HUOMIO PAINOON! -PAINONHALLINTAPROJEKTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUOMIO PAINOON! -PAINONHALLINTAPROJEKTI 2003-2008"

Transkriptio

1 HUOMIO PAINOON! -PAINONHALLINTAPROJEKTI Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Huomio painoon! painonhallintaprojekti Loppuraportti projektikoordinaattori Tuula Juvonen Joensuu

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA HANKKEELLE PROJEKTIN TAVOITTEET KOHDERYHMÄ TOTEUTUS TOIMINTATAVAT Painonhallintaryhmien vertaisohjaajien koulutukset Painonhallintapilottiryhmät Tietoisuuden lisääminen painonhallinnasta Ravitsemusohjausmateriaalit Koulutus Tilaisuudet SEURANTA JA ARVIOINTI Seurantalomakkeet Opinnäytetyö Aikuisväestön terveyskäyttäytymisseuranta YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET... 12

3 3 1 TAUSTAA HANKKEELLE Pohjois-Karjalassa aikuisten liikapainoisuus on yleisempää kuin Suomessa keskimäärin. Vuonna 2002 pohjoiskarjalaisista vuotiaista miehistä oli ylipainoisia 69 % ja naisista 55 % (1). Huolestuttavaa on myös lasten ja nuorten lihavuuden lisääntyminen (2). Lapsuusiän ylipainoisuudella on taipumus jatkua aikuisenakin: puolet lihavista lapsista ja suurin osa lihavista nuorista on aikuisena lihavia (3). Suomalaisista vuotiaista pojista noin 20 % ja tytöistä 10 % on ylipainoisia (4). Lihominen johtuu energiatasapainon pitkäaikaisesta positiivisuudesta. Työ- ja arkiliikunnan väheneminen on merkittävä syy väestön lihomiseen ja liikapainoisuuden lisääntymiseen. Lisääntyneellä alkoholin käytöllä saattaa myös olla merkitystä liikapainoisuuden yleistymiseen. Liikapainoisuus on yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä ja kroonisia tauteja sairastavilla (5). Pohjois-Karjalassa miehillä liikapainoisuus on yleisintä eläkeläisillä sekä toimisto- ja palvelualan työtä tekevillä. Naisilla vastaavasti maataloustyötä tekevillä ja työttömillä (6). Lihavuus on usein työ- ja toimintakykyä huonontavien kroonisten sairauksien lisääntyneen esiintyvyyden taustalla (5,7). Metabolinen oireyhtymä (MBO) on lihavilla yleinen ja tämä puolestaan lisää voimakkaasti sydän- ja verisuonisairauksien ja tyypin 2 diabeteksen riskiä; molempien esiintyvyys lisääntyy painoindeksin kasvaessa. Lihavien henkilöiden riski sairastua tyyppi 2 diabetekseen on yli kolminkertainen ja sepelvaltimotautiriski kaksin- tai kolminkertainen muun väestön riskiin. (8) Lisäksi lihavuus rajoittaa liikkumista ja lisää psykososiaalisten ongelmien esiintymisen todennäköisyyttä (9). Edellä mainituista syistä liikapainoisuuden ehkäisyyn ja hoitoon tulee kiinnittää nykyistä suurempaa huomiota, sillä lihavuutta lienee helpompi ehkäistä kuin hoitaa (10). Lihavuuden yleistyminen korostaa ehkäisyn merkitystä varhaisella aikuisiällä. Perinteisen terveysvalistuksen rinnalle tarvitaan uudentyyppisiä keinoja, jotta ihmiset saadaan arvostamaan terveyttä ja omaksumaan terveyttä edistäviä elintapoja (11). Lihavuuden ehkäisyn tulee kohdistua sekä yksilöihin että yhteisöön (12,13).

4 4 2 PROJEKTIN TAVOITTEET Projektin tavoitteena oli painonhallinnan edistäminen ja painonhallintaa tukevien pysyvien muutosten saavuttaminen pohjoiskarjalaisen väestön elintapoihin. Lisäksi pyrittiin tiedon lisäämiseen liikapainon riskeistä keskeisten kansanterveysongelmien kuten tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen. Tavoitteena oli myös tiedottaa liikapainon ennaltaehkäisyn mahdollisuuksista ja keinoista. 3 KOHDERYHMÄ Hanke kohdistui koko Pohjois-Karjalan maakunnan väestöön. Kahtena ensimmäisenä vuotena kohderyhmänä olivat aikuiset ja kolmena viimeisenä vuotena painopisteenä olivat lapset ja nuoret. 4 TOTEUTUS Projekti toteutettiin Pohjois-Karjalan alueella osana Kansanterveyden keskuksen toimintaa ja sen toimintaverkostoja hyödyntäen. Toteutusaika oli viisi vuotta, vuodet Hankkeen henkilöstöresurssina oli yksi projektikoordinaattori. Ensimmäisenä toimintavuonna projektikoordinaattorina toimi TtM, ravitsemusterapeutti Mirja Huuskonen. Vuodesta 2004 kesään 2005 asti toiminnasta vastasi TtM, ravitsemusterapeutti Tanja Stepanow. Loppuvuodesta 2005 projektivastaavana oli Mirja Huuskonen vuoden 2006 loppuun asti. TtM, ravitsemusterapeutti Tuula Juvonen oli puolipäiväisenä työntekijänä vuoden 2006, jonka jälkeen hän toimi projektikoordinaattorina hankkeen viimeiset kaksi vuotta TOIMINTATAVAT Projektin toimintatapana oli yhteisölähtöinen painonhallinta. Väestöä aktivoitiin painonhallintaprojektin vertaisohjaajakoulutuksiin ja vertaisohjattuihin painonhallintaryhmiin. Myös erityisryhmille pidettiin painonhallintaryhmiä. Yhteistyöverkostoja luotiin ja ylläpidettiin. Yhteistyötä tehtiin kuntien, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Projekti järjesti terveydenhoidon ja opetustoimen henkilöstölle koulutuksia lasten painonhallintaan liittyen. Lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisil-

5 5 le kehitettiin työkaluja ravitsemusohjauksen avuksi. Hanke oli järjestämässä yksin ja muiden toimijoiden kanssa terveyteen ja painonhallintaan liittyviä tilaisuuksia maakuntaan. 5.1 Painonhallintaryhmien vertaisohjaajien koulutukset Pohjois-Karjalassa järjestettiin painonhallintaryhmien vertaisohjaajakoutuksia. Koulutuksia pidettiin yhteensä 13. Koulutuspaikkakuntina olivat: Eno, Ilomantsi, Joensuu ( neljä koulutusta), Juuka, Kiihtelysvaara, Kitee (kaksi koulutusta), Lieksa, Nurmes ja Outokumpu. Vertaisohjaajaoulutuksen sai yhteensä 211 henkilöä, joista 11 oli miestä ja 200 naista. Vertaisohjaajakoulutukseen osallistumisen kynnys pidettiin matalana; kiinnostus painonhallintaasioita kohtaan riitti. Vertaisohjaajia haettiin lehti-ilmoituksilla ja järjestöjen (Martat, Sydänpiiri, Diabetesyhdistys, Mielenterveysyhdistykset ja työttömien yhdistykset) jäsenistä yhdistysten sisäisen tiedotuksen kautta. Lisäksi järjestettiin kohdennettua koulutusta työpaikkojen terveysyhdyshenkilöille. Vertaisohjaajakoulutus oli kaksipäiväinen kuusituntinen koulutus, joka sisälsi terveys-, ravitsemusja liikuntatietoutta sekä ryhmädynamiikkaa. Koulutusohjelma on liittenä 1. Vertaisohjaajan tehtävänä oli pitää painonhallintaryhmä omalla paikkakunnallaan tai työpaikallaan kertaa annetun aineiston tuella. Ohjausmateriaali antoi tukea ja tietoutta ohjaajalle niistä asioista, joita oli hyvä ryhmässä käsitellä painonhallinnan ja pysyvien elämäntapamuutosten saavuttamiseksi. Koulutuksen saaneista vertaisohjaajista sadalla oli ohjattavana omilla paikkakunnillaan/työpaikoillaan painonhallintaryhmiä. Ryhmäkoko oli keskimäärin 9 henkilöä (14). Painonhallintaprojektin kautta syntyneet painonhallintaryhmät kilpailivat keskenään osallistumisaktiivisuudesta ja vertaisohjaajina aloittaneet palkittiin. Toimintavuosien aikana järjestettiin vertaisohjaajille neljä jatkokoulutustapahtumaa, joiden tarkoituksena oli paitsi päivittää painonhallinta-asioita myös kuulla vertaisohjaajien kokemuksia ja innostaa heitä jatkamaan ryhmien kanssa. Tilaisuuksissa palkittiin myös ryhmiä ohjanneita ohjaajia. 5.2 Painonhallintapilottiryhmät Projekti toimi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Projektikoordinaattori toteutti painonhallintaryhmiä erityisryhmille kuten mielenterveyskuntoutujille, työttömille ja metabolista oireyhtymää poteville. Yhteistyökumppaneina olivat Kotikartanoyhdistys, Omaiset mielenterveyden tukena, Mielenterveyden tuki, Aktiiviset työtä hakevat sekä A-linikka. Kouluterveydenhoitajaverkoston kanssa kehitettiin ja toteutettiin ylipainoisten alakoululaisten lasten ja heidän vanhempiensa painonhallinnan ryhmähoitomalli moniammatillisena yhteistyönä. Ryhmän

6 6 tavoitteena oli saada lasten painonnousu pysähtymään pienillä pysyvillä muutoksilla ravitsemus- ja liikuntatottumuksissa. Viiden kuukauden ryhmätoiminnan aikana lasten (n=6) pituuspainossa tapahtui suurimmalla osalla myönteistä kehitystä. Keskimäärin ryhmän pituuspaino väheni 3 %; vaihteluväli oli +3 (-9) PP % (Liite 2, taulukko 3). Seurantamittauksessa havaittiin, että myönteinen painonkehitys oli jatkunut ja keksimäärin paino oli laskenut vielä 2 %, vaihteluväli (+3 (-11) PP %). Pituuspainon muutos oli yhteensä 5 % yhdeksän kuukautta ryhmän alkamisesta (Liite 2, taulukko 4). Ryhmästä tarkemmin liitteenä 2 olevassa Liikkarit lasten painonhallintaryhmä Kontiolahdella -loppuraportissa. 5.3 Tietoisuuden lisääminen painonhallinnasta Yhteisöllisen vastuun herättämiseksi liikapainoisuuden vähentämiseen projektissa tehtiin kiinteää yhteistyötä maakunnallisten tiedotusvälineiden kanssa. Painonhallintaan liittyviä teemoja pidettiin esillä sanomalehdissä ja radiossa. Väestön tietoisuutta painonhallinnasta kartutettiin erilaisissa yhteyksissä pidetyillä luennoilla ja ravitsemusnäyttelyillä. - Terveysmessut , pidettiin Joensuussa. Messujen teemana oli Terve elämä hyvät vuodet, painopisteenä lasten sekä nuorten hyvinvointi ja terveys. Painonhallintaprojektin osastolla oli esillä säännöllinen syöminen sekä elintarvike esimerkkejä terveellisistä välipaloista. - Terveitä aamuja varusmiehille Pohjois-Karjalan prikaatissa Kontiolahdella ja Päivä järjestetään yhteistyössä varuskunnan ja eri terveysalan toimijoiden voimin. Projektilla oli Huomio painoon rasti, jossa esiteltiin ravitsemusta ja painonhallintaa sanoin, testein, kuvin ja näyttelyin. - Satumetsä Joensuussa oli Pohjois-Karjalan sydänpiirin organisoima ulkoilutapahtuma lapsille, jonka teemana oli Kalevala. Ravitsemusrastilla oli esillä kotimaisia juureksia ja lapset saivat maistaa kaskinaurista. - Ilomantsin terveyskatsastus toteutui kun terveysalan toimijat järjestivät ilomantislaisille mahdollisuuden mittauttaa veriarvoja, lihasvoimaa ja tutustua ravitsemusnäyttelyyn.

7 7 - Pohjois-Karjalan liikunta järjesti kuutena päivänä Joensuun alakoululaisille lapsille Hittaratapahtuman , jossa lapset tutustuivat neljän tunnin ajan eri liikuntalajeihin. Yhtenä rastina tapahtumassa oli ravitsemusnäyttely, jossa porkkana ja mansikkarooliasuihin pukeutuneet ravitsemusterapeutit pitivät ravitsemusnäyttelyä. - Liikuntatoimijat järjestivät Tohmajärvellä liikuntatapahtuman työikäisille nimellä liikkuen terveemmäksi tohmajärveläinen. Projekti mittasi siellä vyötärönympärystä ja esitteli terveellistä ruokavaliota. 5.4 Ravitsemusohjausmateriaalit Projektikoordinaattori kirjoitti vuonna 2006 ravitsemusosion Koululaisen terveyden polku kansioon (liite 3). Lasten ja nuorten liikapainoisuuden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi tuotettiin kouluterveydenhoitajille ravitsemusneuvonnan tueksi kalvosarja sekä esikoululaisen lapsen ravitsemuskyselylomake (liite 4). Projekti oli mukana moniammattillisessa työryhmässä kehittämässä Lapsen terveysreseptiä (liite 5) ja Nuoren terveysreseptiä (6) työvälineeksi kouluihin muun muassa lasten ja nuorten ylipainoisuusongelmaan puuttumiseksi. 5.5 Koulutus Lasten parissa työskenteleville ammattilaisille järjestettiin kaksi työkokousta, joiden aiheena oli painonhallinta. Ensimmäisen työkokouksen aiheena oli Lasten lihavuus ja se järjestettiin helmikuussa 2006 (liite 7). Koulutukseen osallistui 50 kouluterveydehoitajaa. Toinen työkokous pidettiin lokakuussa 2007 ja sen aiheena oli Koululaisen lepo, liikunta ja ravitsemus. Siihen osallistui kouluterveydenhoitajia, -lääkäreitä, terveystiedon-, liikunnan ja kotitalousopettajia sekä ravitsemisesimiehiä yhteensä 120. Koulutusohjelma on liitteenä Tilaisuudet Yhteistyössä terveyskeskusten kanssa järjestettiin yhdeksässä kunnassa kaikille avoimia Terveyttä lapsille keskustelutilaisuuksia vuosina Tilaisuuden ohjelma liitteenä 9. Tilaisuudet pidettiin Tohmajärvellä, Kiteellä, Pyhäselässä, Rääkkylässä, Nurmeksessa, Kesälahdella, Kontiolahdella, Liperissä ja Ilomantsissa (artikkeli tilaisuudesta Pogostan sanomissa, liite 9).

8 8 6 SEURANTA JA ARVIOINTI Painonhallintaryhmien toimintaa arvioitiin ja seurattiin lomakkeiden avulla. Vertaisohjaajia kannustettiin tavoitteellisuuteen ja itsearviointiin. 6.1 Seurantalomakkeet Projektikoordinaattori seurasi ryhmätoiminnan tuloksellisuutta. Ryhmätoiminnan päätteeksi ryhmien jäsenet täyttivät itsearvioinnin, jossa he arvioivat asettamiensa tavoitteiden toteutumista. Ryhmänohjaajat raportoivat ryhmän toteutuksesta, toiminnasta, tavoitteiden toteutumisesta, läsnäoloista ja painonmuutoksista painonhallintaprojektille. Projektikoordinaattori kokosi yhteenvedon ryhmien tuloksista. Seurattavia asioita olivat: 1) Ryhmätoiminnan tuloksellisuus, ne tiedot joita ryhmässä mitattiin ja seurattiin 2) Ryhmiin osallistujien määrä 3) Ryhmäläisten arvio omien tavoitteidensa toteutumisesta 4) Vertaisohjaajien arvio ryhmänsä toiminnasta. Painonhallintaryhmien päätyttyä vertaisohjaajat lähettivät seurantalomakkeet projektikoordinaattorille: arviointilomake, ryhmänohjaajan tiedot (liite 10), seurantalomake (liite 11) ja omien tavoitteiden toteutumisen koontilomake (liite12). Lasten ja vanhempien yhteisen painonhallintaryhmän jälkeen ryhmäläiset arvioivat tavoitteiden toteutumista ja toiminnan vaikuttavuutta omiin ruoka- ja liikuntatottumuksiinsa. Projektivastaava teki yhteenvedon niistä, ruokapäivä- ja liikuntapäiväkirjoista sekä painon muutoksista (liite 2). 6.2 Opinnäytetyö Vuonna 2004 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun restonomiopiskelija Anne Turunen teki opinnäytetyön vertaisryhmätoiminnan tuloksellisuudesta. Kaksikymmentäkaksi vertaisohjaaja vastasi kyselyyn, jossa selvitettiin kokemuksia koulutuksesta sekä toimimisesta vertaisohjaajana omissa ryhmissään. Vertaisryhmissä oli yhteensä 174 ryhmäläistä, joista 96 % naisia ja 4 % miehiä. Ryhmäläisten keski-ikä oli 56 vuotta, vaihteluvälin ollessa vuotta. Ryhmätoiminnan aikana henkilöistä 61 % laihtui, 8 % lihoi ja 31 %:lla ei tapahtunut painomuutoksia, keskimääräisen painonmuutoksen ollessa -1,8 kg (vaihteluväli kg) Yli puolet (58%) ryhmäläisistä ilmoitti ensisijaisen tavoitteen toteutuneen joko erittäin hyvin tai hyvin. Ensisijaiset tavoitteet liittyivät lähinnä painon pudottamiseen, liikuntaan sekä terveellisiin ruokatottumuksiin. Ryhmäläisistä 78 % ilmoitti saaneensa erittäin paljon tai paljon eväitä pitkäjänteiseen elämäntapamuutokseen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vertaisryhmätoiminta on hyvä keino opetella yhdessä painonhallintaa

9 9 edistäviä terveellisiä elämäntapoja. Ryhmän tuen merkitys koettiin tärkeänä tekijänä painonhallinnassa. (14) 6.3 Aikuisväestön terveyskäyttäytymisseuranta Projektin vaikuttavuutta väestötasolla voidaan tarkastella Kansanterveyslaitoksen aikuisväestön terveyskäyttäytymisseurannan (AVTK) avulla, jossa on erillisotos Pohjois-Karjalasta vuonna 2004 Vuoden 2004 raportista käy ilmi, että ylipaino on yleistä Pohjois-Karjalassa. Ylipainoisten (suhteellinen paino, BMI, yli 25) osuus oli miehillä 59 % ja naisilla 44 % (15). Vuoden 2005 terveyskäyttäytymistutkimuksessa ylipainoisten miesten osuudessa on jatkunut noususuunta, kun taas naisten osuus on vähentynyt (kuvio 1) (16). Kuvio 1. Ylipainoisten (BMI yli 25 kg/m²) vuotiaiden osuus Pohjois-Karjalassa (%).

10 10 7 YHTEENVETO Painonhallinta läpi elämän on tärkeää terveydenhoitoa ja kansansairauksien ennaltaehkäisyä. Painonhallintaprojekti piti tätä asiaa esillä pohjoiskarjalaisille vuosina Haastavana tavoitteena oli saada ihmiset arvostamaan terveyttään sekä omaksumaan pysyvästi terveyttä ja painonhallintaa edistäviä elintapoja. Projektin järjestämiin koulutuksiin ja tilaisuuksiin osallistuttiin innokkaasti. Projektin yhteisölähtöisyys ja konkreettisen tekemisen toimintatapa toimi hyvin ja oli myös tuloksellista.

11 11 8 LÄHTEET 1 Laatikainen T, ym. Finriski Kananterveyden julkaisuja B7/2003. Kansanterveyslaitos Saha, M-T. Tyypin 2 diabetes ei vain aikuisten sairaus. Diabetes ja lääkäri 2/2007. s Winell, K. & Reunanen, A. Diabetesbarometri Suomen Diabetesliitto ry. Kirjapaino Hermes Kautiainen, S. ym. Nuorten terveystapatutkimus. Kansanterveyslaitos Obesity. Preventing and managing the global epidemic. Report of the WHO Consultataion on Obesity Geneva, 3-5 June, Korpelainen V, Nummela O, Helakorpi S, Kuosmanen P, Uutela A, Puska P. Tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen Pohjois-Karjalassa: Terveyskäyttäytymisen ja prosessitekijöiden muutoksia vuosina Kansanterveyslaitos B13/ Després J-P, Krans RM. Obesity and lipoprotein metabolism. Kirjassa: Bray GA, Bauchard C, James WPT, toim. Hanbook of Obesity. New York, Marcel Dekker 1968; Uusitupa M. Lihavuus ja terveys. Kirjassa: Fogelholm M, Mustajoki P, Rissanen A, Uusitupa M, toim. Lihavuus Ongelma ja hoito. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki s Fogelholm M. Lihavuustutkijoiden kongressin antia UC-proteiinista lihavuuden psykososiaalisiin seurauksiin. Suomen Lääkärilehti 1992 (52) Grundy M. Multifactorial causation of obesity: implication for prevention. Am J Clin Nuts 1998 (67); Rissanen A. Lihavuus Suomessa. Kirjassa: Fogelholm M, Mustajoki P, Rissanen A, Uusitupa M, toim. Lihavuus ongelma ja hoito.kustannus Oy Duodecim. Helsinki s Brownell K. Obesity treatment. Esitelmä IDF Kongressissa Kuopiossa Barus K. The prevention of obesity: the Australian experience. Abstrakti Ravitsemustieteen kevätseminaarissa Turunen A. Vertaisryhmätoiminnan tuloksellisuus. Opinnäytetyö. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Joensuu Korpelainen V, Helakorpi S, Uutela A, Puska P. Pohjois-Karjalan aikuisväestön terveyskäyttäytyminen, kevät Joensuu Helakorpi S, ym. Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys maakunnissa Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B15/2007.

12 12 9 LIITTEET 1. Painonhallintaryhmien vertaisohjaajien koulutusohjelma 2. Liikkarit lasten painonhallintaryhmä Kontiolahdella 3. Koululaisen terveyden polku kansio, ravitsemusosio 4. Esikoululaisen lapsen ravitsemuskyselylomake 5. Lapsen terveysresepti 6. Nuoren terveysresepti 7. Lasten lihavuus työkokous 8. Koululaisen lepo, liikunta ja ravitsemus 9. Terveyttä lapsille keskustelutilaisuus Ilomantsissa Vertaisohjatun painonhallintaryhmän: 10. Arviointilomake 11. Seurantalomake 12. Omien tavoitteiden toteutumisen koontilomake

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset

Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Dehkon 2D-hankkeen (D2D:n) keskeiset tulokset Timo Saaristo ehkäisyohjelman toimeenpanohanke viidessä sairaanhoitopiirissä 2003-2008 D2D:n käytännön tavoitteet Selvittää, onko diabeteksen ehkäisyohjelman

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN DIABETES- PROJEKTIN KÄYNNISTÄMISHANKE 1.1.2008-31.3.2009. LOPPURAPORTTI Projektikoodi 115201

POHJOIS-KARJALAN DIABETES- PROJEKTIN KÄYNNISTÄMISHANKE 1.1.2008-31.3.2009. LOPPURAPORTTI Projektikoodi 115201 POHJOIS-KARJALAN DIABETES- PROJEKTIN KÄYNNISTÄMISHANKE 1.1.2008-31.3.2009 LOPPURAPORTTI Projektikoodi 115201 SISÄLTÖ Sivu 1 HANKKEEN TIEDOT 3 1.1 Vastuutaho ja yhteyshenkilö 3 1.2 Hankkeen toteutusaika

Lisätiedot

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. DIABETEKSEN EHKÄISY KANNATTAA Seminaari Pohjois Pohjanmaan D2Dhankkeen tuloksista 27.9 klo 11.30 15.30 OYS, luentosali 8 Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää.. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

Painonvartijat on toiminut jo yli 30 vuotta!

Painonvartijat on toiminut jo yli 30 vuotta! 1 Yleistiedote julkaisuvapaa Painonvartijat on toiminut jo yli 30 vuotta! Painonvartijoiden tunnettu ja tunnustettu osaaminen perustuu vankkaan monikymmenvuotiseen kokemukseen: ensimmäinen ryhmä kokoontui

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Itsehoitopisteiden tarkistuslista - yhteenveto

Itsehoitopisteiden tarkistuslista - yhteenveto Itsehoitopisteiden tarkistuslista - yhteenveto 21.11.2013 Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Väestöterveyttä yhteistyöllä -hanke 21.11.2013 1 23.9.2013

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin. Mitä uutta, miten etenee Syksy 2015, Pori

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin. Mitä uutta, miten etenee Syksy 2015, Pori Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Mitä uutta, miten etenee Syksy 2015, Pori Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) luonnos 1.12.2015 YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (jäljempänä

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2012 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (2011/2911(RSP))

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2012 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (2011/2911(RSP)) P7_TA(0)008 EU:n diabetesepidemian torjuminen Euroopan parlamentin päätöslauselma. maaliskuuta 0 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (0/9(RSP)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry satu.jyvakorpi@gery.fi Kurssien satoa

Lisätiedot

23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen

23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus. Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen 23.5.2013 Joensuu Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Terveyden edistämisen suunnittelija Kari Hyvärinen 22.11.2012 Pielisen Karjala 12 kpl JUUKA Ellin kulma Juuan terveyskeskus LIEKSA Honkalampi-säätiö,

Lisätiedot

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe kokonaisuus www.neuvokasperhe.fi V I E S T I N T Ä Mahdollisuuksien tarjoaminen Osallistaminen Arvostaminen Voimavarojen lisääminen

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön STESO päivät 20.3.2014 Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen, THL 24.3.2014 1 Ohjelman tausta OHO, olenko omena 24.3.2014 2 1 Lihavuus lisää riskiä

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015

Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategian johtoryhmä 7.12.2015 Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n Vetovoimaiset liikunta- ja urheilutapahtumat (VELI) -kehittämishanke 1.4.2013-31.7.2015. Päämäärä "Maakunta

Lisätiedot

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Kävely, pyöräily, liikenneturvallisuus -seminaari 7.11.2013 Riihimäki Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Sisältö Terveysliikunnan toteutuminen

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

LASTEN LIHAVUUDEN YLEISYYS JA TAUSTATEKIJÄT. Susanna Kautiainen Tutkijatohtori, LT

LASTEN LIHAVUUDEN YLEISYYS JA TAUSTATEKIJÄT. Susanna Kautiainen Tutkijatohtori, LT LASTEN LIHAVUUDEN YLEISYYS JA TAUSTATEKIJÄT Susanna Kautiainen Tutkijatohtori, LT Esityksen sisältö Lasten ja nuorten ylipainoisuuden ja lihavuuden yleisyys: ajallinen kehitys ja nykytilanne Suomi vs.

Lisätiedot

Elintavat ja terveys (työelämän näkökulmasta)

Elintavat ja terveys (työelämän näkökulmasta) Elintavat ja terveys (työelämän näkökulmasta) Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos www.helsinki.fi/yliopisto 17.4.2013 1 Hyvinvoinnin ilmansuunnat Fyysinen

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia

Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia Hyvinvointi - tutkimusta ja tekoja Raisa Valve, FT, ravitsemusterapeutti Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/palmenia www.helsinki.fi/yliopisto Ikihyvää rahoittaneet tahot Euroopan sosiaalirahasto (2002-2003,

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Liikkeellä voimaa vuosiin

Liikkeellä voimaa vuosiin Liikkeellä voimaa vuosiin Anu Niemi Yleislääketieteen erik.lääk. Kuntoutuksen erityispätevyys Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Heinävesi Ilomantsi Rääkkylä Juuka Lieksa Valtimo Nurmes yli

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N 40 / 165

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N 40 / 165 Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Tunturi- ja Pohjois-Lapissa N / 65 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 22 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Terveyden edistämisen konkretiaa Lapissa

Terveyden edistämisen konkretiaa Lapissa Terveyden edistämisen konkretiaa Lapissa Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Aloitusseminaari Yhdessä tehden Kaste kantaa 2.6.2009 Terveyden edistämisen suunnittelija Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Toimiva malli lasten ylipainon ehkäisemiseksi. 30.5.2013 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Toimiva malli lasten ylipainon ehkäisemiseksi. 30.5.2013 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL Toimiva malli lasten ylipainon ehkäisemiseksi 30.5.2013 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 5/31/13 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa

Lisätiedot

ITSEHOITOPISTEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

ITSEHOITOPISTEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ ITSEHOITOPISTEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Väestöterveyttä yhteistyöllä hanke JAKE hanke Terveempi Itä-Suomi hanke (Terveiset johtavien hoitajien 1.11.013 pidetystä kokouksesta) Joensuu 1.11.013 5.11.013 1 3.9.013

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Rovaseudulla N 48/165

Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Rovaseudulla N 48/165 Ravitsemusterapeutin palveuiden tarve Rovaseudulla N 48/165 Kysely tehtiin webropol kyselynä syksyllä 212 Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueella. Kysely lähetettiin kuntien johtavien lääkäreiden,

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Hiiden alueen hyvinvointiseminaari 30.8.2007 31.8.2007

Lisätiedot

Lasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen?

Lasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen? Lasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen? Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.2013 Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori, THL Noin 12 % leikki-ikäisistä ja 20 % kouluikäisistä

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Luonto liikuttamaan -hanke

Luonto liikuttamaan -hanke Luonto liikuttamaan -hanke Luontoliikunta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Itä-Suomessa Liikettä ja hyvinvointia Luonnosta, Oulu 19.3.2014 Kati Vähäsarja, projektipäällikkö, Metsähallitus Terveyttä

Lisätiedot

Metsästä motivaatiota miesten painonhallintaan -tuloksia ja kokemuksia

Metsästä motivaatiota miesten painonhallintaan -tuloksia ja kokemuksia Metsästä motivaatiota miesten painonhallintaan -tuloksia ja kokemuksia Luonto Liikuttamaan 3/2014 9/2014 Tanja Tilles-Tirkkonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Kuntoutuskoordinaattori Kuntoutumis-

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lihavuus ja liitännäissairaudet Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomi Pohjois-Karjala TERVIS. Hankekoordinaattori Eeva Elomäki Hankekoordinaattori Sari Turunen Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Terveempi Itä-Suomi Pohjois-Karjala TERVIS. Hankekoordinaattori Eeva Elomäki Hankekoordinaattori Sari Turunen Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Terveempi Itä-Suomi Pohjois-Karjala TERVIS Hankekoordinaattori Eeva Elomäki Hankekoordinaattori Sari Turunen Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Kuntien painopisteet Ilomantsi Lapset ja nuoret; painonhallinta

Lisätiedot

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla. jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008

Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla. jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008 Terveyden edistämisen pysyvät rakenteet Etelä-Pohjanmaalla jaakko pihlajamäki shp:n johtaja 31.03.2008 ... ja asettaisi huonon tilamme niin elävästi eteen, että kaikki luultu rauha häviäisi...jouduttaisiin

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus

Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus DEHKO päivät 2011 Helsinki 1.2.2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolustaa ja

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL

Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta. Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen. minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL Liikuntaa diabeteksen ehkäisyyn mutta Osasto / Tekijä Ensimmäinen, Tekijä Toinen minkälaista? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti & THL 14.2.2011 1 Sisältö Väestötason tarpeet Käypä hoito liikunnan

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Helmen elämäntapamalli

Helmen elämäntapamalli Helmen elämäntapamalli Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Helmen elämäntapamallin taustaa: Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä on toiminut aiemmin D2D-hankkeen aikana aloitettuja painonhallintaryhmiä, mutta

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Kipinä- hyvinvoin+valmennus

Kipinä- hyvinvoin+valmennus Kipinä- hyvinvoin+valmennus John Deere, Joensuu / 28.9, 8.10 MOBRA FINLAND OY Terveyden ja toimintakyvyn valmennustalo MitaBavia, tuloksellisia ja rehellisiä työhyvinvoine- palveluja yrityksille, joille

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot