VALMENNUKSEN LINJAUKSET. Littoisten Työväen Urheilijat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALMENNUKSEN LINJAUKSET. Littoisten Työväen Urheilijat"

Transkriptio

1 VALMENNUKSEN LINJAUKSET Littoisten Työväen Urheilijat

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ LAJIN JA FYYSISEN HARJOITTELUN SUHTEEN KEHITTYMINEN FYYSISET OMINAISUUDET JA HERKKYYSKAUDET TAITO VOIMA NOPEUS KESTÄVYYS LIIKKUVUUS HARJOITUSTEN RAKENNE Malliharjoitus 120min LENTOPALLOKOULU F-JUNIORIT E-JUNIORIT D-JUNIORIT C-JUNIORIT B-JUNIORIT A-JUNIORIT TESTAAMINEN TESTIEN OSA-ALUEET Pituus ja paino Kuntopallon heitot loikka Torjuntaulottuvuus ja iskulyöntihyppy m juoksu ja CH-risti Kestävyyssukkulajuoksu ja körpperi VIITEARVOT TYTTÖJEN VIITEARVOT POIKIEN VIITEARVOT HARJOITTELUN SUUNNITTELU VUOSISUUNNITELMA JAKSOSUUNNITELMA HARJOITUSSUUNNITELMA

3 1 YLEISTÄ Valmennuksen linjaus kuvaa tapaa, jolla Littoisten Työväen Urheilijat toimivat kehittääkseen pelaajia parhaalla mahdollisella tavalla. Valmennuksen linjaukset on valmentajan ohjepaketti, joka auttaa valmentajaa keskittymään ikävaiheen ja seuran linjauksen mukaiseen valmennukseen. Harjoittelussa hyvänä ohjeena kulkee ajatus Ensin urheilijaksi, sitten lentopalloilijaksi. Lentopallo vaatii lajina monipuolista liikemallivarastoa, joten on tärkeää että ennen kasvupyrähdystä pelaajien harjoittelu on monipuolista nopeuspainotteista liikuntaa. Kun ennen murrosikää on saavutettu perustaitojen hallinta, voidaan murrosiässä keskittyä lähinnä hankittujen ominaisuuksien vakiinnuttamiseen. Murrosiän jälkeen aikaa hyödynnetään lajin vaatimiin voimaominaisuuksien harjoittamiseen, vaikkakin voimaharjoittelun vaatimat tekniikat onkin jo harjoiteltu aikaisemmassa vaiheessa. 2. LAJIN JA FYYSISEN HARJOITTELUN SUHTEEN KEHITTYMINEN Lapsuus ja nuoruusiän suositeltava viikoittainen liikuntamäärä on tuntia. Fyysisellä harjoittelulla tarkoitetaan kaikkea fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen tähtäävää harjoittelua (Kuvio 1). Lentopallon oleellisia fyysisiä taitoja ovat taito- ja nopeusominaisuudet. Nopeusharjoittelussa erityisesti reaktiot, ketteryys, hyppelyt, heitot ja keskivartalon hallinta. Ikä Laji % Fysiikka% Seurassa krt/vko > Kuvio 1. Harjoittelun kehittyminen Seura pyrkii toteuttamaan salivuoroanomuksilla ja salivuorojaoilla mahdollisimman tarkasti edellä kuvattua harjoitusmäärää. 3

4 3. FYYSISET OMINAISUUDET JA HERKKYYSKAUDET 3.1. TAITO Perustaidot ovat lajitaitojen edellytys. Perustaidot (tasapaino-, välineen käsittely- ja liikkumistaidot) kehittyvät 1-6-vuotiaana, minkä jälkeen voidaan panostaa enemmän lajitaitoihin. Jos perustaidot ovat kuitenkin puutteellisia, voidaan lajitaitoja lisätä hiljalleen pitäen pääpaino perustaitojen kehittymisessä. Laji- ja muiden erikoistaitojen herkkyyskaudet sijoittuvat 7-12 vuoden ikään VOIMA Kehonhallintaa ja yleistä lihaskuntoa kehittävä harjoittelu voidaan aloittaa varsin nuorena. Koordinaation harjoittaminen, liiketekniikan opettelu ja nopeusvoiman kehittäminen antavat hyvät edellytykset tulevaisuudessa voimanhankintaan. Lisäksi ennen murrosikää tulisi panostaa selkeästi lihaskuntoon ja erityisesti lihasten aerobiseen jaksamiseen. Oman kehon painoilla tai kevyillä vastuksilla tehtävät pitkät sarjat parantavat lihaksen palautumiskykyä ja ehkäisevät myöhemmiltä vammoilta NOPEUS Nopeus on vahvasti periytyvä ominaisuus, jota voidaan kuitenkin kehittää, mikäli harjoittelu aloitetaan riittävän nuorena ja herkkyyskaudet huomioidaan hyvin. Ennen murrosikää tulisi harjoittaa liiketiheyttä, reaktiokykyä, rytmitajua ja taitoa monipuolisesti jokaisessa harjoituksessa. Näiden ominaisuuksien harjoittaminen murrosiän jälkeen on huomattavasti vaikeampaa ja miltei mahdotonta KESTÄVYYS Kestävyysharjoittelu ennen alakouluikää onnistuu helposti erilaisten liikunta- ja pallopelien avulla. Alakouluiässä kestävyysharjoittelu painottuu edelleen aerobisten ominaisuuksien kehittämiseen. Käytännössä se vaatii yhä kasvavaa liikuntamäärää kevyellä teholla, mutta myös runsasta ja monipuolista voima-, taito- ja nopeusharjoittelua. Alakouluikäisen kestävyysharjoittelun tärkein tavoite on totuttaa lapsen elimistä pitkäkestoiseen liikuntaan. Murrosiässä kestävyysharjoittelua voi toteuttaa minuuttia kestävinä, nousevalla teholla toteutettuina harjoitteina. 4

5 3.5. LIIKKUVUUS Liikkuvuudella on myönteinen vaikutus voimantuottoon, rentouteen ja kestävyyteen sekä nopeuteen. Lisäksi liikkuvuus on tärkeä taitavuuden osatekijä. Liikkuvuus voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen: passiiviseen eli ulkoisen voiman aiheuttamaan nivelten liikelaajuuteen ja aktiiviseen eli oman lihasvoiman ja liikkeen aikana saavutettuun liikelaajuuteen. Lapsen liikkuvuusharjoittelu tulee aloittaa varhaisessa vaiheessa, sillä monesti lapset ovat nivelliikkuvuudeltaan hyvin notkeita ja näin lapsena saavutettu liikkuvuus pystyttäisiin säilyttämään myöhemmissäkin ikävaiheissa. Murrosiän aikainen kasvupyrähdys voi aiheuttaa tilapäistä jäykkyyttä, jolloin monipuolisen liikkuvuusharjoittelun tärkeys korostuu. 4. HARJOITUSTEN RAKENNE Harjoitusten rakenne pyritään suunnittelemaan jokainen harjoituskerta perusrakenteen mukaan käyttäen ikäluokalle sopivia laji- ja fysiikkapainotuksia, sekä kehittäen erityisesti ikäluokan herkkyyskausien ominaisuuksia. Harjoitusten perusrakenne rakentuu seuraavista osista: 1. Valmistava osa 2. Harjoittava osa, jossa taitoa ja nopeutta kehittävät harjoitteet ensin, niiden jälkeen kuntoja tahto-ominaisuuksia kehittävät harjoitteet 3. Päättävä osa 4.1. Malliharjoitus 120min 1. Alkuverryttely + venyttelyt 15min 2. Nopeusharjoitteet 15min 3. Lajin perustekniikat 30min 4. Pelilliset harjoitteet 20min 5. Fysiikka 30min 6. Loppujäähdyttely + venyttelyt 10min 5

6 5. LENTOPALLOKOULU Fysiikka Nopeus ja liikkuvuus Nopeutta ja liikkuvuutta harjoitetaan erilaisten leikkien kautta, esimerkiksi erilaiset hipat. Ketteryys ja tasapaino Ketteryys- ja tasapaino-ominaisuuksia kehitetään monipuolisten leikkimielisten kisailujen avulla. Lihaskestävyys Perustekniikat Lihaskestävyyttä leikinomaisesti, esim. puolapuita ja muita välineitä apuna käyttäen. Pallon heittäminen ja koppi Opetellaan heittämään palloa sekä ylä- että alakautta. Lisäksi lyhyen, pitkän, matalan ja korkean pallon heittäminen. Kopin ottamisessa käsien asento niin, että koppi otetaan pallon alta, ei sivuilta. Sormi- ja hihalyönti Tutustutetaan lentopallokoululaiset sormi- ja hihalyönnin alkeisiin. Harjoitteina sormilyöntikupista työntö ylöspäin ja alakautta heiton kautta hihalyönnin tehostaminen jaloilla. Ala-aloitus (kämmen auki) Liikuntaa ja leikkiä Säännöt ja ohjeet Kuka kertoo ohjeita? Mitä tarkoittaa, kun valmentaja viheltää pilliin? Mitkä ovat yhteiset pelisäännöt? Pallotaitavuus (kopit, temput jne.) Motoriikan harjoittaminen 6

7 6. F-JUNIORIT Fysiikka Nopeus ja liikkuvuus Ketteryys ja tasapaino Lihaskestävyys Perustekniikat Pallon heittäminen ja koppi Opetellaan heittämään palloa sekä ylä- että alakautta. Lisäksi lyhyen, pitkän, matalan ja korkean pallon heittäminen. Kopin ottamisessa käsien asento niin, että koppi otetaan pallon alta, ei sivuilta. Lisäksi liikkuminen pallon taakse ja vartalo kohti verkkoa. Sormi- ja hihalyönti Ala-aloitus (kämmen auki) Iskulyönnin rytmi Pelaaminen Osallistuminen alueen sarjaan 2 vs 2 Kaikki pelaa Taitomerkki 1 7. E-JUNIORIT Fysiikka Nopeus ja liikkuvuus Ketteryys ja tasapaino Lihaskestävyys 7

8 Perustekniikat Sormi- ja hihalyönti Ala-aloitus (kämmen auki) Torjunta Valmiusasento Käsien liike 1- ja 2 askeleen liikkeet Iskulyönti Käden liike (pallonheitto) Rytmi Pelaaminen Osallistuminen alueen sarjaan Kaikki pelaa 8. D-JUNIORIT Fysiikka Nopeus ja liikkuvuus Reaktiot Ketteryys Hyppelyt Heitot Lihaskestävyys Keskivartalo Jalkojen motoriikka (juoksukoulut) Hartiaseutu, yläraajat (kuntopallot (1-2kg)) Keppijumppa (vapaatankotekniikat) 8

9 Kehitystä seurataan testeillä vähintään kahdesti vuodessa Perustekniikat Sormi- ja hihalyönti Ala-aloitus (kämmen auki) ja yläaloituksen hahmottaminen Torjunta 1-, 2- ja 3- askeleen liikkumiset Kokonaissuoritus Iskulyönti Ponnistus Kokonaissuoritus Pelaaminen Osallistuminen alueen sarjaan Kaikki pelaa Neliömuotoinen pelaaminen Omien liikuntasuoritusten seuraaminen Omatoiminen harjoittelu 9. C-JUNIORIT Fysiikka Nopeusominaisuudet ja liikkuvuus Ketteryys Voimaominaisuudet Lihaskestävyys Keskivartalo 9

10 Jalkojen motoriikka (juoksukoulut) Hartiaseutu, yläraajat (kuntopallot) Tankojumppa (vapaatankotekniikat) Kehitystä seurataan testeillä vähintään kolmesti vuodessa Perustekniikat Sormi- ja hihalyönti Ala-aloitus (kämmen auki) ja yläaloitus Pitkät ja lyhyet syötöt 1- ja 5-paikoilta Iskulyönti Keskihyökkäykset Laitahyökkäykset Torjunta Kaikki askelsarjat Kokonaissuoritus Pelaaminen Osallistuminen alueen sarjoihin + SM-sarja Monipuolinen peluuttaminen ensimmäisellä c-vuodella Roolipelaaminen toisella c-vuodella Omien liikuntasuoritusten seuraaminen Omatoiminen harjoittelu Kesäharjoittelu 10

11 10. B-JUNIORIT Fysiikka Nopeusominaisuudet ja liikkuvuus Voimaominaisuudet Lihaskestävyys Keskivartalo Jalkojen motoriikka (juoksukoulut) Hartiaseutu, yläraajat (kuntopallot) Tankojumppa (punttisaliharjoittelu) Kehitystä seurataan testeillä vähintään kolmesti vuodessa Perustekniikat Sormi- ja hihalyönti Yläaloitus (leija, hyppyleija, hyppysyöttö) Pitkät ja lyhyet syötöt 1- ja 5-paikoilta Iskulyönti Keskihyökkäykset (siirto, etupateri, takapateri, satanen) Laitahyökkäykset (iso passi, super, maki) Torjunta Kaikki askelsarjat Kokonaissuoritus Pelaaminen Osallistuminen alueen sarjoihin + SM-sarja Roolipelaaminen (myös libero) Omien liikuntasuoritusten seuraaminen (harjoituspäiväkirja) Omatoiminen- ja kesäharjoittelu 11

12 11. A-JUNIORIT Fysiikka Nopeusominaisuudet ja liikkuvuus Voimaominaisuudet Lihaskestävyys Keskivartalo Jalkojen motoriikka (juoksukoulut) Hartiaseutu, yläraajat (kuntopallot) Tankojumppa (punttisaliharjoittelu) Kehitystä seurataan testeillä vähintään kolmesti vuodessa Perustekniikat Sormi- ja hihalyönti Yläaloitus (leija, hyppyleija, hyppysyöttö) Pitkät ja lyhyet syötöt 1- ja 5-paikoilta Iskulyönti Keskihyökkäykset (siirto, etupateri, takapateri, satanen) Laitahyökkäykset (iso passi, super, maki) Torjunta Kaikki askelsarjat Kokonaissuoritus Pelaaminen Osallistuminen alueen sarjoihin + SM-sarja Roolipelaaminen (myös libero) Omien liikuntasuoritusten seuraaminen Omatoiminen- ja kesäharjoittelu 12

13 12. TESTAAMINEN Testeillä sekä valmentaja että urheilija pystyvät konkreettisesti seuraamaan oikeiden asioiden kehittymistä. Urheilijan testiarvoja tulee verrata hänen omiin aikaisempiin tuloksiin, ei koko ryhmän tuloksiin. Tällöin urheilija pystyy havaitsemaan ja ymmärtämään harjoittelun painopisteet, sekä arvioimaan omaa osaamistaan/kehittymistään näillä osa-aluieilla. Valmentajalla on mahdollisuus arvioida urheilijoiden fyysistä tasoa erilaisten normistojen avulla (ks 12.X viitearvot). Viitearvot on luotu Suomen lentopalloliitto ry.:n viitearvojen ja seuran omien testitulosten pohjalta. Seurassa testit toteutetaan syys-, joulu- ja toukokuussa kaikille D-junioreista ylöspäin. Testit voidaan toteuttaa joukkueen sisällä tai erikseen koko harrastajamassan kokoavalla testikerralla. Joukkueen testitulokset tulee käsitellä yhdessä valmennettavan kanssa sekä lähettää valmennuspäällikölle. Testiolosuhteet on pidettävä jokaisella testikerralla mahdollisimman muuttumattomina. Valmentajan tulee ottaa huomioon mahdollisimman tarkasti kaikki testiolosuhteet. Testit tulee suorittaa samassa järjestyksessä joka kerta: pituus/paino nopeustestit o 20m juoksu, ch-risti, 5 loikka, ulottuvuustestit voimatestit o kuntopallon heitot kestävyystestit o kestävyyssukkulajuoksu, körpperi 13

14 12.1 TESTIEN OSA-ALUEET Pituus ja paino Kuntopallon heitot PYE 1kg ja 2kg (Pään yli eteen 1kg ja 2 kg) o Jalat hartioita leveämmälle, varpaat vierekkäin viivalla o Heiton perään on lupa kaatua/ottaa askelia o 5 yritystä molemmilla palloilla PYT 3kg (Pään yli taakse 3 kg) o Jalat hartioita leveämmällä, kantapäät vierekkäin viivalla o Heiton perään on lupa kaatua/ottaa askelia o 5 yritystä VEE 3kg (Vartalon edestä eteen 3kg) o Jalat hartioita leveämmällä, varpaat vierekkäin viivalla o Heiton perään on lupa kaatua/ottaa askelia o 5 yritystä loikka Urheilija asettuu hyppyviivalle, jalat hartioita vähän leveämmällä, varpaat vierekkäin viivalla Ensimmäinen ponnistus tasajalkaa hyppyviivalta, jonka jälkeen vapaasti vuoron perään yhden jalan hypyt -> alastulo viimeisen yhden jalan hypyn jälkeen tasajalkaa Tulos mitataan urheilijan takimmaisen kantapään kohdalta, 5 yritystä Torjuntaulottuvuus ja iskulyöntihyppy Torjuntaulottuvuus mitataan tasajalkaponnistuksella suoraan ylöspäin. Molempien käsien on noustava yhtä korkealle Iskulyöntiulottuvuudessa urheilija saa ottaa haluamansa mittaisen vauhdin ja käyttää iskulyönnin askeleita. Kurkotus iskulyöntikädellä. Molemmissa 5 yritystä. 14

15 m juoksu ja CH-risti 20 m juoksussa lähtö pystystä ajanottajan merkistä o vähintään 3 yritystä CH-ristissä tärkeää oikean radan virheetön suorittaminen, muutoin hylkäys o urheilija määrittää milloin testi alkaa, ajanotto päättyy kun urheilijan jokin osa ylittää maaliviivan o juoksujärjestys testissä on aina sama o vähintään 2 yritystä, tulos sadasosan tarkkuudella Kestävyyssukkulajuoksu ja körpperi Körpperi o Urheilija asettuu hoover asentoon (miesten punnerrusasentoa vastaava, kädet kuitenkin suorana) kaarijännitys lapaluiden välissä kyynärpäät suoraan hartioiden alla vain varpaat maassa vartalo suorana ilman notkoa tai kohoumaa lantionseudulla pää irti käsistä vartalon jatkona hartia linjassa o Urheilija nostaa jalkojaan tukijalan kantapään korkeudelle sekunnin välein (polvi suorassa). o Asento on säilyttävä koko suorituksen ajan, neljän huomautuksen jälkeen keskeytys. o Urheilija suorittaa testiä niin kauan kuin jaksaa, enintään kuitenkin 6 min. o Tulos kirjataan sekunteina. o Vain yksi yritys. 15

16 12.2 VIITEARVOT TYTTÖJEN VIITEARVOT D-TYTÖT Pisteet PYE1 PYE2 PYT3 VEE3 5-loikka CH 20m torj. iskul. KSJ körpperi ,5 8,0 15, ,5 8,5 15, ,5 7,5 9,5 9,0 14, ,5 14, yli 11 yli 9 yli 11 yli 10 alle 14,00 yli 255 yli C-TYTÖT Pisteet PYE1 PYE2 PYT3 VEE3 5-loikka CH 20m torj. iskul. KSJ körpperi ,5 8,5 15, ,5 9,0 15, ,5 8,5 10,5 9,5 14, ,0 14, yli 12 yli 10 yli 12,5 yli 10,5 alle 13,80 yli 265 yli

17 B-TYTÖT Pisteet PYE1 PYE2 PYT3 VEE3 5-loikka CH 20m torj. iskul. KSJ körpperi 1 11, ,00 10,50 15, ,00 10,50 12,00 11,00 14, ,00 11,50 13,00 11,50 14, ,00 12,50 14,00 12,00 14, yli 15,00 yli 13,50 yli 15,00 yli 12,50 alle 13,60 yli 285 yli A-TYTÖT Pisteet PYE1 PYE2 PYT3 VEE3 5- loikka CH 20m torj. iskul. KSJ körpperi 1 14,00 11,00 12,00 11,50 14, ,00 12,50 13,00 12,00 14, ,00 13,50 14,00 12,50 14, ,00 14,50 15,00 13,00 13, yli 18,00 yli 15,50 yli 16,00 yli 13,50 alle 13,20 yli 295 yli

18 POIKIEN VIITEARVOT D-POJAT Pisteet PYE1 PYE2 PYT3 VEE3 5- loikka CH 20m torj. iskul. KSJ körpperi C-POJAT Pisteet PYE1 PYE2 PYT3 VEE3 5- loikka CH 20m torj. iskul. KSJ körpperi B-POJAT Pisteet PYE1 PYE2 PYT3 VEE3 5- loikka CH 20m torj. iskul. KSJ körpperi

19 A-POJAT Pisteet PYE1 PYE2 PYT3 VEE3 5- loikka CH 20m torj. iskul. KSJ körpperi HARJOITTELUN SUUNNITTELU 13.1 VUOSISUUNNITELMA Jokaisen valmentajan tehtävänä on ennen sarjakauden alkua tehdä joukkuekohtainen vuosisuunnitelma. Vuosisuunnitelmassa tulee ilmetä vähintään seuraavat asiat: pääkilpailut ja turnaukset testausviikot mahdolliset tauot fyysisen harjoittelun painopisteet psyykkisen valmennuksen painopisteet lajiharjoittelun painopisteet tavoite kaudelle Valmentaja voi toteuttaa vuosisuunnitelmansa joko valmiin vuosisuunnitelmarungon pohjalle tai vapaamuotoisesti. Valmiit vuosisuunnitelmat tulee palauttaa valmennuspäällikölle. 19

20 13.2 JAKSOSUUNNITELMA Jaksosuunnitelma koostuu tulevan 4 viikon tapahtumista. Jaksosuunnitelman voi toteuttaa kirjallisella valmiilla jaksosuunnitelmarungolla tai siihen tulevat tiedot voi informoida muiden tiedotuskanavien kautta (esim. joukkueen omat sivut tai sähköpostilistat). Jaksosuunnitelma eli 4 viikon lukujärjestys tulee kuitenkin olla pelaajien ja vanhempien nähtävillä valmentajan valitseman tiedonvälityksen avulla HARJOITUSSUUNNITELMA Valmentaja on velvollinen suunnittelemaan yksittäiset harjoitukset pohtien seuraavanlaisia kysymyksiä: Mikä on harjoituksen keskeinen tavoite? Mitä haluan opettaa ja miten sen opetan? Miten annan palautteen / miten pelaajat voivat mitata oman suorituksen laadun? Miten saan harjoitteista pelinomaisia? 20

Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset

Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset Ikä Lajiharjoittelun ja fyysisen harjoittelun suhteen kehittyminen 5-6 7-8 9-10 11-12 13-14 15-16 17-18 19-> Laji% 10 10 20 30 40 50 60 70 Fysiikka%

Lisätiedot

Laihian Luja Lentopallo Valmennuksen Linjaukset 2012 2015

Laihian Luja Lentopallo Valmennuksen Linjaukset 2012 2015 Laihian Luja Lentopallo Valmennuksen Linjaukset 2012 2015 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 LAJIN JA FYYSINEN HARJOITTELUN SUHDE... 2 3 FYYSISET OMINAISUUDET... 2 3.1 Perus- ja lajitaidot... 2 3.2. Voima...

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Herkkyyskausi, eli ajanjakso jolloin tietyn ominaisuuden kehittyminen tapahtuu osittain luonnollisen kasvun kautta ja jolloin

Lisätiedot

JYVÄSLENTIKSEN VALMENNUKSEN LINJAUKSET

JYVÄSLENTIKSEN VALMENNUKSEN LINJAUKSET JYVÄSLENTIKSEN VALMENNUKSEN LINJAUKSET Valmennuksen linjaukset laatii valmennuspäällikkö ja niitä päivitetään tarvittaessa. Linjaukset tukevat lasten ja nuorten kehittymistä monipuolisesti ja mahdollistavat

Lisätiedot

LEPPÄVIRRAN VIRI VALMENNUKSEN TAVOITTEET IKÄRYHMITTÄIN LENTOPALLO

LEPPÄVIRRAN VIRI VALMENNUKSEN TAVOITTEET IKÄRYHMITTÄIN LENTOPALLO Yleistä: Jokaisen vastuu valmentajan tulee olla vähintään käynyt aloittavan ohjaajan koulutuksen ja tekniikkakoulutuksen. Jokaisella ryhmällä tulisi olla vähintäänkin vakituinen varavalmentaja, mielellään

Lisätiedot

Lentopalloilijan harjoittelu

Lentopalloilijan harjoittelu Lentopalloilijan harjoittelu (Juniorista kohti huippu-urheilijaa) Jouni Helenius Karhulan Veikot 26.5.2014 KaVen lentopallo Perinteitä lentopalloseurana on naisten puolella mestaruuksia ja mitaleita, miesten

Lisätiedot

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT pallotemput

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. TEKNISET TAIDOT pallotemput 92 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT TEKNISET TAIDOT pallotemput yleistä pallotaitavuutta ja -silmää kehittäviä vaikeutuvat temput motivoivat mahdollista harjoitella erilaisilla

Lisätiedot

Nuorten Liiketaitoharjoittelu

Nuorten Liiketaitoharjoittelu Nuorten Liiketaitoharjoittelu Käytännön harjoitus Suomen Palloliitto Koulutuskiertue 2010 1.LIIKETAITO: VALMIUSASENTO TAVOITE: Valmiusasento, josta liike tapahtuu mihin tahansa suuntaan mahdollisimman

Lisätiedot

VALMENNUKSEN LINJAUS TYTÖT T / NAISET

VALMENNUKSEN LINJAUS TYTÖT T / NAISET VALMENNUKSEN LINJAUS TYTÖT T / NAISET 1. PELISÄÄNNÖT ALUEKISOISSA 2. ALUEVALMENNUS 3. VALMENNUKSEN AAKKOSET 4. VALMENNUKSEN LINJAUKSET 5. PELIFILOSOFIA 6. PELITAPA 7. FYYSISEN VALMENNUKSEN LINJAUS + TESTAUS

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

Taso 1. Yhden pelaajan pallokontrollitemput SORMILYÖNTI HIHALYÖNTI

Taso 1. Yhden pelaajan pallokontrollitemput SORMILYÖNTI HIHALYÖNTI Taso 1 Yhden pelaajan pallokontrollitemput SORMILYÖNTI 1. Heitä pallo, tee 1 sormilyönti ja ota koppi x 10 3. Heitä pallo, tee 2 sormilyöntiä ja ota koppi x 10 5. Heitä pallo, tee 3 sormilyöntiä ja ota

Lisätiedot

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön

Lisätiedot

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Taitovalmennus Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Pohjaa näkemyksille Taitovalmentaja (Lapin urheiluopisto) - Taitokonseptin kehitys - Urheiluakatemia (kaikki lajiryhmät) - Junnuakatemia (eri lajiryhmiä) -

Lisätiedot

MIEKKAILUN KUNTOTESTAUS, OSA I

MIEKKAILUN KUNTOTESTAUS, OSA I MIEKKAILUN KUNTOTESTAUS, OSA I Sisällysluettelo: 1 Lihaskuntotestit 1.1 Etunojapunnerrus 1.2 Staattinen kylkilihasliike 1.3 Staattinen vatsa/selkälihasliike 1.4 Dynaaminen vatsalihasliike 2 Nopeusvoimatestit

Lisätiedot

TESTAAMINEN PESÄPALLOSSA

TESTAAMINEN PESÄPALLOSSA TESTAAMINEN PESÄPALLOSSA Tässä käydään lyhyesti läpi pesäpallossa tällä hetkellä käytössä oleva testipatteristo sekä testien kuvaukset sekä aikuisten että junioreiden osalta Pesäpallossa testaaminen on

Lisätiedot

Taito. Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot

Taito. Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot Taito Taito jaetaan: yleistaidot lajitaidot Yleistaidot ovat perusta lajitaitojen oppimiselle. Yleistaitojen monipuolinen harjoittelu takaa lajitaitojen nopeamman ja paremman oppimisen. Ensin pitää opettaa

Lisätiedot

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Mitä ominaisuuksia vaaditaan? Antropometria miehet 180-200cm naiset 170-190cm Moukarinheitossa pärjää myös hieman pienemmät

Lisätiedot

PISTEMÄÄRÄ ISTUMAANNOUSU, ETUNOJAPUNNERRUS (kpl) 5 45 > 4 40 44 3 35 39 2 30 34 1 25-29 0 < 24

PISTEMÄÄRÄ ISTUMAANNOUSU, ETUNOJAPUNNERRUS (kpl) 5 45 > 4 40 44 3 35 39 2 30 34 1 25-29 0 < 24 Rukan Alppikoulun valintakokeiden fysiikkatestit: Testataan hakijan fyysistä kuntoa lajin vaatimin edellytyksin ja testein. Testit pisteytetään 0-5 pistettä per testi. Testejä ovat seuraavat: - Istumaannousu

Lisätiedot

Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016

Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Yleisesti: Juoksukouluharjoitukset pidetään kerran viikossa ja harjoitus on tarkoitettu tukemaan lapsen muuta harjoittelua. Ryhmässä liikkuvat lapset kuuluvat JKU:n

Lisätiedot

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu 40 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu liike ja voima suuntautuvat eteenpäin -> sivuttaisliike pois käsien korostunut käyttö vartalo hieman etunojassa,

Lisätiedot

Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku

Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku Vaasan Sportin Juniorit Pelaajapolku 1 Yleistä Seuran urheilutoiminnasta vastaa valmennuspäällikkö yhteistyössä vastuuvalmentajien kanssa Seuran joukkueet pelaavat SJL:n sarjoissa ja noudattavat liiton

Lisätiedot

Testit 1,2,3,4 ja 5 suoritetaan elokuussa ja tarvittaessa myös huhti-toukokuussa

Testit 1,2,3,4 ja 5 suoritetaan elokuussa ja tarvittaessa myös huhti-toukokuussa Kiekko-Vantaa Itä ry TESTIPATTERI E2-D2 MIKSI TESTATAAN? - Pelaajien harjoittelumotivaation lisääminen - Yksilön kehittymisen seuraaminen - Ryhmän kehittymisen seuraaminen sekä vertailulukujen tarkasteleminen

Lisätiedot

F-, E- ja D-tytöt Yleisesti valmennuksestaja ja treenamisesta Mitä ja miten salilla tehdään

F-, E- ja D-tytöt Yleisesti valmennuksestaja ja treenamisesta Mitä ja miten salilla tehdään F-, E- ja D-tytöt Yleisesti valmennuksestaja ja treenamisesta Mitä ja miten salilla tehdään JP Laamanen / E-tytöt ONNEKSI OLKOON 1. Olette valinneet teknisesti HAASTAVAN lajin lapsellenne 2. Lapsenne ovat

Lisätiedot

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia

Lisätiedot

Liiketaidoista lajitaitoihin

Liiketaidoista lajitaitoihin Liiketaidoista lajitaitoihin Nuorisovalmennusseminaari 2014 Petka Lehtinen Sisältö 1. Miksi liiketaitoharjoittelua 2. Liiketaidot 3. Milloin ja miten? 4. Mistä lisätietoa? 5. Ajatuksia ja malleja käytännön

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Lepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv.

Lepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv. VALMENNUSOHJE 2015-2016 PERUSKUNTOKAUSI 1 ESIMERKKIVIIKOT 40-43 Ikä: 11-15v kestovoima, Kestävyys (nopeuskestävyyspohja / peruskestävyys), yleistaitavuus, passiivinen liikkuvuus Nopeus, aktiivinen liikkuvuus

Lisätiedot

URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ!

URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ! URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ! Mika Salminen 30.1.2011 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN OPPIMINEN, OPETTAMINEN LIIKUNTAKÄRPÄNEN ISKEE!! Herkkyyskausivalmennuksen lisäksi juniorivalmennuksen yksi tärkeimmistä

Lisätiedot

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA Sormilyönti (passi) o liike nopeasti pallon alle, lantio pallon alle o juoksuvauhdin pysäytys, tasapainoinen asento, toinen (oikea) jalka hiukan eteen: pienellä askeleella

Lisätiedot

POIKIEN TELINEVOIMISTELUN OMINAISUUSTESTIT 10-17 -VUOTIAAT

POIKIEN TELINEVOIMISTELUN OMINAISUUSTESTIT 10-17 -VUOTIAAT POIKIEN TELINEVOIMISTELUN OMINAISUUSTESTIT 10-17 -VUOTIAAT HUOM: Suorituksissa kaksi yritystä, joista voimistelijan kannalta parempi yritys hyväksytään! 10-11 -vuotiaat NOPEUS 20 m juoksu Vauhditon pituushyppy

Lisätiedot

TESTAAMINEN LENTOPALLOSSA 2013

TESTAAMINEN LENTOPALLOSSA 2013 TESTAAMINEN LENTOPALLOSSA 2013 TAUSTAA: Tässä kokonaisuudessa käydään läpi lentopallossa tällä hetkellä käytetty testipatteristo, testien kuvaukset ja viitearvot testeihin junioreista aikuisiin. Testipatteristoa

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU E1 - D2

PELAAJAPOLKU E1 - D2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU E1 - D2 D2 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN E1 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Liikuntaa vai harjoittelua Riittävä määrä liikuntaa Vähintään 20 tuntia liikuntaa viikossa Nouseva määrä harjoittelua Perusliikunta on hyvä asia urheilemisen kannalta,

Lisätiedot

TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79

TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79 TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79 Taitoryhmät ovat harrasteryhmien ja kilparyhmien välissä olevia ryhmiä, joissa harjoitellaan jo tavoitteellisemmin. Taitoryhmissä voi

Lisätiedot

Valmennuksen Linjaukset 2010. Lajivalmennus - Perustekniikat

Valmennuksen Linjaukset 2010. Lajivalmennus - Perustekniikat Valmennuksen Linjaukset 2010 Lajivalmennus - Perustekniikat Salon Viesti Lentopallo Toiminnan linjaukset Lajivalmennuksen linjaus Fyysisen valmennuksen linjaus Viesti 2013 Visio / Strategia Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Valmennuksen Linjaukset 2010. Pelitaktiikka

Valmennuksen Linjaukset 2010. Pelitaktiikka Valmennuksen Linjaukset 2010 elitaktiikka Salon Viesti Lentopallo Toiminnan linjaukset Lajivalmennuksen linjaus Fyysisen valmennuksen linjaus Viesti 2013 Visio / Strategia Toimintasuunnitelma Taktiikkalinjaus

Lisätiedot

KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET. TEKNISET TAIDOT valmiusasento

KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET. TEKNISET TAIDOT valmiusasento 84 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT TEKNISET TAIDOT valmiusasento palloon tottuminen syöttäminen - rannesyöttö polvet koukussa, painopiste alhaalla pää pystyssä, katse pelissä

Lisätiedot

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008 Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden

Lisätiedot

Urheilutoimintalinjaus. Valmennuspäällikkö Niklas Lundman

Urheilutoimintalinjaus. Valmennuspäällikkö Niklas Lundman Urheilutoimintalinjaus Valmennuspäällikkö Niklas Lundman Urheilutoimintalinjaus 2009-2010 Kaarinan Kiekko-Pojat Kaarinan Kiekko-Pojat on Kaarinalainen jääkiekon kasvattajaseura, joka tarjoaa alueen lapsille

Lisätiedot

Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat

Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat ValmennuksenLinjaus Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat Hauska tapa tutustua luisteluun/lajiin kevät-syyskaudella. Erillaisten ratojen, leikkien, pelien muodossa. Mahdollisuus siirtyä jo olemassa olevaan

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016

Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Nokian Palloseura - Valmennuslinjaus ja pelitapa F6-E11 2016 Tausta Valmennus on pitkäjänteistä työtä. Yhdessä vuodessa ehditään vähän mutta 10-vuodessa enemmän. Emme pysty kehittämään kaikkia asioita

Lisätiedot

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA D -IKÄISTEN HARJOITTELUA VERYTTELYT niveljumppa Erityisen tärkeitä kaikki käsien heilautukset, olkapäiden rentouden kehittämiseen paljon aikaa. Matkitaan rennosti iskulyönnin käsien vientiä ylös ja liikettä

Lisätiedot

SPL Taitavuus / Leikkimaailma

SPL Taitavuus / Leikkimaailma Lasten ja nuorten fyysinen harjoittelu NOPEA, TAITAVA, KETTERÄ SPL Taitavuus / Leikkimaailma SPL/ Aika ja paikka Fyysinen Taitava, ketterä, nopea Jalkapallo on monipuolinen laji, jolla voidaan kehittää

Lisätiedot

Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan?

Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voima ja voimaharjoittelu Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voimantuottoon vaikuttavia tekijöitä lihaksen pituus (nivelkulma) voimantuottoaika voimantuottonopeus

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino

Lisätiedot

LAPSUUS- JA VALINTAVAIHEEN FYYSINEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSESSA

LAPSUUS- JA VALINTAVAIHEEN FYYSINEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSESSA LAPSUUS- JA VALINTAVAIHEEN FYYSINEN HARJOITTELU SUUNNISTUKSESSA VALMENNETTAVIA VUOSIEN VARRELTA Juoksu: Erika Tapio (-76) 800m 2.06 Jouni Haatainen (-76) 800m 1.47 400m 47,80 3000m 8.45 Kalle Keskipoikela

Lisätiedot

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

Alkulämmittelyohjelma

Alkulämmittelyohjelma Alkulämmittelyohjelma Terve Futaaja 2 Johdanto Tämä alkulämmittelyohjelma on suunniteltu Terve Futaaja - tutkimusta varten. Tutkimus on UKK-instituutissa toimivan Tampereen Urheilulääkäriaseman hanke,

Lisätiedot

YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ

YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ Yleisurheilukoulutuksen päämääränä - opettaa koulutettaville liikkumisen perusmuodot - kehittää nopeusvoimaa, nopeutta, reaktio- ja koordinaatiokykyä. Yleisurheiluun sopivana

Lisätiedot

laadukkaasta levosta. Harjoituspäiväkirja auttaa SINUA seuraamaan harjoitteluasi kesällä. Täytät tätä kirjaa ensisijaisesti ITSEÄSI varten.

laadukkaasta levosta. Harjoituspäiväkirja auttaa SINUA seuraamaan harjoitteluasi kesällä. Täytät tätä kirjaa ensisijaisesti ITSEÄSI varten. Kesä 2012 Hyvä Pelimies Jääkiekko on nopea peli, jossa tarvitaan monipuolisia taitoja. On tärkeää, että liikut myös kesällä monipuolisesti ja riittävästi. Liikunnan riittävä määrä ja laatu ovat tärkeimpiä

Lisätiedot

H r a joi o tus u p s ä p i ä vä v k ä i k rja, a ke k s e ä s ä 20 2 1 0 3

H r a joi o tus u p s ä p i ä vä v k ä i k rja, a ke k s e ä s ä 20 2 1 0 3 Harjoituspäiväkirja, kesä 2013 Harjoituspäiväkirja, kesä 2013 EVU 01-02 white Hyvä Pelimies Jääkiekko on nopea peli, jossa tarvitaan monipuolisia taitoja. On tärkeää, että liikut myös kesällä monipuolisesti

Lisätiedot

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN 256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi

Lisätiedot

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus

1. Alkulämmittely kuntopyörällä 15min, josta viimeinen 5min aerobisen kynnyksen. 2. Keskivartalojumppa 15min jumppa kiertävänä, 30 työtä/ 1 palautus Pyöräilyvoimaa Lihaskunto- ohjelma pyöräilijälle Harjoituksilla on tarkoitus parantaa liikkuvuutta, nostaa jalkojen voimatasoa, harjoittaa tukilihaksia sekä parantaa keskivartalon lihaskestävyyttä. Keskity

Lisätiedot

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen

Lisätiedot

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 FYYSINEN HARJOITTELU & TUKITOIMET Seuraavassa on kuvattu (henkilökohtaisella tasolla) missä järjestyksessä fyysisiä harjoitteita voi

Lisätiedot

Hopeamerkki Yleistä merkkiliikkeistä

Hopeamerkki Yleistä merkkiliikkeistä Yleistä merkkiliikkeistä Merkkiliikkeiden suorittamiselle ei ole ala- eikä yläikärajaa. Merkkiliikesuoritukset voi tehdä kotisalilla oman seuran valmentajan suorittaessa arvioinnin. Arvioiva valmentaja

Lisätiedot

TSEMPPIÄ KESÄÄN JA MUISTA, ETTÄ VASTUU ON NYT SINULLA! MITÄ ENEMMÄN JAKSAT TEHDÄ TÖITÄ KESÄLLÄ, SITÄ HELPOMPAA PELAAMINEN ON ITSE PELIKAUDEN AIKANA!

TSEMPPIÄ KESÄÄN JA MUISTA, ETTÄ VASTUU ON NYT SINULLA! MITÄ ENEMMÄN JAKSAT TEHDÄ TÖITÄ KESÄLLÄ, SITÄ HELPOMPAA PELAAMINEN ON ITSE PELIKAUDEN AIKANA! - Alla omatoimisen jakson harjoitteet ja ohjeet harjoitteiden suorittamiselle. - Sinulle tarjotaan avaimet kehittymiseen ja sinulla on avaimet lunastaa peliaikaa! - Sinä valitset haluatko tehdä kesällä

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU F1 - E2

PELAAJAPOLKU F1 - E2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU F1 - E2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA (F) 8+1, (E) 10+1 PELAAJAA/JOUKKUE

Lisätiedot

Voimaharjoittelu. Muista harjoittelussa:

Voimaharjoittelu. Muista harjoittelussa: Voimaharjoittelu Monipuolinen ja tarkoituksenmukainen voimaharjoittelu luo perustan myöhemmälle lisäpainojen kanssa tehtävälle voimaharjoittelulle. Voimaharjoitteita voidaan myös sulavasti sekoittaa lajiharjoittelun

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

TIMANTTIMERKKI. Timanttimerkin voi suorittaa aikaisintaan sen vuoden syksynä, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta.

TIMANTTIMERKKI. Timanttimerkin voi suorittaa aikaisintaan sen vuoden syksynä, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta. TIMANTTIMERKKI Yleistä merkkiliikkeistä Timanttimerkin voi suorittaa aikaisintaan sen vuoden syksynä, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta. suoritetaan erillisessä arviointitilaisuudessa. Arvioinnit

Lisätiedot

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja

Lisätiedot

KESÄN HARJOITTELUOHJELMA KILPARYHMILLE

KESÄN HARJOITTELUOHJELMA KILPARYHMILLE KESÄN HARJOITTELUOHJELMA KILPARYHMILLE KESTÄVYYS 2-3 KRT/VIIKKO VAIHTOEHDOT JUOKSU 30-45 min tasavauhtista, PPPP= pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta UINTI 30 min KÄVELY/SAUVAKÄVELY reipas vauhti 1,5h

Lisätiedot

lähtöjä eri asennoista 10x20m/2-3 3x20m lentävä/98 100%/3-5 /(mahd. testaus) aitahyppely 3x3x10A/1 /3

lähtöjä eri asennoista 10x20m/2-3 3x20m lentävä/98 100%/3-5 /(mahd. testaus) aitahyppely 3x3x10A/1 /3 PIKA- JA AITAJUOKSUN HARJOITUSVIIKOT 12 15-v MALLIVIIKKO syksy(lokakuu) peruskuntokausi TEKNIIKKAKESTÄVYYSHARJOITUS koordinaatioita 2-4x3-4 liikettä 40-80m/käv.pal. loikka-, hyppy- ja lihaskestävyys (moni-,

Lisätiedot

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto IRONMAN-TESTI Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto Johdanto Ironman-testipatteristo perustuu Norjan Hiihtoliiton ja Olympiatoppenin käyttämään testistöön ja sen ohjeistukseen (Ironman Testbatteriene,

Lisätiedot

B-luokka 20.12.2013. Yleistä. Hyppy. Hyppy. Hypyn arvostelu juoksu. Hypyn arvostelu. mattokasa

B-luokka 20.12.2013. Yleistä. Hyppy. Hyppy. Hypyn arvostelu juoksu. Hypyn arvostelu. mattokasa Yleistä B-luokka Kilpailuihin voi osallistua aikaisintaan sen vuoden syksynä, kun voimistelija täyttää 7 vuotta (lisenssikausi syksy 2013 - kevät 2014 / 2006 syntynyt) B-luokkaan voi siirtyä kilpailemaan,

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Alppikoulujen terveiset. Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko

Alppikoulujen terveiset. Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko Alppikoulujen terveiset Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko Rukan Alppikoulu lyhyesti Toiminta aloitettu 1995 Tavoite on kilpaurheilun ja koulun yhdistäminen Joka vuosi noin 20-25

Lisätiedot

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät

Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun vaiheet ja laatu- ja menestystekijät Urheilijan polun lapsuusvaihe Tahtotila Mahdollisimman moni lapsi innostuu urheilusta ja mahdollisimman monelle innostuneelle lapselle syntyy edellytykset

Lisätiedot

Supermikrojen harjoittelun periaatteet ja perustelut Osa 1: Periaatteet

Supermikrojen harjoittelun periaatteet ja perustelut Osa 1: Periaatteet Teksti: Harri Mannonen Supermikrojen harjoittelun periaatteet ja perustelut Osa 1: Periaatteet Supermikrojen perusperiaatteet Koripalloharrastuksen aikaista aloittamista suositaan, koska sen avulla voidaan

Lisätiedot

Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu

Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu 22.11.2014 Ikäryhmäkohtainen tavoitetaso - kilpailutoiminta 18 vuotta Junioreiden Euroopan Mestaruuskilpailut (140 cm +, Vaativa B +, CIC 1*) vs Aloitusikä n

Lisätiedot

YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA

YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA Lukijalle Tässä oppaassa tuodaan esille erilaisia nilkkavammojen ennaltaehkäisykeinoja lentopallossa. Oppaassa on keskitytty osa-alueisiin, joissa

Lisätiedot

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle! Tarve kyky- ja taitokoulutoiminnalle on suuri! Pelaajat haluavat oppia enemmän, kokea pätevyyttä, haasteita ja onnistumisia. Vanhemmat haluavat lapsensa oppivan

Lisätiedot

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua 155 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi NUORUUS Vahvuutesi

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

Move! -fyysisen toimintakyvyn mittaristo

Move! -fyysisen toimintakyvyn mittaristo Move! -fyysisen toimintakyvyn mittaristo Olosuhteet Move-mittausosiot tehdään sisällä liikuntasalissa Tilan pituus vähintään 25 m (20 m viivajuoksua varten) Tasainen seinäalue leveydeltään vähintään kaksi

Lisätiedot

Opas omatoimiseen harjoitteluun

Opas omatoimiseen harjoitteluun Opas omatoimiseen harjoitteluun Muista myös taitopassi ja kuperkeikkapassi Tämä on opas omatoimiseen jalkapallotaitojen harjoitteluun. Oppaasta saat vinkkejä eri tekniikoiden opetteluun. Katso ja opi videolta

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

Lasten liikunta ja urheilu

Lasten liikunta ja urheilu Lasten liikunta ja urheilu Tuttuja otsikoita? Lapset ja nuoret yhä lihavampia: sydän- ja verisuonitautien riski aikuisiällä kasvaa Seuratoiminnassa mukana olevat lapset liikkuvat terveytensä kannalta liian

Lisätiedot

Savonlinnan AJO Kesäohjelma NO: 1 1.6-3.8.2014

Savonlinnan AJO Kesäohjelma NO: 1 1.6-3.8.2014 Savonlinnan AJO Kesäohjelma NO: 1 1.6-3.8. Viikko:23 Kova Maanantai 2.6 Tiistai 3.6 Keskiviikko4.6 Torstai 5.6 Perjantai 6.6 Lauantai 7.6 Sunnuntai 8.6 Pihlis 16.30 18.30 POWER POWER POWER POWER POWER

Lisätiedot

KAUSISUUNNITELMA 2012-2013

KAUSISUUNNITELMA 2012-2013 FCFJ T03-05 KAUSISUUNNITELMA 2012-2013 Yleiset Vastuuvalmentaja: Kriba Karlsson Joukkuejohtaja: Tiina Rahkonen Valmentajia: Tom Nyman Krisse Tanila-Pellikka (Janne, Petteri, Jouko, Pale) Rahastonhoitaja:

Lisätiedot

ALKUVERRYTTELY: KÄSIEN PYÖRITTELY, SELKÄRULLAUS JA POLVENNOSTOKÄVELY PAIKALLAAN

ALKUVERRYTTELY: KÄSIEN PYÖRITTELY, SELKÄRULLAUS JA POLVENNOSTOKÄVELY PAIKALLAAN KUNTOPIIRI- OHJELMA KUNTOPIIRITYYPPINEN LIHASKUNTOHARJOITUS Treeni 1 Ikäisesi nuoren suositellaan harrastavan vähintään 3 kertaa viikossa lihaskuntoa, liikkuvuutta ja luiden terveyttä edistävää liikuntaa

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti. POLVIKONTROLLI Ohjelman tarkoitus on ennaltaehkäistä polvivammoja parantamalla polvikontrollia, tasapainoa, keskivartalon hallintaa, alaraajojen lihasvoimaa, nivelliikkuvuutta, koordinaatiota sekä hypyn

Lisätiedot

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto IRONMAN-TESTI Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto Johdanto Ironman-testipatteristo perustuu Norjan Hiihtoliiton ja Olympiatoppenin käyttämään testistöön ja sen ohjeistukseen (Ironman Testbatteriene,

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan

Lisätiedot

ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA

ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä ALOITUSSYÖTTÖANALYYSIT LENTOPALLOSSA Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU Pertti Honkanen Valmentaja, Suomen Lentopalloliitto www.kihu.fi

Lisätiedot

KASVA URHEILIJAKSI TAITOVALMIUSTESTI

KASVA URHEILIJAKSI TAITOVALMIUSTESTI 2015 KASVA URHEILIJAKSI TAITOVALMIUSTESTI Joka kolmas urheiluseurassa urheileva lapsi ei liiku edes terveytensä kannalta riittävästi. Harjoittelu ei ole monipuolista. Suurin muutostarve 12-15 -vuotiaiden

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU D1 - C2

PELAAJAPOLKU D1 - C2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU D1 - C2 D1 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN C2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 3 4 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot