URAKKAKILPAILUN JÄRJESTÄMINEN TURVALLISUUSASIAT HUOMIOIDEN

Transkriptio

1 Talonrakennustekniikka URAKKAKILPAILUN JÄRJESTÄMINEN TURVALLISUUSASIAT HUOMIOIDEN JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS -tutkimushanke OHJEVIHKO NRO 5

2

3 URAKKAKILPAILUN JÄRJESTÄMINEN TURVALLISUUSASIAT HUOMIOIDEN OHJEEN SISÄLLÖSTÄ Tässä ohjevihkosessa käsitellään urakkakilpailun järjestämistä niin, että yhtenä vertailukriteerinä on myös urakoitsijan kyky huolehtia turvallisuuteen liittyvistä velvoitteita. Ohjetta voidaan soveltaa lähinnä tavanomaisiin julkisivukorjauskohteisiin, esim. betoniulkoseinän pinnoitus- ja paikkauskorjaukseen. Laajoissa, pitkäkestoisissa hankkeissa, joissa on useita eri osapuolia, ei ohje ole sellaisenaan käyttökelpoinen. Tämä ohjevihkonen on laadittu Tampereen teknillisen yliopiston Rakennetekniikan laitoksen tutkimushankkeen Julkisivukorjausten turvallisuus tuloksena. Ohjeen kirjoitustyön on tehnyt DI Matti Haukijärvi. Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella. Muina rahoittajan ovat toimineet Julkisivuyhdistys r.y Suomen rakennussaumausyhdistys r.y Suomen maalarimestariliitto r.y - 1 -

4 JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS TELINETYÖT JA HENKILÖNOSTOT JULKISIVUKORJAUSTÖISSÄ - 2 -

5 URAKKAKILPAILUN JÄRJESTÄMINEN TURVALLISUUSASIAT HUOMIOIDEN SISÄLLYSLUETTELO 1 Työturvallisuusasiat urakkakilpailussa Yleistä Työturvallisuuden parantamisesta saavutettavista eduista Vertailun suorittaminen Urakoitsijoiden esivalinta Vertailukriteerit Tarjouskilpailu pelkän hinnan perusteella

6 JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS TELINETYÖT JA HENKILÖNOSTOT JULKISIVUKORJAUSTÖISSÄ 1 TYÖTURVALLISUUSASIAT URAKKAKILPAI- LUSSA 1.1 Yleistä Urakoitsijan valintaa ei tulisi yleensä suorittaa pelkästään hinnan perusteella. Kun urakoitsijaa valittaessa otetaan huomioon myös laadulliset tekijät, luodaan paremmat edellytykset myös korjaushankkeen onnistumiselle kokonaisuutena. Urakkahinnan lisäksi arvosteltavia tekijöitä voi olla mm. - urakoitsijan erikoisosaaminen kyseisestä korjaustavasta o esim. urakoitsijan työnjohdon ja käytettävän työvoiman koulutus ja kokemus o urakoitsijan käytettävissä oleva erikoiskalusto, jonka avulla saavutetaan lopputuloksen kannalta erityistä hyötyä - urakoitsijan tarjoamat lisäedut, esim. pidennetty takuuaika ja takuuajan vakuudet - työturvallisuuteen liittyvät tekijät 1.2 Työturvallisuuden parantamisesta saavutettavista eduista Työturvallisuudesta huolehtiminen on olennainen osa onnistunutta korjaushanketta. Työturvallisuudesta huolehtiminen edellyttää mm. - perusteellista ennakkosuunnittelua o korjausten aikataulujen tarkkuus paranee o korjausten aikana havaittavien muutostarpeiden määrä pienenee - riittävien suojausten ja käyttökelpoisimpien työmenetelmien käyttämistä o korjaustyön laatu paranee Työmaiden turvallisuuden parantuminen näkyy suoraan myös urakoitsijoiden kustannuksissa. Tapaturmavakuutusten kustannukset riippuvat työtapaturmien määrästä, joten mitä pienempi on tapaturmien määrä, sitä alhaisemmat ovat urakoitsijan pakolliset tapaturmavakuutusmaksut, ja sitä kautta myös urakoiden hinnat tulevat laskemaan. Seuraavassa on annettu ohjeet siitä, miten työturvallisuutta voidaan arvioida urakkatarjousvaiheessa. 1.3 Vertailun suorittaminen Urakoitsijoiden esivalinta Lähtökohtana tarjouskilpailun järjestämisessä tulee olla aina se, että tarjouspyynnöt lähetetään vain sellaisille toimijoille, joilla tiedetään olevat todelliset mahdollisuudet toteuttaa korjaushanke. Tarjouspyyntöä ei tule myöskään lähettää sellaiselle toimijalle, jonka tunnetaan mm. jättävän noudattamatta turvallisuusmääräyksiä. Urakoitsijoiden esivalinnassa voidaan käyttää apuna mm. erilaisia rakennusalan järjestöjen ylläpitämiä tietokantoja sellaisista urakoitsijoista, jotka toimivat yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Tällaisia listoja löytyy mm. seuraavilta toimijoilta - Rakentamisen laatu RALA - Rakennusteollisuus RT ry o luettelo jäsenyrityksistä - Julkisivuyhdistys ry - 4 -

7 URAKKAKILPAILUN JÄRJESTÄMINEN TURVALLISUUSASIAT HUOMIOIDEN o luettelo jäsenyrityksistä - Suomen rakennussaumausyhdistys ry o luettelo jäsenyrityksistä o jäsenyritysten laatima saumausalan laatukäsikirja - Suomen maalarimestariliitto ry o luettelo jäsenyrityksistä Lisäksi rakennusalan yrityksille on kehitetty toimintamalleja turvallisuuden omatoimiseen kehittämiseen ja seurantaan. Tällaisia ovat mm. Raksakymppi- ja Turvallisuuskymppi -menetelmät Vertailukriteerit Työturvallisuuden arviointi voidaan tehdä ainakin seuraavien kolmen pääkriteerin avulla - yrityskuva - henkilöstön osaaminen - kalusto Pääkriteerien vertailutekijöitä on esitetty taulukoissa 1, 2 ja 3. Turvallisuusasioiden painoarvo urakoitsijoiden valinnassa riippuu mm. tilaajan tavoitteista, hankkeen koosta, käytettävistä korjausmenetelmistä sekä muista kohdekohtaisista erikoistekijöistä. Jos esim. korjattavassa rakennuksessa on päiväkoti, joka on käytössä myös korjauksen ajan, voi olla hyvinkin perusteltua käyttää työturvallisuudelle korkeampaa painoarvoa. On kuitenkin syytä huomata, että jos työturvallisuudelle annetaan urakkakilpailussa poikkeuksellisen korkea painoarvo, on myös rakennuttajan luotava edellytykset turvallisuuteen panostamiselle korjaustyön aikana (vrt. rakennuttajan velvollisuudet ja tehtävät) Tarjouskilpailu pelkän hinnan perusteella Jos urakkakilpailu järjestetään pelkästään hinnan perusteella (esim. julkiset rakennuttajat), on työturvallisuuteen liittyvät vaatimukset ja toimintamallit rakennettava sisään urakkatarjouspyyntöasiakirjoihin niin, että kaikki urakoitsijat joutuvat niitä noudattamaan

8 JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS TELINETYÖT JA HENKILÖNOSTOT JULKISIVUKORJAUSTÖISSÄ Taulukko 1 Yrityskuvan arviointikriteerit Yrityskuvan arviointi Arvosteltavat tekijät Arviointikriteerit Yrityksen vakavaraisuus - selvitetään urakoitsijan mahdolliset maksuhäiriöt - vaaditaan toimittamaan todistukset mm. verojen ja työnantajavelvoitteiden hoitamisesta Referenssit Urakoitsijan toteuttamat hankkeet ja korjaustavan osaaminen Yhteistyö kanssa rakennuttajatahon - pyydetään selvitys urakoitsijan aikaisemmista vastaavan tyyppisistä hankkeista - arvioitaessa urakoitsijan soveltuvuutta tulee painottaa nimenomaan kokemusta hoitaa vastaavan tyyppisiä hankkeita - arvioinnissa otettava huomioon mm. käytettävä korjaustapa ja hankkeen koko - selvitetään omat ja muiden rakennuttajien kokemukset sekä aikaisempi yhteistyö urakoitsijan kanssa Aliurakoitsijoiden referenssit - aliurakoitsijan nimeäminen mahdollisuuksien mukaan - vaaditaan selvitys urakoitsijan käyttämien aliurakoitsijoiden referensseistä Pätevyys luvanvaraisiin erikoistöihin Asbestipurkutyöt (asbestipitoisen pinnoitteen poistaminen, asbestisementtilevyjen purkaminen, jos levyjä joudutaan rikkomaan) huom! asbestisementtilevyjen purkamiseen ei tarvita asbestityövaltuutusta, jos purkaminen tehdään levyjä rikkomatta ulkotiloissa. Työ on kuitenkin tehtävä asbestityönä. - varmistetaan, että urakoitsijalla tai sen käyttämällä aliurakoitsijalla on voimassa oleva valtuutus asbestipurkutöihin Yrityksen kyky suoriutua pääurakoitsijan sekä päätoteuttajan tehtävistä Yrityksen toimintatavat korjaushankkeissa Urakoitsijan omat toimintatavat sekä kokemus toimia vastaavan tyyppisissä hankkeissa - verrataan yrityksen kokoa ja liikevaihtoa hankkeen kokoon - jos hankkeen koko on oleellisesti suurempi kuin urakoitsijan aikaisemmat hankkeet, tulee harkita tarkoin urakoitsijan soveltuvuutta johtamaan hanketta - urakoitsijan kokemus vastaavan tyyppisistä hankkeista luo edellytykset löytää ratkaisut hankkeisiin liittyviin erityispiirteisiin, kuten kulkuteiden järjestämiseen, työmaa-alueen rajaamiseen, jätteiden asianmukaiseen hävittämiseen jne. Jätehuollon järjestäminen - pyydetään selvitys jätteiden lajittelusta sekä jätehuollon järjestämisestä - jätteiden osalta erityisesti purkujätteiden ja vaarallisten jätteiden käsittely tärkeää - toimiva jätehuolto on turvallisen työmaan yksi perusedellytyksistä Urakoitsijan oma toiminta työturvallisuuden kehittämiseksi ni- Työsuojeluorganisaation meäminen - selvitys urakoitsijan omatoimisesta kehitystyöstä ja siinä käytettävistä menetelmistä (esim. Raksakymppi, seurantamittaukset) - - selvitys yrityksen työsuojeluorganisaatiosta ja henkilöistä (työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu (jos jo valittu)) - 6 -

9 URAKKAKILPAILUN JÄRJESTÄMINEN TURVALLISUUSASIAT HUOMIOIDEN Taulukko 2 Urakoitsijan osaamisen arviointikriteerit Urakoitsijan osaamisen arviointi Arvosteltavat tekijät Arviointikriteerit Henkilöstön osaaminen Henkilöstön ammattitaito ja kokemus kyseisestä korjaustavasta Henkilöstölle järjestettävä koulutus ja pätevyydestä annetut todistukset - henkilöstön kokemus käytettävistä korjaustavoista vaikuttaa oleellisesti kykyyn arvioida työstä aiheutuvia riskejä etukäteen - pyydetään tarvittaessa selvitykset o työmenetelmiin liittyvä koulutuksesta, esim. alan sisäinen tai yritysten järjestämä korjausjärjestelmiin liittyvä koulutus o työturvallisuuteen liittyvä koulutuksesta, esim. työturvallisuuskorttikoulutus, tulityökorttikoulutus - henkilöstölle järjestettävä koulutus kertoo osaltaan yrityksen halusta kehittää toimintaansa - pyydetään tarvittaessa selvitykset yrityksen sisällä järjestettävästä koulutuksesta Erikoistyömenetelmien osaaminen Erikoistuminen asbestipurkutöihin Erikoistuminen PCB- ja lyijypitoisten saumausmassojen poistamiseen - pyydetään urakoitsijalta selvitys o käytettävästä työmenetelmistä o käytettävästä kalustosta o työhön osallistuvien henkilöstön osaamisesta ja erikoiskoulutuksesta Erikoistuminen rakenneosien purkamiseen, esim. parvekkeiden purkaminen, ulkoseinäelementtien purkaminen, ikkunoiden purkaminen Aliurakoitsijoiden osaaminen Aliurakoitsijoiden henkilöstön osaaminen ja koulutus keskeisimpien henkilöiden tai työntekijäryhmien osalta - varmistetaan, että käytettävällä aliurakoitsijalla on riittävä asiantuntemus korjaustöiden suorittamiseen, erityisesti varmistettava o keskeisimpien ammattiryhmien osaaminen (esim. pinnoitus- ja paikkaustöiden tekeminen, purkutöiden tekeminen) o että aliurakoitsijan henkilöstöllä on riittävä pätevyys Vastuuhenkilön nimeäminen Vastuuhenkilön koulutus, osaaminen ja pätevyydet - vastuuhenkilön osaaminen ja kokemus julkisivukorjaushankkeista on tärkeää - hankittu pätevyys (esim. korjaustyön johtaja) on yksi, joskaan ei ainoa tapa osoittaa henkilön erityisosaaminen Vastuuhenkilön sitoutuminen korjaushankkeeseen - suurissa hankkeissa tulee arvioida erikseen, miten suurella panoksella korjauksen vastuuhenkilön olla sitoutunut hankkeeseen, pienissä hankkeissa ei esim. työnjohto voi olla jatkuvasti paikalla

10 JULKISIVUKORJAUSTEN TURVALLISUUS TELINETYÖT JA HENKILÖNOSTOT JULKISIVUKORJAUSTÖISSÄ Taulukko 3 Urakoitsijan kaluston arviointikriteerit Kalusto Arvosteltavat tekijät Arviointikriteerit Yrityksen käytössä oleva kalusto Nostokalusto Telinekalusto Koneet ja laitteet Erikoiskalusto (mm. raskas purkukalusto) - varmistetaan, että urakoitsijalla on työhön soveltuva kalusto käytettävissä - varmistetaan, että kaluston käyttäjillä on riittävä osaaminen kaluston käyttöön - arvioidaan erikoiskaluston vaikutus työsuoritukseen ja sen lopputulokseen (esim. betonielementtien purkamiseen liittyvä kalusto) Aliurakoitsijoiden käytettävissä oleva kalusto - varmistetaan, että käytettävällä aliurakoitsijalla on käytettävissä korjaustyöhön nähden riittävä kalusto ja henkilöstö, joka on riittävän kokenutta Huom! Kaluston painotusarvot riippuvat erityisesti siitä, miltä kalustoa pääurakoitsija käyttää ja mitä aliurakoitsija. Jos esim. betonisandwich-elementtien ulkokuoret puretaan ja tilalle asennetaan uusi levyverhous, on purkukaluston laadulla suurempi merkitys työturvallisuusmielessä kuin uuden levyverhouksen asentamiseen liittyvä kalusto