SOKRA valtakunnallinen koordinaatiohanke Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen mitä se on ja miten sitä lisätään? Tytti Tuulos

Transkriptio

1 SOKRA valtakunnallinen koordinaatiohanke Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen mitä se on ja miten sitä lisätään?

2 Ennakointia ja riskien hallintaa: entäs jos mitä jos nyt kun Entäs jos mitä jos v Ihmislähtöisyys ja ennakoinnit näkyisivät paremmin palveluissa Nyt kun v Tiedetään tulevat haasteet ja hallitusohjelman velvoitteet rakennetaan Suomi yhdessä v v ü ennaltaehkäisyä aidosti Toimitaan sopivasti toisin, laajennetaan toimijayhteistyötä, systematisoidaan tiedon jakamista, tunnistetaan paremmin ympärillä olevat voimavarat Tietoa käytetään kehittämistyön moottorina ja johdon kanssa käydään aktiivista vuoropuhelua tavoitteena tieto päätöksenteon tukena ja hyvien käytänteiden juurruttamisessa v Tiedetään onnistuneista käytännöistä, mm. hyödynnetään kokemusasiantuntijoita, muutetaan ajattelutapaa, luodaan tietopaketteja, seurantatyökaluja v Tunnustetaan että eriarvoisuus on vältettävissä oleva ero, joka on epäoikeudenmukainen ja eettisesti väärin Voidaan kysyä onko muutosta todellakin niin vaikea toteuttaa? 2

3 EU rakennerahastokausi tukemassa kansallista kehittämistyötä Euroopan sosiaalirahastolla on uusi toimintalinja 5 Tavoitteena on sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja huono-osaisuuden, sekä köyhyyden torjunta (käytännössä mm. eriarvoisuuden kaventaminen) STM on käynnistänyt ESR hanketyötä tukemaan sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen (Sokra) koordinaatiohankkeen Koordinaatiota toteutetaan THL ja Diak yhteistyönä. ESR TL 5 hanketyötä rahoitetaan ELY-keskuksista ja STM:stä TL 5 rahoituksella tuetaan mm. innovaatioita ja kokeiluja: perinteistä palvelua laajempien verkostojen sekä vaikutuskanen yhteistoimintaa, pienemmän toimijan hyvän lupaavan käytänteen juurruttamista, yhteisölähtöistä kehittämistyötä ja innovaatioiden leviämistä, monikulttuurisuutta ja nuorten aktivointia, osallisuuden vahvistamista nuorten lisäksi työmarkkinoiden ulkopuolella oleville ja huono-osaisuutta ja syrjäytymistä kokeville. 3

4 Ihminen, jonka osallisuus on vaakalaudalla tarvitsee monialaista tukea, toimijoiden rohkeutta ja rajojen rikkomista toimintaa sopivasti toisin Sokra koordinaattorit löytyvät Oulusta, Pieksämäeltä, Turusta, Tampereelta ja Helsingistä Lapin Pohjois- Suomen Itä- Suomen 4 Lounais- Suomen Etelä- Suomen Länsi- ja Sisä- Suomen

5 ESR TL 5 hankkeita Suomessa (95 + ) Etelä-Suomen AVI / Häme ELY alueella (22+) Päätöksen saaneita 22 (uusia hankkeita vireillä) Painotus nuorissa (16-29) Hanketoimijaverkostot: amk, järjestöt, yhdistykset ja kunnat Kohteena: mm. maahanmuuttajat, asunnottomat, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, vaikeasti tavoitettavat nuoret, rikoksentekijät ja muut huono-osaiset Kehittämiskeinoja: elämänhallinnan tuki, työllistymisen valmennus, pelilliset innovaatiot, taide- ja kulttuurilähtöisyys, kuntouttava työtoiminta, kotoutumisen tuki, 5

6 Paikallista kehittämistoimintaa ESR tuella Toimari (Imatra) Oman muotoinen koti (Helsinki) Sova sosiaalisen vahvistumisen ohjausmalli (Hyvinkää) Volume +6 db (Kerava) Nuorten polku palveluihin (Hämeenlinna) Palvelu olen minä (Vantaa) Sie päätät ratkaisuja nuorille. (Kymenl.amk) Zet (Laurea amk) Kyky yhteisöllinen vastuu ja yksilölliset työpolut (Helsinki) Työste, työelämän ulkopuolella (Metropoli amk) Maalinnoitus (Kriminaalihuollon tukisäätiö) Osallistu Lapinlahden lähteelle (SMTS) Elämä alkaa arjesta (Uudenmaan Martat) Nappivalinnoilla sujuvaa arkea (Kymenlaakson Martat) Minun tulevaisuuteni (Harjulan Setlementti) Olopiste, kynnyksetön työtoiminta (Harjulan Setlementti) Järjestöjen palvelut osaksi hv ekosyst. (Kaakkois-Suomen oske) Naapuriäiti-toimintamalli (Vantaa Nicehearts ry) Kansalaistoimintaa Porvooseen (maaseudun kehittämiskeskus SILMU) Asukaslähtöinen kehittäminen (Sepra ry, Kotka) Asukkaat paikalliskehittäjinä (Kasvu ry, Kymenlaakso) Kohti unelmia hanke (Päijät Hämeen klubitalot) 6

7 Ohjaamo- tai nuorisotakuuyhteistyötä tekeviä hankkeita on koko maassa kaikkiaan Ohjaamo/Nuorisotakuuyhteistyötä tekevien hankkeiden rahoittajat 4 Etelä-Savon ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Keski-Suomen ELYkeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR hankkeita tuetaan poikkihallinollisessa yhteistyössä (stm, tem ja okm) 7 Raija Lääperi /

8 Työosallisuus Osallisuus Etelä-Suomen hankkeissa Työnhakutaidot, työ- ja toimintakyvyn lisääminen, työpajat, palkkatuki, työkokeilut, työvalmennus, kuntouttava työ Palveluosallisuus yksi luukku, matala kynnys / lähetteetön paikka, räätälöinti, poluttaminen, palveluohjaus, ohjaus ja neuvonta, kuntouttava työ, sosiaalinen / hoidollinen / toiminnallinen / rakenteellinen kuntoutus, etäkuntoutus, työntekijän siirtäminen, luonto, hoitoliikunta, kohtaaminen, kuulluksi tuleminen Asiakasosallisuus Vertaisohjaajuus, ryhmät, kokemusasiantuntijuus, asiakasraati, kehittäjäasiakkaat Demokratiaosallisuus Valta on vastuun edellytys ihmisen toimijuuden vahvistuminen Vuorovaikutus yhteiskuntaryhmien kanssa, sukupolvet ylittävä toiminta, yhdenvertaisuus, sosiaalinen koheesio, omaehtoinen vaikuttaminen, yhteisötoiminta, lähidemokratia, kohtaamien / kuulluksi tuleminen / kuuluminen, kansalaislähtöisyys Koulutusosallisuus Kulttuurikasvatus, vapaa sivistys, kurssitoiminta, opinnot, joustava perusopetus 8 Anna-Mari Isola /

9 Osallisuus voidaan nähdä monitasoisesti Asiakirjoissa se voi olla: Usein syrjäytymisen vastapari Osallistumista työelämään ja koulutukseen Aktiivista kansalaisuutta Palveluosallisuutta Kadonneet järjestelmän piiriin Monialainen yhteispalvelu, yksi luukku Matala kynnys, räätälöinti Asiakasosallisuus Tieteessä osallisuus on: Kansalaisuutta: oikeuksia ja velvollisuuksia, sekä hyvinvointia Pystyvyyttä / toimintaedellytyksiä, - mahdollisuuksia ja -kykyjä (Amartya Sen: capability aproach Jyrki Jyrkämä puhuu pystyvyyslähestymistavasta ) Pääomaa: taloudellinen, sosiaalinen, kulttuurinen, symbolinen (Bourdieu) Olemista yhteiskunnallisissa suhteissa Markkinasuhteet, byrokraattiset suhteet, assosiatiiviset suhteet, yhteisölliset suhteet (Polanyi, Reimer, Leeman ym.) 9 Anna-Mari Isola /

10 Osallisuus on lisääntynyt esimerkiksi silloin, kun Alkaa suunnitella tulevaa Yhteydet muihin ihmisiin lisääntyvät Pääsee palvelujen piiriin tai palveluista omilleen Tuntee vapautuvansa hyvinvointia rajoittavasta asiasta Tunnistaa vahvuuksiaan ja osaamisiaan Siirtyy toimeentulotuelta työmarkkinatuelle Taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy (saa esimerkiksi lisäansioita vähimmäisturvan kylkeen) Saa onnistumisen kokemuksen Aloittaa esimerkiksi harrastuksen tai vapaaehtoistyön tai lisää toimeliaisuuttaan Tuntee pystyvänsä tekemään hyvää itselleen tai lähimmäisilleen Tuntee pystyvänsä vaikuttamaan lähiympäristöönsä Kokee olevansa omillaan Kokee olevansa tarpeellinen ja merkityksellinen Tuntee olevansa osa jotakin suurempaa kokonaisuutta 10 Anna-Mari Isola /

11 Tervetuloa Sokra teemapäiviin ja hankeinfoihin Palvelujärjestelmänkin tulee huolehtia omalta osaltaan myös asukkaista ja kansalaisista eikä pelkästään asiakkaista ja potilaista Puh