Islannin lyhythäntäinen lammas. Muutama sana matkan varrelle,... 2

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Islannin lyhythäntäinen lammas. Muutama sana matkan varrelle,... 2"

Transkriptio

1 Kotieläinuutiset NORDGEN - KOTIELÄIMET JOULUKUU 2008 Islannin lyhythäntäinen lammas KUVA: ASKELL THORISSON Muutama sana matkan varrelle,... 2 Elävän kulttuuuriperinnön säilyttäminen ja siirtäminen käyvät käsi kädessä Gl. Estrupissa... 3 Suomenkarja siirtyi vankilasta kouluun... 4 Genominen valinta vie genetiikkaa eteenpäin... 5 Kaiken tämän johtaja Mitä hänelle merkitsee Pohjoismaisen geenivarakeskuksen (NordGen) kotieläinsektori?... 6 Säilytettävien kotieläinrotujen kriteerit Norjassa... 8 Puolet kaikista Euroopan lyhythäntälampaista on Islanninlampaita Ajankohtaista asiaa NordGenin eläinlajiryhmistä HUSDYRNYTT1208_F :57:51

2 Kotieläin kirjoittanut erovuoroinen johtaja, Erling Fimland, Muutama sana matkan varrelle, Viime vuosina tietoisuus ruoka- ja maataloustuotannon resurssina käytettävien kotieläinten geneettisestä monimuotoisuudesta/variaatiosta on lisääntnyt. Sekä taloudelliset että kulttuurilliset/historialliset arvot liittyvät läheisesti kotieläinrotujen moniin ominaisuuksiin. Tämä koskee arvoja, joihin tehokas tuotanto ja tuotekehittely perustuvat, mutta myös epäsuoria vakuutusja optio-arvoja. Nämä ovat arvoja/ominaisuuksia, jotka voivat olla hyödyksi tulevaisuudessa, ilmastonmuutoksen aikana, raaka-ainesaannissa tai tautien tarttuvuusmuutosten yhteydessä. Lisäksi haluaisimme vaalia kulttuurillisia ja historiallisia arvoja. Näihin arvoihin vaikuttavat poliittiset kehykset ja hallintokäytännnöt niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Poliitiset kehitysstrategiat, joihin kuuluvat teollistuminen, vapaa kaupankäynti ja -kehitys kansainvälisten sopimusten mukaisesti, aiheuttavat kotieläinten yhdenmukaistamisen, markkinoiden monopolisoinnin ja vertikaalista/horisontaalista resurssien käyttöä sekä integrointia tuotannossa ja jalostuksessa. Tämä kehityssuunta on viime vuosina ennestäänkin kiihtynyt ja lisännyt tuotantoa runsaasti, mutta samalla tällaisen teollistamisen epäsuorat seurauskustannukset esim. geneettisen monimuotoisuuden väheneminen, ympäristön kuormitus, ja ilmastonmuutokset ovat jääneet huomiotta kustannuslaskelmissa. Myös tartuntojen leviämisen vaara on lisääntynyt tuotteiden ja palveluiden lisääntyneen siirron myötä., sekä kotieläinkannan keskittämisen myötä suurempiin yksiköihin, joissa on runsaasti eläimiä ja suuri lantamäärä samassa paikassa. Geneettinen monimuotoisuus on ja tulee aina olemaan jatkuvasti uusiutuvien ruoka- ja maataloustuotannon resurssien edellytys, ja se on nykyisen kehityksen vuoksi todella kovalla koetuksella. Voidaaankin kysyä tulisiko toteuttaa poliittisia ja ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja eläingeenivarojen hyödyntämiseksi kestävällä tavalla. Vai tuleeko tapahtumaan dramaattisia muutoksia ennen kuin rajoituksia saadaan aikaan vahinkojen ehkäisemiseksi? Hieman kärjistäen voidaan todeta, että yksipuolinen hyödyn maksimointi on johtanut sekä hullunlehmän tautiin että pandemian vaaraan kotieläintaloudessa. Totuus on maltillisempi mutta mielestäni kuitenkin samoilla linjoilla. Tänään % kalorien saannista muodostavan kotieläintuotannon ruokavalvonnan varmistamiseksi tulevaisuudessa on välttämätöntä luoda kotieläingeneettisen monimuotoisuuden globaali kestävä hallinto. Tämä vaatii panostusta seuraaviin asioihin: Osaamisen kehittäminen ja reaaliosaamisen hyödyntäminen käytännössä. Poliittisia säädöksiä ja ohjesääntöjä, kansallisesti ja kansainvälisesti. Geenivarojen talouden ja hallinnon näkökulmasta perspektiivin pitäisi olla pidempi kuin tällä hetkellä. Pohjola ja NordGen voisivat aloittaa prosesseja, joiden puitteissa luotaisiin uutta toteutusvoimaa kantokykyisin periaaattein tuotantojärjestelmässä, ei ainoastaan kansallisesti vaan katsottaisiin myös että kotieläingeneettinen materiaali kulkeutuu niin, että ostaja saa arvoa rahalleen value for money hyvän eettisen kauppakäytännön lisäksi. Olemme päässeet pitkälle kotieläingeenivarojen kestävän kehityksen hallintatyössä. Suuria haasteita on kuitenkin vielä edessä. Sekä ilmastonmuutos, tulevat WTO-neuvottelut että rahakriisi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat myös tällä rintamalla. Ehkä voimme toivoa, että viime aikojen lisääntynyt poliittinen tahto ja syy johtamiseen tänä kriisiaikana vaikuttavat myös alueellamme, nyt kun koko maailma on asennoitunut muutokseen? 2 HUSDYRNYTT1208_F :57:51

3 nuutiset Kirjoittanut erikoiskonsulentti Helle Palmø, Plantedirektoratet Elävän kulttuuuriperinnön säilyttäminen ja siirtäminen käyvät käsi kädessä Gl. Estrupissa Jyllannin karjaa laitumella GI. Estrupissä KUVA: HELLE PALMØ Tanskan maatalousmuseo, joka sijaitsee Gl. Estrupin kartanossa Djurslandissa, on niitä harvoja paikkoja, joissa on mahdollista nähdä vanhoja tanskalaisia kotieläinrotuja. Museon elävän kulttuuriperinnön keskus, joka on vuonna 2001 käyttöön vihitty nykyaikainen karjasuojaympäristö, luo puitteet useiden vanhojen tanskalaisten kotieläinrotujen välittämiselle ja säilyttämiselle. Kotieläimet ovat osa sekä museon päivittäistä perinteensiirtotoimintaa että erikoistapahtumia. Museolla on siis usean vuoden ajan ollut historiallinen maatalousnäyttely, joka aina on ollut erittäin suosittu. Maatalousnäyttelyssä vieraat voivat tutustua perinteiseen käsityöhön ja ruokakulttuuriin, sekä nähdä vanhojen kotieläinrotujen työskentelevän sulassa sovussa traktoreiden kanssa jotka ovat vanhoilta ajoilta. Sekä nautakarjaa että hevosia esitellään näyttelykehässä, ja oikea tuomari kertoo näytteillä olevista eläimistä. Uutena asiana Gl. Estrup järjesti yhteistyössä Tanskan Kennelliiton kanssa kesällä koiranäyttelyn, johon osallistuivat seuraavat neljä rotua: Broholmer, Dansk Spids, Tanskalais/ruotsalainen pihakoira ja Gammel Dansk Hønsehund, jotka kaikki kuuluvat Tanskan kotieläinten geenivarojen säilytystyöhön piiriin (Genressourceudvalget). Yli 800 kävijää olivat valinneet tämän päivän Gl. Estrupissä käyntiä varten nähdäkseen näytteillä olevat koirat. Tanskan Maatalousmuseon pääasiallisena tehtävänä on siirtää elävää kulttuuriperintöä, mutta mikäli mahdollista tämä tehdään maatalouden geenivarojen välittämisen yhteydessä ja usein siten, että kävijä osallistuu aktiivisesti käytännön toimiin. Tämä antaa varmastikin elämyksiä kotiin vietäviksi ja muisteltaviksi. Kesän hitti lasten parissa oli vanhojen kotieläinten ruokkiminen. Useat lapsiperheet kävelivät vanhojen kotieläinten luokse yhdessä Gl. Estrups museo-oppaan kanssa, joka kertoi eläimistä, ja antoivat eläimille ruoaksi heinää pienestä pussista jonka olivat hankkineet museokaupasta. Tämän jälkeen he keräsivät perunapellosta vanhoja säilytysperunalajikkeita pussintäytteeksi. Nämä he sitten saivat viedä kotiin iltaruoaksi. Tanskan maatalousmuseolla on 100 hehtaaria maata, ja maatiaislajikkeiden lisäksi peltoja myös viljellään ekologisesti. Museo viljelee vuosittain useita erilaisia vanhojen lajikkeiden jälkeläisiä, jotka usein on saatu entiseltä Pohjoismaiselta geenipankilta, joka nyt on fuusioitunut NordGeniksi. Tanskan maatalousmuseo tekee erittäin tiivistä yhteistyöä Elinkeinoministeriön geenivaravaliokunnan kanssa, ja museon vanhat tanskalaiset kotieläinrodut ovat tärkeitä sekä säilytys- että välitysnäkökulmasta. Tanskan maatalousmuseon johtaja Peter Bavnshøj on Kulttuuriministeriön edustaja sekä kasvigeenivarojen valiokunnassa että geenivaravaliokunnassa, millä viime vuosina on ollut monia positiivisia oheisvaikutuksia. Lisää tietoa museosta löydät Gl. Estrupin kotisivulta : ja maatalouden geenivaroista löydät tietoa elinkeinoministeriön kotisivulta: 3 HUSDYRNYTT1208_F :57:53

4 4 Kotieläin Emmi Manninen, Suomenkarja siirtyi vankilasta kouluun Suomenkarjaa on säilytetty yli 20 vuoden ajan valtion vankilamaatiloilla, pohjoissuomenkarjaa Pelsossa ja itä- sekä länsisuomenkarjaa Sukevalla. Parisen vuotta sitten kuultiin ikävä uutinen: maatalous Sukevalla aiotaan lopettaa, ja suomenkarjalle on löydettävä uusi koti. Silloinen maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja asetti maaliskuussa 2007 työryhmän pohtimaan vaihtoehtoja karjan uudelleensijoittamiseksi. Työryhmä pyysi tarjouksia niin luonnonvara-alan oppilaitoksilta kuin yksityisiltäkin. Yhteistyö yksityisten karjanpitäjien kanssa koettiin kuitenkin liian riskialttiiksi. Mitä tehdä, jos tilan isäntäväki vaihtuu? Miten ratkaista eläinten omistusoikeus ja miten taata yhteinen näkemys eläingeenivarojen suojelun vaatimista toimenpiteistä tilalla? Parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautui karjan sijoittaminen kahdelle opetusmaatilalle, Ahlmanin ammattiopistoon Tampereelle sekä Kainuun ammattiopistoon Kajaaniin. Karja siirtyisi vankilasta kouluun ja samalla niistä tulisi kaupunkilaisia. Työryhmä joutui miettimään sijoituspaikan lisäksi sitä, kuka maksaa kulut. Kolme ministeriötä päätyi kompromissiratkaisuun: eläinten siirto- ja ylläpitokulut jaetaan oikeus-, opetus- sekä maa- ja metsätalousministeriön kesken. Ahlmanin ammattiopiston naudoista oli jo ennestään noin puolet suomenkarjaa. Sukevan vankilasta sinne siirtyivät länsisuomenkarjan eläimet sekä osa itäsuomenkarjasta eli kyytöistä. Nyt suomalaisrodut ovat vallanneet navetan niin, että vain yksi friisiläinen on enää jäljellä. Ahlmanilta myydään suomenkarjan maitoa suoraan kuluttajille. Osa maidosta menee ravintoloille, joissa sitä tarjoillaan sellaisenaan tai juustoksi jalostettuna. Tamperelaiset kyyttötuotteet saivat tänä syksynä julkisuutta ulkomailla, kun niitä esiteltiin Italiassa järjestetyillä ruokamessuilla. Kainuun ammattiopistolla oli 1960-luvun lopulle saakka puhdas itäsuomalaiskarja. Myöhemminkin ayrshire- ja friisiläislehmien joukossa on ollut aina yksi tai kaksi kyyttölehmää. Opetusmaatilalla oli suunniteltu siirtymistä vain yhteen rotuun eläinten hoidon ja ruokinnan helpottamiseksi, joten Sukevan lehmät tulivat sinne kuin tilauksesta. Oppilaitos oli etukäteen kysellyt muiden muassa meijerien, juustoloiden ja maaseutuneuvonnan edustajilta, miten nämä suhtautuisivat opetusmaatilan siirtymisestä kyyttökarjaan ja geenipankiksi. KUVA: EMMI MANNINEN Vastaanotto oli hyvin innostunutta. Muutoksen myötä niin maaseutuyrittäjyys, kyytön maidon ja lihan tuotekehittely kuin tutkimuskin sai uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Opiskelijat Ahlmanilla ja Kainuussa ovat olleet suomenkarjasta iloisia. Suomalaiset koulutilat joutuvat jopa kilpailemaan opiskelijoista, joten suomenkarja on yksi tapa erottautua edukseen muiden oppilaitosten joukosta. Suomenkarja antaa mahdollisuuden tutustua paitsi kotimaisiin harvinaisiin rotuihin myös geenipankkitoimintaan. Tulevat maatalousalan ammattilaiset voivat myöhemmin omassa työssään edistää rotujen säilyttämistä ja niiden maidontuotanto-ominaisuuksien jalostamista. Sukevan vankilatilan saama julkisuus antoi vauhtia brändin luomiseen kyytöstä ja muusta suomenkarjasta saataville elintarvikkeille. Luonnonmukaisesti tuotetun ruuan kysyntä on kasvamassa, joten voisiko oma markkinarako löytyä myös maatiaistuotteille? Jo ennen Sukevan vankilatilan lakkauttamista geenipankkikoordinaattori Juha Kantanen perusti yhdessä Seppälän ja Ahlmanin ammattiopistojen sekä Pelson vankilatilan edustajien kanssa ryhmän, joka vaihtaa tietoja ja ideoita geenipankkieläinten uusista käyttömahdollisuuksista ja esimerkiksi tutkimusja tuotekehittelyhankkeista. Yhteistyötä on viritelty myös Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa työskentelevien yhteiskuntatieteilijöiden sekä kestävää kehitystä ja ekologista ekonomiaa selvittävien tutkijoiden kanssa. Näyttää siltä, että vankilasta häätö oli suomenkarjalle näkyvämpi ja värikkäämpi PR-temppu kuin paraskaan mainos tai valistus. Sen myötä varmasti useimmat suomalaiset tietävät, millainen kansallisaarre esimerkiksi kyyttö on. Täältä tullaan Kouluun Sukevan vankilan lehmät muuttivat alkukeväästä kahdelle koulutilalle, Ahlmanin ja Kainuun ammattiopistoon. Kainuussa järjestettiin juhlat, kun lehmät pääsivät keväällä ensimmäisen kerran laitumelle. Kuva: Emmi Manninen HUSDYRNYTT1208_F :57:53

5 nuutiset Hans Stålhammar, johtava geneetikko, VikingGenetics, Genominen valinta vie genetiikkaa eteenpäin Meneillään oleva Genomisen valinnan (Genomic Selection, GS) käyttöönotto tuo muutoksia jalostusorganisaatioiden työtapaan. Jalostusarvot pystytään laske-maan tarkemmin, valintateho kasvaa ja sukupolvien väli lyhenee genomista valintaa sovellettaessa. Genominen valinta DNA-laboratorioissa on tapahtunut tekniikan muutos. Tänään saadaan tuhansia SNP-markkereita huomattavasti alhaisemmin kustannuksin kuin aikaisemmin. Vuoden 2008 alusta on käytössä ollut IlIuminan DNA-analyysi, jossa on runsaat markkeria. Jo jälkeläisarvosteltujen sonnien DNA-tyypityksen avulla voidaan löytää yhtäläisyyk-siä yksittäisten markkereiden ja kaikkien jalostusarvojen välillä. Markkereiden summa on yksilön genominen jalostusarvo, GAV. Verikokeella voidaan paljastaa DNA-profiilin nuorten sonnien osalta, joilla ei vielä ole jalostusarvoja ja yhtäläisyyksien avulla pysty-tään arvioimaan niiden GAV -tulos. Tämä työ on VikingGeneticsin osalta toteutettu yhteistyössä Århusin yliopiston, Genetiikan ja bioteknologian laitoksen, Foulumin tut-kimuskeskuksen kanssa tutkimusjohtajan Mogens Sandö Lundin johdolla sonnia SNP-markkeria Jalostusarvot Jalostusarvojen ja markkereiden yhtäläisyyksien arvioiminen Nuoret yksilöt SNP-markkeria Ei jalostusarvoja Nuorten yksilöiden genomiset jalostusarvot Kuvio 1. Kaavio jalostusarvojen ja markkereiden välisestä yhteydestä sekä miten GAV voidaan arvioida nuorten sonnien osalta. Parempi varmuus GAV analyysi voidaan tehdä jo vasikan ollessa hyvin nuori ja GAV ylittää varmuudel-taan huomattavasti vasikan polveutumisindeksin. Matalan periytymisarvon ominai-suuksien osalta GAV:n varmuus voi olla samaa tasoa kuin tulos jälkeläisarvosteltujen sonnien osalta, katso taulukko 1. GAV -tulosten varmuus vaihtelee vähemmän omi-naisuuksien välillä kuin perinteisten jalostusarvojen osalta. Tämä on positiivista, koska näin lisäämme mahdollisuuksiamme toteuttaa menestyksellistä jalostustyötä terveys-ominaisuuksien osalta. Ominaisuuksia koskeva varmuusero nuorten sonnien osalta riippuu siitä onko sonnin isä pohjoismainen vai ulkomaalainen. Taulukko 1. Eri ominaisuuksien varmuus ja jalostusarvotyypit Ominaisuus Varmuus Polveutumisindeksi Genominen jalostusarvo Jälkeläisarvostelu Eloonjäänti 0,17-0,21 0,50 0,50 Tytärhedelmällisyys 0,20-0,22 0,56 0,60 Vasikointi isä 0,18-0,26 0,50 0,75 Jalat 0,21-0,26 0,46 0,70 Utareet 0,30-0,33 0,45 0,80 Rasvaindeksi 0,31-0,38 0,54 0,90 Proteiini-indeksi 0,31-0,38 0,63 0,90 Suurempi valintavaikutus Ensimmäinen valinta-askel on nuorten sonnien valinta polveutumisindeksillä. DNA-tyypityksen jälkeen karsitaan ne sonnit, joiden jalostusarvo on matalin. Näin nuorten sonnien laatua voidaan merkittävästi parantaa. Tulos riippuu siitä, montako nuorta sonnia tyypitetään valittua sonnia kohden. Kaikkein parhaimmat nuoret sonnit voidaan valita myös sonnin isäksi. Lyhyempi sukupolvien intervalli Jälkeläisarvostelua vailla olevien sonnien käyttäminen sonnin isinä, voi runsaasti pie-nentää sukupolvien väliä. Sonneilla, joilla on pelkästään genomiset jalostusarvot on kuitenkin heikompi varmuus useimpien ominaisuuksien osalta kuin sonneilla, joilla on jälkeläisarvostelu. Genominen valinta ja sisäsiittoisuuden lisääntymisen riski Geneettisesti edistävä jalostustyö lisää aina sisäsiittoisuuden vaaraa. Tämä koskee myös genomista valintaa. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että DNA-tyypitykseen valit-tavien nuorten sonnien taustat vaihtelevat. Tulevaisuudessa jalostusyhtiöillä on suuri vastuu geenivarojen hallinnasta. Meillä on mahdollisuus käyttää apuna erilaisia tieto-koneohjelmia, jotka auttavat meitä löytämään tasapainon geneettisten edistysaskelten ja sisäsiittoisuusasteen muuttumisen välillä. Genominen valinta, kolmas vallankumous Genominen valinta on kolmas vallankumous jalostustyössä viimeisten 70 vuoden ai-kana. Keinosiemennystekniikan käyttöönotto on johtanut siihen, että tänään voidaan yksittäisiä sonneja käyttää yli miljoonaan keinosiemennykseen ja niillä voi olla tyttäriä viidellä mantereella. Seuraava vallankumous tapahtui, kun BLUP -metodiikka otettiin käyttöön jalostusarvioinnissa. Tänään pystymme Interbullin kautta asettamaan arvo-järjestykseen enemmän kuin Holsteinsonnia tuotanto-, ulkomuoto- ja terveys-ominaisuuksien perusteella. Genomisten jalostusarvojen käyttöönotto johtaa tulevai-suudessa suuriin muutoksiin nautakarjan jalostustyössä. 5 HUSDYRNYTT1208_F :57:55

6 Kotieläin Av Jessica Kathle, Kaiken tämän johtaja Mitä hänelle merkitsee Pohjoismaisen geenivarakeskuksen (NordGen) kotieläinsektori? 6 Melkein vuosi on kulunut siitä, kun Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) perustettiin ja kolme organisaatiota NSFP, NGH ja NGB lakkautettiin. Pohjoismaisen geenivarakeskuksen organisaatio koostuu nyt kolmesta osastosta: Metsä, Kotieläimet ja Kasvit sekä hallinnollisesta osastosta. Metsä- ja kotieläinosastot ovat molemmat Norjan Åsissa, kun taas muiden osastojen toimitilat ovat Alnarpissa, Ruotsissa. Pohjoismaiden ministerineuvoston (NMR) ja Pohjoismaisen geenivarakeskuksen (NordGen) välisessä sopimuksessa on tuotu esiin joitakin uuteen geenivarakeskukseen kohdistettuja odotuksia. Synergiavaikutuksia odotetaan mm. Taloudellisten säästöjen ja/tai suuremman aktiivisuuden ja/tai paremman laadun muodossa. Olemmeko täyttäneet nämä odotukset? Ja jos olemme, niin miten se vaikuttaa kotieläintoimintaan? Yksi organisaatio, yksi identiteetti Perustan luomiseksi synergiavaikutukselle minulle on ollut tärkeää saada kehittää laitosta, jossa on yhtenäinen organisaatiokulttuuri ja identiteetti. Kotieläinten (+metsä) hajasijoittaminen etäälle pääkonttorista vaatii uhrauksia, mutta tämän päivän teknologian ja tehokkaiden matkustusmahdollisuuksien avulla vaikeudet voitetaan. Näen asian siten, että osana elävää ja ammatillista kotieläinympäristöä oleminen voittaa hajasijoituksen haitat. Vahva ammatillisuus on välttämätöntä ammatillisen synergian aikaan saamiseksi, jonka avulla tuotosten laatu paranee. Panostaminen tiedottamiseen ja verkostoihin. Vuonna 2008 on toteutettu kaksi synergiavaikutusta tuottavaa uudistusta. Ensimmäinen on ulkoisen informaation vahvempi korostaminen, verkostojen rakentaminen mukaan lukien. NordGen on asettanut oman informaatiokoordinaattorin, saanut uuden logon ja uudistaa parhaillaan verkkosivuaan yhdistetyllä verkkoportaalilla (avataan 10. tammikuuta 2009). NordGen Kotieläinten oma kotisivu on muodoltaan sama kuin Nordgenin muut sivut. Kotieläinosasto haluaa jatkaa jossakin määrin oman informaatiomateriaalin julkaisemista, mutta päähuomio kiinnitetään vastaisuudessa verkkosivuun ja sen kehittämiseen. Haluamme myös vahvistaa kotieläinosaston verkostoa, mitä tulee sekä työryhmiin että FAO-koordinaattoreista muodostuviin yhteistoimintaryhmiin, Pohjoismainen geenivaratyö perustuu yhteistyöhön ja osaamisen siirtoon. Verkostojen rakentaminen kotieläinsektorille on sen vuoksi täysin ratkaisevaa synergiavaikutusten saavuttamiseksi. Tällä tavoin Pohjoismainen lisäarvo saadaan näkyviin. Näissä ryhmissä tapahtuva tiedonsiirto, ajatusten kehittäminen ja etenkin koordinointi on yhteisten pohjoismaisten varojen kustannustehokasta käyttöä. Työryhmät voivat toimia myös tukena ja ajatuksen vaihtotapana geenivarojen käyttämiseksi kaupallisessa tuotekehittelyssä joka perustuu vanhoihin kotieläinrotuihin. Pohjoismaisen Uusi pohjoismainen ruoka -hankkeen puittesssa kotieläinosasto osallistuu moniammatilliseen hankkeeseen laiduntavien kotieläinrotujen kestävästä käytöstä, uusien tuotteiden kehitettämisen yhteydessä. Yhteisiä hankehakemuksia otetaan vastaan. Verkostoyhteistyössä on hyötyä vanhojen rotujen yhteisistä säilytysohjelmista ja koordinoidummasta ja vahvemmasta asemasta kansainvälisissä yhteyksissä. Ympäristökysymykset Uusi asia Pohjoismaisessa geenivarakeskuksessa Toinen tärkeä kurssin muutos liittyy ympäristökysymyksiin. Pohjoismainen geenivaraneuvosto (NGR) siirtää toimintaansa Pohjoismaiseen geenivarakeskukseen. Tämä merkitsee toimintamme laajenemista siten, että toimimme myös Pohjoismaiden neuvoston neuvoa-antavana elimenä geenivaroja koskevissa asioissa (ruoan ja maatalouden osalta) sekä ympäristökysymyksissä. Vaativa ja haasteellinen NordGeninlaajennus, joka myös tulee vaikuttamaan kotieläimiä koskevaan toimintaan ja linjauksiin. Siitä huolimatta, että toiminnan laajentumisen mukanaan tuomat lisäresurssit ovat niukat tämä kehitys on kuitenkin toiveiden mukaista ja järkevää kehitystä, jossa geenivarat ovat osa suurempaa kokonaisuutta, mikä lisää synergiavaikutusta. Eri alojen lähentyminen ja varsinkin kasvien, metsän ja kotieläinten välinen yhteistoiminta, on tärkeä lähtökohta ympäristökysymysten integroinnissa toimintaamme. Maisemanhoito, petoeläinproblematiikka ja ilmastonmuutos ovat aloja, joihin erilaiset laiduntavat eläinlajit ja -rodut voivat vaikuttaa ja päin vastoin. Toimintamme tukipilari Strategisessa suunnitelmassamme on lyöty lukkoon, että HUSDYRNYTT1208_F :57:56

7 nuutiset Pohjoismainen geenivarakeskus (NordGen) on kasvi-, kotieläin ja metsägeenivarojen hallinnan tärkeimpiä kansainvälisiä palvelu- ja osaamiskeskuksia. Tämä merkitsee, että ammattitaito tulee toiminnassa olemaan tukipilarimme. Tämä tulee näkymään toiminnassamme ja lisäämään vaikutustamme. Kaikkien annettavien neuvojen tulee olla todellisuuteen perustuvia ja laadunvarmistuksen läpäisseitä. Onnistumisen kannalta tärkeätä on toimiva rekrytointipolitiikka ja Pohjoismaisen geenivarakeskuksen kanssatoimijoiden hyvät mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen. Lisäksi kysymys on myös arvoista ja organisaatiokulttuurista. Meidän tulisi siis etsiä osaamista sieltä, missä sitä on, sisäisesti ja ulkoisesti, koetella näkökulmiamme, suhtautua asioihin ammatillisen kriittisesti ja olla avoimia keskustelulle. Pohjoismaisen geenivarakeskuksen kotieläinosastolla on tärkeä rooli Kotieläinten osuus ruoassamme on 40 % ja yleismaailmallisella tasolla määrä on kasvussa. Kotieläingeenvarojen hallinta haluaa sen vuoksi vastaisuudessa saada enemmän huomiota sekä kansallisesti ja alueellisesti että kansainvälisesti. Uskon, että tässä asiassa Pohjoismaisella geenivarakeskuksella on merkittävä rooli. Rajoitetusta koostaan huolimatta Pohjoismaisella geenivarakeskuksella on laaja verkosto ja pätevyysaste sekä paljon kokemusta kansainvälisestä työstä. Pohjoismaisen geenivarakeskuksen kotieläinosasto saa jatkaa vaikuttamistaan pohjoismaisiin jalostusorganisaatioihin, joiden tulisi pyrkiä jalostusmateriaalin pitkän aikavälin kestävään käyttöön. Mutta voimme myös myötävaikuttaa kansainvälisissä neuvotteluissa esim. oikeuksista jalostusmateriaaliin josta jalostusorganaisaatiot hyötyvät. Tulisi esimerkiksi luoda tarkoituksenmukainen kansainvälinen säännöstö. NordGenin kotieläinosasto toimii veturina yhteistyössä kansallisten FAO -koordinaattoreiden kanssa mm. osallistumalla FAO:n teknisiin työryhmiin. Kansainvälinen toiminta Kansainvälinen toiminta on muutenkin tärkeä panostus. Pohjoismainen geenivarakeskus osallistuu useaan suurempaan kehityshankkeeseen alueellisten geenipankkien rakentamiseksi EteläAfrikkaan, Keski-Aasiaan ja Balkanille. Lisäksi Pohjoismainen geenivarakeskus hallinnoi Svalbardin globaalia Siemenvarastoa (Svalbard Global Seed Vault), joka on kasvien siementen uusi varmuusvarasto. Nyt on meneillään suunnittelutyö alueellisen geenipankin perustamiseksi Afrikan kotieläingeenivaroja varten SIDA:n puitteissa ja kotieläinosastolla on tässä keskeinen Jessica Kathle, Pohjoismaisen geenivarakeskuksen, NordGenin johtaja. rooli. Hanke ei ole vielä alkanut, mutta suunnitelmat Pohjoismaisen geenivarakeskuksen toiminnasta hankevastaavana ovat edenneet siementen säilytystä koskevan työmme ja osaamisemme ansiosta. Jos kotieläinhanke toteutuu, siitä tulee Pohjoismaisen geenivarakeskuksen kotieläinjaostolle tärkeä läpimurto, joka vaikuttaa tuleviin panostuksiin. Se lisäisi ennestään osaamistamme, toisi selkeän kansainvälisen profiilin ja saisimme myötävaikuttaa kotieläingeenivarojen kestävän säilytysstrategian luomiseen kehitysmaissa. Yhteenvetona voin lyhyesti sanoa: Olemme saavuttaneet paljon ja jatkamme ammatillisten ja laadullisten synergiavaikutusten etsimistä. 7 HUSDYRNYTT1208_F :57:57

8 Kotieläin Nina Sæther, Norsk genressurssenter Säilytettävien kotieläinrotujen kriteerit Norjassa Norjan Taalainmaan hevonen ja Suomen Lapinkoira ruotsalaisten omistajiensa kanssa pohjoismaisessa talvimaisemassa. 8 Norjan geenivarakeskus on yhteistyössä Genressursutvalget for husdyrin kanssa laatinut seuraavat kriteerit säilytettävistä kotieläinroduista Norjassa. Kriteerit on otettu käyttöön ja uusia rotuja arvioidaan kriteerien perusteella jatkuvasti. Kansallisen rodun kriteerit: a) Rotu on ollut Norjassa vähintään viiden sukupolven ajan ilman olennaista jalostusmateriaalin tuontia b) b) Jos rodulla on sisarrotu (kansainvälinen tai kansallinen) tämä voidaan myös laskea kansalliseksi roduksi mikäli a. Rotu on ollut geneettisesti eristyksissä ilman muun jalostusmateriaalin merkittävää risteytystä. b. Rodulla on erityisominaisuuksia, jotka johtuvat esim. poikkeavasta jalostustyöstä suhteessa sisarrotuun c) Rodulla on tai on ollut ravitsemuksellinen ja kulttuurihistoriallinen merkitys. d) Rotu ei ole ollut niin harvalukuinen, että tämän päivän rodun voidaan katsoa olevan rekonstruktio Uhanalaisen tai erittäin uhanalaisen rodun kriteerit: FAO:n määritelmien mukaan rotu lasketan uhanalaiseksi, jos siitosnaaraiden kokonaismäärä on 100 ja 1000 välillä tai siitosuroiden määrä on 5 ja 20 välillä. Lisäksi rodun tilanne katsotaan kriittiseksi mikäli siinä on alle 100 siitosnaarasta tai alle 5 siitosurosta. Säilytettävän rodun kriteerit: Säilytettävä rotu on kansallinen rotu, jonka populaatiokoko on sellainen, että rotu on uhanalainen tai erittäin uhanalainen. HUSDYRNYTT1208_F :57:57

9 nuutiset Taulukko kotieläinroduista, joiden osalta on arvoitu ovatko ne kansallisia ja säilytettäviä vai eivät. Taulukko ei ole lopullinen vaan sitä lajennetaan sitä mukaa kuin Geenivarakeskus ja Genressursutvalget käsittelevät ja arvioivat uusia rotuja. Rotu Suurkarja Dølafe Jarlsbergfe Norjan punainen rotu Sidet trønderfe ja nordlandsfe Telemarkinkarja Vestlandsk fjordfe Vestlandsk raudkolle Østlandsk rødkolle Hevonen Dølehevonen Vuonohevonen Nordlandinhevonen/lyngshest Norjan kylmäveriravuri Siipikarja Bronsekalkkuna Norjan valkoinen hanhi Norjske jærhøns Småleninhanhi Lammas Blæset lammas Norjan dalalamams Fuglestadbroget lammas Norjan vanha lammas Gamalnorsk spæl Harmaa troenderlammas Norjanvalkoinen lammas Norjan rygja Cheviot Norjan steigar Vuohi Norsk mjølkegeit Kystgeit Sika Norsk landsvin Koira Dunkerinajokoira Haldeninajokoira Hygeninajokoira Lunnikoira Norjan paimenkoira Norjan hirvikoira harmaa Norjan hirvikoira musta Trønderkaniini Den brune bia -mehiläinen Säilytettävä rotu Kansallinen Kansallinen rotu, jonka Ei (kansallinen ja rotu mutta ei uhanalaisuuteen ei kansallista uhanalainen) uhanalainen ole otettu kantaa vastuuta 9 HUSDYRNYTT1208_F :57:58

10 Kotieläin Emma Eythórsdóttir, Jón V. Jónmundsson ja Ólafur R. Dýrmundsson Puolet kaikista Euroopan lyhythäntälampaista on Islanninlampaita. Liettuassa elokuussa 2008 pidetyssä jokavuotisessa EAAP:n kongressissa oli erityisesti euroopppalaista lyhythäntälammasta koskeva osio. Islanninlammas on epäilemättä tämän lammastyypin tuotantoominaisuuksiltaan vahvin aktiivisen lampaankasvatuksen piirissä oleva rotu. Islannin kotieläinrodut tuotiin Islantiin, kun maa asutettiin vuoden 900 JK tienoilla, ja tämä lammasrotu oli todennäköisesti käytössä Länsi-Norjassa siihen aikaan. Uudemmat tutkimustulokset osoittavat myös sukulaisuutta Norjan ja Färsaarten spælsauen-lampaan kanssa. Islannin lammaspopulaatio on nyt n. 455 tuhatta talviruokintalammasta, ja rotu on säilynyt maan ainoana lammasrotuna, ilman merkittävää risteytymistä muihin rotuihin. Rotu ei ole kovin tunnettu muissa maissa, mutta pieniä islanninlammasryhmiä on kuitenkin joissakin Euroopan maissa ja Pohjois-Amerikassa on aktiivinen rotuyhdistys. Islanninlammas on karaistunut lammas, kuten muutkin pohjoiset kotieläinrodut, ja useiden vaikeiden kausien aikana Islannin historiassa se on joutunut selviämään erittäin vähäisellä talviruokinnalla. Myöhemmin päätarkoituksena on ollut lihatuotanto ja tärkeimmät jalostusominaisuudet ovatkin sen vuoksi olleet lihaisuus ja hedelmällisyys. Aikuiset lampaat painavat kg ja pässit kg. Sarvityypeissä ja väreissä on paljon eroja. Lampaat voivat olla joko nupoja tai sarvellisia. Neljä sarvea on aika harvinaista. Suurin osa lampaista ovat KUVA: ASKELL THORISSON 10 HUSDYRNYTT1208_F :57:59

11 nuutiset KUVA: ASKELL THORISSON valkoisia, mutta useilla on vähän punaruskeaa karvaa, erityisesti päässä ja jaloissa. Muita pääväerjä ovat musta ja ruskea sekä useat kaksiväriset kuviot. Villaa tuotetaan vuodessa 640 tonnia. Suurin osa leikataan syksyllä, kun lampaat otetaan sisälle talviruokintaan. Villaa on kahta tyyppiä, pintavilla ja pohjavilla, ja sitä käytetään pääasiassa käsin kutomiseen, mm. Luonnonväreissä. Karitsojen määrä on noin 1,8 lammasta kohti, kaksoissynnytyksiä on noin 80 % kaikista synnytyksistä. Keskimäärin tuotetaan 26,3 kg lihaa lammasparia kohti. Lihan kokonaistuotanto on 8700 tonnia vuodessa, josta n. 25 % viedään Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Lampaat laiduntavat laidunmailla ja vuoristossa kesällä, ja karitsat teurastetaan syyskuussa ja lokakuussa. Jalostustyö on organisoitu yhteistyöksi, jonka yhteydessä melkein kaikki lampaankasvattajat osallistuvat lammastarkastukseen ja rekisteröivät sekä yksittäiset lampaat että näiden jälkeläiset. Keinosiemennys on jo pitkään ollut tärkeä osa jalostustyötä ja useimmat lampaankasvattajat käyttävät keinosiemennystä osaan laumastansa joka vuosi. Siemennysaines valitaan pitkälti lihaominaisuuksien perusteella, ja varsinkin karitsojen EUROP luokituksen mukaisesti. Jalostustyössä huomiota kiinnitetään myös hedelmällisyyteen ja emoominaisuuksiin. Samalla säilytetään populaatiossa muita ominaisuuksia, mm. johtajalammas muodostaa erityisen linjansa rodun sisällä. Lihantuotantoon tähtäävä jalostus on ollut menestyksellistä lihaisan islanninlampaan osalta, joka myös on tunnettu lihan mureudesta. Islanninlammas on sen vuoksi hyvä esimerkki paikallisesta rodusta, jonka asema on edelleen tärkeä maataloudessa, ja jonka osalta geneettistä muuntelua on hyödynnetty nykyajan tarpeisiin vastaavan rodun aikaansaamiseksi, rodun kuitenkaan menettämättä erityispiirteitään. 11 HUSDYRNYTT1208_F :57:59

12 B Palautusosoite: NordGen - Husdyr Postboks 115 N-1431 Ås Hans Ekström, Prosjektkoordinator NordGen - Husdyr Ajankohtaista asiaa NordGenin eläinlajiryhmistä NorGenillä on neljä työryhmää (eläinlajiryhmää): siipikarjan, lampaan ja vuohen, hevosen ja nautakarjan työryhmät. Ryhmiin kuuluu kyseisen eläinlajin jalostukseen ja säilytystyöhön perehtyneitä edustajia jokaisesta pohjoismaasta (kaksi jäsentä maata kohti). Ryhmät muodostavat pohjoismaisia verkostoja tiedonvaihtoa varten sekä antamaan ideoita mahdollisista toimenpiteistä ja hankkeista. Yhteydet oman maan geenivaravaliokuntaan, joka kantaa vastuun kotieläingeenivaratyöstä kussakin maassa, ovat työssä olennaiset. Myös jalostusorganisaatioiden sekä muiden toimijoiden, kuten viranomaisten ym. kanssa tulee olla yhteysverkosto pohjoismaista tiedonvaihtoa varten. Joissakin tapauksissa ryhmä tai sen yksittäiset jäsenet toimivat eri hankkeissa, jotka katsotaan aiheellisiksi toteuttaa. Tähän mennessä ryhmät ovat kokoontuneet kesällä Bergenissä NordGenin seminaarin yhteydessä ja syksyn aikana pidetään vielä toinen kokous. Eläinlajiryhmät pitävät varsinaisia kokouksiaan pari kertaa vuodessa, mutta toimivat myös muulloin epävirallisen tiedon- ja kokemustenvaihdon yhteysverkostona. Maiden välillä on usein sekä yhtäläisyyksiä että eroja, jotka voivat myötävaikuttaa parannuksiin kun niistä tiedotetaan yli rajojen. Ryhmät myötävaikuttavat näin pohjoismaisen yhteistyön laajentumiseen, mikä on osa NordGenille asetettuja tavoitteita Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisena instituutiona. Siipikarjaryhmä on keskustellut maatiaisrotujen erityispiirteiden kartoittamisesta, mm. vastustuskykyä ajatellen, mikä olisi hyvä tapa varautua mahdollisesti puhkeaviin sairauksiin. Tällainen vastustuskyky on myös tärkeä peruste nykyisten maatiaisrotujen säilyttämiselle. Konkreettisena tuloksena on kirjallisuusluettelo, joka sisältää ajankohtaisia artikkeleita eri rotujen vastustuskyvystä, ja yliopistokontaktien pohjalta voidaan mahdollisesti suorittaa lisäkartoitusta. Tartuntasuoja sairauksien puhjetessa on myös ongelma-alue, jota helposti käsitellään niin, että säilytystyö jää taka-alalle. Tehokas tiedottamien on tärkeää ja lisää panostusta tarvitaankin pienimuotoisen toiminnan osalta, vaikka sitä jonkin verran onkin, esim. Ruotsin valtion maatalouslaitoksen esitteitä. Hevosryhmä on kiinnittänyt huomiota pääasiassa asioihin, jotka koskevat niiden rotujen kantakirjoihin merkitsemistä, joiden voidaan katsoa olevan uhattuja säilytysrotuja. On todettu, että Pohjoismaiden välillä on epäselvyyttä arviointi- ja rekisteröintimenettelyssä, kun kysymyksessä on toisen maan kantakirja, johon EUmääräykset oikeuttavat ja, että yhteydet maiden välillä voisivat olla paremmat. Selvänä puutteena nähdään myös, että selvät faktatiedot säilytettävien rotujen populaatioista (koko, rakenne jne.) itse asiassa puuttuvat. Ryhmä on tämän jälkeen alkanut työskennellä vahvemman pohjan luomiseksi näkökulmien muodostamista ja toimenpiteitä ajatellen. Nautakarjaryhmä on keskustellut Pohjoismaiden yhteisestä ongelmasta, joka koskee jalostus/ populaatiogenetiikkaan liittyvän perustiedon tarvetta ja myös sitä, että suuri osa eläintenpidosta on harrastustoimintaa, jolloin kasvattajalla on helposti liian vähän tietoa myös eläintenhoidosta. Ryhmän kontaktien avulla on Tanskassa toteutettu syksyn aikana opintomatka. Lammas/vuohiryhmä on keskittynyt ja myös taloudellisesti tukenut Ahvenanmaalla syyskuussa pidettyä seminaaria Monipuolinen kulttuuriperintö, jonka palaute oli hyvää ja osallistujamäärä suuri. Ryhmä on myös osallistunut ruotsinkieliseen esitutkimukseen Vanha tekniikka uusi muotoilu, jonka toteuttaa Birgit Boberg. Vanhan Färsaarten pohjoismaisen lammasrodun värimuunnoksiavariaatioita koskevan kirjan laatimiseen osallistutaan tukemalla englanninkielisen käännöksen laatimisessa, niin että kirja saa suuremman (pohjoismaisen) lukijakunnan. Ryhmä pyrkii myös auttamaan hankkeessa, joka koskee vanhoista pohjoismaisista lyhythäntälampaista saatavaa villaa, hankkimalla työn pohjaksi rotuja edustavia villanäytteitä. Kjeld Malthe Bruun, lammas-/vuohiryhmän tanskalainen jäsen on yhteistyössä muun ryhmän kanssa lisäksi laatinut maatiaisroduille uuden yhteisen logon Native Nordic Sheep, jota halukkailla on mahdollisuus käyttää vuotien ja muiden tuotteiden merkitsemiseen (leimaamiseen) (liite). Postiosoite: NordGen - Husdyr, Postboks 115, N-1431 Ås Høgskoleveien 8, Ås, Norge Puhelin: S-posti: Internet: ISSN: Toimittaja: Benedicte Lund Suomentaja: Maj-Lis Storsjö-Korpihalkola Taitto/Painopaikka: RLF/Erik Tanche Nilssen Painos: 1200 kpl Pohjoismaiden ministerineuvosto HUSDYRNYTT1208_F :58:00

Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha.kantanen@mtt.

Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha.kantanen@mtt. Kotieläinten geenien säilytys Suomessa: miten eteenpäin? Professori Juha Kantanen MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus juha.kantanen@mtt.fi Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari

Lisätiedot

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja

Lisätiedot

Jalostus on merkittävä tuotantopanos

Jalostus on merkittävä tuotantopanos Jalostus on merkittävä tuotantopanos Nuorsonnit poistuvat - genomisonnit tilalle Jalostusohjelma muuttuu Pirkko Taurén pirkko.tauren@faba.fi Jalostustyön vaiheet Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Kotieläinten geenivarannon arvo kuluttajille ja kansalaisille. Eija Pouta Annika Tienhaara Heini Ahtiainen

Kotieläinten geenivarannon arvo kuluttajille ja kansalaisille. Eija Pouta Annika Tienhaara Heini Ahtiainen Kotieläinten geenivarannon arvo kuluttajille ja kansalaisille Eija Pouta Annika Tienhaara Heini Ahtiainen 25.5. 2012 Taustaa Tieto geenivarojen arvosta maataloudessa voi auttaa säilyttämisen kohdentamisessa

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen Infopäivät Kyyttö - ISK Eeva Vornanen/Juha Kantanen Kyyttökarja Kyyttö - itäsuomalainen nautarotu kuuluu perinteiseen suomenkarjarotuun ISK, johon kuuluu lisäksi lapinlehmä PSK ja länsisuomalainen LSK

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa. Avainsanat: kasvinjalostus eläinjalostus lajike risteytysjalostus itsepölytteinen ristipölytteinen puhdas linja heteroosi hybridilajike ylläpitojalostus geneettinen eroosio autopolyploidia allopolyploidia

Lisätiedot

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus Genominen valinta genomisessa valinnassa eläimen jalostusarvo selvitetään DNA:n sisältämän perintöaineksen tiedon avulla Genomi

Lisätiedot

GEENIVARAT MONIMUOTOISUUDEN TURVAAJINA

GEENIVARAT MONIMUOTOISUUDEN TURVAAJINA GEENIVARAT MONIMUOTOISUUDEN TURVAAJINA Yrjö Tuunanen Yrjö Tuunanen Mitä geenivarat ovat ja miksi niitä suojellaan? Teijo Nikkanen Viljelykasvien, kotieläinten ja metsäpuiden geenivaroilla tarkoitetaan

Lisätiedot

MaitoManagement 2020. Risteytysopas

MaitoManagement 2020. Risteytysopas Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen

Lisätiedot

Tuotosseuranta ja Alkuperäisrotutuki. Lampaiden jalostus. Tietojen kerääminen. Kainuun harmaa + texelin karitsa. WinLammas (2).lnk

Tuotosseuranta ja Alkuperäisrotutuki. Lampaiden jalostus. Tietojen kerääminen. Kainuun harmaa + texelin karitsa. WinLammas (2).lnk Tuotosseuranta ja Alkuperäisrotutuki ProAgria Pirkanmaa Kaie Ahlskog Lammasyritysneuvoja Parainen, 18.01.2011 Tuotantoseuranta, jalostus Kaie Ahlskog ProAgria Pirkanmaa, Lammasyritysneuvoja: Uusimaa ja

Lisätiedot

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 14. elokuuta 2012

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 14. elokuuta 2012 Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 14. elokuuta 2012 Uudet pohjoismaiset jalostusarvostelut on laskettu NTM-kokonaisjalostusarvolle, tuotos- ja rakenneominaisuuksille, hedelmällisyydelle, utareterveydelle,

Lisätiedot

Verkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä. Nov- 10

Verkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä. Nov- 10 Verkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä Nov- 10 Mitä ja miten tutkittiin? Mikä on verkostoitumisen aste ammatillisen koulutuksen kentällä? Miten verkostot toimivat? Mikä on verkostoitumisen

Lisätiedot

Lapinlehmän historia brändin raaka-aineena

Lapinlehmän historia brändin raaka-aineena Lapinlehmän historia brändin raaka-aineena Juha Kantanen juha.kantanen@luke.fi Tuotteistaminen osa alkuperäisten eläinrotujen suojelutyötä Kotieläinten geenien monimuotoisuuden ylläpito; torjutaan geenikatoa.

Lisätiedot

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake

Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla. Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake Pohjoismainen energiakunta 2011 tunnustus innovatiivisesta ja kestävästä panoksesta energia-alalla Hakuohjeet Hakuaineisto ja -lomake 1 Lokakuu 2010 Pohjoismainen energiakunta -tunnustusta koskeva hakemus

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07. Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4. Maa- ja metsätalousministeri

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07. Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4. Maa- ja metsätalousministeri MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07 Pvm Dnro 13.11.2007 2654/01/2007 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2007 alkaen Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4 Vastaavat EY-säädökset

Lisätiedot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Brita Suokas, Luomuinstituutti, Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Luomuinstituutti / Suokas

Lisätiedot

Tuotantoeläinten jalostus ja geenitekniikka

Tuotantoeläinten jalostus ja geenitekniikka Tuotantoeläinten jalostus ja geenitekniikka Esa Mäntysaari Professori, Biometrinen Genetiikka Biotekniikka- ja elintarviketutkimus Maa- ja elintarviketalouden tutkimus MTT Tänään: Eläinjalostus eristyisesti

Lisätiedot

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 79/05. 9.12.2005 5329/01/2005 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2006 alkaen - toistaiseksi Kumoaa

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 79/05. 9.12.2005 5329/01/2005 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2006 alkaen - toistaiseksi Kumoaa MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 79/05 Pvm Dnro 9.12.2005 5329/01/2005 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2006 alkaen - toistaiseksi Kumoaa Kotieläinten jalostusaineksen polveutumistodistuksista

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 2. helmikuuta 2012

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 2. helmikuuta 2012 Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 2. helmikuuta 2012 Uudet pohjoismaiset jalostusarvostelut on laskettu NTM-kokonaisjalostusarvolle, tuotos- ja rakenneominaisuuksille, hedelmällisyydelle, utareterveydelle,

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Maaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä

Maaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä Maaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä Anne Tuomivaara projektikoordinaattori Lapin yliopiston Arktinen keskus Lappari-hanke Esityksen aiheet: Salzburgin

Lisätiedot

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 13. elokuuta 2013

Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 13. elokuuta 2013 Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 13. elokuuta 2013 Uudet pohjoismaiset jalostusarvostelut on laskettu NTM-kokonaisjalostusarvolle, tuotos- ja rakenneominaisuuksille, hedelmällisyydelle, utareterveydelle,

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Top-Nest hanke Nordic Energy Research (NER) rahoitteinen

Lisätiedot

Katsaus kasvigeenivaraohjelman toimintaan

Katsaus kasvigeenivaraohjelman toimintaan Katsaus kasvigeenivaraohjelman toimintaan Elina Kiviharju, FT MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kansallisen kasvigeenivaraohjelman koordinaattori KASVIGEENIVARAOHJELMA MMM:n nimittämä työryhmä

Lisätiedot

NORDGEN - KOTIELÄIMET JOULUKUU 2009 KUVA: LISELOTTE ERIXON

NORDGEN - KOTIELÄIMET JOULUKUU 2009 KUVA: LISELOTTE ERIXON Kotieläinuutiset NORDGEN - KOTIELÄIMET JOULUKUU 2009 KUVA: LISELOTTE ERIXON Charles Darwin. Darwinin vuosi......................................... 2 Mitä haluamme NordGen kotieläinsektorilta?.............

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Ann Louise Erlund ProjektijohtajaYrkeshögskolan Novia. StiftelsenFinlandssvenskaJordfondensr.

Ann Louise Erlund ProjektijohtajaYrkeshögskolan Novia. StiftelsenFinlandssvenskaJordfondensr. Ann Louise Erlund ProjektijohtajaYrkeshögskolan Novia StiftelsenFinlandssvenskaJordfondensr. Rannikon Ruoka Ruoka-artesaanit ovat uusi kasvava ammattikunta pohjoismaissa. Artesaaniruoan jatkojalostuksessa

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Yleiskatsaus. Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi

Yleiskatsaus. Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi v.26 Jos et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, klikkaa TÄSTÄ tai lähetä sähköpostia osoitteeseen listatut@sipnordic.fi www.aktiiviporssikauppa.com Yleiskatsaus Kohde-etuus Suositus 1 viikko 1 kuukausi LONG-tuote

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet

Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet 1 Tasepalvelun pohjoismainen harmonisointi, sovitun mallin pääperiaatteet Pasi Aho Voimajärjestelmän käyttö / Tasepalvelu Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Tasepalvelun kehitys Kotimainen kehitys: 1997-1998

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA Peruskoulupohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Eläintenhoidon koulutusohjelma, Eläintenhoitaja, 3-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Ensimmäinen maitotutkimus jyllanninkarjalla... 3. Nautarotujen säilytystyön nykytila Ruotsissa... 4. Nautarotujen säilytystyö Suomessa...

Ensimmäinen maitotutkimus jyllanninkarjalla... 3. Nautarotujen säilytystyön nykytila Ruotsissa... 4. Nautarotujen säilytystyö Suomessa... POHJOISMAINEN KOTIELÄINGEENIPANKKI N:O1 HELMIKUU 2006 KUVA: VERA GJERSØE Ensimmäinen maitotutkimus jyllanninkarjalla.... 3 Nautarotujen säilytystyön nykytila Ruotsissa..... 4 Nautarotujen säilytystyö Suomessa..............

Lisätiedot

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle

Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Aloittelevalle ylämaankarjan kasvattajalle Ylämaankarjan suosio on jatkuvasti nousussa. Ylämaankarjan lempeä luonne ja sympaattinen ulkomuoto ovat toki sen valtteja, mutta sen hoito on ei ole pelkästään

Lisätiedot

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari Nuorten talo Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014 Titta Pelttari Nuorten talo Matalan kynnyksen asiointipiste Nuorten talo avattiin 1.10.2013. Nuorten talolla tarjotaan 16-29-vuotiaille tamperelaisille

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi

Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi Tausta Metsälaidunhanke eli Puustoisten perinneympäristöjen hoito

Lisätiedot

Genomisessa eläinmallissa käytetään sekä genotyypitettyjen että genotyypittämättömien eläinten tietoja

Genomisessa eläinmallissa käytetään sekä genotyypitettyjen että genotyypittämättömien eläinten tietoja Genomisessa eläinmallissa käytetään sekä genotyypitettyjen että genotyypittämättömien eläinten tietoja Minna Koivula, Ismo Strandén ja Esa Mäntysaari Luonnonvarakeskus Luke, FI-31600 Jokioinen e-mail.

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

OHJEITA KOTITARVELAMPAIDEN ja -VUOHIEN PITOON

OHJEITA KOTITARVELAMPAIDEN ja -VUOHIEN PITOON OHJEITA KOTITARVELAMPAIDEN ja -VUOHIEN PITOON LAMPAAT Lammas on laiduntava märehtijä ja laumaeläin, joka vaatii hoitajaltaan hyvää perehtymistä lajin tarpeisiin sekä niitä koskeviin määräyksiin. Laki velvoittaa,

Lisätiedot

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit

Brändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset

Lisätiedot

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja

Lisätiedot

Sustainable intensification in agriculture

Sustainable intensification in agriculture Sustainable intensification in agriculture Yara Suomi ja Helsingin yliopisto MMTDK YHTEISTYÖTÄ TEHOKKAAN JA KESTÄVÄN MAATALOUDEN PUOLESTA Tavoitteena kestävästi tuottava maatalous Taustaa Uudet haasteet

Lisätiedot

Luonnonvarakeskuksen koordinoima suomalaisen maatiaiskanan in situ säilytysohjelma perustuu kasvattajaverkoston toimintaan. Maatiaiskanan säilyttäjät

Luonnonvarakeskuksen koordinoima suomalaisen maatiaiskanan in situ säilytysohjelma perustuu kasvattajaverkoston toimintaan. Maatiaiskanan säilyttäjät Luonnonvarakeskuksen koordinoima suomalaisen maatiaiskanan in situ säilytysohjelma perustuu kasvattajaverkoston toimintaan. Maatiaiskanan säilyttäjät ovat yksityishenkilöitä, jotka ovat sitoutuneet ohjelman

Lisätiedot

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin

Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin Yrittäjyys- ja työelämäpäivä Hyvinkään Laureassa Pitchaus miten esittelen yritysideani hyvin 15.5.2014 Timo Liukko First Round Oy 1 Tarjoamme Viihtyisät tilat Suomen teollisuuden historiaa sykkivässä vanhassa

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0383(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0383(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0383(NLE) 9.6.2017 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Chilen tasavallan välisen, luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013

Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden

Lisätiedot

Sähköisen tunnistamisen eidastilannekatsaus

Sähköisen tunnistamisen eidastilannekatsaus Sähköisen tunnistamisen eidastilannekatsaus 3.10.2017 @kimmomakinen JulkICT -osasto eidas Sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla Euroopan

Lisätiedot

PIRKANMAAN PERINNEPIHAN TEEMAOPASTUKSET Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Hallilantie 24, Tampere

PIRKANMAAN PERINNEPIHAN TEEMAOPASTUKSET Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Hallilantie 24, Tampere PIRKANMAAN PERINNEPIHAN TEEMAOPASTUKSET Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Hallilantie 24, Tampere Geenivaraoppihanke Pirkanmaan Perinnepihalla Ahlmanin tarjoama opetuspaketti johdattelee vanhojen geneettisesti

Lisätiedot

Päijänne unescon biosfäärialueeksi

Päijänne unescon biosfäärialueeksi Päijänne unescon biosfäärialueeksi BIOSFÄÄRI- TUNNUKSESTA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA YRITYKSILLE ProPäijänne-yhdistyksen, Muuramen kunnan ja yrittäjien aloitteesta Päijänteelle tavoitellaan kansainvälisesti

Lisätiedot

Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa.

Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa. Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille 16.-20.10.2016 Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa. osallistujat: Timo Väänänen, Porokylän Leipomo Oy Ari Kukkonen, Porokylän

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Miten? 20.3.2015. Sorkkien ja jalkojen terveys jalostettavina ominaisuuksina. Terveysjalostus on haastavaa. Terveyden merkitys.

Miten? 20.3.2015. Sorkkien ja jalkojen terveys jalostettavina ominaisuuksina. Terveysjalostus on haastavaa. Terveyden merkitys. Sorkkien ja jalkojen terveys jalostettavina ominaisuuksina Jukka Pösö Faba/NAV Terveysjalostus on haastavaa Terveys- ja hedelmällisyysominaisuuksien periytymisasteet ovat alhaisia Erot eläinten välillä

Lisätiedot

Mitä geenitestin tulos kertoo?

Mitä geenitestin tulos kertoo? 3.8.2011 Mitä geenitestin tulos kertoo? InnoNauta Kehitys Tutkija Maiju Pesonen, MTT Ruukki Geenitestin tulos voi olla mahdollisuuksien työväline Eläimen geenitestin tulokset esitetään alla olevalla tuloskortilla.

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

NAV-jalostusarvojen julkaisu - Laskenta-aineisto ja julkaisukriteerit

NAV-jalostusarvojen julkaisu - Laskenta-aineisto ja julkaisukriteerit NAV-jalostusarvojen julkaisu - Laskenta-aineisto ja julkaisukriteerit Esitellään million eri eläinryhmät saavat julkaisukelpoiset NAVjalostusarvot 3 ryhmää: Ryhmä 1 Kaikki ks-sonnit, joiden jalostusarvojen

Lisätiedot

Miten uusi kuntalaki eroaa muiden pohjoismaiden kuntalaeista? Kuntalaki uudistuu seminaari 3.6.2014

Miten uusi kuntalaki eroaa muiden pohjoismaiden kuntalaeista? Kuntalaki uudistuu seminaari 3.6.2014 Miten uusi kuntalaki eroaa muiden pohjoismaiden kuntalaeista? Kuntalaki uudistuu seminaari 3.6.2014 Eija Mäkinen Julkisoikeuden professori Filosofinen tiedekunta Vaasan yliopisto Näkökulma ja rajauksia

Lisätiedot

Hankkeen viestintäsuunnitelma

Hankkeen viestintäsuunnitelma Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden

Lisätiedot

Alkuperäiskasvien ylläpito (maatalouden geenivarojen säilyttäminen)

Alkuperäiskasvien ylläpito (maatalouden geenivarojen säilyttäminen) Alkuperäiskasvien ylläpito (maatalouden geenivarojen säilyttäminen) Toimenpide on ylläpitoa, korvauksen hakijan ei tarvitse olla aktiiviviljelijä, sopimukseen ei vaadita ympäristösitoumusta eikä pinta-alaa

Lisätiedot