelle niin reaalimaailmassa kuin virtuaalisestikin on monimuotoista ja lisääntynyt huimasti. Muuttunut käsitys oppimisesta ja opetustyön luonteesta edellyttävät meitä tarkastelemaan koulujen fyysistä ympäristöä ja tiloja uusin silmin. Perinteisessä talouteen pohjautuvassa ajattelussa ns. tehoton tila esim. käytävät, ryhmätyöhuoneet, aulat, nurkkaukset ja kirjastohuoneet ovat turha kustannuserä. Mutta seiniä ja ennen kaikkea niiden sisälle jäävää Kotkan Seudun Vihreät 2

3 tyhjääkin tilaa tarvitaan, jotta koululaiset yhdessä aikuisten kanssa voisivat täyttää sen uusilla ajatuksilla. Jatkuvasti kehittyvä teknologia asettaa myös omat haasteensa toimitiloille ja työvälineille. Lisäksi teknologia vanhenee nopeasti. Olisiko syytä jo luopua luokkatilojen standardivarustelusta ja pöytätietokoneista? Tarvitsemmeko enää kannettavien ja taulutietokoneiden aikaan erillistä tietokoneluokkaa? Onko myöskään nykyinen linjaus sitoa opetusvälineiden päivitys koulutilojen peruskorjaukseen tarkoituksenmukaista? Kaupunkirakenne Kaupunkilainen ajattelutapa yleistyy ja ihmisten arvot ja elämäntavat erilaistuvat. Lapsiperheet ovat jo pääkaupunkiseudulla löytäneet keskusta-asumisen. Myös Kotkassa on viitteitä siitä. Riittävätkö suunnitellut tilat Kotkansaaren lapsille? Entä minkälaisella ohjelmalla kaupunkisuunnittelu valmistautuu parin vuoden päästä valmistuvaan Helsingin moottoritieyhteyteen? Miten esimerkiksi valtatien varressa hyvien liikenneyhteyksien varressa sijaitseva ja idyllinen Koivula-Pihkoo alue sidotaan tähän kehitykseen? Entä miten Karhulan kehittäminen jatkuu? Kaiken kaikkiaan, onko Kotkan tontti- ja asuntotarjonta riittävän monipuolinen houkutellakseen asukkaita muualta ja mille alueille muuttoliike suuntautuu? Pitää muistaa, että alueen koulu on yksi kysytyimmistä kriteereistä lapsiperheiden etsiessä sopivaa asuinaluetta itselleen. Koulutaival, nivelvaiheet Jo päiväkodissa opitaan koulutaivalta varten tärkeitä taitoja ja tutustutaan tuleviin luokkatovereihin. Esikoulussa opetellaan toimimaan osana koulun yhteisöä. Esikoulujen siirtyminen koulutiloihin onkin ollut onnistunut ratkaisu. Ensimmäisestä luokasta alkaa varsinainen koulutie, jossa perinteisesti on katkoskohta siirryttäessä yläasteelle. Tätä katkoskohtaa, ns. nivelvaihetta, on Kotkassa useimmissa kouluissa aikaistettu vuodella, 5. ja 6. luokan väliin. Nivelvaihe on kuitenkin yhä olemassa. Kuuntelemmeko myöskään tarpeeksi työntekijöitä suunnitellessamme muutoksia? Meille tulleiden viestien perusteella esimerkiksi 5. ja 6. luokan erottaminen eri kouluihin on köyhdyttänyt huomattavasti työnsisältöä osalla opettajista. Ratkaisuna nivelvaiheessa esiintyville ongelmille pidetään yhtenäiskoulua. Nivelvaiheen hämärtymisen lisäksi yhtenäiskoulut helpottavat myös opettajien osaamisen hyödyntämistä yli perinteisten ala- ja yläkoulurajojen. Yhtenäiskoulujen uskotaan myös helpottavan opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista ja eheyttävän koulun toimintakulttuuria. Vähintään osa näistä hyödyistä voitaisiin myös saavuttaa lähekkäin sijaitsevien ylä- ja alakoulujen entistä tiiviimmällä yhteistyöllä tai jopa hallinnollisella yhdistämisellä. Kotkassakin on tavoitteeksi asetettu yhtenäiskoulut vanhan koulukannan mahdollisuuksien rajoissa. Voimassa oleva kouluverkkoselvitys ei kuitenkaan visioinut, miten tähän tavoitteeseen vähitellen päästäisiin. Sen sijaan on tarkoitus mm. peruskorjata, tai siis Kotkan Seudun Vihreät 3

4 käytännössä rakentaa uudestaan, valtava 600 oppilaan yläkoulu Karhuvuoreen. Nyt kuitenkin pitäisi katsoa muutamaa vuotta pidemmälle ja miettiä, miten kouluverkkomme muotoutuu yhtenäiskouluiksi jos se on tavoitteemme. Koulujen ja opetusryhmien koko Hyvinvoivassa koulussa oppilaat ja opettajat tuntevat toisensa. Koulun koon tulee olla tarkoituksenmukainen, kun otetaan huomioon koululle asetetut tehtävät oppilaan yläkoulut eivät tue tätä tavoitetta. Suurien yksiköiden luominen näennäisten säästöjen verukkeella ei saa olla itsetarkoitus. Tuntikehyksen pienentäminen ja oppilasryhmäkoon kasvattaminen eivät välttämättä aiheuta kokonaistaloudellisia säästöjä, mutta ne heikentävät nopeasti opetuksen laatua. Ryhmäkokojen tulee olla pedagogisesti perusteltuja. Ryhmäkoon tulee antaa opettajalle aikaa seurata ja tukea oppilaan kasvua ja kehitystä sekä mahdollistaa oppiaineille ominaisten menetelmien ja työtapojen käyttö. Oppilaan kehittymisen kannalta on olennaisen tärkeää, että jokaisella opettajalla on riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia ottaa huomioon oppilaidensa henkilökohtaiset tarpeet. Tämä tulee huomioida etenkin silloin, kun ryhmässä on maahanmuuttajaoppilaita tai erityistä tukea tarvitsevia oppilaita unohtamatta myöskään erityisen hyvin työssään edistyviä oppilaita. Oppilasmäärät Koko Suomen mittakaavassa perusopetuksessa olevien oppilaiden määrä taittuu vuonna 2013 pitkähkön laskun jälkeen nousuun, jonka on arvioitu jatkuvan aina 2030-luvulle asti. Kasvu ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti, koska Suomen kaupungistumiskehitys on vasta alussa. Kaupungit ja suurimmat alueelliset keskukset ovat edelleen vahvistumassa maaseudun ja pienempien aluekeskusten kustannuksella. Muuttovoittoalueilla haasteena tulee olemaan palvelujen ja asianmukaisten koulutilojen riittävyys sekä ryhmäkokojen säilyttäminen maltillisina. Kotka on Etelä-Kymenlaakson suurin kaupunki. Olemmeko valmiita ottamaan tämän kasvun haasteen vastaan? Liitteessä 1 on esitetty tilastotietoa ja Tilastokeskuksen vuoden 2012 ennuste lasten määrän kehityksestä Kotkan alueella. Huomattavaa on, että tilastokeskuksen väestöennusteissa lasketaan, mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Siinä ei siis huomioida esimerkiksi uusien merkittävien alueellisten rakennushankkeiden kuten uuden moottoritien vaikutuksia Kotkan alueelle. Siitä huolimatta ennuste on positiivinen toisin kuin vuoden 2009 ennusteisiin perustunut Kouluverkkoselvitys 2012 antoi ymmärtää. Talous ja koulujen remontointi Usein sanotaan, että ei laiteta rahaa seiniin. Seinät ovat kuitenkin oleellinen osa koulujen toimintaa. Liian täyteen ahdetut koulut kärsivät rauhattomuudesta, toiminta kärsii. Kotkan Seudun Vihreät 4

5 Kustannukset tulevat viiveellä ja näkyvät usein epäsuorina vaikutuksina. Koulujen kohdalla seinien määrää pitäisikin ajatella lasten ja opetuksen näkökulmasta. Taloudellinen näkökulma tulisi mukaan sitten, kun tarkastelemme kuinka paljon rahaa niihin seiniin laitetaan. Tällä hetkellä koulujen peruskorjaus näyttäisi perustuvan ajatukseen kaikki uusiksi. Kun korjausaste lähestyy 80 %:ia uudisrakennus olisi järkevämpi ja halvempi vaihtoehto. Samalla saataisiin ajanmukaiset ja toimivammat tilat. Urakan kilpailuttaminenkin olisi helpompaa. Alhaisemman korjausesteen ollessa kyseessä, voisi myös miettiä säilyttäviä ja kevyempiä remontointiratkaisuja. Miksi esimerkiksi terveeseen Koivulan kouluun tarvittaisiin edes 3 miljoonan remonttia? Tällä hetkellä kaupungin linjaus näyttää olevan, että jokaisen koulun, myös vanhan, tulisi peruskorjauksen jälkeen vastata uutta, ml. moderni talotekniikka. Mikä vika esimerkiksi on painovoimaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä, jos sitä vain käytetään oikein? Vanhassa rakennuksessa painovoimainen ilmanvaihto on jopa talon terveyden kannalta parempi kuin tehokas koneellinen ilmanvaihto. Samalla koulujen muu resursointi (mm. modernin tietotekniikan saaminen) vaikuttaa olevan sidottu lähes täysin peruskorjauksiin ja näin ollen ei tue koulutuksellista tasa-arvoa edes Kotkan kaupungin sisällä. Kouluverkkomme 2020 luvulla Alla olevassa kuvassa on hahmoteltu yksi mahdollinen suunta kouluverkolle. Koulualueet on kuvassa merkitty värikoodeilla. Esimerkiksi Rauhalan yhtenäiskoulussa olisivat alueen lapset luokkaan ja lisäksi Tavastilan koulun yläkouluikäiset. Merkittävimmät muutokset nyt hyväksyttyyn versioon ovat: 1. Isoja yläkouluja olisi enää yksi (Langinkoski). Ja haastamme kaikki miettimään, miten siltäkin vältyttäisiin. Toisaalta, koska Langinkoski on erinomaisten yhteyksien varrella joka suunnasta Kotkaa, on se luonteva sijoituspaikka erityispainotuksen opetukselle, kuten urheilu ja venäjän kieli. 2. Yhtenäiskouluja on viisi yhden sijaan. Ainoat yläkoulut, jotka eivät olisi yhtenäiskouluja olisivat Langinkoski ja Karhula. Langinkoskenkin osalta voitaisiin pohtia hallinnollista yhtenäiskoulua läheisen Metsolan alakoulun kanssa. Karhulan koulu voisi mahdollisesti muuttua pelkäksi lukioksi Koivulan yhtenäiskoulun valmistuttua ja Hakalan muuttuessa yhtenäiskouluksi tulevaisuudessa. (kts. myös kohdat 6-8) 3. Jokaiseen yhtenäiskouluun tulisi oppilaita yläluokille myös muista alueen kouluista. Opettajille vuosittain tulevien uusien oppilaiden määrä olisi kuitenkin nykyistä huomattavasti pienempi. 4. Itä-Suomen koulu on sijoitettu Hovinsaarelle ja Langinkoskelle. 5. Kuudennet luokat on palautettu takaisin alakouluihin. Kotkan Seudun Vihreät 5

6 6. Hirssaaren oppilaat kävisivät koulunsa Kotkansaarella. 7. Pihkoon ja Koivulan välille rakennettaisiin yhdistetty joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen silta, joka myös huomattavasti parantaisi mahdollisuuksia suunnitella alueen joukkoliikennettä. 8. Kun tarkastellaan moottoritien pohjoispuolista Länsi-Kotkaa, Koivulan koulu olisi luonteva paikka alueelta puuttuvalle yläkoululle, joka Koivulan alueen yhtenäiskouluna palvelisi myös Kyminkartanon alueen koululaisia ja sillan valmistuttua Pihkoon ja Jäppilän koululaisia. 9. Pienten koulujen oppilaat kävisivät alkuun yläluokat Karhulan koulussa. Koivulan yhtenäiskoulun ja Pihkoon ja Koivulan välisen sillan valmistumisen jälkeen Jäppilä-Pihkoo alue liittyisi Koivulan koulualueeseen. Vastaavasti tässä vaiheessa tulisi harkita myös Hakalan koulun muuttamista yhtenäiskouluksi. 10. Pihkoon-Jäppilän alueella olisi potentiaalia lisärakentamiselle. Koulutilat kävisivät kuitenkin pian pieniksi. Silta Koivulan puolelle voisi myös tasoittaa laajentamispaineita Pihkoossa. Tarjoamme ideat vapaasti tutkittavaksi ja edelleen kehitettäväksi. Toivomme myös paljon keskustelua ja rakentavaa palautetta. Taulukko 1. Tässä taulukossa ja seuraavassa kuvassa esitellään yksi esimerkki vaihtoehtoisista kouluverkkoskenaarioista. Esimerkin laskemisessa on käytetty arvioita keskimääräisistä ikäluokkien kooista eri asuinalueilla (Kotkan Tilastot 2010 ja 2011). Laskelmat ovat siis suuntaa antavia. Myös Toivo Pekkasen koulun kohtaloa haluaisimme vielä miettiä. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla Toivo Pekkasen koulun muuttaminen alueensa yhtenäiskouluksi. Tällöin voisimme lykätä Karhuvuoren koulun rakentamista. Ikäluokkien keskim. koko Oppilaita koulussa Koulu ala-aste yläaste eskarit luokka luokka YHT. Urheiluk. Itä-Suomi Erit. + valm. YHT. Haukkavuori (+mus.) Keskuskoulu (+mus.) Hovinsaari (+I-S) Metsola Aittakorpi Langinkoski (+urh.+i-s) Ruonala Mussalo Räski/Karhuvuori yht Korkeakoski Helilä yht Otsola Pihkoo Jäppilä Koivula yht Kyminkartano Rauhala yht Tavastila Hakala Tiutinen Karhula Kotkan Seudun Vihreät 6

7 Tavastila Yhdistetty joukko- ja kevyen liikenteen väylä joen yli Jäppilä Pihkoo Korkeakoski Otsola Koivula yhtenäiskoulu Helilä yhtenäiskoulu Kyminkartano Rauhala yhtenäiskoulu Karhula Hakala Aittakorpi Langinkoski Räski/Karhuvuori yhtenäiskoulu Ruonala Metsola 1 km Hovinsaari TP Tiutinen Mussalo Haukkavuori Keskuskoulu yhtenäiskoulu Kuva 1. Yksi esimerkki vaihtoehtoisesta kouluverkkoskenaarioista Värikoodeilla on kuvattu samaan koulualueeseen kuuluvat alakoulut (iso ympyrä) ja yläkoulut/yhtenäiskoulut (pieni ympyryrä). Koivulan koulua laajennettaisiin yhtenäiskouluksi, jonne myös Kyminkartanon lapset menisivät yläluokille. Jäppilä ja Pihkoo kuuluisivat alkuun Karhulan yläkoulun piiriin, mutta yhteyssillan valmistuttua lapset kävisivät yläluokat Koivulan yhtenäiskoulussa. Alakouluja kuvaavan ympyrän halkaisija on 2 km. Kotkan Seudun Vihreät, koulutyöryhmä: Mervi Haakana, Tiina Rosberg ja Nanni Mamia. Kotkan Seudun Vihreät 7

8 0-6 -vuotiaiden lasten määrä Kotkassa (Lähde: Tilastokeskus) Liite 1 Lasten ja nuorten määrä Kotkassa Seuraavissa kuvissa on tarkasteltu oppilasmäärien kehitystä Kotkassa. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen tilastoihin sekä syksyllä 2012 julkaisemaan uuteen väestöennusteeseen, joka korvasi vanhemman, vuonna 2009 julkaistun väestöennusteen. Huomattavaa on, että keväällä 2012 tehty Kotkan kouluverkkoselvitys perustui vielä Tilastokeskuksen vanhaan ennusteeseen. Huomattavaa on myös, että Tilastokeskuksen väestöennusteissa lasketaan, mikä olisi alueen tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Siinä ei siis huomioida uusien merkittävien alueellisten rakennushankkeiden, esim. Vt7:n moottoritien vaikutuksia Kotkan alueelle Ennuste 2012 Kouluverkkoselvitys Vuosi Kuva L.1: Kouluverkkoselvityksessä (2012) käytettiin vielä Tilastokeskuksen vuoden 2009 ennustetta. Kuvassa on esitetty päivitetyn ennusteen ja Kouluverkkoselvitys 2012:ssa käytetyn ennusteen ero 0 6 vuotiaiden lasten määrän osalta. Kotkan Seudun Vihreät 8

9 Kuva L.2: Päivitetyn ennusteen perusteella kaikkien peruskoululaisten (7-15 vuotiaat) määrän kehityksessä saavutettaisiin käännekohta Kotkassa vuonna Kuitenkin kouluissa työskentelevien lasten määrää arvioidessa täytyy myös huomioida esikoululaisten siirtyminen koulujen yhteyteen vuonna 2011 (vihreä katkoviiva). Käytännössä useissa kouluissa esikoululaiset tulivat varsinaisiin koulutiloihin. Tilaa heille saatiin mm. siirtämällä kuudensia luokkia yläasteille. Kuva L.3: Ennusteen perusteella Kotkassa aloittaisi tänä vuonna (2013) koulutiensä 2000 luvun pienin ikäluokka. Tästä eteenpäin ikäluokkien kokojen arvioidaan taas lähtevän kasvuun. Lisäksi katkoviivoilla on esitetty kyseisenä vuonna koulutiensä aloittavan ikäluokan koko syntymävuotenaan (vihreä katkoviiva) ja ikäluokan ollessa 9. luokalla. Erotus on muuttovoittoa. Esimerkiksi tänä vuonna (2013) ensimmäiselle luokalle menevän ikäluokan Kotkan Seudun Vihreät 9

10 Yläasteikäisten lasten määrä Kotkassa (Lähde: Tilastokeskus) koko Kotkassa on kasvanut ensimmäisen seitsemän elinvuotensa aikana noin 6 %. Kyseisen ikäluokan ennakoidaan kasvavan koko koulutaipaleensa aikana vielä noin 14 %. Helposti unohtuu, että Kotka on käytännössä koko 2000 luvun ollut alle 15 vuotiaiden ryhmässä muuttovoittokunta. Kuva L.4: Kun lasten määrän kehitystä tarkastellaan alakouluikäisten lasten joukossa, huomataan, että taitekohta olisi jo vuonna Käytännössä useissa alakouluissa on kuitenkin enemmän lapsia kuin koko vuosituhantena, koska esikoululaiset ovat siirtyneet päiväkotien tiloista koulujen tiloihin (vihreä katkoviiva) Toteutunut Ennuste Vuosi Kuva L.5: Yläkouluikäisten määrä jatkaisi hidasta laskuaan vuosikymmenen vaihteeseen asti. Kotkan Seudun Vihreät 10

11 Kuva L.6: Pienten lasten määriä tarkasteltaessa neljä suurinta aluetta Kotkassa ovat Karhuvuoren, Mussalo-Hirssaaren, Kotkansaaren ja Koivula-Kyminkartanon alueet (huomaa, että aluejako eivät täysin täsmää oppilaaksiottoalueiden kanssa). Esikoululaiset tulivat Kyminkartanoon ja Koivulaan Kyminkartanon maksimioppilasmäärä (sis. esioppilaat) Oppilasmäärä, jolle Kyminkartano remontissa suunniteltiin (sis. esioppilaat) Kuudesluokkalaiset siirrettiin yläasteelle Kuva L.7: Koivulan ja Kyminkartanon yhteenlasketut oppilasmäärät ovat tällä vuosituhannella liikkuneet molemmin puolin Kyminkartanon koulun maksimioppilasmäärää. Maksimioppilasmäärän toteutuessa mm. aineluokat, kuten käsityö, ovat kotiluokkakäytössä. Kun huomioidaan, että kyseessä on nimenomaan rehtorin arvioima maksimioppilasmäärä, eikä oppilasmäärä, jolle koulu muutama vuosi sitten remontoitiin (275 oppilasta + 40 esioppilasta = 315 lasta), meidän tulisi olla hyvin varmoja siitä, että oppilasmäärät alueella tulevat todella laskemaan, kuten kouluverkkoselvityksessä esitettiin, jotta Koivulan koulua voitaisiin edes ajatella suljettavan. Alueella asuvien pienten lasten määrä ei kuitenkaan viittaisi tällaiseen kehitykseen. Kotkan Seudun Vihreät 11