Kristiina Juntunen ja Anna-Liisa Salminen COPE-indeksin arviointitutkimus
|
|
- Jarmo Kyllönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nettityöpapereita 38/2012 Kristiina Juntunen ja Anna-Liisa Salminen COPE-indeksin arviointitutkimus Kelan tutkimusosasto
2 Kirjoittaja Anna-Liisa Salminen, PhD, erikoistoimintaterapeutti, johtava tutkija Kelan tutkimusosasto Kristiina Juntunen, TtM, erikoistoimintaterapeutti, projektitutkija Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter Kirjoittajat ja Kelan tutkimusosasto Nettityöpapereita-sarjan julkaisut ovat keskustelun avauksia tai alustavia tutkimusraportteja. Helsinki 2012
3 Sisältö 1. Johdanto Arviointitutkimuksen tausta ja tarkoitus Aineisto ja menetelmät Tulokset Pohdinta Johtopäätökset Lähteet... 13
4 4 1 Johdanto Omaishoitajien tilanteen arvioimiseen ei Suomessa ole ollut kansainvälisesti tutkittua, virallisesti käännettyä ja julkaistua menetelmää. Kelan rahoittaman vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillisen avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen kehittämishankkeen ( ) yhteydessä haluttiin selvittää kuntoutuksen vaikutuksia kuntoutujien läheisten kuormittumisen ja tuen tarpeeseen. Sopivien suomalaisten mittareiden puuttuessa Kelan tutkimusosasto hankki luvat kääntää eurooppalaisena yhteistyönä kehitetyn COPE Index -mittarin ja julkaista sen. Tavoitteina oli viimeistellä COPE Indexin käännös suomen kielelle sekä arvioida mittarin soveltuvuutta, validiteettia ja reliabiliteettia MS-kuntoutujia avustavien läheisten sekä ikääntyneiden henkilöiden omaishoitajien tuen tarpeen arviointiin. COPE-indeksin suomenkielinen versio julkaistiin marraskuussa 2011 Kelan julkaisussa Omaishoitajan jaksamisen ja tuen tarpeen arviointi. COPE-indeksi suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön (Juntunen ja Salminen 2011). Julkaisussa selvitetään tarkemmin myös omaishoitajien kuormittumiseen ja myönteisiin kokemuksiin vaikuttavia tekijöitä. Tässä raportissa kuvataan suomenkielisen version reliabiliteetti- ja validiteettitutkimuksen tuloksia. 2 Arviointitutkimuksen tausta ja tarkoitus Ikääntyvien osuus väestöstä kasvaa länsimaissa nopeasti ja erityisen nopeasti Suomessa. Valtaosa suomalaisista haluaa asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan, mutta avun tarve kotona selviytymiseksi lisääntyy iän myötä (Vilkko ym. 2010). Suurin osa tästä avusta tulee omaisilta ja omaisten antama apu on myös vanhukselle mieluisinta (Vaarama ja Moisio 2009). Toisinaan avustaminen kuitenkin kuormittaa omaishoitajaa ja tuo mukanaan monenlaisia ongelmia. Tutkimusten mukaan ongelmista yleisimpiä ovat psyykkiset ongelmat, kuten masennus, mutta kuormittumisella on osoitettu olevan yhteys myös fyysisiin sairauksiin ja jopa aikaisempaan kuoleman riskiin (Schulz ja Beach 1999; Pinquart ja Sörensen 2003 ja 2007; Lim ja Zebrack 2004; Von Känel ym. 2008). Omaishoitajuuteen tai läheisapuun liittyy paljon muutakin kuin kuormittavuus. Lähimmäisenrakkaus, arvostus, velvollisuudentunne, mahdollisuus tehdä vastapalvelus tai saada merkitystä omalle elämälle voivat olla läheisen auttamisen moottoreina (Nolan ym. 1996; Eloniemi-Sulkava ym. 2007; Jones ym. 2011). Tätä ei tule käyttää hyväksi jättämällä vastuu apua tarvitsevan henkilön hoidosta omaisille ilman, että heillä on vaadittavat resurssit, tieto, taito ja tahto selviytyä tehtävästä riittävän
5 5 hyvin ja turvallisesti. On tärkeää ymmärtää omaishoitajan näkemys siitä miten hän haluaa läheisensä hoidon toteutuvan. Ammattilaisten tulisikin nähdä omaishoitaja yhteistyökumppanina, ei resurssina eikä rasitteena, apua tarvitsevan henkilön parhaan mahdollisen hoidon järjestämiseksi (Nolan ja Philp 1999). Omaishoitajan subjektiivinen kokemus omista voimavaroistaan tulisi ottaa mahdollisimman hyvin huomioon kun etsitään ratkaisuja läheisen hyvän hoidon järjestämiseksi. Omaishoitajille on monenlaisia tukimuotoja, kuten hengähdystaukoja tarjoavat hoidettavan hoitojaksot tai omaishoitajan voimavarojen lisäämiseen tähtäävät interventiot. Sopivan tukimuodon löytämiseksi ja omaishoitajan jaksamisen kartoittamiseksi tarvitaan nopeasti tehtävä menetelmä, jota omaishoitaja ja ammattilaiset voivat käyttää keskustelun tukena ja arvioinnin välineenä. Carers of Older People in Europe (COPE) Index (Nolan ja Philp 1999) on eurooppalaisena yhteistyönä kehitetty mittari, jonka avulla arvioidaan omaista tai läheistä hoitavan henkilön kokemuksia. COPE-indeksi on vanhuksia hoitavien omaisten tai läheisten tilanteen kartoittamiseen kehitetty, nopeakäyttöinen mittari. Sen avulla on tarkoitus tunnistaa, onko omaistaan hoitava läheinen tuen tarpeessa ja tarvitseeko hän mahdollisesti perusteellisempaa tarpeiden arviointia. Viimeisimmässä COPE-indeksin versiossa on 15 kysymystä. Omaisen hoitamiseen liittyvää kielteistä vaikutusta arvioidaan 7 kysymyksellä, myönteistä merkitystä 4 kysymyksellä ja saadun tuen laatua 4 kysymyksellä. Rakenteen psykometrisissä tutkimuksissa kielteisten vaikutusten osa-alueen sisäinen yhtenevyys on osoittautunut hyväksi (Cronbachin alfa > 0,8), Myönteisten merkitysten ja tuen laatu osa-alueiden sisäinen yhtenevyys on ollut tyydyttävä (Cronbachin alfa > 0,6) (Balducci ym. 2008). COPE-indeksin kehittämistyötä ja siitä tehtyjä aiempia tutkimuksia on kuvattu tarkemmin Omaishoitajan jaksamisen ja tuen tarpeen arviointi -julkaisussa (Juntunen ja Salminen 2011). CO- PE-indeksistä on ollut aiemmin suomenkielinen versio tutkimuskäytössä (Toljamo ym. 2012). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida tukevatko suomalaisten omaishoitajien vastaukset teorian mukaista COPE-indeksin mallia (rakennevaliditeetti), mittaavatko eri ulottuvuuksien kysymykset (kielteinen vaikutus, myönteinen merkitys ja tuen laatu) yhtenevästi eri ulottuvuuksia (sisäinen konsistenssi eli reliabiliteetti) ja onko eri ulottuvuuksilla yhteyttä elämänlaadun ulottuvuuksien kanssa (yhtäaikaisvaliditeetti).
6 6 3 Aineisto ja menetelmät COPE-indeksin suomenkielinen versio pilotoitiin MS-avokuntoutushankkeen yhteydessä kesällä 2010, jolloin käytössä oli 15-osioinen suomennettu ja takaisinkäännetty sekä sen jälkeen tarkistettu suomennos. Aineisto (n = 63) analysoitiin eksploratiivisella faktorianalyysilla, josta tuloksena saatiin neljän faktorin rakenne. Mikään faktoreista ei vastannut aiemman tutkimuksen (Balducci ym. 2008) rakennetta eikä rakennevaliditeetti näin ollen saanut tukea. Saatujen kokemusten perusteella kysymyksiä selkeytettiin vastaamaan paremmin sekä suomalaista arkikieltä ja kulttuuria että taustalla olevaa teoriaa (Juntunen ja Salminen 2011). Tässä julkaisussa raportoitava aineisto kerättiin kyselylomakkeella elo syyskuussa 2011 MSkuntoutujien läheisiltä (n = 60) sekä huhti joulukuussa 2011 aikana Kelan omaishoitajien kursseille osallistuvilta henkilöiltä (n = 129). Lisäksi Jyvässeudun omaishoitajat ry:n projektissa otettiin käyttöön COPE-indeksi omaishoitajien tilanteen arviointiin ja tämä aineisto (n = 18) otettiin mukaan analyysiin. Tutkimukseen osallistuvat saivat tutkimustiedotteen, jossa kerrottiin tutkimuksen tarkoitus ja kulku. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista. Omaishoitajien kursseille osallistuvat henkilöt ja Jyvässeudun omaishoitajat ry palauttivat lomakkeet nimettöminä. MSavokuntoutushankkeeseen osallistuvien kuntoutujien läheisiltä kysyttiin MS-avokuntoutukseen osallistuvan henkilön nimi, jotta kertyvä aineisto voitiin yhdistää muuhun MS-avokuntoutushankkeen aineistoon. COPE-indeksin reliabiliteettia ja rakennevaliditeettia arvioitiin eksploratiivisella faktorianalyysilla vinokulmaisella rotatoinnilla (Promax). Menetelmää suositellaan käytettäväksi silloin, kun tutkijalla on etukäteen olettamus mittarin teoreettisesta mallista ja faktoreiden sallitaan korreloida keskenään (Metsämuuronen 2003b). Aiemmin COPE-indeksin rakennetta on tutkittu pääkomponenttianalyysilla, jossa on vahvistunut kolmen komponentin rakenne (Balducci ym. 2008) ja tässä tutkimuksessa testattiin, onko rakenne sama suomalaisessa versiossa. Esiin tulleille faktoreille laskettiin reliabiliteetti. Reliabiliteetille ei ole yksiselitteistä raja-arvoa vaan sen hyväksyttävyys on riippuvainen käyttötarkoituksesta. Esimerkiksi yksilöiden kykyjä arvioiville testeille reliabiliteetin vaatimus on usein suurempi kuin 0,90, kun asenteita arvioivalle, seulovalle testille hyväksyttävä alaraja voi olla 0,50 0,70 (McDowell 2006). Mittarin reliabiliteettia arvioitiin myös faktoreiden sisäisellä yhtenevyydellä laskemalla faktoreille Cronbachin alfa. On esitetty, että Cronbachin alfan tulisi olla vähintään 0,60, jotta mittari olisi hyväksyttävä, mutta tästä ollaan luopumassa (Metsämuuronen 2003a). Molemmat reliabiliteettia kuvaavat luvut ovat riippuvaisia myös osioiden määrästä siten, että reliabiliteetti kasvaa, kun osioiden määrä lisääntyy, vaikka yksittäisen osion reliabiliteetti olisi pienempi (McDowell 2006).
7 7 Osioiden hyvyyttä tarkasteltiin kommunaliteettien perusteella. Mitä enemmän faktori selittää yksittäisen osion vaihtelusta, sitä lähempänä kommunaliteetti on arvoa 1. Kommunaliteetille asetettu raja-arvon tulisi olla yli 0,30, muussa tapauksessa se aiheuttaa sekaannusta tulkintaan (Metsämuuronen 2003b). Faktorianalyysi poikkeaa Balduccin ym. (2008) tutkimuksessa käytetystä pääkomponenttianalyysista siten, että muuttujien yhteisvaihtelusta vain osa analysoidaan ja osaa pidetään virhevarianssina, kun pääkomponenttianalyysissa kaikki varianssi analysoidaan (Metsämuuronen 2003a). Faktorianalyysi on menetelmänä tiukempi ja yleensä osiot saavat alhaisempia kommunaliteetteja kuin pääkomponenttianalyysissa. COPE-indeksin yhtäaikaisvaliditeettia arvioitiin vertailemalla sen osa-alueiden summapisteitä omaishoitajien elämänlaadun arvioinnissa käytetyn maailman terveysjärjestön elämänlaatumittarin WHOQOL-BREFin eri ulottuvuuksien skaalapisteisiin. Se on 26-osioinen mittari, jossa yhdellä osiolla arvioidaan yleistä elämänlaatua, toisella terveydentilaan liittyvää elämänlaatua ja loput 24 osiota jakautuvat fyysiseen (fyysistä terveys), psyykkiseen (psyykkinen hyvinvointi), sosiaaliseen (sosiaalinen hyvinvointi) ja ympäristöulottuvuuteen (asuin- ja elinympäristön turvallisuus, rahojen riittävyys, terveys-, vapaa-ajan ja liikennepalvelujen saatavuus) (Vaarama ja Tiit 2008). WHOQOL- BREFin validiteetti ja reliabiliteetti on todettu pääosin hyväksi (Skevington ym. 2004). Analysoinneissa käytettiin SPSS-ohjelman versiota Tulokset Vastaajien taustatiedot on koottu taulukkoon 1 ja heidän avustettaviensa taustatiedot taulukkoon 2. Lähes kaksi kolmasosaa omaishoitajista (n = 204) oli naisia. Suurin osa omaishoitajista (miehistä lähes 95 % ja naisista 75 %) oli avustettavan henkilön puoliso tai kumppani. Noin viidesosa oli työssä tai osa-aikatyössä ja suurin osa oli eläkkeellä. Vain joka kymmenes asui eri taloudessa avustettavansa kanssa. Neljännes omaishoitajista asui haja-asutusalueella. Keskimäärin avustamiseen käytettiin aikaa 73 tuntia viikossa, mutta vaihtelu ajankäytössä oli erittäin suurta. Yleisin avustamiseen johtanut syy oli hermoston sairaudet, kuten MS-tauti, mikä johtuu siitä, että aineistosta lähes kolmasosa kerättiin MS-hankkeessa. Toiseksi yleisin syy oli muistisairaudet ja kolmantena aivoverenkiertohäiriöiden tai aivovamman jälkitila. Yli puolella avustettavista oli jonkinlaisia vaikeuksia liikuntakyvyssä ja noin viidesosa oli täysin avustettava tai vuoteenomana. Lähes kolmanneksella oli ajattelu- ja muistitoiminnoissa huomattavia vaikeuksia tai ei lainkaan ajan ja paikan tajua.
8 8 Taulukko 1. Omaishoitajien taustatiedot ja avustamiseen käytetty aika. N % Ka (SD) vaihteluväli Ikä vuosina Mies 75 36,8 64,6 (14,4) Nainen ,2 66,0 (13,9) Yhteensä ,5 (14,1) Asuinalue Taajama ,4 Haja-asutusalue 50 24,6 Suhde avustettavaan Puoliso/kumppani ,4 Avustettavan lapsi 10 4,9 Muut 26 12,8 Avustamiseen käytetty aika h/vko Miehet 67,9 (60,4) Naiset 76,6 (60,2) Kaikki 73,3 (60,3) Asuminen Samassa taloudessa kuin avustettava ,4 Eri taloudessa kuin avustettava 21 10,6 Työtilanne Työssä 37 18,2 Osa-aikatyössä 6 3,0 Eläkkeellä ,1 Muu 13 6,4 Taulukko 2. Avustettavien taustatiedot. N % Ka (SD) vaihteluväli Ikä vuosina 66,1 (16,3) Avustamisen syyt Muistisairaudet 58 30,2 Aivoverenkiertohäiriöt tai aivovamma 29 15,1 Muu hermoston sairaus 68 35,4 Muut 37 19,4 Liikuntakyky Liikkuu vaikeuksitta 37 18,4 Lieviä vaikeuksia 64 31,8 Vaikeuksia paljon 59 29,4 Vain avustettuna 34 16,9 Vuoteenomana 7 3,5 Ajattelu ja muisti Normaali 42 21,1 Lieviä vaikeuksia 60 30,2 Vaikeuksia 33 16,6 Huomattavia vaikeuksia 47 23,6 Ei ajan ja paikan tajua 17 8,5
9 9 COPE-indeksin osioiden jakaumat on esitetty taulukossa 3. Eniten tukea saatiin perheeltä ja vähiten naapureilta tai ystäviltä. Myönteisissä merkityksissä 90 prosentilla vastaajista oli aina tai usein hyvä suhde avustettavaan ja yli 80 prosenttia vastaajista tunsi selviytyvänsä hyvin avustajana usein tai aina. Vaikka yli puolet tunsi ihmisten arvostavan heitä avustajana usein tai aina, oli arvostuksen tuntemus vähäisintä myönteisistä merkityksistä. Kielteisistä vaikutuksista yleisintä oli ansassa olemisen tunne ja kielteinen vaikutus ystävyyssuhteitten ylläpitämiseen, kun lähes 40 prosentilla oli näitä tunteita usein tai aina. Vähiten kielteisiä vaikutuksia oli perhesuhteisiin ja talouteen, avustaminen aiheutti alle 20 prosentilla usein tai aina vaikeuksia perhesuhteisiin tai taloudellisia vaikeuksia. Taulukko 3. Vastausten jakaumat osa-alueilla Tuen laatu, Myönteinen merkitys ja Kielteinen vaikutus. Vastausten jakautuminen (%) Osiot Ei koskaan Joskus Usein Aina Tuen laatu Tunnetko yleisesti ottaen saavasi hyvin tukea roolissasi avustajana? 9,0 52,3 31,7 7,0 Tunnetko saavasi hyvin tukea ystäviltäsi ja/tai naapureiltasi? 21,6 47,2 27,1 4,0 Tunnetko saavasi hyvin tukea perheeltäsi? 14,0 38,0 29,5 18,5 Tunnetko saavasi hyvin tukea terveys- ja sosiaalipalveluista? 20,1 30,7 41,7 7,5 Myönteinen merkitys Tunnetko selviytyväsi hyvin avustajana? 1,0 15,6 62,8 20,6 Tuntuuko avustaminen sinusta vaivan arvoiselta? 5,1 16,8 36,7 41,3 Onko sinulla hyvä suhde avustamaasi/hoitamaasi henkilöön? 2,5 7,5 33,3 56,7 Tuntuuko sinusta siltä, että ihmiset yleisesti arvostavat sinua avustajana? 11,6 25,6 41,2 21,6 Kielteinen vaikutus Pidätkö avustamista liian vaativana? 11,9 61,2 22,9 4,0 Vaikeuttaako avustaminen omien ystävyyssuhteiden ylläpitoa? 24,4 38,3 30,3 7,0 Vaikuttaako avustaminen kielteisesti omaan fyysiseen terveydentilaasi? 17,9 52,2 25,4 4,5 Vaikeuttaako avustaminen sinun ja perheenjäsentesi suhteita? 41,3 42,8 14,4 1,5 Aiheuttaako avustaminen sinulle taloudellisia vaikeuksia? 52,5 29,5 13,0 5,0 Tunnetko olevasi ansassa roolissasi avustajana? 19,1 43,7 26,6 10,6 Vaikuttaako avustaminen kielteisesti omaan tunne-elämääsi? 18,1 50,3 27,1 4,5 Aineiston soveltuvuus faktorianalyysille todettiin Kaiser-Meyer-Olkin testillä (KMO = 0,802) ja Bartlettin sväärisyystestillä (p 0,001). Neljälle faktorille tuli ominaisarvoksi (eigenvalue) yli yksi ja näiden selitysosuus oli 58 %. Faktoriratkaisu ja kommunaliteetit ovat taulukossa 4. Kolmen osion ( Aiheuttaako avustaminen sinulle taloudellisia vaikeuksia?, Tunnetko saavasi hyvin tukea terveys- ja sosiaalipalveluista? ja Tunnetko selviytyväsi hyvin avustajana? ) kommunaliteetti oli pienempi kuin 0,30. Faktoriratkaisu poikkesi odotetusta myönteisten merkitysten osioiden jakautuessa kahdelle eri faktorille. Faktoreiden reliabiliteetit olivat ensimmäiselle faktorille (Kielteinen vaikutus) 0,87, toiselle (Tuen laatu) 0,75, kolmannelle (Myönteinen merkitys I) 0,69 ja neljännelle (Myönteinen merkitys II) 0,62. Faktoriratkaisua tutkittiin myös rajoittamalla faktorien määrä kolmeen faktoriin, mutta ratkaisun selitysosuus heikkeni 51 %:iin ja raportoimme tarkemmin vain neljän faktorin
10 10 ratkaisun. Skaalojen sisäinen yhtenevyys oli kielteisten vaikutusten osa-alueelle hyvä, Cronbachin alfa oli 0,81. Heikoimman osion poistaminen (7, aiheuttaako taloudellisia vaikeuksia) ei parantanut sisäistä yhtenevyyttä. Tuen laadun sisäinen yhtenevyys oli tyydyttävä, Cronbachin alfa oli 0,65. Tässäkään heikoimman osion (13, tuki sosiaali- ja terveyspalveluista) poisto ei merkitsevästi parantanut yhtenevyyttä. Myönteisten merkitysten sisäinen yhtenevyys oli heikompi, Cronbachin alfa oli 0,56, eikä minkään osion poisto muuttanut yhtenevyyttä paremmaksi. Sen sijaan sisäinen yhtenevyys kahdelle osiolle ( Onko sinulla hyvä suhde avustamaasi henkilöön? ja Tuntuuko avustaminen sinusta vaivan arvoiselta? ) oli parempi Cronbachin alfan ollessa 0,60. Taulukko 4. Faktorien rakenne vinokulmaisen rotaation jälkeen ja osioiden kommunaliteetit koko aineistossa. Faktori Kommunaliteetit 5. Vaikuttaako avustaminen kielteisesti omaan fyysiseen terveydentilaasi? 0,778 0,063 0,142 0,052 0, Tunnetko olevasi ansassa roolissasi avustajana? 0,752 0,070 0,197 0,019 0, Vaikeuttaako avustaminen omien ystävyyssuhteittesi ylläpitoa? 0,683 0,030 0,217 0,107 0, Vaikeuttaako avustaminen sinun ja perheenjäsentesi suhteita? 0,541 0,055 0,044 0,182 0, Pidätkö avustamista liian vaativana? 0,523 0,033 0,154 0,023 0, Vaikuttaako avustaminen kielteisesti omaan tunne-elämääsi? 0,521 0,158 0,314 0,086 0, Aiheuttaako avustaminen sinulle taloudellisia vaikeuksia? 0,511 0,149 0,195 0,113 0, Tunnetko saavasi hyvin tukea perheeltäsi? 0,105 0,730 0,152 0,244 0, Tunnetko saavasi hyvin tukea ystäviltäsi ja/tai naapureiltasi? 0,026 0,671 0,061 0,049 0, Tunnetko yleisesti ottaen saavasi hyvin tukea roolissasi avustajana? 0,227 0,390 0,070 0,285 0, Tunnetko saavasi hyvin tukea terveys- ja sosiaalipalveluista? 0,127 0,388 0,004 0,062 0, Onko sinulla hyvä suhde avustamaasi henkilöön? 0,067 0,013 0,726 0,076 0, Tuntuuko avustaminen sinusta vaivan arvoiselta? 0,141 0,114 0,647 0,091 0, Tuntuuko sinusta siltä, että ihmiset yleisesti arvostavat sinua avustajana? 0,152 0,294 0,066 0,572 0, Tunnetko selviytyväsi hyvin avustajana? 0,235 0,129 0,164 0,411 0,262 COPE-indeksin osa-alueet korreloivat WHOQOL-BREFin ulottuvuuksien kanssa (taulukko 5) siten, että kielteisten vaikutusten osa-alue korreloi negatiivisesti kaikkien elämänlaadun ulottuvuuksien kanssa, voimakkaimmin psyykkiseen hyvinvointiin. Myönteisten merkitysten osa-alue korreloi niin ikään voimakkaimmin psyykkisen ulottuvuuden kanssa, mutta korrelaatio ei ollut merkitsevä fyysiseen ulottuvuuteen. Tuen laatu osa-alue korreloi voimakkaimmin sosiaalisen ja ympäristö ulottuvuuksien kanssa.
11 11 Taulukko 5. COPE-indeksin korrelaatiot elämänlaadun ulottuvuuksien kanssa. COPE-indeksi Kielteiset vaikutukset Keskiarvo 14,5 Myönteiset merkitykset Keskiarvo 12,3 Tuen laatu Keskiarvo 9,4 WHOQOL-BREF-ulottuvuudet Fyysinen Psyykkinen Sosiaalinen Ympäristö 0,40** 0,47** 0,36** 0,42** 0,09 0,38** 0,32** 0,22** 0,09 0,29** 0,46** 0,41** **p < 0,01 5 Pohdinta Tässä tutkimuksessa arvioitiin 204 omaishoitajan otoksella suomenkielisen COPE-indeksin rakennevaliditeettia, reliabiliteettia sekä yhtäaikaisvaliditeettia. Eksploratiivisen faktorianalyysin perusteella suomenkielisen COPE-indeksin osa-alueista kielteiset vaikutukset ja tuen laatu osa-alueet vastaavat teorian mukaista COPE-indeksin mallia eli kumpikin kuvaa yksiulotteisesti tavoiteltua ilmiötä. Heikoin osio kielteiset vaikutukset osa-alueessa oli 7, Aiheuttaako avustaminen sinulle taloudellisia vaikeuksia? ja tuen laatu osa-alueessa osio 13, Tunnetko saavasi hyvin tukea terveys- ja sosiaalipalveluista? Nämä osiot olivat myös heikoimpia aiemmassa tutkimuksessa (Balducci ym. 2008). Kummankaan osion poistaminen ei juuri vaikuttanut skaalan yhtenevyyteen ja niiden mukana pitäminen on suositeltavaa. Kysymys 13 saattaa poiketa muusta tuen laadusta sikäli, että läheisten tai omaisten antama apu koetaan yleisesti mieluisampana kuin julkisen tuen muodot (Vaarama ym. 2006) ja virallisen tuen muotoja arvioidaan kriittisemmin. Myönteisiä merkityksiä kuvaava osa-alue sen sijaan näyttää kuvaavan ainakin kahta erilaista ilmiötä. Myönteisiin merkityksiin kuuluvista osioista hyvän kommunaliteetin saivat kysymykset 10, Tuntuuko avustaminen sinusta vaivan arvoiselta? ja 12, Onko sinulla hyvä suhde avustamaasi/ hoitamaasi henkilöön? ja nämä näyttävät mittaavan samaa latenttia ominaisuutta (faktori 3). Myönteinen merkitys osa-alueen kysymys 2, Tunnetko selviytyväsi hyvin avustajana?, sai heikomman kommunaliteetin (0,262), jolloin se ei selkeästi kuvaa mitään arvioitavista osa-alueista ja sen muotoileminen ymmärrettävämmäksi on jatkossa perusteltua. Nykyisessä muodossaan kysymys saattaa arvioida enemmän kuormittumiseen liittyvää kokemusta kuin omaishoitajan resursseja, mitä kysymyksellä teoreettisesti tavoitellaan. Esimerkiksi kysymys: Tuntuuko sinusta, että sinulla on hyvin keinoja selviytyä avustamiseen liittyvistä tilanteista? saattaisi ohjata vastaajaa ajattelemaan omia
12 12 selviytymiskeinojaan (coping). Myös Balduccin ym. (2008) tutkimuksessa myönteisten merkitysten osa-alueen sisäinen yhtenevyys ei aivan ollut tavoitteen mukainen ja tutkijat totesivat, että myönteisten merkitysten osa-aluetta olisi hyvä vielä kehittää. Mahdollisesti myönteisten merkitysten yksiulotteisuus ei ole paras ratkaisu. Esimerkiksi omaishoitajien tilannetta arvioivan mittarin, the Caregiver Strain Index, myönteisten merkitysten osiot ilmaisivat psykometristen tutkimusten perusteella kahta ulottuvuutta: asennetta (attitude) ja selviytymistä (coping) (Al-Janabi ym. 2010). Kaiken kaikkiaan omaisten tai läheisten auttamiseen liittyviä myönteisiä tekijöitä on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin kielteisiä vaikutuksia ja myönteisten tekijöiden merkitystä on jopa aliarvioitu (Nolan ym. 1996; O Reilly ym. 2008). Kun faktorien määrä rajattiin kolmeen, kysymys 14, Tuntuuko sinusta siltä, että ihmiset yleisesti arvostavat sinua avustajana? latautuu tuen laatu faktoriin. Aikaisemmassa COPE-indeksin suomennetulla versiolla tehdystä pääkomponenttianalyysissa kyseinen osio latautui myös Tuen laatu komponenttiin (Toljamo ym. 2012). Tähän voi vaikuttaa suomalainen kulttuuri, ehkä emme ole oppineet ajattelemaan, että meitä voitaisiin arvostaa jossakin roolissa kovin helposti? Toisaalta myös eurooppalaisessa tutkimuksessa italialaisten ja ruotsalaisten osa-aineistossa kyseinen osio latautui Tuen laatu osa-alueeseen (Balducci ym. 2008). Kysymyksen muokkaamista esimerkiksi muotoon: Tuntuuko sinusta, että ihmiset yleisesti arvostavat läheisellesi antamaa apua? voisi harkita, mikäli COPE-indeksiä jossain vaiheessa halutaan kehittää pidemmälle. Kysymyksen osoittaminen toiminnan arvostamiseen ennemmin kuin roolin arvostamiseen saattaisi tavoittaa paremmin myönteiseen merkitykseen liittyvän tunteen tai kokemuksen. COPE-indeksin osa-alueista kielteisillä vaikutuksilla oli suurin yhteys WHOQOL-BREFin psyykkiseen elämänlaadun ulottuvuuteen, mikä oli odotettua, koska tutkimuksissa on osoitettu omaishoitajan kuormittumisen yhteyksistä hänen psyykkiseen hyvinvointiinsa, kuten esimerkiksi masentuneisuuteen (Yee ja Schulz 2000; Mohamed ym. 2010). Ainoastaan kielteisillä vaikutuksilla oli merkitsevä yhteys fyysiseen ulottuvuuteen elämänlaadusta, mikä oli odotettua, kun aiemmin on osoitettu yhteys omaishoidon kuormittavuuden ja fyysisen terveydentilan välillä (esim. Pinquart ja Sörensen 2007). Myös tuen laatu osa-alueen suurimmat yhteydet elämänlaadun sosiaaliseen ja ympäristöulottuvuuksiin tukee COPE-indeksin yhtäaikaisvaliditeettia. Aineiston pienuuden takia tämän tutkimuksen tulokset ovat suuntaa antavia. Lisäksi tutkimuksen aineistossa on suuri edustus erityistä tukea tai kuntoutusta tarvitsevista omaishoitajista ja toisaalta mukana on joukko henkilöitä, jotka eivät koe olevansa lainkaan omaishoitajan roolissa. Alustavasti COPE-indeksin toimivuutta arvioitiin myös konfirmatorisella faktorianalyysilla, jonka perusteella hoidettavan ikä tai diagnoosi ei vaikuttanut tuloksiin. COPE-indeksi näyttää siis soveltuvan yhtä
13 13 lailla yleisesti läheisiään avustavien henkilöiden arviointiin, mutta sen psykometrisiä ominaisuuksia on suositeltavaa tutkia tarkemmin laajemmalla aineistolla. COPE-indeksin täyttäneistä läheisistä osa vierasti termiä omaishoitaja. Omaishoitaja-termi voidaan ajatella liittyvän lainsäädäntöön ja omaishoidon tukeen liittyvään määritelmään. Terveydenhuollossa olisi kuitenkin otettava huomioon myös sellaisten pitkäaikaissairaiden tai vammaisten henkilöiden läheisten jaksaminen, jotka eivät ole oikeutettuja omaishoidon tukeen tai jotka eivät itse tunne toimivansa omaishoitajina. 6 Johtopäätökset COPE-indeksi on nopeasti täytettävä, omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön jaksamista, saatua tuen laatua ja hoitamiseen liittyviä myönteisiä merkityksiä kartoittava väline. Se soveltuu kliiniseen käyttöön eikä vaadi erityiskoulutusta. Menetelmään liittyvään ohjeistukseen tulee kuitenkin perehtyä huolella. Menetelmän ohjeistus päivitetään Kelan tutkimusosaston nettisivuille. Erityisesti myönteisistä merkityksistä laskettuun yhteispisteeseen tulee suhtautua varovasti ja kiinnittää huomiota myös yksittäisiin vastauksiin, jotta myönteiset merkitykset eivät tulisi yli- tai aliarvioiduiksi. COPE-indeksistä julkaistaan myös joidenkin palveluntuottajien kaipaama versio, jossa termi omaishoitaja korvataan termillä läheistään avustava henkilö. Tätä versiota mittarista voidaan käyttää silloin, kun halutaan kartoittaa sairasta tai vammaista henkilöä auttavan, ilman omaishoitajan asemaa olevan, läheisen hyvinvointia. Lähteet Al-Janabi H, Frew E, Brouwer W, Rappange D, Van Exel J. The inclusion of positive aspects of caring in the Caregiver Strain Index. Tests of feasibility and validity. Int J Nurs Stud 2010; 47 (8): Balducci C, Mnich E, Mckee KJ ym. Negative impact and positive value in caregiving. Validation of the COPE Index in a six-country sample of carers. Gerontologist 2008; 48 (3): Eloniemi-Sulkava U, Saarenheimo M, Savikko N, Pitkälä K. Kotona asumisen ja sen tukemisen mahdollisuudet. Julkaisussa: Eloniemi-Sulkava U, Saarenheimo M, Laakkonen M, Pietilä M, Savikko N, Pitkälä K, toim. Omaishoito yhteistyönä. Iäkkäiden dementiaperheiden tukimallin vaikuttavuus. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto, Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke, Tutkimusraportti 14, 2007: Jones P, Winslow B, Lee J, Zhang X. Development of a caregiver empowerment model to promote positive outcomes. J Fam Nurs 2011; 17 (1):
14 14 Juntunen K, Salminen A. Omaishoitajan jaksamisen ja tuen tarpeen arviointi. COPE-indeksi suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 78, Lim J, Zebrack B. Caring for family members with chronic physical illness. A critical review of caregiver literature. Bio- Med Central McDowell I. Measuring health. A guide to rating scales and questionnaires. New York, NY: Oxford University Press, Metsämuuronen J. Mittarin rakentaminen ja testiteorian perusteet. Julkaisussa: Metsämuuronen J, toim. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: Methelp, 2003a: Metsämuuronen J. Monimuuttujamenetelmien Perusteet SPSS-ympäristössä. Julkaisussa: Metsämuuronen J, toim. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: Methelp, 2003b: Mohamed S, Rosenbeck R, Lyketsos CG, Schneider LS. Caregiver burden in Alzheimer disease. Cross-sectional and longitudinal patient correlates. Am J Geriat Psychiat 2010; 18 (10): Nolan M, Philp I. Cope. Towards a comprehensive assessment of caregiver need. Brit J Nurs 1999; 8 (20): Nolan M, Grant G, Keady J. Understanding family care. A multidimensional model of caring and coping. Buckingham: Open University Press, O Reilly D, Connolly S, Rosato M, Patterson C. Is caring associated with an increased risk of mortality? A longitudinal study. Soc Sci Med 2008; 67 (8): Pinquart M, Sörensen S. Associations of stressors and uplifts of caregiving with caregiver burden and depressive mood. A meta-analysis. J Gerontol B Psychol Sci Soc Sci 2003; 58 (2): Pinquart M, Sörensen S. Correlates of physical health of informal caregivers. A meta-analysis. J Gerontol B Psychol Sci Soc Sci 2007; 62: Schulz R, Beach Sr. Caregiving as a risk factor for mortality. J Amer Med Assoc 1999; 282 (23): Skevington Sm, Lotfy M Ja O Connell KA. The World Health Organization s WHOQOL-BREF quality of life assessment. Psychometric properties and results of the international field trial. A report from the WHOQOL Group. Quality Of Life Research 2004; 13: Toljamo M, Perälä M, Laukkala H. Impact of caregiving on Finnish family caregivers. Scand J Caring Sci 2012; 26 (2): Vaarama M, Moisio P. Ikääntyminen riskinä ja mahdollisuutena. Poliittisen kestävyyden alaryhmän raportti. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2009.
15 15 Vaarama M, Luoma M, Ylönen L. Ikääntyneiden toimintakyky, palvelut ja koettu elämänlaatu. Julkaisussa: Kautto M, toim. Suomalaisten hyvinvointi Helsinki: Stakes, 2006: Vaarama M, Tiit E. Quality of life of older people in home care. Julkaisussa: Vaarama M, Pieper R, Sixsmith A, toim. Care-related quality of life in old age. Concepts, models, and empirical findings. New York, NY: Springer Vilkko A, Muuri A, Finne-Soveri H. Läheisapu iäkkään ihmisen arjessa. Julkaisussa: Vaarama M, Moisio P, Karvonen S, toim. Suomalaisten hyvinvointi Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2010: von Känel R, Mausbach BT, Patterson Tl ym. Increased Framingham Coronary Heart Disease Risk Score in dementia caregivers relative to non-caregiving controls. Gerontology 2008; 54 (3): Yee J, Schulz R. gender differences in psychiatric morbidity among family caregivers. A review and analysis. Gerontologist 2000; 40 (2):
COPE-indeksi omaishoitajien kuormittumisen kartoittamisen työvälineenä
COPE-indeksi omaishoitajien kuormittumisen kartoittamisen työvälineenä Anna-Liisa Salminen, Kelan tutkimusosasto Kristiina Juntunen, GeroCenter 23.5.2012 Miksi COPE-indeksi suomeksi? Omaishoitajien panos
LisätiedotEtelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke
1 Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke Omaishoitajuuden alkuarviointiprosessissa pilotoidut mittarit, pilotoitujen mittareiden tarkastelu
LisätiedotSosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274
Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely Vastaajien prosenttiosuudet palvelualueittain Etelän palvelualue 23 Lännen palvelualue 15 Pohjoisen palvelualue 26 Idän palvelualue 29 Sve (ruotsinkieliset)
LisätiedotWHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO
WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin
LisätiedotWHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO
WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ulottuvuus 1 Ulottuvuus 2 Ulottuvuus 3 Ulottuvuus 4 Kaavat eri ulottuvuuksien yhteispisteiden laskemiseen (6-Q3) + (6-Q4) + Q10 +
LisätiedotWHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO
WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotKristiina Juntunen Anna-Liisa Salminen. Omaishoitajan jaksamisen ja tuen tarpeen arviointi
Kristiina Juntunen Anna-Liisa Salminen Omaishoitajan jaksamisen ja tuen tarpeen arviointi COPE-indeksi suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön 78/2011 Sosiaali- ja terveysturvan selosteita Kelan
LisätiedotHyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
LisätiedotTampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.
Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto
LisätiedotOmaishoitajaliitto Lähellä ja tukena
Omaishoitajaliitto Lähellä ja tukena Lähdetieto: Liirum laarum 5.4.2019 Seminaari Matti Meikäläinen Omaishoitajista pääasialliset auttajat, n. 300 000 naisia 61% miehiä 39% ei-työelämässä 34-54% ansiotyössä
LisätiedotKristiina Juntunen Anna-Liisa Salminen. Omaishoitajan jaksamisen ja tuen tarpeen arviointi
Kristiina Juntunen Anna-Liisa Salminen Omaishoitajan jaksamisen ja tuen tarpeen arviointi COPE-indeksi suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön 78/2011 Sosiaali- ja terveysturvan selosteita Kelan
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotYhteenvetoa omaishoitaja-kyselystä 2018 ( )
Yhteenvetoa omaishoitaja-kyselystä 2018 (4.3.2019) Sisällys 1 Kyselyn toteutus... 1 2 Kyselyn sisältö... 1 3 Tuloksia... 2 3.1 Vastausprosentit... 2 3.2 Tuloksia tiivistetysti... 2 3.3 Tuloksia yksityiskohtaisemmin...
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI
ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut
Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut 4.2.2014 Mikko Kesä Minna Joutsen Ari Kurlin 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien
LisätiedotOmaisen hyvinvointi tutkimusten valossa
Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.
LisätiedotIkäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?
Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun
LisätiedotNäkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu
Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotYhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa
Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja
LisätiedotWHOQOL BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI LYHYT VERSIO. Vain tutkijoiden sisäiseen käyttöön_ (Only for internal use for researchers).
WHOQOL BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI LYHYT VERSIO Vain tutkijoiden sisäiseen käyttöön_ (Only for internal use for researchers). Kaavat eri ulottuvuuksien yhteispisteiden laskemiseen
LisätiedotYksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat
LisätiedotEquity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto
Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto Tausta Haavoittuvien ryhmien muuta väestöä heikompi elämänlaatu/hyvinvointi.
LisätiedotTyöllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia
Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan
LisätiedotToimintakykyä arvioitava
ICF ja toimintakyvyn arviointi Toimintakykyä arvioitava ICF Workshop JAMK 2015 1 Tarpeen arviointi Toimintakyvyn arviointi ICF ohjaa valitsemaan arviointimenetelmiä suhteessa intervention sisältöön (keinoina
LisätiedotMiten selvittää kuntoutuksellisen ryhmän dynamiikkaa ja koherenssia?
Miten selvittää kuntoutuksellisen ryhmän dynamiikkaa ja koherenssia? Tutkija, psykologi Piia Pietilä Kuntoutuspäivät 7-8.6.2018 Ryhmän ilmapiirin ja toimivuuden merkitys Ryhmätyöskentelyn kautta saatavan
LisätiedotIPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä
IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen
LisätiedotKiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:
Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
LisätiedotTeknologiasta kuntoutuksen kiitorata
Tutkimusosasto Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Anna-Liisa Salminen, PhD, dosentti, johtava tutkija 17.9.2015 Tutkimusosasto Apuväline Teknologia kuntoutuksessa Ympäristönhallintalaitteiden ohjaamisen,
LisätiedotOmaishoidon tuen toimintaohje Sote- johtoryhmä Liisa Niiranen
Omaishoidon tuen toimintaohje Sote- johtoryhmä 24.5.2017 Liisa Niiranen 21.9.2017 1 Toiminta-ohjeen valmistelu Kysely kunnille omaishoidon tuen nykytilanteesta. Kaikille kunnille lähetetty kutsu osallistua
LisätiedotMistä ikääntyneet saavat apua?
Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva
LisätiedotIkääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola
Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotPäämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..
Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,
LisätiedotToimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa
Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä
LisätiedotEquity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus. Jan Klavus, Leena Forma Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto
Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Jan Klavus, Leena Forma Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto Tausta Haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien muuta väestöä heikompi
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotSuomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT
Suomalaisten näkö ja elämänlaatu Alexandra Mikhailova, FT 7..27 Näkövammaisuus ja sokeus Näkövammaisuuden ja sokeuden aiheuttajat maailmanlaajuisesti: IAPB vision atlas, 27 Näön merkitys Heikentynyt näkökyky
LisätiedotEllei tutkijalla ole käsitystä mittauksensa validiteetista ja reliabiliteetista, ei johtopäätöksillä
Lauri Tarkkonen: Validiteetti ja reliabiliteetti 1 Ellei tutkijalla ole käsitystä mittauksensa validiteetista ja reliabiliteetista, ei johtopäätöksillä ole pohjaa. Rakennevaliditeetin estimoiminen 1. Mitattavan
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotPaljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja?
Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto Esityksen sisältö 1. Kuinka yleistä omaisten apu on? 2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Vaikutuksia
LisätiedotOmaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa
Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto
LisätiedotMuutos-hanke/ Omaishoitajien kuntoutuskurssien osatutkimus
Muutos-hanke/ Omaishoitajien kuntoutuskurssien osatutkimus Alustava tutkimussuunnitelma 1. Johdanto Tässä alustavassa tutkimussuunnitelmassa esitetään tutkimustehtävä, joka koskee Kelan omaishoitajien
LisätiedotTOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa
TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn
LisätiedotMahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:
3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016
LisätiedotKotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi
Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia
LisätiedotKansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM
Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotSisäinen hanke/suunnitelma
Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry
Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa
LisätiedotKansalaisuuden kynnykset
Kansalaisuuden kynnykset 3/31/2017 Sadassa vuodessa kansalaiseksi juhlakonferenssi Sakari Kainulainen dosentti, asiantuntija Diakonia-ammattikorkeakoulu Kynnyksiä osallisuuden edessä Taloudellinen /Yhteiskunnallinen
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotSocca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija
Socca Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa Petteri Paasio FL, tutkija 1 Mitä mittaaminen on? RIITTÄVÄN TARKAT HAVAINNOT KÄSITTEET, JOILLA ON RIITTÄVÄN
LisätiedotASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA
1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille
LisätiedotKotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen
Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...
LisätiedotKYKYVIISARI tulkinta Rautalankaohjeet
KYKYVIISARI tulkinta Rautalankaohjeet Päivitetty 2/2018 1 Tulkinnasta yleisesti Kykyviisarilla voi arvioida VAIN yksilön työ- ja toimintakykyä sen muutosta. Sen rinnalla voi käyttää muita arviointimenetelmiä!
LisätiedotLataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo. Lataa
Lataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo Lataa Kirjailija: Raimo Raitasalo ISBN: 9789516697386 Sivumäärä: 87 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.34 Mb Tutkimuksessa selvitetään Suomessa lähes kolmekymmentä
LisätiedotHuumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö
Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).
LisätiedotTerveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet
Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari, Helsinki 29.11.2017 Kristiina Laitinen Aineisto Valtakunnallinen terveysneuvontapisteiden
LisätiedotKotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen
Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali
LisätiedotKotihoidon, kotihoidon tukipalvelujen ja asumispalvelujen myöntämisperusteet
21.12.2018 Kotihoidon, kotihoidon tukipalvelujen ja asumispalvelujen myöntämisperusteet Sotela 18.12.2018 KOTIHOITO 21.12.2018 2 ATERIAPALVELU 21.12.2018 3 21.12.2018 4 KAUPPAPALVELU 21.12.2018 5 KULJETUSPALVELU
LisätiedotVastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33
Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Oletteko osallistunut SUFACARE tutkimukseen aiemmin vastaamalla postikyselyymme keväällä 2010? Kyllä 12 13% En
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotAiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta
Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen
LisätiedotVALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa
VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,
LisätiedotKUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen
KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.
LisätiedotMaahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö
Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö Shadia Rask, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Apuvälinealan valtakunnalliset koulutus- ja neuvottelupäivät 12.10.2016 Shadia Rask
LisätiedotAsiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta
Asiakkaiden ja omaisten arvio seniorikansalaisten kotihoidosta Taloustutkimus Oy Pasi Holm 1 Yhteenveto seniorikansalaisten kotihoidosta Kotihoidon piirissä vajaat 60.000 seniorikansalaista Yli 74-vuotiaita
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
LisätiedotSenioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi
Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotIkäinnovaatio hanke
Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 22.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn
LisätiedotKotihoito omaishoidon tukipalveluna
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 1 TAMMIKUU 2018 Päälöydökset Vain pieni osa kaikista omaishoidossa olevista sai vuonna 2016 kotihoidon tukipalvelua. Omaishoidon tuen kattavuus 75 vuotta täyttäneillä vaihtelee
LisätiedotI osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh
I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan
LisätiedotOmaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä
Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito
LisätiedotRovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti. Simo Pokki Vertikal Oy
Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti Simo Pokki Vertikal Oy 60 Asuinpaikka ikäryhmittäin (kpl) 50 50 47 43 40 36 30 29 20 19 22 23 20 15 10 7 12 9 10 7 6 5 10 10 5 4 0 Kairantiimi RovaTiimi
LisätiedotLastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE
Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella
LisätiedotKansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti
Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät
LisätiedotUutta: Kodinhoidon asteikko (BSFC: Burden Scale for Family Caregivers) 20 eurooppalaisilla kielillä
Uutta: Kodinhoidon asteikko (BSFC: Burden Scale for Family Caregivers) 20 eurooppalaisilla kielillä pätevä tiedonkeruu, koskien hoitavien omaisten rasitusta, on Euroopan laajuisesti täten mahdollista samalla
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 2.
Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,
LisätiedotMitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?
Vammaispalveluiden neuvottelupäivät Helsinki, 20.1.2017 Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella? Päivi Sainio, Katri Sääksjärvi, Päivi Nurmi- Koikkalainen, Sanna Ahola ja Seppo
LisätiedotKeski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen
Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää
LisätiedotTerveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS
Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla
LisätiedotYli 60-vuotiaiden omaishoitajien etäkuntoutuksen vaikuttavuus ja kuntoutujien kokemukset
Yli 60-vuotiaiden omaishoitajien etäkuntoutuksen vaikuttavuus ja kuntoutujien kokemukset - Etäkuntoutusta ajasta ja paikasta riippumatta Päivi Lappalainen, FT, Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotTutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen:
Liite S2: Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen: Narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssia koskeva arviointitutkimus
LisätiedotIkäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet
Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite
Lisätiedot