Kasvatus- ja opetuslautakunta

Transkriptio

1 1

2 2 Kasvatus- ja opetuslautakunta Lautakunta vastaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestämisestä ja tuottamisesta. Lautakunta luo edellytyksiä ja toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta lapsille ja nuorille. Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi lautakunta vastaa kansalaisopistotoiminnassaan yleissivistävästä koulutuksesta, jonka painopistealueina ovat taide- ja taitoaineet, tietotekniikka, kielet sekä elämänhallintaa ja terveyttä edistävät aineet. Lautakunta tukee lasten, nuorten ja aikuisten edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä henkiseen että myös fyysiseen hyvinvointiin. Palvelusuunnitelma Lautakunnan palvelut ovat pääasiassa lähipalveluja, joiden järjestäminen maantieteellisesti laajalla alueella niukoilla resursseilla on vaikeaa. Palveluverkkoselvityksiin sisältyvillä toimenpiteillä pyritään turvaamaan laadukkaat, tasavertaiset ja pedagogisesti toimivat sekä kohtuullisesti saavutettavissa olevat kasvatus- ja opetuspalvelut ja terveelliset ja turvalliset oppimisympäristöt koko kaupungin alueella. Lautakunnan alaisen toiminnan merkitystä ja vaikuttavuutta asukkaiden hyvinvointiin, sen synnyttämiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen, tullaan korostamaan. Palvelusuunnitelman toteutuminen Johtamisen tukipalvelut tuotti edelleen palveluja kattavasti kaikille toimialansa tulosalueille. Henkilöstö on osallistunut kaupungin hallintopalvelukeskuksen valmisteluun ja yhteistyötä on edelleen kehitetty ja vahvistettu eri toimialojen suuntaan kaupungin strategian mukaisesti. Esiopetuksessa ja perusopetuksessa oppimisen ja kasvun jatkumoa on vuonna 2015 rakennettu erityisesti opetussuunnitelmatyön avulla. Uudet esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmat otetaan käyttöön Opetussuunnitelmatyötä on tehty osallistavin menetelmin kuullen henkilöstöä, huoltajia ja oppilaskuntia. Opetussuunnitelman toteuttaminen edellyttää myös jatkossa panostamista oppimisympäristöjen turvallisuuteen (sisäilma), toiminnallisuuteen (esim. koulujen ja päiväkotien pihat ja välineet) ja digitaalisuuteen (laitehankinnat ja toimivat verkkoyhteydet). Hankerahoitusta on haettu ja saatu esim. oppilashuollon, osallisuuden ja digitaalisuuden edistämiseksi. Myös palveluverkkoa on tarkasteltu ja tiivistetty yhteistyössä. Lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tuen tarve näyttää edelleen lisääntyvän ja siihen on etsitty moniammatillisia ratkaisuja. Lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on perustettu yhdessä sosiaali- ja terveystoimen kanssa Perheneuvo, jonka avulla lapsiperheet voivat saada varhaista tukea ja ohjausta. Mikkelissä toimi vuonna 2015 kolme lukiota: Mikkelin lukio, Ristiinan yhtenäiskoulun Ristiinan lukio ja Mikkelin etä- ja aikuislukio, jonka toimipiste oli myös Puumalan lukio. Lukiokoulutus Puumalassa loppui Lisäksi lukiokoulutusta annettiin Otavan Opistossa. Vuonna 2014 valmistuneen Mikkelin lukiokoulutuksen kehittämissuunnitelman mukaan Mikkelin lukiokoulutuksen visiona on toimia maakunnan kärkenä lukiokoulutuksessa. Mikkelin lukiokoulutuksessa vuoden 2015 kehittämisen painopistealueet olivat lukiokoulutuksen opetussuunnitelmatyön käynnistäminen, digipedagogiikan kehittäminen (osana mm. sähköiset ylioppilaskirjoitukset) ja uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen toiminnan vakiinnuttaminen. Kansalaisopisto on tehnyt hankeyhteistyötä Pieksämäen seutuopiston, Mäntyharjun kansalaisopiston ja Otavan opiston kanssa. Opiston rooli merkittävänä hyvinvoinnin lisääjänä ja edistäjänä on vahvistunut. Yhteistyö sivistystoimen sisällä on tiivistynyt muun muassa kulttuuri- sekä liikunta- ja nuorisopalveluiden ja kirjaston kanssa. Opisto on järjestänyt erilaisia tapahtumia, joissa yhteistyökumppaneina on ollut muun muassa paikallisia järjestöjä. Palvelumyynnin osuus toiminnasta on pysynyt suurin piirtein ennallaan. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Lautakunnan toimintatuotot ylittyivät alkuperäisen talousarvion eurolla. Myyntituotot ylittyivät yli eurolla ja maksutuotot lähes eurolla. Toimintakulut toteutuivat lähes talousarvion mukaisina: kulut alittivat talousarvion noin eurolla. Henkilöstömenot ylittyivät noin eurolla ja muut toimintakulut alittivat talousarvion. Palvelujen ostot alittuivat euroa, aineet/tavarat/tarvikkeet alittuivat euroa, avustukset alittuivat euroa ja muut toimintakulut alittuivat euroa. Lautakunnan alaisen toiminnan toimintakate muodostui alkuperäiseen talousarvioon nähden lähes euroa paremmaksi. Johtamisen tukipalvelujen toimintakate ylittyi eurolla. Syynä ylitykseen oli kansalaistoimijalähtöisen kehittämishankkeen Hyvinvoinninvirtaa Mikkelissä -käynnistyminen alkaen. Hanke on kolmivuotinen ESRrahoitteinen hanke, jonka budjetti on euroa. Rahoituksesta 80 prosenttia katetaan ESR-rahoituksella, kaupunki on sitoutunut 15 prosentin rahoitusosuuteen ja 5 prosenttia katetaan hankkeeseen osallistuvien kolmannen sektorin toimijoiden taholta. Hankkeeseen ei oltu varattu määrärahaa talousarvion valmistelun yhteydessä. Hankkeen kulut vuodelle 2015 ovat euroa, josta hankemaksatuksen jälkeen kaupungille palautuu 85 prosenttia ja 15 prosenttia jää kaupungin omavastuuosuudeksi. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintatuotot ylittyivät noin euroa. Hanketuloja ja kotikuntakorvauksia saatiin arvioitua enemmän. Suurin osa hanketuloista kohdistui henkilöstökuluihin eikä osaa hankerahoista ollut budjetoitu, koska avustukset tulivat hakuun vasta budjetin hyväksymisen jälkeen. Lomapalkkajaksotusten siirtyminen keskushallinnosta tulosalueille aiheutti menojen siirtoa talousarviovuodelle. Henkilöstökulut ylittyivät kaiken kaikkiaan noin

3 euroa. Palvelujen ostoista säästyi mm. oppilaiden kuljetusmenoista, ict-menoista ja ruokailuista. Säästöä tuli yhteensä noin euroa. Kaupunginhallituksen edellyttämää hankintakieltoa noudatettiin ja säästöä syntyi noin euroa. Kotihoidon tuen avustuksista säästyi noin euroa. Kaiken kaikkiaan toimintakulut ylittyivät noin euroa. Toimintakate muodostui noin euroa paremmaksi kuin talousarviossa. Lukiokoulutuksen tulosalue alitti talousarvion. Toimintatuotot alittuivat euroa. Myyntituotot alittuivat euroa, kun taas maksutuottoja kertyi euroa, tukia ja avustuksia euroa sekä muita toimintatuottoja euroa talousarviota enemmän. Toimintakulut alittuivat lähes euroa. Henkilöstökulut alittuivat euroa, palvelujen ostot euroa ja vuokrakulut alittuivat lähes euroa. Toimintakate muodostui näin ollen noin euroa talousarviota paremmaksi. Kansalaisopiston toimintakate oli kertomusvuonna noin euroa budjetoitua suurempi. Opiston toimintatuotot jäivät noin euroa alle budjetoidun. Toimintakulut ylittyivät noin euroa. Merkittävin ylitys oli henkilöstökuluissa, lähes euroa. Kun toiminnan volyymi on ollut korkealla, näkyy se myös tuntiopettajien palkkakustannuksissa. Toimintakulujen puolella säästöä syntyi vuokrakustannuksissa noin euroa. Palveluiden ostoihin käytettiin noin euroa budjetoitua enemmän. Talouden tasapainottaminen Vuodelle 2015 johtamisen tukipalveluille ei ollut osoitettu talouden tasapainotustoimenpiteitä. Talouden tasapainottamisessa keskityttiin palveluverkkosuunnitelman tekemiseen ja toteuttamiseen. Kalevankankaan päiväkoti aloitti toimintansa lokakuussa 2014 ja pienempiä yksiköitä poistui käytöstä. Vuoden loppuun 2015 mennessä keskitettiin edelleen pienempiä yksiköitä ja Naisvuoren päiväkoti valmistui. Kaarinan päiväkotina toiminut tila tarvittiin edelleen jatkamaan lapsimäärän lisääntymisen vuoksi Naisvuoren päiväkodin filiaalina. Pellosniemen koulu yhdistyi Ristiinan yhtenäiskouluun Talouden tasapainotustoimenpide lukiokoulutuksen hallinto- ja johtamisjärjestelmän uudistaminen ei toteutunut, sen valmistelu siirtyi vuodelle Tulosalue on kuitenkin saavuttanut sille talouden tasapainotusohjelmassa 2013 asetetut säästötavoitteet, yhteensä euroa. Vuonna 2013 tulosalueen toimintakate oli euroa ja vuonna 2015 toimintakate on euroa. Talouden tasapainottamisohjelmassa on kansalaisopiston kohdalla asetettu tavoitteeksi tilojen hyvä käyttöaste. Tilojen käyttöaste nousi vuonna Opisto luopui kertomusvuoden aikana suuresta osasta Päämajatalon tiloja ja korvaavia tiloja saatiin Kiinteistöyhtiö Mikkelin tietotaitokorttelin tiloista yliopistokeskuksen yhteydestä Lönnrotinkadulta. Kertomusvuoden vuokrasäästö suhteessa talousarvioon on noin euroa. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisilla tulosalueilla noudatetaan sivistystoimen toimintasääntöä ja kaupungin hallintosääntöä. Ne ohjaavat lautakunnan alaista toimintaa ja päätöksen tekoa. Sivistystoimiala jakaantuu seitsemään tulosalueeseen, joilla kaikilla on vastuullinen johtaja. Sivistystoimenjohtajan apuna johtamisessa ja kehittämisessä on johtoryhmä, johon kuuluvat tulosalueiden päälliköt, talouspäällikkö, kehittämispäällikkö, palvelussuhdepäällikkö, johdon sihteeri sekä kaksi henkilöstön edustajaa. Tavoitteiden toteutumista on seurattu kaupunginhallituksen asettaman seuranta-aikataulun mukaisesti. Varojen käytön valvontaa on suoritettu lautakuntatasolla kuukausittain järjestetyn seurannan avulla. Yksikköjen varojen käytön valvontaa ovat suorittaneet tulosaluepäälliköt, jotka raportoivat kuukausittain tilanteesta seurannan yhteydessä. Yksiköiden päätösvallassa olevista määrärahoista on koottu seuranta kaksi kertaa vuoden aikana. Yksiköt voivat seurata ko. määrärahojen käyttöä koulukohtaisista raporteista. Talouspäällikkö on kaksi kertaa vuodessa tehnyt vertailun peruskoulujen ja lukioiden määrärahojen riittävyydestä. Toimialan johto tekee seurannan yhteydessä tilanneanalyysin ja tarvittavat toimenpide-ehdotukset, jotta talous pysyy annetuissa raameissa. Päätösten oikeaa täytäntöönpanoa on valvottu erityisesti palkanlaskennan yhteydessä yksiköiden päätöksentekoosaamisen kehittämiseksi henkilöstöasioissa. Riskien hallintaan liittyvät alitilityskassojen tarkistukset on tehty kassanhoito- ja alitilitysohjeen mukaisesti. Tukipalveluiden sisäinen valvonta on järjestyksessä ja talouspäällikkö vastaa alitilityskassojen tarkastuksista. Käteisen rahan vastaanottoa on vähennetty/poistettu niissä työpisteissä, joissa se on mahdollista. Hyväksymiskäytännöt on vahvistettu käyttösuunnitelmien yhteydessä ja asiatarkastus- ja hyväksymisketju on talousohjeen mukainen. Riskienhallinta-analyysiin ei ole erityistä järjestelmää, analyysejä on tehty tapauskohtaisesti. Omaisuuden hankinnasta, luovutuksesta ja hoidosta on ohjeistettu käyttösuunnitelmien yhteydessä. Hankinnat on kilpailutettu hankintasäännön mukaisesti. Hankintapalvelujen kilpailuttamia sopimustoimittajia on hyödynnetty palvelu- ja tavarahankinnoissa. Hanketoiminta on laajentunut merkittäväksi. Merkittävä osa on ollut seudullisia ja muita yhteistyöhankkeita. Hankkeiden talousseuranta on vahvistunut henkilöstöjärjestelyillä. Hankkeet ovat toteutuneet tavoitteen mukaisesti ja ne ovat tukeneet koulujen toimintaa. Hankerahoituksella on mm. kouluille hankittu uutta tietotekniikan laitteistoa. Päätösten oikeellisuutta seurataan kaupunginhallituksen ohjeen mukaan ja mm. otto-oikeuden toteutumiseksi tehtävän ilmoitusmenettelyn avulla niin viranhaltija- kuin lautakunnan tasolla. Seudullisia palvelutuotantosopimuksia on tarkistettu tarpeen mukaan. Sopimusten toteuttamisesta on käyty palvelusopimusneuvottelut ja palautekeskustelut ennen talousarvion valmistelua, missä yhteydessä käsitellään palaute edelliseltä sopimuskaudelta, tulevan kauden ostopalvelujen laajuus, laatu ja määrä sekä vaikutukset kustannuksiin. Sopimukset on koottu yhteen sähköiseen tiedostoon.

4 4 ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuminen kaupunkistrategiasta Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, %- osuus: tavoite 7,5 Ei yhtään läheistä ystävää, %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 6,5 tavoite: ammattikoululaiset 5,8 tavoite: lukiolaiset 5 Vanhemmuuden puutetta %-osuus: tavoite: 8-9 lk:t 19 tavoite: ammattikoululaiset 24 tavoite: lukiolaiset 5 Tajua Mut! toimintamallin vakiinnuttaminen. Perusopetuksen ja toisen asteen toimijoiden yhteistyön vahvistaminen: uuden oppilasja opiskelijahuoltolain mukaisen toiminnan vakiinnuttaminen, jokaiselle peruskoulun päättävälle taataan opiskelupaikka toisen asteen koulutuksessa Varhaiskasvatuksessa havainnoidaan ja ohjataan systemaattisesta lasten vuorovaikutus- ja ystävyyssuhteita. Harrastustoiminnan mahdollistaminen ja kehittäminen kouluilla: koulukerhot, oppilaskunta- ja tukioppilastoiminta, KAMUtoiminta (KAveriksiMUlle) yhdessä MLL:n (Mannerheimin lastensuojeluliiton) kanssa. Yhteisöllinen oppilashuolto varhaiskasvatuksesta perusopetuksen läpi aina toiselle asteelle. Yläkoulujen ja lukion Olkkari-yhteistyö. Avoimen varhaiskasvatuksen laajentaminen. Kasvatuskumppanuustoiminnan vakinaistaminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa: vanhempainillat, huoltajatapaamiset. Varhainen puuttuminen sekä huolen ilmaisu/puheeksiotto. Lapset puheeksi ym. koulutusta henkilöstölle. Sivistystoimenjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, varhaiskasvatusjohtaja, hallintopäällikkö, rehtorit, oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä Kasvatus- ja opetusjohtaja, oppilashuollon henkilöstö, rehtorit, varhaiskasvatusjohtaja, varhaiskasvatuksen henkilöstö, nuorisotoimi/olkkari Kasvatus- ja opetushenkilöstö Tajua Mut!-toimintamalli on vakiintunut osaksi myös lukioiden toimintaa. Etsivälle nuorisotyölle on ilmoitettu lukioista eronneet ja ilman opiskelupaikkaa jääneet opiskelijat. Lasten havainnointi ja sosiaalisten taitojen ohjaus on arkipäivää varhaiskasvatuksessa. Oppilaskunnat toimivat kaikilla kouluilla ja tukioppilastoimintaa järjestetään yläkouluilla. Kerhotoimintaa on järjestetty hankerahoituksella. KAMUtoimintaa järjestetään yhteistyössä MLL:n kanssa. Uuden oppilashuoltolain velvoittamat yhteisölliset oppilashuoltoryhmät toimivat kaikilla kouluilla ja niiden toimintaa edelleen kehitetään. Olkkari-yhteistyö on tiivistynyt. Lukiossa toimii opiskelijatoimikunnat. Varhaiskasvatuksessa kasvatuskeskustelut käydään säännöllisesti ja päivittäin on mahdollisuus kohdata vanhempia. Avoimen varhaiskasvatuksen lapsiryhmä on aloittanut syksyllä 2015 Ristiinan päiväkodissa. Uuden oppilashuoltolain myötä moniammatillisten Aluevarputyöryhmien toimintaa on tarkennettu. Varhaisen välittämisen menetelmät ja käsikirja ovat käytössä kaikissa yksiköissä. Varhaiskasvatuksessa on työkaluna Väistö-hankkeen laatima Lähisuhdeväkivalta kansio puheeksi ottoon ja toimintaan lapsiin kohdistuneissa rikoksissa. Vanhempainiltoja on kehitetty osallistavampaan suuntaan. Mahdollisuus henkilökohtaisiin huoltajatapaamisiin on olemassa ja tarvittaessa kutsutaan moniammatillinen

5 5 asiantuntijaryhmä koolle huoltajatapaamisiin. Neuvottelukunnat toimivat kaikilla kouluilla. Varhaisen tuen toimintamallia on kehitetty yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa ja toiminta on käynnistynyt syksyllä 2015 (Perheneuvo). Koulukiusatut, tavoite: nollatoleranssi Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla (alkoholin käyttö, humalajuominen, tupakointi, laittomat huumeet - %-osuus) Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: Kirjaston käyttö tavoite Museoiden kävijät tavoite Orkesterin kuulijamäärä tavoite Uimahallikäynnit tavoite Teatterin kävijämäärät tavoite Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen Varhainen puuttuminen, KiVakoulutoiminta: puuttumisen kynnyksen madaltaminen luomalla ohjeistus ja jalkauttamalla toimintamallit kaikkiin kouluyksikköihin. Opiskelijakuntatoiminnan kehittäminen. Tunnetaitoihin liittyvää täydennyskoulutusta esi- ja alkuopettajille. Soten ja sivistystoimen yhteistyön monipuolistaminen ja tiivistäminen yhteen sovittava johtaminen - hankkeen avulla (opiskeluhuollon tehostaminen, matalan kynnyksen toiminta Olkkarissa); varhainen puuttuminen ja huolen puheeksiotto, nollatoleranssi koulujen toiminnassa, vanhempainillat, teemapäivät, Selvästi Paras tapahtuma kaikille kuudesluokkalaisille, aikuisten esimerkki ja ohjaus Mahdollistetaan kohdeikäluokkien osallistuminen toimintaan: KulttuuriKameli varhaiskasvatuksessa ja Kulttuuripolku perusopetuksessa, Liikkuva koulu hanke, kansalaisopiston monipuolinen kurssitarjonta Riittävä ja monipuolinen ruoka, uni ja liikunta Toiminnassa kulttuurin ja liikunnan sisällöt vahvasti mukana arjessa. Liikkuva lapsuus -pilotointi varhaiskasvatuksessa, Liikkuva koulu -hanke Kulttuurikameli ja kulttuuripolku Päiväkotien ja koulujen pihat kiinnostaviksi ja virikkeellisiksi Turvallisuuskoulutusta esimiehille ja henkilöstölle Kasvatus- ja opetusjohtaja, rehtorit Sivistystoimenjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä, rehtorit Sivistystoimenjohtaja, ko. tulosaluejohtajat Kasvatus- ja opetushenkilöstö, kansalaisopisto, koko sivistystoimi Suunnittelu ja toteutus yhteistyössä teknisen toimen kanssa. Uuden oppilashuoltolain myötä pystytään paneutumaan kiusaamisen ehkäisyyn ennakoidummin ja syvemmin. Väkivallan ja häirinnän ehkäisyhankkeen pilottivaihe on alkanut yläkouluissa (yhteistyössä Violan kanssa). Varhaiskasvatuksessa on tehty suunnitelma vuodelle 2016 henkilöstön tunnetaitokoulutuksesta. Selvästi Paras -tapahtuma on järjestetty kaikille kuudesluokkalaisille ja heidän huoltajilleen yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa. Yläkouluilla päihdevalistus on osa terveystiedon opetussuunnitelmaa. Örebromalli on otettu käyttöön yläkoulujen vanhempainilloissa osana päihdekasvatusta. Lukioissa ei ole havaittu päihdetapauksia 1-12/2015, matkoille ja retkille opiskelijat ja heidän huoltajansa allekirjoittavat päihteettömyyssopimukset. Kulttuuripolun ja -kamelin yhteistyötä on kehitetty edelleen. Kävijämäärät 2015: kirjastot museot orkesteri uimahallit Mikkelin teatteri Asukkaiden hyvinvointiohjelmaa toteuttava kansalaistoimijalähtöinen kehittämishanke Hyvinvoinninvirtaa Mikkelissä käynnistyi. Kaikki koulut ovat rekisteröityneet Liikkuviksi kouluiksi ja Liikkuva kouluverkosto toimii. Varhaiskasvatuksessa toteutetaan Liikkuva lapsitoimintaa. Liikkumisen unelmavuosi (osa Hyvinvoinninvirtaa Mikkelissä-hanketta)

6 6 Kansalaisopisto/kulttuuri- ja harrastustoiminta on tärkeä hyvinvoinnin lisääjä. ja siihen liittyvät verkostotyöpajat käynnistyivät sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa. Varhaiskasvatuksessa seurojen kanssa tapahtuva kummitoiminta on käynnistynyt muutamassa päiväkodissa. Lisäksi on aloitettu perheliikuntakerhotoiminta. Kulttuurikameli ja polku toiminta jatkuu edelleen yhteistyössä kulttuuritoimen kanssa. Päiväkotien ja koulujen pihojen kunnostus on edennyt peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden yhteydessä. Kunnostustarvetta on edelleen. Turvallisuuskoulutusta on järjestetty pitkäkestoisesti esimiehille. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuminen kaupunkistrategiasta Mikkelin mainekuvan kehitys: tavoite imagotutkimuksessa 4.sija tavoite Yleinen yritysilmasto 3,5 Verkkopalvelujen ajan tasalla pitäminen, tiedottamisen oikea-aikaisuus Positiivinen palveluasenne ja hyvin toimivat palvelut Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistystoimenjohtaja Koko henkilöstö Tulosalueelle on saatu kelpoista ja osaavaa henkilöstöä. Henkilöstön myönteistä palvelu- ja yhteistyöasennetta korostetaan. Toimintaympäristöissä ja sisäilman laadussa on edelleen kehitettävää, vaikka korjaustoimenpiteitä on tehty. Asukkaiden koulutustaso, tutkinnon suorittaneiden %-osuus: tavoite 75 Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Rekrytointiprosessi houkuttelevat työpaikkailmoitukset -> kelpoisuusehdot täyttävä työvoima, tavoite 100 % Yrityskylätoiminta luokkalaisille Lapsen osallisuuden lisääminen. Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistystoimenjohtaja kasvatus- ja opetusjohtaja, kehittämispäällikkö Rekrytointi on onnistunut yleensä hyvin. Mikkeliin suunnitellaan omaa yrittäjyyskasvatustoimintamallia yhteistyössä pienyrityskeskuksen ym. toimijoiden kanssa. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuminen kaupunkistrategiasta Koululaisten luontopäivien määrä/koululainen/vuosi: tavoite 3,5 Kasvaminen ja oppiminen luontoympäristössä, luonnossa liikkuminen ja toimiminen: luontopäivät ja luontoretket osana opetussuunnitelmaa Kasvatus- ja opetushenkilöstö Koululaisten luontopäivien lukumäärä on toteutunut. Ekologinen jalanjälki: tavoite 5,5 Kaatopaikalle penkkaan Ympäristöohjelmat käyttöön joka yksikössä, kierrätyksen tehostaminen, energiakulutuksen Sivistystoimenjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, On otettu käyttöön lautakuntien sähköiset kokoukset. On kartoitettu

7 7 loppusijoitetun jätteen määrä asukasta kohde laskettuna: tavoite 75 Sisäilmaongelmaisten rakennusten määrä vähenee 20 %:iin. seuranta; sähköisten opetusmateriaalien/verkkokurssien suunnitelmallinen käyttöönottaminen sisällytetään opetussuunnitelmiin niiden uudistamistyössä Sähköisten palveluiden kehittäminen ja olemassa olevien palvelujen mahdollisimman täysimääräinen käyttö Palveluverkkoselvityksen toimenpiteiden toteuttaminen; sisäilmatyöryhmän toiminnan tehostaminen (käyttäjäpalaute, oikea-aikaiset kunnossapitotoimet ja peruskorjaustoimet) Omavalvonta varhaiskasvatusjohtaja, rehtorit, päiväkotien johtajat Varhaiskasvatusjohtaja, kasvatus- ja opetusjohtaja, sivistystoimenjohtaja tulostuskäytänteet tulostuskustannusten pienentämiseksi. Kestävän kehityksen suunnitelmat ja ympäristöohjelmat ovat käytössä kaikissa yksiköissä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksiköissä. Sähköisiä oppimateriaaleja (sekä kustantajien laatimia että opettajien omia) on otettu käyttöön peruskouluissa ja lukioissa. Kokouksissa ja palavereissa on käytetty entistä enemmän sähköisiä materiaaleja. Ekologisuus näkyy entistä selvemmin opiston kurssitarjonnassa: esim. käden taitojen kursseihin on tullut paljon sellaisia kursseja, joilla hyödynnetään vanhaa tai kierrätysmateriaalia. Toimitilojen sisäilmaongelmiin on puututtu, mutta ongelmia esiintyy edelleen. Työterveyshuolto, kouluterveydenhuolto sekä terveysvalvonta ovat mukana sisäilmaongelmien selvittämisessä niin päiväkodeissa, kouluissa, lukioilla, kansalaisopistossa kuin virastotalossakin. Talous Tp 2014 Ta 2015 Ta mrs Tp 2015 Toteutuma % Toimintatuotot ,3 % Toimintakulut ,0 % Toimintakate ,5 %

8 8 Kasvatus- ja opetuslautakunta tulosalueittain tp 2015 Toimintatuotot Tp 2014 Ta 2015 Ta 2015 Tp 2015 Poikkeama Toteuma % mrs Johtamisen tukipalvelut ,1 % Lukiokoulutus ,4 % Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalv ,6 % Kansalaisopisto ,8 % Yhteensä ,3 % Toimintamenot Tp 2014 Ta 2015 Ta 2015 Tp 2015 Poikkeama Toteuma % mrs Johtamisen tukipalvelut ,3 % Lukiokoulutus ,2 % Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalv ,0 % Kansalaisopisto ,7 % Yhteensä ,0 % Toimintakate Tp 2014 Ta 2015 Ta 2015 Tp 2015 Poikkeama Toteuma % mrs Johtamisen tukipalvelut ,3 % Lukiokoulutus ,5 % Varhaiskasvatus- ja perusopetus ,4 % Kansalaisopisto ,3 % Yhteensä ,5 %

9 Kasvatus- ja opetuslautakunta toimintatuotot tp Tp 2014 Ta 2015 Ta lmr Tp Johtamisen tukipalvelut Lukiokoulutus Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut Kansalaisopisto

10 Kasvatus- ja opetuslautakunta toimintakulut tp Tp 2014 Ta 2015 Ta mrs TP Johtamisen tukipalvelut Lukiokoulutus Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut Kansalaisopisto

11 Kasvatus- ja opetuslautakunta toimintakate tp Tp 2014 Ta 2015 Ta mrs TP Johtamisen tukipalvelut Lukiokoulutus Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut Kansalaisopisto

12 12 Kasvatus- ja opetuslautakunta Toteutuma ja johdon ennuste 12/ 2015, ulkoiset ja sisäiset erät TULOSLASKELMA JA TP 2014 TA Joulukuu Joulukuu TP TP 2015/ TP 2015/ Käyttö % Muutos % Jäljellä TOTEUTUMISENNUSTE 2015 yhteensä TA 2015 TP / Toimintatuotot Myyntituotot ,0 % 104,6 % 128,02 4, Maksutuotot ,1 % 97,7 % 105,07-2, Tuet ja avustukset ,7 % 86,8 % 98,70-13, Muut toimintatuotot ,0 % 59,2 % 115,96-40, Toimintatuotot yhteensä ,3 % 95,5 % 108,30-4, Valmistus omaan käyttöön ,0 % 0,0 % Toimintakulut Henkilöstömenot ,9 % 100,7 % 101,95 0, Palkat ja palkkiot ,4 % 99,5 % 101,40-0, Henkilöstösivukulut ,9 % 105,4 % 103,94 5, Eläkekulut ,5 % 100,9 % 100,52 0, Muut henkilöstösivukulut ,7 % 128,7 % 120,71 28, Palvelujen ostot ,6 % 101,5 % 96,57 1, josta ulkoiset ,1 % 102,3 % 94,14 2, josta sisäiset ,0 % 100,7 % 98,99 0, Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 % 95,8 % 94,84-4, Avustukset ,0 % 100,8 % 96,98 0, Muut toimintakulut ,9 % 100,8 % 98,93 0, Toimintakulut yhteensä ,0 % 100,8 % 99,99 0, Toimintakate ,5 % 101,1 % 99,46 1,

13 13 NETTOENNUSTE TP 2014 TA 2015 Tot Toteutuma 2015 Johdon ennuste Johdon Enn. - TA Toimintatuotot + omavalm Toimintakulut Toimintakate HENKILÖSTÖMENOJEN KASVU Toteuma 12/2014 Toteuma 12/2015 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % TA 2015 Kasvu % Henkilöstömenot ,70 % 98,77 % Palkat ja palkkiot ,45 % 98,08 % Henkilöstösivukulut ,37 % 101,38 % Eläkekulut ,88 % 100,37 % Muut henkilöstösivukulut ,73 % 106,64 % PALVELUJEN OSTOT, KASVU Toteuma 11/2014 Toteuma 11/2015 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % TA 2015 Kasvu % Palvelujen ostot ,46 % 105,07 % josta ulkoiset ,27 % 108,64 % josta sisäiset ,72 % 101,74 %

14 14 Johtamisen tukipalvelut Johtamisen tukipalvelut tarjoaa kehittämis-, hallinto-, toimisto-, talous- ja asiakaspalveluja tulosalueiden kehittämis- ja palvelutavoitteiden toteuttamiseksi koko toimialalle. Palvelusuunnitelma Johtamisen tukipalvelujen toimintatapoja ja organisointia tarkennetaan. Muodostetaan henkilöstö-, talous-, kehittämis- ja yhteiset tukipalvelut tiimit, joilla turvataan osaamisen jakaminen, hiljaisen tiedon siirtyminen ja mahdolliset sijaistamiset erilaisissa tilanteissa koko sivistystoimen hallinnossa ja johtamisessa. Johtamisen tukipalvelut tuottaa palveluja kattavasti koko toimialansa tulosalueille. Yhteistyötä kehitetään ja vahvistetaan eri toimialojen suuntaan kaupungin strategian mukaisesti. Palvelusuunnitelman toteutuminen Henkilöstö on osallistunut kaupungin hallintopalvelukeskuksen valmisteluun. Johtamisen tukipalvelut tuotti edelleen palveluja kattavasti kaikille toimialansa tulosalueille. Yhteistyötä on edelleen kehitetty ja vahvistettu eri toimialojen suuntaan kaupungin strategian mukaisesti. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Tulosalueen toimintakate ylittyi eurolla. Syynä ylitykseen oli kansalaistoimijalähtöisen kehittämishankkeen Hyvinvoinninvirtaa Mikkelissä -käynnistyminen alkaen. Hanke on kolmivuotinen ESR-rahoitteinen hanke, jonka budjetti on euroa. Rahoituksesta 80 prosenttia katetaan ESR-rahoituksella, kaupunki on sitoutunut 15 prosentin rahoitusosuuteen ja 5 prosenttia katetaan hankkeeseen osallistuvien kolmannen sektorin toimijoiden taholta. Hankkeeseen ei oltu varattu määrärahaa talousarvion valmistelun yhteydessä. Hankkeen kulut vuodelle 2015 ovat euroa, josta hankemaksatuksen jälkeen kaupungille palautuu 85 prosenttia ja 15 prosenttia jää kaupungin omavastuuosuudeksi. Talouden tasapainottaminen Vuodelle 2015 ei ollut osoitettu talouden tasapainotustoimenpiteitä. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Johtamisen tukipalveluissa noudatetaan sisäisen valvonnan ohjeistusta. Toimintaa koskevien sääntöjen ja päätösten noudattamista sekä toiminnan ja päätösten lainmukaisuutta on tarkkailtu tavanomaisen päätöksenteon yhteydessä. Talouden ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan jatkuvasti, ja niistä raportoidaan kuukausittain (talous) ja puolivuosittain (toiminnalliset tavoitteet). Talouspäällikkö vastaa alitilityskassojen tarkastuksista. Käteisen rahan vastaanottoa on vähennetty/poistettu työpisteissä, joissa muutos on ollut mahdollista. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuminen kaupunkistrategiasta Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen resurssien tasapuolinen kohdentaminen, oma asenne ja esimerkillinen toiminta koko henkilöstö, sivistystoimenjohtaja, lautakunta On toimittu annetun asiakaspalvelulupauksen mukaisesti. Päihteiden käytön vähentäminen tärkeitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla Terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi sisäiset ja ulkoiset palvelut palvelujen tasapuolisuus, oikea-aikaisuus, jatkuva itsearviointi; tarpeiden ja tavoitteiden määrittely kehityskeskusteluissa: Asukkaiden hyvinvointiohjelmaa toteuttava kansalaistoimijalähtöinen kehittämishanke Hyvinvoinninvirtaa Mikkelissä käynnistyi (ESRrahoitus ). Henkilöstö on osallistunut hallintopalvelukeskusvalmisteluun eri alatyöryhmissä. On toimittu

15 15 toiminnan tiimiyttäminen (henkilöstö-, talous- ja toimisto-/hallintotiimi) osaamisen jakaminen, toiminnan turvaaminen, sijaistamiset ym. täydennyskoulutus henkilökohtaisten koulutussuunnitelmien mukaan Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Sähköisten palvelujen kehittäminen ja jo olemassa olevien käyttäminen, henkilöstön osaamisen varmistaminen Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Henkilöiden eläköitymisten ym. luontaisten poistumisten kautta tehtävien uudelleenjärjestäminen, henkilöstömäärän kriittinen arviointi. asiakaspalvelulupauksen mukaisesti. On otettu käyttöön lautakuntien sähköiset kokoukset ja uusi asianhallintaohjelma (ASHA). Lisäksi on otettu käyttöön SAP/Erp ja Populus. Hyvinvoinninvirtaa Mikkelissä hankkeelle ei oltu varattu määrärahaa talousarvion valmistelun yhteydessä, joten talousarvio ylittyi hankkeen menojen verran. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuminen kaupunkistrategiasta Mikkelin vetovoiman ja mainekuvan kehitys henkilöstö, sivistystoimenjohtaja positiivinen palveluilmapiiri ja toimivat palvelut, pätevä ja osaava henkilöstö, ajanmukainen ja toimiva toimintaympäristö Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen rekrytointiprosessit sivistystoimenjohtaja, esimiehet Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Laadukkaat palvelut, henkilöstön määrätietoinen osaamisen varmistaminen, digitaalinen Mikkeli, ja tavoitteellinen kohtuullinen työtaakka, kohtuullinen palveluaika kehittäminen kehityskeskustelut, täydennyskoulutus Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Toimiva ja riittävä ICT-ympäristö, sähköiset palvelut ja osaava henkilöstö Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Ensin resurssoidaan ja kehitetään, koulutetaan henkilöstö ja muutetaan toimintatapoja -> taloudellinen hyöty tulee viiveellä. Henkilöstö on toiminut asiakaspalvelulupauksen mukaisesti. Kuntarekryn käyttöä on tehostettu. Toteutuminen Henkilöstö on osallistunut kaupungin sähköisten palveluiden kehittämistyöhön (mm. ASHA, tiedonhallinta). LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuminen kaupunkistrategiasta Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen henkilöstö, sivistystoimenjohtaja Rakennetun ympäristön laatu sähköisten palveluiden kehittäminen ja jo olemassa olevien palveluiden mahdollisimman täysimääräinen käyttö, paperinkäytön vähentäminen, energiatehokkuus, kierrätys terveellisten, turvallisten ja tarkoituksenmukaisten sivistystoimenjohtaja On otettu käyttöön lautakuntien sähköiset kokoukset. On kartoitettu tulostuskäytänteet tulostuskustannusten pienentämiseksi. Jatkettu keskustelua Tilakeskuksen kanssa 3.

16 16 toimitilojen turvaaminen Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi terveet, turvalliset ja toimivat tilat seuranta, oikea-aikaiset ylläpito- ja korjaustyöt yhteistyö tilakeskuksen ja työterveyshuollon kanssa Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Toimiva ICT-ympäristö (verkko, laitteet, ohjelmat) ja osaava henkilöstö kerroksen sivistystoimen hallintosiivessä havaituista sisäilmaongelmista -> muovisia lattiamattoja on vaihdettu ja vaihdetaan edelleen. On edelleen tehostettu suoran ja oikea-aikaisen palautteen antamista Tilakeskukselle. On hankittu sähköisiä työpöytiä (työterveyshuollon suositukset). Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Riittävä rahallinen resurssi: henkilöstön osaamisen varmistaminen, ajantasaiset työvälineet, terveelliset toimitilat Palvelu: Johtamisen tukipalvelut Vastuuhenkilö: Virpi Siekkinen TA lmr TP 2015 Toteutuma % TP 2014 TA 2015 Kasvatus- ja opetuslautakunta Kokousten määrä yhteensä kpl ,0 % Nettokustannus/kokous ,0 % Kustannukset netto ,1 % Yleiset tukipalvelut Kustannukset ,0 % Tuotot ,1 % Netto ,9 % Projektit Kustannukset Tuotot Netto Johtamisen tukipalvelut yhteensä Kustannukset ,3 % Tuotot ,1 % Netto ,3 % Viestit tilaajalle Tulosalueen toimintakate ylittyi eurolla. Syynä ylitykseen oli kansalaistoimijalähtöisen kehittämishankkeen Hyvinvoinninvirtaa Mikkelissä -käynnistyminen alkaen. Hanke on kolmivuotinen ESR-rahoitteinen hanke, jonka budjetti on euroa. Rahoituksesta 80 prosenttia katetaan ESR-rahoituksella, kaupunki on sitoutunut 15 prosentin rahoitusosuuteen ja 5 prosenttia katetaan hankkeeseen osallistuvien kolmannen sektorin toimijoiden taholta. Hankkeeseen ei oltu varattu määrärahaa talousarvion valmistelun yhteydessä. Hankkeen kulut vuodelle 2015 ovat euroa, josta hankemaksatuksen jälkeen kaupungille palautuu 85 prosenttia ja 15 prosenttia jää kaupungin omavastuuosuudeksi.

17 17 Kasvatus- ja opetuslautakunta Johtamisen tukipalvelut toteutuma ja johdon ennuste 12/ 2015, ulkoiset ja sisäiset erät Käyttö TULOSLASKELMA JA TP 2014 TA Joulukuu Joulukuu TP TP 2015/ TP 2015/ % Muutos % Jäljellä TOTEUTUMISENNUSTE 2015 yhteensä TA 2015 TP / Toimintatuotot Myyntituotot ,9 % 64,0 % 131, Maksutuotot , Tuet ja avustukset ,7 % 85,0 % 64, Muut toimintatuotot ,0 % Toimintatuotot yhteensä ,1 % 48,7 % 43, Valmistus omaan käyttöön ,0 % 0,0 % 0,00 Toimintakulut Henkilöstömenot ,9 % 94,4 % 124,93-5, Palkat ja palkkiot ,6 % 93,9 % 125,58-6, Henkilöstösivukulut ,8 % 96,1 % 122,81-3, Eläkekulut ,6 % 96,5 % 119,62-3, Muut henkilöstösivukulut ,8 % 94,2 % 141,76-5, Palvelujen ostot ,6 % 95,2 % 80,62-4, josta ulkoiset ,6 % 99,4 % 78,58-0, josta sisäiset ,5 % 79,7 % 91,52-20, Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 % 90,7 % 57,28-9, Avustukset 0 Muut toimintakulut ,4 % 82,5 % 80,37-17, Toimintakulut yhteensä ,3 % 93,6 % 111,26-6, Toimintakate ,3 % 94,5 % 113,26-5,

18 18 NETTOENNUSTE TP 2014 TA 2015 Tot Tot Johdon ennuste Johdon Enn. - TA Toimintatuotot + omavalm Toimintakulut Toimintakate HENKILÖSTÖMENOJEN KASVU Toteuma 12/2014 Toteuma 12/2015 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % TA 2015 Kasvu % Henkilöstömenot ,42 % 75,58 % Palkat ja palkkiot ,93 % 74,80 % Henkilöstösivukulut ,12 % 78,27 % Eläkekulut ,51 % 80,68 % Muut henkilöstösivukulut ,19 % 66,45 % PALVELUJEN OSTOT, KASVU Toteuma 12/2014 Toteuma 12/2015 Tot. kasvu Euroina Tot.kasvu % TA 2015 Kasvu % Palvelujen ostot ,23 % 118,13 % josta ulkoiset ,44 % 126,55 % josta sisäiset ,70 % 87,08 %

19 19 Lukiokoulutus ja toisen asteen yhteistyö Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Koulutus tukee opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Palvelusuunnitelman toteutuminen Mikkelissä toimi vuonna 2015 kolme lukiota: Mikkelin lukio, Ristiinan yhtenäiskoulun Ristiinan lukio ja Mikkelin etä- ja aikuislukio, jonka toimipiste on myös Puumalan lukio. Lukiokoulutus Puumalassa loppui keväällä Lisäksi lukiokoulutusta annettiin Otavan Opistossa. Vuonna 2014 valmistuneen Mikkelin lukiokoulutuksen kehittämissuunnitelman mukaan Mikkelin lukiokoulutuksen visiona on toimia maakunnan kärkenä lukiokoulutuksessa. Mikkelin lukiokoulutuksessa vuoden 2015 kehittämisen painopistealueet olivat lukiokoulutuksen opetussuunnitelmatyön käynnistäminen, digipedagogiikan kehittäminen (osana mm. sähköiset ylioppilaskirjoitukset) ja uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen toiminnan vakiinnuttaminen. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Lukiokoulutuksen tulosalue alitti talousarvion. Toimintatuotot alittuivat euroa. Myyntituotot alittuivat eurolla, kun taas maksutuottoja kertyi euroa, tukia ja avustuksia euroa sekä muita toimintatuottoja euroa talousarviota enemmän. Toimintakulut alittuivat lähes euroa. Henkilöstökulut alittuivat euroa, palvelujen ostot euroa ja vuokrakulut alittuivat lähes euroa. Toimintakate muodostui näin ollen noin euroa talousarviota paremmaksi. Talouden tasapainottaminen Mikkelin etä- ja aikuislukion Puumalan toimipisteen lukiokoulutus loppui Talouden tasapainotustoimenpide lukiokoulutuksen hallinto- ja johtamisjärjestelmän uudistaminen ei toteutunut, sen valmistelu siirtyi vuodelle Tulosalue on kuitenkin saavuttanut sille talouden tasapainotusohjelmassa 2013 asetetut säästötavoitteet, yhteensä euroa. Vuonna 2013 tulosalueen toimintakate oli euroa ja vuonna 2015 toimintakate on euroa. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Tavoitteiden toteutumista on seurattu kaupunginhallituksen asettaman seuranta-aikataulun mukaisesti. Määrärahojen käyttöä on seurattu lautakuntatasolla kuukausittain järjestetyn tulosaluekohtaisen seurannan avulla. Lukioiden päätösvallassa olevista määrärahoista on koottu seuranta kaksi kertaa vuoden aikana. Lukiot seuraavat määrärahojensa käyttöä lukiokohtaisista raporteista. Alitilityskassojen tarkistukset on tehty kassanhoito- ja alitilitysohjeen mukaisesti. Hyväksymiskäytännöt on vahvistettu käyttösuunnitelmien yhteydessä ja asiantarkastus- ja hyväksymisketju on talousohjeen mukainen. Omaisuuden hankinnasta, luovutuksesta ja hoidosta on ohjeistettu käyttösuunnitelmien yhteydessä. Hankinnat on kilpailutettu hankintalainsäädännön mukaisesti. ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuminen kaupunkistrategiasta Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat Ei yhtään läheistä ystävää Koulukiusatut, nollatoleranssi Humalajuominen, tupakointi, kokeillut laittomia huumeita, %-osuudet Tajua Mut!-toimintamallin vakinaistaminen, koppi pudokkaista, yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen sekä ammatillisen koulutuksen kanssa opiskelijakuntatoiminnan kehittäminen opiskelijakuntatoiminnan kehittäminen, puuttuminen varhaisessa vaiheessa päihteettömyys kaikessa lukiokoulutukseen liittyvässä toiminnassa, Etsivä nuorisotyö, oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmä, opintoohjaajat, kuraattorit, rehtorit opiskelijakunta, tutortoiminnasta vastaava opettaja opiskelijakunta, koko lukion henkilöstö rehtori, koko henkilöstö Tajua Mut!-toimintamalli on vakiintunut osaksi myös lukioiden toimintaa. Etsivälle nuorisotyölle on ilmoitettu lukioista eronneet ja ilman opiskelupaikkaa jääneet opiskelijat. Lukiossa toimii opiskelijatoimikunnat. Ristiinan lukion tutoroppilaat osallistuvat muun muassa ryhmäyttämiseen ja lukioon tutustuttamiseen. Opiskeluhuoltosuunnitelman osana on suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Lukioissa ei ole havaittu päihdetapauksia 1-12/2015, matkoille ja retkille opiskelijat

20 20 vanhempainillat, vuotuiset teemapäivät Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen (Mitä muutoksia lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskykyyn tarvitaan, jotta indikaattori kehittyy myönteiseen suuntaan) Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi osallistavien palveluiden ja ohjauksen kehittäminen Olkkari-toiminta, oppilashuolto, Etsivän nuorisotyön vakinaistaminen -> nuorisotoimi ohjaustaitojen ja osallistamismenetelmien oppiminen ja hyödyntäminen, täydennyskoulutus Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Tajua Mut!-toimintamallin vakiinnuttaminen yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Etsivä nuorisotyön vakinaistaminen riippumattomuus vuosittaisesta hanke- /avustusmäärärahasta yhteistyö nuorisotoimen ja Olkkari-toiminnan kanssa. Uusi laki oppilas- ja opiskelijahuollosta on astunut voimaan : kaupunki järjestää oppilashuollolliset palvelut myös toisen asteen opiskelijoille, joten kuraattori- ja psykologipalvelut on resursoitava. Etelä-Savon ammattiopistolta siirtyy alkaen 3 kuraattoria kaupungin palvelukseen, myös psykologiresurssia vahvistetaan. Talousvaikutus euroa/vuosi. ja heidän huoltajansa allekirjoittavat päihteettömyyssopimukset. Etsivän nuorisotyön edustajat kuuluvat lukioiden opiskelijahuoltoryhmään. Ristiinan yläkoulun ja lukion opettajille on pidetty koulutus Tajua Mut!-toimintamallista keväällä 2015 ja Mikkelin lukiossa syksyllä Toisen asteen koulutuksella on yhteinen koulupsykologi elokuusta 2015 lähtien. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuminen kaupunkistrategiasta Mikkelin vetovoima ja mainekuvan kehitys Asukkaiden koulutustaso Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen pätevä ja osaavaa henkilöstö, laadukas, terveellinen, turvallinen ja toimiva oppimisympäristö (huom. atk-infra, liikuntatilat), menestyminen yokirjoituksissa huolehditaan ja tuetaan opiskelujen edistymistä ja läpäisyä (lukio-opinnot, yokirjoitukset) rekrytointiprosessit opettajat, rehtori, sivistystoimenjohtaja, lautakunta opinto-ohjaus, opettajat, rehtori rehtori, hallintopäällikkö, sivistystoimenjohtaja, lautakunta Henkilöstöä on koulutettu Pedanetin ja uuden sähköisen toimintaympäristön (yokirjoitusten pilottitila) käyttöön. Mikkelin lukion kevään 2015 yokokeiden ainekohtaiset tulokset: kansallista keskiarvoa heikompi tulos 5 aineessa, parempi 11 aineessa. Mikkelin lukion syksyn 2015 yo-kokeiden ainekohtaiset tulokset: kansallista keskiarvoa heikompi tulos 3 aineessa, parempi 8 aineessa. Ristiinan lukiossa aloitti 40 % alueen ikäluokasta syksyllä 2015; ylioppilaaksi kirjoitti 94,7 % kirjoittajista (valtakunnallinen luku 92,1 %). Ristiinassa arvosanojen keskiarvo keväällä 2015 oli 4,35 asteikolla 0-7 (valtakunnallinen luku 4,2). Kuntarekryn käyttöä on tehostettu.

21 21 Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi viestinnän kehittäminen verkkopalvelun uudet mahdollisuudet koulutuksen lisääminen Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Sähköiset yo-kirjoitukset alkavat 2016 ICT-toimintaympäristön rakentaminen ja testaaminen > pilottitilan (30 opiskelijaa) rakentaminen ja testaaminen 2015 aikana. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Varattava riittävä taloudellinen ja henkilöstöresurssi varmistamaan sähköisten yo-kirjoitusten onnistuminen lukiokoulutuksen määräaikainen it-tukihenkilö ja ict-laitteiston hankinta pilottiluokkaan 2015 aikana, varataan euron määräraha pilottiluokan kalustoon ja euroa lukioiden IT-tukihenkilön palkkaukseen. Wilman, pedanetin ja ms outlookin käyttöä on tehostettu. Päämajakiinteistön pilottitila on otettu käyttöön ja sähköisten testikokeiden pitäminen on aloitettu. Mikkelin lukion sisäiseen käyttöön on tehty digipedagogiikan kehittämissuunnitelma, joka toimii pohjana kehittämistyölle lukuvuonna Ristiinan tietokoneluokkaan on hankittu uudet kannettavat tietokoneet keväällä Suurimmalle osalle Ristiinan lukion opettajista on hankittu kannettavat tietokoneet. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuminen kaupunkistrategiasta Ekologisuus ja ekotehokkuuden lisääminen: kaatopaikalle penkkaan loppusijoitetun ja poltettavaksi lähetetyn jätteen määrä asukasta kohti laskettuna ympäristöohjelman ja kestävän kehityksen ohjelman käyttöön ottaminen, sähköiset oppimateriaalit rehtori, opettajat On osallistuttu sähköisten oppimateriaalien esittelytilaisuuksin. Sähköisiä oppimateriaaleja (sekä kustantajien laatimia että opettajien omia) on otettu käyttöön. Kokouksissa ja palavereissa on käytetty entistä enemmän sähköisiä materiaaleja. Rakennetun ympäristön laatu: terveet, turvalliset ja toimivat tilat turvataan terveet, turvalliset, toimivat ja tarkoituksenmukaiset oppimisympäristöt tilahallinto, kaupunginvaltuusto, sivistystoimen johto Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Terveet ja toimivat toimitilat käyttäjäpalaute, peruskorjaus- ja ylläpito ajan tasalla yhteistyö käyttäjien, terveydenhuollon ja tilakeskuksen kanssa Mikkelin lukion ja Päämajakoulun yhteisten sisäliikuntatilojen käytön sovittelu haastaa liikunnanopettajia. Runebergin aukion urheilutalon saneerausta odotetaan. Ristiinan koulukeskuksen sisäliikuntatilojen ja yläkoulun luokkien sisäilmaongelmia selvitetään yläkoulun luokissa on myös lukion tunteja. Sisäilmaongelmiin on etsitty ratkaisuja työterveyshuollon, työsuojeluvaltuutetun ja tilakeskuksen neuvonpidoissa. Päämajatalossa sijaitsevan sähköisen yo-kokeen pilottitilan sisäilman laatu on aiheuttanut käyttäjissä kysymyksiä. Ristiinan lukion henkilöstölle on järjestetty työnohjausta.