Psykoedukatiivinen perheohjaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Psykoedukatiivinen perheohjaus"

Transkriptio

1 Psykoedukatiivinen perheohjaus Leif Berg VTM / VE psykoterapeutti

2 PSYKOEDUKATIIVISEN (PERHE)OHJAUKSEN LÄHTÖKOHTIA Korkea uudelleensairastumisen riski vaatii suunnitelmallisen (perhe) intervention Omaisen riski sairastua depressioon moninkertainen (1565 aikuisomaista -> 38%) Affektihäiriöisessä perheessä lapsen riski psyykkiseen oireiluun suuri (40-60% ennen 20v.) Perheen dynamiikka yleensä häiriintynyt omaisen sairastuttua psyykkisesti

3 Ohjauksen lähtökohtia 2/2 Sopii toteutettavaksi kaikissa perheissä, joissa perheenjäsen sairastunut psyykkisesti Ajoitettava oikein Ei korvaa muita hoitomuotoja, vaan osa sairastuneen kokonaishoitoa Jaetaan tietoa, jonka avulla sairastuneen toipuminen edistyy ja perheen stressiä vähentävien toimintakeinojen käyttö vahvistuu Huomioi kaikki perheenjäsenet (hyvinvointi, asiantuntijuus) myös lapset

4 PSYKOEDUKATIIVISEN PERHEOHJAUKSEN MÄÄRITTELYÄ Ei perheterapiaa, mutta käytetään hyväksi perheterapian perhettä tukevia keinoja Sovellutus perheen systeemiteorioista, sosiaalisen konstruktionismista ja narratiivisesta- ja kognitiivisesta terapiasta Perheenjäsenillä on merkitystä erityisesti sairauden kulun kannalta Ohjaaja prosessin alkuun saattaja perheessä Vastataan perheelle omalla kielialueellaan Lähtökohtana haavoittuvuus-stressi -malli

5 PSYKOEDUKATIIVISEN PERHEOHJAUKSEN TAVOITTEET Lisätä sairastuneen ja läheisten ymmärrystä psyykkisestä sairaudesta Helpottaa sairastuneen oireiden hoitoa ja edistää toipumista Tukea läheisten jaksamista arjen kuormittuvuus huomioiden Yhdessä kehittää perheen vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja Vanhemmuutta tukien edistää lasten tervettä kasvua ja kehitystä

6 HAAVOITTUVUUS vaikuttajat Geneettiset vaikuttajat riskigeeni? synnynnäinen alttius? Biologiset vaikuttajat välittäjäaineet hormonitasap. somaattiset sairaudet aivoper.poikkeavuudet, traumat & sair. päihteiden vaikutus keskushermostoon Psykososiaaliset vaikuttajat sosiaaliset suhteet kodin ilmapiiri työtyytyväisyys & -ilmapiiri kulttuuri, opitut mallit asuminen Elämänkokemukset traumaattiset kokemukset & kriisit Taloudelliset vaikuttajat Persoonallisuusvaikuttajat esim. suorittaja, altruismi, sensitiivisyys, sopeutumiskyky

7 STRESSI = voimakas fyysinen/psyykkinen ja/tai sosiaalinen rasitus, jotka aiheuttavat elimistön sopeutumisreaktion EPPIC 1994 YLEINEN STRESSI ELÄMÄNTAPAHTUMIIN LIITTYVÄ STRESSI Kotielämä perheen sisäiset suhteet lastenkasvatus roolitasapaino Työ merkitys haasteet ilmapiiri Sosiaaliset suhteet ihmissuhteet tai niiden puute Vapaa-aika harrastukset levon tasapaino Taloudellinen tilanne Kehitysvaiheen kriisit & tapahtumat Muutokset ympäristössä/ sosiaalisissa suhteissa esim. läheisen menetys työttömyys muutto onnettomuus

8 PSYYKOSIA EDELTÄVÄ PRODROMAALIVAIHE 1/2v.- 7vuotta (EPPIC 1994) INSIGHT Positiiviset Negatiiviset Masennus oireet oireet Outouden kokemus PRODROMAALIVAIHE PSYKOOSI AD HOC Aloitekyvyttömyys Prodromaali vaihe Ak. psykoosi Toipumisvaihe

9 PRODROMAALIVAIHEEN YLEISIMMÄT TUNNUSMERKIT EPPIC /2 Neuroottiset oireet; ahdistuneisuus, levottomuus, ärtyneisyys Fyysiset oireet; unihäiriöt, laihtuminen, ruokahaluttomuus Mielialaoireet; mielialan vaihtelu, syyllisyys, itsetuhoajatukset Muut oireet; pakkoajatukset, puheen kummallisuus, havaintojen vääristymät, epäileväisyys ym.

10 PRODROMAALIVAIHEEN YLEISIMMÄT TUNNUSMERKIT (EPPIC 1994) 2/2 Tahtoelämänmuutokset; apaattisuus, väsyneisyys, mielenkiinnon menetys Kognitiiviset muutokset; keskittymiskyvyttömyys, ajatusten salpautuminen, muistihäiriöt Käyttäytymisen muutokset; roolitoimintojen heikkeneminen, impulsiivisuus, sosiaalinen vetäytyneisyys, aggressiivisuus, outo käyttäytyminen

11 Tavallisimmat prodromaalivaiheen oireet (epämääräinen psykoosi) (Eppic-ohjelma 2003) Maagiset ajatukset 11 % Epätavalliset ajatuselämykset 33 % Huomattava muutos roolikäyttäytymisessä 24 % Aloitekyvyttömyys ja energian puute 31 % Selkeästi erottuva käytös 33 % Lamaantuneet ailahtelevat, epäadekvaatit affektit 14 % Puhe asiaankuulumatonta tai liioittelun yksityiskohtaista 31 % Sosiaalinen eristäytyminen 33 % Merkittävästi huonontunut hygienia 11 %

12 TAVALLISIMMAT PRODROMAALIVAIHEEN OIREET (Skitso.psykoosi) Eppic-ohjelma 2003 maagiset ajatukset 51,0% epätavalliset ajatuselämykset 45,6% huomattava muutos roolikäyttäytymisessä 41,1% aloitekyvyttömyys ja energian puute 39,7% selkeästi erottuva käytös 25,2% lamaantuneet, ailahtelevat, epäadekvaatit affektit 21,7% puhe asiaankuulumatonta tai liioitellun yksityiskohtaista 21,7% sosiaalinen eristäytyminen 18,4% merkittävästi huonontunut hygienia 8,1%

13 Tavallisimmat prodromaalivaiheen oireet (Kaksisuuntainen mielialanhäiriö) (Eppic-ohjelma 2003) Maagiset ajatukset 6 % Epätavalliset ajatuksenhäiriöt 17 % Huomattava muutos roolikäyttäytymisessä 15 % Aloitekyvyttömyys ja energianpuute 4 % Selkeästi erottuva käytös 6 % Lamaantuneet ailahtelevat, epäadekvaatit affektit 19 % Puhe asiaankuulumatonta tai liioittelun yksityiskohtaista 27 % Sosiaalinen eristäytyminen 19 % Merkittävästi huonontunut hygienia 2 %

14 Tavallisimmat prodromallivaiheen oireet ( Depressio) (Eppic-ohjelma 2003) Maagiset ajatukset 21 % Epätavalliset ajatuselämykset 25 % Huomattava muutos roolikäyttäytymisessä 75 % Aloitekyvyttömyys ja energian puute 71 % Selkeästi erottuva käytös 18 % Lamaantuneet ailahtelevat, epäadekvaatit affektit 32 % Puhe asiaankuulumatonta tai liioittelun yksityiskohtaista 21 % Sosiaalinen eristäytyminen 61 % Merkittävästi huonontunut hygienia 29 %

15 Mahdolliset psyykkiset toimintakyvynhäiriöt (Lennart Lundin 2002, Michael Green 2001) Häiriöt toimeenpanevissa toiminnoissa Central coherence-häiriöt = kyky tulkita sosiaalisia ja tunneperäisiä yhteyksiä Theory of mind=eläytymiskyky Häiriöt abstraktissa ajattelussa Häiriöt kehonkuvassa ja stressinsiedossa Muistihäiriöt

16 Mahdolliset psyykkisen toimintakyvyn häiriöt (Sullivan & Allen 1999) Mach4-tutkimus:Sekoittaa affektisignaalit ja hermostuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa menettäen tilanteen hallinnan ja tehtäviensä tavoitteet (korostuvat kasvokkain tilanteissa) Sopeutumisstrategioita vähemmän

17 Ad Hoc selitys ja sense of the self Strauss 1994, Estroff 1991 henkilön oma selitys tapahtuneelle itseyden muodostaminen ja oma sisäinen käsitys sairaudesta, itseymmärrys ja oma suhde psykoosiinsa kroonisuus alkaa siitä hetkestä, jolloin reflektiivinen identiteettiä ja sairastamista koskeva keskustelu ihmisen omassa tietoisuudessa päättyy kokonaan

18 Insight - Oivaltaminen (Strauss 1985) Ei pelkästään hoito- ja lääkemyöntyvyyttä sekä diagnoosin hyväksyminen Insight käsite sisältää myöskin suhde omaan sairauteen, joka kehittyy ajan kuluessa ja sisältää erilaisia vaiheita A. Kulun epälineaarisuus -subjektiiviset kokemukset/objektiiviset havainnot

19 Insight - Oivaltaminen (Strauss 1985) B.Vaiheet Moratoriot= ajanjaksot, jolloin oireilu ja toimintataso näyttävät pysyvän ennallaan. Muutoskohdat= vaihe joissa toimintakyky tai oireilu muuttuu huomattavasti huonompaan/parempaan Lakipisteet= paras toiminnan taso, tietyille henkilöille vaikea ohittaa ilman oireitten pahenemista/toimintakyvyn heikkenemistä

20 Insight Oivaltaminen (Strauss 1985) C. Vuoristokiipeäminen= toipuja varmistaa itselleen vankan jalansijan jollakin elämänalueella (esim. yksityiselämässä) tämä vasta mahdollistaa uudet edistysaskeleet toiselle elämänalueelle (työelämään) D. Haavoittuvuus vähenee ajan myötä E. Ympäristön reagoinnin/palautteen vaiheet

21 PERHEEN HALLINTAKEINOT -prodromaalivaiheessa Pyritään sopeutumaan tilanteeseen ja elämään normaalia elämää sairastuneen suostuttelu ja rationaalinen ylipuhuminen pyritään tulkitsemaan sairastuneen viestintää valvotaan sairasta jatkuvasti suljetaan pois omat harrastukset ei huomioida muiden perheenjäsenten tarpeita

22 Omaisten reaktiot läheisen sairastuttua psyykkisesti (BERGMARK 1992) ahdistusta ja pelkoa syyllisyyttä ja syyllistämistä häpeää ja leimautumisen pelkoa toivottomuutta ja avuttomuutta vihaa surua ja masennusta muiden perheenjäsenten huomiotta jääminen

23 Omaisten käyttämät hallintakeinot Pakottaminen Välttäminen läheisen sairastuttua (BIRCHWOOD YM. 1996) Välinpitämättömät reaktiot Mukaan meneminen Alistuminen Rauhoittaminen Organisoimattomat reaktiot Rakentavat reaktiot

24 PALAUTUMINEN (J.Strauss 1992) henkilö palautuu vaiheittain sosiaalinen palautuminen psyykkinen palautuminen VUORIKIIPEILYÄ Palautuminen PUUVAJA KÄÄNTÖ- PISTE

25 PALAUTUMINEN Lääketieteellisessä ajattelussa nähdään usein sekä psykologisen ja biologisen patologian sijaitsevan henkilössä itsessään, ja niiden ajatellaan sisältä päin tuhoavan tai estävän selfin kehittymistä. Sosiaalisesta näkökulmasta ulkoiset tekijät, kuten muiden palaute yksilön käyttäytymisestä, ja yksilön omat kokemukset oireistaan ja hoidostaan joko mahdollistavat tai heikentävät sosiaalisen identiteetin ja self-kokemuksen säilymistä. (Estroff 1989)

26 PALAUTUMINEN (A.Antonovsky 1987) Comprehensability= elämän ymmärrettävyys Managebility= koettu mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään Comprehensability= koettu elämän merkityksellisyys/tarkoituksellisuus

27 Palautuminen (Breier & Strauss 1984) Jatkuvuus- ennen sairastumistaan olevat kontaktit eivät katkeaisi. Nämä kontaktit muistuttavat henkilöä ajoista kuin hän oli terve. Taloudellinen tuki Ongelmaratkaisutaidot Varomerkkien tunnistaminen Motivaatio Empaattinen ymmärrys Muovailu Oivaltaminen

28 PALAUTUMINEN (Breier & Strauss 1984) Ventiloida- mahdollisuus kertoa omista kokemuksistaan ja jakaa tunteitaan Realiteetin kokeilu- mahdollisuus keskustella kokemuksistaan, mitä on ollut harhaa, uskomuksia tai todellisuutta toisen henkilön kanssa Sosiaalinen vahvistus ja integraatio- häpeä ja leimautumisen pelkoa. Kohdata ymmärrystä ja saada tukea ja vahvistusta on tärkeä osatekijä sosiaalisenja työelämän paluuseen. Minäkuvan realistinen muovaaminen

29 (PERHE)TAPAAMISEN KIELI (Seikkula & Haarakangas ) Kielen merkitysjärjestelmän kehittyminen: INDIKATIIVINEN (KONKREETTINEN) VAIHE sisältyvät sellaiset merkitykset, joilla on suora vastaavuus todellisuuteen SYMBOLINEN VAIHE kehittyy indikatiivisen jälkeen tarkastellaan sanan suhdetta toiseen sanaan ja asioiden merkitykset luodaan keskustelussa Todellinen muutos perheen tilanteessa saattaa tapahtua vasta, kun kyetään puhumaan sekä asioiden että tapahtumien merkityksestä ja mielikuvista

30 Hyvä kommunikaatio -hyvä kommunikaatio on sitä, mikä tekee hyvää ihmiselle (Penman, 1992) KONSTITUTIIVISUUS - KOMMUNIKAATION TÄYTYY LÄHTEÄ SIITÄ OLETUKSESTA, ETTÄ PUHEEMME TODELLA MUODOSTAA SENHETKISEN SOSIAALISEN TODELLISUUDEN KONTEKSTUAALISUUS - TOISEKSI, KOMMUNIKAATION TÄYTYY OLLA JATKUVASTI AVOINTA MUUTOKSELLE MONINAISUUS - TÄMÄN KRITEERIN TÄYTTÄVÄ KOMMUNIKAATIO SALLII ERILAISIA TULKINTOJA EPÄTÄYDELLISYYS TAI KESKENERÄISYYS - MERKITSEE SITÄ, ETTÄ KOMMUNIKAATIO, SEN PAREMMIN KUIN SEN AVULLA TUOTETUT MERKITYKSET, EIVÄT VOI KOSKAAN OLLA TÄYSIN VALMIITA TAI LOPULLISIA

31 1.Kokemuksellinen näkökulma (Peirce 1965) Firstness= ei selitystä eikä nimeä sille mitä hänessä ja maailmassa on lähtenyt tapahtumaan. (joskus tämä kokemisen aste jää vallitsevaksi) Secondness= kokemus saa merkin ominaisuuden ( oma tulkinta) Thirdness= sisältää jo nimen antamisen kokemukselle, lääketieteellisen diagnoosin psykologisine ja sosiaalisine seurauksineen

32 2.Kokemuksellinen näkökulma McGlashan 1975, Mayer-Gross 1920, Kuusi 1985 Integraatio= kuvataan paranemistavaksi, henkilö pitää itseään psykoottisten elämysten ja käyttäytymisen alkuunpanijana ja kokee usein jälkeenpäin saaneensa psykoosin läpikäytyään uutta tietoa ja näkemystä itsestään, elämästään ja konflikteistaan Sealing-over= kuvataan toipumistavaksi, psykoottinen jakso mielletään erilliseksi muusta elämän kulusta, eikä mahdollisia yhteyksiä elämäntapahtumiin nähdä. Toivuttuaan henkilö mieluiten unohtaa psykoosinsa sitä kummemmin pohdiskelematta ja muistoihin se jää voitonpuolisesti negatiivisena kokemuksena

33 3.Kokemuksellinen näkökulma Resignoituneesti psykoosinsa suhtautuva= henkilö ei torju sairauskokemuksiaan vaan tunnistaa ne elämäänsä kuuluviksi yrittämättä kuitenkaan niitä sen enempää jäsentää. Sairaus nähdään kohtalon omaiseksi. Usein muodostuu uusi identiteetti, jossa sairaus tai sen pelko on olennainen osa pysyen kuitenkin mielikuvissa ulkopuolelta tulleena iskuna. Kieltäminen= sairausvaiheisiin tai oireisiin nähden vallitsee täydellinen kieltäminen joko defenssimekanismina ja/tai tietoisena aktiivisena kannanottona

34 4.Kokemuksellinen näkökulma (Cullberg 2000) Psyykkistä henkiin jäämisstrategiaa voi kutsua väliaikaiseksi maailmankatsomukseksi Paraneminen tapahtuu pala palalta testaamalla todellisuutta Sisäisen jatkuvuuden tunteen rakentaminen psykoosia edeltäneen ja psykoosin jälkeisen ajan välillä on vaativaa psyykkistä työtä ja suruprosessi, koska itsetunto on vahingoittunut monella tasolla Läheisillä tärkeä merkitys Epäonnistuessaan, kehitys voi johtaa lisääntyvään eristäytymiseen psyykkisen kivun välttämiseksi

35 5.Kokemuksellinen näkökulma (Wing&Brown 1979, Lansky 1977) Laitostumisen vaara=jäsentyneesti esitetyt ja ilmaistut deluusiot näyttävät tuovan mukanaan niin myönteisiä seikkoja, että niissä pitäydytään lähes hinnalla millä hyvänsä Potilaat joilla on deluusioita, sietävät paremmin sosiaalisesti köyhän ja virikkeettömän ympäristön aiheuttamaa rasitusta. Deluusio on institutionaalista ahdistusta lievittivä keino muuttaa todellisuuden rakennetta.

36 6.Kokemuksellinen näkökulma (Cox & Thielgaard 1977) Eteneminen psykoottisesta vaiheesta eipsykoottiseen edellyttää todellisen elämäntarinan toipumista. Jätetään psykoottiset ideat ja kokemukset taakse ja koetetaan löytää mieli ja merkitys niiden suhteen elämäntapahtumiin Prosessissa pyritään luomaan tarina ja kertomisen tapa, joka on muille käsitettävä ja hyväksyttävä

37 7.Kokemuksellinen näkökulma (Lally 1989) Psyk.sairaalaan joutuminen kyseenalaistaa henkilön kyvyn olla sosiaalisen yhteisön täysvaltainen jäsen Henkilön täytyy selvittää itselleen miksi hän on sairaalassa, miten hän määrittyy sen kautta Täytyy työstää ja löytää ymmärrystä psyykkisiin oireisiinsa myös siitä näkökulmasta, miten ne vaikuttavat hänen käsitykseensä itsestään

38 Sitouttamista uhkaavat tekijät 1(Chadwick, Birchwood, Trower 1996) Integraatiovaihe-sulkeutumisvaihe -asiakkaan on helpompi sitouttaa integraatiovaiheessa. -asiakas on silloin aktiivinen tarkkailemaan omaa mielenterveyttään ja yrittää ehkäistä sairauden uusiutumista -integraatiovaihe saattaa tuoda mukanaan uusia haasteita, eli masennusta, toivottomuuden tunnetta, lisätä itsemurhariskiä

39 Sitouttamista uhkaavat tekijät 2 Empatiassa epäonnistuminen ilmiö on ohjaajan kokemuspiirin ulkopuolella, esim. aistiharhat, omituiset uskomukset Ohjaajan uskomukset psykoosi on ohjaajan vaikutusalueen ulkopuolella, eivätkä oireet tule muuttumaan Asiakkaan uskomukset ohjaaja käsittää asiakkaan kokemukset hulluutena ja haluaa vain lääkitystä tai testata asiakasta

40 Sitouttamista uhkaavat tekijät 3 Ohjaajan suhde asiakkaalla on huonoja kokemuksia ihmissuhteista ja hän kokee ne uhkaaviksi Harhaluulojen uudelleenrajaaminen asiakas kokee, että häntä ei uskota, sillä ohjaaja haluaa luokitella käsityksen uskomukseksi eikä tosiseikaksi Harhaluulojen kyseenalaistamisen perusteet ohjaaja etenee liian nopeasti ja määrittelee harhaluulon ongelmaksi ennen kuin asiakas on siihen valmis

41 Toipumista tukevat tekijät (Warner 2000, Herman 1992, Knight 2002) Psykoosin posttraumaattinen selitys, etu että siinä prosessilla nähdään olevan funktio, joiden avulla henkilön on mahdollista selvitä vastoinkäymisistään Hyödyllistä tarkastella olosuhteita, jotka helpottavat traumasta toipumista, mutta toisaalta kaikki ei ole valmistautuneet kärsimystä aiheuttaneen menneisyytensä tutkiskeluun Henkilön oma valinta on tärkeä vaihtoehtoisten uskomusten kanssa eläminen ja selviytyminen

42 Toipumista tukevat tekijät (Lewi-Strauss 1962,Douglas 1963, Estroff 1981) Sisäisen maailmamme järjestys on samanlainen kuin sosiaalisen maailmamme järjestys Ulkoisen ympäristön järjestäminen on sisäisen maailman järjestämistä Mitä enemmän jäsentymätöntä,tyhjää ja ennalta varaamatonta aikaa ihmisellä on sen vähemmän hän on integroitunut yhteiskuntaan ja sen valtakulttuuriin

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Psykologi Kirsi Salonen Luontokokemuksen pinnan alla Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila.fi Eko- ja ympäristöpsykologi Psykologipalvelut Hyvän MielenTila PsM, laillistettu psykologi,

Lisätiedot

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Sairaus Riippuvuus on ihmisen tapa selviytyä elämästä, keinotekoisesti saavuttu tunne joka saa

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Kivun monet kasvot. Alueellinen kasvokipukoulutus Salla Salo/kipupsykologi/Tyks

Kivun monet kasvot. Alueellinen kasvokipukoulutus Salla Salo/kipupsykologi/Tyks Kivun monet kasvot Alueellinen kasvokipukoulutus 28.10.16 Salla Salo/kipupsykologi/Tyks Esityksen sisältö Kivun monimuotoisuus ja yksilöllisyys Huolestuneisuus ja katastrofiajatukset osana kipuongelmaa

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Vertaistuen eri vaiheet ja muutosvastarinta. Erna Kentala

Vertaistuen eri vaiheet ja muutosvastarinta. Erna Kentala Vertaistuen eri vaiheet ja muutosvastarinta Erna Kentala Vertaistuella on selkeä sisältö, joka toimii ohjelmarunkona toiminnalle. Ohjattu vertaistuki on terapian ja klassisen vertaistuen välimaastossa.

Lisätiedot

OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY

OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY TARMO ALASTALO Työyhteisövalmentaja/Työnohjaaja, STOry:n jäsen Työyhteisösovittelija, Suomen sovittelufoorumi ry:n jäsen Rikos- ja riita-asioiden

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Psyykkinen valmennus urheiluvammoissa Psykologi, psykoterapeutti Tiina Röning

Psyykkinen valmennus urheiluvammoissa Psykologi, psykoterapeutti Tiina Röning * Psyykkinen valmennus urheiluvammoissa Psykologi, psykoterapeutti Tiina Röning * Lähes kaikki urheilijat saavat urheiluvamman jossain vaiheessa uraansa (Taylor&Taylor 1998) Akuutti vaihe Ihminen reagoi

Lisätiedot

NUORI PSORIASIS NUORI PSORIASIS

NUORI PSORIASIS NUORI PSORIASIS NUORI PSORIASIS NUORI PSORIASIS Tämä on Nupson esite nuorille psoriasista sairastaville ja heidän läheisilleen. Haluamme kertoa teille, mikä on psoriasis ja mihin se vaikuttaa. Psoriasiksen kanssa voi

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Psykoosi pähkinänkuoressa. Opas psykoosiin sairastuneelle ja hänen läheisilleen

Psykoosi pähkinänkuoressa. Opas psykoosiin sairastuneelle ja hänen läheisilleen Psykoosi pähkinänkuoressa Opas psykoosiin sairastuneelle ja hänen läheisilleen Psykoosi pähkinänkuoressa -tekstin on kirjoittanut ylil. Reijo Laitinen Tekstin tarkastaja on prof. Pekka Niskanen Janssen-Cilag

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Toivo hiv-positiivisen ihmisen ja hoitajan välisessä hoitotapahtumassa

Toivo hiv-positiivisen ihmisen ja hoitajan välisessä hoitotapahtumassa Toivo hiv-positiivisen ihmisen ja hoitajan välisessä hoitotapahtumassa FT, dosentti, erikoissairaanhoitaja Jari Kylmä Hiv-hoitotyön koulutuspäivät 25.-26.9.2016, Scandic Tampere City HIV-POSITIIVISEN IHMISEN

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat Potilasohjaus ohjaa laki: potilaalla tiedonsaantioikeus potilaalla itsemääräämisoikeus laadullista -> näyttöön perustuvaa tavoitteena on potilaan hyvinvointi, edistää potilaan tietoutta omasta toiminnastaan

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen?

Mitä pinnan. alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö. Tiia-Maria Hahtola. Mitä on. Häiriintynyt. syöminen? Mitä pinnan alla? Tunnista läheisesi syömishäiriö Tiia-Maria Hahtola Mitä on Häiriintynyt syöminen? 1 Häiriintynyt syöminen Oireesta muodostuu häiriö, kun se alkaa joko omissa tai lähiympäristön silmissä

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen

Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen Masentuneen nuoren kohtaaminen ja tukeminen Turvaa, hoivaa kasvatusta seminaari 28.3.2011 Pohjantähti-opisto, Keminmaa KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Luento pohjautuu teokseen Lämsä, Anna-Liisa

Lisätiedot

Hyvällä mielellä Mielen hyvinvoinnin opas selkokielellä

Hyvällä mielellä Mielen hyvinvoinnin opas selkokielellä Tuula Puranen Hyvällä mielellä Mielen hyvinvoinnin opas selkokielellä Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Hyvällä mielellä, mielen hyvinvoinnin opas Kirjoittaja Asiantuntija Tuula Puranen Psykoterapeutti Virpi

Lisätiedot

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä Talvilajien nuorten olympialeiri 25.4.2016 Urheilupsykologi (sert.) Hannaleena Ronkainen Miten ajattelemme asioiden etenevän miten asiat tosi elämässä menee.

Lisätiedot

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mielekkään ja tasapainoisen elämän rakennuspalikat Stressitekijät Aikasyöpöt Ympäristön paineet YMPÄRISTÖ; KULTTUURINEN,

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot

Green Care ja eläinten hyvinvointi

Green Care ja eläinten hyvinvointi SENNI seminaari 26.1.2012, Kuopio Green Care ja eläinten hyvinvointi Itä-Suomen yliopisto, Biologian laitos (Kuopio) & Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus (Maaninka)

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Vuorovaikutus: tieto ja tunne Potilaan kohtaaminen Potilaan tulosyyn/tarpeen tunnistaminen Tiedon kerääminen

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila Psykologi Kirsi Salonen

Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila  Psykologi Kirsi Salonen Luonnon hyvinvointivaikutukset Psykologipalvelut Hyvän MielenTila www.psykologihyvanmielentila Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

MUUTOKSEN HALLINTA TAI HALLITSEMATTOMUUS. Hanna Poskiparta Johtava työterveyspsykologi, työnohjaaja, organisaatiokonsultti Diacor terveyspalvelut Oy

MUUTOKSEN HALLINTA TAI HALLITSEMATTOMUUS. Hanna Poskiparta Johtava työterveyspsykologi, työnohjaaja, organisaatiokonsultti Diacor terveyspalvelut Oy MUUTOKSEN HALLINTA TAI HALLITSEMATTOMUUS Hanna Poskiparta Johtava työterveyspsykologi, työnohjaaja, organisaatiokonsultti Diacor terveyspalvelut Oy TIIVISTELMÄ Muutos on osa työelämää. Työelämän muutokset

Lisätiedot