NORDGEN - KOTIELÄIMET JOULUKUU 2009 KUVA: LISELOTTE ERIXON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NORDGEN - KOTIELÄIMET JOULUKUU 2009 KUVA: LISELOTTE ERIXON"

Transkriptio

1 Kotieläinuutiset NORDGEN - KOTIELÄIMET JOULUKUU 2009 KUVA: LISELOTTE ERIXON Charles Darwin. Darwinin vuosi Mitä haluamme NordGen kotieläinsektorilta? Otteita Ruotsin puheenjohtajuudesta syksyllä Lehmätietorekisteri laadittiin syksyllä ERFP - Euroopan alueen eläingeenivaratoiminnan yhteistyö... 6 Erityispanostus tanskalaiseen alkuperäiseen maatiaissikaan: anno pekonisika Islannin talouskriisi näyttää vaikuttavan myönteisesti alkuperäisrotujen käyttöön ja säilyttämiseen Pohjois-Euroopan alkuperäislampailla on poikkeuksellinen kesytyshistoria Eläingeenivarat, kestävyys ja demokratia Kotieläinrodut hyvä lähtökohta elinkeinoelämän kehitykselle? Ruotsalaisten rotujen oriita kerätty säilytystarkoituksessa... 12

2 Kotieläi Darwinin vuosi Juha Kantanen, Vuonna 2009 tuli kuluneeksi 200 vuotta Charles Darwinin syntymästä ja 150 vuotta hänen pääteoksensa Lajien Synty julkaisemisesta. Darwinin evoluutio- ja luonnonvalintateoria mullisti näkemykset biologisen monimuotoisuuden kehittymisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, mutta hänen johtopäätöksillään oli muutoinkin laaja yhteiskunnallinen vaikutus. Omat kanat tutkimusaineistona Pohtiessaan lajien kehittymistä ja evoluutiota Darwin huomioi kotieläinrotujen väliset erot. Hänellä oli omasta takaa myös tutkimusaineistoa: Darwin kasvatti useita kesykyyhkysen rotuja ja melkein kaikkia englantilaisia kanarotuja. Hän myös tutki eri kanarotujen luurankoja saadakseen todistusaineistoa kotieläinten alkuperästä. Hän mietti sitä, olivatko eri rodut polveutuneet yhdestä ainoasta villistä kantalajista vai oliko jokaisella oma erillinen kantalajinsa luonnossa. Darwin päätyi siihen, että saman lajin eri rodut ovat yleensä lähtöisin yhdestä villistä kantalajista lukuunottamatta nautaa. Myös koirarotujen hän arveli polveutuneen useasta koiransukuisesta villistä lajista. Valinta muuttaa eliöitä Kotieläinrodut soveltuivat erityisen hyvin Darwinin tekemään tarkasteluun eliöiden ajallisesta muutoksesta, sillä niiden ilmiasusta oli tietoa ja kuvauksia pitkältä ajalta. Darwin kirjoitti, että kotieläimissä täytyy olla ensin luonnon tarjoamia yksilöllisiä eroavaisuuksia, joita ihminen sitten valikoi jotakin tarkoitusta varten. Näitä hänen mukaansa aiheuttivat kotieläinten muuttuneet elinolosuhteet. Hän totesi, että yksilöllisten erojen tulisi olla perinnöllisiä, jotta valinnalla olisi vaikutusta. Darwin havaitsi niinikään, että lisääntymisen runsaus (suuri jälkeläisjoukko) ja nopeus (lyhyt sukupolvien välinen aika) tehostaa valintaa. Pohdinnot kotieläinten alkuperästä, ajallisesta muuttumisesta ja valinnan vaikutuksesta muodostivat tärkeän perustan, kun Darwin alkoi tarkastella lajiutumista luonnossa. 150 vuotta myöhemmin Erilaisten rotujen olemassaololla oli suuri merkitys Darwinin johtopäätöksille. Rotudiversiteetin tutkimuksellinen arvo ei ole haalistunut Darwinin päivistä. KUVA: JUHA-PEKKA SEPPÄNEN Juha Kantanen ja paimensukuinen lapinkoira Lunni. Jos kaikki pohjoismaalaiset lypsylehmät olisivat nykyisin skotlantilais- ja hollantilaisrotuisia, tietäisimme naudan muinaisuudesta Pohjois- Euroopassa pelkästään arkeologian ja historiatutkimuksen perusteella. Emme olisi voineet täydentää näkymyksiämme pohjoismaalaisten alkuperäisrotujen DNA-analyysillä. Jos islanninlammas, gutelammas ja suomenlammas olisivat pelkkiä muinaismuistoja vanhoissa valokuvissa, lampaan poikkeuksellinen kesytyshistoria olisi saattanut jäädä ratkaisematta. Nykyiset koko genomin kattavat analyysit tuottavat uutta tietoa kotieläinten geeneistä. Rodut poikkeavat alkuperältään ja jalotushistorialtaan ja eri rotujen tutkiminen auttaa ymmärtämään genomin molekyylirakenteessa ilmenevää vaihtelua. Ja toisaalta rotujen genomin molekyylirakenteen erot saattavat lisätä ymmärtämystä fenotyyppisistä eroista ja siitä, miten luonnonvalinta ja ihmisen suorittama valinta muokkavaat eläinten genomia. Eri rodut voivat valottaa tutkimusongelmaa eri tavoin ja useaan erilliseen rotuun perustuvat analyysit saattavat johdattaa tutkijan uuden mullistavan johtopäätöksen jäljille. Tämän osoitti Darwin jo 150 vuotta sitten. 2

3 nuutiset Av Jessica Kathle, Mitä haluamme NordGen kotieläinsektorilta? NordGen on organisaationa kohta kahden vuoden ikäinen ja ehtinyt jo asettua paikoilleen. Sisäinen organisointi on jo pitkään ollut halinnassa, samoin kaikki väliportaat. Olemme laatimassa ensimmäistä strategiasuunnitelmaamme ja pian on tehtävä ratkaisevia päätöksiä, joilla on suuri vaikutus kotieläin- ja metsäsektoreille, mm. kysymys tulevasta sijoituspaikasta. Ei ole salaisuus, että Nordgenin sijoituspaikasta on ollut eriäviä mielipiteitä. Vahvat tahot halusivat koko toiminnan Alnarpiin Ruotsin maatalousyliopistoon (SLU), jossa tällä hetkellä on pääkonttori ja kasviosasto. Pakastimet, jotka muodostavat aktiivisen osan pohjoismaisen siementen geenipankin toimintaa, sijaitsevat myös Alnarpissa, kun taas perusvarasto (siementen duplikaatit) ovat Tanskassa (Årslev) ja varmuusvarasto Huippuvuorilla. Pääasiallinen perustelu NordGenin kotieläinosaston sijoittamiselle Åsiin oli vahva kotieläinympäristö Norjan bio- ja ympäristötieteiden yliopiston ympäristössä (UMB). NordGen ei tunnetusti ole tutkimuslaitos, mutta sen tulee olla tietoinen alansa uusimmista asioista. Tämä merkitsee tiiviitä yhteyksiä tutkimusmaailmaan. Tähän on mahdollisuus Åsissa, kun taas SLU Alnarpin kampuksella ei pysty tarjoamaan vastaavaa kotieläinsektorilla. Tuloksena oli kaksijakoinen ratkaisu kolmen vuoden kokeiluna. NordGenin kotieläin- ja metsäosastot sijoitettiin Norjan geenivarkeskuksen yhteyteen (NGS), jonka toimipaikka on Skog og Landskap tutkimuslaitoksessa (vastaa Suomen Metlaa) UMB-kampuksella. Tämä mahdollistaa synergian, ja lisäksi Norjan elintarvike- ja maatalousministeriö on osoittanut lisävaroja näiden kahden laitoken yhteistyön tukemiseksi. Vuoden 2010 aikana paikkakysymys otetaan uudelleen käsiteltäväksi arvioinnin jälkeen. Arvioinnin tulos on ilmeisesti ratkaisevassa asemassa päätöstä tehtäessä. Siksi on tärkeää, että yhteistyö UMB:n ja NGS:n kanssa näkyy hyvinä tuloksina. Yhteistyö maisteri- ja väitöskirjatyöntekijöiden opintojen osalta on yksi tapa, opetuksen tukeminen ja tutkimushankkeiden anominen toinen. Useita hankehakemuksia on vireillä, muun muassa mahdollisen Islannin EU-jäsenyyden vaikutuksista heidän kansallisiin kotieläinrotuihinsa. Muita erittäin tärkeitä hankkeita, jotka ovat alkaneet 2009 on NordGenin rahoituksen ja organisaation järjestäminen tulevaisuudessa. Työ tulee suunnitelman mukaan päättää kesällä 2010 ja sillä voi olla epäsuoria vaikutuksia sijoituspaikkaan. Kysymyksessä on maiden halu tukea NordGeniä taloudellisesti Pohjoismaisen ministerineuvoston myöntämien tukien ohella. Lisävarat ja suuremmat toiminnan puitteet ovat edellytys sille, että NordGen pystyy suoriutumaan tehtävästään aikana, jolloin ilmastonmuutos on tulevaisuuden haaste ja geenivarojen hallinnasta tulee erittäin oleellinen asia tulevaisuuden ruokahuoltoa. NordGen sai vuodesta 2009 laajennettua toimialaansa käsittämään myös ympäristön ja geenivarojen suojelun yhteisvaikutukset. Tämä on suuri haaste NordGenin kaikille sektoreille, kotieläinsekto- Jessica Kathle, Pohjoismaisen geenivarakeskuksen (NordGen) johtaja. ri mukaan lukien. Tämä merkitsee mm. Suhteiden luomista Pohjoismaiden ympäristöosastoihin. Perinteisesti ympäristö- ja maatalousosastoilla on ollut jonkin verran erilaiset käsitykset siitä, miten geenivarojen säilytystyötä tulisi hallinnoida. Vähitellen molemmat osapuolet ovat kuitenkin vahvemmin nähneet, että geenivarojen käyttö voi olla kestävä säilytytapa. Tässä on tärkeää, että NordGen-kotieläinosasto sekä vaikuttaa että tukee jalostusorganisaatioita mahdollisimman laajapohjaisiin jalostustavoitteisiin kaupallisten kotieläinrotujen osalta, ja samalla tehdään yhteistyötä vanhojen rotujen säilyttämiseksi kestävällä tavalla. NordGen-kotieläinosaston osaaminen on tänään asia, mikä tuo meille kysyntää. Osaamista kehitetään ja pidetään yllä tekemällä yhteistyötä alan vahvojen asiantuntijatahojen kanssa. On kuitenkin myös aika selvittää, onko NordGenkotieäinosastolla mahdollisuus laajentaa toimintaansa fyysisten tai virtuaalisten kotieläingeenipankkien ylläpitämiseen, mielelläään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ajatus pohjoismaisen siipikarjan geenipankin perustamisesta Hvamiin on lanseerattu mielenkiintoisena ajatuksena. Yhteisen pohjoismaisen kotieläintietokannan perustaminen alkio- ja siemenvarastotiedoin voisi myös olla antoisa hanke. Meidän on osoitettava vetovoimaisuutemme ja että pyrimme lisäämään tietoutta siitä, miten tärkeää kotieläingeenivarojen säilyttäminen ja kestävä käyttö on. Meidän on myös oltava ponnekkaampia ja käytettävä verkostoamme tehokkaammin. Meillä on tärkeää osaamista, joka voi tuoda muutoksia kotieläingeenivarojen hallintaan Pohjolassa. 3

4 Kotieläi Eva-Marie Stålhammar, Svenska Jordbruksverket, Otteita Ruotsin puheenjohtajuudesta syksyllä 2009 Lokakuun päivänä 2009 pidettiin Roomassa FAO:n elintarvikkeiden ja maatalouden geenivaroja käsittelevän komission (CGRFA) 12. istunto. Tämä komissio on FAO:n alainen pysyvä foorumi, jossa jäsenmaiden hallitukset keskustelevat ja neuvottelevat asioista, jotka liittyvät elintarvikealan ja maatalouden geenivaroihin. Geenivarojen hallintaan, saatavuuteen ja käyttöön liittyvä kansainvälinen yhteistyö on tärkeää maataloudelle ja tulevaisuuden elintarviketuotannolle. Ruotsilla on EU:n puheenjohtajuus syksyllä Sen vuoksi Ruotsista oli kuuden hengen delegaatio Roomassa sekä osallistumassa kokoukseen että johtamassa EU-koordinointeja paikan päällä. Delegaatiota johti Ylva Tilander Maatalousministeriöstä. Myös Ruotsin Maatilahallituksen ja SkogForskin asiantuntijoita osallistui. Ruotsin delegaatioon kuuluva jäsen, Jens Weibull, Biologisen Monimuotoisuuden Keskuksesta (Centrum för biologisk mångfald), valittiin vastuuhenkilöksi kokousraportin laatimisessa. Perjantaina 23. lokakuuta 2009, klo hyväksyttiin kokouksen loppuraportti komission kokonaisen viikon neuvottelujen jälkeen. Kokouksessa keskityttiin pääasiassa geenivarojen ratkaisevaan merkitykseen elintarviketurvallisuudelle ja elintarvikehuollolle, erityisesti tilanteessa, jossa ilmastonmuutos asettaa korkeat vaatimukset viljelykasvien sadon, kotieläinten, kalojen, puiden ym. kehitykselle ja sopeutumiselle. Saatavuus ja hyötyjen jako Biologisen materiaalin saatavuus maataloudelle ja taloudellisen hyödyn jako on erittäin tärkeä kysymys tulevaisuuden kannalta. Komissio teki loppupäätelmiä siitä, miten se on vaikuttanut käynnissä oleviin neuvotteluihin kansainvälisistä sopimuksista, jotka koskevat geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa, ja mikä on sopimusten merkitys biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (CBD) kannalta. Kansainväliset sopimukset sisältävät yhteisesti sovittavan järjestelmän, miten geenivarojen omistusoikeuksia ja mahdollisia hyötyjä ja myyntivoittoja voidaan säädellä maitten välillä. Näitä asioita käsitellään CBD:n piirissä, jotta saataisiin juridisesti sitova sopimus toivottavasti lokakuussa Kotieläingeenivaroja koskevia tuloksia Kokouksessa hyväksyttiin rahoitusstrategia, joka mm. kehottaa eri rahoittajia tekemään vapaaehtoisia rahoituspäätöksiä globaalin toimintasuunnitelman toteuttamiseksi. Tehtiin päätös, että eri maissa kootaan kyselylomakkeiden avulla vuoteen 2011 mennessä raportit geenivarojen suojelun edistymisestä. Kansallisten strategioiden ja toimintasuunnitelmien laatimisen suuntaviivat hyväksyttiin. Muiden sektoreiden (esim. metsäsektorin) tulosten osalta viittaamme kohtaan CGRFA12 FAO:n kotisivulla. Monivuotinen toimintasuunnitelma Yksityiskohtainen suunnitelma geenivarojen pitkän aikavälin työn toteuttamisesta FAO:ssa hyväksyttiin. Ruotsin aloitteesta otettiin mm. käsite ilmastonmuutos alaotsikoksi poikkisektorillisiin asioihin. Lounasseminaari Brand-new Nordic action plans to fulfill the Global Plan of Action Tiistaina pidettiin NordGenin kotieläinsektorin lounasseminaari, jossa esiteltiin Tanskan ja Ruotsin kansalliset toimintaohjelmat. Täällä näytettiin esimerkkiä siitä, miten maat pystyvät toteuttamaan globaalin toimintasuunnitelman, jonka kaikki en maiden hallitukset ovat hyväksyneet Interlaken -julistuksella. 4 KUVA: PHOTOGRAPH COURTESY OF IISD/EARTH NEGOTIATIONS BULLETIN Kiinnostus kuulla, miten kotieläingeenivaroja voidaan hallita pitkällä aikavälillä, oli suuri.

5 nuutiset Anna Rehnberg, Norjan geenivarakeskus, Lehmätietorekisteri laadittiin syksyllä 1989 Kesällä 1989 kotieläinten geenivarojen neuvottelukunta (Genressursutvalget for husdyr) ja Norjan maatalousmuseo järjestivät rotujen dölakarja, läntinenpunanupo (vestlandsk raudkolle), itäinenpunanupo (østlandsk raudkolle) ja läntinenvuonokarja (vestlandsk fjordfe) rekisteröinnin. Kaikki eläimet rekisteröitiin, jolloin rekisteriin merkittiin nimi, ikä, omistaja ja mahdollisimman paljon tietoa eläimen syntyperästä. Kun useat karjanomistajat, joilla oli näitä rotuja, eivät olleet mukana tuotannontarkkailun tietokannassa, päätettiin pian, että kerätyt polveutumistiedot pitää kerätä omaan tietokantaan, joka sai nimekseen Lehmätietorekisteri. Lehmätietorekisteri tarjosi käyttäjilleen mahdollisuuden seurata ja dokumentoida eläinten sukutaulua. Lehmärekisteri antoi myös julkishallinnolle selkeän kuvan näiden rotujen statuksesta. Vuonna 1991 telemarkin rotu lisättiin tietokantaan, trönderkarjaa (STN) ei koskaan lisätty Lehmätietorekisteriin kokonaisuudessaan, niitä oli liian paljon. Mutta vuodesta 2000 niiden STN-kantojen, jotka eivät sisälly tuotannontarkkailun tietokantaan, on ollut mahdollista rekisteröityä Lehmätietorekisteriin. Kun Elintarvike- ja maatalousministeriö perusti Norjan geenivarakeskuksen vuonna 2006, keskus sai vastuulleen jatkaa työtä säilytettävien norjalaisten kotieläinrotujen osalta. Tämä merkitsee myös vastuuta Lehmätietorekisterin pidosta jatkossa, palvelusta, jonka geenivarakeskus siirsi Norjan maatalousmuseolle ensimmäisinä vuosina. Norjan geenivarakeskus on osa Norsk institutt for skog og landskap -laitosta, joka mm. vastaa useista kansallisista tietokannoista. Laitoksella on sen vuoksi hyvät edellytykset ylläpitää ja kehittää suuria tietokantoja, kuten Lehmätietorekisteriä. Tällaisen pätevyyden löytyminen laitoksesta on erittäin hyödyllistä. Tämä onkin pääasiallinen syy siihen, että geenivarakeskus sanoi irti Lehmätietorekisteriä koskevan sopimuksensa Maatalousmuseon kanssa ja ryhtyi itse ylläpitämään sitä 1. heinäkuuta 2009 alkaen. Lehmätietorekisterin ja tuotannontarkkailu -tietokannan yhdistäminen Norjassa useimmat maidontuottajat rekisteröivät lehmänsä Tine meijeriosuuskunnan ylläpitämään tuotannontarkkailun tietokantaan. Maanlaajuinen nautakarjan jalostustyö perustuu tuotannontarkkailu -tietokannan tietoihin ja niistä saa myös tärkeää tietoa ennalta ehkäisevään terveystyöhön, yleiseen neuvontaan, informaatioon, tutkimuksiin, tilastoihin ja ennusteisiin. Mutta tuotannontarkkailu tietokanta ei voi toimia säilytettävien nautarotujen sukutietokantana, mihin sitä pitäisi käyttää. Säilytettävien nautarotujen kasvattajat ovat kauan toivoneet, että eläimiä ei tarvitsisi rekisteröidä sekä tuotannontarkkailu - että Lehmätietorekisteri -tietokantoihin. Sen vuoksi Lehmätietorekisterin uudistamisessa viimeisen vuoden aikana on keskitytty näiden kahden rekisterin tietojen yhdistämiseen. Tämä on nyt toteutunut, joten niiden, jotka rekisteröityvät tuotannontarkkailu -tietokantaan ei tarvitse rekisteröityä Lehmätietorekisteriin. Uutta lehmätietorekisteriä voidaan vastaisuudessa käyttää useampiin hyödyllisiin tehtäviin säilytettävien nautakarjarotujen jalostustyössä, kuin mikä aikaisemmin oli mahdollista. Nyt on helpompi hankkia tietoa, jota voidaan käyttää sukusiitoslaskelmaohjelmiin, kuten EVAohjelmaan. Parituksen suunnittelun ja jälkeläisen sukusiitoskertoimen laskemisen lisäksi haluamme pystyä ehdottamaan uusia siitossonneja, joiden sukulaisuus muun populaation kanssa on pienin ja antaa ohjeita siitä, miten paljon yksittäisiä siitossonneja voidaan tai tulisi käyttää jokaisen rodun osalta. Nyt on myös helpompi saada erilaisia raportteja eri roduista, esim. miten monta eri sukulinjaa jokaista rotua on, miten paljon eläimiä linjaa kohti on ja kuinka monta eläintä on rekisteröity rotua ja lääniä kohti. Tämä viimeinen voi olla hyödyllistä tietoa, jota voidaan antaa lääneille käytettäväksi perusteluna säilytettäville nautakarjaroduille annettavasta tukilisäyksistä yli alueellisten ympäristöohjelmien (Regionale Miljøprogram, RMP). Geenivarakeskus perustaa säännöllisesti päivitettävän taulukon jokaisen rodun populaatiolisäyksistä nettisivuilleen KUVA: ANNA REHNBERG, NORSK GENRESSURSSENTER Uuteen Lehmätietorekisteriin perustuva jalostusneuvonta tarjoaa meille aivan uusia mahdollisuuksia! 5

6 Kotieläi Asko Mäki-Tanila, Kirjoittaja vetää tällä hetkellä ERFP:n johtoryhmää, ERFP - Euroopan alueen eläingeenivaratoiminnan yhteistyö ERFP-kokous onnistui hienosti Islannissa huhtikuussa Melkein kaikissa Euroopan maissa on nyt oma geenivaraohjelma. Ohjelmat ovat erilaisia. Yleensä niiden tavoitteena on valtarotujen jalostusohjelmien kestävyyden parantaminen ja pienten paikallisten kotieläinpopulaatioiden säilytyksen organisointi. Ohjelmat ovat syntyneet vuorovaikutuksessa maiden omien tavoitteiden ja biodiversiteettisopimuksesta tulevien ajatusten ja velvoitteiden kanssa. Uusimpana herättelijänä on ollut Interlakenissa Sveitsissä vuonna 2007 hyväksytty Eläingeenivarojen globaali toimintasuunnitelma (Global Plan of Action for Animal Genetic Resources). Interlakenissa hyväksytyssä julistuksessa sanotaan, kuinka päävastuu toteutuksessa on kullakin maalla, ja kuinka alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä tulisi parantaa. Pohjoismaat ovat tehneet eläingeenivaroista yhteistyötä jo 1980-luvulla. Euroopan tasolla yhteistyöelimenä oli ensin EAAP:n työryhmä ja viimeiset kymmenen vuotta European Regional Focal Point ERFP. Sen mallina on vastaava kasvi- ja metsäsektorin toiminta. ERFP on erityisesti tiedonvaihdon foorumi, jossa maiden edustajat kertovat kansallisista ohjelmista ja ratkaisuistaan. Organisaation pääelin on kansallisten koordinaattorien vuosikokous. Se tekee päätökset budjetista ja toiminnan päälinjoista ja henkilövalinnoista. Johtoryhmällä ja sihteeristöllä on toteuttajan rooli. Tehtävien hoito kiertää henkilöstä ja maasta toiseen. Sihteeristö on tällä hetkellä Kreikassa. ERFP:n kotisivu on org/. Eurooppa on eläingeenivarojen kannalta monessa mielessä edelläkävijä: täällä muodostettiin rotukäsite, tärkeimmät kansainväliset tuotantorodut ovat lähtöisin täältä, eurooppalaiset eläinjalostusorganisaatiot ovat johtavia globaaleja toimijoita ja eurooppalaiset asiantuntijat ovat vaikuttaneet huomattavasti FAO:n eläingeenivaraohjelman sisältöön. ERFP:ssä on viime aikoina keskusteltu toimintaprofiilin nostamisesta. Tähän kuuluisivat ajankohtaisia aiheita käsittelevät työryhmät ja toisaalta ryhmät jotka työskentelisivät pitemmän aikaa jonkin aihekokonaisuuden parissa. ERFP valmistaa tältä pohjalta viisivuotisen toimintasuunnitelman ja pyytää maiden rahoitustukea suunnitelman toteuttamiseen.

7 nuutiset Helle Palmø, Tanskan geenivarakeskus, Erityispanostus tanskalaiseen alkuperäiseen maatiaissikaan: anno pekonisika Tanskalainen maatiaissika ( vuosimallia 1970) polveutuu alun perin jyllantilaisesta siasta, joka oli suhteellisen suuri sika ja sen ruumiinrakenne oli pitkänomainen ja korvat suuret ja roikkuvat. Pekonisika, jota kutsutaan myös Tanskan maatiaissiaksi anno 1970, myötävaikutti osaltaan Tanskan hyvinvoinnin lisääntymiseen vuodesta 1910, koska pekonin vienti erityisesti Englantiin kehittyi erittäin positiivisesti. Vuoden 1970 tienoilla jalostustyötä muutettiin pekonintuotannosta käsittämään myös muita ominaisuuksia kuten kasvu, rehunkäyttö, kestävyys, hedelmällisyys ja lihan laatu, ja 1980 luvulla tapahtui lisäksi rajoitetusti risteytyksiä norjalaisen ja suomalaisen maatiaissian kanssa. Nyt DanAvl -jalostuskeskuksissa jalostettava tanskalainen maatiaissika poikkeaa sen vuoksi paljon vuoden 1970 siasta. Vuoden 2008 lopussa uusi sikakantatutkimus osoitti, että kannan kehitys oli taantunut ja pekonisika oli kuolemassa sukupuuttoon. Geenivaratoimikunta varasi sen vuoksi vuoden 2009 talousarvioon ylimääräisiä varoja panostettavaksi pekonisikaan, yrityksenä pelastaa jäljellä olevat eläimet. Vuoden 2009 aikana on eläinkanta saatu lisääntymään 30 %. Tukea annetaan edelleen jalostuseläimille, jotka edellisenä vuonna ovat saneet puhdasrotuisia porsaita. Purke edustaa tanskalaista pekonisika-tyyppiä. KUVA: TORKILD LIBORIUSSEN Emakon alkiot kerätään kirurgisesti. KUVA: TORKILD LIBORIUSSEN Tämä toimenpide yhteistyössä sianjalostajia edustavan toimikunnan jäsenten tehokkaan panostuksen kanssa on lisännyt jalostajien määrää vuoden 2009 aikana kaksinkertaiseksi, joten se on nyt runsaat 20 jalostajaa. Geenivaratoimikunta on lisäksi tehnyt sopimuksen Aarhusin ylipistossa toimivan Tanskan Maataloustutkimuksen kanssa (DJF) 10 tanskanmaatiaissian alkioiden pakastussäilytyksen toteuttamisesta. DJF on syyskuusta 2009 tehnyt suunnittelu- ja valintatyötä, jonka oletetaan olevan valmis ennen vuoden loppua. Tanskan geenipankissa on ennestään alkioita kuudelta maatiaissialta sekä kahdeksan maatiaiskarjun spermaa. Tämä materiaali on otettu ja säilötty vuonna 1996, kun valtion kotieläintutkimuksen sikojen jalostusasema (Tylstrup) lakkautettiin ja kaikki eläimet teurastettiin. Geenivaratoimikunta on vihdoin vuonna 2009 laatinut uuden strategian sekä toimintasuunnitelmia, jotka tukevat alkuperäisten tanskalaisten maatiaisrotujen säilytystä. Panostus kahden alkuperäisen sikarodun säilyttämiseksi (tanskalainen alkuperäinen maatiaissikarotu anno 1970 ja sortbroget maatiaisrotu) on useissa toimintasuunnitelmissa etusijalla. On esim. päätetty kehittää Hätäsuunnitelma äkkinäisen luopumisen tai epidemian puhkeamisen varalta. 7

8 Kotieläi Ólafur R. Dýrmundsson, Islannin talouskriisi näyttää vaikuttavan myönteisesti alkuperäisrotujen käyttöön ja säilyttämiseen. Nyt on tasan vuosi Islannin kolmen pääpankin romahduksesta, ja talouskriisillä on kohtalokkaat vaikutukset maan talouteen. Islannin valuutan, krónan, 95%:n devalvaation myötä tuontihinnat ovat nousseet jyrkästi ja työttömien määrä on noussut 8-9 %:iin, samaan kuin keskimäärin EU:ssa. Positiivista on, että vienti on kannattavampaa ja matkailijoiden määrä on noussut. Vihdoinkin islantilaiset alkavat tajuta, että heidän on hyödynnettävä resurssejaan tehokkaammin, mukaan lukien kotieläinten alkuperäisrodut. Yleisenä suuntauksena on, että paikallisia aloitteita ja voimavaroja pyritään tukemaan ja tuottamaan hyödykkeitä kotimaassa sen sijaan, että tuotaisiin niitä ulkomailta sekä lisäämään vientituloja mahdollisimman paljon, niin että massiiviset ulkomaiset lainat saadaan nopeasti maksuun. Ruoan turvallisuudesta on nyt tullut tärkeä asia Islannissa vuosikymmenten itsekylläisyyden jälkeen ja kuluttajat ovat alkaneet arvostaa sitä, että maa on vielä omavarainen kaikkien eläintuotteiden osalta, mukaan lukien maito, liha ja munat. Lypsykarjan, lampaiden ja hevosten alkuperäisrodut ovat erittäin tärkeitä tässä suhteessa. Joillakin sektoreilla trendinä on perinteisten asioiden uusi tuleminen, esimerkiksi perinteisen sláturin tekeminen lampaan teurasjätteistä, herkullisten hevosliharuokien syöminen ja viimeisenä mutta ei kuitenkaan vähäpätöisimpänä asiana luonnonväristen, valkoisten, mustien, harmaiden ja ruskeiden Islannin villatuotteiden kutominen. Perinteisesti, alkuperäisrotujen arvostus on Islannissa ollut korkealla. Tämä arvostus on vain kasvanut nykyisessä kriisitilanteessa, sekä maatalousyhteisössä että yleisesti, kuluttajien parissa. Nämä vanhat rodut, joita on parannettu vastaamaan nykyajan tuotannon tehokkuuden ja tuotteiden laadun tarpeita, ovat turvallisuuden symboleja ruoka- ja muiden seikkojen osalta varsinainen kulttuuriperintö, joka on säilytettävä. Vahva ja nyt ilmeisesti vielä kasvava kiinnostus tukea eläingeenivarojen säilyttämistä Islannissa ilmeni esimerkiksi siten, että 75 % karjan kasvattajista äänesti vieraiden lypsykarjarotujen tuontia vastaan vuota sitten, itse asiassa kahteen otteeseen. Myöhemmin Islannin Yliopiston vuonna 2008 tekemässä kyselytutkimuksessa, joka tehtiin kolmella maatalousalueella Islannissa, asenteista maataloutta ja maaseudun kehittämistä kohtaan 1) selkeästi vähiten arvostettiin geneettisesti muunneltuja organismeja (GMO) ja uusien karjarotujen tuontia. Alkuperäisten karjarotujen säilyttäminen näyttää saavan enemmän kannatusta yhtenä useista osatekijöistä uuden Islannin kansallisessa, kestävän uudistuksen ohjelmassa. 1) LITRÓF BÚSKPAR OG BYGÖA (2009). HÁSKÓLI ÍSLANDS, ISBN Islanninkarjan arvostus on noussut finanssikriisin myötä. KUVA: JON EIRIKSSON 8

9 nuutiset Juha Kantanen, Pohjois-Euroopan alkuperäislampailla on poikkeuksellinen kesytyshistoria Lampaan perimän DNA-merkkeihin perustunut tutkimus paljasti uutta tietoa lajin poikkeuksellisesta esihistoriasta. Ominaisuuksiltaan erityyppinen lammaskanta on tuotu eri vaiheissa Eurooppaan alkuperäisestä kesytyskeskuksesta, Lounais-Aasian hedelmällisen puolikuun alueelta. Useat pohjoiseurooppalaiset lammasrodut polveutuvat varhaisimmasta Eurooppaan tuodusta lammaskannasta, mikä tekee niistä geneettisesti ja kulttuurihistoriallisesti ainutkertaisia. Ihmisen kotieläimen jo vuotta Lammas on yksi ihmisen varhaisimmista kotieläimistä. Lajin kesytys villistä kantalajistaan, aasialaisesta muflonlampaasta, alkoi noin vuotta sitten Lounais-Aasiassa. Sieltä lammas levisi ihmisen mukana Eurooppaan, ja noin vuotta sitten Euroopassa harjoitettiin kotieläinten kasvatusta laajalla alueella. On ilmeistä, että varhaisinta Eurooppaan tuotua lammaskantaa hyödynnettiin vain lihantuotannossa. Pari tuhatta vuotta myöhemmin Lounais-Aasiasta levisi kuitenkin uusi lammaskanta, jonka villan tuotantoa varhaiset lampaankasvattajat olivat jalostaneet. Samalla he olivat kehittäneet villan hyödyntämiseen tarvittavaa teknologiaa. Levittäytyessään Eurooppaan jalostetumpi lammas korvasi varhaisimman lammaskannan ja nykyiset euraasialaiset lammasrodut perustuvat pääosin tähän myöhempään leviämistapahtumaan. DNA-merkkitutkimuksella pystyttiin kuitenkin paljastamaan, että varhaisimman lammaskannasta polveutuvia eläinkantoja on säilynyt Välimeren ja Skotlannin rannikon saarilla ja Pohjois-Euroopassa. Pohjois-Euroopassa perimä säilynyt Useimmat varhaisten lammaskantojen nykyiset perilliset ovat uhanalaisia, alkukantaisia rotuja, kuten soyalammas Skotlannista. Niiden villa on karkeaa ja poikkeuksellisesti sekä pässeillä että uuhilla esiintyy sarvia. Valtaosaltaan maailman lammasrodut ovat nykyisin sarvettomia. Tutkimuksen tulokset olivat kiinnostavia pohjoiseurooppalaisten alkuperäisten lammasrotujen kannalta. Islanninlampaassa, färsaarenlampaassa, norjalaisessa villilampaassa, ruotsalaisissa gutelampaassa ja ryassa, suomenlampaassa, kainuunharmaslampaassa ja ahvenanmaanlampaassa on todettavissa geeniperimää Eurooppaan ensin levinneestä kannasta. Nämä rodut ovat siten perinnöllisesti ja kulttuurihistoriallisesti ainutkertaisia ja Euroopankin mittakaavassa todellisia alkuperäisrotuja. Vanhoja alkuperäisiä norjalaislampaita, villilampaita, Länsi-Norjan rannikkolaitumilla. KUVA: HILDE BUER Viruksesta peräisin oleva DNA kertoo tarinaa Tutkimuksessa käytettiin DNA-merkkeinä lampaan perimästä löytyneitä DNA-pätkiä, jotka ovat peräisin niin sanotuista endogeenistä retroviruksista. Virukset ovat infektoituneet evoluution ja jopa vasta äskettäin lampaan tuhansia vuosia kestäneen kesytyshistorian aikana sukusoluihin, jääneet kiinni solujen geeneihin ja siirtäneet perinnöllisyyttä välittävän molekyylinsä isäntäsolun perimään. Lampaalla näitä viruksesta siirtyneitä perimän osia on löytynyt 27, joista kuutta tutkittiin Glasgown yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan professorin Massimo Palmarinin koordinoimassa hankkeessa. Eri virusperäisten DNA-pätkien esiintymisten perusteella tutkitut rodut voitiin jakaa kahteen ryhmään: lammaskantoihin, joiden perimässä oli todettavissa DNA-merkkejä varhaisimmasta leviämisestä ja lammaskantoihin, jotka perustuivat nuorempaan leviämistapahtumaan. Tutkimus antoi viitteitä lampaan villan esihistoriasta. Villan hyödyntämistä kehitettiin ensin alkuperäisen kesytyskeskuksen alueella Lounais-Aasiassa, josta osaaminen, mutta myös villantuotantoon jalostettu lammaskanta levisi Eurooppaan. 9

10 Kotieläi Andreas Georgoudis Professor, ERFP Secretary Exec., Eläingeenivarat, kestävyys ja demokratia 10 ERFP (Kotieläingeenivarojen hallintoon liittyvien kansallisten koordinoijien Euroopan aluekeskus) pyrkii turvaamaan eläinten geenivarojen monimuotoisuuden. Seuraava lyhyt tiedote kertoo asiaan liittyvästä problematiikasta, onko meillä filosofisia, poliittisia tai taloudellisia työvälineitä tämän valtavan tehtävän hoitamiseen ja onko se mahdollista toteuttaa nykyisissä olosuhteissa ja millä rajoituksilla ja ehdoilla. Olemme tällä hetkellä kohtaamassa samanaikaisesti kolme kriisiä, taloudellisen, poliittisen ja ilmastollisen kriisin, ja kysymykset ovat : Pystyvätkö nykyiset poliitikot ohjaamaan kehitystä kohti kestävämpiä tuotannon ja kulutuksen polkuja. Ovatko lisääntyvä demokratia ja kestävä kehitys tulevaisuudessa ristiriidassa keskenään? Kuten tiedetään, eläingeenivarat ovat tärkeitä suurelle määrälle ihmisiä maailman laidun-, viljely- ja karjatalousjärjestelmissä ja ne ovat tärkeitä korkealaatuisen proteiinin lähteitä. Paras tapa säilyttää niiden monimuotoisuus on niiden kestävä käyttö maanviljelyksessä ja ruoantuotannossa. Kestävän käytön toteutuminen tukisi jatkossa toimeentuloa ja minimoisi eläinpopulaatioiden säilymisen riskit pitkällä aikavälillä. Näin kestävän käytön konsepti saa taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiokulttuurisia ulottuvuuksia. Tämän vuoksi On tarvetta kehittää strategioita näiden varojen kestävään hallintaan. Niiden tulisi sisältää edullisia säilytys- ja käyttötapoja tämän päivän tarpeisiin, mutta myös tulevia sukupolvia varten. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muun inhimillisen toiminnan välisiä ristiriitoja ilmenee ja ne voivat vaikuttaa eri tavoin yhteiskuntataloudellisiin ja biologisiin parametreihin. Nämä lisääntyvät ja laajenevat vaikuttaen negatiivisesti luonnon monimuotoisuuteen ja ihmisten hyvinvointiin. Näiden ristiriitojen ymmärtämiseksi on ehdottoman tärkeää ymmärtää niiden syyt sekä löytää tavat niiden tehokkaaseen hallitsemiseen. Toinen olennainen priorisointiin ja käytännöllisiin määrityksiin liittyvä asia on jokaisen voimavaran taloudellinen arvo tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Työ eläingeenivarojen osalta on uutta ja toimijat ovat tähän mennessä olleet pääasiassa kotieläingeneetikkoa ja jalostajia. Tästä johtuen eläingeenivarojen säilyttämisen ja käytön tärkeitä sosiaalisia ja taloudellisia ulottuvuuksia on osoitettu puutteellisesti. Mutta säilytysresurssien kohdentaminen ja kustannuksiltaan tehokkaiden säilytysstrategioiden määritteleminen vaatii monitieteellistä lähestymistapaa, jossa talous- ja yhteiskuntatieteilijöillä tulee olla avainasema. Nykyinen talous perustuu siihen, että kasvu on hyvä asia ja saavutettavissa kilpailemalla niukoista voimavaroista, tehokkuudella sekä tekemällä kansallisia päätöksiä, joiden avulla ohitetaan kasvussa kaikki muut kansakunnat. Tämä kasvukilpailu vuorostaan lisää planeetan ekosysteemin köyhtymistä ja näkyy monimuotoisuuden supistumisena eläingeenivaroissa. Nykyisen suuntauksen mukaan, taloudellisen kasvuvauhdin kiihtyessä myös ekologinen köyhtyminen kiihtyy. Matka taloudelliseen tasapainotilaan on poliittinen ja tasapainotilan saavuttamiseksi ja järjestelemiseksi politiikan tulisi olla etupäässä demokratiaa, joka takaa runsaamman osallistumisasteen. Osallistuminen taas vaatii ja luo tasa-arvoa. Ekologinen taloustiede on tässä tilanteessa avainasemassa. Se on vahva ja lähes kauttaaltaan kriittinen vastine visiolle kasvutaloudesta ekologisen taloustieteen visio on tasapainoinen talous, joka takaa elinkelpoisen ja kestävän talouden. Yhdessä ekologisen taloustieteen kanssa restoratiivisen oikeuden periaate laajentaa poliittisia mahdollisuuksia globaaliin kääntymiseen kohti kestävyyttä. Sama periaate politisoi ekologista taloustiedettä ja antaa elementtejä pohdintoihin ekosysteemin kantokyyvystä ja luo pohjan monille paikallisille ja kansainvälisille ponnistuksille korjata ihmisen toiminnan laillisesti ja laittomasti aiheuttamia vahinkoja. Voidaankin kysyä, miten voimme soveltaa näitä periaatteita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja uudistamiseen.

11 nuutiset Kotieläinrodut hyvä lähtökohta elinkeinoelämän kehitykselle? Rotujen tärkeys Kotieläinroduillamme on monenlaisia tuotanto-ominaisuuksia ja erityispiirteitä, erilaisia käytösmalleja ja luonteita. Ne poikkeavat kooltaan, väriltään ja kuvioiltaan. Nämä ominaisuudet osoittavat Nämä ominaisuudet osoittavat lajin sisäisen moninaisuuden, mikä taas luo perustan arvolle, jonka katsomme eläimillä olevan tuotantoa, historiaa ja kulttuuria ajatellen. Tuotekehityksen perusta Kotieläinperäisten tuotteiden kehittämisellä on kaksi pääsuuntausta 1. Tuoteperusteinen, jossa maku ja laatu, mutta myös hinta ovat tärkeitä. Tällaiset tuotteet muodostavat suurimman osan päivittäistavaraliikkeiden tuotevalikoimasta. 2. Konseptiperusteinen, jossa tuote maun ja laadun lisäksi myös välittää erilaisia arvoja ja ruokakulttuureja. Usein tuotteella on jokin erityinen tausta, esim. maantieteellinen alkuperä tai tuotantotekniikka. Hinnalla on usein vähemmän merkitystä tällaisten tuotteiden markkinoinnissa. Tähän kategoriaan kuuluvat merkkituotteet. Rotuun perustuvat merkkituotteet voivat luoda tuote- ja konseptikehityksen, sillä rotu sisältää mahdollisuuden välittää sekä laatua, maantiedettä, historiaa, tuotantojärjestelmää ja tekniikkaa. Lisäksi sellaiset eläimet ovat yleensä helppoja tunnistaa ulkonäöstä, mikä ennestäänkin lisää erikoisuuspotentiaalia. Mitä ominaisuuksia kannattaisi markkinoida? Tuotelaatu Tuotelaadun määrittely voi perustua puhtaaseen dokumentointiin tai se voidaan liittää tuotehistoriaan. Tuotelaadun liittäminen suoranaisesti geneettisiin tekijöihin voi olla vaikeaa, koska eläimen tuotantoympäristö ruokinta, kasvuympäristö ja teurastustapa vaikuttavat vahvasti tuotantoon. Lisäksi vaikuttavat sukupuoli, ikä ja hormoonistatus. On kuitenkin olemassa alustavia tuloksia siitä että norjalaisen STN-alkuperäisrodun liha olisi vastaavanlaisesti mureaa kuin lihakarjarotujen liha ja että joidenkin säilytettävien karjarotujen maito soveltuisi erityisen hyvin juustonvalmistukseen Paljon helpompi on osoittaa, että eri lammasroduilla on erilainen villalaatu. Jotkut villan käyttäjät toivovat lisäksi, että villaa ei leikata lampaasta, vaan annetaan lähteä luonnollisesti karvanlähdössä. Luonnollinen karvanlähtö on myös helposti dokumentoitavissa oleva ominaisuus. Ruumiinrakenne/luonne/käytös Kotieläinroduilla, jotka on valittu tiettyjen ominaisuuksien perusteella, on usein tietyt käyttäytymistavat ja ruumiinrakenne, jotka soveltuvat niihin toimintoihin, joihin ne on jalostettu. Kaikki pystyvät näkemään työhevosen ja ravihevosen eron. Saman eron voimme Juusto voi olla yksi mahdollinen erikoistuote. Benedicte Lund, havaita muna- ja lihasiipikarjarotujen välillä, tai vuorenrinteillä tai rannikolla laiduntavien ja pellolla laiduntavien lammasten välillä. Jos tällaisten erikoisominaisuuksien rotujen tuotteita markkinoidaan on loogista liittää tuotteet kulttuurimaiseman hoitoon, kuten villilammas-rodun, kanervikon hoito, tunturirodun soveltuvuus laiduntamiseen tai rannikkokasvien ja vesikasvien maku lofootinlampaan lihassa. Kulttuurihistoriallinen arvo/ulkonäkö/matkailu Samoin kuin me säilytämme kulttuurihistoriallisia arvoja määrättyjen maisemien ja rakennusten muodossa, kotieläinrotumme edustavat myös tärkeää perinnetietoa siitä, miltä asiat näyttivät vanhoina aikoina. Työvälineet ja menetelmät ovat myös tärkeitä. Tässä on myös tuotekehittelypotentiaalia. Juustoa, siten kuin mummo sitä teki karjamajalla on uskottavampi, jos joku osaa kertoa prosessin, ja jos maito tulee eläimistä, joita pidetään samalla tavoin kuin isoäidin aikana. Museot, vierailutilat ja matkailuun perustuvat toiminnat voivat hyötyä paljon siitä, että voivat tarjota sellaisista eläimistä peräisin olevia tuotteita, jotka ovat itse mukana kertomassa toiminnan historiaa. Mitä tarvitaan onnistumiseen? Tuotekehittely ja siihen kuuluva markkinointi ovat työläs ja monimutkainen prosessi. Ensin täytyy olla hyvä idea, ja sitten täytyy olla realistinen kuva siitä, haluaako joku ostaa tuotetta. Sen jälkeen täytyy olla selkeä kuva siitä, minkä laatuista tuotteita pystyy tarjoamaan, ja miten suurina määrinä. Siis: Onko minulla jotakin, mitä joku haluaa ostaa? Pystynkö tuottamaan tasaista ja hyvää laatua? Pystynkä tarjoamaan tuotetta oletettuun ajankohtaan mennessä ja sovitun määrän? Monet pienyrittäjät unohtavat, että ei riitä, että toimittaa kerran, tai että laadun on oltava yhtä hyvää koko ajan. On aina hyvä luoda yhteyksiä yhteistyökumppaneihin, sekä tuotannossa että investointipuolella, neuvottelutasolla tai loppumarkkinoilla, kuten paikallinen hotelli taikka teurastamo. Silloin sinulla on hyödyllisiä keskustelukumppaneita ja voit helpommin myydä lisätarinan, jota tuotteesi edustaa.

12 B Palautusosoite: NordGen - Husdyr Postboks 115 N-1431 Ås Göte Frid, Svenska Jordbruksverket, og Liselotte Erixon, Svenska Russavelsföreningen Ruotsalaisten rotujen oriita kerätty säilytystarkoituksessa Syksyn 2009 aikana on Jordbruksverketin (Ruotsin maatilahallituksen) toimeksiannosta ensimmäistä kertaa kerätty orien spermaa säilytystarkoituksessa. Eläinlääkäri Kerstin Dareniuksen johdolla on kerätty ja pakastettu yhden gotlandsruss oriin ja kahden ruotsalaisen ardennien oriin sekä pohjoisruotsalaisen työhevosen spermaa. Spermaannokset muodostavat tulevaisuudessa geenipankin. Hevosrotujen siemennesteen keruu pakastettuun geenipankkiin käynnissä. Jordbruksverket on usean vuoden ajan järjestänyt ja rahoittanut nautakarjan, lampaiden ja vuohien maatiaisrotujen sperman keräyksen ja pakastuksen. Nyt on ensimmäistä kertaa kerätty hevosen spermaa säilytystarkoituksessa. Pakastetut annokset omistaa Jordbruksverket. Työtä on edeltänyt usean vuoden suunnittelu, kolme asiassa mukana olevaa rotuyhdistystä Svenska Russavelsföreningen, Avelsföreningen för Svenska Ardennerhästen ja Föreningen Nordsvenska Hästen ovat tehneet perusteellista työtä laatiessaan oriista priorisointiluettelon. Ensimmäisen spermakeräyksen toteuttaminen oli mahdollista pääasiassa, koska Kerstin Darenius avusti asiantuntija-avulla yrityksensä Caballan puitteissa keräystä sekä vastasi käytännön keräys- ja pakastustyöstä sekä toteutti sen. Keräys toteutettiin Rodga Säteri:ssä Åbyssä Östergötlannissa syyskuun aikana tiiviissä yhteistyössä rotuyhdisysten ja Jordbruksverketin kanssa. Yhdistykset ovat ehdottaneet kerättäviä oriita ja ovat yhteyshenkilöidensä kautta toimineet eläintenomistajien, Kerstinin ja Jordbruksverketin välisenä lenkkinä. Ne ovat myös auttaneet keräyksessä käytettävien tammojen hankkimisessa sekä järjestäneet yhteistyössä eläintenomistajien kanssa oriiden ja tammojen kuljetukset Rodgaan ja sieltä pois. Vaikka Rodgaan tulleilta oriilta ei ole aiemmin kerätty siemennestettä, keruu onnistui yli odotusten. Kaikkien oriiden sperma ei kuitenkaan laadultaan soveltunut pakastamiseen. Tämän vuoksi russ-oriista vain yhdeltä kolmesta saatiin siemennestettä geenipankkiin. Seuraavien oriiden spermaa on nyt säilytyksessä.: Jagga Ess, gotlanninruss s.-99 e Vagabond-Julle, omistaja Lena Billqvist, Visby. Charlie, kk-nro 11562, ardennienh. s-89 e King Munter- Fonid, omistaja Carl Olof Sjöstedt, Koppom Gorino, kk-nro 11676, ardennienh. s. -97 e Gomin- Carman, omistaja veljekset Malmberg, Fjälkinge Belltino, kk-nro 1918, pohjoisruotsalainen s. -96 e Bellman-Engelstadbron, omistaja Madeleine Bergvall ja Anders Lundbom, Åsbro Pegasus, KUVA: LISELOTTE ERIXON kk-nro 1917, pohjoisruotsalainen, f -95 e Integral-Bruno, omistaja Heinrich Jung, Arneberg, Norge. Pakastettujen annosten määrä oria kohti oli 21, 31, 31, 30 ja 40 yllä mainitussa järjestyksessä. Annokset ovat kahdessa laatuluokassa. Postiosoite: NordGen - Husdyr, Postboks 115, N-1431 Ås Høgskoleveien 8, Ås, Norge Puhelin: S-posti: Internet: ISSN: Toimittaja: Benedicte Lund Suomentaja: Maj-Lis Storsjö-Korpihalkola Taitto/Painopaikka: RLF/Prinfo Unique, Larvik Painos: 1200 kpl Pohjoismaiden ministerineuvosto

Alkuperäiskasvien ylläpito (maatalouden geenivarojen säilyttäminen)

Alkuperäiskasvien ylläpito (maatalouden geenivarojen säilyttäminen) Alkuperäiskasvien ylläpito (maatalouden geenivarojen säilyttäminen) Toimenpide on ylläpitoa, korvauksen hakijan ei tarvitse olla aktiiviviljelijä, sopimukseen ei vaadita ympäristösitoumusta eikä pinta-alaa

Lisätiedot

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen Infopäivät Kyyttö - ISK Eeva Vornanen/Juha Kantanen Kyyttökarja Kyyttö - itäsuomalainen nautarotu kuuluu perinteiseen suomenkarjarotuun ISK, johon kuuluu lisäksi lapinlehmä PSK ja länsisuomalainen LSK

Lisätiedot

Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha.kantanen@mtt.

Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha.kantanen@mtt. Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha.kantanen@mtt.fi Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari

Lisätiedot

Hevosen alkionsiirrot nykytilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Tiina Reilas Tampere 10.3.2015

Hevosen alkionsiirrot nykytilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Tiina Reilas Tampere 10.3.2015 Hevosen alkionsiirrot nykytilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet Tiina Reilas Tampere 10.3.2015 Historiaa Maailman ensimmäiset alkionsiirtovarsat syntyivät 1970 luvun alussa Kaupalliset alkionsiirrot

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Tavoitteena CBD:n 10. osapuolikokouksen päätösten kansallinen tulkinta ja toimeenpano

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

Alkuperäiseläinten kasvattaminen

Alkuperäiseläinten kasvattaminen Toimenpide on geneettistä monimuotoisuutta edistävä ympäristösopimus. Toimenpiteen avulla estetään suomalaisiin alkuperäisrotuihin kuuluvien eläinten kuoleminen sukupuuttoon lisäämällä rotuihin kuuluvien

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 79/05. 9.12.2005 5329/01/2005 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2006 alkaen - toistaiseksi Kumoaa

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 79/05. 9.12.2005 5329/01/2005 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2006 alkaen - toistaiseksi Kumoaa MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 79/05 Pvm Dnro 9.12.2005 5329/01/2005 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2006 alkaen - toistaiseksi Kumoaa Kotieläinten jalostusaineksen polveutumistodistuksista

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Islannin lyhythäntäinen lammas. Muutama sana matkan varrelle,... 2

Islannin lyhythäntäinen lammas. Muutama sana matkan varrelle,... 2 Kotieläinuutiset NORDGEN - KOTIELÄIMET JOULUKUU 2008 Islannin lyhythäntäinen lammas KUVA: ASKELL THORISSON Muutama sana matkan varrelle,... 2 Elävän kulttuuuriperinnön säilyttäminen ja siirtäminen käyvät

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Muutoksia tulossa Läänineläinlääkäri, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 4.4.2016 1 Täydentävät ehdot= TE Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on EU:n maksamien

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

- edistää maa- ja metsätalouden geenivarojen kestävää käyttöä

- edistää maa- ja metsätalouden geenivarojen kestävää käyttöä ASETTAMISPÄÄTÖS 114603 1 (5) 20.2.2012 MMM055:00/2011 GEENIVARANEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN Maa- ja metsätalousministeriö on tänään asettanut geenivaraneuvottelukunnan toimikaudeksi 1.3.2012-31.12.2016.

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Genominen valinta genomisessa valinnassa eläimen jalostusarvo selvitetään DNA:n sisältämän perintöaineksen tiedon avulla Genomi

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Jalostus on merkittävä tuotantopanos

Jalostus on merkittävä tuotantopanos Jalostus on merkittävä tuotantopanos Nuorsonnit poistuvat - genomisonnit tilalle Jalostusohjelma muuttuu Pirkko Taurén pirkko.tauren@faba.fi Jalostustyön vaiheet Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot

Tuotosseuranta ja Alkuperäisrotutuki. Lampaiden jalostus. Tietojen kerääminen. Kainuun harmaa + texelin karitsa. WinLammas (2).lnk

Tuotosseuranta ja Alkuperäisrotutuki. Lampaiden jalostus. Tietojen kerääminen. Kainuun harmaa + texelin karitsa. WinLammas (2).lnk Tuotosseuranta ja Alkuperäisrotutuki ProAgria Pirkanmaa Kaie Ahlskog Lammasyritysneuvoja Parainen, 18.01.2011 Tuotantoseuranta, jalostus Kaie Ahlskog ProAgria Pirkanmaa, Lammasyritysneuvoja: Uusimaa ja

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Luku 20. Biotekniikka

Luku 20. Biotekniikka 1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011 Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011 Tiina Pullola MMM Elintarvike- ja terveysosasto Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin yksikkö 1 Neuvottelukunnan tehtävät

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä siirrettäviä lampaita ja vuohia sekä lampaiden

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

MaitoManagement 2020. Risteytysopas

MaitoManagement 2020. Risteytysopas Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen

Lisätiedot

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Oriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere 10.3.2015

Oriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere 10.3.2015 Oriasemia koskevat vaatimukset Hippos, Tampere Ylitarkastaja Virva Valle EVIRA/Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Oriasema kotimaan kauppa ja sisämarkkinakauppa Lainsäädäntö Eläintautilaki 441/2013

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Yhteiset kärkihankkeet 2013-2014

Yhteiset kärkihankkeet 2013-2014 KÄRKIHANKE: STRATEGIA Selvät asiat: 1. Kärkihankkeita (siis myös tätä) ohjaa PATINE 2. Käytännössä työtä ohjaa työvaliokunta (PATINE mandaatilla ja ohjauksessa) 3. Hankkeen tavoite: uudistetun KPTS:n toimeenpano

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Pohjoismaiden joulukauppa 2015

Pohjoismaiden joulukauppa 2015 Kuluttajatutkimus Pohjoismaiden joulukauppa 1 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaalaiset ostaneet joululahjoja verkosta jo 4,4 miljardilla Ruotsin kruunulla Pohjoismaiden joulukauppa on täydessä vauhdissa.

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Green care - kasvattajina

Green care - kasvattajina Green care - Suomenlehmä terapeutteina ja kasvattajina Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos katriina.soini@mtt.fi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

GEENIVARAT MONIMUOTOISUUDEN TURVAAJINA

GEENIVARAT MONIMUOTOISUUDEN TURVAAJINA GEENIVARAT MONIMUOTOISUUDEN TURVAAJINA Yrjö Tuunanen Yrjö Tuunanen Mitä geenivarat ovat ja miksi niitä suojellaan? Teijo Nikkanen Viljelykasvien, kotieläinten ja metsäpuiden geenivaroilla tarkoitetaan

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää?

Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Laitumelta lautaselle- Voiko koko ketjun jäljittää? Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Atria Suomi Oy 1 Mitä tarkoitetaan jäljitettävyydellä ruokaketjussa? Lakisääteinen velvoite on pystyä jäljittämään

Lisätiedot

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus hevosten keinosiemennysaseman toimintaa koskevista vaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriön asetus hevosten keinosiemennysaseman toimintaa koskevista vaatimuksista MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 41/EEO/2006 Päivämäärä Dnro 30.11.2006 3245/01/2006 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.12.2006 - toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä-

Lisätiedot

GREPPA MARKNADEN tunne markkinat

GREPPA MARKNADEN tunne markkinat GREPPA MARKNADEN tunne markkinat Viljelijän kommenttipuheenvuoro Sebastian Sohlberg Malmgård Sjundeå www.malmgardsjundea.fi Facebook: Malmgård Sjundeå Instagram: MALMGARDSJUNDEA GREPPA MARKNADEN? Greppa

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen tuotannon korvaus

ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen tuotannon korvaus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelma

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelma 15 vuotta suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelmaa Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelma Historia lyhyesti ja katsaus nykytilanteeseen Mervi Honkatukia ja Tiina Tuovinen Kuva: Tatu Saastamoinen Kesäseminaari

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Tehokkaita työkaluja ja osaamista pitkän bisnesketjun hallintaan. Case: Pohjoisen Kantaperuna Oy toimitusjohtaja Jussi Karjula

Tehokkaita työkaluja ja osaamista pitkän bisnesketjun hallintaan. Case: Pohjoisen Kantaperuna Oy toimitusjohtaja Jussi Karjula Tehokkaita työkaluja ja osaamista pitkän bisnesketjun hallintaan Case: Pohjoisen Kantaperuna Oy toimitusjohtaja Jussi Karjula 8. huhtikuuta 2008 There is variety in potatoes 1 Lajikejalostaja HZPC Perunan

Lisätiedot

SUOMALAISEN RATSUPONIN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ

SUOMALAISEN RATSUPONIN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Suomen Hippos ry Evira vahvistanut 11.08.2015 SUOMALAISEN RATSUPONIN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ 1. Suomalainen ratsuponi (SRP) Suomalainen ratsuponi on SRP kantakirjaan ensirekisteröity ratsuponi, joka polveutuu

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Brita Suokas, Luomuinstituutti, Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Luomuinstituutti / Suokas

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot