Islannin lyhythäntäinen lammas. Muutama sana matkan varrelle,... 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Islannin lyhythäntäinen lammas. Muutama sana matkan varrelle,... 2"

Transkriptio

1 Kotieläinuutiset NORDGEN - KOTIELÄIMET JOULUKUU 2008 Islannin lyhythäntäinen lammas KUVA: ASKELL THORISSON Muutama sana matkan varrelle,... 2 Elävän kulttuuuriperinnön säilyttäminen ja siirtäminen käyvät käsi kädessä Gl. Estrupissa... 3 Suomenkarja siirtyi vankilasta kouluun... 4 Genominen valinta vie genetiikkaa eteenpäin... 5 Kaiken tämän johtaja Mitä hänelle merkitsee Pohjoismaisen geenivarakeskuksen (NordGen) kotieläinsektori?... 6 Säilytettävien kotieläinrotujen kriteerit Norjassa... 8 Puolet kaikista Euroopan lyhythäntälampaista on Islanninlampaita Ajankohtaista asiaa NordGenin eläinlajiryhmistä HUSDYRNYTT1208_F :57:51

2 Kotieläin kirjoittanut erovuoroinen johtaja, Erling Fimland, Muutama sana matkan varrelle, Viime vuosina tietoisuus ruoka- ja maataloustuotannon resurssina käytettävien kotieläinten geneettisestä monimuotoisuudesta/variaatiosta on lisääntnyt. Sekä taloudelliset että kulttuurilliset/historialliset arvot liittyvät läheisesti kotieläinrotujen moniin ominaisuuksiin. Tämä koskee arvoja, joihin tehokas tuotanto ja tuotekehittely perustuvat, mutta myös epäsuoria vakuutusja optio-arvoja. Nämä ovat arvoja/ominaisuuksia, jotka voivat olla hyödyksi tulevaisuudessa, ilmastonmuutoksen aikana, raaka-ainesaannissa tai tautien tarttuvuusmuutosten yhteydessä. Lisäksi haluaisimme vaalia kulttuurillisia ja historiallisia arvoja. Näihin arvoihin vaikuttavat poliittiset kehykset ja hallintokäytännnöt niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Poliitiset kehitysstrategiat, joihin kuuluvat teollistuminen, vapaa kaupankäynti ja -kehitys kansainvälisten sopimusten mukaisesti, aiheuttavat kotieläinten yhdenmukaistamisen, markkinoiden monopolisoinnin ja vertikaalista/horisontaalista resurssien käyttöä sekä integrointia tuotannossa ja jalostuksessa. Tämä kehityssuunta on viime vuosina ennestäänkin kiihtynyt ja lisännyt tuotantoa runsaasti, mutta samalla tällaisen teollistamisen epäsuorat seurauskustannukset esim. geneettisen monimuotoisuuden väheneminen, ympäristön kuormitus, ja ilmastonmuutokset ovat jääneet huomiotta kustannuslaskelmissa. Myös tartuntojen leviämisen vaara on lisääntynyt tuotteiden ja palveluiden lisääntyneen siirron myötä., sekä kotieläinkannan keskittämisen myötä suurempiin yksiköihin, joissa on runsaasti eläimiä ja suuri lantamäärä samassa paikassa. Geneettinen monimuotoisuus on ja tulee aina olemaan jatkuvasti uusiutuvien ruoka- ja maataloustuotannon resurssien edellytys, ja se on nykyisen kehityksen vuoksi todella kovalla koetuksella. Voidaaankin kysyä tulisiko toteuttaa poliittisia ja ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja eläingeenivarojen hyödyntämiseksi kestävällä tavalla. Vai tuleeko tapahtumaan dramaattisia muutoksia ennen kuin rajoituksia saadaan aikaan vahinkojen ehkäisemiseksi? Hieman kärjistäen voidaan todeta, että yksipuolinen hyödyn maksimointi on johtanut sekä hullunlehmän tautiin että pandemian vaaraan kotieläintaloudessa. Totuus on maltillisempi mutta mielestäni kuitenkin samoilla linjoilla. Tänään % kalorien saannista muodostavan kotieläintuotannon ruokavalvonnan varmistamiseksi tulevaisuudessa on välttämätöntä luoda kotieläingeneettisen monimuotoisuuden globaali kestävä hallinto. Tämä vaatii panostusta seuraaviin asioihin: Osaamisen kehittäminen ja reaaliosaamisen hyödyntäminen käytännössä. Poliittisia säädöksiä ja ohjesääntöjä, kansallisesti ja kansainvälisesti. Geenivarojen talouden ja hallinnon näkökulmasta perspektiivin pitäisi olla pidempi kuin tällä hetkellä. Pohjola ja NordGen voisivat aloittaa prosesseja, joiden puitteissa luotaisiin uutta toteutusvoimaa kantokykyisin periaaattein tuotantojärjestelmässä, ei ainoastaan kansallisesti vaan katsottaisiin myös että kotieläingeneettinen materiaali kulkeutuu niin, että ostaja saa arvoa rahalleen value for money hyvän eettisen kauppakäytännön lisäksi. Olemme päässeet pitkälle kotieläingeenivarojen kestävän kehityksen hallintatyössä. Suuria haasteita on kuitenkin vielä edessä. Sekä ilmastonmuutos, tulevat WTO-neuvottelut että rahakriisi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat myös tällä rintamalla. Ehkä voimme toivoa, että viime aikojen lisääntynyt poliittinen tahto ja syy johtamiseen tänä kriisiaikana vaikuttavat myös alueellamme, nyt kun koko maailma on asennoitunut muutokseen? 2 HUSDYRNYTT1208_F :57:51

3 nuutiset Kirjoittanut erikoiskonsulentti Helle Palmø, Plantedirektoratet Elävän kulttuuuriperinnön säilyttäminen ja siirtäminen käyvät käsi kädessä Gl. Estrupissa Jyllannin karjaa laitumella GI. Estrupissä KUVA: HELLE PALMØ Tanskan maatalousmuseo, joka sijaitsee Gl. Estrupin kartanossa Djurslandissa, on niitä harvoja paikkoja, joissa on mahdollista nähdä vanhoja tanskalaisia kotieläinrotuja. Museon elävän kulttuuriperinnön keskus, joka on vuonna 2001 käyttöön vihitty nykyaikainen karjasuojaympäristö, luo puitteet useiden vanhojen tanskalaisten kotieläinrotujen välittämiselle ja säilyttämiselle. Kotieläimet ovat osa sekä museon päivittäistä perinteensiirtotoimintaa että erikoistapahtumia. Museolla on siis usean vuoden ajan ollut historiallinen maatalousnäyttely, joka aina on ollut erittäin suosittu. Maatalousnäyttelyssä vieraat voivat tutustua perinteiseen käsityöhön ja ruokakulttuuriin, sekä nähdä vanhojen kotieläinrotujen työskentelevän sulassa sovussa traktoreiden kanssa jotka ovat vanhoilta ajoilta. Sekä nautakarjaa että hevosia esitellään näyttelykehässä, ja oikea tuomari kertoo näytteillä olevista eläimistä. Uutena asiana Gl. Estrup järjesti yhteistyössä Tanskan Kennelliiton kanssa kesällä koiranäyttelyn, johon osallistuivat seuraavat neljä rotua: Broholmer, Dansk Spids, Tanskalais/ruotsalainen pihakoira ja Gammel Dansk Hønsehund, jotka kaikki kuuluvat Tanskan kotieläinten geenivarojen säilytystyöhön piiriin (Genressourceudvalget). Yli 800 kävijää olivat valinneet tämän päivän Gl. Estrupissä käyntiä varten nähdäkseen näytteillä olevat koirat. Tanskan Maatalousmuseon pääasiallisena tehtävänä on siirtää elävää kulttuuriperintöä, mutta mikäli mahdollista tämä tehdään maatalouden geenivarojen välittämisen yhteydessä ja usein siten, että kävijä osallistuu aktiivisesti käytännön toimiin. Tämä antaa varmastikin elämyksiä kotiin vietäviksi ja muisteltaviksi. Kesän hitti lasten parissa oli vanhojen kotieläinten ruokkiminen. Useat lapsiperheet kävelivät vanhojen kotieläinten luokse yhdessä Gl. Estrups museo-oppaan kanssa, joka kertoi eläimistä, ja antoivat eläimille ruoaksi heinää pienestä pussista jonka olivat hankkineet museokaupasta. Tämän jälkeen he keräsivät perunapellosta vanhoja säilytysperunalajikkeita pussintäytteeksi. Nämä he sitten saivat viedä kotiin iltaruoaksi. Tanskan maatalousmuseolla on 100 hehtaaria maata, ja maatiaislajikkeiden lisäksi peltoja myös viljellään ekologisesti. Museo viljelee vuosittain useita erilaisia vanhojen lajikkeiden jälkeläisiä, jotka usein on saatu entiseltä Pohjoismaiselta geenipankilta, joka nyt on fuusioitunut NordGeniksi. Tanskan maatalousmuseo tekee erittäin tiivistä yhteistyöä Elinkeinoministeriön geenivaravaliokunnan kanssa, ja museon vanhat tanskalaiset kotieläinrodut ovat tärkeitä sekä säilytys- että välitysnäkökulmasta. Tanskan maatalousmuseon johtaja Peter Bavnshøj on Kulttuuriministeriön edustaja sekä kasvigeenivarojen valiokunnassa että geenivaravaliokunnassa, millä viime vuosina on ollut monia positiivisia oheisvaikutuksia. Lisää tietoa museosta löydät Gl. Estrupin kotisivulta : ja maatalouden geenivaroista löydät tietoa elinkeinoministeriön kotisivulta: 3 HUSDYRNYTT1208_F :57:53

4 4 Kotieläin Emmi Manninen, Suomenkarja siirtyi vankilasta kouluun Suomenkarjaa on säilytetty yli 20 vuoden ajan valtion vankilamaatiloilla, pohjoissuomenkarjaa Pelsossa ja itä- sekä länsisuomenkarjaa Sukevalla. Parisen vuotta sitten kuultiin ikävä uutinen: maatalous Sukevalla aiotaan lopettaa, ja suomenkarjalle on löydettävä uusi koti. Silloinen maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja asetti maaliskuussa 2007 työryhmän pohtimaan vaihtoehtoja karjan uudelleensijoittamiseksi. Työryhmä pyysi tarjouksia niin luonnonvara-alan oppilaitoksilta kuin yksityisiltäkin. Yhteistyö yksityisten karjanpitäjien kanssa koettiin kuitenkin liian riskialttiiksi. Mitä tehdä, jos tilan isäntäväki vaihtuu? Miten ratkaista eläinten omistusoikeus ja miten taata yhteinen näkemys eläingeenivarojen suojelun vaatimista toimenpiteistä tilalla? Parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautui karjan sijoittaminen kahdelle opetusmaatilalle, Ahlmanin ammattiopistoon Tampereelle sekä Kainuun ammattiopistoon Kajaaniin. Karja siirtyisi vankilasta kouluun ja samalla niistä tulisi kaupunkilaisia. Työryhmä joutui miettimään sijoituspaikan lisäksi sitä, kuka maksaa kulut. Kolme ministeriötä päätyi kompromissiratkaisuun: eläinten siirto- ja ylläpitokulut jaetaan oikeus-, opetus- sekä maa- ja metsätalousministeriön kesken. Ahlmanin ammattiopiston naudoista oli jo ennestään noin puolet suomenkarjaa. Sukevan vankilasta sinne siirtyivät länsisuomenkarjan eläimet sekä osa itäsuomenkarjasta eli kyytöistä. Nyt suomalaisrodut ovat vallanneet navetan niin, että vain yksi friisiläinen on enää jäljellä. Ahlmanilta myydään suomenkarjan maitoa suoraan kuluttajille. Osa maidosta menee ravintoloille, joissa sitä tarjoillaan sellaisenaan tai juustoksi jalostettuna. Tamperelaiset kyyttötuotteet saivat tänä syksynä julkisuutta ulkomailla, kun niitä esiteltiin Italiassa järjestetyillä ruokamessuilla. Kainuun ammattiopistolla oli 1960-luvun lopulle saakka puhdas itäsuomalaiskarja. Myöhemminkin ayrshire- ja friisiläislehmien joukossa on ollut aina yksi tai kaksi kyyttölehmää. Opetusmaatilalla oli suunniteltu siirtymistä vain yhteen rotuun eläinten hoidon ja ruokinnan helpottamiseksi, joten Sukevan lehmät tulivat sinne kuin tilauksesta. Oppilaitos oli etukäteen kysellyt muiden muassa meijerien, juustoloiden ja maaseutuneuvonnan edustajilta, miten nämä suhtautuisivat opetusmaatilan siirtymisestä kyyttökarjaan ja geenipankiksi. KUVA: EMMI MANNINEN Vastaanotto oli hyvin innostunutta. Muutoksen myötä niin maaseutuyrittäjyys, kyytön maidon ja lihan tuotekehittely kuin tutkimuskin sai uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Opiskelijat Ahlmanilla ja Kainuussa ovat olleet suomenkarjasta iloisia. Suomalaiset koulutilat joutuvat jopa kilpailemaan opiskelijoista, joten suomenkarja on yksi tapa erottautua edukseen muiden oppilaitosten joukosta. Suomenkarja antaa mahdollisuuden tutustua paitsi kotimaisiin harvinaisiin rotuihin myös geenipankkitoimintaan. Tulevat maatalousalan ammattilaiset voivat myöhemmin omassa työssään edistää rotujen säilyttämistä ja niiden maidontuotanto-ominaisuuksien jalostamista. Sukevan vankilatilan saama julkisuus antoi vauhtia brändin luomiseen kyytöstä ja muusta suomenkarjasta saataville elintarvikkeille. Luonnonmukaisesti tuotetun ruuan kysyntä on kasvamassa, joten voisiko oma markkinarako löytyä myös maatiaistuotteille? Jo ennen Sukevan vankilatilan lakkauttamista geenipankkikoordinaattori Juha Kantanen perusti yhdessä Seppälän ja Ahlmanin ammattiopistojen sekä Pelson vankilatilan edustajien kanssa ryhmän, joka vaihtaa tietoja ja ideoita geenipankkieläinten uusista käyttömahdollisuuksista ja esimerkiksi tutkimusja tuotekehittelyhankkeista. Yhteistyötä on viritelty myös Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa työskentelevien yhteiskuntatieteilijöiden sekä kestävää kehitystä ja ekologista ekonomiaa selvittävien tutkijoiden kanssa. Näyttää siltä, että vankilasta häätö oli suomenkarjalle näkyvämpi ja värikkäämpi PR-temppu kuin paraskaan mainos tai valistus. Sen myötä varmasti useimmat suomalaiset tietävät, millainen kansallisaarre esimerkiksi kyyttö on. Täältä tullaan Kouluun Sukevan vankilan lehmät muuttivat alkukeväästä kahdelle koulutilalle, Ahlmanin ja Kainuun ammattiopistoon. Kainuussa järjestettiin juhlat, kun lehmät pääsivät keväällä ensimmäisen kerran laitumelle. Kuva: Emmi Manninen HUSDYRNYTT1208_F :57:53

5 nuutiset Hans Stålhammar, johtava geneetikko, VikingGenetics, Genominen valinta vie genetiikkaa eteenpäin Meneillään oleva Genomisen valinnan (Genomic Selection, GS) käyttöönotto tuo muutoksia jalostusorganisaatioiden työtapaan. Jalostusarvot pystytään laske-maan tarkemmin, valintateho kasvaa ja sukupolvien väli lyhenee genomista valintaa sovellettaessa. Genominen valinta DNA-laboratorioissa on tapahtunut tekniikan muutos. Tänään saadaan tuhansia SNP-markkereita huomattavasti alhaisemmin kustannuksin kuin aikaisemmin. Vuoden 2008 alusta on käytössä ollut IlIuminan DNA-analyysi, jossa on runsaat markkeria. Jo jälkeläisarvosteltujen sonnien DNA-tyypityksen avulla voidaan löytää yhtäläisyyk-siä yksittäisten markkereiden ja kaikkien jalostusarvojen välillä. Markkereiden summa on yksilön genominen jalostusarvo, GAV. Verikokeella voidaan paljastaa DNA-profiilin nuorten sonnien osalta, joilla ei vielä ole jalostusarvoja ja yhtäläisyyksien avulla pysty-tään arvioimaan niiden GAV -tulos. Tämä työ on VikingGeneticsin osalta toteutettu yhteistyössä Århusin yliopiston, Genetiikan ja bioteknologian laitoksen, Foulumin tut-kimuskeskuksen kanssa tutkimusjohtajan Mogens Sandö Lundin johdolla sonnia SNP-markkeria Jalostusarvot Jalostusarvojen ja markkereiden yhtäläisyyksien arvioiminen Nuoret yksilöt SNP-markkeria Ei jalostusarvoja Nuorten yksilöiden genomiset jalostusarvot Kuvio 1. Kaavio jalostusarvojen ja markkereiden välisestä yhteydestä sekä miten GAV voidaan arvioida nuorten sonnien osalta. Parempi varmuus GAV analyysi voidaan tehdä jo vasikan ollessa hyvin nuori ja GAV ylittää varmuudel-taan huomattavasti vasikan polveutumisindeksin. Matalan periytymisarvon ominai-suuksien osalta GAV:n varmuus voi olla samaa tasoa kuin tulos jälkeläisarvosteltujen sonnien osalta, katso taulukko 1. GAV -tulosten varmuus vaihtelee vähemmän omi-naisuuksien välillä kuin perinteisten jalostusarvojen osalta. Tämä on positiivista, koska näin lisäämme mahdollisuuksiamme toteuttaa menestyksellistä jalostustyötä terveys-ominaisuuksien osalta. Ominaisuuksia koskeva varmuusero nuorten sonnien osalta riippuu siitä onko sonnin isä pohjoismainen vai ulkomaalainen. Taulukko 1. Eri ominaisuuksien varmuus ja jalostusarvotyypit Ominaisuus Varmuus Polveutumisindeksi Genominen jalostusarvo Jälkeläisarvostelu Eloonjäänti 0,17-0,21 0,50 0,50 Tytärhedelmällisyys 0,20-0,22 0,56 0,60 Vasikointi isä 0,18-0,26 0,50 0,75 Jalat 0,21-0,26 0,46 0,70 Utareet 0,30-0,33 0,45 0,80 Rasvaindeksi 0,31-0,38 0,54 0,90 Proteiini-indeksi 0,31-0,38 0,63 0,90 Suurempi valintavaikutus Ensimmäinen valinta-askel on nuorten sonnien valinta polveutumisindeksillä. DNA-tyypityksen jälkeen karsitaan ne sonnit, joiden jalostusarvo on matalin. Näin nuorten sonnien laatua voidaan merkittävästi parantaa. Tulos riippuu siitä, montako nuorta sonnia tyypitetään valittua sonnia kohden. Kaikkein parhaimmat nuoret sonnit voidaan valita myös sonnin isäksi. Lyhyempi sukupolvien intervalli Jälkeläisarvostelua vailla olevien sonnien käyttäminen sonnin isinä, voi runsaasti pie-nentää sukupolvien väliä. Sonneilla, joilla on pelkästään genomiset jalostusarvot on kuitenkin heikompi varmuus useimpien ominaisuuksien osalta kuin sonneilla, joilla on jälkeläisarvostelu. Genominen valinta ja sisäsiittoisuuden lisääntymisen riski Geneettisesti edistävä jalostustyö lisää aina sisäsiittoisuuden vaaraa. Tämä koskee myös genomista valintaa. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että DNA-tyypitykseen valit-tavien nuorten sonnien taustat vaihtelevat. Tulevaisuudessa jalostusyhtiöillä on suuri vastuu geenivarojen hallinnasta. Meillä on mahdollisuus käyttää apuna erilaisia tieto-koneohjelmia, jotka auttavat meitä löytämään tasapainon geneettisten edistysaskelten ja sisäsiittoisuusasteen muuttumisen välillä. Genominen valinta, kolmas vallankumous Genominen valinta on kolmas vallankumous jalostustyössä viimeisten 70 vuoden ai-kana. Keinosiemennystekniikan käyttöönotto on johtanut siihen, että tänään voidaan yksittäisiä sonneja käyttää yli miljoonaan keinosiemennykseen ja niillä voi olla tyttäriä viidellä mantereella. Seuraava vallankumous tapahtui, kun BLUP -metodiikka otettiin käyttöön jalostusarvioinnissa. Tänään pystymme Interbullin kautta asettamaan arvo-järjestykseen enemmän kuin Holsteinsonnia tuotanto-, ulkomuoto- ja terveys-ominaisuuksien perusteella. Genomisten jalostusarvojen käyttöönotto johtaa tulevai-suudessa suuriin muutoksiin nautakarjan jalostustyössä. 5 HUSDYRNYTT1208_F :57:55

6 Kotieläin Av Jessica Kathle, Kaiken tämän johtaja Mitä hänelle merkitsee Pohjoismaisen geenivarakeskuksen (NordGen) kotieläinsektori? 6 Melkein vuosi on kulunut siitä, kun Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) perustettiin ja kolme organisaatiota NSFP, NGH ja NGB lakkautettiin. Pohjoismaisen geenivarakeskuksen organisaatio koostuu nyt kolmesta osastosta: Metsä, Kotieläimet ja Kasvit sekä hallinnollisesta osastosta. Metsä- ja kotieläinosastot ovat molemmat Norjan Åsissa, kun taas muiden osastojen toimitilat ovat Alnarpissa, Ruotsissa. Pohjoismaiden ministerineuvoston (NMR) ja Pohjoismaisen geenivarakeskuksen (NordGen) välisessä sopimuksessa on tuotu esiin joitakin uuteen geenivarakeskukseen kohdistettuja odotuksia. Synergiavaikutuksia odotetaan mm. Taloudellisten säästöjen ja/tai suuremman aktiivisuuden ja/tai paremman laadun muodossa. Olemmeko täyttäneet nämä odotukset? Ja jos olemme, niin miten se vaikuttaa kotieläintoimintaan? Yksi organisaatio, yksi identiteetti Perustan luomiseksi synergiavaikutukselle minulle on ollut tärkeää saada kehittää laitosta, jossa on yhtenäinen organisaatiokulttuuri ja identiteetti. Kotieläinten (+metsä) hajasijoittaminen etäälle pääkonttorista vaatii uhrauksia, mutta tämän päivän teknologian ja tehokkaiden matkustusmahdollisuuksien avulla vaikeudet voitetaan. Näen asian siten, että osana elävää ja ammatillista kotieläinympäristöä oleminen voittaa hajasijoituksen haitat. Vahva ammatillisuus on välttämätöntä ammatillisen synergian aikaan saamiseksi, jonka avulla tuotosten laatu paranee. Panostaminen tiedottamiseen ja verkostoihin. Vuonna 2008 on toteutettu kaksi synergiavaikutusta tuottavaa uudistusta. Ensimmäinen on ulkoisen informaation vahvempi korostaminen, verkostojen rakentaminen mukaan lukien. NordGen on asettanut oman informaatiokoordinaattorin, saanut uuden logon ja uudistaa parhaillaan verkkosivuaan yhdistetyllä verkkoportaalilla (avataan 10. tammikuuta 2009). NordGen Kotieläinten oma kotisivu on muodoltaan sama kuin Nordgenin muut sivut. Kotieläinosasto haluaa jatkaa jossakin määrin oman informaatiomateriaalin julkaisemista, mutta päähuomio kiinnitetään vastaisuudessa verkkosivuun ja sen kehittämiseen. Haluamme myös vahvistaa kotieläinosaston verkostoa, mitä tulee sekä työryhmiin että FAO-koordinaattoreista muodostuviin yhteistoimintaryhmiin, Pohjoismainen geenivaratyö perustuu yhteistyöhön ja osaamisen siirtoon. Verkostojen rakentaminen kotieläinsektorille on sen vuoksi täysin ratkaisevaa synergiavaikutusten saavuttamiseksi. Tällä tavoin Pohjoismainen lisäarvo saadaan näkyviin. Näissä ryhmissä tapahtuva tiedonsiirto, ajatusten kehittäminen ja etenkin koordinointi on yhteisten pohjoismaisten varojen kustannustehokasta käyttöä. Työryhmät voivat toimia myös tukena ja ajatuksen vaihtotapana geenivarojen käyttämiseksi kaupallisessa tuotekehittelyssä joka perustuu vanhoihin kotieläinrotuihin. Pohjoismaisen Uusi pohjoismainen ruoka -hankkeen puittesssa kotieläinosasto osallistuu moniammatilliseen hankkeeseen laiduntavien kotieläinrotujen kestävästä käytöstä, uusien tuotteiden kehitettämisen yhteydessä. Yhteisiä hankehakemuksia otetaan vastaan. Verkostoyhteistyössä on hyötyä vanhojen rotujen yhteisistä säilytysohjelmista ja koordinoidummasta ja vahvemmasta asemasta kansainvälisissä yhteyksissä. Ympäristökysymykset Uusi asia Pohjoismaisessa geenivarakeskuksessa Toinen tärkeä kurssin muutos liittyy ympäristökysymyksiin. Pohjoismainen geenivaraneuvosto (NGR) siirtää toimintaansa Pohjoismaiseen geenivarakeskukseen. Tämä merkitsee toimintamme laajenemista siten, että toimimme myös Pohjoismaiden neuvoston neuvoa-antavana elimenä geenivaroja koskevissa asioissa (ruoan ja maatalouden osalta) sekä ympäristökysymyksissä. Vaativa ja haasteellinen NordGeninlaajennus, joka myös tulee vaikuttamaan kotieläimiä koskevaan toimintaan ja linjauksiin. Siitä huolimatta, että toiminnan laajentumisen mukanaan tuomat lisäresurssit ovat niukat tämä kehitys on kuitenkin toiveiden mukaista ja järkevää kehitystä, jossa geenivarat ovat osa suurempaa kokonaisuutta, mikä lisää synergiavaikutusta. Eri alojen lähentyminen ja varsinkin kasvien, metsän ja kotieläinten välinen yhteistoiminta, on tärkeä lähtökohta ympäristökysymysten integroinnissa toimintaamme. Maisemanhoito, petoeläinproblematiikka ja ilmastonmuutos ovat aloja, joihin erilaiset laiduntavat eläinlajit ja -rodut voivat vaikuttaa ja päin vastoin. Toimintamme tukipilari Strategisessa suunnitelmassamme on lyöty lukkoon, että HUSDYRNYTT1208_F :57:56

7 nuutiset Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) on kasvi-, kotieläin ja metsägeenivarojen hallinnan tärkeimpiä kansainvälisiä palvelu- ja osaamiskeskuksia. Tämä merkitsee, että ammattitaito tulee toiminnassa olemaan tukipilarimme. Tämä tulee näkymään toiminnassamme ja lisäämään vaikutustamme. Kaikkien annettavien neuvojen tulee olla todellisuuteen perustuvia ja laadunvarmistuksen läpäisseitä. Onnistumisen kannalta tärkeätä on toimiva rekrytointipolitiikka ja Pohjoismaisen geenivarakeskuksen kanssatoimijoiden hyvät mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen. Lisäksi kysymys on myös arvoista ja organisaatiokulttuurista. Meidän tulisi siis etsiä osaamista sieltä, missä sitä on, sisäisesti ja ulkoisesti, koetella näkökulmiamme, suhtautua asioihin ammatillisen kriittisesti ja olla avoimia keskustelulle. Pohjoismaisen geenivarakeskuksen kotieläinosastolla on tärkeä rooli Kotieläinten osuus ruoassamme on 40 % ja yleismaailmallisella tasolla määrä on kasvussa. Kotieläingeenvarojen hallinta haluaa sen vuoksi vastaisuudessa saada enemmän huomiota sekä kansallisesti ja alueellisesti että kansainvälisesti. Uskon, että tässä asiassa Pohjoismaisella geenivarakeskuksella on merkittävä rooli. Rajoitetusta koostaan huolimatta Pohjoismaisella geenivarakeskuksella on laaja verkosto ja pätevyysaste sekä paljon kokemusta kansainvälisestä työstä. Pohjoismaisen geenivarakeskuksen kotieläinosasto saa jatkaa vaikuttamistaan pohjoismaisiin jalostusorganisaatioihin, joiden tulisi pyrkiä jalostusmateriaalin pitkän aikavälin kestävään käyttöön. Mutta voimme myös myötävaikuttaa kansainvälisissä neuvotteluissa esim. oikeuksista jalostusmateriaaliin josta jalostusorganaisaatiot hyötyvät. Tulisi esimerkiksi luoda tarkoituksenmukainen kansainvälinen säännöstö. NordGenin kotieläinosasto toimii veturina yhteistyössä kansallisten FAO -koordinaattoreiden kanssa mm. osallistumalla FAO:n teknisiin työryhmiin. Kansainvälinen toiminta Kansainvälinen toiminta on muutenkin tärkeä panostus. Pohjoismainen geenivarakeskus osallistuu useaan suurempaan kehityshankkeeseen alueellisten geenipankkien rakentamiseksi EteläAfrikkaan, Keski-Aasiaan ja Balkanille. Lisäksi Pohjoismainen geenivarakeskus hallinnoi Svalbardin globaalia Siemenvarastoa (Svalbard Global Seed Vault), joka on kasvien siementen uusi varmuusvarasto. Nyt on meneillään suunnittelutyö alueellisen geenipankin perustamiseksi Afrikan kotieläingeenivaroja varten SIDA:n puitteissa ja kotieläinosastolla on tässä keskeinen Jessica Kathle, Pohjoismaisen geenivarakeskuksen, NordGenin johtaja. rooli. Hanke ei ole vielä alkanut, mutta suunnitelmat Pohjoismaisen geenivarakeskuksen toiminnasta hankevastaavana ovat edenneet siementen säilytystä koskevan työmme ja osaamisemme ansiosta. Jos kotieläinhanke toteutuu, siitä tulee Pohjoismaisen geenivarakeskuksen kotieläinjaostolle tärkeä läpimurto, joka vaikuttaa tuleviin panostuksiin. Se lisäisi ennestään osaamistamme, toisi selkeän kansainvälisen profiilin ja saisimme myötävaikuttaa kotieläingeenivarojen kestävän säilytysstrategian luomiseen kehitysmaissa. Yhteenvetona voin lyhyesti sanoa: Olemme saavuttaneet paljon ja jatkamme ammatillisten ja laadullisten synergiavaikutusten etsimistä. 7 HUSDYRNYTT1208_F :57:57

8 Kotieläin Nina Sæther, Norsk genressurssenter Säilytettävien kotieläinrotujen kriteerit Norjassa Norjan Taalainmaan hevonen ja Suomen Lapinkoira ruotsalaisten omistajiensa kanssa pohjoismaisessa talvimaisemassa. 8 Norjan geenivarakeskus on yhteistyössä Genressursutvalget for husdyrin kanssa laatinut seuraavat kriteerit säilytettävistä kotieläinroduista Norjassa. Kriteerit on otettu käyttöön ja uusia rotuja arvioidaan kriteerien perusteella jatkuvasti. Kansallisen rodun kriteerit: a) Rotu on ollut Norjassa vähintään viiden sukupolven ajan ilman olennaista jalostusmateriaalin tuontia b) b) Jos rodulla on sisarrotu (kansainvälinen tai kansallinen) tämä voidaan myös laskea kansalliseksi roduksi mikäli a. Rotu on ollut geneettisesti eristyksissä ilman muun jalostusmateriaalin merkittävää risteytystä. b. Rodulla on erityisominaisuuksia, jotka johtuvat esim. poikkeavasta jalostustyöstä suhteessa sisarrotuun c) Rodulla on tai on ollut ravitsemuksellinen ja kulttuurihistoriallinen merkitys. d) Rotu ei ole ollut niin harvalukuinen, että tämän päivän rodun voidaan katsoa olevan rekonstruktio Uhanalaisen tai erittäin uhanalaisen rodun kriteerit: FAO:n määritelmien mukaan rotu lasketan uhanalaiseksi, jos siitosnaaraiden kokonaismäärä on 100 ja 1000 välillä tai siitosuroiden määrä on 5 ja 20 välillä. Lisäksi rodun tilanne katsotaan kriittiseksi mikäli siinä on alle 100 siitosnaarasta tai alle 5 siitosurosta. Säilytettävän rodun kriteerit: Säilytettävä rotu on kansallinen rotu, jonka populaatiokoko on sellainen, että rotu on uhanalainen tai erittäin uhanalainen. HUSDYRNYTT1208_F :57:57

9 nuutiset Taulukko kotieläinroduista, joiden osalta on arvoitu ovatko ne kansallisia ja säilytettäviä vai eivät. Taulukko ei ole lopullinen vaan sitä lajennetaan sitä mukaa kuin Geenivarakeskus ja Genressursutvalget käsittelevät ja arvioivat uusia rotuja. Rotu Suurkarja Dølafe Jarlsbergfe Norjan punainen rotu Sidet trønderfe ja nordlandsfe Telemarkinkarja Vestlandsk fjordfe Vestlandsk raudkolle Østlandsk rødkolle Hevonen Dølehevonen Vuonohevonen Nordlandinhevonen/lyngshest Norjan kylmäveriravuri Siipikarja Bronsekalkkuna Norjan valkoinen hanhi Norjske jærhøns Småleninhanhi Lammas Blæset lammas Norjan dalalamams Fuglestadbroget lammas Norjan vanha lammas Gamalnorsk spæl Harmaa troenderlammas Norjanvalkoinen lammas Norjan rygja Cheviot Norjan steigar Vuohi Norsk mjølkegeit Kystgeit Sika Norsk landsvin Koira Dunkerinajokoira Haldeninajokoira Hygeninajokoira Lunnikoira Norjan paimenkoira Norjan hirvikoira harmaa Norjan hirvikoira musta Trønderkaniini Den brune bia -mehiläinen Säilytettävä rotu Kansallinen Kansallinen rotu, jonka Ei (kansallinen ja rotu mutta ei uhanalaisuuteen ei kansallista uhanalainen) uhanalainen ole otettu kantaa vastuuta 9 HUSDYRNYTT1208_F :57:58

10 Kotieläin Emma Eythórsdóttir, Jón V. Jónmundsson ja Ólafur R. Dýrmundsson Puolet kaikista Euroopan lyhythäntälampaista on Islanninlampaita. Liettuassa elokuussa 2008 pidetyssä jokavuotisessa EAAP:n kongressissa oli erityisesti euroopppalaista lyhythäntälammasta koskeva osio. Islanninlammas on epäilemättä tämän lammastyypin tuotantoominaisuuksiltaan vahvin aktiivisen lampaankasvatuksen piirissä oleva rotu. Islannin kotieläinrodut tuotiin Islantiin, kun maa asutettiin vuoden 900 JK tienoilla, ja tämä lammasrotu oli todennäköisesti käytössä Länsi-Norjassa siihen aikaan. Uudemmat tutkimustulokset osoittavat myös sukulaisuutta Norjan ja Färsaarten spælsauen-lampaan kanssa. Islannin lammaspopulaatio on nyt n. 455 tuhatta talviruokintalammasta, ja rotu on säilynyt maan ainoana lammasrotuna, ilman merkittävää risteytymistä muihin rotuihin. Rotu ei ole kovin tunnettu muissa maissa, mutta pieniä islanninlammasryhmiä on kuitenkin joissakin Euroopan maissa ja Pohjois-Amerikassa on aktiivinen rotuyhdistys. Islanninlammas on karaistunut lammas, kuten muutkin pohjoiset kotieläinrodut, ja useiden vaikeiden kausien aikana Islannin historiassa se on joutunut selviämään erittäin vähäisellä talviruokinnalla. Myöhemmin päätarkoituksena on ollut lihatuotanto ja tärkeimmät jalostusominaisuudet ovatkin sen vuoksi olleet lihaisuus ja hedelmällisyys. Aikuiset lampaat painavat kg ja pässit kg. Sarvityypeissä ja väreissä on paljon eroja. Lampaat voivat olla joko nupoja tai sarvellisia. Neljä sarvea on aika harvinaista. Suurin osa lampaista ovat KUVA: ASKELL THORISSON 10 HUSDYRNYTT1208_F :57:59

11 nuutiset KUVA: ASKELL THORISSON valkoisia, mutta useilla on vähän punaruskeaa karvaa, erityisesti päässä ja jaloissa. Muita pääväerjä ovat musta ja ruskea sekä useat kaksiväriset kuviot. Villaa tuotetaan vuodessa 640 tonnia. Suurin osa leikataan syksyllä, kun lampaat otetaan sisälle talviruokintaan. Villaa on kahta tyyppiä, pintavilla ja pohjavilla, ja sitä käytetään pääasiassa käsin kutomiseen, mm. Luonnonväreissä. Karitsojen määrä on noin 1,8 lammasta kohti, kaksoissynnytyksiä on noin 80 % kaikista synnytyksistä. Keskimäärin tuotetaan 26,3 kg lihaa lammasparia kohti. Lihan kokonaistuotanto on 8700 tonnia vuodessa, josta n. 25 % viedään Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Lampaat laiduntavat laidunmailla ja vuoristossa kesällä, ja karitsat teurastetaan syyskuussa ja lokakuussa. Jalostustyö on organisoitu yhteistyöksi, jonka yhteydessä melkein kaikki lampaankasvattajat osallistuvat lammastarkastukseen ja rekisteröivät sekä yksittäiset lampaat että näiden jälkeläiset. Keinosiemennys on jo pitkään ollut tärkeä osa jalostustyötä ja useimmat lampaankasvattajat käyttävät keinosiemennystä osaan laumastansa joka vuosi. Siemennysaines valitaan pitkälti lihaominaisuuksien perusteella, ja varsinkin karitsojen EUROP luokituksen mukaisesti. Jalostustyössä huomiota kiinnitetään myös hedelmällisyyteen ja emoominaisuuksiin. Samalla säilytetään populaatiossa muita ominaisuuksia, mm. johtajalammas muodostaa erityisen linjansa rodun sisällä. Lihantuotantoon tähtäävä jalostus on ollut menestyksellistä lihaisan islanninlampaan osalta, joka myös on tunnettu lihan mureudesta. Islanninlammas on sen vuoksi hyvä esimerkki paikallisesta rodusta, jonka asema on edelleen tärkeä maataloudessa, ja jonka osalta geneettistä muuntelua on hyödynnetty nykyajan tarpeisiin vastaavan rodun aikaansaamiseksi, rodun kuitenkaan menettämättä erityispiirteitään. 11 HUSDYRNYTT1208_F :57:59

12 B Palautusosoite: NordGen - Husdyr Postboks 115 N-1431 Ås Hans Ekström, Prosjektkoordinator NordGen - Husdyr Ajankohtaista asiaa NordGenin eläinlajiryhmistä NorGenillä on neljä työryhmää (eläinlajiryhmää): siipikarjan, lampaan ja vuohen, hevosen ja nautakarjan työryhmät. Ryhmiin kuuluu kyseisen eläinlajin jalostukseen ja säilytystyöhön perehtyneitä edustajia jokaisesta pohjoismaasta (kaksi jäsentä maata kohti). Ryhmät muodostavat pohjoismaisia verkostoja tiedonvaihtoa varten sekä antamaan ideoita mahdollisista toimenpiteistä ja hankkeista. Yhteydet oman maan geenivaravaliokuntaan, joka kantaa vastuun kotieläingeenivaratyöstä kussakin maassa, ovat työssä olennaiset. Myös jalostusorganisaatioiden sekä muiden toimijoiden, kuten viranomaisten ym. kanssa tulee olla yhteysverkosto pohjoismaista tiedonvaihtoa varten. Joissakin tapauksissa ryhmä tai sen yksittäiset jäsenet toimivat eri hankkeissa, jotka katsotaan aiheellisiksi toteuttaa. Tähän mennessä ryhmät ovat kokoontuneet kesällä Bergenissä NordGenin seminaarin yhteydessä ja syksyn aikana pidetään vielä toinen kokous. Eläinlajiryhmät pitävät varsinaisia kokouksiaan pari kertaa vuodessa, mutta toimivat myös muulloin epävirallisen tiedon- ja kokemustenvaihdon yhteysverkostona. Maiden välillä on usein sekä yhtäläisyyksiä että eroja, jotka voivat myötävaikuttaa parannuksiin kun niistä tiedotetaan yli rajojen. Ryhmät myötävaikuttavat näin pohjoismaisen yhteistyön laajentumiseen, mikä on osa NordGenille asetettuja tavoitteita Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisena instituutiona. Siipikarjaryhmä on keskustellut maatiaisrotujen erityispiirteiden kartoittamisesta, mm. vastustuskykyä ajatellen, mikä olisi hyvä tapa varautua mahdollisesti puhkeaviin sairauksiin. Tällainen vastustuskyky on myös tärkeä peruste nykyisten maatiaisrotujen säilyttämiselle. Konkreettisena tuloksena on kirjallisuusluettelo, joka sisältää ajankohtaisia artikkeleita eri rotujen vastustuskyvystä, ja yliopistokontaktien pohjalta voidaan mahdollisesti suorittaa lisäkartoitusta. Tartuntasuoja sairauksien puhjetessa on myös ongelma-alue, jota helposti käsitellään niin, että säilytystyö jää taka-alalle. Tehokas tiedottamien on tärkeää ja lisää panostusta tarvitaankin pienimuotoisen toiminnan osalta, vaikka sitä jonkin verran onkin, esim. Ruotsin valtion maatalouslaitoksen esitteitä. Hevosryhmä on kiinnittänyt huomiota pääasiassa asioihin, jotka koskevat niiden rotujen kantakirjoihin merkitsemistä, joiden voidaan katsoa olevan uhattuja säilytysrotuja. On todettu, että Pohjoismaiden välillä on epäselvyyttä arviointi- ja rekisteröintimenettelyssä, kun kysymyksessä on toisen maan kantakirja, johon EUmääräykset oikeuttavat ja, että yhteydet maiden välillä voisivat olla paremmat. Selvänä puutteena nähdään myös, että selvät faktatiedot säilytettävien rotujen populaatioista (koko, rakenne jne.) itse asiassa puuttuvat. Ryhmä on tämän jälkeen alkanut työskennellä vahvemman pohjan luomiseksi näkökulmien muodostamista ja toimenpiteitä ajatellen. Nautakarjaryhmä on keskustellut Pohjoismaiden yhteisestä ongelmasta, joka koskee jalostus/ populaatiogenetiikkaan liittyvän perustiedon tarvetta ja myös sitä, että suuri osa eläintenpidosta on harrastustoimintaa, jolloin kasvattajalla on helposti liian vähän tietoa myös eläintenhoidosta. Ryhmän kontaktien avulla on Tanskassa toteutettu syksyn aikana opintomatka. Lammas/vuohiryhmä on keskittynyt ja myös taloudellisesti tukenut Ahvenanmaalla syyskuussa pidettyä seminaaria Monipuolinen kulttuuriperintö, jonka palaute oli hyvää ja osallistujamäärä suuri. Ryhmä on myös osallistunut ruotsinkieliseen esitutkimukseen Vanha tekniikka uusi muotoilu, jonka toteuttaa Birgit Boberg. Vanhan Färsaarten pohjoismaisen lammasrodun värimuunnoksiavariaatioita koskevan kirjan laatimiseen osallistutaan tukemalla englanninkielisen käännöksen laatimisessa, niin että kirja saa suuremman (pohjoismaisen) lukijakunnan. Ryhmä pyrkii myös auttamaan hankkeessa, joka koskee vanhoista pohjoismaisista lyhythäntälampaista saatavaa villaa, hankkimalla työn pohjaksi rotuja edustavia villanäytteitä. Kjeld Malthe Bruun, lammas-/vuohiryhmän tanskalainen jäsen on yhteistyössä muun ryhmän kanssa lisäksi laatinut maatiaisroduille uuden yhteisen logon Native Nordic Sheep, jota halukkailla on mahdollisuus käyttää vuotien ja muiden tuotteiden merkitsemiseen (leimaamiseen) (liite). Postiosoite: NordGen - Husdyr, Postboks 115, N-1431 Ås Høgskoleveien 8, Ås, Norge Puhelin: S-posti: Internet: ISSN: Toimittaja: Benedicte Lund Suomentaja: Maj-Lis Storsjö-Korpihalkola Taitto/Painopaikka: RLF/Erik Tanche Nilssen Painos: 1200 kpl Pohjoismaiden ministerineuvosto HUSDYRNYTT1208_F :58:00

Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha.kantanen@mtt.

Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha.kantanen@mtt. Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha.kantanen@mtt.fi Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa. Avainsanat: kasvinjalostus eläinjalostus lajike risteytysjalostus itsepölytteinen ristipölytteinen puhdas linja heteroosi hybridilajike ylläpitojalostus geneettinen eroosio autopolyploidia allopolyploidia

Lisätiedot

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake 1 Lokakuu 2010 Pohjoismainen energiakunta -tunnustusta koskeva hakemus

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07. Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4. Maa- ja metsätalousministeri

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07. Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4. Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07 Pvm Dnro 13.11.2007 2654/01/2007 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2007 alkaen Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4 Vastaavat EY-säädökset

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA Peruskoulupohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Eläintenhoidon koulutusohjelma, Eläintenhoitaja, 3-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Katsaus kasvigeenivaraohjelman toimintaan

Katsaus kasvigeenivaraohjelman toimintaan Katsaus kasvigeenivaraohjelman toimintaan Elina Kiviharju, FT MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kansallisen kasvigeenivaraohjelman koordinaattori KASVIGEENIVARAOHJELMA MMM:n nimittämä työryhmä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut Petri Puroaho Mistä puhun 2 Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Työllistämisen tukimuodot Sosiaalinen näkökulma

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN palautelomake

HUIPUT KEHIIN palautelomake HUIPUT KEHIIN palautelomake 1. Organisaatio Skills Finland ry SAMPO Saimaan ammattiopisto Sampo Vaasan Ammattiopisto Winnova Hyria koulutus Oy WinNova EteläKarjalan koulutuskuntayhtymä Linnan Vartijat

Lisätiedot

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission The Judges Certification Project this project is made possible by a grant of the European Commission Tausta Kansainvälisiä kilpailuja vuodesta 1958 Laadun takaamiseksi Säännöt TC (Technical Committee)

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat Lea Kauppi Luonnonvarojen käytön strategiset lähtökohdat ja avainkysymykset -seminaari 9.12.2008 Esityksen sisältö

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Tutkijan identifiointi

Tutkijan identifiointi Tutkijan identifiointi Asiantuntijaseminaari,18.9.2014 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Tutkijoiden identifiointi OKM:n julkaisutiedonkeruu nostanut myös Suomessa esille kysymyksen tutkijoiden identifioinnin

Lisätiedot

Nuorisofoorumi 7.11.15 Yrittäjämäinen asenne, yrittäjyys

Nuorisofoorumi 7.11.15 Yrittäjämäinen asenne, yrittäjyys Nuorisofoorumi 7.11.15 Yrittäjämäinen asenne, yrittäjyys Opiskelijasta tulee tähti ja meistä opettajista ohjaajia, jotka huolehtivat, että tähti pääsee linnunradalle ja nousuun. Tee työtä ja ole onnellinen,

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

- Sika- ja siipikarjataloudentuki - Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus - Hevoset - Alkuperäisrotujen kasvattaminen

- Sika- ja siipikarjataloudentuki - Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus - Hevoset - Alkuperäisrotujen kasvattaminen KOTIELÄINTALOUDEN TUET 2015 - Sika- ja siipikarjataloudentuki - Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus - Hevoset - Alkuperäisrotujen kasvattaminen Kotieläintukikoulutus 10.4.2015 Laitila SIKA- JA SIIPIKARJATALOUDENTUKI

Lisätiedot

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Ilma(i)sta vettä? Symposium 14.11.2016, Tieteiden talo, Helsinki 15.11.2016 1 Ilmasto

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

Haku lukioiden kehittämisverkostoon

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Hakemusta on mahdollista muokata hakuajan loppuun asti. Hakemukset käsitellään hakuajan jälkeen. 1. PERUSTIEDOT Hakija

Lisätiedot

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä siirrettäviä lampaita ja vuohia sekä lampaiden

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.9.2014 C(2014) 6326 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 4.9.2014, maito- ja maitotuotealan tilapäisistä poikkeustoimenpiteistä voin ja rasvattoman maitojauheen

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Luettelo mennessä julkaistuista luonnonmukaista tuotantoa ja luomutuotteita koskevista EU:n neuvoston ja komission asetuksista

Luettelo mennessä julkaistuista luonnonmukaista tuotantoa ja luomutuotteita koskevista EU:n neuvoston ja komission asetuksista MMM /RO/ETU Luettelo 15.11.2016 mennessä julkaistuista luonnonmukaista tuotantoa ja luomutuotteita koskevista EU:n neuvoston ja komission asetuksista Asetukset muodostavat kolme kokonaisuutta: 1) perusasetus:

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

OHJEITA KOTITARVELAMPAIDEN ja -VUOHIEN PITOON

OHJEITA KOTITARVELAMPAIDEN ja -VUOHIEN PITOON OHJEITA KOTITARVELAMPAIDEN ja -VUOHIEN PITOON LAMPAAT Lammas on laiduntava märehtijä ja laumaeläin, joka vaatii hoitajaltaan hyvää perehtymistä lajin tarpeisiin sekä niitä koskeviin määräyksiin. Laki velvoittaa,

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Pohjola numeroina 2004

Pohjola numeroina 2004 Pohjola numeroina 2004 Pohjola numeroina 2004 Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: Kjeld Brandt Grafisk Tegnestue ApS, Kööpenhamina Paino: Scanprint, Århus Painos: 4 000 Pääasialliset tietolähteet: Kansalliset

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

8.2.2012. Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen - sähköposti niina.patrikainen@kpedu.fi - puhelin 044 725 0019

8.2.2012. Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen - sähköposti niina.patrikainen@kpedu.fi - puhelin 044 725 0019 Toimintasuunnitelma 1 (8) LAMPPU-hankkeen partnerin tarkennettu toimintasuunnitelmat Yhteistyökumppanin tiedot Koulutuksen järjestäjä: Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen

Lisätiedot

Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa

Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa KESTÄVÄ VESIVILJELY JA KALAKANTOJEN MONIPUOLINEN HOITO JA HYÖDYNTÄMINEN WORKSHOP 25.-27.10.2011, Savonlinna Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa Anna Maria Eriksson-Kallio DVM, M Aq Med Kalajaosto

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Genomisessa eläinmallissa käytetään sekä genotyypitettyjen että genotyypittämättömien eläinten tietoja

Genomisessa eläinmallissa käytetään sekä genotyypitettyjen että genotyypittämättömien eläinten tietoja Genomisessa eläinmallissa käytetään sekä genotyypitettyjen että genotyypittämättömien eläinten tietoja Minna Koivula, Ismo Strandén ja Esa Mäntysaari Luonnonvarakeskus Luke, FI-31600 Jokioinen e-mail.

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Päivämäärä. - Valtuutussäännökset

Päivämäärä. - Valtuutussäännökset D 45 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 13/EEO/2004 Päivämäärä Dnro 30.12.2004 5550/01/2004 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2005- toistaiseksi Kumoaa/Muuttaa - Valtuutussäännökset Eläintautilaki

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

SÄTKE 2008. Päättynyt hanke

SÄTKE 2008. Päättynyt hanke Päättynyt hanke SÄTKE 2008 Työelämän kehittämis ja palvelutehtävä Koordinointi: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä / Aikuiskoulutus ja oppisopimuskeskus AIKUKAM Hankkeella on ohjausryhmä, joka arvioi

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot