FinFami-Uusimaa ry Leif Berg, toiminnanjohtaja VTM / VET psykoterapeutti

Transkriptio

1

2 Perhetyön menetelmien mahdollisuudet 2 FinFami-Uusimaa ry Leif Berg, toiminnanjohtaja VTM / VET psykoterapeutti Helsinki

3 3 PSYYKOSIA EDELTÄVÄ PRODROMAALIVAIHE 1/2v.- 7vuotta (EPPIC 1994) INSIGHT Positiiviset Negatiiviset Masennus oireet oireet Outouden kokemus PRODROMAALIVAIHE PSYKOOSI AD HOC Aloitekyvyttömyys Prodromaali Leif Berg vaihe 2014 Ak. psykoosi Toipumisvaihe

4 4 PRODROMAALIVAIHEEN YLEISIMMÄT TUNNUSMERKIT (EPPIC 2003 ½) Neuroottiset oireet; ahdistuneisuus, levottomuus, ärtyneisyys Fyysiset oireet; unihäiriöt, laihtuminen, ruoka- haluttomuus Mielialaoireet; mielialan vaihtelu, syyllisyys, itsetuhoajatukset Muut oireet; pakkoajatukset, puheen kummallisuus, havaintojen vääristymät, epäileväisyys Leif Berg 2014

5 5 PRODROMAALIVAIHEEN YLEISIMMÄT TUNNUSMERKIT (EPPIC 2003) 2/2 Tahtoelämänmuutokset; apaattisuus, väsyneisyys, mielenkiinnon menetys Kognitiiviset muutokset; keskittymiskyvyttömyys, ajatusten salpautuminen, muistihäiriöt Käyttäytymisen muutokset; roolitoimintojen heikkeneminen, impulsiivisuus, sosiaalinen vetäytyneisyys, aggressiivisuus, outo käyttäytyminen Leif Berg 2014

6 6 Mahdolliset psyykkiset toiminta-kyvynhäiriöt (Lennart Lundin 2002, Michael Green 2001) Häiriöt toimeenpanevissa toiminnoissa Central coherence-häiriöt = kyky tulkita sosiaalisia ja tunneperäisiä yhteyksiä Vääristynyt suhdekehys = havaittu suhde johdettu suhde Theory of mind = Eläytymiskyky Häiriöt abstraktissa ajattelussa Häiriöt kehonkuvassa ja stressinsiedossa Muistihäiriöt Leif Berg 2014

7 7 Mahdolliset psyykkisen toimintakyvyn häiriöt (Sullivan & Allen 1999) Mach4-tutkimus:Sekoittaa affektisignaalit ja hermostuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa menettäen tilanteen hallinnan ja tehtäviensä tavoitteet (korostuvat kasvokkain tilanteissa) Vaikeuksia vuorovaikutuksessa ja tulkinnassa; Analyyttisessa kuuntelemisessa pyrit pysymään ajatuksissasi puhujan lausuman asian yhteydessä. Assosiatiivisessa kuuntelemisessa et kuuntele huolella. Annat ajatustesi karata puhujan lausuman asiayhteydestä. Yhdistät kuullun muiden aiheiden aineksiin Sopeutumisstrategioita vähemmän Leif Berg 2014

8 8 YLEISMINÄKÄSITYS - KOLMEEN ULOTTUVUUTEEN 1) Todellinen minäkäsitys (reaaliminä), joka kuvaa sitä, millaisena yksilö pitää itseään 2) Ihanne minäkäsitys, joka kuvaa sitä, millainen ihminen haluaisi olla 3) Normatiivinen minäkäsitys, joka kuvaa sitä, millaisena yksilön mielestä muut ihmiset häntä pitävät ja mitä he häneltä odottavat. Leif Berg 2014

9 9 Lähestymistapoja perhekeskeiseen työhön (Hakulinen & Paunonen 1994) 1) Hyvin vähäinen ja vain pakollinen huomio perheeseen 2) informaatio & neuvonta (perheellä vaikutus yksilön hyvinvointiin) 3) käsitellään perheen stressiä ja emotionaalisia reaktioita ja rohkaistaan perhettä selviytymään perheenä erilaisista tilanteista 4) perheneuvonnan avulla perhettä tuetaan selviytymään stressistä ja kriisistä pyrkimällä muuttamaan vuorovaikutusmalleja 5) perheterapia

10 10 Kotisairaanhoito avohoidossa 1) Lääkkeiden asiallisuuteen ja säännöllisyyteen 2) Perheen tukemiseen ja hoitamiseen potilaan yksilöllisen hoidon ohella 3) Toistuvien ja joustavasti järjestettävissä olevien kotikäyntien suorittamiseen, jolloin saadut havainnoit avannevat aivan uuden ja primäärisemmän näkökulman (perhedynamiikkaan), voitaneen myös muita keinoja nähdä paremmin potilaan vaikutus ympäristöön ja päinvastoin 4) Aktiivisen auttamisen, tukemisen ja hoitamisen luomalta perustalta lähtevään työhön kuntouttamiseen sekä niiden seikkojen havainnoimiseen, jotka kuntouttavan ja hänen ympäristönsä välisessä vuorovaikutuksessa merkitsevät joko edistävää tai estävää tekijää tuolla tiellä. Perheen ja muiden omaisten tukeminen ja suoranainen hoitaminen muodostui kotisairaanhoitotoiminnan erääksi keskeisimmäksi alueeksi

11 11 Perheiden jako (hallintakeinot) 1)Kokoamiseen pyrkivä perhe -heikko kontakti keskenään 2)Tukeva ja neuvova perhe epävarmuus,turvattomuutta,epäreaallisuus 3)Avainomaisen tukeminen -asiakkaan kunto huono, omainen tukena 4)Pinnallista selvittelevää ja ohjaavaa -tietoa,tukea,ymmärrystä sairaudesta Anttinen, Eloranta & Stenij, 1971: Kotisairaanhoidon mahdollisuudet skitsofreniaa sairastavien jälkihoidossa ja kuntoutuksessa. Niskanen, 1970: Skitsofreniaa sairastavien kotihoito

12 12 Omaisten käyttämät hallintakeinot läheisen sairastuttua (Birchwood 1996) Pakottaminen käytetään rankaisua pakottaakseen sairastuneen toimimaan halutulla tavalla; fyys.aggressio, kriittisyys, uhkailut Välttäminen pyritään minimoimaan vuorovaikutusta sairastuneen kanssa joko vetäytymällä tai tekemällä puolesta Välinpitämättömät reaktiot ei reagoida, koska ongelmaa ei tiedosteta tai käyttäytyminen hyväksytään osana persoonallisuutta Mukaan meneminen sairastuneen käyttäytymistä tuetaan menemällä siihen mukaan, esim. vahvistaa sosiaalista vetäytymistä

13 13 Hallintakeinot jatkuu Alistuminen yritykset kontrolloida sairastuneen käyttäytymistä ovat epäonnistuneet -> voimattomuus ja alistuminen Rauhoittaminen kodissa pyritään luomaan rauhallinen ja tasapainoinen ilmapiiri menemättä mukaan sairastuneen elämäntilanteeseen. Yleensä pitkäaikainen ongelma rajattu kodin ulkopuolelle ja kieltäydytään enää ottamasta osaa siihen. Organisoimattomat reaktiot ilmaistaan avuttomuuden ja epätoivon tunteita. Samanaikaisesti monia erilaisia toimintatapoja. Rakentavat reaktiot tähtäävät ongelman parantamiseksi tähtäävät spesifit toiminnot, jotka eivät sisällä rankaisemista tai pakottamista

14 14 Kun läheinen sairastuu Työskentelyn tavoite on maksimoida perheen suoriutumiskykyä. Tärkeää on tiedostaa ja ymmärtää jokaisen perhejäsenen näkökulma, vanhemman puolison, lapsen, sisaruksen > ainutlaatuisia kokemuksia ja huolia, kohdata jokaisen subjektiiviset tarpeet

15 Omaisen/Perheen huoli

16 16 Perheohjauksen aloitus Haastattelujen läpikäynti yhdessä mm.; Minkälaista tietoa perheellä on sairaudesta Miten oireilu näkyy kotona, arjessa Miten perheenjäsenet ovat reagoineet oireisiin, muuttuneeseen käytökseen Keskustellaan siitä mm.; minkälaista tietoa/tukea tarvitsevat nyt voidakseen paremmin. Minkälaiset odotukset heillä on perheohjauksesta. Perheen leimaantumisen pelosta. Mitkä on perheen/perheenjäsenten vahvuudet. Perheenjäsenten henkilökohtaisista toiveista ja mahdollisuuksista Arvioi perheen sisäistä vuorovaikutusta, kykyä ratkaista ongelmia ja saavuttaa tavoitteita Informoi ketkä perheen kanssa työskentelevät, yhteistiedot

17 17 Psykoedukatiivinen perheohjaus 1/2 Interventiot kiinni arkipäivässä, tavoitteellisia & suunnitelmallisia, mutta joustavia Tarjotaan perheelle tiedollista, emotionaalista, käytännön- sekä arvostustukea Tapaamiset niin vähällä ennakkovalmistelulla kuin mahdollista Tapaamisen määrä, sairaushistoria, perheen kognitio ja pj.lukumäärä vaikuttavat intervention kestoon

18 18 Psykoedukatiivinen perheohjaus 2/2 Työskentely ei-direktiivistä Ohjaaja toimii dialogin mahdollistajana, ei ratkaisujen tai johtopäätösten tekijänä Säilytetään toiveikkuus ja huomioidaan vahvuudet Lähdetään uudelleen rakentamaan perheen tarinaa, narratiivinen työote Tärkeintä keskustelun jatkuminen perheessä Reflektointi työvälineenä Yhteistyötä perhettä tukevien tahojen kanssa