Vuosikertomus 2014 Toholammin Vesihuolto Oy

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2014 Toholammin Vesihuolto Oy

2 Toholammin Vesihuolto Oy H2O 2 sisällysluettelo 1. Toholammin Vesihuolto Oy vuosi s.3 2. Hallinto, Henkilöstö ja valvonta 2.1 Osakasmäärä... s Varsinainen yhtiökokous.s Hallitus..s Tilintarkastajat. s Henkilökunta s Valvonta. s.5 3. Investoinnit 3.1 Verkosto ja valvonta.. s.6 4. Veden hankinta 4.1 Vedenhankinta ottamoittain v s Vedenottoluvat... s.8 5. Veden myynti 5.1 Veden myynti...s Kulutus asiakkaittain.....s Kulutus kiinteistötyypeittäin..... s Maksut 6.1 Käyttömaksut, perusmaksu s Vesimaksutulot s Liittymismaksut, liittymismaksutulot....s Vedenotto-, puhdistus ja jakelujärjestelmä 7.1 Vedenottamot.... s Syrin käsittelylaitos ja pumppaamo s Kirkonkylän alavesisäiliö ja pöllän paineenkorottamo.. s Valvomo ja verkostonhallinta s Vedenlaatu ja pohjavesivarat 8.1 Talousveden laadunvalvonta.. s Pohjavesivarojen tarkkailu s Mitattuja pohjaveden pinnankorkeuksia.....s Talous 9.1 Tilinpäätöstiedot ja niiden kehitys. s Vuosivoiton käyttäminen.. s.17 Liitteet: Valokuvia ja tapahtumia vuodenvarrelta, Tasekirja & Vesinäytetodistus

3 Toholammin Vesihuolto Oy H2O 3 1. TOHOLAMMIN VESIHUOLTO OY:N VUOSI Toholammin Vesihuolto Oy:n myymä vesimäärä oli yhteensä m3. Tähän tuli lisäystä n m3 edellisvuoteen verrattuna. Määrän kasvu aiheutui pitkälti Kannuksen Vesiosuuskunnalle toimitetun tukkuveden kasvusta. Tilikauden tulos oli vajaa Investointeja tehtiin n edestä. Merkittävin kohde oli Vesilän kaivon saneeraus ja sen automaation sekä sähkölaitteiden nykyaikaistaminen. Linjastonhallintaa varten hankittiin virtausmittauskaivoja. Myös vanhoja runkoventtiileitä poistettiin ja korvattiin uusilla. Maitokolmion laajennusta varten rakennettiin uutta tontijohtoa n. 300 m. Myös tonttiventtiilit sekä varavesiyhteys rakennettiin heille uusiksi. Toimintavuonna käynnistyi alueellinen Kokkolan seudun vesihuollon yleissuunnitelma, jossa myös Toholammin Vesihuolto on osallisena. Tämänlisäksi Gtk:n tekemä Syrinharjun geologinen rakenneselvitys ja suojelusuunnitelma tulivat valmiiksi. Vuotoja runkolinjoissa korjattiin 11 kpl vuotovesiprosentin ollessa n 6%:a. Rakentamisen osalta vuosi oli hiljainen, sillä uusia vesiliittymiä rakennettiin ainoastaan 4 kpl. Loppuvuodesta esiintyi historian pahimmat tykkylumiongelmat aiheuttaen sähkökatkoja ja tätäkautta ylimääräistä työtä myös vesilaitokselle. Haasteita tulevaisuudessa tuo juustolan loppuminen huhtikuun alussa Vielä kuluvana vuonna Juustola käytti n. 20 % kokonaisvesimäärästä. Täältä vapautuva, laadultaan hyvä ja hinnaltaan halpa vesi, olisikin saatava nyt käyttöön jonnekin muualle. Vesa Lintilä, toimitusjohtaja

4 Toholammin Vesihuolto Oy H2O 4 2. Hallinto, Henkilöstö ja Valvonta 2.1 Osakasmäärä Kertomusvuoden lopussa osakasmäärä oli Varsinainen Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidettiin Ritjan Keitaassa. Osakkeen omistajia oli paikalla 8 henkilöä. 2.3 Hallitus Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa. Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Varajäsen Varajäsen Sakari Hukari Seppo Lappi Paavo Hylkilä Esa Kangasvieri Jaakko Korkala Sisko Kleemola Antero Lahnalampi Sihteerinä ja asioiden esittelijänä on hallituksen kokouksissa toiminut toimitusjohtaja Vesa Lintilä

5 Toholammin Vesihuolto Oy H2O Tilintarkastajat Kevään yhtiökokouksen päätöksellä tilintarkastajana jatkaa Htm yhteisö, Tilintarkastus AP & Co Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Arvo Pyykölä. 2.5 Henkilökunta Asentaja Mikko Pelkonen alk. (v 2013 sairaslomalla) Laitosmies Pasi Remesaho alk. Toimitusjohtaja Vesa Lintilä alk. Kertomusvuonna maksetut palkat ja palkkiot yht , Valvonta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on hoitanut valtion viranomaisvalvontaa. Vaasan toimipisteestä on tehtävässä vesihuoltopäällikkö Jyrki Palomäki.

6 Toholammin Vesihuolto Oy H2O 6 3. Verkosto 3.1 Verkosto ja valvonta Verkoston pituus kertomusvuoden alussa oli m Verkostoa uusittiin 0 m Uutta johtoa rakennettiin 530 m Verkoston pituus kertomusvuoden lopussa on m Verkoston pituuteen sisältyy talojohtoa noin m Vuotovesiprosentti 6,0 % Korjatut vuodot runkolinjoissa 11kpl

7 Toholammin Vesihuolto Oy H2O 7 4. Vedenhankinta 4.1 Vedenhankinta vedenottamoittain Vuosiraportti Pumpattu raakavesi (m 3 ) 2014 Soranottomaa Sorala Vesilä Multila Yht Yht m3/d Tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yht %-osuus 25 % 15 % 9 % 51 % hankitun veden muutos: v => m3, -3,3 % v =>-3178 m3, -0,6 % v => m3, -2,9 % v => m3, +3,8 % v => m3, +9,6 %

8 Toholammin Vesihuolto Oy H2O Vedenottoluvat Toholammin Vesihuolto Oy:llä on Syrinharjun pohjavesialueella yhteensä 2700 m3 /d ottoluvat Ottolupa m3/d 2014 keskim otto m3/d Multilan Vedenottamo Vesilän Vedenottamo Soralan Vedenottamo Soranottomaan Vedenottamo Yhteensä

9 myynti m3/vuosi Toholammin Vesihuolto Oy H2O 9 5. Veden myynti 5.1 Vedenmyynti Vuosi m 3 /vuosi muutos (m 3 ) muutos % % % % % % % % % % % Veden myyntitrendi

10 Toholammin Vesihuolto Oy H2O Kulutus asiakkaittain Veden myyntimäärä (m 3 ) asiakkaittain muutos (m 3 ) muutos %:a Valio % Maitokolmio % Toholammin Viemäriliikelaitos % Pramia % Määttälän-Kiviahon Vy % Sopimustaloudet Syrissä % Kannuksen Vok % Syrin Vy % Ilman liittym % Norm.kulutus % Myyty vesi yhteensä % Hankittu vesi % Hukka % 6,00 % 8,90 % 6,05 % Myynnin jakautum inen asiakkaittain 2014 Tukkuvesi yhtymille 11 % Toholammin Viemäriliikelaitos 4 % Maitokolmio 13 % Pramia 1 % Muut Kuluttajat 52 % Valio 19 %

11 Toholammin Vesihuolto Oy H2O Kulutus kiinteistötyypeittäin Muutos Rakennustyypin keskim. Rakennustyyppi Määrä (kpl) (%) kulutus (m 3 /vuosi) Omakotitalot % 103 Rivitalot % 493 Karjatilat % 1240 Liikerakennukset % 185 Teollisuusrakennukset % Vapaa-ajan asunnot % 16 Tukkuvesi % * Kulutuspisteitä joissa vuosikulutus < 5 m3 yhteensä 148 kpl kulutuksen jakautuminen kiinteistötyypeittäin 2014 Tukkuvesi 11 % Omakotitalot 15 % Rivitalot 4 % Vapaa-ajan asunnot 0 % Teollisuusrakennukset 37 % Liikerakennukset 3 % Karjatilat 30 %

12 Toholammin Vesihuolto Oy H2O Maksut 6.1 Käyttömaksut, perusmaksu Vuoden 2014 kulutusmaksu oli 0,68 /m3 ja perusmaksu kaikille kuluttajille 3,72 kuukaudessa ( hinnat sisältävät alv-veron). Suurkuluttajille alennusprosentit kulutusmaksuun laskettiin vuosikulutuksen mukaan seuraavasti: m3 => - 10 % m3 => -20 % > m3 => -30 % 6.2 Vesimaksutulot Käyttömaksut , , , ,94 Perusmaksut , , , ,44 yht , , , ,82 keskihinta / myyty vesikuutio 0,59 0, Liittymismaksut,liittymismaksutulot Uusia liittymiä rakennettiin vuoden 2014 aikana yhteensä 4 kpl ja lisäliittymiä 2 kpl. Liittymismaksut olivat ennallaan. Liittymismaksut määräytyvät rakennuksen lämpimän kerrosalan, rakennustyyppikertoimen ja neliökertoimen tulona. Liittymismaksu kaikissa tapauksissa on kuitenkin min ja lisäliittymismaksu 250 Liittymismaksutulot

13 Toholammin Vesihuolto Oy H2O Vedenotto-, jakelu ja puhdistus 7.1 Vedenottamot Toholammin Vesihuollolla on 4 vedenottamoa. Pumppamoiden yhteenlaskettu vedenottolupa on 2700 m3/vrk. Multilassa on 4 kuilukaivoa. Näistä vettä pumpataan ympäri vuorokauden n. 40 m3 /h. Mutilan kaivoissa ei ole pumppua, vaan ne yhdessä taajusmuuttajan kanssa sijaitsevat Syrinkylän pumppaamolla. Pumppaamolla on myös varavoimakone, jonka avulla Multilasta saadaan vettä myös sähkökatkojen aikana. Vedenottolupaa Multilan lähteestä Toholammin Vesihuollolla on 1000 m3/vrk. Vesilän vedenottamolla on yksi kuilu- ja yksi siiviläputkikaivo. Soralan vedenottamolla on puolestaan 2 siiviläputkikaivoa. Näissä molemmissa vedenottamoissa pumput sijaitsevat kaivoissa ja ovat ns uppopumppuja. Soralan ja Vesilän käyttöä ohjataan Syrin alavesisäiliön pinnankorkeuden ja kellonaikojen mukaan. Vedenottolupaa Vesilästä on 800 m3/ vrk ja Soralasta 900 m3/vrk. Uusimmasta Soranottomaan kaivosta pumpataan vakiomäärää n. 25 m3/tunti ympäri vuorokauden. Kaivo on tyypiltään siiviläputkikaivo ja pumppuna uppopumppu. Vedenottolupaa uudesta kaivosta on 900 m3 / vrk. 7.2 Syrin käsittelylaitos ja pumppaamo Vedenottamoista vesi pumpataan Syrin pumppaamolle. Kalkkikivialkalointilaitoksessa on kivitilaa 250 m3, jonka vesitilavuus on noin 100 m3. Keskimääräinen viipymä kalkkikivialkaloinnissa on noin 1,5 tuntia, jolloin PH on kohonnut raakaveden 6,4-6,9: stä noin 8:aan. Alkaloinnin jälkeen on 200 m3:n alasäiliö. Syristä vesi pumpataan kahta syöttöjohtoa pitkin kohti kirkonkylää kolmella keskipakopumpulla. Näistä yksi toimii pääpumppuna, toinen apupumppuna ja kolmas pumppuista on varalla mm. mahdolisia rikkotilanteita varten. Lisäksi Syrinkylää varten on olemassa oma painepiirinsä.. Kaikki Syristä lähtevä vesi johdetaan kulutukseen uv-säteilijän kautta. Tämä varmistaa, ettei laitokselta lähtevässä vedessä ole bakteereita. Sähkönsaanti Syrin pumppaamolle on varmistettu varavoimakoneella. Varavoimakonetta koekäytetään kuukausittain

14 Toholammin Vesihuolto Oy H2O Kirkonkylän alavesisäiliö ja Pöllän paineenkorottamo Kirkonkylän pumppaamon yhteydessä on 1500 m3 alasäiliö, joka toimii huippujen tasaajana ja varavesisäiliönä. Automatiikan ansiosta voidaan säiliön täyttö suorittaa silloin kun kulutus on pieni. Näin hyödynnetään Syristä tuleva paine mahdollisimman tarkkaan. Pumppaamolta vesi jaetaan kahteen painepiiriin, toinen asutuksen ja toinen Valion ja Maitokolmion käyttöön. Toisella taajuusmuuttajalla on varakäyttö, joka häiriön sattuessa ohittaa automatiikan. Valion ja Maitokolmion tehtailla on painesäiliöt paineiskuja tasaamassa. Pöllän paineenkorottamo nostaa Parhialaan menevän paineen n. 4 barista n. 5,5 baariin. Paineenkorotus tapahtuu paineohjatusti kahdella pumpulla ja taajuusmuuttajalla. Pöllän paineenkorottamossa on lisäksi virtausmittaukset sekä Parhialaan menevälle että ohittavalle vedelle. 7.4 Valvomo ja verkostonhallinta Keskitettyä automaatiojärjestelmää ohjataan hallille sijoitetusta valvomosta tai päivystäjän kannettavasta tietokoneesta, jolla päästään valvomokoneelle. Etäkäyttöpäätettä voidaan käyttää dataliittymäkortilla tai liittämällä tietokone internettiin ( esim koti adsl). Automaatiojärjestelmää voidaan siis säätää ja valvoa ympäri vuorokauden ajasta ja paikasta riippumatta. Valvomosta on radioverkkoyhteys Kirkkotielle, Pöllään, Syriin, sekä vedenottamoille. Radioverkossa on lisäksi toistinasema Lehtolassa. Järjestelmä suorittaa tarvittavat hälytykset, joista välittömiä toimenpiteitä vaativat siirtyvät tekstiviestinä päivystäjän kännykkään. Hälytys tapahtuu myös valvomon kaatumisesta. Verkostohallinta on sähköisenä Autocad pohjaisessa johtokartossa Verkoston sijaintitarkkuus paranee jatkuvasti uuden gps paikantimen myötä. Rakennettaessa uutta verkostoa saadaan se heti tallennettua tarkasti. Vanhemman verkoston paikkatieto tarkentuu aina, kun putki kaivetaan esiin. ja mm runkoventtiilejä mitattaessa.

15 Toholammin Vesihuolto Oy H2O Vedenlaatu ja pohjavesivarat 8.1 Talousveden laadunvalvonta Käyttötarkkailuun sisältyy vesihuollon toimesta näytteenotto neljä kertaa vuodessa laitokselle tulevasta raakavedestä ja laitokselta lähtevästä vedestä. Määriteltäviä muuttujia ovat mm. ph,alkaliteetti,hiilidioksidi, kovuus,rauta,pesäkkeiden lukumäärä ja koliformiset bakteerit. Lisäksi kunnan terveystarkastaja suorittaa mm jatkuvan valvonnan määrityksiä talousvedestä vähintään 8 kertaa vuodessa. Talousveden valvontatutkimusohjelman mukaiset näytteet on tutkinut Maintpartner Laboratorioja Ympäristöpalvelut Oy Kokkolasta. 8.1 Pohjavesivarojen tarkkailu Pohjavesien pinnankorkeustarkkailu tapahtuu kerran kuukaudessa suoritettavilla mittauksilla. Syrinharjun pohjavesialueella on yhteensä 29 pohjavesiputkea, joista mittaukset suoritetaan. Tämänlisäksi Peritalon- ja Puikonpuron virtaamamittauksia tehdään neljästä eri paikasta ja Sammokkolammen pinnankorkeutta seurataan erillisen mitta-asteikon avulla. Lisäksi aluella on 6 näytekaivoa, joista otetaan vesinäytteet kerran vuodessa. Tarkkailutiedot kerätään vuosittain ja toimitetaan mm. Eteläpohjanmaan ELY-keskuksen käyttöön.

16 Toholammin Vesihuolto Oy H2O Pohjavedenkorkeus Alla olevaan taulukkoon on koottu kuuden eri havaintoputken pinnankorkeustuloksia vuosilta Taulukon lukema ilmaisee pohjavedenpinnan etäisyyden putken päästä mitattuna vuoden keväällä lumien sulamisesta johtuvaa pohjaveden pinnannousua ei tapahtunut, joten pohjaveden pinnankorkeudet jäivät hieman pitkäaikaisia keskiarvoja matalammalle keskiarvo keskiarvo tammi heinä tammi heinä tammi heinä tammi heinä tammi heinä tammi tammik heinäk hp hp hp hp hp hp

17 Toholammin Vesihuolto Oy H2O TALOUS 9.1 Tilinpäätöstiedot ja niiden kehitys Liikevaihto , , , , , ,92 Tulos , , ,40-362, , ,33 Poistot , , , , , ,52 Investoinnit , , , , , ,90 Pitkäaikainen vpo , , , , , ,82 *vuodesta 2004 lähtien liittymismaksut ovat olleet siirto ja palautuskelpoisia, jonka takia ne luetaan vieraaseen pääomaan kuuluviksi , , , , , , ,00 Liikevaihto Tulos Poistot Investoinnit Pitkäaikainen vpo ,00 0, , , Vuosivoiton käyttäminen Hallitus esittää tilikauden voitollisen tuloksen 4966,33 siirtämistä voitto- ja tappiotilille.

18 Toholammin Vesihuolto Oy H2O 18

19 Toholammin Vesihuolto Oy H2O 19

20 Toholammin Vesihuolto Oy H2O 20

21 Toholammin Vesihuolto Oy H2O 21

22 Toholammin Vesihuolto Oy H2O 22

23 Toholammin Vesihuolto Oy H2O 23 Toholammin Vesihuolto Oy Y-t

24 Toholammin Vesihuolto Oy H2O 24

25 Toholammin Vesihuolto Oy H2O KP24 Kauko Palola: Puhdasta vettä, skool Kajaanintien risteyksessä kohti Lohtajaa ja Kälviää luikerteli syksyllä satojen muoviputkien nauha. Tekeillä oli jotain ainutkertaista keskipohjalaisen ympäristörakentamisen historiassa. Ruuhkaisen Kajaanintien risteykseen rakennettavasta eritasoliittymästä ei ollut kyse, Kokkolan Vesi valmisteli juomaveden ohjaamista Lohtajalta kaupunkilaisille. Mieluusti Kajaanintietä pitkin Kokkolaan suunnistavat työmatkalaiset olisivat ottaneet vastaan tuon toisenkin projektin. Työpäivä pitenee pahimmillaan puoli tuntia risteyksen aamuruuhkassa. Kokkolalaisille halutaan turvata puhdas juomavesi. Alkuperäinen suunnitelma oli johtaa vettä Karhinkankaalta, samalla ruokahalu (vai pitäisikö sanoa juomahalu) kasvoi. Lohtajan pohjavesivarat ovat niin lähellä merta, että niiden jalostaminen tavallisesta erinomaiseksi vaatii kemikaaleja ja työtä. Siksi nyt tähytäänkin jo Kannuksen puhtaille vesilähteille. Toholammilla tosin tiedettiin jo eviljo-kiertueella, että piakkoin Kokkola saisi vetensä Toholammilta Syrinharjun lähteistä. Se on Unescon mukaan maailman puhtainta vettä. Syrinharjussa vettä riittää, lähteissä vesi uusiutuu koko ajan ja yli pulppuava vesi valuu Lestinjokeen. Samoilta lähteiltä vie lampilaisyritys joka vuosi yli 50 miljoonaa litraa lähdevesituotteita maailmalle. Olemme Keski-Pohjanmaalla tottuneet puhtaaseen juomaveteen. Maailmalla ei tilanne ole likimainkaan yhtä hyvä. Olemme etuoikeutettuja tulipa vesi Karhinkankaalta, Kannuksesta tai Toholammilta. Kehittyvissä maissa vesihuolto on vähiten kehittynyt tai sitten ympäristön saastuminen on turmellut vesijohtoveden tulevaisuuden. Pariisissa hörpitään Vossin, Evianin tai Perrierin lähdevesiä joiden hinta on iäkkään skottiviskin luokkaa. Meille puhdas juomavesi on itsestään selvyys. Maailma romahtaa niskaan jos vesilaitoksella sattuu tulipalo tai puhdistamon veteen sekoittuu jäte- tai tulvavettä. Skoolataan maakunnan vesityömaille ja puhtaalle vedelle! Kirjoittaja on Keskipohjanmaan päätoimittaja