NORDGEN - KOTIELÄIMET JOULUKUU 2009 KUVA: LISELOTTE ERIXON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NORDGEN - KOTIELÄIMET JOULUKUU 2009 KUVA: LISELOTTE ERIXON"

Transkriptio

1 Kotieläinuutiset NORDGEN - KOTIELÄIMET JOULUKUU 2009 KUVA: LISELOTTE ERIXON Charles Darwin. Darwinin vuosi Mitä haluamme NordGen kotieläinsektorilta? Otteita Ruotsin puheenjohtajuudesta syksyllä Lehmätietorekisteri laadittiin syksyllä ERFP - Euroopan alueen eläingeenivaratoiminnan yhteistyö... 6 Erityispanostus tanskalaiseen alkuperäiseen maatiaissikaan: anno pekonisika Islannin talouskriisi näyttää vaikuttavan myönteisesti alkuperäisrotujen käyttöön ja säilyttämiseen Pohjois-Euroopan alkuperäislampailla on poikkeuksellinen kesytyshistoria Eläingeenivarat, kestävyys ja demokratia Kotieläinrodut hyvä lähtökohta elinkeinoelämän kehitykselle? Ruotsalaisten rotujen oriita kerätty säilytystarkoituksessa... 12

2 Kotieläi Darwinin vuosi Juha Kantanen, Vuonna 2009 tuli kuluneeksi 200 vuotta Charles Darwinin syntymästä ja 150 vuotta hänen pääteoksensa Lajien Synty julkaisemisesta. Darwinin evoluutio- ja luonnonvalintateoria mullisti näkemykset biologisen monimuotoisuuden kehittymisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, mutta hänen johtopäätöksillään oli muutoinkin laaja yhteiskunnallinen vaikutus. Omat kanat tutkimusaineistona Pohtiessaan lajien kehittymistä ja evoluutiota Darwin huomioi kotieläinrotujen väliset erot. Hänellä oli omasta takaa myös tutkimusaineistoa: Darwin kasvatti useita kesykyyhkysen rotuja ja melkein kaikkia englantilaisia kanarotuja. Hän myös tutki eri kanarotujen luurankoja saadakseen todistusaineistoa kotieläinten alkuperästä. Hän mietti sitä, olivatko eri rodut polveutuneet yhdestä ainoasta villistä kantalajista vai oliko jokaisella oma erillinen kantalajinsa luonnossa. Darwin päätyi siihen, että saman lajin eri rodut ovat yleensä lähtöisin yhdestä villistä kantalajista lukuunottamatta nautaa. Myös koirarotujen hän arveli polveutuneen useasta koiransukuisesta villistä lajista. Valinta muuttaa eliöitä Kotieläinrodut soveltuivat erityisen hyvin Darwinin tekemään tarkasteluun eliöiden ajallisesta muutoksesta, sillä niiden ilmiasusta oli tietoa ja kuvauksia pitkältä ajalta. Darwin kirjoitti, että kotieläimissä täytyy olla ensin luonnon tarjoamia yksilöllisiä eroavaisuuksia, joita ihminen sitten valikoi jotakin tarkoitusta varten. Näitä hänen mukaansa aiheuttivat kotieläinten muuttuneet elinolosuhteet. Hän totesi, että yksilöllisten erojen tulisi olla perinnöllisiä, jotta valinnalla olisi vaikutusta. Darwin havaitsi niinikään, että lisääntymisen runsaus (suuri jälkeläisjoukko) ja nopeus (lyhyt sukupolvien välinen aika) tehostaa valintaa. Pohdinnot kotieläinten alkuperästä, ajallisesta muuttumisesta ja valinnan vaikutuksesta muodostivat tärkeän perustan, kun Darwin alkoi tarkastella lajiutumista luonnossa. 150 vuotta myöhemmin Erilaisten rotujen olemassaololla oli suuri merkitys Darwinin johtopäätöksille. Rotudiversiteetin tutkimuksellinen arvo ei ole haalistunut Darwinin päivistä. KUVA: JUHA-PEKKA SEPPÄNEN Juha Kantanen ja paimensukuinen lapinkoira Lunni. Jos kaikki pohjoismaalaiset lypsylehmät olisivat nykyisin skotlantilais- ja hollantilaisrotuisia, tietäisimme naudan muinaisuudesta Pohjois- Euroopassa pelkästään arkeologian ja historiatutkimuksen perusteella. Emme olisi voineet täydentää näkymyksiämme pohjoismaalaisten alkuperäisrotujen DNA-analyysillä. Jos islanninlammas, gutelammas ja suomenlammas olisivat pelkkiä muinaismuistoja vanhoissa valokuvissa, lampaan poikkeuksellinen kesytyshistoria olisi saattanut jäädä ratkaisematta. Nykyiset koko genomin kattavat analyysit tuottavat uutta tietoa kotieläinten geeneistä. Rodut poikkeavat alkuperältään ja jalotushistorialtaan ja eri rotujen tutkiminen auttaa ymmärtämään genomin molekyylirakenteessa ilmenevää vaihtelua. Ja toisaalta rotujen genomin molekyylirakenteen erot saattavat lisätä ymmärtämystä fenotyyppisistä eroista ja siitä, miten luonnonvalinta ja ihmisen suorittama valinta muokkavaat eläinten genomia. Eri rodut voivat valottaa tutkimusongelmaa eri tavoin ja useaan erilliseen rotuun perustuvat analyysit saattavat johdattaa tutkijan uuden mullistavan johtopäätöksen jäljille. Tämän osoitti Darwin jo 150 vuotta sitten. 2

3 nuutiset Av Jessica Kathle, Mitä haluamme NordGen kotieläinsektorilta? NordGen on organisaationa kohta kahden vuoden ikäinen ja ehtinyt jo asettua paikoilleen. Sisäinen organisointi on jo pitkään ollut halinnassa, samoin kaikki väliportaat. Olemme laatimassa ensimmäistä strategiasuunnitelmaamme ja pian on tehtävä ratkaisevia päätöksiä, joilla on suuri vaikutus kotieläin- ja metsäsektoreille, mm. kysymys tulevasta sijoituspaikasta. Ei ole salaisuus, että Nordgenin sijoituspaikasta on ollut eriäviä mielipiteitä. Vahvat tahot halusivat koko toiminnan Alnarpiin Ruotsin maatalousyliopistoon (SLU), jossa tällä hetkellä on pääkonttori ja kasviosasto. Pakastimet, jotka muodostavat aktiivisen osan pohjoismaisen siementen geenipankin toimintaa, sijaitsevat myös Alnarpissa, kun taas perusvarasto (siementen duplikaatit) ovat Tanskassa (Årslev) ja varmuusvarasto Huippuvuorilla. Pääasiallinen perustelu NordGenin kotieläinosaston sijoittamiselle Åsiin oli vahva kotieläinympäristö Norjan bio- ja ympäristötieteiden yliopiston ympäristössä (UMB). NordGen ei tunnetusti ole tutkimuslaitos, mutta sen tulee olla tietoinen alansa uusimmista asioista. Tämä merkitsee tiiviitä yhteyksiä tutkimusmaailmaan. Tähän on mahdollisuus Åsissa, kun taas SLU Alnarpin kampuksella ei pysty tarjoamaan vastaavaa kotieläinsektorilla. Tuloksena oli kaksijakoinen ratkaisu kolmen vuoden kokeiluna. NordGenin kotieläin- ja metsäosastot sijoitettiin Norjan geenivarkeskuksen yhteyteen (NGS), jonka toimipaikka on Skog og Landskap tutkimuslaitoksessa (vastaa Suomen Metlaa) UMB-kampuksella. Tämä mahdollistaa synergian, ja lisäksi Norjan elintarvike- ja maatalousministeriö on osoittanut lisävaroja näiden kahden laitoken yhteistyön tukemiseksi. Vuoden 2010 aikana paikkakysymys otetaan uudelleen käsiteltäväksi arvioinnin jälkeen. Arvioinnin tulos on ilmeisesti ratkaisevassa asemassa päätöstä tehtäessä. Siksi on tärkeää, että yhteistyö UMB:n ja NGS:n kanssa näkyy hyvinä tuloksina. Yhteistyö maisteri- ja väitöskirjatyöntekijöiden opintojen osalta on yksi tapa, opetuksen tukeminen ja tutkimushankkeiden anominen toinen. Useita hankehakemuksia on vireillä, muun muassa mahdollisen Islannin EU-jäsenyyden vaikutuksista heidän kansallisiin kotieläinrotuihinsa. Muita erittäin tärkeitä hankkeita, jotka ovat alkaneet 2009 on NordGenin rahoituksen ja organisaation järjestäminen tulevaisuudessa. Työ tulee suunnitelman mukaan päättää kesällä 2010 ja sillä voi olla epäsuoria vaikutuksia sijoituspaikkaan. Kysymyksessä on maiden halu tukea NordGeniä taloudellisesti Pohjoismaisen ministerineuvoston myöntämien tukien ohella. Lisävarat ja suuremmat toiminnan puitteet ovat edellytys sille, että NordGen pystyy suoriutumaan tehtävästään aikana, jolloin ilmastonmuutos on tulevaisuuden haaste ja geenivarojen hallinnasta tulee erittäin oleellinen asia tulevaisuuden ruokahuoltoa. NordGen sai vuodesta 2009 laajennettua toimialaansa käsittämään myös ympäristön ja geenivarojen suojelun yhteisvaikutukset. Tämä on suuri haaste NordGenin kaikille sektoreille, kotieläinsekto- Jessica Kathle, Pohjoismaisen geenivarakeskuksen (NordGen) johtaja. ri mukaan lukien. Tämä merkitsee mm. Suhteiden luomista Pohjoismaiden ympäristöosastoihin. Perinteisesti ympäristö- ja maatalousosastoilla on ollut jonkin verran erilaiset käsitykset siitä, miten geenivarojen säilytystyötä tulisi hallinnoida. Vähitellen molemmat osapuolet ovat kuitenkin vahvemmin nähneet, että geenivarojen käyttö voi olla kestävä säilytytapa. Tässä on tärkeää, että NordGen-kotieläinosasto sekä vaikuttaa että tukee jalostusorganisaatioita mahdollisimman laajapohjaisiin jalostustavoitteisiin kaupallisten kotieläinrotujen osalta, ja samalla tehdään yhteistyötä vanhojen rotujen säilyttämiseksi kestävällä tavalla. NordGen-kotieläinosaston osaaminen on tänään asia, mikä tuo meille kysyntää. Osaamista kehitetään ja pidetään yllä tekemällä yhteistyötä alan vahvojen asiantuntijatahojen kanssa. On kuitenkin myös aika selvittää, onko NordGenkotieäinosastolla mahdollisuus laajentaa toimintaansa fyysisten tai virtuaalisten kotieläingeenipankkien ylläpitämiseen, mielelläään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ajatus pohjoismaisen siipikarjan geenipankin perustamisesta Hvamiin on lanseerattu mielenkiintoisena ajatuksena. Yhteisen pohjoismaisen kotieläintietokannan perustaminen alkio- ja siemenvarastotiedoin voisi myös olla antoisa hanke. Meidän on osoitettava vetovoimaisuutemme ja että pyrimme lisäämään tietoutta siitä, miten tärkeää kotieläingeenivarojen säilyttäminen ja kestävä käyttö on. Meidän on myös oltava ponnekkaampia ja käytettävä verkostoamme tehokkaammin. Meillä on tärkeää osaamista, joka voi tuoda muutoksia kotieläingeenivarojen hallintaan Pohjolassa. 3

4 Kotieläi Eva-Marie Stålhammar, Svenska Jordbruksverket, Otteita Ruotsin puheenjohtajuudesta syksyllä 2009 Lokakuun päivänä 2009 pidettiin Roomassa FAO:n elintarvikkeiden ja maatalouden geenivaroja käsittelevän komission (CGRFA) 12. istunto. Tämä komissio on FAO:n alainen pysyvä foorumi, jossa jäsenmaiden hallitukset keskustelevat ja neuvottelevat asioista, jotka liittyvät elintarvikealan ja maatalouden geenivaroihin. Geenivarojen hallintaan, saatavuuteen ja käyttöön liittyvä kansainvälinen yhteistyö on tärkeää maataloudelle ja tulevaisuuden elintarviketuotannolle. Ruotsilla on EU:n puheenjohtajuus syksyllä Sen vuoksi Ruotsista oli kuuden hengen delegaatio Roomassa sekä osallistumassa kokoukseen että johtamassa EU-koordinointeja paikan päällä. Delegaatiota johti Ylva Tilander Maatalousministeriöstä. Myös Ruotsin Maatilahallituksen ja SkogForskin asiantuntijoita osallistui. Ruotsin delegaatioon kuuluva jäsen, Jens Weibull, Biologisen Monimuotoisuuden Keskuksesta (Centrum för biologisk mångfald), valittiin vastuuhenkilöksi kokousraportin laatimisessa. Perjantaina 23. lokakuuta 2009, klo hyväksyttiin kokouksen loppuraportti komission kokonaisen viikon neuvottelujen jälkeen. Kokouksessa keskityttiin pääasiassa geenivarojen ratkaisevaan merkitykseen elintarviketurvallisuudelle ja elintarvikehuollolle, erityisesti tilanteessa, jossa ilmastonmuutos asettaa korkeat vaatimukset viljelykasvien sadon, kotieläinten, kalojen, puiden ym. kehitykselle ja sopeutumiselle. Saatavuus ja hyötyjen jako Biologisen materiaalin saatavuus maataloudelle ja taloudellisen hyödyn jako on erittäin tärkeä kysymys tulevaisuuden kannalta. Komissio teki loppupäätelmiä siitä, miten se on vaikuttanut käynnissä oleviin neuvotteluihin kansainvälisistä sopimuksista, jotka koskevat geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa, ja mikä on sopimusten merkitys biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (CBD) kannalta. Kansainväliset sopimukset sisältävät yhteisesti sovittavan järjestelmän, miten geenivarojen omistusoikeuksia ja mahdollisia hyötyjä ja myyntivoittoja voidaan säädellä maitten välillä. Näitä asioita käsitellään CBD:n piirissä, jotta saataisiin juridisesti sitova sopimus toivottavasti lokakuussa Kotieläingeenivaroja koskevia tuloksia Kokouksessa hyväksyttiin rahoitusstrategia, joka mm. kehottaa eri rahoittajia tekemään vapaaehtoisia rahoituspäätöksiä globaalin toimintasuunnitelman toteuttamiseksi. Tehtiin päätös, että eri maissa kootaan kyselylomakkeiden avulla vuoteen 2011 mennessä raportit geenivarojen suojelun edistymisestä. Kansallisten strategioiden ja toimintasuunnitelmien laatimisen suuntaviivat hyväksyttiin. Muiden sektoreiden (esim. metsäsektorin) tulosten osalta viittaamme kohtaan CGRFA12 FAO:n kotisivulla. Monivuotinen toimintasuunnitelma Yksityiskohtainen suunnitelma geenivarojen pitkän aikavälin työn toteuttamisesta FAO:ssa hyväksyttiin. Ruotsin aloitteesta otettiin mm. käsite ilmastonmuutos alaotsikoksi poikkisektorillisiin asioihin. Lounasseminaari Brand-new Nordic action plans to fulfill the Global Plan of Action Tiistaina pidettiin NordGenin kotieläinsektorin lounasseminaari, jossa esiteltiin Tanskan ja Ruotsin kansalliset toimintaohjelmat. Täällä näytettiin esimerkkiä siitä, miten maat pystyvät toteuttamaan globaalin toimintasuunnitelman, jonka kaikki en maiden hallitukset ovat hyväksyneet Interlaken -julistuksella. 4 KUVA: PHOTOGRAPH COURTESY OF IISD/EARTH NEGOTIATIONS BULLETIN Kiinnostus kuulla, miten kotieläingeenivaroja voidaan hallita pitkällä aikavälillä, oli suuri.

5 nuutiset Anna Rehnberg, Norjan geenivarakeskus, Lehmätietorekisteri laadittiin syksyllä 1989 Kesällä 1989 kotieläinten geenivarojen neuvottelukunta (Genressursutvalget for husdyr) ja Norjan maatalousmuseo järjestivät rotujen dölakarja, läntinenpunanupo (vestlandsk raudkolle), itäinenpunanupo (østlandsk raudkolle) ja läntinenvuonokarja (vestlandsk fjordfe) rekisteröinnin. Kaikki eläimet rekisteröitiin, jolloin rekisteriin merkittiin nimi, ikä, omistaja ja mahdollisimman paljon tietoa eläimen syntyperästä. Kun useat karjanomistajat, joilla oli näitä rotuja, eivät olleet mukana tuotannontarkkailun tietokannassa, päätettiin pian, että kerätyt polveutumistiedot pitää kerätä omaan tietokantaan, joka sai nimekseen Lehmätietorekisteri. Lehmätietorekisteri tarjosi käyttäjilleen mahdollisuuden seurata ja dokumentoida eläinten sukutaulua. Lehmärekisteri antoi myös julkishallinnolle selkeän kuvan näiden rotujen statuksesta. Vuonna 1991 telemarkin rotu lisättiin tietokantaan, trönderkarjaa (STN) ei koskaan lisätty Lehmätietorekisteriin kokonaisuudessaan, niitä oli liian paljon. Mutta vuodesta 2000 niiden STN-kantojen, jotka eivät sisälly tuotannontarkkailun tietokantaan, on ollut mahdollista rekisteröityä Lehmätietorekisteriin. Kun Elintarvike- ja maatalousministeriö perusti Norjan geenivarakeskuksen vuonna 2006, keskus sai vastuulleen jatkaa työtä säilytettävien norjalaisten kotieläinrotujen osalta. Tämä merkitsee myös vastuuta Lehmätietorekisterin pidosta jatkossa, palvelusta, jonka geenivarakeskus siirsi Norjan maatalousmuseolle ensimmäisinä vuosina. Norjan geenivarakeskus on osa Norsk institutt for skog og landskap -laitosta, joka mm. vastaa useista kansallisista tietokannoista. Laitoksella on sen vuoksi hyvät edellytykset ylläpitää ja kehittää suuria tietokantoja, kuten Lehmätietorekisteriä. Tällaisen pätevyyden löytyminen laitoksesta on erittäin hyödyllistä. Tämä onkin pääasiallinen syy siihen, että geenivarakeskus sanoi irti Lehmätietorekisteriä koskevan sopimuksensa Maatalousmuseon kanssa ja ryhtyi itse ylläpitämään sitä 1. heinäkuuta 2009 alkaen. Lehmätietorekisterin ja tuotannontarkkailu -tietokannan yhdistäminen Norjassa useimmat maidontuottajat rekisteröivät lehmänsä Tine meijeriosuuskunnan ylläpitämään tuotannontarkkailun tietokantaan. Maanlaajuinen nautakarjan jalostustyö perustuu tuotannontarkkailu -tietokannan tietoihin ja niistä saa myös tärkeää tietoa ennalta ehkäisevään terveystyöhön, yleiseen neuvontaan, informaatioon, tutkimuksiin, tilastoihin ja ennusteisiin. Mutta tuotannontarkkailu tietokanta ei voi toimia säilytettävien nautarotujen sukutietokantana, mihin sitä pitäisi käyttää. Säilytettävien nautarotujen kasvattajat ovat kauan toivoneet, että eläimiä ei tarvitsisi rekisteröidä sekä tuotannontarkkailu - että Lehmätietorekisteri -tietokantoihin. Sen vuoksi Lehmätietorekisterin uudistamisessa viimeisen vuoden aikana on keskitytty näiden kahden rekisterin tietojen yhdistämiseen. Tämä on nyt toteutunut, joten niiden, jotka rekisteröityvät tuotannontarkkailu -tietokantaan ei tarvitse rekisteröityä Lehmätietorekisteriin. Uutta lehmätietorekisteriä voidaan vastaisuudessa käyttää useampiin hyödyllisiin tehtäviin säilytettävien nautakarjarotujen jalostustyössä, kuin mikä aikaisemmin oli mahdollista. Nyt on helpompi hankkia tietoa, jota voidaan käyttää sukusiitoslaskelmaohjelmiin, kuten EVAohjelmaan. Parituksen suunnittelun ja jälkeläisen sukusiitoskertoimen laskemisen lisäksi haluamme pystyä ehdottamaan uusia siitossonneja, joiden sukulaisuus muun populaation kanssa on pienin ja antaa ohjeita siitä, miten paljon yksittäisiä siitossonneja voidaan tai tulisi käyttää jokaisen rodun osalta. Nyt on myös helpompi saada erilaisia raportteja eri roduista, esim. miten monta eri sukulinjaa jokaista rotua on, miten paljon eläimiä linjaa kohti on ja kuinka monta eläintä on rekisteröity rotua ja lääniä kohti. Tämä viimeinen voi olla hyödyllistä tietoa, jota voidaan antaa lääneille käytettäväksi perusteluna säilytettäville nautakarjaroduille annettavasta tukilisäyksistä yli alueellisten ympäristöohjelmien (Regionale Miljøprogram, RMP). Geenivarakeskus perustaa säännöllisesti päivitettävän taulukon jokaisen rodun populaatiolisäyksistä nettisivuilleen KUVA: ANNA REHNBERG, NORSK GENRESSURSSENTER Uuteen Lehmätietorekisteriin perustuva jalostusneuvonta tarjoaa meille aivan uusia mahdollisuuksia! 5

6 Kotieläi Asko Mäki-Tanila, Kirjoittaja vetää tällä hetkellä ERFP:n johtoryhmää, ERFP - Euroopan alueen eläingeenivaratoiminnan yhteistyö ERFP-kokous onnistui hienosti Islannissa huhtikuussa Melkein kaikissa Euroopan maissa on nyt oma geenivaraohjelma. Ohjelmat ovat erilaisia. Yleensä niiden tavoitteena on valtarotujen jalostusohjelmien kestävyyden parantaminen ja pienten paikallisten kotieläinpopulaatioiden säilytyksen organisointi. Ohjelmat ovat syntyneet vuorovaikutuksessa maiden omien tavoitteiden ja biodiversiteettisopimuksesta tulevien ajatusten ja velvoitteiden kanssa. Uusimpana herättelijänä on ollut Interlakenissa Sveitsissä vuonna 2007 hyväksytty Eläingeenivarojen globaali toimintasuunnitelma (Global Plan of Action for Animal Genetic Resources). Interlakenissa hyväksytyssä julistuksessa sanotaan, kuinka päävastuu toteutuksessa on kullakin maalla, ja kuinka alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä tulisi parantaa. Pohjoismaat ovat tehneet eläingeenivaroista yhteistyötä jo 1980-luvulla. Euroopan tasolla yhteistyöelimenä oli ensin EAAP:n työryhmä ja viimeiset kymmenen vuotta European Regional Focal Point ERFP. Sen mallina on vastaava kasvi- ja metsäsektorin toiminta. ERFP on erityisesti tiedonvaihdon foorumi, jossa maiden edustajat kertovat kansallisista ohjelmista ja ratkaisuistaan. Organisaation pääelin on kansallisten koordinaattorien vuosikokous. Se tekee päätökset budjetista ja toiminnan päälinjoista ja henkilövalinnoista. Johtoryhmällä ja sihteeristöllä on toteuttajan rooli. Tehtävien hoito kiertää henkilöstä ja maasta toiseen. Sihteeristö on tällä hetkellä Kreikassa. ERFP:n kotisivu on org/. Eurooppa on eläingeenivarojen kannalta monessa mielessä edelläkävijä: täällä muodostettiin rotukäsite, tärkeimmät kansainväliset tuotantorodut ovat lähtöisin täältä, eurooppalaiset eläinjalostusorganisaatiot ovat johtavia globaaleja toimijoita ja eurooppalaiset asiantuntijat ovat vaikuttaneet huomattavasti FAO:n eläingeenivaraohjelman sisältöön. ERFP:ssä on viime aikoina keskusteltu toimintaprofiilin nostamisesta. Tähän kuuluisivat ajankohtaisia aiheita käsittelevät työryhmät ja toisaalta ryhmät jotka työskentelisivät pitemmän aikaa jonkin aihekokonaisuuden parissa. ERFP valmistaa tältä pohjalta viisivuotisen toimintasuunnitelman ja pyytää maiden rahoitustukea suunnitelman toteuttamiseen.

7 nuutiset Helle Palmø, Tanskan geenivarakeskus, Erityispanostus tanskalaiseen alkuperäiseen maatiaissikaan: anno pekonisika Tanskalainen maatiaissika ( vuosimallia 1970) polveutuu alun perin jyllantilaisesta siasta, joka oli suhteellisen suuri sika ja sen ruumiinrakenne oli pitkänomainen ja korvat suuret ja roikkuvat. Pekonisika, jota kutsutaan myös Tanskan maatiaissiaksi anno 1970, myötävaikutti osaltaan Tanskan hyvinvoinnin lisääntymiseen vuodesta 1910, koska pekonin vienti erityisesti Englantiin kehittyi erittäin positiivisesti. Vuoden 1970 tienoilla jalostustyötä muutettiin pekonintuotannosta käsittämään myös muita ominaisuuksia kuten kasvu, rehunkäyttö, kestävyys, hedelmällisyys ja lihan laatu, ja 1980 luvulla tapahtui lisäksi rajoitetusti risteytyksiä norjalaisen ja suomalaisen maatiaissian kanssa. Nyt DanAvl -jalostuskeskuksissa jalostettava tanskalainen maatiaissika poikkeaa sen vuoksi paljon vuoden 1970 siasta. Vuoden 2008 lopussa uusi sikakantatutkimus osoitti, että kannan kehitys oli taantunut ja pekonisika oli kuolemassa sukupuuttoon. Geenivaratoimikunta varasi sen vuoksi vuoden 2009 talousarvioon ylimääräisiä varoja panostettavaksi pekonisikaan, yrityksenä pelastaa jäljellä olevat eläimet. Vuoden 2009 aikana on eläinkanta saatu lisääntymään 30 %. Tukea annetaan edelleen jalostuseläimille, jotka edellisenä vuonna ovat saneet puhdasrotuisia porsaita. Purke edustaa tanskalaista pekonisika-tyyppiä. KUVA: TORKILD LIBORIUSSEN Emakon alkiot kerätään kirurgisesti. KUVA: TORKILD LIBORIUSSEN Tämä toimenpide yhteistyössä sianjalostajia edustavan toimikunnan jäsenten tehokkaan panostuksen kanssa on lisännyt jalostajien määrää vuoden 2009 aikana kaksinkertaiseksi, joten se on nyt runsaat 20 jalostajaa. Geenivaratoimikunta on lisäksi tehnyt sopimuksen Aarhusin ylipistossa toimivan Tanskan Maataloustutkimuksen kanssa (DJF) 10 tanskanmaatiaissian alkioiden pakastussäilytyksen toteuttamisesta. DJF on syyskuusta 2009 tehnyt suunnittelu- ja valintatyötä, jonka oletetaan olevan valmis ennen vuoden loppua. Tanskan geenipankissa on ennestään alkioita kuudelta maatiaissialta sekä kahdeksan maatiaiskarjun spermaa. Tämä materiaali on otettu ja säilötty vuonna 1996, kun valtion kotieläintutkimuksen sikojen jalostusasema (Tylstrup) lakkautettiin ja kaikki eläimet teurastettiin. Geenivaratoimikunta on vihdoin vuonna 2009 laatinut uuden strategian sekä toimintasuunnitelmia, jotka tukevat alkuperäisten tanskalaisten maatiaisrotujen säilytystä. Panostus kahden alkuperäisen sikarodun säilyttämiseksi (tanskalainen alkuperäinen maatiaissikarotu anno 1970 ja sortbroget maatiaisrotu) on useissa toimintasuunnitelmissa etusijalla. On esim. päätetty kehittää Hätäsuunnitelma äkkinäisen luopumisen tai epidemian puhkeamisen varalta. 7

8 Kotieläi Ólafur R. Dýrmundsson, Islannin talouskriisi näyttää vaikuttavan myönteisesti alkuperäisrotujen käyttöön ja säilyttämiseen. Nyt on tasan vuosi Islannin kolmen pääpankin romahduksesta, ja talouskriisillä on kohtalokkaat vaikutukset maan talouteen. Islannin valuutan, krónan, 95%:n devalvaation myötä tuontihinnat ovat nousseet jyrkästi ja työttömien määrä on noussut 8-9 %:iin, samaan kuin keskimäärin EU:ssa. Positiivista on, että vienti on kannattavampaa ja matkailijoiden määrä on noussut. Vihdoinkin islantilaiset alkavat tajuta, että heidän on hyödynnettävä resurssejaan tehokkaammin, mukaan lukien kotieläinten alkuperäisrodut. Yleisenä suuntauksena on, että paikallisia aloitteita ja voimavaroja pyritään tukemaan ja tuottamaan hyödykkeitä kotimaassa sen sijaan, että tuotaisiin niitä ulkomailta sekä lisäämään vientituloja mahdollisimman paljon, niin että massiiviset ulkomaiset lainat saadaan nopeasti maksuun. Ruoan turvallisuudesta on nyt tullut tärkeä asia Islannissa vuosikymmenten itsekylläisyyden jälkeen ja kuluttajat ovat alkaneet arvostaa sitä, että maa on vielä omavarainen kaikkien eläintuotteiden osalta, mukaan lukien maito, liha ja munat. Lypsykarjan, lampaiden ja hevosten alkuperäisrodut ovat erittäin tärkeitä tässä suhteessa. Joillakin sektoreilla trendinä on perinteisten asioiden uusi tuleminen, esimerkiksi perinteisen sláturin tekeminen lampaan teurasjätteistä, herkullisten hevosliharuokien syöminen ja viimeisenä mutta ei kuitenkaan vähäpätöisimpänä asiana luonnonväristen, valkoisten, mustien, harmaiden ja ruskeiden Islannin villatuotteiden kutominen. Perinteisesti, alkuperäisrotujen arvostus on Islannissa ollut korkealla. Tämä arvostus on vain kasvanut nykyisessä kriisitilanteessa, sekä maatalousyhteisössä että yleisesti, kuluttajien parissa. Nämä vanhat rodut, joita on parannettu vastaamaan nykyajan tuotannon tehokkuuden ja tuotteiden laadun tarpeita, ovat turvallisuuden symboleja ruoka- ja muiden seikkojen osalta varsinainen kulttuuriperintö, joka on säilytettävä. Vahva ja nyt ilmeisesti vielä kasvava kiinnostus tukea eläingeenivarojen säilyttämistä Islannissa ilmeni esimerkiksi siten, että 75 % karjan kasvattajista äänesti vieraiden lypsykarjarotujen tuontia vastaan vuota sitten, itse asiassa kahteen otteeseen. Myöhemmin Islannin Yliopiston vuonna 2008 tekemässä kyselytutkimuksessa, joka tehtiin kolmella maatalousalueella Islannissa, asenteista maataloutta ja maaseudun kehittämistä kohtaan 1) selkeästi vähiten arvostettiin geneettisesti muunneltuja organismeja (GMO) ja uusien karjarotujen tuontia. Alkuperäisten karjarotujen säilyttäminen näyttää saavan enemmän kannatusta yhtenä useista osatekijöistä uuden Islannin kansallisessa, kestävän uudistuksen ohjelmassa. 1) LITRÓF BÚSKPAR OG BYGÖA (2009). HÁSKÓLI ÍSLANDS, ISBN Islanninkarjan arvostus on noussut finanssikriisin myötä. KUVA: JON EIRIKSSON 8

9 nuutiset Juha Kantanen, Pohjois-Euroopan alkuperäislampailla on poikkeuksellinen kesytyshistoria Lampaan perimän DNA-merkkeihin perustunut tutkimus paljasti uutta tietoa lajin poikkeuksellisesta esihistoriasta. Ominaisuuksiltaan erityyppinen lammaskanta on tuotu eri vaiheissa Eurooppaan alkuperäisestä kesytyskeskuksesta, Lounais-Aasian hedelmällisen puolikuun alueelta. Useat pohjoiseurooppalaiset lammasrodut polveutuvat varhaisimmasta Eurooppaan tuodusta lammaskannasta, mikä tekee niistä geneettisesti ja kulttuurihistoriallisesti ainutkertaisia. Ihmisen kotieläimen jo vuotta Lammas on yksi ihmisen varhaisimmista kotieläimistä. Lajin kesytys villistä kantalajistaan, aasialaisesta muflonlampaasta, alkoi noin vuotta sitten Lounais-Aasiassa. Sieltä lammas levisi ihmisen mukana Eurooppaan, ja noin vuotta sitten Euroopassa harjoitettiin kotieläinten kasvatusta laajalla alueella. On ilmeistä, että varhaisinta Eurooppaan tuotua lammaskantaa hyödynnettiin vain lihantuotannossa. Pari tuhatta vuotta myöhemmin Lounais-Aasiasta levisi kuitenkin uusi lammaskanta, jonka villan tuotantoa varhaiset lampaankasvattajat olivat jalostaneet. Samalla he olivat kehittäneet villan hyödyntämiseen tarvittavaa teknologiaa. Levittäytyessään Eurooppaan jalostetumpi lammas korvasi varhaisimman lammaskannan ja nykyiset euraasialaiset lammasrodut perustuvat pääosin tähän myöhempään leviämistapahtumaan. DNA-merkkitutkimuksella pystyttiin kuitenkin paljastamaan, että varhaisimman lammaskannasta polveutuvia eläinkantoja on säilynyt Välimeren ja Skotlannin rannikon saarilla ja Pohjois-Euroopassa. Pohjois-Euroopassa perimä säilynyt Useimmat varhaisten lammaskantojen nykyiset perilliset ovat uhanalaisia, alkukantaisia rotuja, kuten soyalammas Skotlannista. Niiden villa on karkeaa ja poikkeuksellisesti sekä pässeillä että uuhilla esiintyy sarvia. Valtaosaltaan maailman lammasrodut ovat nykyisin sarvettomia. Tutkimuksen tulokset olivat kiinnostavia pohjoiseurooppalaisten alkuperäisten lammasrotujen kannalta. Islanninlampaassa, färsaarenlampaassa, norjalaisessa villilampaassa, ruotsalaisissa gutelampaassa ja ryassa, suomenlampaassa, kainuunharmaslampaassa ja ahvenanmaanlampaassa on todettavissa geeniperimää Eurooppaan ensin levinneestä kannasta. Nämä rodut ovat siten perinnöllisesti ja kulttuurihistoriallisesti ainutkertaisia ja Euroopankin mittakaavassa todellisia alkuperäisrotuja. Vanhoja alkuperäisiä norjalaislampaita, villilampaita, Länsi-Norjan rannikkolaitumilla. KUVA: HILDE BUER Viruksesta peräisin oleva DNA kertoo tarinaa Tutkimuksessa käytettiin DNA-merkkeinä lampaan perimästä löytyneitä DNA-pätkiä, jotka ovat peräisin niin sanotuista endogeenistä retroviruksista. Virukset ovat infektoituneet evoluution ja jopa vasta äskettäin lampaan tuhansia vuosia kestäneen kesytyshistorian aikana sukusoluihin, jääneet kiinni solujen geeneihin ja siirtäneet perinnöllisyyttä välittävän molekyylinsä isäntäsolun perimään. Lampaalla näitä viruksesta siirtyneitä perimän osia on löytynyt 27, joista kuutta tutkittiin Glasgown yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan professorin Massimo Palmarinin koordinoimassa hankkeessa. Eri virusperäisten DNA-pätkien esiintymisten perusteella tutkitut rodut voitiin jakaa kahteen ryhmään: lammaskantoihin, joiden perimässä oli todettavissa DNA-merkkejä varhaisimmasta leviämisestä ja lammaskantoihin, jotka perustuivat nuorempaan leviämistapahtumaan. Tutkimus antoi viitteitä lampaan villan esihistoriasta. Villan hyödyntämistä kehitettiin ensin alkuperäisen kesytyskeskuksen alueella Lounais-Aasiassa, josta osaaminen, mutta myös villantuotantoon jalostettu lammaskanta levisi Eurooppaan. 9

10 Kotieläi Andreas Georgoudis Professor, ERFP Secretary Exec., Eläingeenivarat, kestävyys ja demokratia 10 ERFP (Kotieläingeenivarojen hallintoon liittyvien kansallisten koordinoijien Euroopan aluekeskus) pyrkii turvaamaan eläinten geenivarojen monimuotoisuuden. Seuraava lyhyt tiedote kertoo asiaan liittyvästä problematiikasta, onko meillä filosofisia, poliittisia tai taloudellisia työvälineitä tämän valtavan tehtävän hoitamiseen ja onko se mahdollista toteuttaa nykyisissä olosuhteissa ja millä rajoituksilla ja ehdoilla. Olemme tällä hetkellä kohtaamassa samanaikaisesti kolme kriisiä, taloudellisen, poliittisen ja ilmastollisen kriisin, ja kysymykset ovat : Pystyvätkö nykyiset poliitikot ohjaamaan kehitystä kohti kestävämpiä tuotannon ja kulutuksen polkuja. Ovatko lisääntyvä demokratia ja kestävä kehitys tulevaisuudessa ristiriidassa keskenään? Kuten tiedetään, eläingeenivarat ovat tärkeitä suurelle määrälle ihmisiä maailman laidun-, viljely- ja karjatalousjärjestelmissä ja ne ovat tärkeitä korkealaatuisen proteiinin lähteitä. Paras tapa säilyttää niiden monimuotoisuus on niiden kestävä käyttö maanviljelyksessä ja ruoantuotannossa. Kestävän käytön toteutuminen tukisi jatkossa toimeentuloa ja minimoisi eläinpopulaatioiden säilymisen riskit pitkällä aikavälillä. Näin kestävän käytön konsepti saa taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiokulttuurisia ulottuvuuksia. Tämän vuoksi On tarvetta kehittää strategioita näiden varojen kestävään hallintaan. Niiden tulisi sisältää edullisia säilytys- ja käyttötapoja tämän päivän tarpeisiin, mutta myös tulevia sukupolvia varten. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muun inhimillisen toiminnan välisiä ristiriitoja ilmenee ja ne voivat vaikuttaa eri tavoin yhteiskuntataloudellisiin ja biologisiin parametreihin. Nämä lisääntyvät ja laajenevat vaikuttaen negatiivisesti luonnon monimuotoisuuteen ja ihmisten hyvinvointiin. Näiden ristiriitojen ymmärtämiseksi on ehdottoman tärkeää ymmärtää niiden syyt sekä löytää tavat niiden tehokkaaseen hallitsemiseen. Toinen olennainen priorisointiin ja käytännöllisiin määrityksiin liittyvä asia on jokaisen voimavaran taloudellinen arvo tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Työ eläingeenivarojen osalta on uutta ja toimijat ovat tähän mennessä olleet pääasiassa kotieläingeneetikkoa ja jalostajia. Tästä johtuen eläingeenivarojen säilyttämisen ja käytön tärkeitä sosiaalisia ja taloudellisia ulottuvuuksia on osoitettu puutteellisesti. Mutta säilytysresurssien kohdentaminen ja kustannuksiltaan tehokkaiden säilytysstrategioiden määritteleminen vaatii monitieteellistä lähestymistapaa, jossa talous- ja yhteiskuntatieteilijöillä tulee olla avainasema. Nykyinen talous perustuu siihen, että kasvu on hyvä asia ja saavutettavissa kilpailemalla niukoista voimavaroista, tehokkuudella sekä tekemällä kansallisia päätöksiä, joiden avulla ohitetaan kasvussa kaikki muut kansakunnat. Tämä kasvukilpailu vuorostaan lisää planeetan ekosysteemin köyhtymistä ja näkyy monimuotoisuuden supistumisena eläingeenivaroissa. Nykyisen suuntauksen mukaan, taloudellisen kasvuvauhdin kiihtyessä myös ekologinen köyhtyminen kiihtyy. Matka taloudelliseen tasapainotilaan on poliittinen ja tasapainotilan saavuttamiseksi ja järjestelemiseksi politiikan tulisi olla etupäässä demokratiaa, joka takaa runsaamman osallistumisasteen. Osallistuminen taas vaatii ja luo tasa-arvoa. Ekologinen taloustiede on tässä tilanteessa avainasemassa. Se on vahva ja lähes kauttaaltaan kriittinen vastine visiolle kasvutaloudesta ekologisen taloustieteen visio on tasapainoinen talous, joka takaa elinkelpoisen ja kestävän talouden. Yhdessä ekologisen taloustieteen kanssa restoratiivisen oikeuden periaate laajentaa poliittisia mahdollisuuksia globaaliin kääntymiseen kohti kestävyyttä. Sama periaate politisoi ekologista taloustiedettä ja antaa elementtejä pohdintoihin ekosysteemin kantokyyvystä ja luo pohjan monille paikallisille ja kansainvälisille ponnistuksille korjata ihmisen toiminnan laillisesti ja laittomasti aiheuttamia vahinkoja. Voidaankin kysyä, miten voimme soveltaa näitä periaatteita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja uudistamiseen.

11 nuutiset Kotieläinrodut hyvä lähtökohta elinkeinoelämän kehitykselle? Rotujen tärkeys Kotieläinroduillamme on monenlaisia tuotanto-ominaisuuksia ja erityispiirteitä, erilaisia käytösmalleja ja luonteita. Ne poikkeavat kooltaan, väriltään ja kuvioiltaan. Nämä ominaisuudet osoittavat Nämä ominaisuudet osoittavat lajin sisäisen moninaisuuden, mikä taas luo perustan arvolle, jonka katsomme eläimillä olevan tuotantoa, historiaa ja kulttuuria ajatellen. Tuotekehityksen perusta Kotieläinperäisten tuotteiden kehittämisellä on kaksi pääsuuntausta 1. Tuoteperusteinen, jossa maku ja laatu, mutta myös hinta ovat tärkeitä. Tällaiset tuotteet muodostavat suurimman osan päivittäistavaraliikkeiden tuotevalikoimasta. 2. Konseptiperusteinen, jossa tuote maun ja laadun lisäksi myös välittää erilaisia arvoja ja ruokakulttuureja. Usein tuotteella on jokin erityinen tausta, esim. maantieteellinen alkuperä tai tuotantotekniikka. Hinnalla on usein vähemmän merkitystä tällaisten tuotteiden markkinoinnissa. Tähän kategoriaan kuuluvat merkkituotteet. Rotuun perustuvat merkkituotteet voivat luoda tuote- ja konseptikehityksen, sillä rotu sisältää mahdollisuuden välittää sekä laatua, maantiedettä, historiaa, tuotantojärjestelmää ja tekniikkaa. Lisäksi sellaiset eläimet ovat yleensä helppoja tunnistaa ulkonäöstä, mikä ennestäänkin lisää erikoisuuspotentiaalia. Mitä ominaisuuksia kannattaisi markkinoida? Tuotelaatu Tuotelaadun määrittely voi perustua puhtaaseen dokumentointiin tai se voidaan liittää tuotehistoriaan. Tuotelaadun liittäminen suoranaisesti geneettisiin tekijöihin voi olla vaikeaa, koska eläimen tuotantoympäristö ruokinta, kasvuympäristö ja teurastustapa vaikuttavat vahvasti tuotantoon. Lisäksi vaikuttavat sukupuoli, ikä ja hormoonistatus. On kuitenkin olemassa alustavia tuloksia siitä että norjalaisen STN-alkuperäisrodun liha olisi vastaavanlaisesti mureaa kuin lihakarjarotujen liha ja että joidenkin säilytettävien karjarotujen maito soveltuisi erityisen hyvin juustonvalmistukseen Paljon helpompi on osoittaa, että eri lammasroduilla on erilainen villalaatu. Jotkut villan käyttäjät toivovat lisäksi, että villaa ei leikata lampaasta, vaan annetaan lähteä luonnollisesti karvanlähdössä. Luonnollinen karvanlähtö on myös helposti dokumentoitavissa oleva ominaisuus. Ruumiinrakenne/luonne/käytös Kotieläinroduilla, jotka on valittu tiettyjen ominaisuuksien perusteella, on usein tietyt käyttäytymistavat ja ruumiinrakenne, jotka soveltuvat niihin toimintoihin, joihin ne on jalostettu. Kaikki pystyvät näkemään työhevosen ja ravihevosen eron. Saman eron voimme Juusto voi olla yksi mahdollinen erikoistuote. Benedicte Lund, havaita muna- ja lihasiipikarjarotujen välillä, tai vuorenrinteillä tai rannikolla laiduntavien ja pellolla laiduntavien lammasten välillä. Jos tällaisten erikoisominaisuuksien rotujen tuotteita markkinoidaan on loogista liittää tuotteet kulttuurimaiseman hoitoon, kuten villilammas-rodun, kanervikon hoito, tunturirodun soveltuvuus laiduntamiseen tai rannikkokasvien ja vesikasvien maku lofootinlampaan lihassa. Kulttuurihistoriallinen arvo/ulkonäkö/matkailu Samoin kuin me säilytämme kulttuurihistoriallisia arvoja määrättyjen maisemien ja rakennusten muodossa, kotieläinrotumme edustavat myös tärkeää perinnetietoa siitä, miltä asiat näyttivät vanhoina aikoina. Työvälineet ja menetelmät ovat myös tärkeitä. Tässä on myös tuotekehittelypotentiaalia. Juustoa, siten kuin mummo sitä teki karjamajalla on uskottavampi, jos joku osaa kertoa prosessin, ja jos maito tulee eläimistä, joita pidetään samalla tavoin kuin isoäidin aikana. Museot, vierailutilat ja matkailuun perustuvat toiminnat voivat hyötyä paljon siitä, että voivat tarjota sellaisista eläimistä peräisin olevia tuotteita, jotka ovat itse mukana kertomassa toiminnan historiaa. Mitä tarvitaan onnistumiseen? Tuotekehittely ja siihen kuuluva markkinointi ovat työläs ja monimutkainen prosessi. Ensin täytyy olla hyvä idea, ja sitten täytyy olla realistinen kuva siitä, haluaako joku ostaa tuotetta. Sen jälkeen täytyy olla selkeä kuva siitä, minkä laatuista tuotteita pystyy tarjoamaan, ja miten suurina määrinä. Siis: Onko minulla jotakin, mitä joku haluaa ostaa? Pystynkö tuottamaan tasaista ja hyvää laatua? Pystynkä tarjoamaan tuotetta oletettuun ajankohtaan mennessä ja sovitun määrän? Monet pienyrittäjät unohtavat, että ei riitä, että toimittaa kerran, tai että laadun on oltava yhtä hyvää koko ajan. On aina hyvä luoda yhteyksiä yhteistyökumppaneihin, sekä tuotannossa että investointipuolella, neuvottelutasolla tai loppumarkkinoilla, kuten paikallinen hotelli taikka teurastamo. Silloin sinulla on hyödyllisiä keskustelukumppaneita ja voit helpommin myydä lisätarinan, jota tuotteesi edustaa.

12 B Palautusosoite: NordGen - Husdyr Postboks 115 N-1431 Ås Göte Frid, Svenska Jordbruksverket, og Liselotte Erixon, Svenska Russavelsföreningen Ruotsalaisten rotujen oriita kerätty säilytystarkoituksessa Syksyn 2009 aikana on Jordbruksverketin (Ruotsin maatilahallituksen) toimeksiannosta ensimmäistä kertaa kerätty orien spermaa säilytystarkoituksessa. Eläinlääkäri Kerstin Dareniuksen johdolla on kerätty ja pakastettu yhden gotlandsruss oriin ja kahden ruotsalaisen ardennien oriin sekä pohjoisruotsalaisen työhevosen spermaa. Spermaannokset muodostavat tulevaisuudessa geenipankin. Hevosrotujen siemennesteen keruu pakastettuun geenipankkiin käynnissä. Jordbruksverket on usean vuoden ajan järjestänyt ja rahoittanut nautakarjan, lampaiden ja vuohien maatiaisrotujen sperman keräyksen ja pakastuksen. Nyt on ensimmäistä kertaa kerätty hevosen spermaa säilytystarkoituksessa. Pakastetut annokset omistaa Jordbruksverket. Työtä on edeltänyt usean vuoden suunnittelu, kolme asiassa mukana olevaa rotuyhdistystä Svenska Russavelsföreningen, Avelsföreningen för Svenska Ardennerhästen ja Föreningen Nordsvenska Hästen ovat tehneet perusteellista työtä laatiessaan oriista priorisointiluettelon. Ensimmäisen spermakeräyksen toteuttaminen oli mahdollista pääasiassa, koska Kerstin Darenius avusti asiantuntija-avulla yrityksensä Caballan puitteissa keräystä sekä vastasi käytännön keräys- ja pakastustyöstä sekä toteutti sen. Keräys toteutettiin Rodga Säteri:ssä Åbyssä Östergötlannissa syyskuun aikana tiiviissä yhteistyössä rotuyhdisysten ja Jordbruksverketin kanssa. Yhdistykset ovat ehdottaneet kerättäviä oriita ja ovat yhteyshenkilöidensä kautta toimineet eläintenomistajien, Kerstinin ja Jordbruksverketin välisenä lenkkinä. Ne ovat myös auttaneet keräyksessä käytettävien tammojen hankkimisessa sekä järjestäneet yhteistyössä eläintenomistajien kanssa oriiden ja tammojen kuljetukset Rodgaan ja sieltä pois. Vaikka Rodgaan tulleilta oriilta ei ole aiemmin kerätty siemennestettä, keruu onnistui yli odotusten. Kaikkien oriiden sperma ei kuitenkaan laadultaan soveltunut pakastamiseen. Tämän vuoksi russ-oriista vain yhdeltä kolmesta saatiin siemennestettä geenipankkiin. Seuraavien oriiden spermaa on nyt säilytyksessä.: Jagga Ess, gotlanninruss s.-99 e Vagabond-Julle, omistaja Lena Billqvist, Visby. Charlie, kk-nro 11562, ardennienh. s-89 e King Munter- Fonid, omistaja Carl Olof Sjöstedt, Koppom Gorino, kk-nro 11676, ardennienh. s. -97 e Gomin- Carman, omistaja veljekset Malmberg, Fjälkinge Belltino, kk-nro 1918, pohjoisruotsalainen s. -96 e Bellman-Engelstadbron, omistaja Madeleine Bergvall ja Anders Lundbom, Åsbro Pegasus, KUVA: LISELOTTE ERIXON kk-nro 1917, pohjoisruotsalainen, f -95 e Integral-Bruno, omistaja Heinrich Jung, Arneberg, Norge. Pakastettujen annosten määrä oria kohti oli 21, 31, 31, 30 ja 40 yllä mainitussa järjestyksessä. Annokset ovat kahdessa laatuluokassa. Postiosoite: NordGen - Husdyr, Postboks 115, N-1431 Ås Høgskoleveien 8, Ås, Norge Puhelin: S-posti: Internet: ISSN: Toimittaja: Benedicte Lund Suomentaja: Maj-Lis Storsjö-Korpihalkola Taitto/Painopaikka: RLF/Prinfo Unique, Larvik Painos: 1200 kpl Pohjoismaiden ministerineuvosto

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä

Lisätiedot

Alkuperäiseläinten kasvattaminen

Alkuperäiseläinten kasvattaminen Toimenpide on geneettistä monimuotoisuutta edistävä ympäristösopimus. Toimenpiteen avulla estetään suomalaisiin alkuperäisrotuihin kuuluvien eläinten kuoleminen sukupuuttoon lisäämällä rotuihin kuuluvien

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa

TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Muutoksia tulossa Läänineläinlääkäri, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 4.4.2016 1 Täydentävät ehdot= TE Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on EU:n maksamien

Lisätiedot

Katsaus kasvigeenivaraohjelman toimintaan

Katsaus kasvigeenivaraohjelman toimintaan Katsaus kasvigeenivaraohjelman toimintaan Elina Kiviharju, FT MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kansallisen kasvigeenivaraohjelman koordinaattori KASVIGEENIVARAOHJELMA MMM:n nimittämä työryhmä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus. Marraskuu 2014

CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus. Marraskuu 2014 CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus Marraskuu 2014 1 Neuvottelut komission kanssa käynnissä Suoria tukiakoskevat Suomen linjaukset toimitettiin komissiolle heinäkuun lopussa. Komission kanssa käyty

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Metsähallitus Luontopalvelut

Metsähallitus Luontopalvelut Metsähallitus Luontopalvelut Luonnon monimuotoisuuden suojelu Suomessa ja kansainväliset sitoumukset 18.03. KARI LAHTI Mitkä ihmeen kansainväliset sitoumukset? Kansallisen oikeuden mukaan sitovia valtioiden

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07. Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4. Maa- ja metsätalousministeri

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07. Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4. Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07 Pvm Dnro 13.11.2007 2654/01/2007 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2007 alkaen Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4 Vastaavat EY-säädökset

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Euroopan unionin virallinen lehti

Euroopan unionin virallinen lehti 16.1.2004 L 10/5 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 65/2004, annettu 14 päivänä tammikuuta 2004, järjestelmän perustamisesta yksilöllisten tunnisteiden kehittämiseksi ja osoittamiseksi muuntogeenisille organismeille

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Yhteiset kärkihankkeet 2013-2014

Yhteiset kärkihankkeet 2013-2014 KÄRKIHANKE: STRATEGIA Selvät asiat: 1. Kärkihankkeita (siis myös tätä) ohjaa PATINE 2. Käytännössä työtä ohjaa työvaliokunta (PATINE mandaatilla ja ohjauksessa) 3. Hankkeen tavoite: uudistetun KPTS:n toimeenpano

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen tuotannon korvaus

ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen tuotannon korvaus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELÄINMÄÄRÄILMOITUS 2015 sika- ja siipikarjatalouden tuki, luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus ja luonnonmukaisen

Lisätiedot

Uusi verkkopalvelu jalostusoriille. Jalostuspäivät

Uusi verkkopalvelu jalostusoriille. Jalostuspäivät Uusi verkkopalvelu jalostusoriille Jalostuspäivät 12.2.2014 Orikortit Vuonna 2011 siirryttiin lämminveristen ravihevosoriiden osalta tuoteseloste malliin Lv ori joko hyväksytään tai hylätään. Hyväksytyt

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä siirrettäviä lampaita ja vuohia sekä lampaiden

Lisätiedot

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian

Lisätiedot

LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston istunto (oikeus- ja sisäasiat)

LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston istunto (oikeus- ja sisäasiat) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 13. huhtikuuta 2000 (10.05) (OR. fr) 7374/00 ADD 1 LIMITE PV/CONS 12 JAI 29 LISÄYS PÖYTÄKIRJAEHDOTUKSEEN 1 Asia: Brysselissä 27. maaliskuuta 2000 pidetty neuvoston 2251.

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2010/0073(COD) 8.9.2010 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Teho plus: Maatalous ja ympäristö talousseminaari 9.4. 2013 Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen

Lisätiedot

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Sisältömarkkinoinnilla kasvuun seminaari 6.6. / Kati Keronen Kuvalähde: https://www.flickr.com/photos/psd/8591351239 Tervehdys! @KatiKeronen Asiakaslähtöisen

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kansallisten kotieläintukien vuoden 2016 hakuohjeiden taulukot

Kansallisten kotieläintukien vuoden 2016 hakuohjeiden taulukot Kansallisten kotieläintukien vuoden 2016 hakuohjeiden taulukot Taulukko 1. Nautojen pohjoiset kotieläintuet vuonna 2016 Naudat Tukikelpoinen eläinryhmä Emolehmät (väh. kerran poikineet) Emolehmähiehot

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka 1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä? Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?" TIISTAINA 29.3.2011 klo 18:00 20:00 Arktikum-talon Polarium-salissa, (Pohjoisranta 4, Rovaniemi) Suomi ei lukeudu jäämeren rantavaltioihin,

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.7.2014 COM(2014) 438 final 2014/0203 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS kansainvälisen oliivineuvoston jäsenneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta, joka koskee oliiviöljyä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta

Lisätiedot

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back 1 Tutkimuksen tavoite Kartoittaa suomenhevospopulaatiossa osteokondroosin (OD) esiintyvyyttä ja periytyvyyttä (heritabiliteetti) Osa suomenhevosten jalostusohjesäännön

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Petr Ježek (PE595.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Petr Ježek (PE595. Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 20.1.2017 2016/2170(DEC) TARKISTUKSET 1-12 Petr Ježek (PE595.376v01-00) Vastuuvapaus 2015: Euroopan oikeudellisen

Lisätiedot

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUA AVOIMUUDEN NÄKÖKULMASTA Minna Pappila OTT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto ESITYKSEN RAKENNE: Ympäristötiedon avoimuuden merkitys

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final 2016/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014

Lisätiedot

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) 12225/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto N 559 SOC 526 EMPL 347 ANTIDISCRIM

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

www.handelsbanken.fi Case Handelsbanken Paikallisesti sovittu malli palkkakeskustelusta

www.handelsbanken.fi Case Handelsbanken Paikallisesti sovittu malli palkkakeskustelusta Case Handelsbanken Paikallisesti sovittu malli palkkakeskustelusta Handelsbanken lyhyesti Perustettu vuonna 1871 Tukholmassa, samannimisenä Ruotsin suurin ja Pohjoismaiden 3. suurin pankki Henkilökuntaa

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM ELÄINTUET 2016 Lähde: Maaseutuvirasto, MMM Kansalliset eläintuet EU- palkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus 2 Kansalliset eläintuet Yleiset ehdot Tuenhakijan on oltava vähintään 18 vuotta (31.12.2015) Voidaan

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0052(NLE) 7.6.2016 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan

Lisätiedot

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS,

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 18.12.2007 KOM(2007) 813 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, muuntogeenisestä perunasta EH92-527-1 (BPS-25271-9) valmistetun rehun sekä elintarvikkeiden ja muiden

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot