Korvaava koti ja lapsen etu lastensuojelun päätöksenteon tarkastelua. YTI luento Tarja Pösö Tampereen yliopisto. Aluksi

Transkriptio

1 Korvaava koti ja lapsen etu lastensuojelun päätöksenteon tarkastelua YTI luento Tarja Pösö Tampereen yliopisto Aluksi Aiheen pysyvä ajankohtaisuus Lastensuojelun päätöksenteon moninaisuus Lastensuojeluprosessin eri vaiheet Hallinnolliset päätökset ja professionaaliset päätökset Päätöksenteon monitoimijuus Esitys rajautuu vain yhteen päätöksenteon kohtaan: huostaanotto ja sijaishuolto 1

2 Puheenvuoron rakenne 1. Lyhyt johdatus kontekstiin 2. Lastensuojelun päätöksenteon tutkimisesta 3. Päätöksenteon jännitteistä Suomalaiselle lastensuojelulle ominaista Palvelupainotteisuus avohuollon keskeisyys tahdonvastaisten toimenpiteiden vähäisyys Huostaanoton väliaikaisuus ja laajat vanhemmuusoikeudet Nuoriin kohdistuvan lastensuojelun suuri osuus Sijaishuollon laitospainotteisuus ja sen ajankohtainen muutos Adoption puuttuminen/vähäinen rooli lastensuojelun toimenpiteenä Laaja lapsen edun periaate Lasten oikeuksien korostaminen Vähäinen ja satunnainen tutkimus ja seurantatieto 2

3 Vuonna 2010 Ensimmäistä kertaa otettiin huostaan 404 lasta, joista 66 tahdonvastaisesti 2426 lasta sijoitettiin ensimmäistä kertaa kiireellisesti kodin ulkopuolelle Huostassa oli lasta Erityisesti vuotiaiden lasten osuus suuri (2.6 % vastaavasta ikäluokasta) Avohuollon tukitoimenpiteiden kohteena lasta (Lastensuojelu Tilastoraportti 29/2011. THL) Lapsen etu: lastensuojelulain muotoilu Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle: 1) tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; 2) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon; 3) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen; 4) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; 5) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen; 6) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; sekä 7) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen. (Lastensuojelulaki 2007) 3

4 Lapsen etu päätöksenteon kriteerinä Sitoo päätöksenteon normatiivisesti Kritisoitu huonosta erottelukyvystä ja vaikeasta, monitulkintaisesta määrittelystä Vaikea erityisesti yksilökohtaisessa päätöksenteossa ( => riskien arviointi) KHO: huostaanottoa ja sijoitusta koskeva päätös Kunta jätti lasta koskevan hakemuksen huostaanotosta ja sijoituksesta perhehoitoon Vanhempia epäiltiin lapsen pahoinpitelystä. Isä tuomittiin lapseen kohdistuneesta törkeästä pahoinpitelystä Vanhemmat poistuivat luvattomasti lapsen kanssa sijaishuoltopaikasta Hallinto oikeus totesi, ettei voitu sulkea pois mahdollisuutta, että perhe on poistunut Suomesta. Hallinto oikeus katsoi, ettei voinut tietämättä lapsen tämänhetkisistä olosuhteista arvioida, ovatko lastensuojelulain 40 :n mukaiset edellytykset huostaanottoon olemassa eikä sitä, mikä on lastensuojelulain 4 :n mukaisesti lapsen edun mukaista. Tässä tilanteessa huostaanottohakemus on hylättävä. Korkein hallinto oikeus kumosi hallinto oikeuden päätöksen. KHO piti hallinto oikeutta toimivaltaisen käsittelemään asian, jossa hakemus oli tehty perheen vielä asuessa Suomessa. KHO otti vielä huomioon lastensuojelulain tavoitteet ja keskeiset periaatteet (lastensuojelulain 4 ). Päätökseen (KHO) KHO:2012:110 Vuosikirjanumero KHO:2012:110 Antopäivä Taltionumero 3387 Diaarinumero 1997/3/12 ks. Lastensuojelun käsikirja / 4

5 II Lastensuojelun päätöksenteon tutkimuksesta Tuore tutkimuskirjallisuus korostaa neuvottelevaa ja sukkuloivaa päätöksentekoa Kompleksisuus: asioiden, tietolähteiden ja toimijoiden moninaisuus ja eripainoisuus Analyyttisen ja intuitiivisen päättelyn läsnäolo, moraalinen järkeily Päätöksenteon ympäristö vaikuttaa päätöksentekoon Arkaluontoiset asiat, salaisuudet, valtasuhteet Muuttuvat tilanteet Organisaation ehdot Päätöksenteon ongelmakohdista tutkimuskirjallisuus Virheet Arvioinnin virheellisyys ennakkoluulojen tai vakiintuneiden tulkintojen muuttumattomuuden vuoksi Tietoon pohjautuvan ennakoinnin vaikeus/mahdottomuus Asiantuntija arvion tulkinnallisuus (vrt. katutason byrokratiatyö) Päätöksenteon organisatoriset reunaehdot 5

6 Lastensuojelun päätöksenteolta edellytetään mm. Valmisteluprosessin normien noudattamista Pätevän sosiaalityöntekijän johtamaa valmistelua Valmistelua työparityöskentelynä Lapsen ja vanhempien kuulemista prosessin eri vaiheissa (professionaalinen ja hallinnollinen kuuleminen) Ulkopuolisten asiantuntija arvioiden käyttöä Lähiverkoston kuulemista Seikkaperäistä dokumentaatiota Tahdonvastaisissa tilanteissa hallinto oikeus päätöksentekijänä Valitusoikeus eri vaiheissa III Lapsen etu ja korvaava koti jännitteiden paikantamista Mitä huostaanotosta seuraa lapselle? (Huostaanoton lupaus) Mitä korvaavalta kodilta tulee odottaa? Missä asioissa se on ehdottomasti enemmän lapsen edun mukainen kuin syntymävanhempien koti? Miten julkinen valta varmistaa riittävän määrän korvaavia koteja? Miten, kuka ja milloin korvaavia koteja arvioidaan lapsen edun näkökulmasta? 6

7 Sijaishuolto mustana laatikkona Laatikkoon tullaan ja sieltä poistutaan Sisällöllisessä erittelyssä Sijoituksen pysyvyys, sijoitusten vaihtuminen Väkivaltakokemukset sijaishuollossa Työmenetelmät Hyvinvointitekijät vs psykoemotionaalinen kiinnittyminen Lastensuojelun ratkaisuyrityksiä Julkisen vallan roolin minimointi: adoptio, sukulaissijoitukset Koko perheen huostaanotto Pysyvyyden periaatteen ensisijaistaminen Huomio asioihin, joihin voidaan varmimmin vaikuttaa: erityishuomio sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseen Jatkuva arviointi, sijoituksen väliaikaisuus ja pyrkimys perheen jälleenyhdistämiseen Sijaishuoltomuotojen arvottaminen: perhemuotoisuuden ensisijaistaminen 7

8 Lopuksi Lastensuojelun päätöksenteossa tarvitaan päätöksenteon prosessin (muodollisen) arvioinnin lisäksi päätöksenteon seurausten arviointia Merkittävä haaste on kehittää ja varmistaa ajattelua, välineitä ja käytäntöjä, joiden pohjalta päätöksenteon seurausten lapsenedunmukaisuutta voidaan arvioida Toistaiseksi jäänyt asiakastyön tapauskohtaiseksi arvioinniksi Ryhmä/ilmiötasoinen seuranta oltava mahdollista Voiko ja tuleeko lapsen edun tulkinnalla olla teoreettista pohjaa ja missä määrin se voikoskeasekäns. normaalilapsuutta etttä korvaavissa kodeissa vietettyä lapsuutta? Tietoon pohjautuva lastensuojelupolitiikka? Lähdekirjallisuutta Gilbert, Neil, Parton, Nigel & Skivenes, Marit (eds) (2011) Child Protection Systems. International Trends and Orientations. New York: Oxford University Press. de Godzinsky, Virve Maria (2012) Huostaanottoasiat hallinto oikeuksissa. Tutk Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Munro, Eileen (2002) Effective Child Protection. Sage. 8