Kun läheinen sairastuu. Kun läheinen sairastuu 1/2. Kun läheinen sairastuu 1/2. Kun läheinen sairastuu 2/2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "30.3.2011. Kun läheinen sairastuu. Kun läheinen sairastuu 1/2. Kun läheinen sairastuu 1/2. Kun läheinen sairastuu 2/2"

Transkriptio

1 LOHJA Kun perheenjäsen sairastuu psykoedukatiivinen perheohjaus Leif Berg Toiminnanjohtaja VTM / VET psykoterapeutti Kun läheinen sairastuu Koko perheen tasapainoa heilauttava tilanne - Jokainen perheenjäsen käy läpi oman sisäisen prosessinsa ja löytää keinonsa hyväksyä tapahtunut ja sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen. - Subjektiivinen puoli: henkilökohtainen murhe / kärsimys jonka omainen kokee suhteessa perheenjäsenen sairauteen / kun perheenjäsen sairastuu - Objektiivinen puoli: päivittäiset hankaluudet ja haasteet, jotka johtuvat sairaudesta / liittyen sairauteen Berg Berg Kun läheinen sairastuu 1/2 Subjektiivinen huolentaakka Voimakas suruprosessi; shokki, viha, toivottomuus, syyllisyys, leimaantumisen pelko, ahdistus ja häpeä Tuska ja suru; kipu-/suruprosessi surevat sitä tervettä perheenjäsentä, joka sairauden myötä menetetty, surevat perheen ja omia murheita ja menetyksiä Symbolinen menetys; perhe kokee monia symbolisia menetyksiä toivon, unelmien, odotuksien, perheen identiteetin, myyttien ja uskomuksien kannalta Krooninen suru; suruprosessi ei yleensä kulje kaikkia vaiheita läpi- kokematta jää viimeinen levollinen, rauhaisa tilanteen hyväksyminen Berg Kun läheinen sairastuu 2/2 Emotionaalinen ailahtelevaisuus; perheen elämä ryhmittyy läheisen sairauden vaihtelujen ja jaksojen mukaan aiheuttavat äkkinäisiä muutoksia joiden seurauksena huolta ja hätää kuluttavaa, kun uudelleensyntynyt toivo taittuu uudesta relapsista Empaattinen kärsimys/kipu; Ajan myötä yleensä perhe pääsee rauhaan tunnetaakkansa kanssa, jatkuvasti kuitenkin empaattista kipua sairastuneen, perheensä ja omista menetyksistä. Voi myös olla ikuinen, kun perheenjäsen jakaa kärsimyksen toisen kamppailussa ja tilassa Berg Kun läheinen sairastuu 1/2 Objektiivinen huolentaakka Oirekäyttäytyminen; perheenjäsenillä murheita suhteessa sairastuneen oireisiin. Vaikkakin sairastunut tilanteesta eniten kärsivä > vaikuttaa sairaus/oireet myös omaisiin > suorasti, kun oirekäyttäytyminen kohdistuu heihin ja epäsuorasti, kun avuttomina havaitsevat sairastuneen vaikeuksia vierestä Hoitovastuu; perheenjäsenet joutuvat omaksumaan rooleja, joihin eivät valmiita/päteviä (yleensä oppivat pikkuhiljaa) - selviytymään jokapäiväisistä sairauden mukaan tulleista haasteista - vaatimaan/saamaan palveluja eri tuottajilta - tarvittaessa neuvottelemaan oikeusjärjestelmässä Kun läheinen sairastuu 2/2 Perhe-elämän häiriöitä, paineita ja ongelmia; taloudellisia ja työllisyyteen liittyviä ongelmia, jännittyneet avio- ja perhesuhteita, perheen heikentynyt fyysinen ja psyykkinen terveys, eristäytymistä, hämmennystä ja hätää, uupumusta Sairaus perheessä alkaa nopeasti hallita kaikilla alueilla, läheinen luopuu omasta elämästään hyvin helposti. Sosiaalinen leimaantumien; Vahva vaikutus perheenjäseniin itsetunto kärsii, perhesuhteet vaarantuvat, itse-stigmatisointi, eristäytyminen ja häpeä lisääntyy Palvelusysteemi; Sairas tarvitsee monenlaisia palveluja eri tarpeisiin > mahdollisesti eivät aina saatavilla Berg Berg

2 Kun läheinen sairastuu 1/2 - kuka perheestä Kun läheinen sairastuu 2/2 - kuka perheestä Kun aikuinen lapsi sairastuu; vanhempi kokee menetyksiä niin todellisella kuin symbolisella tasolla. Vanhempi yleensä ottaa vastuun ensisijaisena huoltajana, ovat taipuvaisia syyllistämään itseään etenkin jos ammattilaisten näkemykset pohjautuvat käsityksille perhepatologiasta - Kun sisar/veli sairastuu; mahdollinen kaksinkertainen menetys > sekä sairastunut ja vanhemmat. Voivat kokea omien tarpeiden huomiotta jäämistä, yrittää kompensoida uupuneiden vanhempiensa tehtäviä, kieltää omia tarpeitaan Kun puoliso sairastuu; syntyy emotionaalisia, sosiaalisia ja taloudellisia menetyksiä, toiselle puolisolle lisääntynyt vastuu perhe-elämästä ja arjesta Myös vahvaa syyllisyyttä jos pohtii eroa Berg Kun vanhempi sairastuu; Lapsi voi ottaa parentifioidun ( aikuisen ) roolin, yrittää olla täydellinen lapsi, jotta perhe säästyisi lisähuolista. Lapsi on aina lojaali vanhempiaan kohtaan. Kun lapsi sairastuu; ahdistus ja pettymys että on lapsi joka sairastaa. Syyllisyys ja häpeä, leimautumisen pelkoa. Huoli ja epävarmuus mitä jatko tuo tullessaan. Perheet eroavat toisistaan toiset selviytyvät kaikissa asioissa toiset kokevat hankaluuksia pienissäkin ongelmissa Berg Kun läheinen sairastuu HAAVOITTUVUUS vaikuttajat Perheen rooli: Toimii ensi- ja viimesijaisena mahdollisuutena ja avuntarjoajana sairastuneelle, yleensä ilman ammatillista tukea ja ohjausta Ensisijaisena hoitajana Epämuodollinen palveluohjaaja joka neuvottelee hoitosysteemin kanssa Kriisityön/-intervention asiantuntijana Vakava sairaus; Rankka vaikutus perheenjäseniin määritelty perhetaakaksi (Lefley, 1996) Geneettiset vaikuttajat riskigeeni? synnynnäinen alttius? Biologiset vaikuttajat välittäjäaineet hormonitasap. somaattiset sairaudet aivoper.poikkeavuudet, traumat & sair. päihteiden vaikutus keskushermostoon Psykososiaaliset vaikuttajat sosiaaliset suhteet kodin ilmapiiri työtyytyväisyys & -ilmapiiri kulttuuri, opitut mallit asuminen Elämänkokemukset traumaattiset kokemukset & kriisit Taloudelliset vaikuttajat Persoonallisuusvaikuttajat esim. suorittaja, altruismi, sensitiivisyys, sopeutumiskyky Berg Berg Kotielämä perheen sisäiset suhteet lastenkasvatus roolitasapaino Työ merkitys haasteet ilmapiiri STRESSI = voimakas fyysinen/psyykkinen ja/tai sosiaalinen rasitus, jotka aiheuttavat elimistön sopeutumisreaktion EPPIC 1994 YLEINEN STRESSI Sosiaaliset suhteet ihmissuhteet tai niiden puute Vapaa-aika harrastukset levon tasapaino Taloudellinen tilanne ELÄMÄNTAPAHTUMIIN LIITTYVÄ STRESSI Kehitysvaiheen kriisit & tapahtumat Muutokset ympäristössä/ sosiaalisissa suhteissa esim. läheisen menetys työttömyys muutto onnettomuus Berg PSYYKOSIA EDELTÄVÄ PRODROMAALIVAIHE 1/2v.- 7vuotta INSIGHT Masennus Outouden kokemus Negatiiviset oireet PRODROMAALIVAIHE AD HOC Aloitekyvyttömyys (EPPIC 1994) Positiiviset oireet PSYKOOSI Prodromaali vaihe Ak. psykoosi Toipumisvaihe Berg

3 PRODROMAALIVAIHEEN YLEISIMMÄT TUNNUSMERKIT (EPPIC 2003 ½) PRODROMAALIVAIHEEN YLEISIMMÄT TUNNUSMERKIT (EPPIC 2003) 2/2 Neuroottiset oireet; ahdistuneisuus, levottomuus, ärtyneisyys Fyysiset oireet; unihäiriöt, laihtuminen, ruokahaluttomuus Mielialaoireet; mielialan vaihtelu, syyllisyys, itsetuhoajatukset Muut oireet; pakkoajatukset, puheen kummallisuus, havaintojen vääristymät, epäileväisyys Tahtoelämänmuutokset; apaattisuus, väsyneisyys, mielenkiinnon menetys Kognitiiviset muutokset; keskittymiskyvyttömyys, ajatusten salpautuminen, muistihäiriöt Käyttäytymisen muutokset; roolitoimintojen heikkeneminen, impulsiivisuus, sosiaalinen vetäytyneisyys, aggressiivisuus, outo käyttäytyminen Berg Berg TAVALLISIMMAT PRODROMAALIVAIHEEN OIREET (Skitso.psykoosi) Eppic-ohjelma 2003 Maagiset ajatukset 51,0% Epätavalliset ajatuselämykset 45,6% Huomattava muutos roolikäyttäytymisessä 41,1% Aloitekyvyttömyys ja energian puute 39,7% Selkeästi erottuva käytös 25,2% Lamaantuneet, ailahtelevat, epäadekvaatit affektit 21,7% Puhe asiaankuulumatonta tai liioitellun yksityiskohtaista 21,7 % Sosiaalinen eristäytyminen 18,4% Merkittävästi huonontunut hygienia 8,1% Tavallisimmat prodromaalivaiheen oireet (epämääräinen psykoosi) (Eppic-ohjelma 2003) Maagiset ajatukset 11 % Epätavalliset ajatuselämykset 33 % Huomattava muutos roolikäyttäytymisessä 24 % Aloitekyvyttömyys ja energian puute 31 % Selkeästi erottuva käytös 33 % Lamaantuneet ailahtelevat, epäadekvaatit affektit 14 % Puhe asiaankuulumatonta tai liioittelun yksityiskohtaista 31 % Sosiaalinen eristäytyminen 33 % Merkittävästi huonontunut hygienia 11 % Berg Berg Tavallisimmat prodromaalivaiheen oireet (Kaksisuuntainen mielialanhäiriö) (Eppic-ohjelma 2003) Maagiset ajatukset 6 % Epätavalliset ajatuksenhäiriöt 17 % Huomattava muutos roolikäyttäytymisessä 15 % Aloitekyvyttömyys ja energianpuute 4 % Selkeästi erottuva käytös 6 % Lamaantuneet ailahtelevat, epäadekvaatit affektit 19 % Puhe asiaankuulumatonta tai liioittelun yksityiskohtaista 27 % Sosiaalinen eristäytyminen 19 % Merkittävästi huonontunut hygienia Berg % Tavallisimmat prodromallivaiheen oireet ( Depressio) (Eppic-ohjelma 2003) Maagiset ajatukset 21 % Epätavalliset ajatuselämykset 25 % Huomattava muutos roolikäyttäytymisessä 75 % Aloitekyvyttömyys ja energian puute 71 % Selkeästi erottuva käytös 18 % Lamaantuneet ailahtelevat, epäadekvaatit affektit 32 % Puhe asiaankuulumatonta tai liioittelun yksityiskohtaista 21 % Sosiaalinen eristäytyminen 61 % Merkittävästi huonontunut hygienia 29 % Berg

4 Mahdolliset psyykkiset toiminta-kyvynhäiriöt (Lennart Lundin 2002, Michael Green 2001) Häiriöt toimeenpanevissa toiminnoissa Central coherence-häiriöt = kyky tulkita sosiaalisia ja tunneperäisiä yhteyksiä Vääristynyt suhdekehys = havaittu suhde johdettu suhde Theory of mind = Eläytymiskyky Häiriöt abstraktissa ajattelussa Häiriöt kehonkuvassa ja stressinsiedossa Muistihäiriöt Mahdolliset psyykkisen toimintakyvyn häiriöt (Sullivan & Allen 1999) Mach4-tutkimus:Sekoittaa affektisignaalit ja hermostuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa menettäen tilanteen hallinnan ja tehtäviensä tavoitteet (korostuvat kasvokkain tilanteissa) Vaikeuksia vuorovaikutuksessa ja tulkinnassa; Analyyttisessa kuuntelemisessa pyrit pysymään ajatuksissasi puhujan lausuman asian yhteydessä. Assosiatiivisessa kuuntelemisessa et kuuntele huolella. Annat ajatustesi karata puhujan lausuman asiayhteydestä. Yhdistät kuullun muiden aiheiden aineksiin Sopeutumisstrategioita vähemmän Berg Berg Omaisten käyttämät hallintakeinot läheisen sairastuttua (Birchwood 1996) Pakottaminen käytetään rankaisua pakottaakseen sairastuneen toimimaan halutulla tavalla; fyys.aggressio, kriittisyys, uhkailut Välttäminen pyritään minimoimaan vuorovaikutusta sairastuneen kanssa joko vetäytymällä tai tekemällä puolesta Välinpitämättömät reaktiot ei reagoida, koska ongelmaa ei tiedosteta tai käyttäytyminen hyväksytään osana persoonallisuutta Mukaan meneminen sairastuneen käyttäytymistä tuetaan menemällä siihen mukaan, esim. vahvistaa sosiaalista vetäytymistä Berg Hallintakeinot jatkuu Alistuminen yritykset kontrolloida sairastuneen käyttäytymistä ovat epäonnistuneet -> voimattomuus ja alistuminen Rauhoittaminen kodissa pyritään luomaan rauhallinen ja tasapainoinen ilmapiiri menemättä mukaan sairastuneen elämäntilanteeseen. Yleensä pitkäaikainen ongelma rajattu kodin ulkopuolelle ja kieltäydytään enää ottamasta osaa siihen. Organisoimattomat reaktiot ilmaistaan avuttomuuden ja epätoivon tunteita. Samanaikaisesti monia erilaisia toimintatapoja. Rakentavat reaktiot tähtäävät ongelman parantamiseksi tähtäävät spesifit toiminnot, jotka eivät sisällä rankaisemista tai pakottamista Berg MIKSI AVUN HAKU VIIVÄSTYY? (Koskisuu & Kulola) halu jatkaa muuttuneessa tilanteessa perhe sopeutuu muutokseen voi johtaa toimintatapoihin, joita vähitellen perhe etsii ulkopuolisen vaikea ymmärtää uudelleen tasapainon perheen ahdistus ja uupumus estää vastuu siirtyy toisen aikuisen ongelman tunnistamisen harteille, työn jako muuttuu, Pyritään säilyttämään normaali kuva tilanteiden/puheenaiheiden välttelyä, eristäytymistä perheestä -> salailu uuvuttaa sairasloma, im.yritys, avun hakemisen kynnys korkea ja väkivaltatilanne ym. voi vasta tietämättömyyttä palveluista pysäyttää Ensiapu perheelle sairaalassa: historiaan peilaaminen myötäeläminen, rohkaisu, mahdotonta ymmärtäminen, konkreettinen tuki perhe on lojaali toisilleen tukien selviytymiseen sairastunutta -> psykoedukatiivinen perheohjaus Suljetaan silmät sellaiselta, mitä toipumisvaiheessa ei voi ymmärtää PERHEOHJAUKSEN LÄHTÖKOHTIA (Kierkegaard ) Kuuntele ihmistä hänen omasta näkökulmastaan Kuuntele ennakkoluulottomasti ja anna kuulemasi tehdä itseesi vaikutuksen Ole kärsivällinen, kunnioittava ja suhtaudu avunhakijaan tasa-arvoisesti Aloita sieltä, missä toinen on, älä siellä missä odotat, tai oletat tai haluat toisen olevan. Tule auttamistilanteeseen tietämättömyyden tilassa; anna toisen opettaa itseäsi Hillitse turhamaisuutesi, tärkeytesi ja tarpeesi pönkittää omaa arvoasi. Berg Berg

5 PSYKOEDUKATIIVISEN PERHE- OHJAUKSEN LÄHTÖKOHTIA 1/2 Korkea uudelleensairastumisen riski vaatii suunnitelmallisen perheintervention Omaisen riski sairastua depressioon moninkertainen (1565 aikuisomaista -> 38%) Psykosomaattisia oireita > 40 % Affektihäiriöisessä perheessä lapsen riski psyykkiseen oireiluun suuri (40-60% ennen 20v.) Perheen dynamiikka yleensä häiriintynyt omaisen sairastuttua psyykkisesti PERHEOHJAUKSEN LÄHTÖKOHTIA 2/2 Sopii toteutettavaksi kaikissa perheissä, joissa perheenjäsen sairastunut psyykkisesti Ei korvaa muita hoitomuotoja, vaan osa sairastuneen kokonaishoitoa Jaetaan tietoa, jonka avulla sairastuneen toipuminen edistyy ja perheen stressiä vähentävien toimintakeinojen käyttö vahvistuu Huomioi kaikki perheenjäsenet (hyvinvointi, asiantuntijuus) myös lapset Berg Berg PSYKOEDUKATIIVISEN PERHEOHJAUKSEN TAVOITTEET Lisätä sairastuneen ja läheisten ymmärrystä psyykkisestä sairaudesta Tukea läheisten jaksamista arjen kuormittuvuus huomioiden Yhdessä kehittää perheen vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja Vanhemmuutta tukien edistää lasten tervettä kasvua ja kehitystä PSYKOEDUKATIIVINEN OSUUS PERHETAPAAMISESSA mahdollistaa perheen puheen avautumisen mahdollistaa perheen yhteisen tarinan synnyn lähtökohta on perheen kokemukset ja niiden selittäminen, ei luennointi lisää perheenjäsenten ymmärrystä muuttuneiden vuorovaikutustapojen taustoista lisää vanhempien mahdollisuuksia kertoa lapsille sairaudestaan ja huomioida lasten kokemusta Berg Berg PSYKOEDUKATIIVISEN PERHEOHJAUKSEN MÄÄRITTELYÄ 1/2 Ei perheterapiaa, mutta käytetään hyväksi perheterapian perhettä tukevia keinoja Sovellutus eri kansainvälisistä psykoedukatiivisista perheohjausmalleista, kognitiivisesta terapiasta, narratiivisesta, dialoginen ja reflektiivisesta toimintamalleista Perheenjäsenillä on merkitystä erityisesti sairauden kulun kannalta Ohjaaja prosessin alkuun saattaja perheessä Vastataan perheelle omalla kielialueellaan PSYKOEDUKATIIVISEN PERHEOHJAUKSEN MÄÄRITTELYÄ 2/2 Lähtökohtana haavoittuvuus-stressi-malli Selittää kaikkia psyykkisiä sairauksia Perustuu biopsykososiaaliseen selitysmalliin Perimä näyttää olevan tärkein altistava tekijä Hoidossa pitää ottaa huomioon sekä haavoittuvuus- että stressitekijät Laukaisevista stressitekijöistä osa liittyy ihmisen normaaliin kehitykseen, osa poikkeuksellisia tai traumaattisia stressitekijöitä Berg Berg

6 PALAUTUMINEN (J.Strauss 1992) henkilö palautuu vaiheittain sosiaalinen palautuminen psyykkinen palautuminen Palautuminen PUUVAJA VUORIKIIPEILYÄ KÄÄNTÖ- PISTE PERHETAPAAMISEN KIELI (Seikkula & Haarakangas ) Kielen merkitysjärjestelmän kehittyminen: INDIKATIIVINEN (KONKREETTINEN) VAIHE sisältyvät sellaiset merkitykset, joilla on suora vastaavuus todellisuuteen SYMBOLINEN VAIHE kehittyy indikatiivisen jälkeen tarkastellaan sanan suhdetta toiseen sanaan ja asioiden merkitykset luodaan keskustelussa Todellinen muutos perheen tilanteessa saattaa tapahtua vasta, kun kyetään puhumaan sekä asioiden että tapahtumien merkityksestä ja mielikuvista Berg Berg Hyvä kommunikaatio -hyvä kommunikaatio on sitä, mikä tekee hyvää ihmiselle (Penman, 1992) KONSTITUTIIVISUUS - KOMMUNIKAATION TÄYTYY LÄHTEÄ SIITÄ OLETUKSESTA, ETTÄ PUHEEMME TODELLA MUODOSTAA SENHETKISEN SOSIAALISEN TODELLISUUDEN KONTEKSTUAALISUUS - TOISEKSI, KOMMUNIKAATION TÄYTYY OLLA JATKUVASTI AVOINTA MUUTOKSELLE MONINAISUUS - TÄMÄN KRITEERIN TÄYTTÄVÄ KOMMUNIKAATIO SALLII ERILAISIA TULKINTOJA EPÄTÄYDELLISYYS TAI KESKENERÄISYYS - MERKITSEE SITÄ, ETTÄ KOMMUNIKAATIO, SEN PAREMMIN KUIN SEN AVULLA TUOTETUT MERKITYKSET, EIVÄT VOI KOSKAAN OLLA TÄYSIN VALMIITA TAI LOPULLISIA Berg Viestineliö (S.von Thun 2003) Kuulla viesti neljällä eri korvalla Hei, edessä on vihreä valo Viestin neljä puolta; Asia-korva = Kiitos, huomasin sen Kehotus-korvalla= Ok, ajan nopeammin Itseilmaisu-korvalla= Sinullapa on taas kiire! Suhde-korvalla= Aja sitten itse! Berg Havainnoida minkä tahansa asian luonnetta ja merkitystä eri tavoin ja erilaisista näkökulmista (Peavy 2004) Näkökulma Toiminta Karhu on vaarallinen ja se pitää tappaa Karhu on nälkäinen ja sitä pitää varoa Karhu on vaarassa ja sen pitää suojella Karhu on ystävällinen ja siksi otan kontaktia Karhu on kiinnostava ja siksi tarkkailen sitä Berg Palautuminen (Breier & Strauss 1984) Jatkuvuus- ennen sairastumistaan olevat kontaktit eivät katkeaisi. Nämä kontaktit muistuttavat henkilöä ajoista kuin hän oli terve. Taloudellinen tuki Ongelmaratkaisutaidot Varomerkkien tunnistaminen Motivaatio Empaattinen ymmärrys Muovailu Oivaltaminen Berg

7 PALAUTUMINEN (Breier & Strauss 1984) Ventiloida- mahdollisuus kertoa omista kokemuksistaan ja jakaa tunteitaan Realiteetin kokeilu- mahdollisuus keskustella kokemuksistaan, mitä on ollut harhaa, uskomuksia tai todellisuutta toisen henkilön kanssa Sosiaalinen vahvistus ja integraatio- häpeä ja leimautumisen pelkoa. Kohdata ymmärrystä ja saada tukea ja vahvistusta on tärkeä osatekijä sosiaalisen- ja työelämän paluuseen. Minäkuvan realistinen muovaaminen PALAUTUMINEN (A. Antonovsky 1987) Elämän ymmärrettävyys elämä on selitettävissä Suoriutumiskyky- eli se että voimavarat ovat suhteissa haasteisiin / koettu mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään Tarkoituksellisuus koettu oman elämän merkitys / tarkoitus Berg Berg PERHETYÖSSÄ HUOMIOITAVA 1/3 Sairauden vaiheittainen luonne ja se, että perhetyön tulisi olla tilanteeseen sopivaa ja joustavaa Perheenjäsenten selitys sille mitä on tapahtunut, ja selitysten kuunteleminen ja ymmärtäminen sairauteen liittyvät kokemuksensa erilaiset tunteet, kysymykset, huolenaiheet tarve saada aikaa ja mahdollisuuksia kriisin ja sitä seuraavien stressitekijöiden käsittelyyn Sairastuneen ja hänen perheensä koulutus-, kokemus- ja kulttuuritausta PERHETYÖSSÄ HUOMIOITAVA 2/3 Rohkaise kaikkien perheenjäsenten välistä keskustelua sairaalaan joutumisesta Rohkaise sairastunutta ja perhettä keskustelemaan leimaantumisesta Normalisoi sairastuneen tarve kieltää sairaus osana minäkuvaa Normalisoi pitkäaikaisen hoidon vastustaminen odotettuna osana hoitoprosessia Keskustele ahdistuksesta, joka nousee perinnöllisyyttä tai perheen stressiä koskevista tiedoista Berg Berg PERHETYÖSSÄ HUOMIOITAVA -perheiden vertaisryhmät mahdollistavat 3/3 kokemusten jakamiseen eristyneisyyden tunteen helpottamiseen oma perhe ei ole ainoa syyllisyyden ja häpeän tunteiden lievittämiseen selviytymiskeinojen jakamiseen käytännön ongelmissa keskustelufoorumina tunteiden ilmaisemiseen ja käsittelemiseen sosiaalisen verkoston laajentuminen Berg PSYKOEDUKATIIVISEN PERHEOHJAUKSEN VAIKUTTAVUUSTUTKIMUKSISTA Yhteistä tutkimustuloksille: sairastuneen oireiden lieventyminen toipumisen edistyminen sairaalahoitokertojen vähentyminen tiedon lisääntyminen omaisten kuormittuvuuden vähentyminen sairastuneen sosiaalisten taitojen lisääntyminen vuorovaikutustaitojen kehittyminen kotona Sairastuneet, ja erityisesti jo toipuneet, nimenneet omaisten tuen tärkeimmäksi tekijäksi toipumisessaan. Huomattavia yhtäläisyyksiä mielialahäiriöistä ja psykoosisairauksista kärsivien omaisten kuormittumisen välillä. Omaiset epäilevät usein oman tukensa olleen hyödyksi ja ovat taipuvaisia vähättelemään sitä. Berg

8 VARHAISEN PERHEOHJAUKSEN EDUT Hoidon aloitus ei traumatisoi Kognitiivisten häiriöiden perhettä vaikutukset elämään vähenee Perheen ja myönteisempi uudelleen-sairastumisen riski suhtautuminen hoitoon pienenee Sairaalahoidon vähentynyt Itsemurhariski pienenee tarve Viranomaisten väliintulot Hoitokustannukset pienenevät vähenevät Työkyky ja kyky opiskella paranee Alhaisempi lääkitysannos mahdollistuu Perheen ahdistus lieventyy ja perhe-elämä tasapainottuu Berg

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Löydä oma tarinasi - ryhmät nuorten mielen tukena Camilla Djupsund

Löydä oma tarinasi - ryhmät nuorten mielen tukena Camilla Djupsund Löydä oma tarinasi - ryhmät nuorten mielen tukena Camilla Djupsund Halusin saada keinoja ymmärtää itseäni ja jäsentää elämääni. Olen matkalla näiden asioiden löytämisessä. Kurssilta sain voimaa matkalleni

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto ADHD oireinen aikuinen asiakkaana Suvi Lehto 13.10.2016 Kohtaamisen lähtökohta Asiakkaalla on usein taustalla useita epäonnistumisia ja negatiivisia kokemuksia Näiden seurauksena asiakas Ei usko onnistumisiin

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI Työssä jaksaminen aikuiskoulutuksen arjessa --- Henna Laukka, Koivulaukka Oy 9.10.2016 AAMUPÄIVÄN RUNKOA Perusajatuksia työhyvinvoinnista Muutos ja sen kohtaaminen

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY

OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY TARMO ALASTALO Työyhteisövalmentaja/Työnohjaaja, STOry:n jäsen Työyhteisösovittelija, Suomen sovittelufoorumi ry:n jäsen Rikos- ja riita-asioiden

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Psyykkinen valmennus urheiluvammoissa Psykologi, psykoterapeutti Tiina Röning

Psyykkinen valmennus urheiluvammoissa Psykologi, psykoterapeutti Tiina Röning * Psyykkinen valmennus urheiluvammoissa Psykologi, psykoterapeutti Tiina Röning * Lähes kaikki urheilijat saavat urheiluvamman jossain vaiheessa uraansa (Taylor&Taylor 1998) Akuutti vaihe Ihminen reagoi

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot