Ketterä (agile) tietojärjestelmien suunnittelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ketterä (agile) tietojärjestelmien suunnittelu"

Transkriptio

1 Ketterä (agile) tietojärjestelmien suunnittelu Abrahamsson P, Conboy B and Wang X, Lots done, more to do: the current state of agile systems development research European Journal of Information Systems 18, 2009, Lan Cao, Kannan Mohan, Peng Xu and B Ramesh, A framework for adapting agile development methodologies. European Journal of Information Systems 18, 2009, Li Jiang and Armin Eberlein, Towards A Framework for Understanding the Relationships between Classical Software Engineering and Agile Methodologies APOS 2008 ACM Workshop Pirkko Nykänen 1

2 Mitä ketteryys on? perusteluna on jatkuva muutos ketterät menetelmät ovat käytäntökokoelmia, jotka sopivat tietyn tyyppisiin projekteihin ja tietyn tyyppisille organisaatioille ohjelmistokehityksen tärkeimmät asiat kiteytetty 4 arvoon 12 pääperiaatetta kertovat tavat miten arvot realisoidaan Käytännöt (engineering practices) kertovat miten periaatteet toteutetaan käytännössä Pirkko Nykänen 2

3 AGILE MANIFESTO 2001 Me etsimme parempia keinoja ohjelmistojen kehittämiseen tekemällä sitä itse ja auttamalla siinä muita Ketteryyden 4 arvoa Arvostamme: Yksilöitä ja vuorovaikutusta enemmän kuin prosesseja ja työkaluja Toimivaa sovellusta enemmän kuin kokonaisvaltaista dokumentaatiota Asiakasyhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvotteluja Muutokseen reagoimista enemmän kuin suunnitelman noudattamista Pirkko Nykänen 3

4 Ketteryyden 12 periaatetta 1 Tärkeintä on täyttää asiakkaan vaatimukset julkaisemalla jatkuvasti ja aikaisin uusia hyödyllisiä versioita ohjelmistosta 2 Hyväksytään ja otetaan vastaan muuttuvat vaatimukset, jopa kehityksen loppuvaiheessa, ketterät menetelmät valjastavat muutokset asiakkaan kilpailueduksi. 3 Luovutetaan toimivia versioita kehitettävästä ohjelmistosta säännöllisesti, mielellään lyhyin väliajoin (muutamasta viikosta kuukauteen) 4 Liiketoiminnan ammattilaisten ja kehittäjien täytyy työskennellä päivittäin yhdessä koko projektin ajan Pirkko Nykänen 4

5 5 Rakennetaan projektit motivoituneiden yksilöiden ympärille ja annetaan heille ympäristö ja tuki jota he tarvitsevat sekä luotetaan että he saavat työn tehtyä 6 Kaikkein tehokkain tapa välittää tietoa kehitystiimille ja kehitystiimissä on kasvokkain tapahtuva keskustelu 7 Toimiva ohjelmisto on ensisijainen edistymisen mittari 8 Ketterät menetelmät suosivat kestävää kehitystä. Rahoittajien, kehittäjien ja käyttäjien tulisi kyetä pitämään jatkuvasti yllä tasainen työtahti. Pirkko Nykänen 5

6 9 Jatkuva huomion kiinnittäminen tekniseen laatuun, sekä hyvään rakenteeseen ja suunnitteluun, lisää ketteryyttä 10 Yksinkertaisuus taito maksimoida työn määrä, jota ei tarvitse tehdä, on olennaista 11 Parhaat arkkitehtuurit, vaatimukset ja suunnitelmat nousevat itseorganisoituvista tiimeistä 12 Tasaisin väliajoin tiimi miettii miten voisi tulla entistä tuottavammaksi, ja siten säätää ja muokkaa toimintaansa sen mukaan Pirkko Nykänen 6

7 Ketterät käytännöt, Mahdollistavat työn tekemisen ketteryyden periaatteiden mukaisesti Arvovirtakartoitus Arvovirran ja siihen kuuluvien prosessin kartoitus, arvovirta on esim virhekorjauksen läpimenoaika (kuinka paljon tehdään hyödyllistä, arvoa tuottavaa työtä) Jatkuva integraatio koko ohjelmisto koostetaan ja integroidaan jatkuvasti, komponentteja integroidaan koko kehitysvaiheen ajan Jälkitarkastelu Retrospective meeting/reflection workshop, mietitään ovatko toimintatavat ja käytännöt ok vai olisiko parannettavaa Koodikatselmointi varmistetaan tuotetun koodin toteutuskäytäntöjen mukaisuus ja annetaan palautetta ohjelmoijille, jaetaan tietoa toteutetuista komponenteista Pirkko Nykänen 7

8 Käyttäjätarinat ei tehdä vaatimusmäärittelyä etukäteen, vaatimukset tarkentuvat työn kuluessa Alkuun lähdetään käyttäjätarinoilla (user stories), kuvataan KUKA tekee, MITÄ tekee, MIKSI tekee, tarinankirjoitussessiot, iteroidaan ja tarkennetaan Pariohjelmointi kaksi ohjelmoijaa työskentelee yhdessä yhdellä koneella, toinen pääohjelmoija, toinen seuraa vierestä, rooleja vaihdetaan Pienet julkaisut asennuspaketit ovat kooltaan pieniä ja niitä tehdään usein, ketterän kehityksen inkrementit ovat yleensä 1-6 viikon mittaisia, kukin inkrementti on oltava laadultaan asennuskelpoinen

9 Prosessin muotoilu millaisia käytäntöjä juuri tässä projektissa, juuri tällä tiimillä, juuri tälle asiakkaalle, juuri tällä teknologiaalustalla tarvitaan Päiväpalaveri Päivittäinen tapaaminen jossa koko tiimi koolla Päiväpalaverissa käydään läpi: Mitä teit edellisenä päivänä, mitä aiot tehdä tänään, mitkä seikat haittaavat työskentelyäsi Refaktorointi ohjelmakoodin muuttamista niin ettei toiminnallisuus muutu, parannetaan koodin ylläpidettävyyttä

10 Tasainen tahti (sustainable pace) Työtahti tasainen (40t/v), ylitöitä ei suositella Testivetoinen kehitys ohjelmiston kehitys testivetoisesti, virheiden määrä pyritään pitämään koko ajan minimissä Toteutuskäytännöt pelisäännöt sille millaista koodia tuotetaan, kaikkien koodi mahdollisimman samanlaista Yhteisomistus koodi on tiimin yhteisessä omistuksessa Yksikkötestaus kehittäjätestaus, matalan tason testaus, koodi toimii ohjelmoijan tarkoittamalla tavalla

11 Ketterät menetelmät Pyritään minimoimaan riskejä jakamalla ohjelmistokehitys lyhyisiin vaiheisiin, iteraatioihin, kukin iteraatio on pieni projekti, joka sisältää kaikki ohjelmistokehityksen vaiheet ja tuottaa periaatteessa julkaisukelpoisen / toimivan ohjelmiston jokaisen iteraation lopussa arvioidaan mitä on saatu aikaan ja päätetään seuraavasta iteraatiosta Pirkko Nykänen 11

12 Ketterät menetelmät ovat työskentelytapoja, joilla tehostetaan ohjelmistotuotantoa ja kehitetään ohjelmistot vastaamaan paremmin asiakkaan todellisia tarpeita Ketterien menetelmien tärkein uusi tekijä on koko organisaation läpileikkaava uusi ajattelumalli, jossa arvot, periaatteet ja käytäntö kohtaavat saumattomasti Myös tuottavuus ja ohjattavuus on nostettu entistä keskeisempään asemaan Uudet menetelmät mahdollistavat huomattavasti joustavamman ja tehokkaamman tuotekehitysprosessin, koska menetelmällä voi tehdä muutoksia ohjelmistoihin jokaisessa prosessin vaiheessa Tämä on tarpeen, koska maailma muuttuu kiivaassa tahdissa ja asiakkaan tarpeet sen mukana Pirkko Nykänen 12

13 Ketterien menetelmien filosofiaa Perusfilosofia: ohjelmointi on voima eikä teollisuusprosessi, luovaa työtä eikä tuotteen valmistamista Ketterät menetelmät vastavoima mekaanisille, epäinhimillisille suunnitelmavetoisille metodologioille Pirkko Nykänen 13

14 Ketteryyden perustelua Ketteryyttä vaaditaan liiketoiminnassa yhä enemmän niin yrityksissä kuin julkisella sektorillakin, myös teknologian muutotokset ovat nopeita ICT-projektien pitää sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin tarvitaan uudenlaisia ohjelmistokehitysprosesseja, jotka tuottavat valmiita sovelluksia aikaisempaa nopeammin, mutta kuitenkin laadukkaasti Tunnetuimmat ketterät brändit ovat Extreme Programming (XP), Scrum ja Lean Software Development Pirkko Nykänen 14

15 Scrum Scrum tarjoaa sovelluskehitykseen mallin, jonka mukaan projektia ohjataan Scrumin lähtökohta = ajatus siitä, että ohjelmistokehityksen pitäisi olla empiirinen prosessi, jolle on ominaista läpinäkyvyys, tarkastelu ja sopeuttaminen Läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että kaikki osatekijät, jotka vaikuttavat ohjelmistokehitysprojektin lopputulokseen, ovat ohjelmistokehitys-projektiin osallistuvien henkilöiden tiedossa Ohjelmistokehitysprojektiin osallistuvat henkilöt tarkastelevat näitä osatekijöitä jatkuvasti ohjelmistokehitysprojektin edetessä sopeuttavat omaa toimintaansa tarkastelun pohjalta saavuttaakseen toivotun lopputuloksen. Tavoitteena oleva tuote kehittyy pikkuhiljaa täydellisemmäksi ja valmiimmaksi useiden kehitysjaksojen aikana

16 Scrum Scrum-projektissa esiintyy vain kolme eri roolia: Tuotteen omistaja, Scrummestari ja tiimi Tuotteen omistaja on henkilö, joka viime kädessä vastaa tuotteen ominaisuuksista, siis "omistaa" tuotteen Tuotekehitysprojekteissa omistaja on tyypillisesti tuotepäällikkö, asiakasprojekteissa se voi olla asiakkaan edustaja tai toimittajan tekninen projektipäällikkö, omistajan tehtävänä on tehdä kaikki päätökset tuotteen ominaisuuksista ja toiminnallisuuksiin vaikuttavista seikoista Scrum-mestarin tehtävänä on huolehtia siitä, että tiimi voi tehdä työtään optimaalisella tavalla Tiimiläiset raportoivat päivittäin ongelmista, jotka hidastavat töiden etenemistä ja mestarin tehtävänä on ratkoa nämä ongelmat, hän johtaa päivittäiset aamupalaverit ja vastaa siitä, että Scrumia noudatetaan oikein Tiimiin kuuluvat kaikki henkilöt, jotka projektia ovat tekemässä Tiimin sisältä ei erikseen nimitetä arkkitehteja, ohjelmoijia, testaajia tai käyttöliittymäsuunnittelijoita, vaan tiimiin kasataan henkilöitä, joilla on tarvittava osaaminen, tiimi yhdessä rakentaa tuotteen, halutaan korostaa kunkin tiimiläisen olevan projektin kannalta yhtä tärkeä ja että tiimi yhdessä vastaa tuotteen kaikista puolista, ei koskaan yksittäinen henkilö

17 Scrumissa työskennellään toistavasti ja lisäävästi (iterativeincremental) ennustettavuuden optimoimiseksi ja riskien kontrolloimiseksi Kehitysjaksoa kutsutaan sprintiksi Sprintti on 1-4 viikon mittainen aikaraja, jonka sisällä tuotetaan valmiin määritelmän täyttävä, käyttökelpoinen ja potentiaalisesti julkaisukelpoinen tuoteversio Jokaisen sprintin sisältö sovitaan sprintin suunnittelupalaverissa ennen sprintin aloitusta, ja toteutettaviksi valitaan sellaisia tuotteen kehitysjonon kohtia, joilla on sillä hetkellä suurin merkitys projektin onnistumiselle Sprintin lopuksi järjestetään sprinttikatselmus, jossa kehitystiimi esittelee sprintin konkreettiset saavutukset (esim. ohjelmiston uusimman version) tuoteomistajalle sekä mahdollisille sidosryhmien edustajille palautteen saamiseksi ja ymmärryksen lisäämiseksi kehityksen tilasta Ennen seuraavan sprintin aloittamista pidetään vielä sprintin retrospektiivi, jossa tarkastellaan prosessin näkökulmasta mikä sprintin aikana sujui hyvin ja mitä voitaisiin parantaa seuraavassa sprintissä Pirkko Nykänen 17

18 Tällä erottelulla on Scrumissa keskeinen merkitys. Siat määräävät miten projektissa toimitaan, kanat voivat vain tehdä havaintoja.

19 Pirkko Nykänen 19

20 Pirkko Nykänen 20

21 Pirkko Nykänen 21

22 Scrumissa kaikki ihmiset jaetaan kahteen ryhmään: sikoihin ja kanoihin Sikoja ovat kaikki, joilla on jokin rooli projektissa (tuotteen omistaja, scrum-mestari tai tiimiläinen) kanoja ovat muut, jotka ovat kiinnostuineita projektista. Nämä voivat olla esimerkiksi ylempää johtoa tai toisen Scrum-tiimin jäseniä. "A chicken and a pig are walking down the road. The chicken says to the pig: "Do you want open a restaurant with me?" The pig considers the question and replies: "Yes, I'd like that. What do you want to call the restaurant?" The chicken replies: "Ham and eggs!" The pig stops, pauses and replies:"on second thought, I don't think I want to open a restaurant with you. I'd be committed, but you'd only be involved. Tällä erottelulla on Scrumissa keskeinen merkitys. Siat määräävät miten projektissa toimitaan, kanat voivat vain tehdä havaintoja

23 SCRUM edut, haasteet Scrum on yksinkertainen ja helposti opittava viitekehys Kehitystiimi voi käyttää vapaasti valitsemiaan prosesseja, menetelmiä, tekniikoita ja työkaluja scrumin viitekehyksen sisällä Scrum voidaan ottaa käyttöön ohjelmistokehitysprojektin alussa tai kesken ohjelmistokehitysprojektin Oikein noudatettuna scrum tuo useita hyötyjä ohjelmistokehitysprojekteihin ja kehittäjät pitävät työskentelystä scrumprojekteissa. Scrumin käyttöönotto voi olla työlästä, aikaavievää ja haastavaa, kehittäjät voivat vastustaa scrumin käyttöönottoa. Jos scrumtiimi muuttaa scrumin viitekehystä tai käyttää vain osaa viitekehyksen rooleista, tapahtumista ja tuotoksista, scrumin hyödyt voivat jäädä Pirkko toteutumatta Nykänen 23

24 Scrum soveltuu parhaiten pienten kehitystiimien käyttöön, koska kehitystiimin pieni koko mahdollistaa suoran ja jatkuvan vuorovaikutuksen sekä nopean tiedon jakamisen kaikkien kehittäjien välillä Jos kehitystiimi on liian pieni, sen vuorovaikutus, osaaminen, tehokkuus ja tuottavuus vähenevät - jos kehitystiimi on liian suuri, sen toiminta vaatii liikaa koordinointia. Jos kehittäjät toimivat samaan aikaan useissa eri projekteissa, heidän voi olla vaikea osallistua ja sitoutua On toivottavaa että scrum-tiimi työskentelee yhteisessä työtilassa, maisemakonttorissa, jolloin tiedonvaihto on helppoa ja jatkuvaa Työskentely monitaitoisessa kehitystiimissä tukee kehittäjien välistä tiedon jakamista ja parantaa kehittäjien osaamista Pirkko Nykänen 24

25 Osaamisen kehittyessä scrum-projektin eteneminen ei ole kiinni ainoastaan yhden kehittäjän työpanoksesta Kukaan ei johda kehitystiimin toimintaa, vaan kehitystiimi päättää itse työnjaosta ja työskentelytavoistaan. Työskentely itseohjautuvassa kehitystiimissä lisää kehittäjien mahdol-lisuuksia vaikuttaa omiin työtehtäviinsä ja parantaa kehitystiimin toi-minnan koordinointia ja parantaa kehittäjien motivaatiota, sitoutumista scrum-projektiin, tehokkuutta ja tuottavuutta Jos scrumista ei ole aikaisempaa kokemusta, scrummaster ja muut scrum-projektin sidosryhmät voivat vastustaa päätöksentekovallan antamista kehitystiimille ja kehitystiimin voi olla vaikea ottaa vastuu päätöksenteosta Pirkko Nykänen 25

26 Ketterien menetelmien odotuksia Uusien ratkaisumallien ylle on asetettu merkittäviä odotuksia laadun ja tuottavuuden parantamisessa Voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä ohjelmistoprojekteissa Nykyiset avainsanat ovat tehokkuus, jatkuva muutosvalmius ja erittäin lyhyet tuotantosyklit Perinteisten painopistealueiden prosessien, dokumentoinnin ja sopimusten väitetään jäykistävän organisaatioita ja kehitystiimejä siten, että liiketoimintaedut jäävät saamatta Suomen ohjelmistoteollisuutta uhkaa tuotannon siirtyminen halpoja tuotantokustannuksia tarjoaviin maihin, joten uusia innovaatioita ja ohjelmistojen toiminta- ja kehitysmalleja on omaksuttava ripeästi käyttöön Ketterän ohjelmistotuotannon menetelmillä suomalaisilla yrityksillä on entistä paremmat kilpailumahdollisuudet alan globaalilla kilpailukentällä Lupaava alue tulevaisuudessa: ketteryyden ja käyttäjäkeskeisyyden yhdistäminen Pirkko Nykänen 26

27 Agiilit versus traditionaaliset menetelmät Jakavat saman filosofisen perustan, ovat teknisesti toisiaan täydentäviä ja tukevia AGILITY The continual readiness of an entity to rapidly or inherently, proactively or reactively, embrace change, through high quality, simplistic, economical components and relationships with its environment. Conboy & Fitzgerald 2004 Pirkko Nykänen 27

28 Ketteryys ja käyttäjäkeskeisyys Molemmat iteratiivisia ja nostavat asiakkaan ja käyttäjät keskeiseen rooliin ohjelmistotuotantoprosessissa onko näiden yhdistäminen järkevää? Pirkko Nykänen 28

29 Käyttäjäkeskeisyys Kantava ajatus: käyttäjä on keskeinen osa ohjelmistokehitysprosessissa käyttäjiä haastatellaan, käyttäjiä tarkkaillaan heidän työssään, tutkitaan ja analysoidaan käyttäjäryhmän tietoja käyttäjä kokeilee prototyyppejä palautteiden, tietojen ja havaintojen avulla löydetään uusia vaatimuksia, parannuksia ja ymmärretään eri osien / toimintojen merkitys ja tärkeys etukäteissuunnittelua tehdään paljon: kuvataan kohdekäyttäjiä, tehdään käyttöliittymäsuunnittelua etc kaikki suunnittelu ja kehitys dokumentoidaan perusteellisesti Pirkko Nykänen 29

30 ketteryys vs käyttäjäkeskeisyys ketterät menetelmät eivät korosta etukäteissuunnittelua ja dokumentointi on kevyttä Molemmissa: luodaan useita prototyyppejä, joista haetaan palautetta ja jatketaan kehitystyötä eteenpäin palaute tulee ketterissä menetelmissä asiakkaan vastuulliselta edustajalta, käyttäjäkeskeinen suunnittelu hakee palautteen loppukäyttäjiltä yhdistely toisi palautteen molemmilta Pirkko Nykänen 30

31 Ketteryyden ja käyttäjäkeskeisyyden yhdistäminen Käyttäjäkeskeinen suunnittelu projektin alussa yhtenäisen käyttöliittymän suunnittelu, muttei liikaa suunnittelua rajaavia päätöksiä iteroiden ja testaten haetaan käytettävyydeltään oikeanlainen käyttöliittymä paperiprotot ja käyttäjien kanssa kommunikointi >> käyttöliittymän yleinen rakenne Ongelmallista: käytettävyyssuunnittelijoiden ja kehittäjien välinen kommunikaatio me ja ne muut- ajattelu, erilaiset ajatusmallit Pirkko Nykänen 31

32 Summary Ketterät menetelmät ja työtavat ovat tulleet jäädäkseen myös julkishallinnollisten asiakasorganisaatioiden hankkeisiin ja ketteriä menetelmiä käyttäen on mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia, mutta myös epäonnistuneita lopputuloksia aivan sanoin kuin perinteisimmillä projektinhallinnan menetelmin johdetuilla ohjelmistoprojekteilla Ketteryys tarkoittaa parhaimmillaan varsin joustavaa tekemisenmallia, jossa asiakas saa jatkuvasti hyviä tuloksia ja vastinetta projektityöhön sitomalleen pääomalle ja jossa toimittaja pystyy hallitsemaan työhön sidottuja resursseja entistä joustavammin sekä vakuuttamaan asiakkaan paljon perinteisiä projektinhallinnan menetelmiä tehokkaammin Mutta toisaalta huonoimmillaan ketteryys on molemmille osapuolille riippakivi, josta halutaan eroon ja jolla työn tuottavuus on kaukana sille asetetuista tavoitteista. Pirkko Nykänen 32

33 Agile Finland's mission is to help the development and application of Agile Software Development in Finland The Agile and Leadership Academy is an initiative between Agile Finland and University of Helsinki to bring some of the key practitioners in our community and some of the best experts world-wide together. Through a learning process that will support those of us in the community that have some years experience with Agile and are looking for the next step. Check it out in the site:

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1 Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.

Lisätiedot

Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla Nestori Syynimaa Sovelto Oyj

Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla Nestori Syynimaa Sovelto Oyj Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla 28.10.2016 Nestori Syynimaa Sovelto Oyj 1 Puhujasta Seniori-konsultti Nestori Syynimaa SAFe, Scrum, Lean IT, ITIL, kokonaisarkkitehtuuri,.. PhD

Lisätiedot

Scrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä

Scrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä Scrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä 9.4.2008 Janne Kuha Manager, Java Services Descom Oy Janne Kuha Manager, Java Services janne.kuha@descom.fi Kuka? Descom Oy:llä, sitä ennen Wanadu Inc., Mountain

Lisätiedot

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12. Scrum is Not Enough Scrum ei riitä Ari Tanninen & Marko Taipale Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.2009 Ari Tanninen Vanhempi ohjelmistoinsinööri Marko Taipale Teknologiajohtaja,

Lisätiedot

Johanna Hämäläinen SCRUMIN HYÖDYT JA HAASTEET KEHITYSTIIMIN NÄKÖKULMASTA: TAPAUSTUTKIMUS IT-ALAN PALVELUYRITYKSESSÄ

Johanna Hämäläinen SCRUMIN HYÖDYT JA HAASTEET KEHITYSTIIMIN NÄKÖKULMASTA: TAPAUSTUTKIMUS IT-ALAN PALVELUYRITYKSESSÄ Johanna Hämäläinen SCRUMIN HYÖDYT JA HAASTEET KEHITYSTIIMIN NÄKÖKULMASTA: TAPAUSTUTKIMUS IT-ALAN PALVELUYRITYKSESSÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS 2013 TIIVISTELMÄ Hämäläinen, Johanna

Lisätiedot

VERSIONHALLINTA. PARIOHJELMOINTI Lari Ahti, 62634M Antti Kauppinen, 58390D

VERSIONHALLINTA. PARIOHJELMOINTI Lari Ahti, 62634M Antti Kauppinen, 58390D VERSIONHALLINTA PARIOHJELMOINTI Lari Ahti, 62634M Antti Kauppinen, 58390D Versio Päivä Tekijä Kuvaus 0.1 26.10.2005 Kaarlo Lahtela Ensimmäinen versio 0.2 10.12.2006 Lauri Kiiski Suomennettu 3 (8 ) SISÄLLYS

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12. Ohjelmistojen mallintaminen Luento 11, 7.12. Viime viikolla... Oliosuunnittelun yleiset periaatteet Single responsibility eli luokilla vain yksi vastuu Program to an interface, not to concrete implementation,

Lisätiedot

PROJEKTINHALLINTA SCRUMIN AVULLA

PROJEKTINHALLINTA SCRUMIN AVULLA PROJEKTINHALLINTA SCRUMIN AVULLA Anttoni Lahtinen Mika Suikkanen Saana Vaateri Helmikuu 2016 Tietojenkäsittely Proakatemia 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 1.1 Ketterä kehitys... 3 1.2 Melu... 4 2 SCRUMIN ROOLIT...

Lisätiedot

ITSM. Olli Saranen Senior Consultant Avoset Oy Oliko ennen kaikki paremmin kuin nykyään? Kivikaudelta nykyaikaan

ITSM. Olli Saranen Senior Consultant Avoset Oy Oliko ennen kaikki paremmin kuin nykyään? Kivikaudelta nykyaikaan ITSM Oliko ennen kaikki paremmin kuin nykyään? Kivikaudelta nykyaikaan Olli Saranen Senior Consultant Avoset Oy 31.8.2016 Esittely Mukana suomalaisten pankkijärjestelmien kehittämisessä ja ylläpitotyössä

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Puhe ICTexpo-messuilla 2013-03-21 2013 Tieto Corporation Erkki A. Pöyhönen Lead Test Manager Tieto, CSI, Testing Service Area erkki.poyhonen@tieto.com Sisällys Tehokkuuden

Lisätiedot

Nexus Guide. Nexuksen määritelmä ja opas: Skaalatun scrum-kehityksen viitekehys. Nexusta ylläpitää ja kehittää Ken Schwaber ja Scrum.

Nexus Guide. Nexuksen määritelmä ja opas: Skaalatun scrum-kehityksen viitekehys. Nexusta ylläpitää ja kehittää Ken Schwaber ja Scrum. Nexus Guide Nexuksen määritelmä ja opas: Skaalatun scrum-kehityksen viitekehys Nexusta ylläpitää ja kehittää Ken Schwaber ja Scrum.org Elokuu 2015 Sisällysluettelo Nexuksen yleiskatsaus... 1 Nexus Guiden

Lisätiedot

OpenUP ohjelmistokehitysprosessi

OpenUP ohjelmistokehitysprosessi OpenUP ohjelmistokehitysprosessi Sami Männistö Helsinki 14.11.2008 Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos i HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Matemaattis-luonnontieteellinen

Lisätiedot

Nexus Guide. Nexuksen määritelmä ja opas: Skaalatun Scrum-kehityksen viitekehys. Nexusta ylläpitää ja kehittää Ken Schwaber ja Scrum.

Nexus Guide. Nexuksen määritelmä ja opas: Skaalatun Scrum-kehityksen viitekehys. Nexusta ylläpitää ja kehittää Ken Schwaber ja Scrum. Nexus Guide Nexuksen määritelmä ja opas: Skaalatun Scrum-kehityksen viitekehys Nexusta ylläpitää ja kehittää Ken Schwaber ja Scrum.org Elokuu 2015 Sisällysluettelo Nexuksen yleiskatsaus... 1 Nexus Guiden

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla Jukka Kääriäinen (jukka.kaariainen@vtt.fi) VTT Oy 19.5.2015, Oskari-verkostopäivä Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta? Mikä on avoimen tuotteenhallintamalli?

Lisätiedot

ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com

ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com Huomioita Habbo-suunnittelusta ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com Jyri Partanen FM (tietojenkäsittelytiede) Certified Scrum Master Certified Product Owner

Lisätiedot

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op)

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op) 581361 Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op) Ohjelmistojärjestelmien syventävien opintojen kurssi Myös ohjelmistotekniikan profiilin pakollinen kurssi eli ohjelmistotekniikka-aiheisen gradun

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

The Scrum Guide. Scrumin määritelmä ja pelisäännöt. Heinäkuu Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland

The Scrum Guide. Scrumin määritelmä ja pelisäännöt. Heinäkuu Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland The Scrum Guide Scrumin määritelmä ja pelisäännöt Heinäkuu 2016 Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland Sisällysluettelo Scrum Guiden tarkoitus... 3 Scrumin määritelmä... 3 Scrumin

Lisätiedot

Yhteenvetoa, pieniä laajennuksia, tulevaisuuden haasteita

Yhteenvetoa, pieniä laajennuksia, tulevaisuuden haasteita Yhteenvetoa, pieniä laajennuksia, tulevaisuuden haasteita 581259 Ohjelmistotuotanto 378 Lemström, 2006-2011 581259 Ohjelmistotuotanto Kiitos Tuomolle kuvasta 379 Ohjelmistotuotannon perustehtävät projektinhallinta:

Lisätiedot

Koulutuksen nimi Koulutuksen kuvaus Tavoite Esitiedot Alkaa Päättyy Viim.ilm.päivä

Koulutuksen nimi Koulutuksen kuvaus Tavoite Esitiedot Alkaa Päättyy Viim.ilm.päivä Tulevat ITIL Service Design (jatkokoulutus) paikka Jyväskylän yliopisto, Agora (Mattilanniemi 2) agb301 tausta ja tavoitteet ITIL on globaalisti hyödynnetty, ITalan parhaista käytännöistä

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

A4.1 Projektityö, 5 ov.

A4.1 Projektityö, 5 ov. A4.1 Projektityö, 5 ov. Kurssin esitietovaatimuksia Kurssin tavoitteista Kurssin sisällöstä Luentojen tavoitteista Luentojen sisällöstä Suoritustavoista ja -vaatimuksista Arvostelukriteereistä Motivointia

Lisätiedot

The Scrum Guide. Scrumin määritelmä ja pelisäännöt. Lokakuu Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland

The Scrum Guide. Scrumin määritelmä ja pelisäännöt. Lokakuu Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland The Scrum Guide Scrumin määritelmä ja pelisäännöt Lokakuu 2011 Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland Sisällysluettelo Scrum Guiden tarkoitus... 3 Scrumin yleiskatsaus... 3

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja ratkaisuja integraation toteutuksessa. Jukka Jääheimo Teknologiajohtaja Solita Oy

Käytännön haasteita ja ratkaisuja integraation toteutuksessa. Jukka Jääheimo Teknologiajohtaja Solita Oy Käytännön haasteita ja ratkaisuja integraation toteutuksessa Jukka Jääheimo Teknologiajohtaja Solita Oy 13.03.2008 Sisältö 2 Alustus Integraation haasteet Integraatioarkkitehtuuri Hyvän integraatioarkkitehtuurin

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Ryhmätyö ohjelmistokehityksessä

Ryhmätyö ohjelmistokehityksessä Ryhmätyö ohjelmistokehityksessä Kenny Heinonen Kandidaatintutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinki, 24. toukokuuta 2013 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia

Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe 15.12. esimerkkivastauksia Tehtävä 1 a: Ohjelmistotuotantoprosessi sisältää yleensä aina seuraavat vaiheet: määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus ja ylläpito.

Lisätiedot

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2

Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Oleelliset vaikeudet OT:ssa 1/2 Monimutkaisuus: Mahdoton ymmärtää kaikki ohjelman tilat Uusien toimintojen lisääminen voi olla vaikeaa Ohjelmista helposti vaikeakäyttöisiä Projektiryhmän sisäiset kommunikointivaikeudet

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus:

Tämän lisäksi listataan ranskalaisin viivoin järjestelmän tarjoama toiminnallisuus: Dokumentaatio, osa 1 Tehtävämäärittely Kirjoitetaan lyhyt kuvaus toteutettavasta ohjelmasta. Kuvaus tarkentuu myöhemmin, aluksi dokumentoidaan vain ideat, joiden pohjalta työtä lähdetään tekemään. Kuvaus

Lisätiedot

10 Kohti ketterää ohjelmistokehitystä

10 Kohti ketterää ohjelmistokehitystä 10 Kohti ketterää ohjelmistokehitystä Perinteinen ohjelmistokehitys perustuu vesiputousmalliin, jossa tavoitteena on ensisijaisesti projektin vieminen läpi tietyssä ajassa. Sovelluksen määrittelytyö tehdään

Lisätiedot

Manu Setälä Suomen open source -keskus COSS

Manu Setälä Suomen open source -keskus COSS Koodipankit ja kansainvälinen yhteistyö Manu Setälä Suomen open source -keskus COSS www.coss.fi 2 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa koodipankki ja mihin sellaisia tarvitaan Koodipankin lähtökohtia: dokumentointi,

Lisätiedot

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki 8.11.2002 Pirjo Ståhle Organisaation tieto- ja toimintaympäristöt Suhteet avoin tiedonvaihto mekaaninen orgaaninen

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

Projektin suunnittelu. Pienryhmäopetus - 71A00300

Projektin suunnittelu. Pienryhmäopetus - 71A00300 Projektin suunnittelu Pienryhmäopetus - 71A00300 Projektikanvaasi Mikä on projektikanvaasi? Visuaalinen työkalu projektitiimille, joka helpottaa projektin suunnittelussa ja projektin tavoitteiden kommunikaatiossa

Lisätiedot

Sakari Hilama DEVIATIONS -OHJELMISTO LAATUPOIKKEAMIEN KÄSITTELYYN

Sakari Hilama DEVIATIONS -OHJELMISTO LAATUPOIKKEAMIEN KÄSITTELYYN Sakari Hilama DEVIATIONS -OHJELMISTO LAATUPOIKKEAMIEN KÄSITTELYYN Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Luonnontieteiden ala Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Kevät 2009 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ Koulutusala

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

Tuotteet. PoiQA Oy PoiQA Oy

Tuotteet. PoiQA Oy PoiQA Oy Tuotteet PoiQA Oy 2013 1 Auditointi Albert Mitä Kartoitetaan nykytilanne Miksi Selvitetään toiminnan laatu miten hyvin toiminta tukee yrityksen strategiaa Löydetään parannuskohteet Miten Havainnointi ja

Lisätiedot

Tuotteet. PoiQA Oy PoiQA Oy

Tuotteet. PoiQA Oy PoiQA Oy Tuotteet PoiQA Oy 2012 1 Auditointi Albert Mitä Kartoitetaan nykytilanne Miksi Selvitetään toiminnan laatu miten hyvin toiminta tukee yrityksen strategiaa Löydetään parannuskohteet Miten Havainnointi ja

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Soveltaen sujuvaan käyttökokemukseen, miten CGI:n mentorointipalvelu käytännössä toimii?

Soveltaen sujuvaan käyttökokemukseen, miten CGI:n mentorointipalvelu käytännössä toimii? Soveltaen sujuvaan käyttökokemukseen, miten CGI:n mentorointipalvelu käytännössä toimii? Heikki Aatola ja Virpi Pelto 9.10.2014, WICT Forum 2014 CGI Group Inc. 2014 Miksi mentorointi? Potilastietojärjestelmän

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Software engineering

Software engineering Software engineering Alkuperäinen määritelmä: Naur P., Randell B. (eds.): Software Engineering: A Report on A Conference Sponsored by the NATO Science Committee, NATO, 1968: The establishment and use of

Lisätiedot

LAATURAPORTTI Iteraatio 1

LAATURAPORTTI Iteraatio 1 LAATURAPORTTI Iteraatio 1 LAATURAPORTTI 2 (7) VERSION HALLINTA Versio Päivä Tekijä Kuvaus 0.1 9.12.2006 Kaarlo Lahtela Ensimmäinen versio 0.2 Kaarlo Lahtela Korjauksia 1.0 Lauri Kiiski Katselmointi ja

Lisätiedot

1. Oppimisen ja opettamisen haasteet

1. Oppimisen ja opettamisen haasteet 1. Oppimisen ja opettamisen haasteet Oppimisen aihepiirit oppijan mielenkiinnon mukaan. Sosiaaliset taidot, ongelmaratkaisu pienryhmissä, johtajuus, empatia, yrittäjämäinen toiminta, Oppijan oman lahjakkuuden

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

statbeatmobile PROJECT REVIEW iteration 1

statbeatmobile PROJECT REVIEW iteration 1 statbeatmobile PROJECT REVIEW iteration 1 agenda Projekti Status Käytännöt Tulokset Katsaus eteenpäin PROJEKTI / mikä on statbeat? Sosiaalinen joukkueurheilupalvelu Keskustelu, fanit, kavereiden joukkueet,

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Tuumasta toimeen. Projektipäivät Ketosoftware

Tuumasta toimeen. Projektipäivät Ketosoftware Tuumasta toimeen. Projektipäivät 01 11 2016 01 11 2016 2016 Ketosoftware 1 Mitäs täällä on tapahtumassa? 01 11 2016 2016 Ketosoftware 2 Digitaalinen darvinismi "Forty percent of businesses in this room,

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

2. Ohjelmistotuotantoprosessi

2. Ohjelmistotuotantoprosessi 2. Ohjelmistotuotantoprosessi Peruskäsitteet: prosessimalli: mahdollisimman yleisesti sovellettavissa oleva ohjeisto ohjelmistojen tuottamiseen ohjelmistotuotantoprosessi: yrityksessä käytössä oleva tapa

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Katja Soini TaiK 21.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 21.3.2007 Luento

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

Ketteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme

Ketteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme Ketteryydestä muutamien esimerkkien kautta eli mitä voimme oppia Tarzanista ja jazz-yhtyeestä Ketterä toiminta on aina ihmisten toimintaa. Kehitettäessä ketteryyttä on hyvä tarkastella prosessien takana

Lisätiedot

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I.

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I. A Plan vs a Roadmap PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2 PRODUCT B Version 1.1 This is a PLAN Component A RESEARCH project Development project B COMP. C COMP. B RESEARCH project Product concept I This

Lisätiedot

Järjestelmien elinkaarenhallinta, järjestelmäsalkunhallinta ja Thinking Portfolio

Järjestelmien elinkaarenhallinta, järjestelmäsalkunhallinta ja Thinking Portfolio 1 Järjestelmien elinkaarenhallinta, järjestelmäsalkunhallinta ja Thinking Portfolio Teppo Jalkanen Asiantuntijapäällikkö: Arkkitehtuuriohjaus OP Arkkitehtuuri 23.9.2016 Järjestelmäsalkunhallinnan käyttöönotto

Lisätiedot

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P)

KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) KT4 Projektiopinnot, 5 op (418013P) 20.11.2007 26.2.2008 Eläytymismenetelmä (role-playing) J. Eskola, J. Suoranta R. Rajala, P. Hakkarainen - sosiaalitieteet, kasvatustieteet, tulevaisuudentutkimus Kehystarina

Lisätiedot

Testauspäällikön tarinoita Arto Stenberg

Testauspäällikön tarinoita Arto Stenberg Testauspäällikön tarinoita Arto Stenberg 2.12.2013 A software foundry that helps companies create breakthrough product innovations. We help our clients to: 1. Create new products 2. Scale out their product

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI Kuntaliitto 02.10.2012 Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict Lähtökohdat Laaditaan kokonaisarkkitehtuuri tietylle sektorille, joka menee läpi

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

SAFe menestystarina - Case Osuuspankki

SAFe menestystarina - Case Osuuspankki SAFe menestystarina - Case Osuuspankki Fenix II, SUOsta SAFeen Sampo Sormaala, Fenix II Release Train Engineer Hankkeen taustaa Vakavista ongelmista vakauteen ja uuteen tapaan toimia 2011 2012 2013 2014

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli Lasse Nykänen VTT Vastuullisuus Triple bottom line: economic, social and environment Lähtökohta vastuullisuusmallin kokeilututkimuksissa: Turvallisuus,

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikka - Luento 3 Jouni Lappalainen

Ohjelmistotekniikka - Luento 3 Jouni Lappalainen Ohjelmistotekniikka - Luento 3 Jouni Lappalainen Luku 3: Ketterä kehitys - ketterien menetelmien 12 periaatetta - XP (extreme programming) - Scrum menetelmä - Lean menetelmä 1 Luku 3: Ketterä kehittäminen

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Uusia näkökulmia riskienhallintaan ja toiminnan kehittämiseen

Uusia näkökulmia riskienhallintaan ja toiminnan kehittämiseen Uusia näkökulmia riskienhallintaan ja toiminnan kehittämiseen Juuso Kanner, Founder Celkee Oy Projektinhallintapäivä TTY:llä 20.08.2013 Celkee Oy projektijohdon ja hankinnan asiantuntija 1. Konsultointi

Lisätiedot

1 Johdanto. TTY Ohjelmistotekniikka. Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2008

1 Johdanto. TTY Ohjelmistotekniikka. Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2008 1 Johdanto 1.1 Mikä on ohjelmistoarkkitehtuuri? 1.2 Katsaus ohjelmistotuotannon kehittymiseen 1.3 Epäonnistuneen ohjelmistoarkkitehtuurin seurauksia 1.4 Ohjelmistoarkkitehtuuri ja ohjelmistokehitysprosessi

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen. Matti Luukkainen

Ohjelmistojen mallintaminen. Matti Luukkainen Ohjelmistojen mallintaminen Matti Luukkainen Kurssin aihepiiri: ohjelmistotuotannon alkeita [wikipedia]: Ohjelmistotuotanto on yhteisnimitys niille työnteon ja työnjohdon menetelmille, joita käytetään,

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

ADM Arkkitehtuuritason automaatio #tdarc

ADM Arkkitehtuuritason automaatio #tdarc ADM Arkkitehtuuritason automaatio #tdarc Kalle Launiala http://abstractiondev.wordpress.com kalle.launiala@citrus.fi Ohjelmistoteollisuus elää murrosta Ohjelmistoteollisuudesta halutaan perusteollisuutta

Lisätiedot

Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa?

Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa? Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa? Arto Stenberg Copyright Kuntien Tiera Oy Kuntien Tiera Copyright Kuntien Tiera Oy Tieran toiminta perustuu osaamisverkoston rakentamiseen, mikä

Lisätiedot

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2016

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2016 CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2016 VIIME KERRALLA MENETELMIÄ Musta laatikko Valkea laatikko Harmaa laatikko Regressio Automaatio Rasitus (kuormitus)

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

pandia Business Intelligence Asuinkiinteistöjen omistajille Pandia Oy Sinikalliontie Espoo

pandia Business Intelligence Asuinkiinteistöjen omistajille Pandia Oy Sinikalliontie Espoo pandia Business Intelligence Asuinkiinteistöjen omistajille contact@pandia.fi puh: 09 549 194 69 fax: 09 584 414 10 Pandia Oy Sinikalliontie 14 02630 Espoo PANDIA REAL ESTATE KERÄÄ JA JALOSTAA TIETOA Kirjanpidon

Lisätiedot

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Suunnitteluvaihe prosessissa

Suunnitteluvaihe prosessissa Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet

Lisätiedot

JHS166:n uudistus ja lopputulokset. JUHTA Raimo Porttikivi

JHS166:n uudistus ja lopputulokset. JUHTA Raimo Porttikivi JHS166:n uudistus ja lopputulokset JUHTA 11.12.2014 Raimo Porttikivi JHS166 uudistamisen työryhmä Raimo Porttikivi, pj Tommi Nordberg, puolustusministeriö Harri Eskola, Tekes Matti Lisitsin, Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere

Käytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Tiimityöskentely. Marko Leppänen

Tiimityöskentely. Marko Leppänen 1 Tiimityöskentely Marko Leppänen * Entrepreneurship - In your dreams? 20.3.2013 - Yrittäjyystapahtuma Tampereen korkeakoulujen opiskelijoille ja henkilöstölle Aika: 20.3.2013 klo 12-17 Paikka: Tullikamarin

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014

Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014 Finna-kehitystyön painopisteet vuonna 2014 Markku Heinäsenaho 18.11.2013 KDK-konsortioryhmä Järjestelmäkehityksen suuret linjat 2014 Finna-versiopäivitys Metatiedon käyttöoikeudet ja rajoitukset Avoimet

Lisätiedot

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo

Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo Hyvä muotoilu myy enemmän. 24/11/15 heikki rajasalo 2015 1 Mitä muotoilu on? 24/11/15 heikki rajasalo 2015 2 24/11/15 heikki rajasalo 2015 3 1970 Participatory Design 1980 Human-centered Design, ergonomia

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot