KEMIJÄRVEN. Kemijärven varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys KAUPUNKI. Karjalainen Marja-Leena Kemijärvi

Transkriptio

1 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Kemijärven varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys Karjalainen Marja-Leena Kemijärvi

2 1 Sisällys 1. JOHDANTO VARHAISKASVATUKSEN PALVELUVERKKOSELVITYKSEN TAVOITE VARHAISKASVATUKSEN PERUSTEHTÄVÄ VARHAISKASVATUSLAIN TUOMAT MUUTOKSET JA TULEVAISUUDEN VAATIMUKSET VARHAISKASVATUKSEN NYKYTILANNE Palvelurakenne Henkilöstö Lapsi- ja henkilöstömäärä yksiköittäin ( ) LAPSIMÄÄRÄN KEHITYS JA VARHAISKASVATUKSESSA OLEVAT LAPSET VÄKILUVUN KEHITYS VARHAISKASVATUKSEN KUSTANNUKSET VARHAISKASVATUSTOIMINNAN HAASTEITA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Vastaaminen varhaiskasvatuksen lisääntyvään tarpeeseen Vuosina Vuosina Ennallaan Vähenevä Vuorohoito YHTEENVETO... 14

3 2 1. JOHDANTO Kemijärven kaupunginhallitus on antanut varhaiskasvatuspalveluille tehtäväksi selvittää varhaiskasvatuksen tarve tilanteissa, joissa palvelujen kysyntä säilyy ennallaan, lisääntyy tai vähenee. Palveluverkkoselvityksessä asiaa on tarkasteltu toiminnallisten ratkaisujen lisäksi henkilöstöresurssin ja päiväkotitilojen näkökulmasta. Selvitys on tehty myös vuorohoidon järjestämisen osalta. Selvitystehtävään on asetettu työryhmä, jonka tehtävänä oli laatia pyydetty selvitys. Työryhmään kuuluvat vastaavat lastentarhanopettajat Sinikka Lampela, Elina Paananen ja Helena Ruha, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Kristiina Lautamo, Isokylän koulun rehtori Heidi Laukkanen sekä varhaiskasvatuspäällikkö Marja-Leena Karjalainen, joka toimi työryhmän vastuuhenkilönä. Lisäksi tehtiin yhteistyötä teknisen palveluiden, äitiys- ja lastenneuvolan henkilöstön kanssa. 2. VARHAISKASVATUKSEN PALVELUVERKKOSELVITYKSEN TAVOITE Varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvityksen tavoitteena on aikaansaada selvitys Kemijärven kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen laajuudesta, tilantarpeesta, toimitilojen sijoittumisesta, henkilöstön tarpeesta sekä suunnitella tulevaisuuden palveluja perheiden tarpeita vastaavaksi sekä varmistaa toimivat ja terveelliset tilat. Varhaiskasvatuksen toimintaympäristön muutokset pitkällä aikavälillä eivät ole palveluverkkoselvityksessä tiedossa, koska niiden tarkka ennustaminen ei ole mahdollista. Varhaiskasvatuksen palveluverkko selvitys on tehty vuosille VARHAISKASVATUKSEN PERUSTEHTÄVÄ Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatus on lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä palvelu. Varhaiskasvatuksessa opitut tiedot ja taidot vahvistavat lasten osallisuutta sekä aktiivista toimijuutta yhteiskunnassa. Lisäksi varhaiskasvatus tukee huoltajia kasvatustyössä sekä mahdollistaa heidän osallistumisensa työelämään tai opiskeluun. Kunta on velvollinen järjestämään varhaiskasvatusta niin laajasti ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa on tarvetta. Laissa säädetty lapsen oikeus varhaiskasvatukseen koskee päiväkodissa tai perhepäivähoidossa annettavaa varhaiskasvatusta. Kunnan on velvollisuus järjestää lapselle varhaiskasvatuspaikka kahden (2) viikon kuluessa hakemuksen jättämisestä, mikäli tarve on huoltajan työn tai opiskelun vuoksi. Silloin kun varhaiskasvatuspaikkaa haetaan muun kuin työn tai opiskelun vuoksi, kunnan on järjestettävä paikka neljän (4) kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Varhaiskasvatuksessa noudatetaan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettuja säädöksiä. Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet perustuvat Suomen perustuslakiin, päivähoidosta annettuun asetukseen sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Varhaiskasvatukseen sovelletaan myös soveltuvin osin säännöksiä sosiaalihuollosta sekä hallintolakia ja lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016, määräykset ja ohjeet 2016:17), Varhaiskasvatuslaki mom. (580/2015), Varhaiskasvatuslaki 10 (909/2012), Asetus lasten päivähoidosta (239/1973), Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) 7-8, 10, ja Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöstöstä (817/ ja 8, Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) sekä Hallintolaki (434/2003)

4 3 Kunta on velvollinen järjestämään esiopetusta alueellaan asuville lapsille oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna. Vanhemman tai huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet perustuvat Suomen perustuslakiin, perusopetuslakiin ja asetukseen ja sen nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen, oppilas ja opiskelijahuoltolakiin sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Esiopetus kestää yhden lukuvuoden ja sitä annetaan vähintään 700 tuntia. Esiopetusta järjestettäessä otetaan huomioon, että opetukseen osallistuvilla on mahdollisuus käyttää muita varhaiskasvatuspalveluja työn, opiskelun tai lapsen tuen tarpeen vuoksi. (Perusopetuslaki (628/ 1998) 9 2 mom., Varhaiskasvatuslaki 11 a 1 mom. (580/2015) 4. VARHAISKASVATUSLAIN TUOMAT MUUTOKSET JA TULEVAISUUDEN VAATIMUKSET Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan Laissa säädetään ennen kaikkea lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuslain 5 a :n mukaan lapsiryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodin yhdessä lapsiryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Tämän mukaan päiväkodeissa tulee olla kaikkina toimintapäivinä käytettävissä vähintään suhdeluvun edellyttämä henkilöstöresurssi. Varhaiskasvatuslakiin lisättiin uusi säännös lapsen ja vanhemman osallisuudesta (7 b ) Tämän mukaan lapsen varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteuttaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla. Uutena säännöksenä varhaiskasvatuksen järjestäjälle on säädetty velvoite arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toiminnan arviointiin. Varhaiskasvatuksen arviointi tulee osaksi kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toimintaa. Opetushallituksen määräyksen (39/011/2016) mukaan kuntien on laadittava paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma, jonka tulee noudattaa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2016 määräyksiä. Määräyksen mukaan kunta ei voi jättää noudattamatta tätä määräystä tai poiketa siitä. Subjektiivisen oikeuden muutos ja lasten ja kasvattajien määrän suhdetta koskeva laki tuli voimaan Laki antoi kunnille mahdollisuuden rajata varhaiskasvatusoikeutta enintään 20h/ viikossa sekä nostaa lapsen ja kasvattajan välistä suhdelukua yli 3- vuotiaiden osalta 1/7:stä 1/8:aan. Kelpoisuuksiin tuli asetusmuutos (6 ) siten, että päiväkodissa tulee vähintään joka kolmannella hoito- ja kasvatustehtävissä toimivalla olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain, sellaisena kuin se on , 7 säädetty ammatillinen kelpoisuus ja muilla hoito- ja kasvatustehtävissä toimivilla 8 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus. Kemijärven kaupunginhallitus on kokouksessaan ( ) päättänyt, että päiväkotien lapsiryhmien yli 3- vuotiaiden lasten ja kasvattajien välistä suhdelukua ei muuteta nykyisestä seitsemästä lapsesta kahdeksaan lapseen.

5 4 Sivistyslautakunta on kokouksessaan ( , 59) päättänyt, että lapsella on oikeus varhaiskasvatuspaikkaan myös silloin kun se on kokonaisuutena tarkastellen lapsen edun mukaista. Kemijärven varhaiskasvatuspalveluissa lain ja asetuksen (6 ) vaatimaan velvoitteeseen on vastattu rekrytoimalla lastentarhanopettajat päiväkotien alle kolmevuotiaiden lasten ryhmiin. (Sivistyslautakunta , 31) 5. VARHAISKASVATUKSEN NYKYTILANNE Kemijärven kaupungissa varhaiskasvatuspalveluja järjestetään päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodissa ja perhepäivähoidossa. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjestetään päiväkodeissa sekä Särkelän koulun yhteydessä. Varhaiskasvatuspalvelut vastaa myös aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Toimintaa järjestetään Hillatien, Särkelän ja Isokylän kouluilla sekä aamutoimintana päiväkodeissa ja yhdellä koululla. Vuorohoito on keskitetty Särkelän ja Jyvälänpuiston päiväkoteihin. Varhaiskasvatuspalveluiden toiminta ajat määritellään perheiden palvelutarpeiden mukaisesti kuten varhaiskasvatuslaki velvoittaa kuntia tekemään. Palvelut toimivat pääosin arkisin päiväaikaan, mutta työelämän muutosten vuoksi ilta-, viikonloppu ja yöhoidon tarpeet ovat lisääntyneet. Varhaiskasvatuksessa on ollut toimintakaudella palvelutarpeen kasvavaa kysyntää ja tarve on edelleen jatkuvaa. Varhaiskasvatuksen kysyntää on ollut etenkin alle kolmevuotiaiden lasten osalta. Työelämän muutokset sekä lapsiperheiden paikkakunnalle muutto ovat lisänneet kysyntää sekä myös vuorohoidon tarvetta. Paikkakunnalle muuttavat lapsiperheet valitsevat useimmiten tulevan asuinalueen sen mukaisesti, minkä kaupungin alueen päiväkodissa on tarjolla lasten varhaiskasvatuspaikka Palvelurakenne Kemijärven kaupungin nykyinen päiväkotiverkko käsittää kolme päiväkotia, yhden kotona työskentelevän perhepäivähoitajan sekä yhden ryhmäperhepäiväkodin, joka saadaan käyttöön 12/16 tai 1/17. Pyhätunturilla asuu kemijärveläisiä perheitä, joilla on päivähoidon tarve lähiaikoina. Tähän tarpeeseen vastaamisessa on tehty alustava yhteinen suunnitelma Pelkosenniemen varhaiskasvatuksen ja sivistyspalvelujen kanssa. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on lisääntynyt vuoden 2016 aikana. Tähän on vaikuttanut varhaiskasvatustarpeiden kasvu sekä varhaiskasvatuslain ja asetuksen (6 ) vaatima velvoite siitä, että, päiväkodissa tulee vähintään joka kolmannella hoito- ja kasvatustehtävissä olevalla henkilöllä olla lastentarhanopettajan kelpoisuus. 5.2 Henkilöstö Varhaiskasvatuspäällikkö Varhaiskasvatuspäällikkö toimii varhaiskasvatuspalvelujen tulosalueen johtajana. Varhaiskasvatuspäällikön tehtäviin kuuluvat hallinnollinen johtaminen, talous- ja henkilöstöhallinto sekä toiminnan pedagoginen johtaminen. Tehtäviin kuuluvat myös laadukkaiden

6 5 varhaiskasvatuspalveluiden varmistaminen ja kehittäminen yhteistyössä moniammatillisten sidosryhmien kanssa. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Varhaiskasvatuksen erityisopettaja toimii varhaiserityiskasvatuksen ja erityispedagogiikan asiantuntijana. Tehtäväkuvauksen mukaisesti hän osallistuu päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodissa ja tarvittaessa perhepäivähoidossa lapsiryhmien toimintaan sekä lasten tuen tarpeen arviointiin sekä tukitoimien suunnitteluun ja arviointiin. Tehtäviin kuuluvat lisäksi varhaiskasvatus ja esiopetushenkilöstön ohjaus, tukeminen ja konsultointi varhaiserityiskasvatukseen liittyvissä asioissa. Jyvälänpuiston päiväkoti Päiväkodissa toimii neljä (4) lapsiryhmää. Alle kolmevuotiaiden lasten ryhmä (12 paikkaa), vuotiaiden lasten ryhmä *(18 paikkaa) ja sisarusryhmä, jossa lapset 1-5 -vuotiaita (15 paikkaa) sekä esiopetusryhmä. *työntekijän osa-aikaeläke vaikuttaa lapsilukumäärään. Henkilöstörakenne: 1 vastaava lastentarhanopettaja 3,5 lastentarhanopettajaa, joista yksi toimii esiopetuksessa 6 päivähoitajaa, joista yksi toimii esiopetuksessa 1 perhepäivähoitaja, joka toimii vuorohoidossa Kallaan päiväkoti Päiväkodissa toimii neljä (4) lapsiryhmää. Alle kolmevuotiaiden lasten ryhmä (12 paikkaa), kaksi (2) 3-5 vuotiaiden lasten ryhmää (2x 21 paikkaa) sekä esiopetusryhmä. Henkilöstörakenne: 1 vastaava lastentarhanopettaja 3 lastentarhanopettajaa, joista yksi toimii esiopetuksessa 7 päivähoitajaa, joista yksi toimii esiopetuksessa 1 henkilökohtainen erityisavustaja Särkelän päiväkoti Päiväkodissa toimii neljä (4) lapsiryhmää. Alle kolmevuotiaiden lasten ryhmä (12 paikkaa), 3-4 vuotiaiden lasten ryhmä (21 paikkaa), 4-5- vuotiaiden lasten ryhmä (21 paikkaa) sekä esiopetusryhmä. Henkilöstörakenne: 1 vastaava lastentarhanopettaja 1 lastentarhanopettajaa, joista yksi toimii esiopetuksessa 7,5 päivähoitajaa, joista yksi vastaa vuorohoidon käytännön järjestelyistä sekä tekee myös vuorotyötä varhaiskasvatuksessa ja joista yksi toimii esiopetuksessa.

7 6 Metsämiehentien ryhmäperhepäiväkoti Ryhmäperhepäiväkodissa tulee toimimaan yksi ryhmä, johon voidaan sijoittaa12 lasta 1-5- vuotiaita lapsia. Henkilöstörakenne: 1 päivähoitaja 2 perhepäivähoitajaa Perhepäivähoito Omassa kodissa toimii yksi (1) perhepäivähoitaja Lapsilukumäärä; Neljä (4) lasta Aamu- ja iltapäivätoiminta Toimintaa järjestetään Hillatien, Särkelän ja Isokylän kouluilla sekä aamutoimintana myös päiväkodeissa. Isokylän koulussa aamutoiminnasta vastaavat koulunkäynninohjaajat. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat toimivat aamupäivisin päiväkotien lapsiryhmissä sekä vastaavat siellä aamupäivätoiminnasta. Henkilöstörakenne: 3 aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaa Lapsi- ja henkilöstömäärä yksiköittäin ( ) Päiväkoti Ryhmä Lapsimäärä Henkilöstömäärä Jyvälänpuisto * alle 3-vuotiaat perhepäivähoitaja 3-6-vuotiaat 26 7,5 + 0,5 aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja 1 perhehoitaja esiopetuksen osapäiväryhmä 10 1 (sisältyy edelliseen lukuun) 49 Särkelä alle 3-vuotiaat perhepäivähoitaja 3-6-vuotiaat 47 8,5 + 0,5 aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja+ 2 perhepäivähoitajaa 1 päivähoitaja ** esiopetuksen osapäiväryhmä 8 1 (sisältyy edelliseen lukuun 71 Kallaa alle 3-vuotiaat perhepäivähoitaja 9+0,5 aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja + 0,5 3-6-vuotiaat 45 perhepäivähoitaja

8 7 esiopetuksen osapäiväryhmä Esiopetus Kallaa 20 Jyvälä 19 1 (sisältyy edelliseen lukuun Sisältyy 3-6 vuotiaiden lukuun Sisältyy 3-6 vuotiaiden lukuun Sisältyy 3-6 vuotiaiden lukuun Särkelä 16 Perhepäivähoito 4 1 Aamu- ja iltapäivätoiminta 34 3 x 0.5 ohjaajaa *Päiväkodin toinen 3-5 vuotiaiden lapsiryhmä on muutettu alkaen 15- paikkaiseksi sisarusryhmäksi. Tästä muutoksesta johtuvilla sisäisillä järjestelyillä 3-5- vuotiaiden lapsiryhmä on täynnä (18 lasta). Sisarusryhmän paikat ovat täyttymässä siten, että vuoden 2017 tammikuusta alkaen paikat ovat täynnä. ** Päivähoitaja vastaa koko varhaiskasvatuksen vuorohoidon järjestämisestä ja on yksi vuorohoidon työntekijöistä. Toimii lapsiryhmässä päivisin silloin kun ei tee ilta,- yö tai viikonlopputyötä tai ole vuorotyöstä johtuvalla viikkovapaalla. Aamu- ja iltapäivätoiminnasta vastaavat ohjaajat toimivat aamupäivisin päiväkotiryhmissä avustavissa tehtävissä. Päiväkodeissa olevat perhepäivähoitajat kahta lukuun ottamatta toimivat vuorohoidon työntekijöinä sekä päiväkodeissa avustavissa tehtävissä. Varhaiskasvatuksen henkilöstömäärä on lisääntynyt vuodesta 2016 alkaen. Tähän on vaikuttanut lisääntyvään varhaiskasvatustarpeeseen vastaaminen sekä rekrytoimalla varhaiskasvatuslian- ja asetuksen velvoittamana lastentarhanopettajat päiväkotien alle kolmevuotiaiden lasten ryhmiin. Vuonna 2017 ei tapahdu eläköitymistä. Vuodesta 2018 eteenpäin jää eläkkeelle useampi lastentarhanopettaja ja päivähoitaja. Mikäli varhaiskasvatuspaikkojen tarve säilyy nykyisessä tilassa, eläköityvien tilalle joudutaan palkkaamaan kelpoisuusehdot täyttävät työntekijät. 6. LAPSIMÄÄRÄN KEHITYS JA VARHAISKASVATUKSESSA OLEVAT LAPSET Taulukko 3 alle 3v. alle 3v. 3-6v. 3-6v. Päivähoidossa Vuosi Kokopäivähoidossa osapäivähoidossa Kokopäivähoidossa osapäivähoidossa esiopetus olevat lapset

9 8 Päivähoidossa olevien lasten määrä vuosina esiopetus 3-6v. osapäivähoidossa 3-6v. Kokopäivähoidossa alle 3v. osapäivähoidossa alle 3v. Kokopäivähoidossa Lukuihin sisältyy myös aamu- ja iltapäivätoiminnassa olevat lapset. Varhaiskasvatuksessa olevien lasten lukumäärän vertailutilanne on Tämän jälkeen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen on välillä sijoitettu yksi (1) esioppilas ja kuusi (6) 1-5-vuotiasta lasta. Päiväkoteja on vuosina ollut viisi (5) ja kotona työskenteleviä perhepäivähoitajia kolme (3). Päiväkodeista on vähennetty Kuumaniemen ja Peurakadun päiväkodit Vuoden 2016 lapsilukumäärä on jo lähellä vuoden 2012 lukua, jolloin päiväkoteja oli kaksi enemmän. Tämä tarkoittaa sitä, että v olevat tilat olivat neliömääriltään riittävät lapsiryhmien käyttöön. Nykyiset tilat eivät ole riittävät nykyiselle lapsimäärälle. Taulukko 4. Lastenneuvolan tilasto vuosina syntyneistä lapsista Tilastoa ei voida suoraan verrata varhaiskasvatuspaikkaa tarvitsevien lasten määrään. Paikkaa tarvitsevien lasten määrään vaikuttaa syntyvyyden lisäksi seuraavat asiat: - vanhempien työllistyminen ja mahdolliset vanhempainvapaat - varhaiskasvatuspaikkaa tarvitsee usein myös perheen isompi sisarus tai sisarukset - paikkakunnalle muuttavat lapsiperheet

10 9 7. Väkiluvun kehitys Kemijärven kaupungin ikärakenne vuonna 2015 ja ennuste vuosille (31.12 ) Lähde:Tilastokeskus 2015 Ikäluokka Yhteensä Tilastokeskuksen taulukkoa ei voida suoraan tulkita 0-6- vuotiaiden lasten osalta. Taulukko 3:n mukaan v varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevien lasten lukumäärä on kasvanut verrattuna vuoteen VARHAISKASVATUKSEN KUSTANNUKSET Kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa maksut määräytyvät perheen koon ja tulojen perusteella prosenttiperusteisesti. Enimmillään maksu on 290 kuukaudessa ensimmäistä / nuorinta lasta kohden. Perheen toisesta kokopäivähoidossa olevasta lapsesta maksu on pääsääntöisesti sama kuin ensimmäisestä lapsesta kuitenkin niin, että maksun enimmäismäärä on 261 kuukaudessa. Kustakin seuraavasta lapsesta maksu on 20 % ensimmäisen lapsen maksusta. Osapäivämaksu on 60 prosenttia / enintään 5 h/pv ja 50 prosenttia / enintään 3 h/pv kokopäivämaksusta. Toimintakate/asukas( ) Toimintakate/hoitolapsi ( ) Hinta/ hoitopäivä ( ) , , , ,3 9. VARHAISKASVATUSTOIMINNAN HAASTEITA Perheiden tarpeet varhaiskasvatuspalveluihin muuttuvat muun muassa työllisyyden tai opiskelun johdosta, joten palvelujen mitoituksen ennakointi on haasteellista. Tämän takia ruuhkatilanteissa joudutaan tekemään väliaikaisia ja räätälöityjä ratkaisuja. Työelämän muutokset lisäävät myös vuorohoidon tarvetta.

11 10 Tulevaisuuden haasteet nousevat myös uuden varhaiskasvatuslain vaatimuksista. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan hoidon tarpeen muutosten myötä saattaa aiheuttaa sen, että päiväkodeissa joudutaan tekemään lapsiryhmissä tilapäisiä ylityksiä ja välillä voidaan joutua olemaan vajaakäytöllä. Kemijärven varhaiskasvatuksessa loma-aikoina lasten vähäisemmän hoidon tarpeen vuoksi päiväkoteja on yhdistetty niin, että palvelut saadaan tuotettua tehokkaasti ja taloudellisesti. Henkilökunnan tilapäistä sijaisten tarvetta on voitu vähentää erilaisilla sisäisillä järjestelyillä. Haasteeksi voi tulla myös lain 5 a, jonka mukaan päiväkodin yhdessä lapsiryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Tämän mukaan päiväkodeissa tulee olla kaikkina toimintapäivinä käytettävissä vähintään suhdeluvun edellyttämä henkilöstöresurssi, joka takaa sen, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Suhdeluvun ylittäminen ei voi olla päivittäistä, ei voi kestää koko hoitopäivän ajan, vaan se voi olla luonteeltaan lyhytaikaista. Päiväkodissa voi samaa paikkaa voi käyttää useampi lapsi, mutta lapsia ei voida sijoittaa samalle paikalle, jos lasten hoidontarve on samoina ajankohtina. Haasteena on myös se, että vapaita hoitopaikkoja tulisi olla tarjolla läpi toimintakauden. Tämä aiheuttaa sen, että välillä osassa päiväkotien lapsiryhmiä voidaan joutua olemaan vajaakäytöllä. Mikäli vapaita paikkoja ei ole tarjolla, joudutaan tekemään väliaikaisia ja räätälöityjä ratkaisuja. Nämä ratkaisut voi tulla kalliimmaksi kuin muutamat vapaana pidettävät varhaiskasvatuspaikat. Päiväkotien tilojen toimivuudesta on tehty keväällä 2016 selvitys yhteistyössä teknisten palveluiden ja ympäristöterveydenhuollon kanssa. Selvityksen mukaan nykyisten tilojen ahtauden ja riittämättömän ilmanvaihdon vuoksi lapsiryhmien kokoa päiväkodeissa ei voida kasvattaa. Tilojen ahtauden vuoksi ne eivät ole muunneltavissa nopeasti muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Muuhun kuin päiväkotirakentamiseen remontoidut kohteet eivät välttämättä sovellu päiväkodin toimiviksi tiloiksi. Tarpeen lisääntyessä joudutaan lisäämään myös kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön määrää. Haasteeksi voi tulla pätevän henkilöstön rekrytoiminen. 10. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Kallaan ja Isokylän alueelle on muuttanut lapsiperheitä vuoden 2016 aikana ja heidän lapsensa on sijoitettu Kallaan päiväkotiin mikä on lisännyt yhden päivähoitajan tarvetta. Esioppilaiden määrä vuosina säilyy suhteellisen samana, joten nyt käytössä olevat tilat ovat jatkossakin tarpeelliset. Esiopetuksen siirtäminen Isokylän koululle ei ole järkevä ratkaisu. Suurin osa esioppilaista tarvitsee esiopetuksen lisäksi ennen ja jälkeen esiopetusajan tapahtuvaa osapäivähoitoa. Päiväkodin yhteydessä tapahtuvassa toiminnassa osapäivähoito toteutuu muun päiväkodin henkilöstöllä yhdessä muiden lasten kanssa. Mikäli esiopetus siirtyisi koululle, jouduttaisiin palkkaamaan lisää yksi (1) päivähoitaja. Useimmilla esiopetuksessa olevilla lapsilla on nuorempi sisarus päiväkodissa. Vanhemmille tulisi kohtuuttoman pitkä kuljetusmatka, mikäli he kuljettaisivat sisaruksen Kallaan päiväkotiin ja esioppilaan Isokylän koululle. Tulevina vuosina tarvitaan nykyiset Särkelän päiväkodin varhaiskasvatuspaikat. Mikäli taas varhaiskasvatuspaikkaa tarvitsevien lasten määrä kaupungissa nousee huomattavasti, ei Särkelän päiväkodilla ole mahdollisuutta lisätä paikkoja, koska kiinteistössä ei ole laajentumismahdollisuutta. Esioppilaat jatkavat koulun tiloissa, kuten tähänkin asti.

12 11 Mikäli lapsimäärän vähenee koko kaupungissa, Särkelän päiväkotia tarvitaan kuitenkin sen sijainnin vuoksi. Jyvälänpuiston päiväkoti on sijainniltaan keskeisellä paikalla kaupungissa, joten päiväkotiin voidaan sijoittaa myös muiden asuinalueiden varhaiskasvatuspaikkaa tarvitsevia lapsia. Sisäisillä järjestelyillä muutettiin yksi lapsiryhmä sisarusryhmäksi, jotta saatiin lisää alle kolmevuotiaiden lasten varhaiskasvatuspaikkoja koko kaupungin tarpeeseen vastaamaan. Metsämiehentien ryhmäperhepäiväkodin muuttaminen päiväkodiksi 2 /3/2017 on välttämätöntä, jotta voidaan vastata varhaiskasvatuspaikkojen jo tiedossa olevaan tarpeeseen. Toiminta aloitetaan ryhmäperhepäiväkotina, koska sen perustaminen päiväkodiksi syksyllä 2016 ei olisi ollut mahdollista. Kelpoisuusvaatimusten mukaisesti päiväkodissa tulee olla lastentarhanopettaja. Rekrytointi ei olisi ollut mahdollista alkuperäisen yksikön käyttöönoton suunnitelman mukaisesti. Kunnallinen perhepäivähoito on hyvä ja toimiva varhaiskasvatuspalvelu. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa on yksi (1) kotonaan lapsia hoitava perhepäivähoitaja. Perhepäivänhoidon lisäämisen haasteena on saada palkattua työntekijöitä, joilla on kelpoisuusehdot täyttävä koulutus. Lisäksi lapsiryhmään voidaan sijoittaa KVTES:n palvelussuhteen ehtojen mukaisesti pääsääntöisesti lapsia, joilla on kokopäivänhoidon tarve ja vanhemmilla hyvin säännöllinen työaika. Tämä hankaloittaa varhaiskasvatuspaikkojen tarpeeseen vastaamisessa. Jyvälänpuiston päiväkodin esiopetusryhmän siirtäminen lähellä olevan Hillatien koululle antaisi lisätilaa nyt ahtaasti toimiville päiväkodin toisille lapsiryhmille. Mahdollisen muuton vuoksi päiväkodille ei lisättäisi varhaiskasvatuspaikkoja vaan tilat olisivat sitten niille asetettujen vaatimusten ja suositusten mukaiset. Tämän toteuttaminen vaatisi koululle lisärakentamista. Työryhmä esittää varhaiskasvatusverkoksi seuraavaa: 10.1 Vastaaminen varhaiskasvatuksen lisääntyvään tarpeeseen Varhaiskasvatuksessa on ollut toimintakaudella palvelutarpeen kasvavaa kysyntää ja tarve on edelleen jatkuvaa. Varhaiskasvatuksen kysyntää on ollut etenkin alle kolmevuotiaiden lasten osalta. Työelämän muutokset ovat lisänneet kysyntää sekä vuorohoidon tarvetta Vuosina Jyvälänpuiston päiväkodin yksi ryhmä on muutettu 11/2016 sisarusryhmäksi ja toiminta jatkuu näin myös toistaiseksi. Järjestely ei lisää henkilöstöresursseja. Järjestelyllä saadaan lisää alle kolmevuotiaiden lasten paikkoja mutta riskinä on yli kolmevuotiaiden lasten hoitopaikkojen väheneminen. Metsämiehentien ryhmäperhepäiväkoti muutetaan 02/ 03/ 2017, 21- paikkaiseksi päiväkodiksi, johon sijoitetaan 1-5- vuotiaita lapsia. Paikkoja saadaan lisää nykyiseen tilanteeseen yhdeksän (9). Tilat on remontoitu niin, että päiväkodiksi muuttaminen on toteutettavissa. Henkilöstöresurssin lisäyksenä tarvitaan yksi (1) lastentarhanopettaja ja kaksi (2) päivähoitajaa. Henkilöstöresurssi on

13 12 huomioitu v talousarviossa ja henkilöstösuunnitelmassa. Muut kustannukset eivät lisäänny, koska ryhmäperhepäiväkoti on jo remontoitu neliömääriltään ja ilmanvaihdoltaan päiväkodin tiloja. Pyhätunturilla asuu kemijärveläisiä perheitä, joilla on varhaiskasvatuksen tarve 1/ 2017 alkaen. Tähän tarpeeseen vastaamisessa on tehty alustava yhteinen suunnitelma Pelkosenniemen varhaiskasvatuksen ja sivistyspalvelujen kanssa. Suunnitelman mukaan alueelle perustetaan ryhmäperhepäiväkoti Vuosina Kallaan päiväkodin lapsimäärä on kasvanut vuosina Mikäli varhaiskasvatuksen tarve lisääntyy elinkeinoelämän muutosten myötä v. 2018/ 2019 aikana, niin remontoidaan päiväkodin kanssa samassa rakennuksessa olevat tilat, johon näin saadaan yksi 21-paikkainen lapsiryhmä 1-5- vuotiaille lapsille. Aluehallintoviraston sisäisessä tarkastuksessa työnantajalle annettiin toimintaohjeet koskien päiväkodin jakelukeittiötä. Tarkastuksen mukaan jakelukeittiö ei täytä työsuojelun vaatimuksia ergonomian, tilojen ahtauden ja riittämättömän ilmanvaihdon vuoksi. Remontoituihin tiloihin tulisi myös uusi jakelukeittiö, joka täyttäisi asetetut vaatimukset. Piha- alue on suunniteltu lasten tarpeisiin ja on riittävän tilava myös laajennuksen myötä. Riskinä on päiväkodin etäisyys kaupungin keskustasta, jolloin se ei välttämättä palvele koko kaupungin tarvetta. Mikäli varhaiskasvatuksen tarve on edelleen lisääntyvää elinkeinoelämän muutosten myötä vuosina vaihtoehdoiksi esitetään seuraavia toimenpiteitä: Ensisijaisesti esitetään Jyvälänpuiston päiväkodin laajentamista lisärakentamisella yhdellä 21- paikkaisella lapsiryhmällä. Tilat rakennetaan vastaamaan varhaiskasvatuslaissa asetettuja ohjeistuksia vastaaviksi. Lisäksi tiloja voidaan yhteiskäyttää nykyisen päiväkodin tilojen kanssa. Rakentamiskustannusten lisäksi tarvitaan henkilöstönä yksi (l) lastentarhanopettaja ja kaksi (2) päivähoitajaa. Mikäli varhaiskasvatuksen tarve lisääntyy edelleen v. 2020, vaihtoehtoina olisivat: Tehdään selvitys yksityisen päiväkodin perustamisesta kaupungin omien yksiköiden lisäksi. Yksityisten palveluntuottajien kanssa käytyjen alustavien keskustelujen mukaan päiväkodin perustamisen edellytyksenä olisi kolme (3) tai neljä (4) - ryhmäinen yksikkö, jossa lasten lukumäärä olisi lasta. Lisäksi kaupunki sitoutuisi useammaksi vuodeksi sopimukseen, jolla taataan lasten lukumäärän pysyminen sovitussa luvussa. Yksityisen palvelutuottajan kanssa tehtäisiin sopimus palvelusetelillä toimivasta päiväkodista. Yksityistä päiväkotia ei voida ottaa suunnitelmaan mukaan, ellei tiedossa ole heidän esittämänsä lapsimäärä (54-67) useiksi vuosiksi eteenpäin eli päiväkodilla ei voida ratkaista ennakoimattomia ja nopeita varhaiskasvatuspaikan tarpeita. Tarkastellaan myös ns. viipalepäiväkodin perustamista esimerkiksi Sepänmäen koulun pihaalueelle.

14 Ennallaan Uusia varhaiskasvatushakemuksia on tullut useita vuodelle Tarpeeseen pystytään vastaamaan muuttamalla Metsämiehentien ryhmäperhepäiväkoti päiväkodiksi sekä säilyttämällä Kallaan, Jyvälänpuiston sekä Särkelän päiväkodit nykyisissä toimintamuodoissa. Haasteeksi voi tulla kuitenkin se, että keskustan sekä Sipovaara - Isokylän alueella ei ole vapaita varhaiskasvatuspaikkoja ja kaikilla perheillä ei ole kuljetusmahdollisuutta Vähenevä Mikäli varhaiskasvatuspaikkojen tarve oleellisesti vähenee lähivuosina, niin tällöin suljetaan Metsämiehentien päiväkoti. Muut päiväkodit jatkavat toiminnassa. Mikäli Särkelän päiväkodin lapsimäärä vähenee huomattavan paljon, siirretään esiopetus päiväkodin tiloihin. Lasten vähenemisen myötä päiväkotien tilojen mitoitus olisi suositusten ja vaatimusten mukainen Vuorohoito Työelämän muutokset kuten kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen sekä hoiva- ja hoitotyön työpaikkojen lisääntyminen paikkakunnalla ovat lisänneet vuorohoidon tarvetta varhaiskasvatuksessa. Vuorohoidon tarvetta on iltaisin, viikonloppuisin ja öisin. Vuorohoidosta vastaavat päivähoitaja sekä päiväkodeissa työskentelevät perhepäivähoitajat. Tehtäväkuvauksista on kerrottu aiempana tässä selvityksessä. Toimintakaudella vuorohoito järjestettiin Särkelän päiväkodin tiloissa siten, että myös muiden päiväkotien vuorohoitoa tarvitsevat lapset olivat vuorohoitoa tarvitsevina päivinä oman päiväkotinsa lisäksi hoidossa myös Särkelän päiväkodissa alkaen vuorohoitoa tarvitsevien lasten määrä lisääntyi Jyvälänpuiston päiväkodissa. Lasten hoitoaikojen ja iän vuoksi (1-3v.) heidän vuorohoitonsa on täytynyt järjestää Jyvälänpuiston päiväkodille. Särkelän päiväkodilla jatkuu vuorohoito muiden lasten osalta entisen mallin mukaisesti Mikäli vuorohoidon tarve lisääntyy: Toimenpiteeksi ehdotetaan että Särkelän päiväkodin yksi lapsiryhmä muutetaan asteittain alkaen 1-5 vuotiaiden lasten vuorohoitoryhmäksi, johon pääosin sijoitetaan koko kaupungin vuorohoitoa tarvitsevat lapset. Poikkeuksena voi tulla tilanteita, joissa lasten kuljetus toiselta alueelta ei kuljetusvaikeuksien vuoksi onnistu. Haasteena tulee varhaiskasvatuspaikkojen väheneminen niiden lasten osalta, jotka tarvitsevat päivän aikana tapahtuvaa varhaiskasvatusta. Mikäli vuorohoidon tarve säilyy nykytilanteessa: Toimenpiteeksi ehdotetaan, että vuorohoitoa järjestetään kahdessa päiväkodissa kuten v tehdään. Vuorohoitoa on järjestetty sekä Jyvälänpuiston että Särkelän päiväkodeissa vuorohoidon tarpeen ja lasten iän mukaisesti. Haasteena on ollut vuorohoidon työntekijöiden riittävyys kahteen eri yksikköön samanaikaisesti.

15 14 Mikäli vuorohoidon tarve vähenee: Toimenpiteiksi ehdotetaan, että päiväkodit järjestävät vuorohoidon omissa yksiköissään ilman vuorohoidon henkilöstöä. Vuorohoidon henkilöstö vähenee eläköitymisen myötä sekä tehtävien uudelleen järjestelyillä. 11. YHTEENVETO Varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys on tehty vuosille Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan Laissa säädetään ennen kaikkea lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuslain 5 a :n mukaan lapsiryhmät tulee muodostaa ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestää siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Varhaiskasvatuksessa on ollut toimintakaudella palvelutarpeen kasvavaa kysyntää ja tarve on edelleen jatkuvaa. Varhaiskasvatuksen kysyntää on ollut etenkin alle kolmevuotiaiden lasten osalta. Perheiden tarpeet varhaiskasvatuspalveluihin muuttuvat muun muassa työllisyyden tai opiskelun johdosta, joten palvelujen mitoituksen ennakointi on haasteellista. Tämän takia ruuhkatilanteissa joudutaan tekemään väliaikaisia ja räätälöityjä ratkaisuja. Työelämän muutokset lisäävät myös vuorohoidon tarvetta. Vapaita varhaiskasvatuspaikkoja tulisi olla tarjolla läpi toimintakauden. Mikäli varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevien lasten määrä säilyy ennallaan vuosina varhaiskasvatuspalveluissa tarvitaan Kallaan, Jyvälänpuiston, Särkelän ja Metsämiehentien päiväkodit. Tarpeen kysynnän muutoksiin on selvityksessä toimenpide- ehdotukset. Keväällä 2016 tehdyn selvityksen mukaan nykyisten tilojen ahtauden ja riittämättömän ilmanvaihdon vuoksi lapsiryhmien kokoa päiväkodeissa ei voida kasvattaa. Tilojen ahtauden vuoksi ne eivät myöskään ole muunneltavissa muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Varhaiskasvatuspaikkojen tarpeen lisääntyessä joudutaan lisäämään myös kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön määrää. Haasteeksi voi tulla pätevän henkilöstön rekrytoiminen. Jyvälänpuiston päiväkodin yksi ryhmä on muutettu 11/2016 sisarusryhmäksi ja toiminta jatkuu näin myös toistaiseksi. Metsämiehentien ryhmäperhepäiväkoti muutetaan 02/03/2017, 21- paikkaiseksi päiväkodiksi, johon sijoitetaan 1-5- vuotiaita lapsia. Paikkoja saadaan lisää nykyiseen tilanteeseen yhdeksän (9). Esiopetuksessa olevien lasten määrä jatkuu samansuuruisena myös lähivuosina, joten esiopetusyksiköt säilyvät Kallaan päiväkodilla ja Särkelän koululla. Jyvälänpuiston päiväkodin esiopetuksen siirtyminen Hillatien koululle toisi lisätilaa päiväkodin muiden lapsiryhmien käyttöön. Tämän toteuttaminen vaatisi koululle lisärakentamista. Kunnallinen perhepäivähoito on hyvä ja toimiva varhaiskasvatuspalvelu. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa on yksi (1) kotonaan lapsia hoitava perhepäivähoitaja. Perhepäivänhoidon lisäämisen haasteena on saada palkattua työntekijöitä, joilla on kelpoisuusehdot täyttävä koulutus sekä KVTES:n palvelussuhteen ehdoista johtuvat asiat.

16 15 Pyhätunturilla asuu kemijärveläisiä perheitä, joilla on päivähoidon tarve 1/ 2017 alkaen. Tähän tarpeeseen vastaamisessa on tehty alustava yhteinen suunnitelma Pelkosenniemen varhaiskasvatuksen ja sivistyspalvelujen kanssa. Mikäli varhaiskasvatuksen tarve lisääntyy elinkeinoelämän muutosten myötä v. 2018/ 2019 aikana, niin remontoidaan Kallaan päiväkodin kanssa samassa rakennuksessa olevat tilat, johon näin saadaan yksi 21-paikkainen lapsiryhmä 1-5- vuotiaille lapsille. Tiloihin tulisi myös uusi jakelukeittiö. Mikäli varhaiskasvatuksen tarve on edelleen lisääntyvää elinkeinoelämän muutosten myötä vuosina vaihtoehdoiksi ensisijaisesti esitetään Jyvälänpuiston päiväkodin laajentamista lisärakentamisella yhdellä 21-paikkaisella lapsiryhmällä. Mikäli varhaiskasvatuksen tarve lisääntyy edelleen v. 2020, niin vaihtoehtoina tehdään selvitys yksityisen päiväkodin perustamisesta palvelusetelillä kaupungin omien yksiköiden lisäksi. Vaihtoehtona tarkastellaan myös ns. viipalepäiväkodin perustamista Sepänmäen koulun pihaalueelle. Mikäli varhaiskasvatuspaikkojen tarve oleellisesti vähenee lähivuosina, niin tällöin suljetaan Metsämiehentien päiväkoti. Mikäli vuorohoidon tarve lisääntyy toimenpiteeksi ehdotetaan, että Särkelän päiväkodin yksi lapsiryhmä muutetaan asteittain alkaen 1-5 vuotiaiden lasten vuorohoitoryhmäksi, johon pääosin sijoitetaan koko kaupungin vuorohoitoa tarvitsevat lapset. Mikäli vuorohoidon tarve säilyy nykytilanteessa, toimenpiteeksi ehdotetaan, että vuorohoitoa järjestetään kahdessa päiväkodissa kuten v tehdään. Mikäli vuorohoidon tarve vähenee, toimenpiteeksi ehdotetaan, että päiväkodit järjestävät vuorohoidon omissa yksiköissään ilman vuorohoidon henkilöstöä.