Ketterä (agile) tietojärjestelmien suunnittelu
|
|
- Arttu Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ketterä (agile) tietojärjestelmien suunnittelu Abrahamsson P, Conboy B and Wang X, Lots done, more to do: the current state of agile systems development research European Journal of Information Systems 18, 2009, Lan Cao, Kannan Mohan, Peng Xu and B Ramesh, A framework for adapting agile development methodologies. European Journal of Information Systems 18, 2009, Li Jiang and Armin Eberlein, Towards A Framework for Understanding the Relationships between Classical Software Engineering and Agile Methodologies APOS 2008 ACM Workshop Pirkko Nykänen 1
2 Mitä ketteryys on? perusteluna on jatkuva muutos ketterät menetelmät ovat käytäntökokoelmia, jotka sopivat tietyn tyyppisiin projekteihin ja tietyn tyyppisille organisaatioille ohjelmistokehityksen tärkeimmät asiat kiteytetty 4 arvoon 12 pääperiaatetta kertovat tavat miten arvot realisoidaan Käytännöt (engineering practices) kertovat miten periaatteet toteutetaan käytännössä Pirkko Nykänen 2
3 AGILE MANIFESTO 2001 Me etsimme parempia keinoja ohjelmistojen kehittämiseen tekemällä sitä itse ja auttamalla siinä muita Ketteryyden 4 arvoa Arvostamme: Yksilöitä ja vuorovaikutusta enemmän kuin prosesseja ja työkaluja Toimivaa sovellusta enemmän kuin kokonaisvaltaista dokumentaatiota Asiakasyhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvotteluja Muutokseen reagoimista enemmän kuin suunnitelman noudattamista Pirkko Nykänen 3
4 Ketteryyden 12 periaatetta 1 Tärkeintä on täyttää asiakkaan vaatimukset julkaisemalla jatkuvasti ja aikaisin uusia hyödyllisiä versioita ohjelmistosta 2 Hyväksytään ja otetaan vastaan muuttuvat vaatimukset, jopa kehityksen loppuvaiheessa, ketterät menetelmät valjastavat muutokset asiakkaan kilpailueduksi. 3 Luovutetaan toimivia versioita kehitettävästä ohjelmistosta säännöllisesti, mielellään lyhyin väliajoin (muutamasta viikosta kuukauteen) 4 Liiketoiminnan ammattilaisten ja kehittäjien täytyy työskennellä päivittäin yhdessä koko projektin ajan Pirkko Nykänen 4
5 5 Rakennetaan projektit motivoituneiden yksilöiden ympärille ja annetaan heille ympäristö ja tuki jota he tarvitsevat sekä luotetaan että he saavat työn tehtyä 6 Kaikkein tehokkain tapa välittää tietoa kehitystiimille ja kehitystiimissä on kasvokkain tapahtuva keskustelu 7 Toimiva ohjelmisto on ensisijainen edistymisen mittari 8 Ketterät menetelmät suosivat kestävää kehitystä. Rahoittajien, kehittäjien ja käyttäjien tulisi kyetä pitämään jatkuvasti yllä tasainen työtahti. Pirkko Nykänen 5
6 9 Jatkuva huomion kiinnittäminen tekniseen laatuun, sekä hyvään rakenteeseen ja suunnitteluun, lisää ketteryyttä 10 Yksinkertaisuus taito maksimoida työn määrä, jota ei tarvitse tehdä, on olennaista 11 Parhaat arkkitehtuurit, vaatimukset ja suunnitelmat nousevat itseorganisoituvista tiimeistä 12 Tasaisin väliajoin tiimi miettii miten voisi tulla entistä tuottavammaksi, ja siten säätää ja muokkaa toimintaansa sen mukaan Pirkko Nykänen 6
7 Ketterät käytännöt, Mahdollistavat työn tekemisen ketteryyden periaatteiden mukaisesti Arvovirtakartoitus Arvovirran ja siihen kuuluvien prosessin kartoitus, arvovirta on esim virhekorjauksen läpimenoaika (kuinka paljon tehdään hyödyllistä, arvoa tuottavaa työtä) Jatkuva integraatio koko ohjelmisto koostetaan ja integroidaan jatkuvasti, komponentteja integroidaan koko kehitysvaiheen ajan Jälkitarkastelu Retrospective meeting/reflection workshop, mietitään ovatko toimintatavat ja käytännöt ok vai olisiko parannettavaa Koodikatselmointi varmistetaan tuotetun koodin toteutuskäytäntöjen mukaisuus ja annetaan palautetta ohjelmoijille, jaetaan tietoa toteutetuista komponenteista Pirkko Nykänen 7
8 Käyttäjätarinat ei tehdä vaatimusmäärittelyä etukäteen, vaatimukset tarkentuvat työn kuluessa Alkuun lähdetään käyttäjätarinoilla (user stories), kuvataan KUKA tekee, MITÄ tekee, MIKSI tekee, tarinankirjoitussessiot, iteroidaan ja tarkennetaan Pariohjelmointi kaksi ohjelmoijaa työskentelee yhdessä yhdellä koneella, toinen pääohjelmoija, toinen seuraa vierestä, rooleja vaihdetaan Pienet julkaisut asennuspaketit ovat kooltaan pieniä ja niitä tehdään usein, ketterän kehityksen inkrementit ovat yleensä 1-6 viikon mittaisia, kukin inkrementti on oltava laadultaan asennuskelpoinen
9 Prosessin muotoilu millaisia käytäntöjä juuri tässä projektissa, juuri tällä tiimillä, juuri tälle asiakkaalle, juuri tällä teknologiaalustalla tarvitaan Päiväpalaveri Päivittäinen tapaaminen jossa koko tiimi koolla Päiväpalaverissa käydään läpi: Mitä teit edellisenä päivänä, mitä aiot tehdä tänään, mitkä seikat haittaavat työskentelyäsi Refaktorointi ohjelmakoodin muuttamista niin ettei toiminnallisuus muutu, parannetaan koodin ylläpidettävyyttä
10 Tasainen tahti (sustainable pace) Työtahti tasainen (40t/v), ylitöitä ei suositella Testivetoinen kehitys ohjelmiston kehitys testivetoisesti, virheiden määrä pyritään pitämään koko ajan minimissä Toteutuskäytännöt pelisäännöt sille millaista koodia tuotetaan, kaikkien koodi mahdollisimman samanlaista Yhteisomistus koodi on tiimin yhteisessä omistuksessa Yksikkötestaus kehittäjätestaus, matalan tason testaus, koodi toimii ohjelmoijan tarkoittamalla tavalla
11 Ketterät menetelmät Pyritään minimoimaan riskejä jakamalla ohjelmistokehitys lyhyisiin vaiheisiin, iteraatioihin, kukin iteraatio on pieni projekti, joka sisältää kaikki ohjelmistokehityksen vaiheet ja tuottaa periaatteessa julkaisukelpoisen / toimivan ohjelmiston jokaisen iteraation lopussa arvioidaan mitä on saatu aikaan ja päätetään seuraavasta iteraatiosta Pirkko Nykänen 11
12 Ketterät menetelmät ovat työskentelytapoja, joilla tehostetaan ohjelmistotuotantoa ja kehitetään ohjelmistot vastaamaan paremmin asiakkaan todellisia tarpeita Ketterien menetelmien tärkein uusi tekijä on koko organisaation läpileikkaava uusi ajattelumalli, jossa arvot, periaatteet ja käytäntö kohtaavat saumattomasti Myös tuottavuus ja ohjattavuus on nostettu entistä keskeisempään asemaan Uudet menetelmät mahdollistavat huomattavasti joustavamman ja tehokkaamman tuotekehitysprosessin, koska menetelmällä voi tehdä muutoksia ohjelmistoihin jokaisessa prosessin vaiheessa Tämä on tarpeen, koska maailma muuttuu kiivaassa tahdissa ja asiakkaan tarpeet sen mukana Pirkko Nykänen 12
13 Ketterien menetelmien filosofiaa Perusfilosofia: ohjelmointi on voima eikä teollisuusprosessi, luovaa työtä eikä tuotteen valmistamista Ketterät menetelmät vastavoima mekaanisille, epäinhimillisille suunnitelmavetoisille metodologioille Pirkko Nykänen 13
14 Ketteryyden perustelua Ketteryyttä vaaditaan liiketoiminnassa yhä enemmän niin yrityksissä kuin julkisella sektorillakin, myös teknologian muutotokset ovat nopeita ICT-projektien pitää sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin tarvitaan uudenlaisia ohjelmistokehitysprosesseja, jotka tuottavat valmiita sovelluksia aikaisempaa nopeammin, mutta kuitenkin laadukkaasti Tunnetuimmat ketterät brändit ovat Extreme Programming (XP), Scrum ja Lean Software Development Pirkko Nykänen 14
15 Scrum Scrum tarjoaa sovelluskehitykseen mallin, jonka mukaan projektia ohjataan Scrumin lähtökohta = ajatus siitä, että ohjelmistokehityksen pitäisi olla empiirinen prosessi, jolle on ominaista läpinäkyvyys, tarkastelu ja sopeuttaminen Läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että kaikki osatekijät, jotka vaikuttavat ohjelmistokehitysprojektin lopputulokseen, ovat ohjelmistokehitys-projektiin osallistuvien henkilöiden tiedossa Ohjelmistokehitysprojektiin osallistuvat henkilöt tarkastelevat näitä osatekijöitä jatkuvasti ohjelmistokehitysprojektin edetessä sopeuttavat omaa toimintaansa tarkastelun pohjalta saavuttaakseen toivotun lopputuloksen. Tavoitteena oleva tuote kehittyy pikkuhiljaa täydellisemmäksi ja valmiimmaksi useiden kehitysjaksojen aikana
16 Scrum Scrum-projektissa esiintyy vain kolme eri roolia: Tuotteen omistaja, Scrummestari ja tiimi Tuotteen omistaja on henkilö, joka viime kädessä vastaa tuotteen ominaisuuksista, siis "omistaa" tuotteen Tuotekehitysprojekteissa omistaja on tyypillisesti tuotepäällikkö, asiakasprojekteissa se voi olla asiakkaan edustaja tai toimittajan tekninen projektipäällikkö, omistajan tehtävänä on tehdä kaikki päätökset tuotteen ominaisuuksista ja toiminnallisuuksiin vaikuttavista seikoista Scrum-mestarin tehtävänä on huolehtia siitä, että tiimi voi tehdä työtään optimaalisella tavalla Tiimiläiset raportoivat päivittäin ongelmista, jotka hidastavat töiden etenemistä ja mestarin tehtävänä on ratkoa nämä ongelmat, hän johtaa päivittäiset aamupalaverit ja vastaa siitä, että Scrumia noudatetaan oikein Tiimiin kuuluvat kaikki henkilöt, jotka projektia ovat tekemässä Tiimin sisältä ei erikseen nimitetä arkkitehteja, ohjelmoijia, testaajia tai käyttöliittymäsuunnittelijoita, vaan tiimiin kasataan henkilöitä, joilla on tarvittava osaaminen, tiimi yhdessä rakentaa tuotteen, halutaan korostaa kunkin tiimiläisen olevan projektin kannalta yhtä tärkeä ja että tiimi yhdessä vastaa tuotteen kaikista puolista, ei koskaan yksittäinen henkilö
17 Scrumissa työskennellään toistavasti ja lisäävästi (iterativeincremental) ennustettavuuden optimoimiseksi ja riskien kontrolloimiseksi Kehitysjaksoa kutsutaan sprintiksi Sprintti on 1-4 viikon mittainen aikaraja, jonka sisällä tuotetaan valmiin määritelmän täyttävä, käyttökelpoinen ja potentiaalisesti julkaisukelpoinen tuoteversio Jokaisen sprintin sisältö sovitaan sprintin suunnittelupalaverissa ennen sprintin aloitusta, ja toteutettaviksi valitaan sellaisia tuotteen kehitysjonon kohtia, joilla on sillä hetkellä suurin merkitys projektin onnistumiselle Sprintin lopuksi järjestetään sprinttikatselmus, jossa kehitystiimi esittelee sprintin konkreettiset saavutukset (esim. ohjelmiston uusimman version) tuoteomistajalle sekä mahdollisille sidosryhmien edustajille palautteen saamiseksi ja ymmärryksen lisäämiseksi kehityksen tilasta Ennen seuraavan sprintin aloittamista pidetään vielä sprintin retrospektiivi, jossa tarkastellaan prosessin näkökulmasta mikä sprintin aikana sujui hyvin ja mitä voitaisiin parantaa seuraavassa sprintissä Pirkko Nykänen 17
18 Tällä erottelulla on Scrumissa keskeinen merkitys. Siat määräävät miten projektissa toimitaan, kanat voivat vain tehdä havaintoja.
19 Pirkko Nykänen 19
20 Pirkko Nykänen 20
21 Pirkko Nykänen 21
22 Scrumissa kaikki ihmiset jaetaan kahteen ryhmään: sikoihin ja kanoihin Sikoja ovat kaikki, joilla on jokin rooli projektissa (tuotteen omistaja, scrum-mestari tai tiimiläinen) kanoja ovat muut, jotka ovat kiinnostuineita projektista. Nämä voivat olla esimerkiksi ylempää johtoa tai toisen Scrum-tiimin jäseniä. "A chicken and a pig are walking down the road. The chicken says to the pig: "Do you want open a restaurant with me?" The pig considers the question and replies: "Yes, I'd like that. What do you want to call the restaurant?" The chicken replies: "Ham and eggs!" The pig stops, pauses and replies:"on second thought, I don't think I want to open a restaurant with you. I'd be committed, but you'd only be involved. Tällä erottelulla on Scrumissa keskeinen merkitys. Siat määräävät miten projektissa toimitaan, kanat voivat vain tehdä havaintoja
23 SCRUM edut, haasteet Scrum on yksinkertainen ja helposti opittava viitekehys Kehitystiimi voi käyttää vapaasti valitsemiaan prosesseja, menetelmiä, tekniikoita ja työkaluja scrumin viitekehyksen sisällä Scrum voidaan ottaa käyttöön ohjelmistokehitysprojektin alussa tai kesken ohjelmistokehitysprojektin Oikein noudatettuna scrum tuo useita hyötyjä ohjelmistokehitysprojekteihin ja kehittäjät pitävät työskentelystä scrumprojekteissa. Scrumin käyttöönotto voi olla työlästä, aikaavievää ja haastavaa, kehittäjät voivat vastustaa scrumin käyttöönottoa. Jos scrumtiimi muuttaa scrumin viitekehystä tai käyttää vain osaa viitekehyksen rooleista, tapahtumista ja tuotoksista, scrumin hyödyt voivat jäädä Pirkko toteutumatta Nykänen 23
24 Scrum soveltuu parhaiten pienten kehitystiimien käyttöön, koska kehitystiimin pieni koko mahdollistaa suoran ja jatkuvan vuorovaikutuksen sekä nopean tiedon jakamisen kaikkien kehittäjien välillä Jos kehitystiimi on liian pieni, sen vuorovaikutus, osaaminen, tehokkuus ja tuottavuus vähenevät - jos kehitystiimi on liian suuri, sen toiminta vaatii liikaa koordinointia. Jos kehittäjät toimivat samaan aikaan useissa eri projekteissa, heidän voi olla vaikea osallistua ja sitoutua On toivottavaa että scrum-tiimi työskentelee yhteisessä työtilassa, maisemakonttorissa, jolloin tiedonvaihto on helppoa ja jatkuvaa Työskentely monitaitoisessa kehitystiimissä tukee kehittäjien välistä tiedon jakamista ja parantaa kehittäjien osaamista Pirkko Nykänen 24
25 Osaamisen kehittyessä scrum-projektin eteneminen ei ole kiinni ainoastaan yhden kehittäjän työpanoksesta Kukaan ei johda kehitystiimin toimintaa, vaan kehitystiimi päättää itse työnjaosta ja työskentelytavoistaan. Työskentely itseohjautuvassa kehitystiimissä lisää kehittäjien mahdol-lisuuksia vaikuttaa omiin työtehtäviinsä ja parantaa kehitystiimin toi-minnan koordinointia ja parantaa kehittäjien motivaatiota, sitoutumista scrum-projektiin, tehokkuutta ja tuottavuutta Jos scrumista ei ole aikaisempaa kokemusta, scrummaster ja muut scrum-projektin sidosryhmät voivat vastustaa päätöksentekovallan antamista kehitystiimille ja kehitystiimin voi olla vaikea ottaa vastuu päätöksenteosta Pirkko Nykänen 25
26 Ketterien menetelmien odotuksia Uusien ratkaisumallien ylle on asetettu merkittäviä odotuksia laadun ja tuottavuuden parantamisessa Voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä ohjelmistoprojekteissa Nykyiset avainsanat ovat tehokkuus, jatkuva muutosvalmius ja erittäin lyhyet tuotantosyklit Perinteisten painopistealueiden prosessien, dokumentoinnin ja sopimusten väitetään jäykistävän organisaatioita ja kehitystiimejä siten, että liiketoimintaedut jäävät saamatta Suomen ohjelmistoteollisuutta uhkaa tuotannon siirtyminen halpoja tuotantokustannuksia tarjoaviin maihin, joten uusia innovaatioita ja ohjelmistojen toiminta- ja kehitysmalleja on omaksuttava ripeästi käyttöön Ketterän ohjelmistotuotannon menetelmillä suomalaisilla yrityksillä on entistä paremmat kilpailumahdollisuudet alan globaalilla kilpailukentällä Lupaava alue tulevaisuudessa: ketteryyden ja käyttäjäkeskeisyyden yhdistäminen Pirkko Nykänen 26
27 Agiilit versus traditionaaliset menetelmät Jakavat saman filosofisen perustan, ovat teknisesti toisiaan täydentäviä ja tukevia AGILITY The continual readiness of an entity to rapidly or inherently, proactively or reactively, embrace change, through high quality, simplistic, economical components and relationships with its environment. Conboy & Fitzgerald 2004 Pirkko Nykänen 27
28 Ketteryys ja käyttäjäkeskeisyys Molemmat iteratiivisia ja nostavat asiakkaan ja käyttäjät keskeiseen rooliin ohjelmistotuotantoprosessissa onko näiden yhdistäminen järkevää? Pirkko Nykänen 28
29 Käyttäjäkeskeisyys Kantava ajatus: käyttäjä on keskeinen osa ohjelmistokehitysprosessissa käyttäjiä haastatellaan, käyttäjiä tarkkaillaan heidän työssään, tutkitaan ja analysoidaan käyttäjäryhmän tietoja käyttäjä kokeilee prototyyppejä palautteiden, tietojen ja havaintojen avulla löydetään uusia vaatimuksia, parannuksia ja ymmärretään eri osien / toimintojen merkitys ja tärkeys etukäteissuunnittelua tehdään paljon: kuvataan kohdekäyttäjiä, tehdään käyttöliittymäsuunnittelua etc kaikki suunnittelu ja kehitys dokumentoidaan perusteellisesti Pirkko Nykänen 29
30 ketteryys vs käyttäjäkeskeisyys ketterät menetelmät eivät korosta etukäteissuunnittelua ja dokumentointi on kevyttä Molemmissa: luodaan useita prototyyppejä, joista haetaan palautetta ja jatketaan kehitystyötä eteenpäin palaute tulee ketterissä menetelmissä asiakkaan vastuulliselta edustajalta, käyttäjäkeskeinen suunnittelu hakee palautteen loppukäyttäjiltä yhdistely toisi palautteen molemmilta Pirkko Nykänen 30
31 Ketteryyden ja käyttäjäkeskeisyyden yhdistäminen Käyttäjäkeskeinen suunnittelu projektin alussa yhtenäisen käyttöliittymän suunnittelu, muttei liikaa suunnittelua rajaavia päätöksiä iteroiden ja testaten haetaan käytettävyydeltään oikeanlainen käyttöliittymä paperiprotot ja käyttäjien kanssa kommunikointi >> käyttöliittymän yleinen rakenne Ongelmallista: käytettävyyssuunnittelijoiden ja kehittäjien välinen kommunikaatio me ja ne muut- ajattelu, erilaiset ajatusmallit Pirkko Nykänen 31
32 Summary Ketterät menetelmät ja työtavat ovat tulleet jäädäkseen myös julkishallinnollisten asiakasorganisaatioiden hankkeisiin ja ketteriä menetelmiä käyttäen on mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia, mutta myös epäonnistuneita lopputuloksia aivan sanoin kuin perinteisimmillä projektinhallinnan menetelmin johdetuilla ohjelmistoprojekteilla Ketteryys tarkoittaa parhaimmillaan varsin joustavaa tekemisenmallia, jossa asiakas saa jatkuvasti hyviä tuloksia ja vastinetta projektityöhön sitomalleen pääomalle ja jossa toimittaja pystyy hallitsemaan työhön sidottuja resursseja entistä joustavammin sekä vakuuttamaan asiakkaan paljon perinteisiä projektinhallinnan menetelmiä tehokkaammin Mutta toisaalta huonoimmillaan ketteryys on molemmille osapuolille riippakivi, josta halutaan eroon ja jolla työn tuottavuus on kaukana sille asetetuista tavoitteista. Pirkko Nykänen 32
33 Agile Finland's mission is to help the development and application of Agile Software Development in Finland The Agile and Leadership Academy is an initiative between Agile Finland and University of Helsinki to bring some of the key practitioners in our community and some of the best experts world-wide together. Through a learning process that will support those of us in the community that have some years experience with Agile and are looking for the next step. Check it out in the site:
Ketterä (agile) tietojärjestelmien suunnittelu
Ketterä (agile) tietojärjestelmien suunnittelu Abrahamsson P, Conboy B and Wang X, Lots done, more to do: the current state of agile systems development research European Journal of Information Systems
LisätiedotOhjelmistoprojekteista. Datanomiopiskelijat 2.vuosi
Ohjelmistoprojekteista Datanomiopiskelijat 2.vuosi Yleistä projekteista Projekti on selkeästi asetettuihin tavoitteisiin pyrkivä, ajallisesti rajattu kertaluonteinen hanke, jonka toteuttamisesta vastaa
LisätiedotTutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1
Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.
LisätiedotScrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case. Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy
Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case OP-Pohjola Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy Agenda Scrum lyhyesti Jatkuvan palvelun DW-projekti- Case OP-Pohjola Lähtötilanne ennen Scrumia Scrumin
LisätiedotKetterä projektinhallinta
Ketterä projektinhallinta Petri Heiramo Agile Coach, CST 1 Petri Heiramo Ikä: 37 (vielä pari päivää ) Oma koulutus- ja valmennusyritys, Agilecraft Oy, reilut 3 viikkoa Lähes 10v ohjelmistokehitys- ja -prosessitausta
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden
LisätiedotKun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla Nestori Syynimaa Sovelto Oyj
Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla 28.10.2016 Nestori Syynimaa Sovelto Oyj 1 Puhujasta Seniori-konsultti Nestori Syynimaa SAFe, Scrum, Lean IT, ITIL, kokonaisarkkitehtuuri,.. PhD
LisätiedotScrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä
Scrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä 9.4.2008 Janne Kuha Manager, Java Services Descom Oy Janne Kuha Manager, Java Services janne.kuha@descom.fi Kuka? Descom Oy:llä, sitä ennen Wanadu Inc., Mountain
LisätiedotSiirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013!
Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013! Sisältö! 1. Tilanne nyt: waterscrumming! 2. Kokonaisvaltainen ketteryys mitä sillä haetaan, mitä sillä saadaan?! 3. Ketterän
LisätiedotScrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.
Scrum is Not Enough Scrum ei riitä Ari Tanninen & Marko Taipale Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.2009 Ari Tanninen Vanhempi ohjelmistoinsinööri Marko Taipale Teknologiajohtaja,
LisätiedotJohanna Hämäläinen SCRUMIN HYÖDYT JA HAASTEET KEHITYSTIIMIN NÄKÖKULMASTA: TAPAUSTUTKIMUS IT-ALAN PALVELUYRITYKSESSÄ
Johanna Hämäläinen SCRUMIN HYÖDYT JA HAASTEET KEHITYSTIIMIN NÄKÖKULMASTA: TAPAUSTUTKIMUS IT-ALAN PALVELUYRITYKSESSÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS 2013 TIIVISTELMÄ Hämäläinen, Johanna
LisätiedotPROJEKTINHALLINTA. Käyttäjälähtöinen suunnittelu
PROJEKTINHALLINTA Käyttäjälähtöinen suunnittelu PROJEKTINHALLINTA OSANA KURSSIA Opettaja: Tomi Jokitulppo email: Tomi.Jokitulppo@metropolia.fi puhelin: 040 5430197 4 opetuskertaa: 2.10., 9.10., 16.10.
LisätiedotGlobaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara
Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Mitä? Mitä? Yrityksen sisäinen Mitä? Yrityksen sisäinen Alihankinta Mitä? Yrityksen sisäinen Open Source -kehitys Alihankinta
LisätiedotKetteryys pähkinänkuoressa. Kokopäivän Scrum-kurssin sisältö tislattuna ja tiivistettynä kolmeen varttiin
Ketteryys pähkinänkuoressa Kokopäivän Scrum-kurssin sisältö tislattuna ja tiivistettynä kolmeen varttiin Empiirinen prosessinhallinta Iteraatiot ja inkrementit riskienhallinnassa Imuohjaus Ketteryyden
LisätiedotScrum-käytännöt ja käyttäjäkokemustyö ohjelmistoalan yrityksessä. Marie-Elise Kontro
Scrum-käytännöt ja käyttäjäkokemustyö ohjelmistoalan yrityksessä Marie-Elise Kontro 25.03.2015 Sisältö 1. Tutkimuskysymykset 2. Scrum ja käyttäjäkokemustyö 3. Tutkimusmenetelmä 4. Tulokset 5. Luotettavuuden
LisätiedotArkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä
Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?
LisätiedotDigitaalisuudesta muutosvoimaa
Digitaalisuudesta muutosvoimaa 6.9.2018 Megatrendejä ja ajankohtaisia teknologiatrendejä Globalisaatio Teknologian kehitys Demografiset muutokset Ilmastomuutos Laskentakapasiteetin kasvu, kvanttitietokoneet
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti ICT-ajankohtaisseminaari 15.4.2009 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt
LisätiedotLyhyt johdatus ketterään testaukseen
TTY:n Testauspäivät, Tampere 15.8.2006 Lyhyt johdatus ketterään testaukseen eli Ketterän ohjelmistokehityksen laatukäytäntöjä Juha Itkonen SoberIT Teknillinen korkeakoulu Juha.Itkonen@tkk.fi Ketterä ohjelmistokehitys
LisätiedotKetteryys kokeilemalla. Leo Malila Kehittämispäällikkö, Kela
Ketteryys kokeilemalla Leo Malila Kehittämispäällikkö, Kela 1.11.2016 Agenda Kelan ICT Ketteryys tavoitteena Teetetyn tutkimuksen ja sen kohteen esittely Havaintoja tutkimuksen perusteella Kelan ketteryys
LisätiedotSisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 14. kesäkuuta, 2018 Petri Strandén Manager Cyber Security Services Application Technologies Petri.stranden@kpmg.fi Petri vastaa KPMG:n Technology
LisätiedotPetri Mattila KÄYTTÄJÄKESKEISEN SUUNNITTELUN INTEGROINTI KETTERÄN KEHITTÄMISEN PROSESSIIN JA ROOLEIHIN
Petri Mattila KÄYTTÄJÄKESKEISEN SUUNNITTELUN INTEGROINTI KETTERÄN KEHITTÄMISEN PROSESSIIN JA ROOLEIHIN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS 2014 TIIVISTELMÄ Mattila, Petri Käyttäjäkeskeisen
LisätiedotVERSIONHALLINTA. PARIOHJELMOINTI Lari Ahti, 62634M Antti Kauppinen, 58390D
VERSIONHALLINTA PARIOHJELMOINTI Lari Ahti, 62634M Antti Kauppinen, 58390D Versio Päivä Tekijä Kuvaus 0.1 26.10.2005 Kaarlo Lahtela Ensimmäinen versio 0.2 10.12.2006 Lauri Kiiski Suomennettu 3 (8 ) SISÄLLYS
LisätiedotKoekysymyksiä. Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Ohjelmistojen suorituskyky
Koekysymyksiä Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu 30.4.2015 58153003 Ohjelmistojen suorituskyky 1 Kurssikokeeseen tulee neljä koetilaisuudessa vastattavaa kysymystä KOKEESSA VASTATTAVAT KYSYMYKSET
LisätiedotMaanvuokrausjärjestelmä Mvj. Projektitarpeen ja tavoitteiden kuvaus
Maanvuokrausjärjestelmä Mvj Projektitarpeen ja tavoitteiden kuvaus Helsingin kaupunki TARJOUSPYYNTÖ 2 (10) LYHYT KUVAUS 3 PUITESOPIMUKSESTA POIKKEAVAT ja ERIKSEEN SOVITTAVAT KOHDAT 3 NYKYTILA - KOKEILUVAIHEEN
LisätiedotTestauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori
Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita
LisätiedotKetterien periaatteiden merkitys projektityössä
Ketterien periaatteiden merkitys projektityössä Suvi Jentze-Korpi Helsinki 18.10.2012 Kandidaatintutkielma-kurssin aine HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö i 1 Johdanto 1 2 Lineaarinen
LisätiedotKetterä vaatimustenhallinta
Ketterä vaatimustenhallinta ja miksi se on useimmiten hyvä asia K A R I A L HO C E O I M P R OV EIT OY Sisältö ImproveIt Oy Perinteinen vaatimushallinta Ketterä vaatimustenhallinta Monenlaista softakehitystä
LisätiedotJuuso Järvi KETTERÄN OHJELMISTOKEHITYKSEN MENESTYS- TEKIJÄT
Juuso Järvi KETTERÄN OHJELMISTOKEHITYKSEN MENESTYS- TEKIJÄT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIEDEKUNTA INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2018 2018 TIIVISTELMÄ Järvi, Juuso
LisätiedotNexus Guide. Nexuksen määritelmä ja opas: Skaalatun scrum-kehityksen viitekehys. Nexusta ylläpitää ja kehittää Ken Schwaber ja Scrum.
Nexus Guide Nexuksen määritelmä ja opas: Skaalatun scrum-kehityksen viitekehys Nexusta ylläpitää ja kehittää Ken Schwaber ja Scrum.org Elokuu 2015 Sisällysluettelo Nexuksen yleiskatsaus... 1 Nexus Guiden
LisätiedotKÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ
KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset
LisätiedotTapahtuipa Testaajalle...
Tapahtuipa Testaajalle... - eli testaus tosielämässä 09.10.2007 Juhani Snellman Qentinel Oy 2007 Agenda Minä ja mistä tulen Testauksen konteksti Tapauksia tosielämästä ja työkaluja 2 Minä Juhani Snellman
LisätiedotPROJEKTINHALLINTA SCRUMIN AVULLA
PROJEKTINHALLINTA SCRUMIN AVULLA Anttoni Lahtinen Mika Suikkanen Saana Vaateri Helmikuu 2016 Tietojenkäsittely Proakatemia 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 1.1 Ketterä kehitys... 3 1.2 Melu... 4 2 SCRUMIN ROOLIT...
LisätiedotAgile-opas. Pikaopas Leaniin ja ketteryyteen
Agile-opas Pikaopas Leaniin ja ketteryyteen Luontainen toimintamalli Olosuhteisiin ja muutoksiin mukautuminen on aikoinaan ollut meille elinehto. Nykyään ketteryys näkyy konkreettisimmin lapsissa, jotka
Lisätiedot7. Iteratiivinen ohjelmistokehitys
7. Iteratiivinen ohjelmistokehitys Iteratiivinen (ja evoluutio-)ohjelmistokehitys (iterative and evolutionary software development) on prosessimallien perhe, missä ohjelmiston elinkaari muodostuu useasta
LisätiedotOhjelmistotekniikka - Luento 2
Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento 2: Prosessimallit
LisätiedotMuutoksen hallinta rakenteisen projektissa. Kari Kovanen Development manager Etteplan Technical Information
Muutoksen hallinta rakenteisen projektissa Kari Kovanen Development manager Etteplan Technical Information Etteplan Oyj Yksi Pohjoismaiden suurimmista teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyrityksistä
LisätiedotOhjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu kevät 2009
7. Iteratiivinen ohjelmistokehitys Iteratiivinen (ja evoluutio-)ohjelmistokehitys (iterative and evolutionary software development) on prosessimallien perhe, missä ohjelmiston elinkaari muodostuu useasta
LisätiedotPROJEKTI- PÄÄLLIKÖSTÄ PRODUCT OWNERIKSI MEERI CEDERSTRÖM
PROJEKTI- PÄÄLLIKÖSTÄ PRODUCT OWNERIKSI MEERI CEDERSTRÖM TAUSTA Otaniemi UX (User Experience) Teknologiaa kaikille Silta tekniikan ja bisneksen välillä Testaaja (Tanska) Scrum Käyttöliittymäsuunnittelija
LisätiedotAVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA
DIMENTEQ OY SALORANKATU 5-7 24240 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA SKOL ja FLIC, 29.10.2015 Teemu Virtanen, Dimenteq Oy DIMENTEQ OY Tietotekniikan palveluyritys,
LisätiedotTietohallinnon liiketoimintalähtöinen toiminnanohjaus IT-ERP
Tietohallinnon liiketoimintalähtöinen toiminnanohjaus IT-ERP 27.9.2007 Juha Berghäll Efecte Oy juha.berghall@efecte.fi / +358 40 589 5121 Kuka puhuu? z Juha Berghäll z Country Manager Finland z Laaja kokemus
LisätiedotOpenUP ohjelmistokehitysprosessi
OpenUP ohjelmistokehitysprosessi Sami Männistö Helsinki 14.11.2008 Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos i HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Matemaattis-luonnontieteellinen
LisätiedotOhjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen
Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.
Ohjelmistojen mallintaminen Luento 11, 7.12. Viime viikolla... Oliosuunnittelun yleiset periaatteet Single responsibility eli luokilla vain yksi vastuu Program to an interface, not to concrete implementation,
LisätiedotHarjoituskoe Vastaukset. ISTQB Ketterä testaaja 2015 Perustason sertifikaattisisällön laajennus
Harjoituskoe Vastaukset ISTQB Ketterä testaaja 2015 Perustason sertifikaattisisällön laajennus Alkup. versio 1.0 Käännösversio 1.0 Tekijänoikeushuomautus Tämän dokumentin saa kopioida kokonaisuudessaan
LisätiedotMiten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo
Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio
LisätiedotJULKISTEN PALVELUJEN ELINKAARI; HYVÄ PALVELU EILEN, TÄNÄÄN, HUOMENNA MIHIN PALVELUT OVAT MENOSSA? Lauri Helenius, Solita Oy
JULKISTEN PALVELUJEN ELINKAARI; HYVÄ PALVELU EILEN, TÄNÄÄN, HUOMENNA MIHIN PALVELUT OVAT MENOSSA? 24.10.2017 Lauri Helenius, Solita Oy Solitalaisia yli 650 Liikevaihto 2016 67 M Keski-ikä 36 V. Kasvu 2016
LisätiedotNexus Guide. Nexuksen määritelmä ja opas: Skaalatun Scrum-kehityksen viitekehys. Nexusta ylläpitää ja kehittää Ken Schwaber ja Scrum.
Nexus Guide Nexuksen määritelmä ja opas: Skaalatun Scrum-kehityksen viitekehys Nexusta ylläpitää ja kehittää Ken Schwaber ja Scrum.org Elokuu 2015 Sisällysluettelo Nexuksen yleiskatsaus... 1 Nexus Guiden
LisätiedotKäyttäjätarinat perinteisessä hankkeessa. Sisältö ja käytännöt
Käyttäjätarinat perinteisessä hankkeessa Sisältö ja käytännöt Helsingin kaupunki 21/03/17 Käyttäjätarinat perinteisessä hankkeessa Mikä on käyttäjätarina Käyttäjätarina perinteisessä hankkeessa Käyttäjätarinan
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotThe Scrum Guide. Scrumin määritelmä ja pelisäännöt. Heinäkuu 2013. Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland
The Scrum Guide Scrumin määritelmä ja pelisäännöt Heinäkuu 2013 Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland Sisällysluettelo Scrum Guiden tarkoitus... 3 Scrumin määritelmä... 3 Scrumin
LisätiedotOhjelmistojen suunnittelu
Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer
LisätiedotKaupunginkanslian avoin ohjelmistokehitys, rajapintatyö, syksy kevät Projektitarpeen ja tavoitteiden kuvaus
n avoin ohjelmistokehitys, rajapintatyö, syksy 2018 - kevät 2019 2/7 1 LYHYT KUVAUS 2 PUITESOPIMUKSESTA POIKKEAVAT JA ERIKSEEN SOVITTAVAT KOHDAT NYKYTILA 4 4 TILAUKSEN AIKAJANA 5 KOKOONPANO, OSALLISTUJAT
LisätiedotThe Scrum Guide. Scrumin määritelmä ja pelisäännöt. Heinäkuu Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland
The Scrum Guide Scrumin määritelmä ja pelisäännöt Heinäkuu 2016 Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland Sisällysluettelo Scrum Guiden tarkoitus... 3 Scrumin määritelmä... 3 Scrumin
LisätiedotMuistitko soittaa asiakkaallesi?
webcrm Finland 1 webcrm Finland Muistitko soittaa asiakkaallesi? Riippumatta siitä, oletko myyntipäällikkö, markkinoija vai työskenteletkö HR tehtävissä, voit käyttää CRM ratkaisua erilaisiin tarpeisiin.
LisätiedotKETTERÄT MENETELMÄT. Tomi Airaksinen. Tietojärjestelmätieteen Kandidaatin tutkielma 22.6.2004
Tomi Airaksinen KETTERÄT MENETELMÄT Tietojärjestelmätieteen Kandidaatin tutkielma 22.6.2004 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Jyväskylä 2 TIIVISTELMÄ Airaksinen, Tomi Tapio Tietojärjestelmätiede,
LisätiedotKOODAAKO PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ?
KOODAAKO PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ? - ROOLIODOTUKSET KETTERISSÄ OHJELMISTOPROJEKTEISSA Mikko Viskari Development Manager Ohjelmistoprojektikokemusta vuodesta 2005 Teknisen projektipäällikön roolissa vuodesta 2011
LisätiedotTestauksen suunnittelu ja dokumentointi ketterässä testauksessa Tutkimustuloksia
Testauksen suunnittelu ja dokumentointi ketterässä testauksessa Tutkimustuloksia Nina Perta, Senior quality consultant Knowit Oy Elina Varteva, QA Specialist Knowit Oy Copyright Knowit Oy 2014 Nina Perta
LisätiedotAVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011
AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä
LisätiedotTietojärjestelmä uusiksi? Toimijaverkostot, niiden haasteet ja ratkaisut
Tietojärjestelmä uusiksi? Toimijaverkostot, niiden haasteet ja ratkaisut Samuli Pekkola Aki Alanne Taru Salmimaa Novi Research Center Tampereen teknillinen yliopisto Sisältö tausta, motiivi ja konteksti
LisätiedotKokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat
Johtaminen voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: 1. Arvojohtaminen (Leadership) 2. Työn(kulun) johtaminen (Process management) 3. Työn sisällön ja tulosten/ tuotosten johtaminen (esim. Product management)
LisätiedotOhjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op)
581361 Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op) Ohjelmistojärjestelmien syventävien opintojen kurssi Myös ohjelmistotekniikan profiilin pakollinen kurssi eli ohjelmistotekniikka-aiheisen gradun
LisätiedotKetterät menetelmät ja julkinen hankinta
Liiketoimintaosaamisen klusteri Tietohallintojohtamisen EO Ylempi AMK Ketterät menetelmät ja julkinen hankinta Ilkka Meriläinen 27.4.2011 Ketterät menetelmät Joukko järjestelmän kehitysmenetelmiä, joille
LisätiedotThe Scrum Guide. Scrumin määritelmä ja pelisäännöt. Lokakuu Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland
The Scrum Guide Scrumin määritelmä ja pelisäännöt Lokakuu 2011 Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland Sisällysluettelo Scrum Guiden tarkoitus... 3 Scrumin yleiskatsaus... 3
LisätiedotKohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa
Kohti laaja alaista tuottavuusajattelua kuntataloudessa Etelä Savon kuntapäivä Mikkeli 14.4.2010 Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, Taloustieteiden laitos 33014 Tampereen yliopisto
LisätiedotSuuret Hyödyt Suuri IT-palveluiden tehokkuus
Ratkaisukeskeiset Toimialojen kehittäjät ja IT-osaajat vertaiskehittämisen mallit OY - ja yhteistyössä it -yhteistyössä Suuret Hyödyt Suuri IT-palveluiden tehokkuus OPPIMISYMPÄRISTÖKEHITTÄJIEN JA IT OSAAJIEN
LisätiedotParempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä
Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut
LisätiedotAikaansaava organisaatio ketteryys ja Lean salkunjohtamisen perustana, eri työmuodot yhteen sovitettuina
Aikaansaava organisaatio ketteryys ja Lean salkunjohtamisen perustana, eri työmuodot yhteen sovitettuina Matti Haukka, seniorikonsultti, Suomen Projekti-Instituutti Oy 1 Esityksen juoni Mitä ketteryys
LisätiedotItseohjautuvat tiimit tie menestykseen? Henri Hämäläinen Toimitusjohtaja, Contribyte
Itseohjautuvat tiimit tie menestykseen? Henri Hämäläinen Toimitusjohtaja, Contribyte Esittely - Henri Hämäläinen Johtava konsultti, toimitusjohtaja Contribyte Auttanut kymmeniä organisaatioita tehokkaamman
LisätiedotYhteisön kehitystyöhön osallistumisen mahdollisuudet ja mallit
Yhteisön kehitystyöhön osallistumisen mahdollisuudet ja mallit Tavoiteltava ketterä projektin kehitysprosessi? ( projektin arki ) Muutamia päiviä Viikko(ja) Kuukausi(a) 0. Projekti-ideavaihe Kehitysaloitteita
LisätiedotOHJELMISTOPROJEKTINHALLINNAN KEHITTÄMINEN SCRUM-MENETELMÄLLÄ
OHJELMISTOPROJEKTINHALLINNAN KEHITTÄMINEN SCRUM-MENETELMÄLLÄ Panu Vuori Opinnäytetyö Kesäkuu 2014 Automaatioteknologian koulutusohjelma YAMK Tekniikan ja liikenteen ala KUVAILULEHTI Tekijä(t) VUORI, Panu
LisätiedotYhteenvetoa, pieniä laajennuksia, tulevaisuuden haasteita
Yhteenvetoa, pieniä laajennuksia, tulevaisuuden haasteita 581259 Ohjelmistotuotanto 378 Lemström, 2006-2011 581259 Ohjelmistotuotanto Kiitos Tuomolle kuvasta 379 Ohjelmistotuotannon perustehtävät projektinhallinta:
LisätiedotBig Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta. Sari Koskelo, Vison Oy
? Big Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta Sari Koskelo, Vison Oy 16.3.2018 Sisältö Big Room konseptin moniulotteisuus Tavoitteet Johtaminen Big Room toiminta kehitys- ja toteutusvaiheissa Big Room
Lisätiedotja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com
Huomioita Habbo-suunnittelusta ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com Jyri Partanen FM (tietojenkäsittelytiede) Certified Scrum Master Certified Product Owner
LisätiedotSEPA päiväkirja. BetaTeam. Juho Mäkinen, 57796V, Jari Leppä, 42710V, Versio Pvm Tekijä Kuvaus
SEPA päiväkirja BetaTeam Juho Mäkinen, 57796V, jvmakine@cc.hut.fi Jari Leppä, 42710V, jleppa@cc.hut.fi Versio Pvm Tekijä Kuvaus 0.1 10.11.2005 Juho Mäkinen Johdanto 1. 0.2 11.11.2005 J.Mäkinen, Käytäntöön
LisätiedotMultisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle
Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle TTY / Projektinhallintapäivä 23.8.2011 Olli-Pekka Mäkirintala olli-pekka.makirintala@altonova.fi 040 5541031 Olli-Pekka Mäkirintala
LisätiedotMonipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle
1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?
LisätiedotITSM. Olli Saranen Senior Consultant Avoset Oy Oliko ennen kaikki paremmin kuin nykyään? Kivikaudelta nykyaikaan
ITSM Oliko ennen kaikki paremmin kuin nykyään? Kivikaudelta nykyaikaan Olli Saranen Senior Consultant Avoset Oy 31.8.2016 Esittely Mukana suomalaisten pankkijärjestelmien kehittämisessä ja ylläpitotyössä
LisätiedotKäytettävyyden huomiointi ohjelmisto prosessissa testausta lisäämällä
Käytettävyyden huomiointi ohjelmisto prosessissa testausta lisäämällä Agenda Tehtävänanto Johdanto Näkökulma Ohjelmistotuotantoprosessit Testaus & arviointimenetelmät Menetelmien yhdistäminen, onnistuuko?
LisätiedotTietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003
Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 2-24.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto 1 Sisällysluettelo Rich Picture...4 Käsitemalli...5 P-tason
LisätiedotLAADUNVARMISTUS KETTERISSÄ OHJELMISTOKEHITYSMENETELMISSÄ
Henri Kulju LAADUNVARMISTUS KETTERISSÄ OHJELMISTOKEHITYSMENETELMISSÄ JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS 2014 TIIVISTELMÄ Kulju, Henri Laadunvarmistus ketterissä ohjelmistokehitysmenetelmissä
LisätiedotRyhmätyö ohjelmistokehityksessä
Ryhmätyö ohjelmistokehityksessä Kenny Heinonen Kandidaatintutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinki, 24. toukokuuta 2013 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY
LisätiedotMikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.
Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?
LisätiedotMitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd
Mitä Lean on? Lean5 Europe Oy Ltd Tommi Elomaa MITÄ ON LEAN? 1. ARVO TEHDÄÄN VAIN SITÄ, MIKÄ TUOTTAA ARVOA ASIAKKAALLE. EI TEHDÄ MITÄÄN MUUTA. Leanin keskeinen ajatus on päinvastainen Tarkoitus ei ole
LisätiedotR U B I C H R F I N L A N D O Y K U M P P A N I S I D I G I T A A L I S E S S A M U U T O K S E S S A
R U B I C H R F I N L A N D O Y K U M P P A N I S I D I G I T A A L I S E S S A M U U T O K S E S S A Kuinka varmistat oikean toteuttajakumppanin löytämisen? Muista nämä! 1. Hankintaprosessi kuntoon 2.
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit
Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää
LisätiedotOhjelmistoprojekti projektipäällikön näkökulmasta
Ohjelmistoprojekti projektipäällikön näkökulmasta Juhana Huotarinen Build Success Juhana Huotarinen, DI Opiskellut TTY:llä vuosina 2000-2006 Työura Goforessa vuodesta 2005 Ohjelmistosuunnittelija (JavaEE-teknologiat)
LisätiedotSisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 8. kesäkuuta, 2018 Agenda Ohjelmistokehitys Ohjelmistokehitys vs. konsultointi Vaatimukset Tietosuoja Tietosuoja ohjelmistokehityksessä kiteytettynä
LisätiedotAvoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä
Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.
LisätiedotKahdenlaista testauksen tehokkuutta
Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Puhe ICTexpo-messuilla 2013-03-21 2013 Tieto Corporation Erkki A. Pöyhönen Lead Test Manager Tieto, CSI, Testing Service Area erkki.poyhonen@tieto.com Sisällys Tehokkuuden
LisätiedotOhjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät
Laatujärjestelmät Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Prosessiajattelu Sisään Prosessi Ulos ohjaus mittaus Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät määrittelevät sen, mitkä prosessit täytyy olla määritelty ei sitä,
LisätiedotProjektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA
Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää
LisätiedotMillainen on onnistunut ICT-projekti?
Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa
LisätiedotTRIPLEWIN KEHITYSTARINA
TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä
LisätiedotSulautettujen järjestelmien. ketterä käsikirja. Lehtonen, Tuomivaara, Rantala, Känsälä, Mäkilä, Jokela, Könnölä, Kaisti, Suomi, Isomäki & Ylitolva
Sulautettujen järjestelmien ketterä käsikirja Lehtonen, Tuomivaara, Rantala, Känsälä, Mäkilä, Jokela, Könnölä, Kaisti, Suomi, Isomäki & Ylitolva Sulautettujen järjestelmien ketterä käsikirja Teijo Lehtonen,
LisätiedotKoulutuksen suhdannevaihtelut. Zeppeliinistä suihkukoneaikaan
Koulutuksen suhdannevaihtelut Zeppeliinistä suihkukoneaikaan Suhdannevaihtelut People 1970-1990 Perusasiat kestävät ratkaisut 1990-1995 Teknologiat nopean ohjelmistokehityksen ratkaisut 1995 2000 Menetelmät
LisätiedotSuomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry
Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti
LisätiedotVerkkopokerijärjestelmä. Loppuraportti Ryhmä Kanat Ohjelmistotuotantoprojekti, syksy 2008
Verkkopokerijärjestelmä Loppuraportti Ryhmä Kanat Ohjelmistotuotantoprojekti, syksy 2008 Projektiryhmä Samuli Aalto-Setälä Jukka Kekälainen Jarno Kyykkä Mika Mielonen Mårten Smeds Otto Waltari Ohjaaja
LisätiedotOppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä
Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston
LisätiedotLiite 6: Palvelukuvaus. Enterprise Advantage Program (EAP)
Liite 6: Palvelukuvaus Enterprise Advantage Program (EAP) Liite 6: Palvelukuvaus / EAP 2 (5) Sisällys 1. Esittely... 3 1.1 Asiakkaiden haasteet... 3 1.2 Palvelun tuomat ratkaisut... 3 2. Palvelun sisältö...
Lisätiedot