7 DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne
|
|
- Jarkko Turunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 è è è DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7 DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne Tietojenkäsittelyssä kaikki tieto talletetaan jonnekin. XML-dokumenttien fyysinen rakenne määräytyy ns. entiteettien avulla. Entiteetti muodostuu aina automaattisesti kun XML-dokumentti määritellään ja talletetaan muistiin (dokumenttientiteetti). Erikseen määriteltäviä entiteettejä voidaan käyttää esim. tiedon järkevään paloitteluun. Entiteettien määrittely on osa XML:n DTD-kieltä. Validi XML-dokumentti määrittelee kaikki entiteettinsä. 140
2 è è è DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7.1 Entiteetit tiedon fyysisinä lokeroina Aina kun tietoa käsitellään, se pitää tallettaa jonnekin käsittelyn ajaksi XML 1.0 määrittelee tiedon fyysisen rakenteen entiteetti-käsitteen avulla - entiteetti on nimetty tietosäiliö; tiedosto-käsitteen yleistys Entiteetteihin liittyviä ominaisuuksia - sisäinen vs. ulkoinen (missä sisältö?) - teksti vs. data (jäsennetäänkö?) - (yleinen) vs. parametri (käyttö DTD- vai esiintymäosassa?) Dokumenttientiteetti 141
3 è è è DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7.2 Elementtien määrittelyn perusteet ([Yleisen] sisäisen teksti)entiteetin määritys näyttää esim. seuraavalta <!ENTITY copyright "Oy Firma Ab"> 1 2 Taas tiedon lokeroinnin idea: nimi (1) vs. sisältö (tai arvo) (2) Tekstientiteetin sisältö voi sisältää myös merkkausta; se jäsennetään auki entiteetin lukemisen yhteydessä (literaaliarvo vs. korvausteksti) - merkkiviittaukset ja parametrientiteetit avataan, muu jää esiintymäosaan Esimerkki <!ENTITY bigboys "AT&T;">... <DOC>Esimerkki suuresta yrityksestä: &bigboys;</doc> [Esimerkki erittäin suuresta yrityksestä: AT&T;] 142
4 è è è DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7.3 Oletusentiteettien määrittely, merkkaus arvona DTD määrittelee kaikki entiteettinsä, myös ns. oletusentiteetit Huomaa tuplaviittaukset määrittelyssä: <!ENTITY lt "<"> <!ENTITY amp "&"> <!ENTITY gt ">"> <!-- tai ">" --> <!ENTITY apos "'"> <!-- tai "'" --> <!ENTITY quot """> <!-- tai """ --> Esim. seuraava määrittely on aina virhe (miksi?) <!ENTITY lt "<"> Tekstientiteetit tarjoavat teknisen keinon kirjoittaa varsin mutkikkaita viittausrakenteita; käytännössä kannattaa tietenkin pyrkiä yksinkertaisuuteen 143
5 è è è DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7.4 (Yleiset) ulkoiset tekstientiteetit Ulkoiset tekstientiteetit mahdollistavat XML-dokumenttien paloittelun useiksi tiedostoiksi - käyttö vain dokumentin esiintymäosassa - sisältönä hyvin muodostettu XML-dokumentti (tai sen WF osa), jonka saa lisätä entiteettiviittauksen kohtaan - ei-validoiva jäsentämisprosessi saattaa kuitenkin jättää ulkoisen tiedoston jäsentämättä ja olla lisäämättä entiteettiviittauksen kohtaan (!) Esimerkki (huomaa taas SYSTEM-avainsana ja URI-viittaus) <?xml version="1.0"?> <!DOCTYPE doc [ <!ELEMENT doc (#PCDATA)> <!ENTITY chap01 SYSTEM "Story_Chap01.xml"> ]> <doc> &chap01; </doc> 144
6 è è è DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7.5 Hyvin muodostettu tekstientiteetti Ulkoiset tekstientiteetit voivat käyttää eri merkkikoodauksia (ainakin UTF-8 ja UTF-16) Ulkoinen tekstientiteetti voi alkaa ulkoisen tekstitentiteetin XML-esittelyllä joka vastaa käytännössä XML-esittelyä ilman standalonepseudoattribuuttia, esim. Käytännössä ulkoinen tekstientiteetti vastaa XML-dokumentin hyvin muodostettua osaa (tasapainotettu merkkausrakenne mutta kenties ilman yksikäsitteistä juurielementtiä), esim. <?xml version="1.0" encoding="iso "?> Ks. <a href=" saadaksesi lisätietoja. 145
7 è è è DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7.6 (Ulkoiset) dataentiteetit XML tarjoaa myös keinon assosioida dokumentin kanssa "dataa" (voi toki olla myös tekstimuotoista, mutta sitä ei vain haluta nyt jäsennettävän) Viittaus notaation välittää XML-sovellukselle kuinka tiedostoa tulisi käsitellä (XML-prosessori itse ei toki viittauksen sisältöä ymmärrä) Dataentiteettejä käytetään attribuuttien välityksellä tyyliin: <?xml version="1.0"?> <!DOCTYPE DOC [ <!ELEMENT DOC (#PCDATA)> <!ATTLIST DOC LOGO ENTITY #REQUIRED> <!NOTATION JPG SYSTEM "jpgview.exe"> <!NOTATION GIF SYSTEM "gifview.exe"> <!ENTITY jpglogo SYSTEM "acme.jpg" NDATA JPG> <!ENTITY giflogo SYSTEM "acme.gif" NDATA GIF> ]> <DOC LOGO="giflogo"></DOC> Nykyisin vähänlaisesti käyttöä (ei juuri esim. XML-perheen standardeissa) 146
8 è è è DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7.7 Parametrientiteetit (ulkoinen DTD-osajoukko) Yleisiä entitteettejä käytetään dokumentin esiintymäosassa, parametrientiteetit tarjoavat nimensä mukaisesti keinon parametrisoida ja paloitella dokumentin tyyppimäärittelyä (Sisäisen) parametrientiteetin määritys näyttää esim. seuraavalta <!ENTITY % cmodel "em quote"> Tyypillinen käyttö on elementtien tietomallien ja attribuuttien määrittelyn sieventäminen, esim. (huomaa viittauksen merkkausrakenne; %-merkki) <!ENTITY % cmodel "em quote"> <!ENTITY % coreattrs "id ID #IMPLIED title CDATA #IMPLIED"> <!ELEMENT example (#PCDATA %cmodel;)*> <!ATTLIST example %coreattrs;> 147
9 è è è DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7.8 Parametrientiteetit: DTD:n paloittelu ja parametrisointi Parametrientiteetit mahdollistavat ulkoisen DTD-osajoukon paloittelun; tyypillinen käyttö on esim. entiteettimääritysten tai "ajureiden" kierrätys <!ENTITY % entdecl SYSTEM "namelist.ent"> %entdecl; Yhdessä ns. ehdollisten DTD-lohkojen kanssa parametrientiteetit mahdollistavat jossain määrin yleiskäyttöisten DTD-ajurien kirjoittamisen <!ENTITY % detailed "IGNORE"> <!ENTITY % sparse "INCLUDE"> <![%detailed;[ <!ELEMENT book (comments*, title, body, supplements)> ]]> <![%sparse;[ <!ELEMENT book (title, body)> ]]> 148
10 è è è DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7.9 Huomautuksia entiteettien käytöstä Hyviä (tai yleisiä) käyttökohteita - dokumentin tyyppimäärityksen parametrisointi (hallittavuuden parantamiseksi) - merkkauslyhenteet (merkkidatassa, käyttöä esim. nimiavaruuksien lyhenteiden yhteydessä) - dokumentin paloittelu tuotantotyön helpottamiseksi Suunnittelussa kannattaa kuitenkin pitää huoli, että lähdedokumenttiin kirjataan vain sinne kuuluvaa tietoa (!) - tiedon & työnjako käsikirjoituksen ja sitä kuorruttavan tyylin välillä (lue: älä käytä entiteettejä tuomaan esim. ulkoasuun liittyvää vakiotekstiä rakenteiseen lähdedokumenttiin) Esim. XML Schema ei määrittele entiteettejä...toisaalta tekniikka kehittyy muilta osin 149
11 è è è DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7.10 Entiteettien tulevaisuus? XML-perheen (uusi) suositus XML Inclusions (XInclude) Version 1.0 sisältää XML-dokumenttien lohkomisessa tyypillisesti liittyvän tekniikan...jos ja kun välineiden (rikkaampi! vrt. XPtr...) XInclude -tuki toteutuu, entiteettien käyttö paloittelutehtävissä todennäköisesti vähenee (aina vain) Esimerkki (huomaa myös nimiavaruuksien käyttö -- tähän palataan kohta): <?xml version='1.0'?> <document xmlns:xi=" <p>this document has been accessed <xi:include href="count.txt" parse="text"/> times.</p> </document> (count.txt = [324387]) <?xml version='1.0'?> <document xmlns:xi=" <p>this document has been accessed times.</p> </document> 150
12 8 Nimiavaruudet Yleiskäyttöisten XML-sovellusten lisääntyminen johtaa tilanteeseen jossa tietyt nimet halutaan varata tiettyyn käyttöön. Sovellusten yhdistelyssä vaarana kuitenkin on että nimet menevät sovelluksissa sekaisin. Tietojenkäsittelyn 1-käsitteisyyden hengessä koneiden kontekstin tajuun ei kuitenkaan voi luottaa. XML-nimiavaruudet on tekniikka dokumenteissa esiintyvien elementtien ja attribuuttien nimien yksikäsitteiseen (globaaliin) määrittelyyn ja käyttöön. Perusidea on suunnitella nimet Internetin domain-nimistä tutun hajautetun nimeämiskäytännön mukaisesti: "Jos haluat keksiä uuden yleiskäyttöisen nimen, johda se kotisivusi URL-osoitteesta" 151
13 8.1 Esimerkki: XInclude-sovellus Yritetään rakentaa XInclude-sovellus ilman nimiavaruuksien käyttö (ks. edellinen luku) ei onnistu!...ts. keksitään "yleiskäyttöinen komento" include jota käytetään seuraavasti: <?xml version='1.0'?> <document> <p>this document has been accessed <include href="count.txt" parse="text"/> times.</p> </document> Kysymys: mitä tapahtuu jos dokumentin sanastoon (= elementtien ja attribuuttien nimet) jo sisältyy nimi include (jossain toisessa merkityksessä)? Vastaus: tapahtuu törmäys jossa riskinä on se, että homonyymit (saman nimiset, eri asioita tarkoittavat sanat) sekoittuvat (josta seuraa pulmia) Ratkaisu: koodataan nimi include (ja muut yleiskäyttöiset nimet) riittävän pitkällä nimellä jonka rakenne sovitaan sellaiseksi että törmäykset voidaan välttää (sovitaan nyt konteksti 152
14 8.2 Peruskäsitteistä ja määrittelystä Nimiavaruuden nimi on mielivaltainen IRI-merkkijono (~kans.välinen URI) Tiettyyn sovellukseen liittyy sovelluksen sanasto Nimiavaruuden avulla sanasto voidaan globaalisti nimetä IRI-nimen (usein URL) avulla (yleensä sovellusspesifi, esim. xhtml-, xinclude-, yms. sanastot) Toisin sanoen, jos ja kun halutaan välttää törmäyksiä, sanastot suunnitellaan nimiavaruuksien avulla (=sanastot nimetään globaalisti) ja viittauksissa kaikki tarpeellinen tieto nimistä merkataan XML-dokumentteihin (xmlns jne.) XML-perheen suositus Namespaces in XML (1.1) määrittelee jälkimmäisen, so. miten nimiavaruuksia merkataan dokumentteihin Nimiavaruus määritellään teknisesti XML 1.0 (1.1) -suosituksen EBNFtuottosääntöjen päälle rakentuvana uutena semanttisena mutta merkkausteknisesti läpinäkyvänä rakennetason kerroksena 153
15 8.3 Kaksi tapaa merkata nimiavaruus Elementin nimiavaruuden voi (ilmoittaa eli) merkata dokumenttiin kahdella eri tavalla: Oletusnimiavaruuteen perustuva merkkaus on käyttökelpoista silloin kun suurin osa dokumentin elementeistä kuuluu samaan nimiavaruuteen Kvalifioitujen nimien avulla elementtien nimiavaruus on helppo merkata yksi kerrallaan, erityisesti silloin kun sisarukset kuuluvat eri nimiavaruuksiin Ellei elementin nimiavaruutta merkata (tai jos se ei peri nimiavaruutta edeltäjältään), se ei kuulu mihinkään nimiavaruuteen Jos on tarvis, attribuuttien nimiavaruus merkataan kvalifioitujen nimien avulla; usein attribuuteille ei osoiteta nimiavaruutta (koska attribuuttien ajatellaan olevan konkreettisia elementtejä luonnehtivia abstrakteja määreitä ja "joka tapauksessa kuuluvat elementtiensä yhteyteen") 154
16 8.4 Oletusnimiavaruus Oletusnimiavaruuden syntaksi on "tuttua" jo XHTML:n yhteydestä <?xml version="1.0" encoding="utf-8"?> <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN" " <html xmlns=" xml:lang="en" lang="en"> <head> <title>virtual Library</title> </head> <body> <p>check <a href=" </body> </html> Ominaisuuksia: - käytännössä "XML-perheen universaali attribuutti xmlns" (vrt. xml:lang ja xml:space) - periytyy; jälkeläiset voivat vaihtaa nimiavaruuden xmlns-attribuutillaan - ei ulotu attribuuteille (ts. eivät oletuksena kuulu mihinkään nimiavar.) - voidaan kytkeä pois päältä (arvo "" ~ ei nimiavaruutta) 155
17 8.5 Kvalifioitu nimiavaruus (1/2) Kvalifioidun nimiavaruuden ideana on vähentää kirjoitustyötä ja tarjota keino asettaa myös attribuuttien nimiavaruus. Vrt. esim. XSL-muunnos <?xml version="1.0" encoding="iso "?> <xsl:stylesheet xmlns:xsl=" version="1.0"> <xsl:output method="html" indent="yes" encoding="iso "/> <xsl:template match="/"> <html> <head> <title>esimerkki</title> </head> <body> <xsl:for-each select="//album"> <p><xsl:value-of </xsl:for-each> </body> </html> </xsl:template> </xsl:stylesheet> 156
18 8.6 Kvalifioitu nimiavaruus (2/2) Kvalifioitu nimiavaruusmäärittely tarjoaa keinon erottaa toisistaan nimiavaruuden nimen esittely ja sen (toistuva) soveltaminen ko. sanaston merkkauksessa, esim. <xsl:stylesheet xmlns:xsl=" xmlns:xhtml=" version="1.0"> Kvalifioitu nimi koostuu nimiavaruuden prefiksistä ja nimen lokaaliosasta:...<xsl:template match="//xhtml:body">...</xsl:template> Ominaisuuksia: - voidaan käyttää myös attribuuteille - prefiksi näkyy (periytyy) kaikille lapsille (mutta kvalifioitu nimi ei pakota lasten nimiavaruutta) - prefiksi voidaan version 1.1 myötä myös kytkeä pois päältä (xmlns:p="") (käytännössä prefiksinimien "tihkuminen" on joskus ongelma) 157
19 8.7 Takaisin XInclude-esimerkkiin... Ts. osaamme nyt tulkita mitä seuraava tarkoittaa <?xml version='1.0'?> <document xmlns:xi=" <p>this document has been accessed <xi:include href="count.txt" parse="text"/> times. </p> </document>...ja tiedämme miksi seuraava (ideatasolla sama) lähestymistapa olisi "yleisesti ottaen paljon huonompi" (mieti!): <?xml version='1.0'?> <document> <p>this document has been accessed <Ossi-Nykäsen-ikioma-include-MAT-TTY-Suomi href="count.txt" parse="text"/> times. </p> </document> 158
20 8.8 Huomautuksia (1/2) Nimiavaruuksia käytetään sovelluksissa runsaasti; erityisesti kaikki yleiskäyttöiset tai standardoidut XML-sovellukset esittelevät yleensä oman nimiavaruuden Nimiavaruuden nimen osoittamasta (URL-)osoitteesta ei Webistä tarvitse löytyä yhtään mitään eikä XML-sovellus ole velvoitettu käyttämään verkkoyhteyttä osoitteesta voi kuitenkin löytyä ko. nimiavaruuden kotisivu (ns. namespace document) Nimiavaruuksien semantiikka rakentuu XML-merkkauskieliopin päälle - uusia vaatimuksia XML-prosessoreille: tuki nimiavaruuksille -...käsittely kuitenkin periaatteessa onnistuu ilman semantiikan tulkintaa, mutta tällöin dokumentin tulkinta yleensä muuttuu ratkaisevasti Käytännössä nimiavaruus tuottaa uuden (implisiittisen) solmutyypin XMLdokumentin jäsennyspuuhun (vrt. nimi, nimiavaruus ja nimen lokaaliosa) 159
21 8.9 Huomautuksia (2/2) Nimiavaruuksien ja erityisesti kvalifioitujen nimien käyttö monimutkaistaa dokumenttien käsittelyä ja hankaloittaa esim. dokumenttien paloittelua (opetus: älä tee ohjelmallisesti ilman oikean XML-prosessorin tukea)... <count prefixa:len="1" prefixb:len="2" />... <xsl:template match="//xhtml:body">...</xsl:template> Huomaa että tarkkaan ottaen prefiksinimiin liittyvä merkkijonotieto kuuluisi loogisesti vain merkkauskielioppiin, eikä sen tulisi näkyä sovellukselle... mutta - Käytännössä prefiksinimiä käytetään kuitenkin esim. XPath-lausekkeissa (vrt. XSL-esimerkki yllä) ja tietyissä Semanttisen Webin sovelluksissa (mikä on tietyssä mielessä erittäin ikävää) - Tämä tarkoittaa sitä että merkkauksen nimiin viitataan merkkidatasta, vaikka kyse on tietynlaisesta suunnittelun "kategoriavirheestä" (opetus: käytä aina samoja, standardien esittelemiä prefiksinimiä) 160
22 8.10 DTD ei tue nimiavaruuksia XML-skeemat Nimiavaruudet tekevät ratkaisevan pesäeron SGML:ään Erityisesti XML 1.0 (1.1):een sisältyvä DTD-kieli ei tarjoa semanttista tukea nimiavaruuksille; käytännössä DTD-kielen käyttö nimiavaruuksien yhteydessä onkin niin kömpelöä että hommaan ei yleensä kannata ryhtyä (muista kuitenkin esim. XHTML, SVG yms.) - lokaalin sovelluksen kääriminen on kuitenkin mekaanisesti helppoa Suositus XML Schema (XML-skeemat) määrittelee DTD:tä yleisemmän dokumenttien tyyppimäärityskielen - XML-kielioppi, tuki nimiavaruuksille ja tietotyyppien yhdistelylle, johdetut tietotyypit, säännönmukaiset lausekkeet, datatyypit,... Ei syvennytä tällä kurssilla, aiheeseen palataan Rakenteisten dokumenttien jatkokurssilla (osana rakenteisen kuvailutiedon laajempaa viitekehystä) 161
23 8.11 XML-skeemat, esimerkki (1/2) Esimerkkidokumentti, muistio <?xml version="1.0" encoding="iso "?> <!DOCTYPE muistio SYSTEM "muistio.dtd" > <muistio pvm=" "> <otsikko>xml-koulutus</otsikko> <asia>muista ilmoittautua koulutukseen </asia> <huom>katso ennakkotehtävät.</huom> </muistio> Sopiva tyyppimäärittely (DTD) <!ELEMENT muistio (otsikko, asia?, huom+) > <!ATTLIST muistio pvm CDATA #REQUIRED > <!ATTLIST muistio henk (on jfk th) #IMPLIED > <!ELEMENT otsikko (#PCDATA) > <!ELEMENT asia (#PCDATA) > <!ELEMENT huom (#PCDATA) > 162
24 8.12 XML-skeemat, esimerkki (2/2) <xsd:schema xmlns:xsd=" <xsd:element name="muistio" type="muistiotype"/> <xsd:complextype name="muistiotype"> <xsd:sequence> <xsd:element name="otsikko" type="xsd:string"/> <xsd:element name="asia" type="xsd:string" minoccurs="0"/> <xsd:element name="huom" type="xsd:string" maxoccurs="unbounded"/> </xsd:sequence> <xsd:attribute name="pvm" type="xsd:date" use="required"/> <xsd:attribute name="henk" type="henkilottype" use="optional"/> </xsd:complextype> <xsd:simpletype name="henkilottype"> <xsd:restriction base="xsd:string"> <xsd:enumeration value="on"/> <xsd:enumeration value="jfk"/> <xsd:enumeration value="th"/> </xsd:restriction> </xsd:simpletype> </xsd:schema> 163
25 8.13 Lopuksi Nimiavaruuksien merkkauskielioppi on melko ikävän näköistä; sovelluksissa asialla on kuitenkin vähänlaisesti merkitystä Nimiavaruuksien myötä puitteet XMLtietojenkäsittelyn abstrahoinnille ja rikkaalle sovellusperheelle ovat nyt olemassa Lue: tähän asti XML-perheen esittely on tavallaan ollut "itsestään selvien" perustietojen läpikäymistä tästä eteenpäin suunnistamisen vaihtoehdot kasvavat räjähdysmäisesti (potentiaalisesti hyödyllisiä sovelluksia löytyy miltei kaikista kuviteltavissa olevista sovellusalueista) Hypermedian kontekstissa ja maksimihyödyn hengessä, valitsemme rakenteisen tiedon julkaisupainotteisen tien
7 DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne
DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7 DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne Tietojenkäsittelyssä kaikki tieto talletetaan jonnekin. XML-dokumenttien fyysinen rakenne määräytyy ns. entiteettien
Lisätiedot11 XML-entiteetit. Edellisistä laillisia ominaisuusyhdistelmiä ovat siis vain aikaisemmin luetellut viisi:
11 XML-entiteetit Entiteetit ovat tuttuja jo HTML-kielestä - entiteettien avulla dokumenttiin voidaan esim. liittää merkkijonoja, joille on annettu erisnimi Seuraava esimerkki liittää merkkidataan "
Lisätiedot9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus
9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus XSL-muunnos voi tietenkin tuottaa myös tiettyyn nimiavaruuteen liittyviä kohdedokumentteja (tarvitaan aina jo esim. XHTML-sovelluksissa!) Helpoimmillaan
LisätiedotXML-pohjaiset rakennemäärittelyt
-pohjaiset rakennemäärittelyt Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: -perustainen kommunikointi edellyttää
Lisätiedot11 XML-entiteetit. <eg> Using HTML tag <FONT> is not recommended! </eg> <eg> Using HTML tag <FONT> is not recommended! </eg> XML-entiteetit
11 XML-entiteetit Entiteetit ovat tuttuja jo HTML-kielestä - entiteettien avulla dokumenttiin voidaan esim. liittää merkkijonoja, joille on annettu erisnimi Seuraava esimerkki liittää merkkidataan "
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on
LisätiedotXML standardeja. nimiavaruudet, namespaces XHTML XML Schema linkitys. 26.3.2015 Jaana Holvikivi 1
XML standardeja nimiavaruudet, namespaces XHTML XML Schema linkitys 26.3.2015 Jaana Holvikivi 1 Namespaces - ongelma mr. President zaphod
LisätiedotXML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.
XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus
LisätiedotXML-merkkaus. Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit
XML-merkkaus Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit Merkkidata Elementtien ja attribuuttien arvot 3Merkkijonot elementtien tunnisteiden välissä 3Attribuuttien arvot 3Kielletyt merkit < & Voidaan korvata
LisätiedotXML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen
XML kielioppi Elementtien ja attribuuttien määrittely Ctl230: Luentokalvot 11.10.2004 Miro Lehtonen Dokumenttien mallinnus Säännöt dokumenttityypeille 3Mahdollisten dokumenttirakenteiden määrittely Samassa
LisätiedotXML johdatus: DTD. Jaana Holvikivi
XML johdatus: DTD Jaana Holvikivi Dokumenttityypin rakennemäärittely DTD = kielioppi esim. XML- esitykselle Elementit Attribuutit Entiteetit ja notaatiot Prosessointikomennot DTD:n suunnittelu 19.1.2013
LisätiedotPaikkatiedot ja Web-standardit
Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide
LisätiedotSisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002
, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi
Lisätiedot2 XML Schema: johdanto ja rakenteiden perusteet
2 XML Schema: johdanto ja rakenteiden perusteet Kun XML-dokumentteja tarkastellaan kommunikoivien järjestelmien välisinä viesteinä, on tärkeää että viestiformaatista on sovittu täsmällisesti. Yleisemmin
LisätiedotXML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys
johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama
Lisätiedot6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys
6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys Tietojenkäsittelyssä päähuomio ei yleensä ole tiedon matalan tason formaatissa vaan sovelluksissa joissa tietoa käytetään loogisesti jäsennettynä. XML-merkkaus tarjoaa
Lisätiedot2 XML Schema: johdanto ja rakenteiden perusteet
2 XML Schema: johdanto ja rakenteiden perusteet Kun XML-dokumentteja tarkastellaan kommunikoivien järjestelmien välisinä viesteinä, on tärkeää että viestiformaatista on sovittu täsmällisesti. Yleisemmin
LisätiedotTutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat
Lisätiedot13 Nimiavaruudet. kirjoitetaan muotoon (ja koodataan vähän lisätietoa) huomataan heti, mitä kirjoittaja ajaa takaa ja tarkoittaa. Vai huomataanko?
13 Nimiavaruudet Huomautus: Otsikon voisi kuvaavammin kirjoittaa muodossa "structdoc:section". Syy selviää piakkoin Merkkauksen ideana on helpottaa tiedon ja metatiedon erottelua tarjoamalla dokumenteille
LisätiedotVaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.
1. Julkaisutoiminnan peruskysymyksiä a) Mieti kohderyhmät b) Mieti palvelut c) Mieti palvelujen toteutus Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. PALVELUKOKONAISUUDET:
LisätiedotXML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja
XML, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen Mikko Pohja Sisältö XML Yleensä Eri kieliä XHTML CSS XSL XML EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard
Lisätiedot6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys
6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys XML-merkkaus tarjoaa yhteensopivan ja yksinkertaisen perustan rakenteisten dokumenttien tms. rakenteisen tiedon käsittelyyn. Tietojenkäsittelyn sovelluksissa päähuomio
Lisätiedot3 XHTML-dokumenttien anatomia
3 XHTML-dokumenttien anatomia XHTML tarjoaa tutun esimerkin rakenteisten dokumenttien opiskelun alkutaipaleelle. Erityisesti, koska XHTML on eräs XML-sovellus: - havainnollistaa se tiedon teknistä merkkausta
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat JSP ja XML 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan
Lisätiedot6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys
6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys Tietojenkäsittelyssä päähuomio ei yleensä ole tiedon matalan tason formaatissa vaan sovelluksissa joissa tietoa käytetään loogisesti jäsennettynä. XML-merkkaus tarjoaa
Lisätiedot2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML
Luennot 1. Intro 2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Dokumentin (matalan tason) rakenne DOCTYPE ja merkistökoodaukset Elementtien syvät rajat 3. CSS 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys &
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat. JSP ja XML
Digitaalisen median tekniikat JSP ja 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan
LisätiedotNELLI-Tunnis. Käyttäjän tunnistus NELLI-tiedonhakuportaalissa yleisissä kirjastoissa. Versio 1.0. 16.5.2006 Ere Maijala Kansalliskirjasto
NELLI-Tunnis Käyttäjän tunnistus NELLI-tiedonhakuportaalissa yleisissä kirjastoissa Versio 1.0 16.5.2006 Ere Maijala Kansalliskirjasto Sisällysluettelo Johdanto...3 Tekniikka...3 Esimerkit...4 XML-Skeema...5
LisätiedotP e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa
P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa XML-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät XML-kielen perusteet 3 Sisältö YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 7 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN...
LisätiedotW3C-teknologiat ja yhteensopivuus
W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa
LisätiedotXML-metakieli, k
DTD:n puutteita DTD ei ole XML-muotoinen Jäsennys vaatii omat työkalut Eri dokumenttityyppien yhteiskäyttöä ei tueta DTD-määritelmien lainailua ja yhdistelyä ei voi validoida Tietotyyppejä on rajoitetusti:
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
LisätiedotHelsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos XML-metakieli (2011) Harri Laine 1. Jäsennys ja sarjallistaminen
Jäsennys ja sarjallistaminen Tietorakenteen määrittely Hyvinmuodostettu / validi rakenne Rakenteen määrittely DTD XML-jäsentäjä (parser) on työkalu, joka pystyy muodostamaan puurakenteen tekstuaalisesta
LisätiedotXML / DTD / FOP -opas Internal
XML / DTD / FOP -opas Internal Reviewed: - Status: pending approval Approved by: - Author: Sakari Lampinen Revision: 1.0 Date: 15.10.2000 1 Termit DTD (data type definition) on määrittely kielelle, niinkuin
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on
LisätiedotExtensible Stylesheet Language (XSL)
Extensible Stylesheet Language (XSL) Tyylitiedostojen määrittely Ctl230:Luentokalvot 25.10.2004 Miro Lehtonen Johdanto Dokumenttien muotoilu tyylitiedostoilla 3XML: yleistetty merkkaus Kuvaa sisällön muttei
LisätiedotElementtien tyyppideklaraatiot
Elementtien tyyppideklaraatiot Kuten tunnettua, XML-dokumenttien loogisen rakenteen peruspalasia ovat elementit, esim: hello world! Elementtien syntaksi seuraa suoraan XML-spesifikaation
LisätiedotLuento 2: XML:n syntaksi
Luento 2: XML:n syntaksi AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML:n syntaksi Peruskäsitteitä Rakennepalaset elementit leipäteksti attribuutit Nimiavaruudet Dokumentin rakenteen määrittely
Lisätiedot2.17 Esimerkki järkevän relaatiotietokannan rakenteesta
Rakenteisten dokumenttien perusteet 2.17 Esimerkki järkevän relaatiotietokannan rakenteesta Peruskäsitteitä: taulu/relaatio, monikko/tietue, mallinnus ja normalisointi, kytkös vs. redundanssi, anomaliat
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tavoitteenamme
LisätiedotLuento 12: XML ja metatieto
Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto
LisätiedotXHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:
XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),
Lisätiedot5 Merkkaus: XML protokollana
5 Merkkaus: XML protokollana XML on siis ns. metakieli, joka käytännössä voidaan tulkita tavaksi merkitä ja tyypittää rakenteisia dokumentteja. XML on kuitenkin ennen kaikkea standardimuotoinen tietorakenne
Lisätiedot5 Merkkaus: XML protokollana
5 Merkkaus: XML protokollana XML on siis ns. metakieli, joka käytännössä voidaan tulkita tavaksi merkitä ja tyypittää rakenteisia dokumentteja. Kuten tunnettua, se tarjoaa puitteet esim. XHTML-kielen määrittelylle
LisätiedotW3C ja alueellinen standardointi
W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio
LisätiedotXML Technologies and Applications - harjoitustyö -
XML Technologies and Applications - harjoitustyö - TURUN YLIOPISTO Informaatioteknologian laitos Tietojenkäsittelytiede Harjoitustyö Helmikuu 2009 Jyri Lehtonen (72039) jyri.lehtonen@utu.fi (yksin tehty
LisätiedotXML-saatavuuskysely. XML-tiedoston kuvaus. versio 1.3.3 04.02.2008
XML-saatavuuskysely XML-tiedoston kuvaus versio 1.3.3 04.02.2008 Ecom Oy 2004-2008 XML-saatavuuskysely Versio 1.3.3 2/15 Sisällysluettelo Historia...3 Rakenteen hierarkinen esitys...4 Elementtien kuvaukset...5
LisätiedotXSL-muunnokset. 9 XSL-muunnokset
9 XSL-muunnokset XML-dokumenttien keskeinen rooli on välittää tietoa sovellusten välillä. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä että tieto tuotetaan suoraan tietyn sovelluksen tekstiformaattiin. Lähestymistavan
Lisätiedot6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut
6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on
Lisätiedotè è è RDF-perusteet 7 RDF-perusteet
7 RDF-perusteet Semanttisen Webin määrittelyteknisen ytimen muodostaa siis Resource Description Framework (RDF) -määritys. Tarkastellaan seuraavassa lyhyesti kielen (kaikille sovelluksille yhteisiä) primitiivejä
LisätiedotHelsingin yliopisto / TKTL XML-Metakieli XML Schema
W3C:n tavoite kehittää parempi määrittelykieli ilmaisuvoimaisempi XML-rakenteinen itsedokumentoiva yksinkertainen Tekniseltä kannalta tuki nimiavaruuksille käyttäjän omat tietotyypit määritysten perintä
LisätiedotTutkija Mikko Salmenperä. huone: sd109. TTY / Systeemitekniikan laitos. puh: 040-849 0061. email: mikko.salmenpera@tut.fi
Tutkija Mikko Salmenperä huone: sd109 TTY / Systeemitekniikan laitos puh: 040-849 0061 email: mikko.salmenpera@tut.fi Luennon sisällys Historiaa ja pohjatietoa Miksi XML tekniikkaa tarvitaan? XML dokumentin
Lisätiedot9 XML perusteet
9 XML 1.0 - perusteet XML jakaa dokumenttien käsittelyn kaksitasoiseksi prosessiksi, jossa XMLprosessori ([processor]) lukee XML-tiedoston ja välittää tämän parsittuna sovellukselle ([application]). Käytännössä":
LisätiedotM. Merikanto 2012 XML. Merkkauskieli, osa 2
XML Merkkauskieli, osa 2 Esimerkki: XML-dokumentti resepti maitokaakao
LisätiedotXML rakenteen suunnittelu. Jaana Holvikivi
XML rakenteen suunnittelu Jaana Holvikivi XML suunnittelu Dokumentin ilmentymä elementit attribuutit (määritteet) entiteetit prosessointikäskyt 19.3.2015 Jaana Holvikivi 2 Elementtien sisäkkäisyys: säännöt
LisätiedotCSE-A1200 Tietokannat
CSE-A1200 Tietokannat Osa kalvoista perustuu Juha Puustjärven luentokalvoihin kurssilta T-76.1143 sekä kurssin oppikirjaan 3.5.2016 CSE-A1200 Tietokannat 3.5.2016 1 / 39 Oppimistavoitteet: tämän luennon
LisätiedotSÄHKE-hanke. Tekninen mallintaminen SÄHKE-metatietojen XML Schema
04.02.2005 1 (5) SÄHKE-hanke SÄHKE-metatietojen XML Schema Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä
LisätiedotSISÄLLYS. Johdanto 1. 1. JOHDATUS XML:n PARIIN 1.1 Extensible Markup Languge 2 1.2 XML:n edut 2 1.3 Mitä XML:llä tehdään? 3
Henri Haapakanni 3.5.2004 SISÄLLYS Johdanto 1 1. JOHDATUS XML:n PARIIN 1.1 Extensible Markup Languge 2 1.2 XML:n edut 2 1.3 Mitä XML:llä tehdään? 3 2. YKSINKERTAISEN XML-DOKUMENTIN RAKENNE 2.1 XML-määritelmä
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
LisätiedotWWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys
WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000
Lisätiedot13 Nimiavaruudet. kirjoitetaan muotoon (ja koodataan vähän lisätietoa) "huomataan heti", mitä kirjoittaja ajaa takaa ja tarkoittaa. Vai huomataanko?
13 Nimiavaruudet Huomautus: Otsikon voisi kuvaavammin kirjoittaa muodossa "structdoc:section". Syy selviää piakkoin Merkkauksen ideana on helpottaa tiedon ja metatiedon erottelua tarjoamalla dokumenteille
LisätiedotXML - perusteet. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen
XML - perusteet Ctl230: Luentokalvot 4.10.2004 Miro Lehtonen Johdanto Mikä on merkkauskieli? 3Merkkaus (markup): lisätieto dokumentissa Erilaiset kirjasintyylit ja -koot 3Säännöt merkkaukselle Miten merkataan?
LisätiedotCtl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15
Ctl160 490160-0 Nicholas Volk Yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto Ctl160 490160-0 p.1/15 Lisää säännöllisistä lausekkeista Aikaisemmin esityt * ja + yrittävät osua mahdollisimman pitkään merkkijonoon
LisätiedotRakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006
Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006 MATHM-57200 Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, 5 op opetetaan syksyn 1-2 periodeilla Kotisivu: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/rdj/index.html Luennot:
LisätiedotXSL-muunnokset. 9 XSL-muunnokset
9 XSL-muunnokset XML-dokumenttien keskeinen rooli on välittää tietoa sovellusten välillä. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä että tieto tuotetaan suoraan tietyn sovelluksen tekstiformaattiin. Lähestymistavan
LisätiedotXSLT - ohjelmoinnin perusteet. Jaana Holvikivi Metropolia
XSLT - ohjelmoinnin perusteet Jaana Holvikivi Metropolia Johdanto: Muunnetaan XML-dokumentti HTML-muotoon (transformation)
LisätiedotLuento 7: XML-ohjelmointirajapinnat
Luento 7: XML-ohjelmointirajapinnat AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola 1 XML-ohjelmointirajapinnat Document Object Model (DOM) käyttö rakenne ja versiot perusrajapinnat rajapinnat tarkemmin
LisätiedotXML and XML Schema 29
XML and XML Schema 29 XML specification Technical XML spec. describes XML syntax using Extended Backus-Naur Format (EBNF), which is compact unequivocal easy to read and interpreted (by computers) EBNF
LisätiedotRakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke
Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects
LisätiedotOpiskeluoikeudet. Kaaviokuva
Opiskeluoikeudet Opiskeluoikeuksien tiedonsiirtoskeema. XML-skeema jonka avulla on tarkoitus siirtää useiden opiskeluoikeuksien tiedot kerralla. Skeeman voi myös lukea sisään muihin skeemoihin jolloin
Lisätiedot10 XML ja dokumenttien tyyppimäärittely
10 XML ja dokumenttien tyyppimäärittely XML tarjoaa perussyntaksin dokumenttien mielivaltaista merkkaamista varten Huomionarvoista: - merkkidatan ja merkkauksen koodauksen valinta (sama kaikille XMLdokumenteille)
Lisätiedotè è è XSL-muunnokset 9 XSL-muunnokset
9 XSL-muunnokset XML-dokumenttien keskeinen rooli on välittää tietoa sovellusten välillä. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä että tieto tuotetaan suoraan tietyn sovelluksen tekstiformaattiin. Lähestymistavan
LisätiedotTuomas Komulainen LUOVA LOMAKE ANALYSOINTITYÖKALU
Tuomas Komulainen LUOVA LOMAKE ANALYSOINTITYÖKALU Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tradenomikoulutus Syksy 2007 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ Koulutusala Luonnontieteiden ala Koulutusohjelma Tietojenkäsittelyn
Lisätiedot12 Dokumenttiluokan toteuttamisesta
12 Dokumenttiluokan toteuttamisesta Tyypillisiä XML-sovellutuksia ovat esimerkiksi: - annettuun käyttötarkoitukseen räätälöity dokumenttityyppi (esim. painotalon ABC malli käsikirjoituksen rakenteelle)
LisätiedotOpintosuoritukset. Kaaviokuva
Opintosuoritukset Opintosuoritukset-tiedonsiirtoskeema. XML-skeema jonka avulla voidaan siirtää useita opintosuoritusten tietoja kerralla. Skeeman voi myös lukea sisään muihin skeemoihin jolloin myös yksittäisiä
LisätiedotJohdatus XML teknologioihin
Johdatus XML teknologioihin Metropolia J. Holvikivi XML metakieli Extensible Markup Language rakenteellinen esitystapa tiedon vaihtoon, talletukseen, yhdistämiseen ja julkaisemiseen yleinen rakenteenkuvauskieli,
LisätiedotProseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti
1 XHTML - aloitus Sisältö: s.2 Taustaa s.4 Elementin rakenne s.7 XHTML dokumentti s.8 DOCTYPE s.11 html s.13 head s.14 meta s.16 title s.17 link s.18 style s.19 body s.22 Lohko- ja inline-elementit s.23
LisätiedotPoikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group
1.10.2010 1(15) Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group Graanintie 7 Tel. + 358 15 338 800 FIN-50190 MIKKELI Fax + 358 15 338 810 VERSIOHISTORIA Versio Pvm Tekijä Selite 1.0
Lisätiedot2 Rakenteisten dokumenttien perusteet
2 Rakenteisten dokumenttien perusteet Kuten todettua, rakenteinen dokumentaatio tähtää tiedon mallintamiseen käytössä olevien välineiden mahdollisuudet huomioiden (tietokoneet!). Tavoitteet ovat yleensä
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 30. marraskuuta 2015 Sisällys t Väitöstilaisuus 4.12.2015 kello 12 vanhassa juhlasalissa S212 saa tulla 2 demoruksia
LisätiedotHelsingin yliopisto/tktl XML-metakieli XPath
XML-perusrakenteen ympärille on kehitetty tekniikoita ja standardeja kuvaamaan XML-rakenteisen tiedon käsittelyä sekä tietojen välisiä kytkentöjä. Näissä keskeinen tarve on pystyä osoittamaan operaatioiden
LisätiedotXML merkintäkielten perusteet. Luento 3 Pekka Aarnio
XML merkintäkielten perusteet Luento 3 Pekka Aarnio 1 Luennon sisältö OSA 1: XML-Schema OSA 2: XML-Schema ja nimiavaruudet 2 Osa 1: sisältö Osa 1 1. Mikä on XML-Schema-kieli 2. Tietotyypit ja elementtien
LisätiedotYlläpitodokumentti. Aija. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Ylläpitodokumentti Aija Helsinki 2.9.2005 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö 1. Johdanto...3 2.Sanasto...3 3.Asennusohje...3 3.1 Paketin purkaminen...3
Lisätiedotwww.hohde.com Hohde Consulting 2004
Luento 14: Kertaus AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola Kertaus XML nimiavaruus validointi XML:n käyttö tietorakenteiden kuvaus ohjelmointi XML-pohjaiset kielet peruskielet muut kurssilla
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu 30.4.2004 Harri Laine 1 XHTML lomakkeet Lomakkeet mahdollistavat tiedon välityksen asiakkaalta (selaimesta) tiedon vastaanottajalle Vastaanottaja voi olla sähköpostiosoite
Lisätiedot4 Johdanto XML-maailmaan
4 Johdanto XML-maailmaan Rakenteisia dokumentteja ei voi "ymmärtää" osamaatta niiden perustekniikkaa. Niinpä seuraavaksi kohdistamme huomion tekniikoihin. Rakenteisten dokumenttien yleisiin menetelmiin
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu
Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu 26.3.2004 Harri Laine 1 Lomakkeet mahdollistavat tiedon välityksen asiakkaalta (selaimesta) tiedon vastaanottajalle Vastaanottaja voi olla sähköpostiosoite
LisätiedotYhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen
Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Semantiikkaa organisaatioiden välisen tiedonvaihdon helpottamiseksi Mikael af Hällström, Verohallinto Esityksen sisältö Taustatekijöitä (OKM:n hallinnonala,
LisätiedotXML-tietojenkäsittely
XML-tietojenkäsittely Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML tarjoaa välineitä tietojenkäsittelyyn
LisätiedotYleistä. Dokumentin mallintaminen. Dokumentin analysointi. Desktop publishing vs. XML. Tietokantakaavion analysointi. Dokumentin osien analysointi
Dokumentin mallintaminen Yleistä Dokumentin analysointi DTD:n suunnittelu Standardi DTD:t Esimerkki: uuden DTD:n laatiminen Muuta Yleistä DTD:t tärkeitä rakenne validointi DTD:n muutokset voivat johtaa
LisätiedotXML merkintäkielten perusteet. Luento 3 Pekka Aarnio
XML merkintäkielten perusteet Luento 3 Pekka Aarnio 1 Luennon sisältö OSA 1: XML-Schema OSA 2: XML-Schema ja nimiavaruudet 2 Osa 1: sisältö Osa 1 1. Mikä on XML-Schema-kieli 2. Tietotyypit ja elementtien
LisätiedotAjatus kaiken taustalla
HTML ja tyylit Ajatus kaiken taustalla Perimmäisenä tarkoituksena tarjota formatointi- ja taittokieli, jonka avulla elementtirakenteisten dokumenttien ulkoasun määrittely voidaan irrottaa sisällön ja rakenteen
LisätiedotEero Hyvönen. Semanttinen web. Linkitetyn avoimen datan käsikirja
Eero Hyvönen Semanttinen web Linkitetyn avoimen datan käsikirja WSOY:n kirjallisuussäätiö on tukenut teoksen kirjoittamista Copyright 2018 Eero Hyvönen & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi:
LisätiedotGML-mallinnus. 1 Johdanto 1/27. Paikkatietojen mallintaminen tiedonsiirtoa varten. Liite III
Paikkatietojen mallintaminen tiedonsiirtoa varten Liite III GML-mallinnus 1 Johdanto... 1 2 Yleistä... 2 3 GML kohdemalli... 3 3.1 Objekti/ominaisuus -rakenne... 3 3.2. Kohde... 4 3.3 Kohdejoukko... 6
LisätiedotVarmennepalvelu Rajapintakuvaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke
Versio 1.0 Varmennepalvelu Rajapintakuvaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Varmennepalvelu Rajapintakuvaus 2 (13) Versiohistoria Versio Päivämäärä Kuvaus 1.0 Dokumentti julkaistu. Varmennepalvelu
Lisätiedot9 XML perusteet
9 XML 1.0 - perusteet XML jakaa dokumenttien käsittelyn kaksitasoiseksi prosessiksi, jossa XMLprosessori ([processor]) lukee XML-dokumentin ja välittää tämän jäsennettynä sovellukselle ([application]).
Lisätiedot9 XML perusteet
9 XML 1.0 - perusteet XML jakaa dokumenttien käsittelyn kaksitasoiseksi prosessiksi, jossa XMLprosessori ([processor]) lukee XML-dokumentin ja välittää tämän jäsennettynä sovellukselle ([application]).
LisätiedotJulkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus
Julkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus Keskustelutilaisuus 22.10.2008, Kansallismuseon auditorio Lasse Akselin TietoEnator lasse.akselin@tietoenator.com Sisällys Johdanto Nimeämissäännöt Skeemojen
LisätiedotTietojen toimittaminen Skeemat Vastaanottokuittaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke
Versio 1.02 Tietojen toimittaminen Skeemat Vastaanottokuittaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Tietojen toimittaminen Skeemat Vastaanottokuittaus 2 (10) Versiohistoria Versio Päivämäärä Kuvaus
Lisätiedot