PROJEKTINHALLINTA SCRUMIN AVULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROJEKTINHALLINTA SCRUMIN AVULLA"

Transkriptio

1 PROJEKTINHALLINTA SCRUMIN AVULLA Anttoni Lahtinen Mika Suikkanen Saana Vaateri Helmikuu 2016 Tietojenkäsittely Proakatemia

2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Ketterä kehitys Melu SCRUMIN ROOLIT Tuoteomistaja Scrummaster Kehitystiimi Scrumtiimi SCRUMIN PROSESSI Tuotteen kehitysjono Sprintin kehitysjono Valmiin määritelmä POHDINTA Scrummmasteri business leaderinä Päiväpalaverin hyödyntäminen akatemialla Valmiin määritelmä Case-esimerkki: Scrumin hyödyntäminen Kiivi-innossa LÄHTEET... 17

3 3 1 JOHDANTO Ohjelmistokehityksessä on lukuisia eri projektinhallintamalleja, joilla ohjelmistokehitysprosessia voidaan viedään eteenpäin. Prosessi kuvaa joukkoa vaiheita, jotka suoritetaan tietyssä järjestyksessä. Projektinhallintamalli pyrkii nimensä mukaisesti helpottamaan projektinhallintaa ohjelmistokehityksen aikana. Perinteisiä malleja ovat esimerkiksi Vesiputousmalli, iteratiivinen malli, spiraalimalli, sekä agilemallit.(selecting a development approach, viitattu 14.2.) KUVA 1. Vesiputousmalli Vesiputousmallia pidetään Scrumin vastakohtana. Se on mm. tietokonekomponenttien ja muun teollisuuden tuotantoprosesseissa käytetyistä menetelmistä syntynyt malli. Ohjelmistokehityksen alkuvaiheessa ei ollut tarjolla kuin kyseisiä teollisuuden käyttämiä menetelmiä ja vesiputousmalli kopioitiin sieltä käyttöön vähin muutoksin. Sille tyypillistä on alun tarkka suunnittelu, jonka aikana projekti jaetaan kronologisessa järjestyksessä eteneviin palasiin. Tämän jälkeen palaset toteutetaan yksi kerrallaan. Mallin parhaita puolia on alun suunnittelu, joka hyvin toteutettuna vähentää tuotantoon asti päätyviä bugeja. Kritiikkiä malli saa sen joustamattomuudesta ohjelmistotuotannossa. Teollisuuden puolella kesken projektia muuttuneiden prioriteettien tai muun syyn takia muutosten tekeminen on liian kallista ja aikaa vievää. Ohjelmistotuotannossa tämä ei pidä paikkaansa ja samalla voidaan todeta, että alan teknologia kehittyy huomattavasti nopeammin kuin useimmilla teollisuuden aloilla. Projektin toteutuksen aikana saattaa syntyä uutta teknologiaa, joka kannattaa ottaa mukaan projektiin. 1.1 Ketterä kehitys

4 4 Keskitymme tässä esseessä esittelemään ketterän ohjelmistokehityksen (agile software development) Scrum-menetelmää. Ketterä ohjelmistokehitys perustuu Ketterän ohjelmistokehityksen julistukselle (Agile Manifesto), joka sisältää 12 periaatetta ja neljä arvoa. Me etsimme parempia keinoja ohjelmistojen kehittämiseen tekemällä sitä itse ja auttamalla siinä muita. Tässä työssämme olemme päätyneet arvostamaan Yksilöitä ja vuorovaikutusta enemmän kuin prosesseja ja työkaluja Toimivaa sovellusta enemmän kuin kokonaisvaltaista dokumentaatiota Asiakasyhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvotteluita Muutokseen reagoimista enemmän kuin suunnitelman noudattamista. Vaikka oikeallakin puolella on arvoa, me arvostamme vasemmalla olevia asioita enemmän. (Ketterän ohjelmistokehityksen julistus, viitattu 21.2.) Julistus kehitettiin vuonna 2001 Utahissa 17 eri ketterän menetelmän edustajan voimin. Ketterät toimintamallit nostavat asiakkaan ohjelmiston yläpuolelle. Ensimmäinen periaatteista kuuluukin: Tärkein tavoitteemme on tyydyttää asiakas toimittamalla tämän tarpeet täyttäviä versioita ohjelmistosta aikaisessa vaiheessa ja säännöllisesti.. Tämän takia juuri Toimiva ohjelmisto on edistymisen ensisijainen mittari., ei esimerkiksi laajat suunnitelmat tai hyvä dokumentointi. Asiakas voi ottaa parhaiten kantaa toimivaan ohjelmistoon. Tämän takia Scrum on jaettu sprintteihin, joiden aikana tiimi rakentaa ohjelmistoon asiakkaan toivomia ominaisuuksia. Sprintti mahdollistaa tiimille ajan toimia rauhassa, kahdesta viikosta kuukauteen. Sprintin jälkeen tiimi esittelee tuotoksensa asiakkaalle ja tämä voi ottaa kantaa tuotteeseen. Olivatko ominaisuudet toivottuja? Onko markkinatilanne tai prioriteetit ohjelmiston suhteen muuttuneen? Voidaanko jatkaa alkuperäisellä suunnitelmalla? Tiimi sopii mitä seuraavassa sprintissä tehdään ja tätä seuraa uusi sprintti uudella julkaisulla. Scrumin taustalla on myös ajatus projektihallintamallin minimoinnista. Projektihallinnassa säilytetään vain välttämättömimmät komponentit ja muu heitetään pois. Projektihallintaan tottumattomalle Scrumin työkalut voivat tuntua paljolta lisätyöltä, mutta verrattuna muihin projektinhallintatyökaluihin on asiakirjoja verrattavan vähän. 1.2 Melu

5 5 Ken Schwaber kuvaa elämän moniulotteisuutta ja muuttujia termillä melu (noise). Elämässä on paljon epätarkkuutta ja epätäydellisyyttä. Yhtenä esimerkkinä Schwaber mainitsee erilaiset pituuden mittayksiköt. Keittiön kaapin pituus ilmoitetaan sentteinä, mutta todellisuudessa 1 sentti voi olla 1,00356 senttiä. Yleensä tämä ei ole ongelma, ellei näitä sentin palasia ladota peräkkäin :ta, jolloin melusta voi tulla ongelma. Ihmiset ovat suurin melunaiheuttaja ja sen takia ihmisiä sisältävässä projektissa on aina odotettavissa melua. Esimerkiksi viestintä, vaikkapa projektin tavoitteiden avaaminen kaikille täysin selväksi, voi olla mahdotonta. Osmo A. Wiion sanoin: "Viestintä epäonnistuu aina paitsi sattumalta. Scrum pyrkii vastaamaan melun olemassaoloon pyrkimällä vähentämään sitä: Esimerkiksi tapaamiset kasvokkain ja tiimin työskentelyrauha sprintin aikana. Tämän lisäksi Scrum on omiaan muuttuvaan maailmaa, jossa yllättävän melun ilmaannuttua suunnitelmia tulee muuttaa. Scrum voidaan yhdistää myös muihin ketterän kehityksen menetelmiin, kuten esimerkiksi Extreme Programming-metodologiaan (XP). XP:ssä ohjelmoijat työskentelevät pareissa, testaavat koodia jatkuvasti sekä pyrkivät pitämään sen yksinkertaisena (Keep it simple, Stupid!-periaate). Kannaltamme mielenkiintoisempaa kuitenkin on miten hyvin Scrumia voi soveltaa ohjelmistokehityksen ulkopuolella? Proakatemian projektit poikkeavat usein teollisesta tuotannosta ja ovat lähempänä ohjelmistoprojekteja. Asiakas saattaa muuttaa toiveitaan kesken projektin tai tilanne markkinoilla saattaa muuttua. Toisaalta myös monet Scrumin periaatteista sopivat yritykseen kuin yritykseen, esimerkkinä asiakaslähtöisyys ja hyvä vuorovaikutus. Esittelemämme projektinhallintatyökalut ovat loistavia myös siksi, ettei niitä kaikkia tarvitse ottaa saadakseen huomattavaa etua tiimin toimintaan. Esimerkiksi tiimin työskentely voisi parantua huomattavasti implementoimalla pelkkä päiväpalaveri: Päivä aloitetaan mahdollisimman lyhyellä palaverilla, jossa jokainen noin minuutissa käy läpi: 1. Mitä teki eilen? 2. Mitä aikoo tehdä tänään? 3. Mitä esteitä työn teolla on? Scrumin käyttöön Proakatemialla perehdymme esseen lopulla. Sitä ennen esittelemme sen eri osa-alueet ja jäsenet.

6 6 2 SCRUMIN ROOLIT 2.1 Tuoteomistaja Tuoteomistaja (TO) on käytännössä projektin kasvot ja kuten nimikkeestäkin jo selviää, tyypillisesti lopputuotteen omistaja. Hänen vastuullaan on selkeä visio lopputuloksesta ja sen vision jakaminen kehitystiimille. Tuoteomistajalla on myös hyvä olla näkemystä kehitettävän tuotteen markkinoista, käyttäjistä ja kilpailijoista, jotta lopputulos olisi mahdollisimman hyödyllinen ja arvokas. Hänen ei kuitenkaan tule puuttua projektin tekniseen puoleen vaan vastata enemmänkin projektin bisnespuolesta. TOn tärkein tehtävä on järjestää tuotteen kehitysjono yhdessä kehitystiimin kanssa ja toimia kommunikointiväylänä kehitystiiimin ja sidosryhmän kanssa. Sidosryhmälle hän viestii projektin tilasta ja neuvottelee projektin laajuudesta sekä rahoituksesta. Projektilla tulee kuitenkin olla vain yksi TO, jotta tiimin ei saa ristiriitaista tietoa useammalta TOlta. 2.2 Scrummaster Scrummaster on kehitystiimin suojelija tai valmentaja. Hänen tehtävänään on poistaa kehitystiimin häiriötekijät ja auttaa tiimiä tekemään niin laadukasta jälkeä kuin mahdollista. Käytännössä se tarkoittaa työskentelyä tuotteen omistajan kanssa, jotta tuotteen kehitysjono mahdollisimman hyvä. Hän myös pitää silmällä kehitystiimin tilaa ja puuttuu epäkohtiin, jos sellaisia ilmenee. Scrummasterilla ei kuitenkaan ole muuta valtaa, kuin se minkä tiimi hänelle antaa, joten hän ei voi suoraan käskeä tiimin jäseniä, esimerkiksi tekemään tiettyä työtehtävää. Ainoastaan kun näyttää siltä että tiimi toimii scrumin ulkopuolella, on scrummasterin tehtävä ohjata heidät takaisin. Tämä erottaa scrummasterin perinteisestä projektipäälliköstä. 2.3 Kehitystiimi Kehitystiimi vastaa projektin varsinaisesta kehityksestä. Tiiimi on itseohjautuva, joten he voivat itse päättää kuinka kehitysjonon sisältö muutetaan toimivaksi lopputuotteeksi. Tiimin jäsenillä on omat erikoisosaamisensa, mutta vastuu projektin kehityksestä kuuluu

7 7 koko tiimille. Jäsenet auttavat ja opettavat toisiaan, jotta projekti pysyy aikataulussa. Tyypillinen koko kehitystiimille on 3-9 henkilöä, tällöin tiimi pysyy mahdollisimman tehokkaana ja joustavana. 2.4 Scrumtiimi Scrumtiimiin kuuluvat kaikki aikaisemmin mainitut, eli tuoteomistaja, scrum-mestari ja kehitystiimi. Scrumtiimi on itseohjautuva ja sillä on valta päättää omista työmenetelmistä.

8 8 3 SCRUMIN PROSESSI Scrum projekti alkaa projektissa kehitettävän tuotteen visiolla. Tuote voi olla aluksi suurpiirteinen, mutta se muotoutuu selkeämmäksi projektin edistyessä. Tuoteomistaja luo projektille suunnitelman, joka pitää sisällään tuotteen kehitysjonon. Tuotteen kehitysjonon perusteella kehitystiimi lähtee suunnittelemaan seuraavaa sprinttiään. (Schwaber 2004, 7-8.) Scrumin prosessi perustuu iterointiin, joka toteutetaan sprinttien avulla. Iteroinnissa työtehtäviä toistetaan niin kauan, kunnes ne saadaan valmiiksi tai halutaan lopettaa. Sprintit ovat pituudeltaan yleensä enintään 30 kalenteripäivää ja niiden pituus pysyy samana koko projektin ajan. Jokaista sprinttiä voi ajatella pienempänä projektina, jolla on tietty tavoite. Kun tuotetta kehitetään sprinttien avulla pienissä osissa, sen riskit vähenevät, sillä sprinteissä tehtävän työn edistymistä ja valmistumista on helpompi hallita ja tarvittaessa muokata. (Schwaber 2004, 8.) KUVA 2. Scrumin prosessi Sprinteissä tavoitteena on saada kehitystiimin ja tuoteomistajan yhdessä läpikäydyt tehtävät valmiiksi. Laatutaso ja tehtävät pysyvät samana koko sprintin ajan eikä niitä muuteta. Kehitystiimi voi kuitenkin tarkentaa sisältöä sprintin aikana neuvottelemalla tuoteomistajan kanssa. Mikäli sprintin tavoite muuttuu tarpeettomaksi sen aikana, voi tuoteomistaja keskeyttää sprintin. Sprinttien lyhyyden takia niitä keskeytetään kuitenkin harvoin. (Schwaber 2004, 8.)

9 9 Jokainen sprintti aloitetaan sprintin suunnittelupalaverilla, joka ei saa olla kestoltaan 8 tuntia pidempi. Sprintin suunnittelupalaverissa kehitystiimi valitsee ja arvioi yhdessä tuoteomistajan kanssa sprintissä toteutettavat tehtävät tuotteen kehitysjonosta, jotka listataan ylös sprintin kehitysjonoon. Tämän jälkeen scrumtiimi määrittelee yhdessä koko sprintin tavoitteen, jonka pohjalta kehitystiimi luo suunnitelman miten sprintin kehitysjonon tehtävät saadaan valmiiksi. Suunnitteluun ei käytetä liikaa aikaa, sillä tärkeintä on päästä tekemään. (Schwaber 2004, 8.) Sprintin aikana kehitystiimi kokoontuu päivittäin 15 minuutin mittaiseen päiväpalaveriin. Päiväpalaverissa jokainen tiimiläinen vastaa kolmeen kysymykseen: 1. Mitä tein eilen? 2. Mitä aion tehdä tänään? 3. Mitä esteitä työn teolle on tullut? Scrummaster varmistaa, että kehitystiimi järjestää päiväpalaverin päivittäin ja että tiimi pystyy pitämään sen 15 minuutin pituisena. Päiväpalaverien tarkoitus on saada koko tiimin työskentely synkronoitua päivittäin sekä parantaa tiimin kommunikaatiota, vähentää muita palavereja sekä edistää nopeaa päätöksentekoa. Tämän lisäksi edellä mainittujen kysymysten perusteella voidaan tarkastella edistyykö työ kohti sprintin tavoitetta. Päiväpalaveriin osallistuu vain kehitystiimi ja siellä ei ole tarkoitus raportoida mitään. (Schwaber & Sutherland 2014) Sprintin lopussa pidetään noin neljän tunnin kestoinen sprintin katselmointi, jonka aikana scrumtiimi esittelee tuoteomistajalle sekä mahdollisille muille sidosryhmille sprintin aikana valmiiksi saadut työt. Katselmoinnin tarkoituksena on luoda kaikille yhteinen kuva siitä mitä on tehty, mitä tiimin kannattaisi tehdä seuraavaksi ja kuinka kaukana tavoitteesta ollaan. (Schwaber 2004, 9) Sprintin katselmoinnin tuloksena on tarkistettu tuotteen kehitysjono, joka sisältää todennäköiset tuotteen kehitysjonon kohdat seuraavalle sprintille. Tuotteen kehitysjonoa voidaan myös yleisesti muokata sisältämään uusia kehitysmahdollisuuksia. (Schwaber & Sutherland 2014) Ennen seuraavaa sprintin suunnittelupalaveria scrummaster pitää sprintin retrospektiivipalaverin, jossa tiimillä on mahdollisuus tarkastella ja kehittää omaa tekemistään, jotta seuraava sprintti sujuisi entistä paremmin ja mukavammin. (Schwaber 2004, 9)

10 Tuotteen kehitysjono Tuotteen kehitysjono on lista asioista, joita projektin aikana tullaan tuotteelle tekemään. Se pitää sisällään tuotteelle toteutettavat ominaisuudet, toiminnot, vaatimukset, parannukset ja korjaukset. Tuotteen kehitysjonon sisällöstä, järjestämisestä ja saatavuudesta vastaa tuoteomistaja. (Schwaber & Sutherland 2014) Tuotteen kehitysjonon ensimmäinen versio sisältää vain tuoteomistajan ensimmäiset arviot tuotteen vaatimuksista. Se kehittyy koko projektin ajan, kun tuote sekä sen ympärillä oleva ympäristö kehittyy. Tätä voi tapahtua esimerkiksi markkinoilta saadun palautteen avulla. Tuotteen kehitysjonoa muutetaan jatkuvasti, jotta pystytään tarkemmin tunnistamaan mitä tuote tarvitsee ollakseen tarkoituksenmukainen, kilpailukykyinen ja käytännöllinen. (Schwaber & Sutherland 2014) Tuotteen kehitysjono (TAULUKKO 1.) sisältää vähintään työtehtävän kuvauksen, missä sprintissä tehtävä toteutetaan ja kuinka kauan siihen menee työaikaa. Tuotteen kehitysjonossa järjestyksessä korkeimmalla olevat tehtävät ovat selkeämpiä ja yksityiskohtaisempia toteutuksen ja työmäärän osalta. Kehitysjonossa matalammalla olevat tehtävät ovat yleensä suurpiirteisempiä, eikä niitä ole ehditty työstää kehitystiimin kanssa loppuun. (Schwaber & Sutherland 2014) Työtehtävä Sprintti Arvioitu työaika tunteina Pelimoottorin ohjelmointi osa Tasosuunnittelu osa Hahmografiikkojen toteutus 2 12 Tasojen grafiikkojen toteutus 2 10 Nettisivujen sisällön suunnittelu 3 4 Pelimoottorin ohjelmointi osa Pelin äänet 3 15 Nettisivujen ohjelmointi 5 8 TAULUKKO 1. Tuotteen kehitysjono Tuotteen kehitysjonon sisältöä työstetään toistuvasti yhdessä tuoteomistajan ja kehitystiimiin kanssa. Kehitystiimi käyttää yleensä kehitysjonon työstöön enintään 10% kapasiteetistaan ja sen käytännön toteutuksesta päätetään tiimin sisällä. Työstön aikana kehitysjonoa siistitään yksityiskohtien, työmääräarvioiden ja kehitysjonon järjestyksen osalta.

11 11 Tuotteen kehitysjonon jokainen uuteen sprinttiin valittava tehtävä tulisi työstää niin yksityiskohtaiseksi, että se voidaan saada valmiiksi sprintin loppuun mennessä. (Schwaber & Sutherland 2014) Tehtäville asetetuista työmääräarvoista vastaa kehitystiimi. Tuoteomistaja voi yrittää vaikuttaa työmääräarvioihin auttamalla kehitystiimiä ymmärtämään tehtävän vaatimuksia ja tekemällä kompromisseja. Lopullinen sana on kuitenkin kehitystiimillä. (Schwaber & Sutherland 2014) Tuotteen kehitysjonossa oleva kokonaistyömäärä on laskettavissa yhteen milloin tahansa ja tuoteomistaja tarkistaa jäljellä olevan ajan jokaisessa sprintin katselmoinnissa. Lukua verrataan edellisen sprintin katselmointeihin, jolloin pystytään arvioimaan onko työ edistynyt yhtä nopeasti, kuin edellisessä sprintissä ja ollaanko tuotetta saamassa valmiiksi toivotussa aikarajassa. (Schwaber 2004, 11.) Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi kuvassa 3 löytyvän tuotteen edistymiskäyrän avulla, jossa pystyakselilta löytyvät työtunnit ja vaaka-akselilta jäljellä olevat työpäivät. KUVA 3. Tuotteen edistymiskäyrä 3.2 Sprintin kehitysjono Sprintin kehitysjonoon listataan tuotteen kehitysjonon tehtävät, jotka kehitystiimi on sitoutunut toteuttamaan sprintin aikana. Tuotteet on valittu yhdessä tuoteomistaja kanssa ja kehitystiimi on kirjannut ylös sprintin kehitysjonoon tuntimääräisen arvion siitä, kuinka nopeasti se saa työn tehtyä. Kehitystiimi on koko sprintin ajan vastuussa omasta ajankäytöstään. (Schwaber & Sutherland 2014)

12 12 Sprintin kehitysjonon lista on mahdollisimman yksityiskohtainen. Tämä helpottaa kehitystiimin työtä, sillä aikaa ei tarvitse käyttää työn suunnittelemiseen, vaan voidaan keskittyä itse tekemiseen. Sprintin kehitysjonon tehtävän kuvausta päivitetään, kun siitä opitaan sprintin aikana lisää. (Schwaber & Sutherland 2014) Sprintti 2 Työtehtävä Vastuuhenkilö Työn tila 1. päivä 2. päivä 3. päivä 4. päivä Tasojen esteiden väritys Hessu Aloittamaton 5 h 5 h 5 h 5 h Hahmojen väritys Saana Keskeneräinen 5 h 5 h 5 h 3 h Hahmojen animointi Anttoni Keskeneräinen 7 h 7 h 5 h 4 h Tasojen taustan toteutus Mika Valmis 5 h 4 h 2 h 0 h TAULUKKO 2. Sprintin kehitysjono Sprintinkehitysjonossa löytyy tehtävän yksityiskohtainen kuvaus, työmäärä tunteina, työn tila (valmis, keskeneräinen, aloittamaton) ja kuka kehitystiimin jäsenistä on vastuussa tehtävästä. Työmäärä vähähenee joka päivä työtä tehtäessä ja jäljellä olevaa työmäärää päivitetään jokaisessa päiväpalaverissa. Samalla arvioidaan ollaanko pääsemässä sprintin tavoitteeseen. (Schwaber & Sutherland 2014) 3.3 Valmiin määritelmä Jotta työn läpinäkyvyys turvataan, on koko scrumtiimillä oltava yhteinen ymmärrys siitä, mitä valmis työ tarkoittaa. Se voi olla esimerkiksi lista työtehtävistä, jotka tekemällä tuotteen osa saadaan julkaisukelpoiseksi. Valmiin määritelmän listan työtehtävät tulee pitää niin yksinkertaisina, että ne voi määrittää joko tehdyiksi tai keskeneräiseksi. Määritelmän avulla kehitystiimi pystyy helpommin arvioimaan, montako tehtävää se pystyy saamaan valmiiksi sprintin aikana. (Lekman 2015) Valmiin määritelmä pätee ensisijaisesti tuotteen kehitysjonon tehtäviin ja se vaihtelee eri scrumtiimien välillä. Scrumtiimin kehittyessä myös valmiin määritelmä kehittyy ja se saa ympärilleen tiukemmat kriteerit, jotka takaavat tuotteelle korkean laadun sekä tietyn standarditason tuotteeseen tehtävälle työlle. (Lekman 2015)

13 13 4 POHDINTA 4.1 Scrummmasteri business leaderinä Scrummasterin rooli scrumtiimissä on hyvin samantapainen kuin Kiivision business leaderin (BL). Kummallakaan ei ole suoraa ja perinteistä määräysvaltaa, joten molemmat pyrkivät vaikuttamaan eri tavalla. Scrummasteri voi vaikuttaa scrum-prosessiin, jonka kautta hän pystyy vaikuttamaan kehitystiimiin. Scrummasteri myös pyrkii poistamaan kehitystiimiä haittaavaat esteet ja valmentamaan tiimiä itseohjautuvuuteen. Kiivision BLn tehtävinä on yleensä ollut tiimin juoksevien asioiden hoitaminen ja kaikkia koskevista asioista tiedottaminen, sekä tiimin ohjaaminen kohti yhteisiä tavoitteita. Roolit ovat siis jo valmiiksi hyvin samankaltaiset, mutta jos muokkaamme BLn roolia entistä lähemmäksi scrummasteria, voi siitä olla hyötyä Kiivisiolle ja BLlle. Scrumissa on selkeät säännöt ja raamit, jonka sisällä scrumtiimi toimii ja jos tiimi on liikkumassa sen ulkopuolelle, on scrummasteri tehtävä ohjata tiimi takaisin. Kiivision kohdalla tämän voisi toteuttaa luomalla selkeät yhteiset pelisäännöt, josta kävisi ilmi miten tiimi työskentelee ja mitä tiimin jäseniltä odotetaan. Tällöin tilanteessa, jossa tiimi ei enää noudata näitä sääntöjä tai yksittäiset jäsenet eivät täytä heille asetettuja odotuksia, BLllä olisi valta puuttua tilanteeseen ja tehdä ratkaisuja. Tietenkin tiimi pyrkisi välttämään tälläisia tilanteita ja BLn avustuksella purkamaan ne ennenkuin ne ehtivät kehittyä pahemmiksi. 4.2 Päiväpalaverin hyödyntäminen akatemialla Kiivisiossa, ja yleisesti Akatemiallakin kuulee, että ihmiset haluaisivat tietää enemmän toistensa tekemisistä. Ei tiedetä miten toisilla menee ja mitä he tekevät. Tämä on ongelmallista myös tiimin tai projektiryhmän johdon kannalta. Lisäksi erikseen työskentelevät tiimin jäsenet eivät välttämättä hyödynnä tiimin ongelmanratkaisukykyä kohdatessaan ongelmia. Scrumin päiväpalaveri tuo ratkaisun näihin ongelmiin. Se parantaa tiimin kommunikaatiota ja edistää nopeaa päätöksentekoa.

14 14 Päiväpalaverin voisi ottaa käyttöön joko tiimin kanssa jolloin kaikki pysyisivät kartalla siitä mitä kukin tekee. Tällöin käytössä olisi myös laajempi verkosto ongelmien ratkaisemiseen. Päivittäin, esimerkiksi kello tapahtuva tiivis tsekki parantaisi myös tiimin jäsenten ajanhallintaa, kun päivän tavoite olisi asetettu selkeästi heti aamulla. Tiimiläiset näkisivät toisiaan enemmän ja näkemisen puitteissa olisi mahdollista vaihtaa muitakin kuulumisia. Tällaisessa muodossa täytyisi kuitenkin ottaa kantaa siihen, miten ilmeneviä ongelmia käsitellään. Tavallisesti Scrummaster tarttuisi ilmeneviin työnteon esteisiin palaverin jälkeen, mutta Proakatemia perinteisessä tiimimallissa tällaista henkilöä ei suoraa ole nimetty. Yksi mahdollisuus olisi BL:n toimiminen esteiden purkajana. On tietenkin todettava, ettei läheskään kaikkiin työn esteisiin edes voi puuttua ulkopuolisen avuin. Esimerkiksi asiakkaan materiaalin toimituksen venyminen on este, jonka ratkaisuna on asianomaisen yhteydenotto asiakkaaseen. Tällaisessa tapauksessa päiväpalaveri auttaa tiedostamaan ongelman ja luonnollinen ratkaisu olisi olla asiakkaaseen yhteydessä palaverin jälkeen. Sen sijaan esimerkiksi jonkin projektiryhmän erimielisyydet saattaisivat selvitä paremmin ulkopuolisen sovittelijan avulla. Toinen vaihtoehto on käyttää päiväpalaveria projektihallinnan työkaluna. Päiväpalaveri voisi olla esimerkiksi kaksi kertaa viikossa projektiryhmän sovittuina työpäivinä. Tällöin päiväpalaveri vastaisi lähemmin scrumin päiväpalaveria, kun kaikki palaveriin osallistuja työskentelevät saman projektin kimpussa. Palavereissa projektipäällikkö voisi toimia scrummasterina. 4.3 Valmiin määritelmä Valmiin määritelmä (Definiton of Done) on mielestämme parhain yksittäinen scrumista nostettava ajatus. Yksilöajattelussa valmiin määritelmää voi verrata esimerkiksi Juha T. Hakalan turmarajamääritelmään: Turmaraja on se laatutaso, jonka alle ei saa missään tapauksessa mennä. (Uralehti: Downshifting työntekijän oma strategia selviytyä. Lainattu

15 ). Turmaraja on hyvä huomioida valmiin määritelmää tehtäessä, rima voidaan kuitenkin asettaa myös korkeammalle. 15 Kun valmiin määritelmä on muodostettu, kykenee yksilö kommunikoimaan tiimin kanssa työtehtävien edistymisestä. Hän myös ymmärtää eri työvaiheiden tärkeyden ja tietää panostaa niihin aikaa ja resursseja. Valmiin määritelmä tuo tiimille selkeän tavoitteen. Tiimi myös tietää missä vaiheessa tavoitteen saavuttamista ollaan. Valmiin määritelmä on asiakkaan näkökulmasta hyvää tuotteistamista. Sen viestiminen asiakkaalle helpottaa tietämään, mitä tuotteelta tai palvelulta odottaa. 4.4 Case-esimerkki: Scrumin hyödyntäminen Kiivi-innossa Kiivi-Inno on Kiivision 16 tunnin mittainen kaksipäiväinen innovointi, jossa ideoimme ratkaisuja asiakkaan antamaan haasteeseen. Innovoinnin tuotteena tarjoamme perustellun ratkaisun, jonka asiakas pääsee arvioimaan presentaation ja raportin pohjalta. Kiivi-innon hinta perustuu asiakkaan antamaan arvosanaan asteikolla 1-5. Scrumista saa hyödynnettyä useita osia, joilla Kiivi-innon toteutus saadaan ketterämmäksi ja tehokkaammaksi. Kiivi-innon projektipäällikkö toimii projektissa tuoteomistajana ja hän on vastuussa tuotteen kehitysjonon toteuttamisesta ennen Kiivi-innon ensimmäisen päivän alkua. Projektipäällikkö rakentaa tuotteen kehitysjonon asiakkaan toimeksiannon vision sekä oman visionsa perusteella. Loput 16 Kiivisiolaista on jo jaettu neljään neljän hengen scrumtiimiin. Jokainen scrumtiimi on valinnut keskuudestaan yhden scrummasterin, jonka tehtäviin kuuluu oman tiiminsä motivointi sekä sprintin tavoitteessa pysymisestä huolehtiminen. Scrummaster pitää myös huolen tiimin hyvinvoinnista, tauoista ja toimii kommunikaattorina projektipäällikön ja kehitystiimin välillä. Ensimmäinen innovointipäivä alkaa kello 8 projektipäällikön pitämällä esityksellä, jossa hän esittelee tuotejonon tärkeimmät tehtävät. Esitys on kestoltaan maksimissaan yhden tunnin mittainen ja sen aikana scrumtiimit voivat esittää kysymyksiä ja tarkentaa tuotteen

16 16 kehitysjonon tehtäviä. Tunnin aikana valitaan myös ensimmäisessä sprintissä toteutettavat tehtävät kullekin scrumtiimille. Tiimien on tärkeä pystyä arvioimaan oma ajankäyttönsä ja kuinka paljon he pystyvät saamaan aikaan yhdessä sprintissä. Sprintit ovat Kiivi-innossa pituudeltaan 3 tuntia, jolloin niitä mahtuu 16 tunnin innovointiin 4. Päivän ensimmäisen ja toisen sprintin välillä pidetään 15 minuutin mittainen päiväpalaveri, jossa scrumtiimit kokoontuvat yhteen ja käyvät läpi mitä sprintissä saatiin valmiiksi, mitä seuraavassa sprintissä tehdään ja onko eteen tullut jotain esteitä. Samalla projektipäällikkö voi tiedottaa, mikäli toimeksiantajalta on tullut uutta tietoa, minkä perusteella tuotteen kehitysjonoa pitäisi muuttaa. Kello Tapahtuma Päivä 1 8:00-9:00 Projektipäällikön esitys, scrumtiimien kyselyt 9:00-12:00 Sprintti 1: Innovointi 12:00-13:00 Ruokailu 13:00-13:15 Päiväpalaveri 13:15-16:00 Sprintti 2: Tiedonhakua Päivä 2 8:00-9:00 Projektipäällikön esitys, scrumtiimien kyselyt 9:00-12:00 Sprintti 3: Toteutusta, käytäntöön viemistä, raportin aloitus 12:00-13:00 Ruokailu 13:00-13:15 Päiväpalaveri 13:15-16:00 Sprintti 4: Viimeistelyä, esityksen valmisteleminen TAULUKKO 3. Kiivi-innon esimerkki aikataulu ja sisältö scrumilla toteutettuna

17 17 LÄHTEET Bussa, M Scrum Outside of Software Development. Blogiteksti. Julkaistu Luettu Centers for Medicare & Medicaid Services Selecting a development approach. Luettu https://www.cms.gov/research-statistics-data-and-systems/cms-information-technology/xlc/downloads/selectingdevelopmentapproach.pdf Ketterän ohjelmistokehityksen julistus Lekman, L Valmiin määritelmä kuntoon. Luettu Mountain Goat Software Scrum. Luettu https://www.mountaingoatsoftware.com/agile/scrum Radigan, D Atlassian: A brief introduction to scrum. Luettu https://www.atlassian.com/agile/scrum Schwaber, K Agile Project Management with Scrum. Redmond, Washington: Microsoft Press. Schwaber, K. & Sutherland, J Scrum Guide. Luettu https://scrumwell.files.wordpress.com/2014/03/scrum-guide-2013-fi-v1-1.pdf Suomenkielinen scrum-sanasto Luettu https://scrumwell.files.wordpress.com/2014/03/suomenkielinen-scrum-sanasto-2014-v2.pdf The Less Company Product owner. Luettu

18 18 Uralehti Downshifting työntekijän oma strategia selviytyä. Julkaistu Luettu

Ketterä projektinhallinta

Ketterä projektinhallinta Ketterä projektinhallinta Petri Heiramo Agile Coach, CST 1 Petri Heiramo Ikä: 37 (vielä pari päivää ) Oma koulutus- ja valmennusyritys, Agilecraft Oy, reilut 3 viikkoa Lähes 10v ohjelmistokehitys- ja -prosessitausta

Lisätiedot

The Scrum Guide. Scrumin määritelmä ja pelisäännöt. Heinäkuu 2013. Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland

The Scrum Guide. Scrumin määritelmä ja pelisäännöt. Heinäkuu 2013. Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland The Scrum Guide Scrumin määritelmä ja pelisäännöt Heinäkuu 2013 Scrum Guidea kehittää ja ylläpitää Ken Schwaber ja Jeff Sutherland Sisällysluettelo Scrum Guiden tarkoitus... 3 Scrumin määritelmä... 3 Scrumin

Lisätiedot

Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara

Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Mitä? Mitä? Yrityksen sisäinen Mitä? Yrityksen sisäinen Alihankinta Mitä? Yrityksen sisäinen Open Source -kehitys Alihankinta

Lisätiedot

Petri Mattila KÄYTTÄJÄKESKEISEN SUUNNITTELUN INTEGROINTI KETTERÄN KEHITTÄMISEN PROSESSIIN JA ROOLEIHIN

Petri Mattila KÄYTTÄJÄKESKEISEN SUUNNITTELUN INTEGROINTI KETTERÄN KEHITTÄMISEN PROSESSIIN JA ROOLEIHIN Petri Mattila KÄYTTÄJÄKESKEISEN SUUNNITTELUN INTEGROINTI KETTERÄN KEHITTÄMISEN PROSESSIIN JA ROOLEIHIN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS 2014 TIIVISTELMÄ Mattila, Petri Käyttäjäkeskeisen

Lisätiedot

Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case. Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy

Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case. Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case OP-Pohjola Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy Agenda Scrum lyhyesti Jatkuvan palvelun DW-projekti- Case OP-Pohjola Lähtötilanne ennen Scrumia Scrumin

Lisätiedot

Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013!

Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013! Siirtyminen ketterien menetelmien maailmaan! Maarit Laanti 24 October 2013! Sisältö! 1. Tilanne nyt: waterscrumming! 2. Kokonaisvaltainen ketteryys mitä sillä haetaan, mitä sillä saadaan?! 3. Ketterän

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Onnistunut ohjelmistoprojekti

Onnistunut ohjelmistoprojekti Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat Johtaminen voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: 1. Arvojohtaminen (Leadership) 2. Työn(kulun) johtaminen (Process management) 3. Työn sisällön ja tulosten/ tuotosten johtaminen (esim. Product management)

Lisätiedot

Ryhmä (11) Numeropankki

Ryhmä (11) Numeropankki Tampereen teknillinen yliopisto Tietotekniikan laitos TIE-13100 Tietotekniikan projektityö Ryhmä (11) Numeropankki Projektisuunnitelma Tommi Blomster Jari Laaksonen Petri Tahvanainen Eemil Väisänen (vastaa

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

OHJELMISTOPROJEKTINHALLINNAN KEHITTÄMINEN SCRUM-MENETELMÄLLÄ

OHJELMISTOPROJEKTINHALLINNAN KEHITTÄMINEN SCRUM-MENETELMÄLLÄ OHJELMISTOPROJEKTINHALLINNAN KEHITTÄMINEN SCRUM-MENETELMÄLLÄ Panu Vuori Opinnäytetyö Kesäkuu 2014 Automaatioteknologian koulutusohjelma YAMK Tekniikan ja liikenteen ala KUVAILULEHTI Tekijä(t) VUORI, Panu

Lisätiedot

Lyhyt johdatus ketterään testaukseen

Lyhyt johdatus ketterään testaukseen TTY:n Testauspäivät, Tampere 15.8.2006 Lyhyt johdatus ketterään testaukseen eli Ketterän ohjelmistokehityksen laatukäytäntöjä Juha Itkonen SoberIT Teknillinen korkeakoulu Juha.Itkonen@tkk.fi Ketterä ohjelmistokehitys

Lisätiedot

ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com

ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com Huomioita Habbo-suunnittelusta ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com Jyri Partanen FM (tietojenkäsittelytiede) Certified Scrum Master Certified Product Owner

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ESITUTKIMUS. Polku Versio 0.1. Projektiryhmä

ESITUTKIMUS. Polku Versio 0.1. Projektiryhmä ESITUTKIMUS Polku Versio 0.1 Projektiryhmä Janne Pihlajaniemi janne.pihlajaniemi@iki.fi Antti Jämsén antti.jamsen@uta.fi Maria Hartikainen maria.hartikainen@uta.fi Pekka Kallioniemi pekka.kallioniemi@uta.fi

Lisätiedot

SCRUM-KEHYSRAKENTEEN SOVELTAMINEN YKSIN TOTEUTETTAVAAN PROJEKTIIN

SCRUM-KEHYSRAKENTEEN SOVELTAMINEN YKSIN TOTEUTETTAVAAN PROJEKTIIN SCRUM-KEHYSRAKENTEEN SOVELTAMINEN YKSIN TOTEUTETTAVAAN PROJEKTIIN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Tietotekniikan koulutusohjelma Forssa, kevät 2014 Antti Horkka TIIVISTELMÄ Forssa Tietotekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

OppiScrum opintojen läpäisyasteen ja oppimisen omistajuuden edistäjänä

OppiScrum opintojen läpäisyasteen ja oppimisen omistajuuden edistäjänä Jengi duunaa ihan tosissaan! OppiScrum opintojen läpäisyasteen ja oppimisen omistajuuden edistäjänä Otto Burman Virpi Peuralinna Pirkka Ruishalme Linda Salminen Oppimisen ja opettamisen haasteet Oppimisen

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle

Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle Multisite -projektit uhasta mahdollisuus? Johtamiseväitä projektipäällikölle TTY / Projektinhallintapäivä 23.8.2011 Olli-Pekka Mäkirintala olli-pekka.makirintala@altonova.fi 040 5541031 Olli-Pekka Mäkirintala

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset

Lisätiedot

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary

Lisätiedot

Aika Vaihe Lopputulos

Aika Vaihe Lopputulos Ruokis-hanke ICT PROJEKTI: Projektin ohjaaja: Lasse Seppänen Projektipäällikkö: Tommi Leppänen Projektin jäsenet: Jenita Karimäki, Tuija Pörhölä, Kalle Veuro ja Olli Savisaari Projekti Projektin tarkoitus

Lisätiedot

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno Valmistelu Suunnittelu ja organisointi Aloitus Toteutus Päätös Projektiidea, tarjous ja into tehdä! Valmentajan / ohjaavan opettajan nimeäminen Projektitiimin kokoaminen / roolit Sopimus toimeksiantajan

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet Ohjelmistoprojektin hallinta 1 Sisältö Projektiorganisaatio ja sidosryhmät Ohjelmistoprojektin kulku Projektin suunnittelu Ositus Osallistujat Työmäärän arviointi

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Kahdeksan vuotta oppimisratkaisujen kehitystä Lean-projektinhallintakäytännöillä ( RePa )

Kahdeksan vuotta oppimisratkaisujen kehitystä Lean-projektinhallintakäytännöillä ( RePa ) Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin! Kahdeksan vuotta oppimisratkaisujen kehitystä Lean-projektinhallintakäytännöillä ( RePa ) Kalle Huhtala, Johtaja, elearning-sisältötuotanto Helsinki, Tampere, Turku,

Lisätiedot

Scrum-projektinhallintamenetelmä

Scrum-projektinhallintamenetelmä Scrum-projektinhallintamenetelmä Juselius, Tomi 2012 Leppävaara Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaara Scrum-projektinhallintamenetelmä Juselius, Tomi Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

PROJEKTINHALLINTA. Käyttäjälähtöinen suunnittelu

PROJEKTINHALLINTA. Käyttäjälähtöinen suunnittelu PROJEKTINHALLINTA Käyttäjälähtöinen suunnittelu PROJEKTINHALLINTA OSANA KURSSIA Opettaja: Tomi Jokitulppo email: Tomi.Jokitulppo@metropolia.fi puhelin: 040 5430197 4 opetuskertaa: 2.10., 9.10., 16.10.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Ohjelmistoprojektien hallinta Vaihejakomallit

Ohjelmistoprojektien hallinta Vaihejakomallit Ohjelmistoprojektien hallinta Vaihejakomallit Vaihejakomallit TAVOITE: YMMÄRTÄÄ eri vaihejakomallien etujajahaittoja 2 Erilaisia malleja Tee ja korjaa (Code-and-Fix) Vesiputousmalli (Waterfall) Vesiputousmalli

Lisätiedot

Tapahtuipa Testaajalle...

Tapahtuipa Testaajalle... Tapahtuipa Testaajalle... - eli testaus tosielämässä 09.10.2007 Juhani Snellman Qentinel Oy 2007 Agenda Minä ja mistä tulen Testauksen konteksti Tapauksia tosielämästä ja työkaluja 2 Minä Juhani Snellman

Lisätiedot

Ketterä (agile) tietojärjestelmien suunnittelu

Ketterä (agile) tietojärjestelmien suunnittelu Ketterä (agile) tietojärjestelmien suunnittelu Abrahamsson P, Conboy B and Wang X, Lots done, more to do: the current state of agile systems development research European Journal of Information Systems

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena

Työkalut ohjelmistokehityksen tukena 1 Työkalut ohjelmistokehityksen tukena Johdanto 2 Työkaluja eli ohjelmistotyötä tukevia ohjelmistoja käytetään ohjelmistoalan yrityksissä nykypäivänä paljon. Työkalut auttavat ohjelmistoalan ihmisiä suunnittelemaan

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

septima tuotannon uusi elämä

septima tuotannon uusi elämä septima tuotannon uusi elämä 1 2 3 4 5 6 7 Lupaus Septima-palvelutuotteella saamme seitsemässä päivässä aikaan yrityksesi tuotannolle uuden elämän. Uuden tehokkaamman elämän, jossa kustannukset saadaan

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Prosessiajattelu Sisään Prosessi Ulos ohjaus mittaus Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät määrittelevät sen, mitkä prosessit täytyy olla määritelty ei sitä,

Lisätiedot

Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet

Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet Nämä ohjeet on tarkoitettu säätimen loppukäyttäjälle ja ne toimivat sellaisenaan säätimen mallista riippumatta. Säätimessä on kolme eri käyttäjätasoa, joista jokaisessa

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ 2016: Maisterivaiheen haku, tuotantotalous

ENNAKKOTEHTÄVÄ 2016: Maisterivaiheen haku, tuotantotalous Tampereen teknillinen yliopisto 1 (5) ENNAKKOTEHTÄVÄ 2016: Maisterivaiheen haku, tuotantotalous Yleiset valintaperusteet Tuotantotalouden hakukohteessa kaikkien hakijoiden tulee palauttaa ennakkotehtävä.

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Mira Grönvall ja Rami Lehtinen

Mira Grönvall ja Rami Lehtinen INNOSTAVAN OPPIMISEN FLOW-TILAA METSÄSTÄMÄSSÄ TYÖELÄMÄSIMULAATIOLLA - TAMK Tietojenkäsittelyn ensimmäisen opintovuoden pelimessuprojekti Mira Grönvall ja Rami Lehtinen OPISKELIJAN TYÖPÄIVÄ JA TYÖPAIKKA

Lisätiedot

Webforum. Version 15.2 uudet ominaisuudet. Päivitetty: 2015-06-26

Webforum. Version 15.2 uudet ominaisuudet. Päivitetty: 2015-06-26 Webforum Version 15.2 uudet ominaisuudet Päivitetty: 2015-06-26 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Aloita-sivu / Dashboard... 5 Dokumentit... 6 Salli dokumenttien muokkaaminen tarkistusprosessin

Lisätiedot

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10. Palvelutoimisto Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.2013 Keitä olemme? Mika Lindström Hanna Nyéki-Niemi Ei anneta

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen

Lisätiedot

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu kevät 2009

Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu kevät 2009 7. Iteratiivinen ohjelmistokehitys Iteratiivinen (ja evoluutio-)ohjelmistokehitys (iterative and evolutionary software development) on prosessimallien perhe, missä ohjelmiston elinkaari muodostuu useasta

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT PALUUVAIHE III. 1 Määritelmät Tässä avustussopimuksessa sovelletaan II.1 artiklan määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä: 1.

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto Johdanto C++ Ohjelmoijan käsikirja Johdanto Tervetuloa Inside C++-kirjan pariin. Tämä on opaskirja standardi C++:n käyttöön. Käsittelemme kirjassa kaikki syntaksin, kieliopin, olio-ohjelmoinnin ja standardikirjastojen

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Tuoteomistajatyön kehitys - tarkastuslista. Johan Björn

Tuoteomistajatyön kehitys - tarkastuslista. Johan Björn Tuoteomistajatyön kehitys - tarkastuslista Johan Björn Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö Tietojenkäsittelyoppi Pro gradu -tutkielma Ohjaaja: Timo Poranen Elokuu 2014 i Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Kajaanin varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen laadunarviointi

Kajaanin varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen laadunarviointi Kajaanin varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen laadunarviointi Katri Takala, Kajaanin AMK & Jarmo Liukkonen, Jyväskylän yliopisto 23.09.2014 LLP, Comenius Multilateral Project 5 17999-LLP-2011-GR-COMENIUS-CMP

Lisätiedot

KETTERÄ KEHITTÄMINEN HAJAUTETUISSA PROJEKTEISSA

KETTERÄ KEHITTÄMINEN HAJAUTETUISSA PROJEKTEISSA Arto Rytkönen KETTERÄ KEHITTÄMINEN HAJAUTETUISSA PROJEKTEISSA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS 2015 TIIVISTELMÄ Rytkönen, Arto Ketterä kehittäminen hajautetuissa projekteissa Jyväskylä:

Lisätiedot

Tik-76.612 Ohjelmistotuoteliiketoiminta

Tik-76.612 Ohjelmistotuoteliiketoiminta Tik-76.612 Ohjelmistotuoteliiketoiminta Luennot ja projekti synty suunnittelu käynnistys ohjaus päätös operointi Ti 12.3 To 14.3 Ti 19.3 To 21.3 Ti 26.3 To 4.4 Ti 9.4 To 11.4 Ti 16.4 Ti 18.4 To 23.4 Kurssin

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Projektinhallintapäivä 22.8.2007, Tampere Poimintoja koulutusnäkökulmasta

Projektinhallintapäivä 22.8.2007, Tampere Poimintoja koulutusnäkökulmasta Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Projektinhallintapäivä 22.8.2007, Tampere Poimintoja koulutusnäkökulmasta Päivi Hietanen, johtaja paivi.hietanen@tieturi.fi HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180

Lisätiedot

PROJEKTINHALLINTA. Case oldtimertimer. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. Visamäki, syksy 2014.

PROJEKTINHALLINTA. Case oldtimertimer. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. Visamäki, syksy 2014. PROJEKTINHALLINTA Case oldtimertimer Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Visamäki, syksy 2014 Eero Weckström TIIVISTELMÄ VISAMÄKI Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Systeemityö

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS 10 KEYS TO SUCCESSFUL SOFTWARE PROJECT 1. Clear Vision 2. Stable, Complete, Written Requirements 3. Detailed User Interface Prototypes

Lisätiedot

MAINOSTOIMISTON FLASH-TUOTANTOPROSESSIN KEHITTÄMINEN

MAINOSTOIMISTON FLASH-TUOTANTOPROSESSIN KEHITTÄMINEN Opinnäytetyö (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Mediatekniikka 2012 Toni Heinonen MAINOSTOIMISTON FLASH-TUOTANTOPROSESSIN KEHITTÄMINEN OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan

Lisätiedot

Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet

Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet Terveydenhuollon tehokas johtaminen edellyttää parhaat raportointi- ja analysointityövälineet Tarvitsetko vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - miten hoitokustannukset jakautuvat jäsenkuntien kesken? -

Lisätiedot

Kenelle tätä tehdään?

Kenelle tätä tehdään? SEURAKUNTIEN VERKKOHANKE Kenelle tätä tehdään? Verkkohankkeen kick-off 24.9.2013 Käyttöliittymäsuunnittelija Titti Kallio & hankekoordinaattori Marjukka Laiho Työkalua työntekijöille, kirkkoa verkon käyttäjille

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014

SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014 SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor Mannerheimintie 2 00100, Helsinki Finland tel: +358 9 4152 0200 www.reaktor.fi info@reaktor.fi 2014

Lisätiedot

Ketterä projektikulttuuri on avain menestykseen - valmennuksella kohti ketterää kulttuuria

Ketterä projektikulttuuri on avain menestykseen - valmennuksella kohti ketterää kulttuuria 1 Ketterä projektikulttuuri on avain menestykseen - valmennuksella kohti ketterää kulttuuria Päivi Hietanen Competence Group Director Sisältö 2 Ketteryys Tieturissa Uskotaanko ketteryyteen Suomessa, maailmalla?

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä

Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä Matti Vuori Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä Edistääkö avoimen lähdekoodin käyttö ohjelmien käyttävyyttä vai ei? Siitä on vielä oikeastaan aikaista tehdä diagnoosia, mutta erilaisia käytettävyyttä

Lisätiedot

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö Matopeli C#:lla Aram Abdulla Hassan Ammattiopisto Tavastia Opinnäytetyö Syksy 2014 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Projektin aihe: Matopeli C#:lla... 3 3. Projektissa käytetyt menetelmät ja työkalut

Lisätiedot

Kilpailutusprosessiin tehoa

Kilpailutusprosessiin tehoa A Basware Presentation Kilpailutusprosessiin tehoa käytännön kokemuksia ja vinkkejä RFx ohjelmiston käytöstä Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Tietoiskun ohjelma

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

OP-eTraderin käyttöopas

OP-eTraderin käyttöopas OP-eTraderin käyttöopas Tämä käyttöopas on lyhennetty versio virallisesta englanninkielisestä käyttöoppaasta, joka löytyy etrader - sovelluksen Help-valikosta tai painamalla sovelluksessa F1 -näppäintä.

Lisätiedot

Koulutuksen nimi Koulutuksen kuvaus Tavoite Esitiedot Alkaa Päättyy Viim.ilm.päivä

Koulutuksen nimi Koulutuksen kuvaus Tavoite Esitiedot Alkaa Päättyy Viim.ilm.päivä Tulevat ITIL Service Design (jatkokoulutus) paikka Jyväskylän yliopisto, Agora (Mattilanniemi 2) agb301 tausta ja tavoitteet ITIL on globaalisti hyödynnetty, ITalan parhaista käytännöistä

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Ohjaaminen. http://www.roihu2016.fi/ Ohjaajan tärkein tehtävä on antaa ohjattavalle. Aikaa Huomiota Kunnioitusta

Ohjaaminen. http://www.roihu2016.fi/ Ohjaajan tärkein tehtävä on antaa ohjattavalle. Aikaa Huomiota Kunnioitusta Ohjaaminen Ohjaajan tärkein tehtävä on antaa ohjattavalle Aikaa Huomiota Kunnioitusta Ohjaajan rooli riippuu ohjattavista (lähde: Nuorten akatemia) Auktoriteetti Antaa tarkkoja ohjeita, valvoo, opastaa,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 Tarjouspyyntö 1.7.2015 Siivous-ruokapalveluyksikkö PL 33, 31761 Urjala RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ Urjalan kunnan siivous-ruokapalveluyksikkö pyytää tarjoustanne liitteenä olevan

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

Harjoituskoe Vastaukset. ISTQB Ketterä testaaja 2015 Perustason sertifikaattisisällön laajennus

Harjoituskoe Vastaukset. ISTQB Ketterä testaaja 2015 Perustason sertifikaattisisällön laajennus Harjoituskoe Vastaukset ISTQB Ketterä testaaja 2015 Perustason sertifikaattisisällön laajennus Alkup. versio 1.0 Käännösversio 1.0 Tekijänoikeushuomautus Tämän dokumentin saa kopioida kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Tapaustutkimus: Soveltuuko Scrum vesiputousmallin korvaajaksi yrityksen sovelluskehitysprojekteihin?

Tapaustutkimus: Soveltuuko Scrum vesiputousmallin korvaajaksi yrityksen sovelluskehitysprojekteihin? Markus Ahonen Tapaustutkimus: Soveltuuko Scrum vesiputousmallin korvaajaksi yrityksen sovelluskehitysprojekteihin? Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Automaatio- ja systeemitekniikan

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Netiketti. Ohjeita nuorten verkkoviestintään Timo Kiravuo timo.kiravuo@tkk.fi

Netiketti. Ohjeita nuorten verkkoviestintään Timo Kiravuo timo.kiravuo@tkk.fi Netiketti Ohjeita nuorten verkkoviestintään Timo Kiravuo timo.kiravuo@tkk.fi Netti Netti on aivan yhtä oikeaa elämää kuin muukin maailma Samat käytössäännöt kuin netin ulkopuolellakin ovat voimassa Ruma

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot