Myyrmannista katosi miljoona asiakasta s.8

Transkriptio

1 JANNE TULKKI vierailee Varistossa s.3 Jätevedet Vantaanjoen riesana s. 2 Myyrmannista katosi miljoona asiakasta s.8 Iskelmälaulaja Janne Tulkki viihdyttää Lustikullan hoivakodin asukkaita tiistaina 26. helmikuuta

2 Lisää läpinäkyvyyttä Viime vuosina suomalaista työllisyyttä ja maali- sekä koriteollisuutta on noussut vahvistamaan uusi rälssi, urheilijat. Takavuosina urheilijat eivät ottaneet vastaan palkkioita eikä rahapalkkaa muutoin kuin salaa. Joku, kuten Paavo Nurmi, tosin joskus kärähti noiden amatöörisääntöjen rikkomisesta ja niinpä Nurmenkin juoksemalla hankitut kultamitalit jäivät yhdeksään. Senkään vertaa vanhoja mestareita ei kunnioitettu, että he olisivat saaneet ottaa mitalinsa vastaan palkintokorokkeelta. Se otettiin käyttöön vasta Los Angelesissa Urheilun muututtua ammatiksi, sen liikkeiden seuraaminen on saanut erilaisia muotoja tiedotusvälineissä kuin muiden ammattien kohdalla. Nyt alkaa myös muiden työalojen selostaminen saada urheiluun omaksuttuja muotoja. Esimerkiksi näin: *Hanasaaren piippu joudutaan uusimaan. Oululaiset Granlundin veljekset ottavat urakan hoitaakseen ja saavat siitä kahdessa kuukaudessa markkaa. Tämä vahvistetaan Helsingin kaupungin organisaatiosta Starasta. Siivousliike SOuL on palkannut kolme uutta eturivin siivoojaa. Aikaisemmin he ovat olleet Nokian kylpylän palveluksessa. Osan palkasta, jota ei ilmoiteta, maksaa Sini-tuote. Porvoon kaupunginorkesterin kuuluisa sellisti Armas Merisalo on pitkän poissaolon jälkeen palannut Tuusulasta laihana ja hyväkuntoisena aikaisemmalle työpaikalleen. Ehdin jo kovasti kaivata työtovereitani. Ammattitaitoni säilytettyäni katson toiveikkaana tulevaisuuteen ja soitan tarvittaessa myös ensiviulua, sellisti sanoi ensimmäiseksi Iltalehden nettisivuille. Taiteilija Stefan Lindroos on uudistanut sekä Yleisradion että Helsingin Sanomien ilmeen. Lehdestä hän teki lukukelpoisen ja Yleisradion uutisista entiseen tyyliin sinivalkoisen. Aikaisemmasta lumpeen kukasta hän käänsi YLE:lle samanvärisen sateenvarjon. Tällaisten muutosten on oltava hillittyjä ja huomaamattomia. Miljoonalla eurolla ei myöskään juuri kummempia muutoksia kannata tehdä, Lindroos sanoi suunnittelemaansa telttatuoliin uppoutuneena. Seuraavien töiden suhteen Lindroos on salaperäinen, vaikka lopulta tunnustaa, että paras tarjous on tullut Kolhoosien Huoltoliitolta, KHL:lta. Hän pitää oven auki myös Normal home -liitteelle, bostonilaiselle NHL:lle. Sopimuksen allekirjoittaminen toisi viitenä vuonna yhteensä 15 miljoonaa Kanadan dollaria, jonka kurssia hän ei tosin vielä tunne. Palkkiosta verottaja ja manageri vievät puolet, joten ans kattoo. Kulosaaren Hesburger menetti nopeimman paistajansa Jaak Lipson, joka siirtyi eilen Turkuun taksikuskiksi. Kyseessä ei ollut palkankorostus. Syynä merkittävään siirtoon oli hänen suomalaisen morsiamensa Barbaran Baronan kautta saama kiehtova työ jäähallin lipunmyyjänä. Tällaista läpinäkyvyyttä onkin jo ehditty kaivata. MARTTI HUHTAMÄKI Letterbox Mediat Puh , info@letterbox.fi Ilmoitusmyynti Pekka Särkisilta puh pekka.sarkisilta@letterbox.fi Pentti Sirviö puh pentti.sirvio@letterbox.fi Toimitus Puh Aineistojen toimitusaika Työstettävä aineisto viimeistään ilmestymisviikon maanantaina klo 12. Sovittu valmisaineisto viimeistään maanantaina klo 16. Riippumaton kaupunginosalehti. Jaetaan kotitalouksiin, liiketilohin ja konttoreihin. Jakelu Letterbox p Jäteveden ylivuotoja tapahtuu, kun viemäriverkosto täyttyy sade- tai sulamisvesistä Vesilaitokset ja kalataloustoimijat virittävät yhteistyötä Vantaanjoen hyväksi Kuva: Simo Räsänen Jäteveden ylivuodot haittaavat Vantaanjoen virkistyskäyttöä ja kalataloutta. Haittojen ehkäisemiseksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja Vantaanjoen alueen vesilaitokset ovat avanneet keskustelun alueen kalataloustoimijoiden kanssa. Jäteveden ylivuotoja tapahtuu, kun puhdistamatonta jätevettä pääsee viemäriverkostosta vesistöön. Tyypillisesti ylivuotoja syntyy rankkasateiden tai lumen sulamisen seurauksena, kun viemäriverkosto täyttyy sade- tai sulamisvesistä. Niitä aiheuttavat myös jätevedenpumppaamojen vikaantumiset ja sähkökatkokset. Ylivuotojen haitallisimpia vaikutuksia ovat veden hygieenisen laadun heikkeneminen sekä veden happipitoisuuden lasku, joka voi aiheuttaa vesieliöstön kuolemia. HSY:n, Vantaanjoen alueen vesilaitosten, ympäristö- ja kalatalousviranomaisten sekä kalataloudellisia kunnostustöitä tekevän Virtavesien hoitoyhdistyksen yhteistyö alkoi yhteistapaamisella 1. helmikuuta. Tapaamisen kutsui koolle Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, joka vastaa Vantaanjoen ja sen sivujokien veden laadun yhteistarkkailusta. Tapaamisessa syntyi vilkasta keskustelua muun muassa toimijoiden välisen tiedonkulun tavoista ja kanavista. Yhteistapaamisia järjestetään mahdollisesti jatkossakin. Suuria investointeja tarvitaan Vesilaitosten pitkän tähtäimen tavoitteena on lopettaa jäteveden ylivuodot Vantaanjokeen kokonaan. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää mittavia investointeja, kuten vesihuoltoverkoston ja jätevedenpumppaamojen saneerauksia. Investoinnit pyritään kohdentamaan ensin niihin alueisiin, joissa ylivuotojen vähentämistarve on akuuteinta. Jätevesipäästöjen torjuntaa Vantaanjoen alueella kehitetään kaksivuotisessa yhteistyöhankkeessa, jossa ovat mukana HSY sekä Vantaanjoen alueen vesilaitokset ja vesiensuojeluyhdistys. Hankkeen budjetti on euroa, ja sitä rahoittavat Uudenmaan liitto ja Suomen vesilaitosyhdistyksen kehittämisrahasto.

3 Janne Tulkin keikkakalenteri Vantaan Mummoloissa: Tiistaina klo 16 Palvelukoti Tarina, klo 18 Lustikullan hoivakoti Keskiviikkona klo 15 Variston hoivakoti, klo 17 Selina-koti Iskelmälaulaja Janne Tulkki viihdyttää Variston hoivakodin asukkaita keskiviikkona 27. helmikuuta. Keikka on osa Tulkki kiertää esittämässä levyttämiään Tapio Rautavaaran kappaleita Mummoloissa yli 60 keikalla ympäri Suomen. on hoivakodeissamme ollut paljonkin, mutta kokonainen kiertue on ainutlaatuinen. Tässä sisältö ja kuulijakunta kohtaavat toisensa ja esitykset tarjoavat yhteisiä kokemuksia ja elämyksiä sekä asukkaille että heidän omaisilleen, sanoo Tuija Haatainen Attendolta. Janne Tulkki kiertää esittämässä pitkälle syksyyn levyttämiään Tapio Rautavaaran kappaleita ikäihmisille Attendon hoivakodeissa ympäri Suomen. Janne Tulkin keikkakiertue kattaa kaikkiaan yli 60 hoivakotia. Attendo Villa Aalto hoivakodin asukkaat kuulevat iskelmätähden Rautavaara tulkintoja maaliskuun alussa. Janne Tulkki keikalle Variston hoivakotiin Janne Tulkki julkaisi viime toukokuussa albumillisen Tapio Rautavaaran suomalaisia jo vuosikymmeniä puhutelleita kappaleita. Viime suven kesäteatteriesitykset toivat Tulkille faneja iäkkäämpien ihmisten keskuudesta, jotka eivät enää ikänsä tai kuntonsa vuoksi käy tanssimassa. Jannea pyydettiinkin muutamiin vanhusten hoivakoteihin esiintymään ja sieltä saatu palaute innosti hänet viemään musiikin ilosanomaa laajemmin seniorikansalaisille. Yhteistyökumppaniksi löytyi sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoava Attendo. - Vanhusten päivä piristyy, kun he tuttujen kappaleiden myötä pystyvät ankkuroitumaan tähän hetkeen. Musiikki stimuloi aivoja mukavasti ja muistoja tulvii mieleen. Myös minä itse saan mielihyvää nähdessäni, mitä hyvää musiikki saa aikaan, Janne Tulkki sanoo. - Yksittäisiä esiintymisiä Senioreiden tunteiden tulkki Lukuisten kulta ja platinalevyjen mies ja lähes albumia myynyt Janne Tulkki on kokenut niin iskelmäkentän nousut kuin laskutkin. Vaikeuksien keskellä Janne löysi itsensä uudelleen ja sen myötä paljon muuta arvokasta. Hän ymmärsi eläneensä menneet vuodet niin kokonaisvaltaisesti musiikille ja faneille, ettei kiireen keskellä ehtinyt antaa aikaa edes iäkkäille isovanhemmilleen. - Kun putosin omasta oravanpyörästä, ymmärsin, että elämässä on muutakin kuin jatkuva rahan perässä juokseminen. Silloin päätin, että jonain päivänä laulan enemmän myös ikäihmisille. On hienoa, että nyt voin tehdä tätä rakastamaani työtä ja samalla tuottaa iloa heille, jotka ovat varmasti lauluhetkensä ansainneet, kiteyttää Janne. Avattu Myyrmanniin: Uusi kuntokeskus kaikille meille! Kun sinulla on tahtoa, meiltä saat voimaa! Alkaen 19,90 /kk MyFit Myyrmäki Myyrmannin kauppakeskus, Iskoskuja 3, (Rajatorpantie 5), Vantaa HYVÄ OLO - SITÄ ON LIIKKEELLÄ! Olitpa mies, nainen, aloittelija tai aktiiviliikkuja - kuntoile joustavasti silloin kun sinulle sopii. Keskus on avoinna joka päivä klo Tervetuloa! LIITY NYT! Perusjäsenyys, ma-su klo ,90 /kk 12 kk tai 299 /vuosi Päiväjäsenyys/ Seniorikortti, ma-pe klo ,90 /kk 12 kk tai 199 /vuosi Kuukausi kerrallaan ilman sitoutumista 49,90. Liittymismaksu 29,90.

4 Kuntokeskuksissakin on valinnan varaa. Pääasia on tietenkin liikunnan ilo! Liikunta on parasta lääkettä ikään katsomatta. Kuntoilu. Jokaisen tulee liikkua säännöllisesti pysyäkseen terveenä, sen tietävät kaikki. Mutta kuinka motivoida itsensä liikkumaan, kun se sohvakin tuntuu niin houkuttelevalta? Näin talven liukkauden keskellä monella liikkuminen ja myös arkiliikunta jää tavallista vähemmälle. Lisäksi liukkauden myötä myös loukkaantumisriski kasvaa vaihtuvien keliolosuhteiden myötä. Moni aloittaakin näin talviaikaan kuntoilun paikallisessa kuntokeskuksessa. Tutkimusten mukaan säännöllinen sekä aerobinen että lihaskuntoharjoittelu parantavat henkilön toimintakykyä, tasapainoa ja kestävyyttä. UKK-instituutin tutkimusten mukaan liikunta ehkäisee tai hidastaa ikääntymiseen liittyviä muutoksia. Lihasvoiman heikkeneminen voi olla tuntuvaa jo 50-vuotiailla ja jopa dramaattista 70-vuotiailla. Lisäksi Suomessakin kasvava yhteiskunnallinen ongelma liikalihavuus ja sen aiheuttamat sairaudet on paljolti ennaltaehkäistävissä ja korjattavissa säännöllisellä liikunnalla. Lisäksi säännöllisen liikunnan edut ovat moninkertaiset verrattuna esimerkiksi kuntosalikortin hintaan, unohtamatta siitä saatavaa energiaa ja hyvää oloa. Lisätietoja tutkimuksista Myyrmäkeen Suomen laadukkain kuntosali Myyrmannin kauppakeskuksen yhteyteen avattiin tällä viikolla upouusi Technogym-kuntosalilaitteilla varustettu kuntokeskus. Kuntosali on rakennettu palvelemaan niin aloittelijoita kuin aktiivikuntoilijoitakin. -Meillä voi kuntoilla turvallisesti ja helposti koko vuoden ympäri, kertoo uuden MyFit Myyrmäen kuntokeskuksen yrittäjä Jukka Mustonen. Palvelukonseptimme perustuukin juuri siihen mitä paikalliset asukkaat halusivat; laadukas kuntosali keskeisellä paikalla Myyrmäessä sekä edulliset hinnat, kertoo Mustonen. Senioreitakaan ei ole unohdettu, päinvastoin. Rakensimme ikääntyville oman +55 Seniorikortin, jonka tavoitteena on madaltaa ikääntyvien henkilöiden säännöllisen kuntoilun aloittaminen, kertoo Jukka Mustonen. Alle kahdenkympin kuukausihinnalla voi käydä kuntoilemassa arkisin päiväaikaan rajattomasti, ja mukaan saa vielä juuri ikääntyviä varten rakennetun kunto-ohjelman. Lisäksi laitteemme ovat erittäin turvalliset ja helppokäyttöiset, samaa laitemerkkiä käyttävät niin huippu-urheilijat, formulatallit kuin lukuisat vanhusten palvelutalot ja kuntoutuskeskukset, kertoo yrittäjä. Lisäksi meille pääsee harjoittelemaan vuoden jokaisena päivänä klo alle eurolla päivässä. MyFit Myyrmäen iloiset Ilona, Johanna ja Noora auttavat kuntoilun aloittamisessa. TULE JAKAMAAN PAIKALLISLEHTIÄ Etsimme palvelukseemme luotettavia henkilöitä jakamaan kaupunkilehtiä ja mainoksia. Työtä teet yhtenä päivänä viikossa sopimasi määrän. Työ sopii kaiken ikäisille ja kokoisille! Käy kotisivuillamme Puhelin Arkisin 10-16

5 Kyllästyitkö jo uuteen harrastukseesi? - Kokeile näitä kuutta Suomen Agilityliiton kansainväliselle tasolle tähtäävien valmennusleiri, TopTeam. Valmentaja Jari Suomalainen, radalla Pekka Perälä ja bordercollie Spot. Kuva: Tero Mesiranta. Vuodenvaihteen huumassa aloitetut harrastukset alkavat tässä vaiheessa monella hiipua unohduksiin. Jos etsit nyt uutta tekemistä vapaa-aikaasi, unohda perinteiset lenkkeilyt ja kuntosalit, ja etsi harrastus, joka ei ihan ensimmäisenä tule mieleen. Kysyimme harrastelehtien päätoimittajilta vinkkejä kuuteen uuteen lajiin. 1. Vasara käteen Puutyöt ja nikkarointi sopivat kaikille ikään ja taitoihin katsomatta. - Harrastusta ei tarvitse aloittaa mökin rakentamisesta, vaan vaikkapa leikkuulaudasta, linnunpöntöstä, hyllystä, viinipullon kotelosta tai ilmalämpöpumpun suojuksesta. Onnistuneen lopputuloksen voi lahjoittaa ystävälle uniikkina design-tuotteena, toteaa Tee Itse -lehden Suomen toimituksesta vastaava toimittaja Anne Pelkonen. Aloittelevan ja kehittyneemmänkin nikkaroijan apuna ovat lehtien ohjeet, verkkosivut ja keskustelufoorumit, joiden avulla harrastukseen ei pääse ihan heti kyllästymään. 2. Sormet multaan Jos vasara ei pysy kädessä, voi vaikka upottaa sormet multaan. Kasvien kasvatukseen ei välttämättä tarvita parveketta tai pihaa, vaan se onnistuu myös ikkunalaudalla. - Alkuun pääsee helposti, kun ostaa ruokakaupasta paprikan ja ottaa siitä siemeniä talteen. Pieniä kasvatusruukkuja saa leikattua esimerkiksi maitopurkeista, joissa terhakka taimi punkee mullasta esiin muutamassa viikossa, kertoo ViherPihan päätoimittaja Auli Honkanen. - Jos kasvia jaksaa kastella ja lannoittaa ja siirtää isompaan ruukkuun, kesän lopussa pääsee herkuttelemaan itse kasvatetulla sadolla. Tämä on lähiruokaa lähimmillään! Ja jos viljelyssä ei käytetä torjunta-aineita, itse kasvatettu ruoka on myös puhtainta mahdollista syötävää. 3. Jalalla koreasti Vaikka kuntosali ei innostaisikaan, liikuntaharrastuksia ei kannata unohtaa kokonaan - pitää vain löytää itselle sopiva laji. Miltä kuulostaisi vaikkapa kilpatanssi? - Ruumis ja sielu voivat hyvin, kun treenit saavat hien virtaamaan ja ärsyttävät jumittuneita aivosoluja ihan uusiin kuvioihin, kehuu Moottorin päätoimittaja Eila Parviainen. Alkuun pääsee helposti etsimällä netistä lähimmän tanssiurheiluseuran yhteystiedot ja hankkiutumalla omalle tasolla sopivaan harrastusryhmään. Jos intohimo lajiin kasvaa, kilpaileminen laajentaa sosiaalisia ympyröitä vielä ihan uudella tavalla. 4. Vene vesille Kipparin päätoimittaja Vesa Leppä kehottaa lähtemään veneellä lähelle luontoa vaikkapa kalastamaan, vetämään vesisuksia, temppuilemaan kneeboardilla tai sukeltamaan. - Netti on tulvillaan asiaa ja kertomuksia veneilystä. Harrastuksen voi aloittaa vaikka helmikuun alun venemessuilta uusien veneiden ja moottoroiden ihmettelyllä. Sitten opetellaan vesillä ole- Paprikan kasvatus onnistuu myös ikkunalaudalla. Kuva Kari Kaipainen mista, navigointia ja merimerkkejä, Leppä neuvoo. - Veneellä pääsee tutkimaan saaria, ja sen voi kuljettaa autolla kokonaan uusiin maisemiin, vaikkapa Inarin järvelle. 5. Kestävyyttä maastosta Jos vesi ei tunnu omalta elementiltä, uutta tekemistä löytyy myös kuivalta maalta. Lihasvoimalla liikkuvista kaksipyöräisistä kiinnostuneen kannattaa kokeilla pyöräilymuotoa, jota ei ole koskaan aikaisemmin harrastanut. - Esimerkiksi BMX, maastopyöräily, maantiepyöräily, talvipyöräily tai yksivaihteisilla sinkulalla tai fixillä ajaminen. Kannattaa kokeilla myös triathlonia, joka on yksi monipuolisimmista kestävyyslajeista. Kuntoilu- ja kilpailumatkat ulottuvat pikakisoista yli kymmenen tunnin urakoihin, kertoo Pyöräily+Triathlon lehden päätoimittaja Ilkka Järvimäki. Pyöräilyn tai triathlonin kimppuun ei kannata rynnätä kovin odotuksin, vaan itselle pitää antaa aikaa kehittyä. Järvimäki muistuttaakin, että vain mukavalta tuntuva harrastus kestää pitkään. 6. Nelijalkaisen kaverin kanssa Mukavan harrastuskaverin voi saada myös omasta koirasta. Agi.fi-lehden päätoimittaja Tero Mesiranta kertoo tietävänsä satoja ihmisiä, jotka ovat vahingossa päätyneet agilityn kaltaisiin urheilullisiin koiralajeihin. - Urheiluelementti agilityssa liikuttaa myös ihmistä, Mesiranta kertoo. - Koiraharrastuksissa pääsee helpoimmin alkuun peruskoulutuksen kautta ja se säästää lannistavilta hetkiltä harrastuksen edetessä. Varokaa myös sitä, että opitte koiraurheilun lisäksi jotain myös itsestänne. Veneilyharrastuksen voi aloittaa myös venekerhon kautta. Kuva Seppo Evinsalo

6 yli 66 onnettomuutta 100 kilometriä kohden VAARA VAANII KEHÄ III:LLA KEHÄ III on suurista parannustoimista huolimatta edelleen varsin kolarialtis. Hälytyskeskukseen ilmoitetaan päivittäin useampia liikenneonnettomuuksia Vantaalta ja vakavimmat kolaroinnit ovat yleensä sattuneet Kehä III:n varrella. Onnettomuustiheyksillä mitattuna Kehä III onkin Suomen maanteiden toiseksi suurin: vuosina sillä tapahtui 58 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta (66,3 onnettomuutta sataa kilometriä kohti vuodessa). Onnettomuuksien määrä ei ole selitettävissä pelkästään suurilla liikennemäärillä. Parannuksia tehdään koko ajan Uudistuksia liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi tehdään koko ajan. Kehä III:n laajempi kokonaissuunnittelu ja toteutus tehdään kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen on valmistunut vuosi sitten. 2. vaihe ajoittuu vuosille ja sisältää parantamistoimenpiteitä välillä Lentoasemantie Porvoonväylä. Tiesuunnitelmien maantielain mukainen käsittely on käynnissä ja tulee lainvoimaisiksi ennen kesää Rakennussuunnitelmat valmistuvat keväällä Liikenteen hallinnan rakennussuunnitelma valmistui syksyllä Rakentaminen käynnistyy syksyllä Itä-Uudenmaan poliisin raportointia viimeaikaisista onnettomuuksista ja vaaratilanteista: Taksi ja kuormaauto osuivat toisiinsa Kuorma-auto ja taksiauto kolaroivat Kehä III:lla. Kehä III:lla Lentoasemantien liittymän jälkeen lännen suuntaan oikeanpuoleisella kaistalla ajanut taksi-henkilöauto ja keskimmäisellä kaistalla ajanut kuorma-auto osuivat toisiinsa. Kuorma-auton etuosa ja taksin vasen takakulma osuivat toisiinsa. Osuman seurauksena taksi pyörähti renkaillaan ainakin kaksi kertaa ympäri ja törmäsi keskikaiteeseen. Kumpikin osallinen on mielestään syytön kolariin. Taksin kaksi matkustajaa valittivat kipua ja toinen heistä toimitettiin Peijakseen saamaan ensiapua. Taksin vasen kylki ja takakulmat vaurioituivat. HALUATKO LAIHTUA? Hoikistu kevääksi, joko henkilökohtaisessa ohjauksessa tai ryhmän tuella. Kysy lisää! puh Kuorma-auton puskuri vaurioitui. Peräänajo rampissa Kehä III:lla Petikon rampissa henkilöauton kuljettaja ajoi toisen henkilöauton perään. Keski-ikäinen mies kuljetti henkilöautoa ja hänellä oli tarkoitus liittyä Petikon rampista Kehä III:lle länteen. Hän ei kuitenkaan päässyt liittymään liikennevirtaan vaan pysäytti autonsa liityntäkaistan päähän. Keski-ikäinen nainen ajoi henkilöautolla samasta rampista, mutta ei auringon häikäisyn vuoksi huomannut kaistan päähän pysähtynyttä henkilöautoa vaan törmäsi sen perään. Törmäyksen vuoksi naisen auton turvatyynyt laukesivat. Pysähtyneessä autossa matkustajina olleet kaksi miestä valittivat niskakipua, toinen heistä toimitettiin tarkastettavaksi Peijakseen. Autojen kuljettajien kunto tarkastettiin paikalla. Molemmat autot hinautettiin pois paikalta. Autoliitto muistuttaa talviajon perusteista: Talviliikenne on oikeaa asennoitumista ajotilanteeseen Näkeminen liikenteessä aina tärkeää, mutta talvella erityisesti huolehdittava etteivät lasit huurru tai jäädy. Nykyaikaisissa autoissa kun huolehtii ilmanvaihdon oikeasta käytöstä, eikä kanna lunta ja kosteutta auton lattialle, ei lasien huurtuminen ole enää ongelma. Asiaa helpottaa vielä lasien puhdistaminen riittävän usein sisäpinnoilta. Puhdista lumi ja jää kaikista ikkunoista, sekä ilmanottoaukoista ennen ajoon lähtöä. Oikealla tilannenopeudella muuttuvissa olosuhteissa Huonoissa keliolosuhteissa hyvä muistaa. Vähennä nopeuttasi vaikka vain neljänneksellä, jarrutusmatkasi puolittuu. Helposti mennään taajamassa vilkkaassa liikennevirassa kuuttakymppiä, jos ajaisitkin 45 km/h jarrutusmatkasi lyhenee puoleen. Tarkkaile tilannetta riittävän pitkälle eteenpäin, näin saat aikaa toimia yllättävässäkin tilanteessa. Älä milloinkaan unohda mitä takana tapahtuu, mitä sivulla. Tarkkaile kokonaistilannetta, anna katseen kiertää, muista peilit. Pidä riittävästi turvallisuusväliä, eteenpäin, sivuille. Mieti mihin menen, jos kaveri tekee tuota tai tuota. Pidä aina itselläsi varasuunnitelma kulloisessakin tilanteessa. (lähde: Autoliitto) Myyrin Kuntokeskus Liesikuja VANTAA ma-su Puh Saku Naisilla infrapuna sauna(osasto) koko n. 10m2 Miehillä sauna SAUNAT PÄÄLLÄ AINA! EI SITOUTUMISPAKKOA! Katso lisää

7 kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin joka vuosi yli 20 kiloa asukasta kohden HSY tarjoaa apua ruokajätteen määrän vähentämiseksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY haastaa pääkaupunkiseudun lapsiperheet pohtimaan, miten roskiin päätyvän ruoan määrää voisi vähentää. Samalla HSY kannustaa lisäämään biojätteen lajittelua. Suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin joka vuosi yli 20 kiloa asukasta kohden. Ruoan poisheittäminen rasittaa sekä ympäristöä että kukkaroa. Koko elintarvikeketjun ympäristövaikutukset on aiheutettu turhaan, kun ruokaa päätyy roskikseen. Nelihenkinen perhe voisi käydä vuoden aikana vaikka kahdeksan kertaa elokuvissa, kun jättäisi ostamatta roskiin päätyvät ruoat. HSY starttaa keväällä 2013 koko pääkaupunkiseudulla Ruokaa rippeistä -kampanjan. Kohderyhmänä ovat etenkin perheet, joissa on alle 9-vuotiaita lapsia. Kampanjan aikana on jaossa ruoan rippeitä hyödyntäviä reseptejä neuvoloissa, kirjastoissa ja muissa lapsiperheiden suosimissa paikoissa. Lisäksi HSY järjestää neuvontatilaisuuksia muun muassa leikkipuistoissa ja seurakuntien sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahviloissa ja -kerhoissa. Kampanja löytyy myös Facebookista Fiksu vähentää jätettä -sivulta, jossa jaetaan vinkkejä ruoanrippeiden hyödyntämiseen ja jätteen määrän vähentämiseen. Ruokahävikin ehkäisyyn ja ruoanrippeiden hyödyntämiseen liittyvälle neuvonnalle on tarvetta. HSY kysyi vuonna 2012 kirjekyselyillä Espoon Leppävaaran lapsiperheiltä ruoan rippeisiin ja biojätteen lajitteluun liittyviä käytäntöjä ja ajatuksia. Kyselyjen mukaan noin puolet talouksista heitti päivittäin pois lautastähteitä, eli hetki sitten aivan syömäkelpoista ruokaa. Muuta kuin lautastähteeksi jäänyttä, valmista ja syömäkelpoista ruokaa heitti roskikseen 30 prosenttia vastaajista joka viikko. Jopa 82 prosenttia vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että he voisivat vähentää ruokahävikin määrää. Ruokaa rippeistä -kampanja on osa Materiaalitehokas jätehuolto -hanketta, joka saa Päijät-Hämeen liiton myöntämää rahoitusta Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta Lisätietoja: ympäristöasiantuntija Mia Tarvainen, , mia. tarvainen(at)hsy.fi Linkit: Fiksu vähentää jätettä Facebookissa: www. facebook.com/fiksuvahentaajatetta ILMOITA PAIKALLISESSA Haluat varmasti alueemme asukkaiden suosivan paikallista yritystäsi. Me toivomme tietysti samaa sinulta. Yhdessä alueellamme viestien saamme perheet valitsemaan lähipalvelut. Varaa ilmoituksesi seuraavaan lehteemme jo tänään. Soita Penalle tai Pekalle tai lähetä sähköpostia myynti@letterbox.fi

8 Isännöinti-, kirjanpito- ja huoltotoimintaa laadukkaasti Myyrmäessä. MYYRMANNISTA KATOSI MILJOONA ASIAKASTA Kauppakeskus Myyrmannin kävijämäärät ja myymälöiden yhteenlaskettu myynti putoisivat rajusti vuoden aikana selviää Kauppakeskusyhdistysten julkistamasta tuoreesta raportista. Vielä vuonna 2011 Myyrmannissa vieraili lähes kahdeksan miljoonaa kävijää, mutta viime vuonna yrittäjien oli tyydyttävä palvelemaan yli 10 prosenttia pienempää väkijoukkoa, eli noin seitsemää miljoonaa asiakasta. Myös myymälöiden yhteenlaskettu myynti putosi edellisvuodesta ollen vuonna ,3 M. Isomyyri on pieni Vuonna 1987 valmistunut Isomyyri ylsi 2 miljoonan kävijällä 22 miljoonan euron kokonaismyyntiin, kun samaan aikaan Martinlaakson ostarilla käyneet 1,7 miljoonaa kävijää jättivät Martsarin omiin kauppoihin 35 miljoonaa euroa. Jumbo on nyt suurin Myynnillä mitattuna Suomen viisi suurinta kauppakeskusta ovat: Vantaan Jumbo 432,2 M, Helsingin Itäkeskus 400,6 M, Espoon Sello 384,0M, lempäälän Ideapark 275,0 M ja Espoon Iso Omena 259,3 M. Liikepinta-alalla mitattuna Myyrmanni on nyt Suomessa sijalla 11. Vuoden aikana Myyrmannia suuremmiksi kauppakeskuksiksi ovat nousseet Kuopion Matkus, Hyvinkään Willa ja Kouvolan Veturi. Suomen suurin kauppakeskus on parhaillaan suuren remontin alla oleva Itäkeskus. Myyrmäen Huolto Oy Patotie 2, Vantaa ja puh