VUOSIKERTOMUS. Tapahtumia vuodelta 2009

Transkriptio

1 Toholammin Vesihuolto Oy H2O 1 VUOSIKERTOMUS Tapahtumia vuodelta 2009 Kansainvälinen finanssikriisi on heilutellut maan taloutta toimintavuonna. Vaikutukset alueellamme ovat tosin jääneet hyvin pieniksi. Yleinen työttömyyden kasvukaan ei ole näkynyt alueellamme. Kuntatalouden kireät ajat ovat heijastuneet myös kunnallisille vesihuoltolaitoksille. Kireiden aikojen ennustetaan jatkuvan vielä ainakin vuoden 2010 ajan. Itsenäisenä laitoksena jäänemme näiden ennusteiden ulkopuolelle. Kuntien määrä väheni 67:llä vuonna 2009, mutta vuonna 2010 vauhti hieman hiipui. Meidänkin länsirajallemme syntyi pinta-alaltaan suuri kaupunki, ja nyt meidän on helpompi käydä kaupungissa vaikkapa marjassa. Kaupungin sisään jäi mm Kälviän vesiosuuskunta ja Lohtajan vesihuolto Oy jotka edelleen toimivat itsenäisinä. Vesi- ja Viemärilaitosyhdistys on aktiivisesti ollut ajamassa pieniä laitoksia yhteen. Pääkaupunkiseudulla ei paljon kätilöitä tarvittu kun poliittiset päättäjät päättivät yhdistää Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vesihuoltopalvelut. Uusi HSY Vesi vastaa lähes neljäsosasta koko maan vesihuoltopalveluista. Vaikka alue ei ole kovin suuri saattaa esimerkiksi liikkuminen äärialueille olla liikenteellisesti vaikeaa. Vesihuollon pienetkin toimintahäiriöt ovat Nokian jälkeen ylittäneet uutiskynnyksen. Laitoksilla onkin panostettu omaan tiedottamiseen etenkin toimintahäiriön sattuessa. Myös asiakkaiden vastuuta oman kiinteistön vesilaitteiden toimivuudesta tulisi korostaa. Vesihuoltolain tarkistamistyö jatkui koko vuoden ja valmistelua tekevä työryhmä sai jatkoaikaa saakka. Alaa koskevassa sääntelyssä on tulossa muitakin uudistuksia lähiaikoina. Ilmastonmuutos on ollut vuoden 2009 aikana ympäristökeskustelun kesto aiheita. Liekö keskustelu vaikuttanut kun loppuvuosi 2009 ja alkuvuosi 2010 ovat olleet edellisvuosia huomattavasti kylmempiä. Uutisten mukaan on ilmasto kuitenkin lämmennyt vaikka ilma onkin jäähtynyt. Kukahan tämän yhtälön meille oikein selittäisi oikein? Valtion aluehallinnon uudistus astui voimaan vuoden 2010 alusta. Alueelliset ympäristökeskukset muuttuivat ELY keskuksiksi. Erityisen kuuma asia oli Keski-Pohjanmaalla. Toiveistamme huolimatta meidät jätettiin Vaasan helmoihin ja vasta vuoden päästä luvattiin suunnaksi pohjoinen. Jää nähtäväksi voimmeko tähän lupaukseen luottaa vai viekö vähemmistö jälleen meitä.

2 Toholammin Vesihuolto Oy H2O 2 1 TOHOLAMMIN VESIHUOLTO Oy:n VUOSI 2009 Toimintavuosi oli Toholammin Vesihuolto Oy:n 44. Toimintavuoden tapahtumat painottuivat suurelta osin henkilöstöön. Pitkäaikainen laitosmies Hannu Kivimaa lähti yrittäjäksi syksyllä ja jätti miehen mentävän aukon Toholammin Vesihuolto Oy:n vahvuuteen. Tosin hänen yritykseltään on ostettu palveluita myös loppuvuonna. Uuden toimitusjohtajan valintaprosessi käynnistyi kertomusvuonna. Seuraajaksi valittu Vesa Lintilä aloittaa työt vuoden 2010 alusta käyttöpäällikkönä. Hän siirtyy toimitusjohtajaksi vuoden 2011alusta nykyisen toimitusjohtajan jäädessä eläkkeelle. Lähes kymmenen vuotta palvellut huoltoauto vaihtui uuteen toimintavuonna. Auto sai myös kylkeensä tohovesi.fi teippaukset merkiksi uusista nettisivuistamme. Nettisivut ovat palvelleet hyvin tiedottamisessa ja mm vesimittarilukemien ilmoituksessa ja lukemia saapuikin runsaasti uutta reittiä. Pohjavesipinnat jäivät edellisvuotta alhaisemmiksi, mutta olivat kuitenkin huomattavasti talven 2007 tasoja ylempänä. 1.1 Verkosto ja valvonta Verkostossa ei merkittävää muutosta tapahtunut. Runkojohtoa jouduttiin siirtämään K-Marketin ja Pesäpuun rakennusten alta. Uusi talousveden valvontatutkimusohjelma valmistui vuosille Länsi-Suomen Ympäristökeskus hyväksyi joulukuussa vedenottamoiden tarkkailuohjelman päivityksen Syrinharjun pohjavesialueelle. 1.2 Vedenottamot ja kiinteistöt Tarkkailuohjelman päivitys lisää merkittävästi sekä pinnankorkeuden että vedenlaadun valvontaa pohjavesialueella. Ohjelman toteuttaminen on ehtona uudelle soranottomaan vedenottamolle, jonka rakentaminen on toteutettava kevääseen 2012 mennessä. 1.3 Kalusto Näkyvä hankinta on uusi huoltoauto. Sen kokoluokka ja merkki säilyi ennallaan, ja se palvellee moninaisissa tehtävissä seuraavat kymmenen vuotta. Uutena varusteena on invertteri, jolla saadaan auton akusta 240 V virtaa tilapäiseen tarpeeseen. 1.4 Toimisto Nettisivujen valmistuminen antaa uutta näkyvyyttä ja avoimuutta laitoksen toiminnasta, ja käyttäjiäkin ilmeisesti on vesimittarilukemien suuresta ilmoitusmäärästä päätellen. EU:n myötä pankkipalvelumme ovat menossa huonompaan suuntaan mm suoravelotuksissa ja aiheuttavat lisätöitä yrityksille.

3 Toholammin Vesihuolto Oy H2O 3 2 HALLINTO 2.1 Osakkaat Kertomusvuoden lopussa oli osakasmäärä Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidettiin Ritjan Keitaassa Osakkeenomistajia oli paikalla kahdeksan henkilöä. Hallituksen erovuoroiset jäsenet Aaro Marjakangas, Paavo Hylkilä ja Esa Kangasvieri valittiin uudelleen. Erovuorossa ollut varajäsen Sisko Kleemola valittiin uudelleen. Tilintarkastajiksi vuodelle 2010 valittiin Mikko Annala ja Osmo Oravala, varalle Ritva Laakso ja Ritva Ahola-Heinonen 2.3 Hallitus Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kahdeksan kertaa. Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Varajäsen Varajäsen Aaro Marjakangas Seppo Lappi Sakari Hukari Paavo Hylkilä Esa Kangasvieri Sisko Kleemola Jaakko Korkala Sihteerinä ja asioiden esittelijänä on hallituksen kokouksissa toiminut toimitusjohtaja Jukka Salo. 2.4 Tilintarkastajat Valittuina tilintarkastajina toimivat Mikko Annala ja Osmo Oravala

4 Toholammin Vesihuolto Oy H2O Henkilökunta Toimitusjohtaja Jukka Salo alk. Laitosmies Hannu Kivimaa Asentaja Mikko Pelkonen alk. Kertomusvuonna maksetut palkat ja palkkiot yht ,92. ( ,46 v-08) 2.6 Konsultointi Pohjavedenottoalueen tarkkailuohjelman laadinnassa on käytetty asiantuntijoita Ramboll Finland Oy:n Seinäjoen toimistolta. 2.7 Valvonta Länsi- Suomen ympäristökeskus on hoitanut valtion viranomaisvalvontaa. Vaasan toimipisteestä on tehtävässä vesihuoltopäällikkö Jyrki Palomäki. Talousveden valvontatutkimus ohjelman mukaiset näytteet on tutkinut Maintpartner Oy Laboratorio- ja ympäristöpalvelut Kokkolasta. 3 ASIAKKAAT 3.1 Alueet liittym. ja mittaus Alue Alue Liittymiä Mittauspisteitä 1 Kaava-alue eteläpuoli Kaava-alue pohjapuoli Pohjapuoli kk-riuttanen Eteläpuoli kk-riuttanen Eteläpuoli kk-toristaja Pohjapuoli kk-isokangas Eteläpuoli Toristaja-Syri Pohjapuoli Isokangas-Syri Yhteensä Uusia liittymissopimuksia tehtiin 15 kappaletta, ja lisäliittymiä 1 kpl.

5 Toholammin Vesihuolto Oy H2O 5 4 VEDENHANKINTA JA MYYNTI 4.1 Veden hankinta /09 m3 m3 m3 m3 m3 Multilan ottamo Vesilän ottamo Soralan ottamo Yhteensä Yht. m3/d Hankittu vesi Muutos 07/08-4,2% 08/09 +3,4% Vedenhankinta kuukausittain m3/d Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Sorala Vesilä Multila Yht Veden myynti m3/vuosi /09 Yhteensä Yht. m3 / d Myyty vesi Muutos 07/08-4,6% 08/09 +3,3% Verkostohäviö Vuonna ,5% ,4%

6 Toholammin Vesihuolto Oy H2O 6 Kulutuksen jakautuminen ja muutokset eri kuluttajien välillä /09 m3 m3 m3 muutos muutos % Normaali kulutus ,0 Valio Oy ,2 OSK Maitokolmio ,6 Syrin vesiyhtymä ,6 Määtälän-Kiviahon Vy ,1 Sopimus as. Syrissä ,1 Syri Arvo, Erkki, ja Esa ,5 Kannuksen VO ,8 Preformia Oy ,6 Yhteensä ,4 Kulutuksen jakautuminen asiakkaittain. OSK Maitokolmio 9 % Syri, Kannus, Preformia Ym 7 % Valio Oy 30 % Normaali kulutus 54 %

7 Toholammin Vesihuolto Oy H2O 7 Kulutuksen jakautuminen kiinteistötyypeittäin. Kiinteistötyyppi Kulutuspisteitä kpl Kulutus m3/vuosi Omakutitalot Rivitalot Karjataloudet Liike-ja palvelu rakennukset Teollisuus Vapaa-ajan as. autiotalot Tukkuvesi Yhteensä Kulutuksen jakautuminen kiinteistötyypeittäin. Liike-ja palv.rak. 4 % Rivitalot 5 % Omakotitalot 14 % Vapaa-ajan as autiot. 0 % Tukkuvesi 2 % Teollisuus 47 % Karjatilat 28 % 4.3 Kuluttajamaksut Kuluttajamaksut nousivat kertomusvuoden alusta. Normaali kulutusmaksu oli 0,48 /m3 ja perusmaksu 2 kuukaudessa. Vesimaksutulot käyttömaksuista olivat ( v-08) ja veden kuluttajamaksun keskihinta oli 0,419 /m3 (0,364 v-08). Esitettyihin kuluttajamaksuihin lisätään arvonlisävero. 4.4 Liittymismaksut Liittymismaksut olivat ennallaan ( neliökerroin oli 1,15 ) Liittymismaksutulot olivat (21569 v -08)

8 Toholammin Vesihuolto Oy H2O Talous Pitkäaikaisen vieraan pääoman kehitys tuhatta Vuodesta 2004 alkaen ovat liittymismaksut palautuskelpoisia ja vierasta pääomaa. Toimintavuoden investoinnit: 39708,33 Toimintavuoden poistot: 44731, Vuosivoiton käyttäminen Vieras p Liikev Hallitus esittää tilikauden voiton 24020,74 siirtämistä voitto ja tappiotilille. 5 POHJAVEDET 5.1 Pohjavesivarat ja tarkkailu Toholammin Vesihuolto Oy: llä on Syrinharjun pohjavesialueella yhteensä 2700 m3 /d ottoluvat. lupa m3/d otto m3/d Multilan vedenottamo Vesilän vedenottamo Soralan vedenottamo Soralan uusi vedenottamo Yhteensä Pohjavesien tarkkailu tapahtuu kaksi kertaa kuukaudessa suoritettavilla mittauksilla. Tarkkailutiedot kerätään vuosittain ja toimitetaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen käyttöön.

9 Toholammin Vesihuolto Oy H2O 9 6 JAKELUJÄRJESTELMÄ 6.1 Syri Kalkkikivialkalointilaitoksessa on kivitilaa 250 m3, jonka vesitilavuus on noin 100 m3. Alkaloinnin jälkeen on 200 m3:n alasäiliö. Multilan vedenottamolta pumpataan vettä tasaisesti n 40 m3/h. Alasäiliön pinnankorkeus ohjaa Vesilän ja Soralan lisävedenottoa. Keskimääräinen viipymä kalkkikivialkaloinnissa on noin 1,5 tuntia, jolloin PH on kohonnut raakaveden 6,4-6,9: stä noin 8:aan. Lähtevä vesi UV steriloidaan. Syristä vesi pumpataan kahta syöttöjohtoa pitkin kohti kirkonkylää. Ohjausta varten on varastossa taajuusmuuttaja, joka on vaihtokelpoinen myös kirkonkylän laitteen kanssa. Syrinkylää varten on oma painepiiri. Sähkönsaanti Syrin pumppaamolle on varmistettu varavoimakoneella. 6.2 Kirkonkylä Kirkonkylän pumppaamon yhteydessä on 1500 m3 alasäiliö, joka toimii huippujen tasaajana ja varavesisäiliönä. Automatiikan ansiosta voidaan säiliön täyttö suorittaa silloin kun kulutus on pieni. Näin hyödynnetään Syristä tuleva paine mahdollisimman tarkkaan. Pumppaamolta vesi jaetaan kahteen painepiiriin, toinen asutuksen ja toinen Valion ja Maitokolmion käyttöön. Toisella taajuusmuuttajalla on varakäyttö, joka häiriön sattuessa ohittaa automatiikan. Valion tehtaalla on yhteensä neljän kuutiometrin painesäiliöt paineiskuja tasaamassa. 6.3 Valvomo Keskitettyä automaatiojärjestelmää ohjataan pääasiassa hallille sijoitetusta valvomosta. Valvomosta on radioverkkoyhteys Kirkkotielle, Pöllään, Syriin, Soralaan ja Vesilään. Radioverkossa on lisäksi toistinasema Lehtolassa. Käytössä on myös kannettava ATK laitteisto, jolla saadaan yhteys puhelinverkon kautta valvomoon ja tarvittaessa GSM Data liittymällä myös maastosta valvomoon. Järjestelmä suorittaa tarvittavat hälytykset, joista välittömiä toimenpiteitä vaativat siirtyvät tekstiviestinä päivystäjän kännykkään. Hälytys tapahtuu myös valvomon kaatumisesta. 6.4 Verkosto Verkoston pituus kertomusvuoden alussa oli Verkostoa uusittiin Uutta johtoa rakennettiin Verkoston pituus kertomusvuoden lopussa on Verkoston pituuteen sisältyy talojohtoa noin m 158 m 1639 m m m

10 Toholammin Vesihuolto Oy H2O 10 7 MUUTA 7.1 Arvoisa Asiakas Lamasta lamaan. Toimintavuosi oli 44.ja allekirjoittaneen 17. ja näillä näkymin toiseksi viimeinen. Onkin syytä nyt kun kirjoittanen viimeistä vuosikertomustani katsoa vähän taaksepäin. Ensimmäisenä päätoimisena vetäjänä tulin vesimittarin toiselta puolelta. Tuolloin Toholammin Vesihuolto Oy tuntui jo hyvin iäkkäältä firmalta. Nyt jos tehdyt suunnitelmat toteutuvat kattaa vetoaikaani laitoksen historiasta 40 prosentin osuuden. Tuota ei uskoisi todeksi ilman laskukonetta, niin on tuo ajan kuluminen arvaamatonta. Alussa vesimittarin tällä puolella tuntui hiukan tuuliselta, mutta myrskyn jälkeenhän tulee yleensä pouta. Tehtävää vastaanotettaessa elettiin laman aikaa ja tätä kirjoitettaessa olemme samassa tilanteessa. Toholammilla tosin lama näkyy parhaiten TV uutisissa. Kauan ei lamaa ihmetelty, kun valtiovalta oli jo päättänyt arvonlisäveroon siirtymisestä ja sen ulottamisesta myös talousveteen. Joitakin hankintoja täytyi tehdä aikailematta. Kokeet kalkkikivellä veden PH:n nostamiseksi oli jo Syrissä tehty ja suunnittelu sen toteuttamiseksi alkoi saman tien vuonna Seuraavana vuonna alkoi rakentaminen ja näin vihreäksi värjäytyvät kaakelit, altaat ja hiukset jäivät historiaan ja samalla kupariputkien reikiintyminen tyrehtyi. Myös pumppaamot saneerattiin ja saatiin kaukovalvonnan piiriin. Työmaakokoukset olivat tuttuja ja nyt vain oli siirrytty toiselle puolelle pöytää. Runkovesijohtojen venttiilien vaihtoa tehtiin koko ajan, kesällä ja kylällä pääosin yöllä. Osuuskunta Maitokolmiolle tehtiin uusi syöttöjohto ja Kerttulasta Maunuun uusi joen alitus. Yhdysjohdolla Riuttasesta Kannuksen vesiosuuskunnan verkkoon tehtiin historiaa, onhan tuon pitäjänrajan puhkaiseminen ollut aina niin vaikeaa. Vaiheittain rakennettiin taajaman alueella yhdysjohtoja ja viimeksi pohjapuolen runko Alangolta Riuttaseen. Näin on saatu pääosa asiakkaista rengasjohdon piiriin, eli vesi johdetaan kahta kautta ja katkot saadaan rajattua pienemmille alueille. Myös pahimpia vuotopaikoille on putket kokonaan uusittu. Sähkön saanti on turvattu varavoimakoneella ja veden laatu UV steriloinnilla. Muutoksia on lakiin, asetuksiin ja ohjeisiin tullut niin paljon ettei niiden luettelemiseen päivä riitä. Vauhti on vain viime vuosina kiihtynyt, enkä usko että se tyrehtyisi, niin monta asiaa on valmistelun alla tälläkin hetkellä. Muutoksista osa tulee EU:sta ja osa on kotikutoisia. Perusasia on kuitenkin pysynyt ennallaan, eli toimittaa asiakkaille hyvälaatuista talousvettä häiriöttömästi 8760 tuntia joka vuosi ja edelleen alle puoleen maan keskihinnasta. Ja onhan sitä toimitettukin yli 10 miljoonaa kuutiota vuosien aikana. Valmiiksi ei laitosta kuitenkaan saatu, paljon jää tekemistä vielä seuraajallekin. Toholammin Vesihuolto Oy Jukka Salo Liitteet. Tuloslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilintarkastuskertomus