PERHEEN JÄLLEENYHDISTÄMINEN LAINSÄÄDÄNNÖN JA OIKEUSKÄYTÄNNÖN VALOSSA

Transkriptio

1 Sijaishuollon päivät Tampere-talo PERHEEN JÄLLEENYHDISTÄMINEN LAINSÄÄDÄNNÖN JA OIKEUSKÄYTÄNNÖN VALOSSA Irmeli Rautaharkko, hallinto-oikeustuomari, Hämeenlinnan hallinto-oikeus,

2 1. PERHEEN JÄLLEENYHDISTÄMINEN - Johtava periaate - Tavoite

3 2. KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET JA SUOMEN LAINSÄÄDÄNTÖ

4 KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET Perhe-elämän suojaan ja perheen jälleenyhdistämiseen liittyviä sopimusartikloita

5 Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus - 17 artikla 1. Kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon ei saa mielivaltaisesti tai laittomasti puuttua eikä suorittaa hänen kunniaansa ja mainettaan loukkaavia hyökkäyksiä. 2. Jokaisella on oikeus lain suojaan tällaista puuttumista tai tällaisia hyökkäyksiä vastaan.

6 Euroopan ihmisoikeussopimus - 8 artikla (Oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta) 1. Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perheelämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta.

7 Euroopan ihmisoikeussopimus - 8 artikla (jatkoa) 2. Viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi kun laki sen sallii ja se on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.

8 Lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus - 3 artikla 3.1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

9 Lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus - 9 artikla 1. Sopimusvaltiot takaavat, ettei lasta eroteta vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti paitsi, kun toimivaltaiset viranomaiset, joiden päätökset voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi, toteavat soveltuvien lakien ja menettelytapojen mukaisesti sen olevan lapsen edun mukaista. Tällainen päätös saattaa olla tarpeellinen erityistapauk-sessa, kuten lapsen vanhempien pahoinpidellessä tai laiminlyödessä lasta tai kun vanhemmat asuvat erillään ja on tehtävä päätös lapsen asuinpaikasta.

10 Lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus - 9 artikla (jatkoa) 3. Sopimusvaltiot kunnioittavat vanhemmastaan tai vanhemmistaan erossa asuvan lapsen oikeutta ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa säännöllisesti, paitsi jos se on lapsen edun vastaista.

11 SUOMEN LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki 10 1 mom Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu.

12 Lastensuojelulaki - lähtee perheen jälleenyhdistämisperiaatteesta ottaen huomioon lapsen etu

13 Lastensuojelulaki (jatkoa 1) - 30 asiakassuunnitelma - lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tehtävä asiakassuunnitelma - asiakassuunnitelma tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa - kirjattava muun muassa miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten ihmisten kanssa ja miten samalla otetaan lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä

14 Lastensuojelulaki (jatkoa 2) - 38, 39 ja 40 Kiireellinen sijoitus ja huostaanotto vain laissa säädetyin edellytyksin, kiireellinen sijoitus lopetettava välittömästi, kun peruste kiireelliselle sijoitukselle on lakannut.

15 Lastensuojelulaki (jatkoa 3) mom 6 kohta Hallinto-oikeudelle toimitettavaan huostaanottohakemukseen tulee sisällyttää suunnitelma lapsen ja hänen läheistensä yhteydenpidon toteuttamisesta. Hakemukseen tulisi sisällyttää myös jonkinlainen suunnitelma perheen jälleenyhdistämiseksi.

16 Lastensuojelulaki (jatkoa 4) - 47 Huostassapidon kesto ja lakkaaminen Huostaanotto on voimassa toistaiseksi. Kun huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole, viranhaltijan tulee tehdä päätös huostassapidon lopettamisesta. Huostaanoton edellytysten lakkaamisesta huolimatta huostassapitoa ei kuitenkaan saa lopet taa, jos lopettaminen on 3 momentissa tarkoitetulla tavalla selvästi vastoin lapsen etua.

17 Lastensuojelulaki (jatkoa 5) - 47 Huostassapidon kesto ja lakkaaminen Lapsen etu huostassapidon lopettamista koskevassa asiassa: - lastensuojelulain 4 2 momentissa mainitut seikat - sijaishuollon kestoaika - lapsen ja sijaishuoltoa antavan välillä vallitsevan kiintymyssuhteen laatu - lapsen ja hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen - lapsen mielipide

18 Lastensuojelulaki (jatkoa 6) momentti Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle: - tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet - mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon

19 Lastensuojelulaki (jatkoa 7) momentti - taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen - turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden - itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen - mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan - kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen

20 Lastensuojelulaki (jatkoa 8) 47 2 momentti Huostassapidon jatkamisen edellytyksiä on arvioitava - asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä - lapsen tai huoltajan hakiessa huostaanoton lopettamista - tai kun se muutoin osoittautuu tarpeelliseksi

21 Lastensuojelulaki (jatkoa 9) - avohuollon tukitoimia (7 luku) koskevat säännökset ensisijaisuus - yhteydenpitoa ja sen rajoittamista koskevat säännökset (11 luku) rajoittamiselle tiukat edellytykset rajoitukset lopetettava heti kun mahdollista rajoitusten merkitys ajatellen perheen jälleenyhdistämistä

22 3. EIT:N OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ

23 Perhe-elämän suojaa ja huostaanoton väliaikaisuutta on korostettu lukuisissa EIT:n ratkaisuissa.

24 Kysymys mm. EIT: siitä K. olivatko ja T. lasten v. Suomi -tapaus huostassapidon jatkaminen ja lasten ja vanhempien yhteydenpidon rajoitukset rikkoneet oikeutta perhe-elämän suojaan. EIT katsoi, että vanhempien ja lasten oikeus nauttia toistensa seurasta muodostaa perhe-elämän olennaisen osan. Kysymys oli puuttumisesta EIS 8 artiklassa tarkoitettuun oikeuteen, joka on oikeutettua vain, jos laki sen sallii ja se on demokraattisessa

25 K. ja T. v. Suomi -tapaus (jatkoa 1) EIT mm. katsoi, että perusteet, jotka huostaanottopäätöksille oli esitetty, eivät olleet riittäviä. Kansalliset viranomaiset olivat ylittäneet harkintavaltansa eikä toimenpiteitä siten voitu pitää välttämättöminä demokraattisessa yhteiskunnassa. Huostaanotot muodostivat EIS 8 artiklan rikkomuksen.

26 K. ja T. v. Suomi -tapaus (jatkoa 2) Se, ettei huostaanottoa lopetettu: EIT totesi, että huostaanoton tulisi normaalisti olla väliaikainen toimenpide, joka pitäisi lopettaa heti kun olosuhteet sen sallivat. Kaikkien toimenpiteiden tulisi tähdätä perheen jälleenyhdistämiseen. Olisi löydettävä oikeudenmukainen tasapaino toisaalta lapsen intressissä tapahtuvan huostassapidon ja toisaalta vanhempien intressissä olevan perheen jälleenyhdistymisen välillä.

27 K. ja T. v. Suomi -tapaus (jatkoa 3) Punnitessaan näitä etuja EIT asettaa erityistä merkitystä lapsen edulle, joka tapauksen luonteen ja vakavuuden perusteella saattaa olla painavampi kuin vanhemman etu. Erityisesti vanhemmat eivät 8 artiklan nojalla voi olla oikeutettuja toimenpiteisiin, jotka saattavat haitata lapsen terveyttä ja kehitystä.

28 K. ja T. v. Suomi -tapaus (jatkoa 4) Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa vaikuttaa siltä, että minkäänlaista vakavaa pyrkimystä harkita huostassapidon lopettamista ei ollut siitä huolimatta, että oli käytettävissä näyttöä niiden olosuhteiden muuttumisesta parempaan suuntaan, jotka olivat aiheuttaneet huostaanotot. Tätä oli pidettävä niin vakavana puutteena asiaan liittyvien eri intressien välisessä tasapainossa, että EIS 8 artiklaa oli katsottu rikotun.

29 EIT: K.A. v. Finland -tapaus Kysymys siitä, oliko lasten huostaanottoon relevantteja ja riittäviä syitä, kun heidän epäiltiin joutuneen insestin ja seksuaalisen hyväksikäytön kohteiksi ja mm. myös siitä, olivatko viranomaiset ryhtyneet riittäviin toimiin perheen jälleenyhdistämistä silmälläpitäen. EIT katsoi, että tapauksessa oli rikottu EIS 8 artiklaa siltä osin kuin viranomaiset eivät olleet ryhtyneet riittäviin toimiin perheen jälleenyhdistämistä silmälläpitäen.

30 K.A. v. Finland -tapaus (jatkoa 1) EIT mm. totesi, että huostaanottoa tuli normaa-listi pitää väliaikaisena toimenpiteenä ja se oli päätettävä niin pian kuin asianhaarat sen sallivat. Lisäksi sen kaiken toimeenpanon tuli sopia sen lopulliseen tavoitteeseen eli vanhemman ja lapsen jälleenyhdistämiseen. Positiivinen velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin sen mahdollis-tamiseksi, että perhe yhdistettäisiin jälleen niin pian kuin se oli kohtuudella toteutettavissa, alkoi koskea viranomaisia vähitellen lisääntyvässä määrin heti huostaanoton alusta lukien siten, että sitä oli aina punnittava lapsen edun huomioon-ottamista koskevaa velvollisuutta vastaan.

31 K.A. v. Finland -tapaus (jatkoa 2) Sen jälkeen, kun huostaanotosta oli kulunut huomattavan pitkä aika, lapsen etu siitä, että hänen tosiasiallisessa perhetilanteessaan ei tapahtunut muutoksia, saattoi syrjäyttää alkuperäisen perheen jälleenyhdistämiseen perustuvan vanhempien edun...

32 K.A. v. Finland -tapaus (jatkoa 3) Viranomaisilta oli vaadittava vähintään sitä, että tilannetta tutkittiin ajoittain uudelleen sen selvittämiseksi, olivatko perheen olot parantuneet. Jälleenyhdistämisen mahdollisuudet heikkenivät vähitellen ja hävisivät lopulta kokonaan, ellei biologisten vanhempien ja lapsen tapaamisia sallittu lainkaan tai jos ne sallittiin niin harvoin, että luonnollisen suhteen kehittyminen heidän välilleen ei ollut todennäköistä.

33 EIT, M.N. v. Finland -tapaus Kysymys oli siitä, oliko huostassapidon jatkamiselle relevantteja ja riittäviä syitä. EIT totesi, että huostaanottoa tuli normaalisti pitää väliaikaisena toimenpiteenä, joka oli päätettävä heti, kun olosuhteet sen sallivat. Sen täytäntöönpanon tuli sopia yhteen huostaan- oton lopullisen tavoitteen eli vanhemman ja lapsen jälleenyhdistämisen kanssa. Tällöin lapsen ja vanhemman etujen välillä oli löydettävä oikeudenmukainen tasapaino...

34 M.N. v. Finland -tapaus (jatkoa 1) Jos huostaanotosta oli kulunut huomattavan pitkä aika, tosiasiallinen tilanteen pysyvyyteen perustunut lapsen etu saattoi syrjäyttää vanhemman edun. Vaikka viranomaisilla oli väljää harkintamarginaalia arvioidessaan huostaanoton tarpeellisuutta, tiukemmin oli suhtauduttava muihin rajoituksiin, koska ne, kuten tapaamisoikeutta koskevat, saattoivat perustaa vaaran perhesuhteiden katkeamisesta vanhempien ja pienen lapsen välillä.

35 M.N. v. Finland-tapaus (jatkoa 2) Vähintäänkin oli edellytettävä, että viranomaiset tarkastelivat tilannetta väliajoin uudelleen selvittääkseen, oliko perhesuhteissa tapahtunut parannusta. Jälleenyhdistämisen mahdollisuudet heikkenivät vähitellen ja lopulta hävisivät, elleivät biologiset vanhemmat ja lapsi saaneet tavata toisiaan lainkaan tai vain niin harvoin, että luonnollista sitoutumista heidän välillään ei todennäköisesti tapahtuisi.

36 Perhe-elämän suojaa ja huostaanoton väliaikaisuutta koskevia muita EIT:n ratkaisuja: Gianolini-tapaus R.T. and others -tapaus Dewinne-tapaus

37 4. KHO:N RATKAISU /3737 KHO:2011:113

38 KHO:2011:113 Viranhaltija oli hylännyt isän hakemuksen hänen ja äidin vuonna 1998 syntyneen lapsen huostassapidon ja sijaishuollon lopettamisesta. Lapsi oli sijoitettu sijaishuoltoon sijaisperheeseen vuonna Huostaanotto oli johtunut äidin päihde- ja mielenterveysongelmista. Lapsen huolto oli uskottu yksin isälle KäO:n päätöksellä v

39 KHO:2011:113 (jatkoa 1) KHO: Huostaanotto on lähtökohtaisesti tarkoitettu olemaan väliaikainen toimenpide. Kyseisen lapsen huostaanotto on kestänyt pääosan hänen elämästään. Hänelle on muodostunut tunneside sijaisvanhempiinsa ja hänellä on heidän luonaan muitakin läheisiä ihmisiä. Toisaalta isä on pitkäaikaisella ja johdonmukaisella toiminnallaan osoittanut, että lapsi on hänelle tärkeä ja että hän haluaa lapsen luokseen asumaan ja kykenee vastaamaan tämän hoidosta ja kasvatuksesta.

40 KHO:2011:113 (jatkoa 2) Lapsi on vuosien ajan tavannut isäänsä ja sisartaan säännöllisesti viikonloppuisin ja kesälomien aikaan pidempäänkin. Isä ja lapsen pikkusisar sekä muut sukulaiset isän lähellä ovat lapselle tärkeitä. Lapsen terveydentilassa tai koulunkäynnissä ei ole ilmennyt sellaisia ongelmia, joiden vuoksi hänen huostaanottoaan ja sijaishuoltoon sijoittamistaan tulisi jatkaa. Lapsen koulu ja ystäväpiiri vaihtuvat joka tapauksessa hänen siirtyessään pois alakoulusta ja myös isän kotikaupungissa isän luona asuessaan hänelle on mahdollisuus järjestää hänen tarvitsemansa tuki koulunkäyntiin.

41 KHO:2011:113 (jatkoa 3) Isä on toivonut, että lapsi voisi käydä alakoulun loppuun nykyisessä koulussaan sijaisperheen luona. Isä on lisäksi kertonut ymmärtävänsä sijaisvanhempien merkityksen lapsen elämässä eikä hän aio estää lapsen tapaamista. Näissä oloissa korkein hallinto-oikeus katsoi, että asiassa ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella lapsen huostassapidon lopettaminen olisi lastensuojelulain 47 :n 3 momentissa tar-koitetulla tavalla selvästi vastoin hänen etuaan. Lapsen huostassapito on siten lopetettava.

42 5. HÄMEENLINNAN HALLINTO- OIKEUDEN RATKAISUJA Huostaanoton lopettamista koskevia ratkaisuja Lapsen sijoittamista kotiin koskevia ratkaisuja