ajattelua ja toimintaa. Aivan aluksi kirjassa haetaan uutta näkökulmaa työuupumukseen. Työuupumusta tarkastellaan mahdollisuutena valita toisenlainen

Transkriptio

1 9 Lukijalle Hyvinvoinnin tiellä on paljon esteitä. Osa niistä on konkreettisia esteitä, kuten työn liiallinen määrä, osa niistä on psykologisia esteitä, kuten ajatus, joka väittää: Olet huono ihminen, jos et jää ylitöihin. Tässä kirjassa keskitytään pitkälti tuohon psykologiseen puoleen eli siihen, miten voisin itse ajatella tai toimia toisin, jotta työuupumus hellittäisi, oloni helpottuisi ja kokonaisvaltainen jaksaminen parantuisi. Varsinaiseen stressiin ja sen ilmenemiseen ei paneuduta syvemmin, vaan tässä kirjassa painopiste on enemmän keinoissa vaikuttaa omaan jaksamiseen. Kirjan teksti on aika tiivistä, joten suosittelen kirjan lukemista kaikessa rauhassa, välillä pysähtyen ja pohdiskellen. Kirja kannattaa lukea yksi luku kerrallaan. Tärkeintä olisi miettiä, liittyykö asia itseeni, mitä tämä asia kohdallani tarkoittaa ja voinko soveltaa tätä omaan elämäntilanteeseeni, ajatteluuni ja toimintaani. Ennen kuin aloitat lukemisen, voit pysähtyä miettimään seuraavaa tehtävää. Pohdintaa Mitä haluaisit muuttaa elämässäsi tämän kirjan avulla? Haluatko ennaltaehkäistä työuupumuksen? Haluatko toipua uupumuksesta? Estää sen uusiutumisen? Mitä toivot kirjalta? Kirjan tavoitteena on auttaa sinua toipumaan uupumuksesta ja ennen kaikkea ennaltaehkäistä uupumuksen uusiutumista. Kirja etenee siten, että aihepiirit käsittelevät ensin oman tilanteen arviointia ja sen jälkeen mietitään, miten voisi vahvistaa hyvinvointia tukevaa

2 10 ajattelua ja toimintaa. Aivan aluksi kirjassa haetaan uutta näkökulmaa työuupumukseen. Työuupumusta tarkastellaan mahdollisuutena valita toisenlainen näkökulma ja toisenlainen suunta sekä työn tekemiseen että elämään yleensä. Sitten jäsennetään kuormitustekijöitä ja tarkastellaan, mistä ne tulevat. Hyväksyvän havainnoinnin ja pysähtymisen kautta siirrytään tutkimaan omaa jaksamista. Tässä yhteydessä mietitään, mihin itse voi vaikuttaa ja mihin ei voi vaikuttaa sekä työssä että elämässä. Aktiivista ongelmanratkaisua ja omaan työhön vaikuttamista käsitellään myös, joskin kirjan painopiste on enemmän psykologisessa työskentelyssä. Muutoksen käynnistämisen yhteydessä kuvaillaan muutoksen vaiheita ja pohditaan muutoksen hyötyjä sekä haittoja. Omia ajatuksia, tunteita ja toimintaa tarkastellaan. Myös työuupumukselle altistavia ajattelu- ja toimintamalleja, kuten vaativuutta itseä kohtaan sekä taipumusta sivuuttaa omat tarpeet, pohditaan. Suuri osa näistä ajattelumalleista palvelee hienosti pärjäämistä, mutta ajoittain nämä samat ajattelumallit saattavat kääntyä omaa hyvinvointia vastaan. Kirjassa pyrkimyksenä on siirtyä tarkoituksenmukaiseen toimintaan, joka palvelee entistä paremmin hyvinvointia. Joissakin tilanteissa todellisuuden kohtaamisesta ja hyväksyvästä asenteesta voi olla enemmän apua kuin taistelusta epäkohtia vastaan. Tätä todellisuuden kohtaamista ja hyväksymistä käsitellään erikseen. Rajojen vetämistä ja jämäkkyyttä harjoitellaan. Arvotyöskentelyosuudessa mietitään, mitkä ovat itselle tärkeitä tekoja arjessa. Tämä liittyy ajankäyttöön ja esimerkiksi sen miettimiseen, milloin itsensä hoitamiseen on aikaa. Murehtimisen ja huoliajatusten käsittelyn luvussa opetellaan haastamaan huoliajatuksia. Näiden ajatusten kohtaaminen voi olla myös ajatusten tunnistamista vain ajatuksiksi. Tarkkaavaisuuden tuomisesta nykyhetkeen saattaa olla hyötyä, sillä ainoa asia, johon voimme juuri nyt vaikuttaa, on nyky-

3 11 hetki. Vielä lopuksi tarkastellaan tunteita; mikä on tunteiden tehtävä ja kuinka tunteita ja käyttäytymistä voidaan säädellä. Muitakin stressinhallinnan työkaluja pyritään ottamaan käyttöön. Aivan viimeiseksi mietitään, voisiko uupumuksesta ja siitä toipumisesta olla peräti jotain hyötyä tulevaisuutta silmällä pitäen. Tähän liittyy jaksamista tukevien toimintamallien ylläpitäminen ja uupumuksen uusiutumisen ennaltaehkäisyn miettiminen. Mikäli kirjan lukeminen tuntuu työläältä, voi entisestään hidastaa lukemista ja lukea kirjaa vaikkapa kappale kerrallaan. Kirjan lukeminen vaatii ajatustyötä, joten jos uupumustila on vahva, voi kirjan lukemista lykätä siihen vaiheeseen, kun toipuminen on jo alkanut. Yksi vaihtoehto on hypätä suoraan ensimmäisen luvun eli luvun Työuupumus jälkeen neljänteen lukuun eli lukuun Pysähtyminen. Näin pääsee suoraan kiinni oman tilanteen jäsentämiseen ja jaksamisen kohentamiseen tarkoitettuihin psykologisiin työkaluihin. Kokonaisuudessaan omien ajattelumallien työstäminen saattaa olla rankkaa työtä, joten toivon, että kuuntelet itseäsi lukemisessa ja pidät tarvittaessa taukoja. Tämän kirjan lukemisesta ei kannata ottaa itselleen uutta suoritetta, pakkoa tai velvollisuutta. Voit tarttua kirjassa niihin asioihin, joista ajattelet olevan sinulle apua. Paras aika lukea tämä kirja on ehkä silloin, kun olet todennut, että näin ei voi enää jatkua, ja haluat jotain muutosta tilanteeseesi. Tai sitten silloin, kun voimat ovat palautumassa ja jaksat jo keskittyä lukemiseen. Kirjan tavoitteena on auttaa sinua saamaan uudenlainen ja vapaampi suhtautuminen itseesi sekä työhön. Tavoitteena on myös luoda tilaa omaan elämään. Voi jopa olla, että ulkoiset työolosuhteet eivät muutu. Mutta mikäli haluat miettiä keinoja tukea omaa jaksamistasi ja nähdä vaivaa oivallustesi käytäntöön viemisessä, voit jatkossa varmasti kerätä tämän psykologisen työsi hedelmiä. Ne voivat näkyä paremman jak-

4 12 samisen, paremman mielenrauhan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin muodossa. Kokemus omasta elämästä voi olla mielekkäämpää. Suhteellisuudentaju ja ymmärrys siitä, että työ on vain työtä, saattaa vahvistua. Tämä kirja ei ole suinkaan ainoa tapa hoitaa itse omaa uupumustaan. Uupumukseen liittyvät tilanteet ovat erilaisia, joten ne vaativat erilaisia katsantokantoja ja ratkaisuvaihtoehtoja tilanteen mukaan. Lähestymistapa on integratiivinen eli eri psykoterapeuttisia suuntauksia yhdistelevä. Menetelmät on pyritty sovittamaan mahdollisiksi toteuttaa osana työuupumuksen itsehoitoa. Menetelmissä painottuvat kognitiivinen ja käyttäytymiseen vaikuttava ote. Kognitiivinen tarkoittaa ihmisen tiedonkäsittelyä ja ajattelua. Itseä kuormittaviin ajattelumalleihin pureudutaan. Toisaalta ajattelumallien muutoksia tukevat ja vahvistavat käyttäytymisen muutokset. Otteita on myös ratkaisukeskeisestä lähestymistavasta; tässä suuntauksessa ei jäädä ongelmaan kiinni, vaan suunnataan huomio ja energia tavoitteeseen. Myös muista psykologisista lähestymistavoista on poimittu osioita, jotka olen havainnut hyödyllisiksi työskennellessäni työuupuneiden kuntoutuskurssien vetäjänä. Kirjassa käytetyt esimerkit jaksamisen kanssa painiskelevista ihmisistä ovat kuvitteellisia henkilöitä, joille on annettu keksitty nimi. Näiden keksittyjen esimerkkien kautta on tarkoitus tuoda esiin tyypillisiä työuupumukseen liittyviä ilmiöitä, työuupumukseen liittyviä yleisiä ajattelu- ja toimintamalleja sekä työuupumuksesta toipumiseen liittyviä ajatuksia. Kun kirjassa esitellään kuntoutujaryhmien ryhmätöiden tuotoksia, on ryhmiltä kysytty lupa asian esittämiseen. Muutamassa kohdassa asia esitetään anonyymisti yksittäisen kuntoutujan tai kollegan toimintana, ja tähän on lupa kyseisiltä henkilöiltä kysytty.

5 13 Tämä kirja on tarkoitettu monenlaisille työelämässä toimiville ihmisille. Kirja sopii työstään kuormittuneille ihmisille, työelämässä jaksamisen äärirajoilla meneville ihmisille, työuupuneille ihmisille sekä jäsennykseksi alan ammattilaisille, jotka tukevat asiakkaidensa työssä jaksamista. Voi olla hyödyllistä aloittaa kirjan lukeminen siitä näkökulmasta, että tämä on matka itseen. Hyväksi olisi ehkä etsiä utelias ja kiinnostunut asenne omiin ajattelu- ja toimintamalleihin; kiinnostus siihen, mitä tapahtuu ja miksi toimin niin kuin toimin. Toisaalta kirjassa esitetyt asiat tarjoillaan ikään kuin tarjottimelta sinulle. Sinä itse valitset, mitkä asiat sopivat sinuun ja minkä asioiden pohtiminen voisi olla sinulle hyödyllistä. Hyödyllistä voi olla myös ottaa käyttöön itsehoidostasi kertova päiväkirja, johon voit kirjaa lukiessasi kirjoittaa ajatuksiasi ja ehkäpä myös tunteitasi. Päiväkirja voi olla vaikkapa sinulle mieluinen vihko tai lehtiö, johon voit kirjata pohdintoja ja vastauksia tehtäviin. Kirjaan ei ole pohdintojen kohdalla varattu tilaa kirjoittamiseen, joten jos kirjaat pohdintojasi päiväkirjaan, voit sieltä seurata omaa prosessiasi työuupumuksen itsehoidossa. Päiväkirjaan kirjoittamiisi ajatuksiin voit näin vaivattomasti palata. Varsinkin omakohtaiset oivallukset ovat kullanarvoisia toipumisprosessissa; näitä kannattaa kirjoittaa muistiin päiväkirjaan. Päiväkirjan ei tarvitse olla mitenkään tietynlainen, vaan enemmän vapaamuotoinen ja juuri sinun näköisesi. Kirjoittaminen merkitsee myös pysähtymistä teemojen äärelle omakohtaisesti. Nämä pysähtymiset ja teemojen pohtimiset auttavat sinua todennäköisesti enemmän kuin kirjan lukeminen yhtäjaksoisesti.

6 14 Tämän kirjan perusta Ajatus kirjasta Kuntoutus Kognitiivinen malli Työuupumus Kuva 1. Aihepiirien yhdistyminen kirjaksi. Työskenneltyäni pitkään kuntoutuspsykologina aloin toivoa kuntoutuksessa entistä parempaa tuloksellisuutta psykologisella alueella. Olin muissa kuntoutusmuodoissa todennut sen, että erityisesti työuupuneilla tapahtui kuntoutuksen aikana selkeitä hyvinvointia tukevia muutoksia ajatusmalleissa. Siten päädyin esittämään, että alkaisimme Härmän Kuntokeskuksessa vetää Työuupuneiden kursseja. Nyt olen toiminut Työuupuneiden kurssien vastuuvetäjänä vuodesta 2009 lähtien. Eri menetelmät ja niiden hyödyllisyys ovat aina kiinnostaneet minua. Työuupuneiden kurssi on erittäin otollinen kognitiivisten menetelmien käyttöön. Aloitinkin psykoterapiaopinnot Integratiivisen kognitiivisen psykoterapian koulutusohjelmassa saadakseni työkaluja kuntoutustyöhön, erityisesti työuupumuksen väistymisen tukemiseen sekä uusiutumisen ennaltaehkäisyyn. Valmistuin kognitiiviseksi psykoterapeutiksi vuonna 2015.

7 15 Työuupumukselle altistuvat usein tietyllä tavalla ajattelevat ihmiset. Työuupumus saattaa uusia työn uudelleen organisoinnista huolimatta, mikäli taustalla ovat haitalliset skeemat ja selviytymiskeinot (esim. Vartiainen 2011). Kognitiivisia menetelmiä on kuntoutuksessa käytetty jo pitkään. Erityisesti hyväksymis- ja omistautumisterapian alueelta löytyy hyviä, kuntoutukseen soveltuvia menetelmiä. Kehitin kognitiivisen psykoterapian opintojeni lopputyönä ryhmämuotoiseen kurssiin integratiivisen kuntoutusmallin, jossa painottuivat kognitiiviset menetelmät. Lähestymisessä oli mukana myös ryhmädynamiikan hyödyntämistä. Psykologian maisterin opintojen ohella kävin ryhmänohjaajan koulutuksen sekä opettajan pedagogiset opinnot. Tarkastelin lopputyössäni ajatus- ja toimintamallien sekä skeemojen muuttumista ja myös työuupumuksesta toipumista kuntoutusprosessin aikana. Kuntoutuksessa painopiste on kuntoutujan ohjaamisessa itsehoitoon niin, että kuntoutujan valmiuksia huolehtia omasta hyvinvoinnistaan lisätään. Kuntoutuksessa painotetaan kuntoutujan itseohjautuvuutta, omaa toimintaa ja aktiivista elämänhallintaa. Ylipäätään oman elämän ja omien valintojen haltuunotto on kuntoutuksessa keskeistä. Kuntoutujien omia valmiuksia ratkoa tilanteeseensa liittyviä ongelmia pyritään vahvistamaan. Päällimmäinen arvio kuntoutuskurssien tuloksellisuudesta on hyvä, mutta laajempaa tutkimusta asiasta ei ole kuitenkaan tehty. Vaikka kirjaa luettaessa puuttuu ryhmän antama vertaistuki, toivon, että kirjassa käytetyt kuvitteelliset esimerkit tuovat näkökulmaa siihen yleisinhimilliseen kokemusmaailmaan, jota uupumukseen liittyy. Itsehoidolla voi olla hyvinkin suuri merkitys uupumuksesta toipumiselle. Aina ihminen ei voi vaikuttaa työoloihinsa, joten hänelle jää mahdollisuus vapauttaa itsensä joistakin taakoista psykologisen työskentelyn kautta.