7 DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7 DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne"

Transkriptio

1 è è è DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7 DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne Tietojenkäsittelyssä kaikki tieto talletetaan jonnekin. XML-dokumenttien fyysinen rakenne määräytyy ns. entiteettien avulla. Entiteetti muodostuu aina automaattisesti kun XML-dokumentti määritellään ja talletetaan muistiin (dokumenttientiteetti). Erikseen määriteltäviä entiteettejä voidaan käyttää esim. tiedon järkevään paloitteluun. Entiteettien määrittely on osa XML:n DTD-kieltä. Validi XML-dokumentti määrittelee kaikki entiteettinsä. 140

2 è è è DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7.1 Entiteetit tiedon fyysisinä lokeroina Aina kun tietoa käsitellään, se pitää tallettaa jonnekin käsittelyn ajaksi XML 1.0 määrittelee tiedon fyysisen rakenteen entiteetti-käsitteen avulla - entiteetti on nimetty tietosäiliö; tiedosto-käsitteen yleistys Entiteetteihin liittyviä ominaisuuksia - sisäinen vs. ulkoinen (missä sisältö?) - teksti vs. data (jäsennetäänkö?) - (yleinen) vs. parametri (käyttö DTD- vai esiintymäosassa?) Dokumenttientiteetti 141

3 è è è DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7.2 Elementtien määrittelyn perusteet ([Yleisen] sisäisen teksti)entiteetin määritys näyttää esim. seuraavalta <!ENTITY copyright "Oy Firma Ab"> 1 2 Taas tiedon lokeroinnin idea: nimi (1) vs. sisältö (tai arvo) (2) Tekstientiteetin sisältö voi sisältää myös merkkausta; se jäsennetään auki entiteetin lukemisen yhteydessä (literaaliarvo vs. korvausteksti) - merkkiviittaukset ja parametrientiteetit avataan, muu jää esiintymäosaan Esimerkki <!ENTITY bigboys "AT&T;">... <DOC>Esimerkki suuresta yrityksestä: &bigboys;</doc> [Esimerkki erittäin suuresta yrityksestä: AT&T;] 142

4 è è è DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7.3 Oletusentiteettien määrittely, merkkaus arvona DTD määrittelee kaikki entiteettinsä, myös ns. oletusentiteetit Huomaa tuplaviittaukset määrittelyssä: <!ENTITY lt "&#60;"> <!ENTITY amp "&#38;"> <!ENTITY gt "&#62;"> <!-- tai ">" --> <!ENTITY apos "&#39;"> <!-- tai "&#39;" --> <!ENTITY quot "&#34;"> <!-- tai """ --> Esim. seuraava määrittely on aina virhe (miksi?) <!ENTITY lt "<"> Tekstientiteetit tarjoavat teknisen keinon kirjoittaa varsin mutkikkaita viittausrakenteita; käytännössä kannattaa tietenkin pyrkiä yksinkertaisuuteen 143

5 è è è DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7.4 (Yleiset) ulkoiset tekstientiteetit Ulkoiset tekstientiteetit mahdollistavat XML-dokumenttien paloittelun useiksi tiedostoiksi - käyttö vain dokumentin esiintymäosassa - sisältönä hyvin muodostettu XML-dokumentti (tai sen WF osa), jonka saa lisätä entiteettiviittauksen kohtaan - ei-validoiva jäsentämisprosessi saattaa kuitenkin jättää ulkoisen tiedoston jäsentämättä ja olla lisäämättä entiteettiviittauksen kohtaan (!) Esimerkki (huomaa taas SYSTEM-avainsana ja URI-viittaus) <?xml version="1.0"?> <!DOCTYPE doc [ <!ELEMENT doc (#PCDATA)> <!ENTITY chap01 SYSTEM "Story_Chap01.xml"> ]> <doc> &chap01; </doc> 144

6 è è è DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7.5 Hyvin muodostettu tekstientiteetti Ulkoiset tekstientiteetit voivat käyttää eri merkkikoodauksia (ainakin UTF-8 ja UTF-16) Ulkoinen tekstientiteetti voi alkaa ulkoisen tekstitentiteetin XML-esittelyllä joka vastaa käytännössä XML-esittelyä ilman standalonepseudoattribuuttia, esim. Käytännössä ulkoinen tekstientiteetti vastaa XML-dokumentin hyvin muodostettua osaa (tasapainotettu merkkausrakenne mutta kenties ilman yksikäsitteistä juurielementtiä), esim. <?xml version="1.0" encoding="iso "?> Ks. <a href=" saadaksesi lisätietoja. 145

7 è è è DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7.6 (Ulkoiset) dataentiteetit XML tarjoaa myös keinon assosioida dokumentin kanssa "dataa" (voi toki olla myös tekstimuotoista, mutta sitä ei vain haluta nyt jäsennettävän) Viittaus notaation välittää XML-sovellukselle kuinka tiedostoa tulisi käsitellä (XML-prosessori itse ei toki viittauksen sisältöä ymmärrä) Dataentiteettejä käytetään attribuuttien välityksellä tyyliin: <?xml version="1.0"?> <!DOCTYPE DOC [ <!ELEMENT DOC (#PCDATA)> <!ATTLIST DOC LOGO ENTITY #REQUIRED> <!NOTATION JPG SYSTEM "jpgview.exe"> <!NOTATION GIF SYSTEM "gifview.exe"> <!ENTITY jpglogo SYSTEM "acme.jpg" NDATA JPG> <!ENTITY giflogo SYSTEM "acme.gif" NDATA GIF> ]> <DOC LOGO="giflogo"></DOC> Nykyisin vähänlaisesti käyttöä (ei juuri esim. XML-perheen standardeissa) 146

8 è è è DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7.7 Parametrientiteetit (ulkoinen DTD-osajoukko) Yleisiä entitteettejä käytetään dokumentin esiintymäosassa, parametrientiteetit tarjoavat nimensä mukaisesti keinon parametrisoida ja paloitella dokumentin tyyppimäärittelyä (Sisäisen) parametrientiteetin määritys näyttää esim. seuraavalta <!ENTITY % cmodel "em quote"> Tyypillinen käyttö on elementtien tietomallien ja attribuuttien määrittelyn sieventäminen, esim. (huomaa viittauksen merkkausrakenne; %-merkki) <!ENTITY % cmodel "em quote"> <!ENTITY % coreattrs "id ID #IMPLIED title CDATA #IMPLIED"> <!ELEMENT example (#PCDATA %cmodel;)*> <!ATTLIST example %coreattrs;> 147

9 è è è DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7.8 Parametrientiteetit: DTD:n paloittelu ja parametrisointi Parametrientiteetit mahdollistavat ulkoisen DTD-osajoukon paloittelun; tyypillinen käyttö on esim. entiteettimääritysten tai "ajureiden" kierrätys <!ENTITY % entdecl SYSTEM "namelist.ent"> %entdecl; Yhdessä ns. ehdollisten DTD-lohkojen kanssa parametrientiteetit mahdollistavat jossain määrin yleiskäyttöisten DTD-ajurien kirjoittamisen <!ENTITY % detailed "IGNORE"> <!ENTITY % sparse "INCLUDE"> <![%detailed;[ <!ELEMENT book (comments*, title, body, supplements)> ]]> <![%sparse;[ <!ELEMENT book (title, body)> ]]> 148

10 è è è DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7.9 Huomautuksia entiteettien käytöstä Hyviä (tai yleisiä) käyttökohteita - dokumentin tyyppimäärityksen parametrisointi (hallittavuuden parantamiseksi) - merkkauslyhenteet (merkkidatassa, käyttöä esim. nimiavaruuksien lyhenteiden yhteydessä) - dokumentin paloittelu tuotantotyön helpottamiseksi Suunnittelussa kannattaa kuitenkin pitää huoli, että lähdedokumenttiin kirjataan vain sinne kuuluvaa tietoa (!) - tiedon & työnjako käsikirjoituksen ja sitä kuorruttavan tyylin välillä (lue: älä käytä entiteettejä tuomaan esim. ulkoasuun liittyvää vakiotekstiä rakenteiseen lähdedokumenttiin) Esim. XML Schema ei määrittele entiteettejä...toisaalta tekniikka kehittyy muilta osin 149

11 è è è DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7.10 Entiteettien tulevaisuus? XML-perheen (uusi) suositus XML Inclusions (XInclude) Version 1.0 sisältää XML-dokumenttien lohkomisessa tyypillisesti liittyvän tekniikan...jos ja kun välineiden (rikkaampi! vrt. XPtr...) XInclude -tuki toteutuu, entiteettien käyttö paloittelutehtävissä todennäköisesti vähenee (aina vain) Esimerkki (huomaa myös nimiavaruuksien käyttö -- tähän palataan kohta): <?xml version='1.0'?> <document xmlns:xi=" <p>this document has been accessed <xi:include href="count.txt" parse="text"/> times.</p> </document> (count.txt = [324387]) <?xml version='1.0'?> <document xmlns:xi=" <p>this document has been accessed times.</p> </document> 150

12 8 Nimiavaruudet Yleiskäyttöisten XML-sovellusten lisääntyminen johtaa tilanteeseen jossa tietyt nimet halutaan varata tiettyyn käyttöön. Sovellusten yhdistelyssä vaarana kuitenkin on että nimet menevät sovelluksissa sekaisin. Tietojenkäsittelyn 1-käsitteisyyden hengessä koneiden kontekstin tajuun ei kuitenkaan voi luottaa. XML-nimiavaruudet on tekniikka dokumenteissa esiintyvien elementtien ja attribuuttien nimien yksikäsitteiseen (globaaliin) määrittelyyn ja käyttöön. Perusidea on suunnitella nimet Internetin domain-nimistä tutun hajautetun nimeämiskäytännön mukaisesti: "Jos haluat keksiä uuden yleiskäyttöisen nimen, johda se kotisivusi URL-osoitteesta" 151

13 8.1 Esimerkki: XInclude-sovellus Yritetään rakentaa XInclude-sovellus ilman nimiavaruuksien käyttö (ks. edellinen luku) ei onnistu!...ts. keksitään "yleiskäyttöinen komento" include jota käytetään seuraavasti: <?xml version='1.0'?> <document> <p>this document has been accessed <include href="count.txt" parse="text"/> times.</p> </document> Kysymys: mitä tapahtuu jos dokumentin sanastoon (= elementtien ja attribuuttien nimet) jo sisältyy nimi include (jossain toisessa merkityksessä)? Vastaus: tapahtuu törmäys jossa riskinä on se, että homonyymit (saman nimiset, eri asioita tarkoittavat sanat) sekoittuvat (josta seuraa pulmia) Ratkaisu: koodataan nimi include (ja muut yleiskäyttöiset nimet) riittävän pitkällä nimellä jonka rakenne sovitaan sellaiseksi että törmäykset voidaan välttää (sovitaan nyt konteksti 152

14 8.2 Peruskäsitteistä ja määrittelystä Nimiavaruuden nimi on mielivaltainen IRI-merkkijono (~kans.välinen URI) Tiettyyn sovellukseen liittyy sovelluksen sanasto Nimiavaruuden avulla sanasto voidaan globaalisti nimetä IRI-nimen (usein URL) avulla (yleensä sovellusspesifi, esim. xhtml-, xinclude-, yms. sanastot) Toisin sanoen, jos ja kun halutaan välttää törmäyksiä, sanastot suunnitellaan nimiavaruuksien avulla (=sanastot nimetään globaalisti) ja viittauksissa kaikki tarpeellinen tieto nimistä merkataan XML-dokumentteihin (xmlns jne.) XML-perheen suositus Namespaces in XML (1.1) määrittelee jälkimmäisen, so. miten nimiavaruuksia merkataan dokumentteihin Nimiavaruus määritellään teknisesti XML 1.0 (1.1) -suosituksen EBNFtuottosääntöjen päälle rakentuvana uutena semanttisena mutta merkkausteknisesti läpinäkyvänä rakennetason kerroksena 153

15 8.3 Kaksi tapaa merkata nimiavaruus Elementin nimiavaruuden voi (ilmoittaa eli) merkata dokumenttiin kahdella eri tavalla: Oletusnimiavaruuteen perustuva merkkaus on käyttökelpoista silloin kun suurin osa dokumentin elementeistä kuuluu samaan nimiavaruuteen Kvalifioitujen nimien avulla elementtien nimiavaruus on helppo merkata yksi kerrallaan, erityisesti silloin kun sisarukset kuuluvat eri nimiavaruuksiin Ellei elementin nimiavaruutta merkata (tai jos se ei peri nimiavaruutta edeltäjältään), se ei kuulu mihinkään nimiavaruuteen Jos on tarvis, attribuuttien nimiavaruus merkataan kvalifioitujen nimien avulla; usein attribuuteille ei osoiteta nimiavaruutta (koska attribuuttien ajatellaan olevan konkreettisia elementtejä luonnehtivia abstrakteja määreitä ja "joka tapauksessa kuuluvat elementtiensä yhteyteen") 154

16 8.4 Oletusnimiavaruus Oletusnimiavaruuden syntaksi on "tuttua" jo XHTML:n yhteydestä <?xml version="1.0" encoding="utf-8"?> <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN" " <html xmlns=" xml:lang="en" lang="en"> <head> <title>virtual Library</title> </head> <body> <p>check <a href=" </body> </html> Ominaisuuksia: - käytännössä "XML-perheen universaali attribuutti xmlns" (vrt. xml:lang ja xml:space) - periytyy; jälkeläiset voivat vaihtaa nimiavaruuden xmlns-attribuutillaan - ei ulotu attribuuteille (ts. eivät oletuksena kuulu mihinkään nimiavar.) - voidaan kytkeä pois päältä (arvo "" ~ ei nimiavaruutta) 155

17 8.5 Kvalifioitu nimiavaruus (1/2) Kvalifioidun nimiavaruuden ideana on vähentää kirjoitustyötä ja tarjota keino asettaa myös attribuuttien nimiavaruus. Vrt. esim. XSL-muunnos <?xml version="1.0" encoding="iso "?> <xsl:stylesheet xmlns:xsl=" version="1.0"> <xsl:output method="html" indent="yes" encoding="iso "/> <xsl:template match="/"> <html> <head> <title>esimerkki</title> </head> <body> <xsl:for-each select="//album"> <p><xsl:value-of </xsl:for-each> </body> </html> </xsl:template> </xsl:stylesheet> 156

18 8.6 Kvalifioitu nimiavaruus (2/2) Kvalifioitu nimiavaruusmäärittely tarjoaa keinon erottaa toisistaan nimiavaruuden nimen esittely ja sen (toistuva) soveltaminen ko. sanaston merkkauksessa, esim. <xsl:stylesheet xmlns:xsl=" xmlns:xhtml=" version="1.0"> Kvalifioitu nimi koostuu nimiavaruuden prefiksistä ja nimen lokaaliosasta:...<xsl:template match="//xhtml:body">...</xsl:template> Ominaisuuksia: - voidaan käyttää myös attribuuteille - prefiksi näkyy (periytyy) kaikille lapsille (mutta kvalifioitu nimi ei pakota lasten nimiavaruutta) - prefiksi voidaan version 1.1 myötä myös kytkeä pois päältä (xmlns:p="") (käytännössä prefiksinimien "tihkuminen" on joskus ongelma) 157

19 8.7 Takaisin XInclude-esimerkkiin... Ts. osaamme nyt tulkita mitä seuraava tarkoittaa <?xml version='1.0'?> <document xmlns:xi=" <p>this document has been accessed <xi:include href="count.txt" parse="text"/> times. </p> </document>...ja tiedämme miksi seuraava (ideatasolla sama) lähestymistapa olisi "yleisesti ottaen paljon huonompi" (mieti!): <?xml version='1.0'?> <document> <p>this document has been accessed <Ossi-Nykäsen-ikioma-include-MAT-TTY-Suomi href="count.txt" parse="text"/> times. </p> </document> 158

20 8.8 Huomautuksia (1/2) Nimiavaruuksia käytetään sovelluksissa runsaasti; erityisesti kaikki yleiskäyttöiset tai standardoidut XML-sovellukset esittelevät yleensä oman nimiavaruuden Nimiavaruuden nimen osoittamasta (URL-)osoitteesta ei Webistä tarvitse löytyä yhtään mitään eikä XML-sovellus ole velvoitettu käyttämään verkkoyhteyttä osoitteesta voi kuitenkin löytyä ko. nimiavaruuden kotisivu (ns. namespace document) Nimiavaruuksien semantiikka rakentuu XML-merkkauskieliopin päälle - uusia vaatimuksia XML-prosessoreille: tuki nimiavaruuksille -...käsittely kuitenkin periaatteessa onnistuu ilman semantiikan tulkintaa, mutta tällöin dokumentin tulkinta yleensä muuttuu ratkaisevasti Käytännössä nimiavaruus tuottaa uuden (implisiittisen) solmutyypin XMLdokumentin jäsennyspuuhun (vrt. nimi, nimiavaruus ja nimen lokaaliosa) 159

21 8.9 Huomautuksia (2/2) Nimiavaruuksien ja erityisesti kvalifioitujen nimien käyttö monimutkaistaa dokumenttien käsittelyä ja hankaloittaa esim. dokumenttien paloittelua (opetus: älä tee ohjelmallisesti ilman oikean XML-prosessorin tukea)... <count prefixa:len="1" prefixb:len="2" />... <xsl:template match="//xhtml:body">...</xsl:template> Huomaa että tarkkaan ottaen prefiksinimiin liittyvä merkkijonotieto kuuluisi loogisesti vain merkkauskielioppiin, eikä sen tulisi näkyä sovellukselle... mutta - Käytännössä prefiksinimiä käytetään kuitenkin esim. XPath-lausekkeissa (vrt. XSL-esimerkki yllä) ja tietyissä Semanttisen Webin sovelluksissa (mikä on tietyssä mielessä erittäin ikävää) - Tämä tarkoittaa sitä että merkkauksen nimiin viitataan merkkidatasta, vaikka kyse on tietynlaisesta suunnittelun "kategoriavirheestä" (opetus: käytä aina samoja, standardien esittelemiä prefiksinimiä) 160

22 8.10 DTD ei tue nimiavaruuksia XML-skeemat Nimiavaruudet tekevät ratkaisevan pesäeron SGML:ään Erityisesti XML 1.0 (1.1):een sisältyvä DTD-kieli ei tarjoa semanttista tukea nimiavaruuksille; käytännössä DTD-kielen käyttö nimiavaruuksien yhteydessä onkin niin kömpelöä että hommaan ei yleensä kannata ryhtyä (muista kuitenkin esim. XHTML, SVG yms.) - lokaalin sovelluksen kääriminen on kuitenkin mekaanisesti helppoa Suositus XML Schema (XML-skeemat) määrittelee DTD:tä yleisemmän dokumenttien tyyppimäärityskielen - XML-kielioppi, tuki nimiavaruuksille ja tietotyyppien yhdistelylle, johdetut tietotyypit, säännönmukaiset lausekkeet, datatyypit,... Ei syvennytä tällä kurssilla, aiheeseen palataan Rakenteisten dokumenttien jatkokurssilla (osana rakenteisen kuvailutiedon laajempaa viitekehystä) 161

23 8.11 XML-skeemat, esimerkki (1/2) Esimerkkidokumentti, muistio <?xml version="1.0" encoding="iso "?> <!DOCTYPE muistio SYSTEM "muistio.dtd" > <muistio pvm=" "> <otsikko>xml-koulutus</otsikko> <asia>muista ilmoittautua koulutukseen </asia> <huom>katso ennakkotehtävät.</huom> </muistio> Sopiva tyyppimäärittely (DTD) <!ELEMENT muistio (otsikko, asia?, huom+) > <!ATTLIST muistio pvm CDATA #REQUIRED > <!ATTLIST muistio henk (on jfk th) #IMPLIED > <!ELEMENT otsikko (#PCDATA) > <!ELEMENT asia (#PCDATA) > <!ELEMENT huom (#PCDATA) > 162

24 8.12 XML-skeemat, esimerkki (2/2) <xsd:schema xmlns:xsd=" <xsd:element name="muistio" type="muistiotype"/> <xsd:complextype name="muistiotype"> <xsd:sequence> <xsd:element name="otsikko" type="xsd:string"/> <xsd:element name="asia" type="xsd:string" minoccurs="0"/> <xsd:element name="huom" type="xsd:string" maxoccurs="unbounded"/> </xsd:sequence> <xsd:attribute name="pvm" type="xsd:date" use="required"/> <xsd:attribute name="henk" type="henkilottype" use="optional"/> </xsd:complextype> <xsd:simpletype name="henkilottype"> <xsd:restriction base="xsd:string"> <xsd:enumeration value="on"/> <xsd:enumeration value="jfk"/> <xsd:enumeration value="th"/> </xsd:restriction> </xsd:simpletype> </xsd:schema> 163

25 8.13 Lopuksi Nimiavaruuksien merkkauskielioppi on melko ikävän näköistä; sovelluksissa asialla on kuitenkin vähänlaisesti merkitystä Nimiavaruuksien myötä puitteet XMLtietojenkäsittelyn abstrahoinnille ja rikkaalle sovellusperheelle ovat nyt olemassa Lue: tähän asti XML-perheen esittely on tavallaan ollut "itsestään selvien" perustietojen läpikäymistä tästä eteenpäin suunnistamisen vaihtoehdot kasvavat räjähdysmäisesti (potentiaalisesti hyödyllisiä sovelluksia löytyy miltei kaikista kuviteltavissa olevista sovellusalueista) Hypermedian kontekstissa ja maksimihyödyn hengessä, valitsemme rakenteisen tiedon julkaisupainotteisen tien

7 DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne

7 DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne 7 DTD ja entiteetit: dokumentin fyysinen rakenne Tietojenkäsittelyssä kaikki tieto talletetaan jonnekin. XML-dokumenttien fyysinen rakenne määräytyy ns. entiteettien

Lisätiedot

11 XML-entiteetit. Edellisistä laillisia ominaisuusyhdistelmiä ovat siis vain aikaisemmin luetellut viisi:

11 XML-entiteetit. Edellisistä laillisia ominaisuusyhdistelmiä ovat siis vain aikaisemmin luetellut viisi: 11 XML-entiteetit Entiteetit ovat tuttuja jo HTML-kielestä - entiteettien avulla dokumenttiin voidaan esim. liittää merkkijonoja, joille on annettu erisnimi Seuraava esimerkki liittää merkkidataan "

Lisätiedot

9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus

9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus 9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus XSL-muunnos voi tietenkin tuottaa myös tiettyyn nimiavaruuteen liittyviä kohdedokumentteja (tarvitaan aina jo esim. XHTML-sovelluksissa!) Helpoimmillaan

Lisätiedot

XML-pohjaiset rakennemäärittelyt

XML-pohjaiset rakennemäärittelyt -pohjaiset rakennemäärittelyt Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: -perustainen kommunikointi edellyttää

Lisätiedot

11 XML-entiteetit. <eg> Using HTML tag <FONT> is not recommended! </eg> <eg> Using HTML tag <FONT> is not recommended! </eg> XML-entiteetit

11 XML-entiteetit. <eg> Using HTML tag <FONT> is not recommended! </eg> <eg> Using HTML tag <FONT> is not recommended! </eg> XML-entiteetit 11 XML-entiteetit Entiteetit ovat tuttuja jo HTML-kielestä - entiteettien avulla dokumenttiin voidaan esim. liittää merkkijonoja, joille on annettu erisnimi Seuraava esimerkki liittää merkkidataan "

Lisätiedot

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet 3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on

Lisätiedot

XML standardeja. nimiavaruudet, namespaces XHTML XML Schema linkitys. 26.3.2015 Jaana Holvikivi 1

XML standardeja. nimiavaruudet, namespaces XHTML XML Schema linkitys. 26.3.2015 Jaana Holvikivi 1 XML standardeja nimiavaruudet, namespaces XHTML XML Schema linkitys 26.3.2015 Jaana Holvikivi 1 Namespaces - ongelma mr. President zaphod

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

XML-merkkaus. Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit

XML-merkkaus. Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit XML-merkkaus Merkkidata, prosessointikomennot, kommentit Merkkidata Elementtien ja attribuuttien arvot 3Merkkijonot elementtien tunnisteiden välissä 3Attribuuttien arvot 3Kielletyt merkit < & Voidaan korvata

Lisätiedot

XML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen

XML kielioppi. Elementtien ja attribuuttien määrittely. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen XML kielioppi Elementtien ja attribuuttien määrittely Ctl230: Luentokalvot 11.10.2004 Miro Lehtonen Dokumenttien mallinnus Säännöt dokumenttityypeille 3Mahdollisten dokumenttirakenteiden määrittely Samassa

Lisätiedot

XML johdatus: DTD. Jaana Holvikivi

XML johdatus: DTD. Jaana Holvikivi XML johdatus: DTD Jaana Holvikivi Dokumenttityypin rakennemäärittely DTD = kielioppi esim. XML- esitykselle Elementit Attribuutit Entiteetit ja notaatiot Prosessointikomennot DTD:n suunnittelu 19.1.2013

Lisätiedot

Paikkatiedot ja Web-standardit

Paikkatiedot ja Web-standardit Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide

Lisätiedot

Sisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002

Sisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002 , XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi

Lisätiedot

2 XML Schema: johdanto ja rakenteiden perusteet

2 XML Schema: johdanto ja rakenteiden perusteet 2 XML Schema: johdanto ja rakenteiden perusteet Kun XML-dokumentteja tarkastellaan kommunikoivien järjestelmien välisinä viesteinä, on tärkeää että viestiformaatista on sovittu täsmällisesti. Yleisemmin

Lisätiedot

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama

Lisätiedot

6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys

6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys 6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys Tietojenkäsittelyssä päähuomio ei yleensä ole tiedon matalan tason formaatissa vaan sovelluksissa joissa tietoa käytetään loogisesti jäsennettynä. XML-merkkaus tarjoaa

Lisätiedot

2 XML Schema: johdanto ja rakenteiden perusteet

2 XML Schema: johdanto ja rakenteiden perusteet 2 XML Schema: johdanto ja rakenteiden perusteet Kun XML-dokumentteja tarkastellaan kommunikoivien järjestelmien välisinä viesteinä, on tärkeää että viestiformaatista on sovittu täsmällisesti. Yleisemmin

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat

Lisätiedot

13 Nimiavaruudet. kirjoitetaan muotoon (ja koodataan vähän lisätietoa) huomataan heti, mitä kirjoittaja ajaa takaa ja tarkoittaa. Vai huomataanko?

13 Nimiavaruudet. kirjoitetaan muotoon (ja koodataan vähän lisätietoa) huomataan heti, mitä kirjoittaja ajaa takaa ja tarkoittaa. Vai huomataanko? 13 Nimiavaruudet Huomautus: Otsikon voisi kuvaavammin kirjoittaa muodossa "structdoc:section". Syy selviää piakkoin Merkkauksen ideana on helpottaa tiedon ja metatiedon erottelua tarjoamalla dokumenteille

Lisätiedot

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. 1. Julkaisutoiminnan peruskysymyksiä a) Mieti kohderyhmät b) Mieti palvelut c) Mieti palvelujen toteutus Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. PALVELUKOKONAISUUDET:

Lisätiedot

XML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja

XML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja XML, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen Mikko Pohja Sisältö XML Yleensä Eri kieliä XHTML CSS XSL XML EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard

Lisätiedot

6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys

6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys 6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys XML-merkkaus tarjoaa yhteensopivan ja yksinkertaisen perustan rakenteisten dokumenttien tms. rakenteisen tiedon käsittelyyn. Tietojenkäsittelyn sovelluksissa päähuomio

Lisätiedot

3 XHTML-dokumenttien anatomia

3 XHTML-dokumenttien anatomia 3 XHTML-dokumenttien anatomia XHTML tarjoaa tutun esimerkin rakenteisten dokumenttien opiskelun alkutaipaleelle. Erityisesti, koska XHTML on eräs XML-sovellus: - havainnollistaa se tiedon teknistä merkkausta

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat JSP ja XML 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan

Lisätiedot

6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys

6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys 6 DTD ja dokumentin tyyppimääritys Tietojenkäsittelyssä päähuomio ei yleensä ole tiedon matalan tason formaatissa vaan sovelluksissa joissa tietoa käytetään loogisesti jäsennettynä. XML-merkkaus tarjoaa

Lisätiedot

2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML

2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Luennot 1. Intro 2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Dokumentin (matalan tason) rakenne DOCTYPE ja merkistökoodaukset Elementtien syvät rajat 3. CSS 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys &

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Digitaalisen median tekniikat JSP ja 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan

Lisätiedot

NELLI-Tunnis. Käyttäjän tunnistus NELLI-tiedonhakuportaalissa yleisissä kirjastoissa. Versio 1.0. 16.5.2006 Ere Maijala Kansalliskirjasto

NELLI-Tunnis. Käyttäjän tunnistus NELLI-tiedonhakuportaalissa yleisissä kirjastoissa. Versio 1.0. 16.5.2006 Ere Maijala Kansalliskirjasto NELLI-Tunnis Käyttäjän tunnistus NELLI-tiedonhakuportaalissa yleisissä kirjastoissa Versio 1.0 16.5.2006 Ere Maijala Kansalliskirjasto Sisällysluettelo Johdanto...3 Tekniikka...3 Esimerkit...4 XML-Skeema...5

Lisätiedot

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa XML-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät XML-kielen perusteet 3 Sisältö YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 7 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN...

Lisätiedot

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa

Lisätiedot

XML-metakieli, k

XML-metakieli, k DTD:n puutteita DTD ei ole XML-muotoinen Jäsennys vaatii omat työkalut Eri dokumenttityyppien yhteiskäyttöä ei tueta DTD-määritelmien lainailua ja yhdistelyä ei voi validoida Tietotyyppejä on rajoitetusti:

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos XML-metakieli (2011) Harri Laine 1. Jäsennys ja sarjallistaminen

Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos XML-metakieli (2011) Harri Laine 1. Jäsennys ja sarjallistaminen Jäsennys ja sarjallistaminen Tietorakenteen määrittely Hyvinmuodostettu / validi rakenne Rakenteen määrittely DTD XML-jäsentäjä (parser) on työkalu, joka pystyy muodostamaan puurakenteen tekstuaalisesta

Lisätiedot

XML / DTD / FOP -opas Internal

XML / DTD / FOP -opas Internal XML / DTD / FOP -opas Internal Reviewed: - Status: pending approval Approved by: - Author: Sakari Lampinen Revision: 1.0 Date: 15.10.2000 1 Termit DTD (data type definition) on määrittely kielelle, niinkuin

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on

Lisätiedot

Extensible Stylesheet Language (XSL)

Extensible Stylesheet Language (XSL) Extensible Stylesheet Language (XSL) Tyylitiedostojen määrittely Ctl230:Luentokalvot 25.10.2004 Miro Lehtonen Johdanto Dokumenttien muotoilu tyylitiedostoilla 3XML: yleistetty merkkaus Kuvaa sisällön muttei

Lisätiedot

Elementtien tyyppideklaraatiot

Elementtien tyyppideklaraatiot Elementtien tyyppideklaraatiot Kuten tunnettua, XML-dokumenttien loogisen rakenteen peruspalasia ovat elementit, esim: hello world! Elementtien syntaksi seuraa suoraan XML-spesifikaation

Lisätiedot

Luento 2: XML:n syntaksi

Luento 2: XML:n syntaksi Luento 2: XML:n syntaksi AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML:n syntaksi Peruskäsitteitä Rakennepalaset elementit leipäteksti attribuutit Nimiavaruudet Dokumentin rakenteen määrittely

Lisätiedot

2.17 Esimerkki järkevän relaatiotietokannan rakenteesta

2.17 Esimerkki järkevän relaatiotietokannan rakenteesta Rakenteisten dokumenttien perusteet 2.17 Esimerkki järkevän relaatiotietokannan rakenteesta Peruskäsitteitä: taulu/relaatio, monikko/tietue, mallinnus ja normalisointi, kytkös vs. redundanssi, anomaliat

Lisätiedot

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet 3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tavoitteenamme

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),

Lisätiedot

5 Merkkaus: XML protokollana

5 Merkkaus: XML protokollana 5 Merkkaus: XML protokollana XML on siis ns. metakieli, joka käytännössä voidaan tulkita tavaksi merkitä ja tyypittää rakenteisia dokumentteja. XML on kuitenkin ennen kaikkea standardimuotoinen tietorakenne

Lisätiedot

5 Merkkaus: XML protokollana

5 Merkkaus: XML protokollana 5 Merkkaus: XML protokollana XML on siis ns. metakieli, joka käytännössä voidaan tulkita tavaksi merkitä ja tyypittää rakenteisia dokumentteja. Kuten tunnettua, se tarjoaa puitteet esim. XHTML-kielen määrittelylle

Lisätiedot

W3C ja alueellinen standardointi

W3C ja alueellinen standardointi W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio

Lisätiedot

XML Technologies and Applications - harjoitustyö -

XML Technologies and Applications - harjoitustyö - XML Technologies and Applications - harjoitustyö - TURUN YLIOPISTO Informaatioteknologian laitos Tietojenkäsittelytiede Harjoitustyö Helmikuu 2009 Jyri Lehtonen (72039) jyri.lehtonen@utu.fi (yksin tehty

Lisätiedot

XML-saatavuuskysely. XML-tiedoston kuvaus. versio 1.3.3 04.02.2008

XML-saatavuuskysely. XML-tiedoston kuvaus. versio 1.3.3 04.02.2008 XML-saatavuuskysely XML-tiedoston kuvaus versio 1.3.3 04.02.2008 Ecom Oy 2004-2008 XML-saatavuuskysely Versio 1.3.3 2/15 Sisällysluettelo Historia...3 Rakenteen hierarkinen esitys...4 Elementtien kuvaukset...5

Lisätiedot

XSL-muunnokset. 9 XSL-muunnokset

XSL-muunnokset. 9 XSL-muunnokset 9 XSL-muunnokset XML-dokumenttien keskeinen rooli on välittää tietoa sovellusten välillä. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä että tieto tuotetaan suoraan tietyn sovelluksen tekstiformaattiin. Lähestymistavan

Lisätiedot

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut

6 XML-työkalut 1. 6 XML-työkalut 6 XML-työkalut 1 6 XML-työkalut XML:n periaatteiden tutustumisen jälkeen on helpompi tutustua XML-dokumenttien käsittelyyn ja katseluun suunniteltuja työkaiuja. XML:n yleistymisen pahin pullonkaula on

Lisätiedot

è è è RDF-perusteet 7 RDF-perusteet

è è è RDF-perusteet 7 RDF-perusteet 7 RDF-perusteet Semanttisen Webin määrittelyteknisen ytimen muodostaa siis Resource Description Framework (RDF) -määritys. Tarkastellaan seuraavassa lyhyesti kielen (kaikille sovelluksille yhteisiä) primitiivejä

Lisätiedot

Helsingin yliopisto / TKTL XML-Metakieli XML Schema

Helsingin yliopisto / TKTL XML-Metakieli XML Schema W3C:n tavoite kehittää parempi määrittelykieli ilmaisuvoimaisempi XML-rakenteinen itsedokumentoiva yksinkertainen Tekniseltä kannalta tuki nimiavaruuksille käyttäjän omat tietotyypit määritysten perintä

Lisätiedot

Tutkija Mikko Salmenperä. huone: sd109. TTY / Systeemitekniikan laitos. puh: 040-849 0061. email: mikko.salmenpera@tut.fi

Tutkija Mikko Salmenperä. huone: sd109. TTY / Systeemitekniikan laitos. puh: 040-849 0061. email: mikko.salmenpera@tut.fi Tutkija Mikko Salmenperä huone: sd109 TTY / Systeemitekniikan laitos puh: 040-849 0061 email: mikko.salmenpera@tut.fi Luennon sisällys Historiaa ja pohjatietoa Miksi XML tekniikkaa tarvitaan? XML dokumentin

Lisätiedot

9 XML perusteet

9 XML perusteet 9 XML 1.0 - perusteet XML jakaa dokumenttien käsittelyn kaksitasoiseksi prosessiksi, jossa XMLprosessori ([processor]) lukee XML-tiedoston ja välittää tämän parsittuna sovellukselle ([application]). Käytännössä":

Lisätiedot

M. Merikanto 2012 XML. Merkkauskieli, osa 2

M. Merikanto 2012 XML. Merkkauskieli, osa 2 XML Merkkauskieli, osa 2 Esimerkki: XML-dokumentti resepti maitokaakao

Lisätiedot

XML rakenteen suunnittelu. Jaana Holvikivi

XML rakenteen suunnittelu. Jaana Holvikivi XML rakenteen suunnittelu Jaana Holvikivi XML suunnittelu Dokumentin ilmentymä elementit attribuutit (määritteet) entiteetit prosessointikäskyt 19.3.2015 Jaana Holvikivi 2 Elementtien sisäkkäisyys: säännöt

Lisätiedot

CSE-A1200 Tietokannat

CSE-A1200 Tietokannat CSE-A1200 Tietokannat Osa kalvoista perustuu Juha Puustjärven luentokalvoihin kurssilta T-76.1143 sekä kurssin oppikirjaan 3.5.2016 CSE-A1200 Tietokannat 3.5.2016 1 / 39 Oppimistavoitteet: tämän luennon

Lisätiedot

SÄHKE-hanke. Tekninen mallintaminen SÄHKE-metatietojen XML Schema

SÄHKE-hanke. Tekninen mallintaminen SÄHKE-metatietojen XML Schema 04.02.2005 1 (5) SÄHKE-hanke SÄHKE-metatietojen XML Schema Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä

Lisätiedot

SISÄLLYS. Johdanto 1. 1. JOHDATUS XML:n PARIIN 1.1 Extensible Markup Languge 2 1.2 XML:n edut 2 1.3 Mitä XML:llä tehdään? 3

SISÄLLYS. Johdanto 1. 1. JOHDATUS XML:n PARIIN 1.1 Extensible Markup Languge 2 1.2 XML:n edut 2 1.3 Mitä XML:llä tehdään? 3 Henri Haapakanni 3.5.2004 SISÄLLYS Johdanto 1 1. JOHDATUS XML:n PARIIN 1.1 Extensible Markup Languge 2 1.2 XML:n edut 2 1.3 Mitä XML:llä tehdään? 3 2. YKSINKERTAISEN XML-DOKUMENTIN RAKENNE 2.1 XML-määritelmä

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

13 Nimiavaruudet. kirjoitetaan muotoon (ja koodataan vähän lisätietoa) "huomataan heti", mitä kirjoittaja ajaa takaa ja tarkoittaa. Vai huomataanko?

13 Nimiavaruudet. kirjoitetaan muotoon (ja koodataan vähän lisätietoa) huomataan heti, mitä kirjoittaja ajaa takaa ja tarkoittaa. Vai huomataanko? 13 Nimiavaruudet Huomautus: Otsikon voisi kuvaavammin kirjoittaa muodossa "structdoc:section". Syy selviää piakkoin Merkkauksen ideana on helpottaa tiedon ja metatiedon erottelua tarjoamalla dokumenteille

Lisätiedot

XML - perusteet. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen

XML - perusteet. Ctl230: Luentokalvot Miro Lehtonen XML - perusteet Ctl230: Luentokalvot 4.10.2004 Miro Lehtonen Johdanto Mikä on merkkauskieli? 3Merkkaus (markup): lisätieto dokumentissa Erilaiset kirjasintyylit ja -koot 3Säännöt merkkaukselle Miten merkataan?

Lisätiedot

Ctl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15

Ctl160 Tekstikorpusten tietojenkäsittely p.1/15 Ctl160 490160-0 Nicholas Volk Yleisen kielitieteen laitos, Helsingin yliopisto Ctl160 490160-0 p.1/15 Lisää säännöllisistä lausekkeista Aikaisemmin esityt * ja + yrittävät osua mahdollisimman pitkään merkkijonoon

Lisätiedot

Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006

Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006 Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006 MATHM-57200 Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, 5 op opetetaan syksyn 1-2 periodeilla Kotisivu: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/rdj/index.html Luennot:

Lisätiedot

XSL-muunnokset. 9 XSL-muunnokset

XSL-muunnokset. 9 XSL-muunnokset 9 XSL-muunnokset XML-dokumenttien keskeinen rooli on välittää tietoa sovellusten välillä. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä että tieto tuotetaan suoraan tietyn sovelluksen tekstiformaattiin. Lähestymistavan

Lisätiedot

XSLT - ohjelmoinnin perusteet. Jaana Holvikivi Metropolia

XSLT - ohjelmoinnin perusteet. Jaana Holvikivi Metropolia XSLT - ohjelmoinnin perusteet Jaana Holvikivi Metropolia Johdanto: Muunnetaan XML-dokumentti HTML-muotoon (transformation)

Lisätiedot

Luento 7: XML-ohjelmointirajapinnat

Luento 7: XML-ohjelmointirajapinnat Luento 7: XML-ohjelmointirajapinnat AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola 1 XML-ohjelmointirajapinnat Document Object Model (DOM) käyttö rakenne ja versiot perusrajapinnat rajapinnat tarkemmin

Lisätiedot

XML and XML Schema 29

XML and XML Schema 29 XML and XML Schema 29 XML specification Technical XML spec. describes XML syntax using Extended Backus-Naur Format (EBNF), which is compact unequivocal easy to read and interpreted (by computers) EBNF

Lisätiedot

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects

Lisätiedot

Opiskeluoikeudet. Kaaviokuva

Opiskeluoikeudet. Kaaviokuva Opiskeluoikeudet Opiskeluoikeuksien tiedonsiirtoskeema. XML-skeema jonka avulla on tarkoitus siirtää useiden opiskeluoikeuksien tiedot kerralla. Skeeman voi myös lukea sisään muihin skeemoihin jolloin

Lisätiedot

10 XML ja dokumenttien tyyppimäärittely

10 XML ja dokumenttien tyyppimäärittely 10 XML ja dokumenttien tyyppimäärittely XML tarjoaa perussyntaksin dokumenttien mielivaltaista merkkaamista varten Huomionarvoista: - merkkidatan ja merkkauksen koodauksen valinta (sama kaikille XMLdokumenteille)

Lisätiedot

è è è XSL-muunnokset 9 XSL-muunnokset

è è è XSL-muunnokset 9 XSL-muunnokset 9 XSL-muunnokset XML-dokumenttien keskeinen rooli on välittää tietoa sovellusten välillä. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä että tieto tuotetaan suoraan tietyn sovelluksen tekstiformaattiin. Lähestymistavan

Lisätiedot

Tuomas Komulainen LUOVA LOMAKE ANALYSOINTITYÖKALU

Tuomas Komulainen LUOVA LOMAKE ANALYSOINTITYÖKALU Tuomas Komulainen LUOVA LOMAKE ANALYSOINTITYÖKALU Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tradenomikoulutus Syksy 2007 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ Koulutusala Luonnontieteiden ala Koulutusohjelma Tietojenkäsittelyn

Lisätiedot

12 Dokumenttiluokan toteuttamisesta

12 Dokumenttiluokan toteuttamisesta 12 Dokumenttiluokan toteuttamisesta Tyypillisiä XML-sovellutuksia ovat esimerkiksi: - annettuun käyttötarkoitukseen räätälöity dokumenttityyppi (esim. painotalon ABC malli käsikirjoituksen rakenteelle)

Lisätiedot

Opintosuoritukset. Kaaviokuva

Opintosuoritukset. Kaaviokuva Opintosuoritukset Opintosuoritukset-tiedonsiirtoskeema. XML-skeema jonka avulla voidaan siirtää useita opintosuoritusten tietoja kerralla. Skeeman voi myös lukea sisään muihin skeemoihin jolloin myös yksittäisiä

Lisätiedot

Johdatus XML teknologioihin

Johdatus XML teknologioihin Johdatus XML teknologioihin Metropolia J. Holvikivi XML metakieli Extensible Markup Language rakenteellinen esitystapa tiedon vaihtoon, talletukseen, yhdistämiseen ja julkaisemiseen yleinen rakenteenkuvauskieli,

Lisätiedot

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti 1 XHTML - aloitus Sisältö: s.2 Taustaa s.4 Elementin rakenne s.7 XHTML dokumentti s.8 DOCTYPE s.11 html s.13 head s.14 meta s.16 title s.17 link s.18 style s.19 body s.22 Lohko- ja inline-elementit s.23

Lisätiedot

Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group

Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group 1.10.2010 1(15) Poikkeusinfo XML-rajapinnan kuvaus, rajapinnan versio 2 Seasam Group Graanintie 7 Tel. + 358 15 338 800 FIN-50190 MIKKELI Fax + 358 15 338 810 VERSIOHISTORIA Versio Pvm Tekijä Selite 1.0

Lisätiedot

2 Rakenteisten dokumenttien perusteet

2 Rakenteisten dokumenttien perusteet 2 Rakenteisten dokumenttien perusteet Kuten todettua, rakenteinen dokumentaatio tähtää tiedon mallintamiseen käytössä olevien välineiden mahdollisuudet huomioiden (tietokoneet!). Tavoitteet ovat yleensä

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 30. marraskuuta 2015 Sisällys t Väitöstilaisuus 4.12.2015 kello 12 vanhassa juhlasalissa S212 saa tulla 2 demoruksia

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tktl XML-metakieli XPath

Helsingin yliopisto/tktl XML-metakieli XPath XML-perusrakenteen ympärille on kehitetty tekniikoita ja standardeja kuvaamaan XML-rakenteisen tiedon käsittelyä sekä tietojen välisiä kytkentöjä. Näissä keskeinen tarve on pystyä osoittamaan operaatioiden

Lisätiedot

XML merkintäkielten perusteet. Luento 3 Pekka Aarnio

XML merkintäkielten perusteet. Luento 3 Pekka Aarnio XML merkintäkielten perusteet Luento 3 Pekka Aarnio 1 Luennon sisältö OSA 1: XML-Schema OSA 2: XML-Schema ja nimiavaruudet 2 Osa 1: sisältö Osa 1 1. Mikä on XML-Schema-kieli 2. Tietotyypit ja elementtien

Lisätiedot

Ylläpitodokumentti. Aija. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Ylläpitodokumentti. Aija. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Ylläpitodokumentti Aija Helsinki 2.9.2005 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö 1. Johdanto...3 2.Sanasto...3 3.Asennusohje...3 3.1 Paketin purkaminen...3

Lisätiedot

www.hohde.com Hohde Consulting 2004

www.hohde.com Hohde Consulting 2004 Luento 14: Kertaus AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola Kertaus XML nimiavaruus validointi XML:n käyttö tietorakenteiden kuvaus ohjelmointi XML-pohjaiset kielet peruskielet muut kurssilla

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu 30.4.2004 Harri Laine 1 XHTML lomakkeet Lomakkeet mahdollistavat tiedon välityksen asiakkaalta (selaimesta) tiedon vastaanottajalle Vastaanottaja voi olla sähköpostiosoite

Lisätiedot

4 Johdanto XML-maailmaan

4 Johdanto XML-maailmaan 4 Johdanto XML-maailmaan Rakenteisia dokumentteja ei voi "ymmärtää" osamaatta niiden perustekniikkaa. Niinpä seuraavaksi kohdistamme huomion tekniikoihin. Rakenteisten dokumenttien yleisiin menetelmiin

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu 26.3.2004 Harri Laine 1 Lomakkeet mahdollistavat tiedon välityksen asiakkaalta (selaimesta) tiedon vastaanottajalle Vastaanottaja voi olla sähköpostiosoite

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Semantiikkaa organisaatioiden välisen tiedonvaihdon helpottamiseksi Mikael af Hällström, Verohallinto Esityksen sisältö Taustatekijöitä (OKM:n hallinnonala,

Lisätiedot

XML-tietojenkäsittely

XML-tietojenkäsittely XML-tietojenkäsittely Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML tarjoaa välineitä tietojenkäsittelyyn

Lisätiedot

Yleistä. Dokumentin mallintaminen. Dokumentin analysointi. Desktop publishing vs. XML. Tietokantakaavion analysointi. Dokumentin osien analysointi

Yleistä. Dokumentin mallintaminen. Dokumentin analysointi. Desktop publishing vs. XML. Tietokantakaavion analysointi. Dokumentin osien analysointi Dokumentin mallintaminen Yleistä Dokumentin analysointi DTD:n suunnittelu Standardi DTD:t Esimerkki: uuden DTD:n laatiminen Muuta Yleistä DTD:t tärkeitä rakenne validointi DTD:n muutokset voivat johtaa

Lisätiedot

XML merkintäkielten perusteet. Luento 3 Pekka Aarnio

XML merkintäkielten perusteet. Luento 3 Pekka Aarnio XML merkintäkielten perusteet Luento 3 Pekka Aarnio 1 Luennon sisältö OSA 1: XML-Schema OSA 2: XML-Schema ja nimiavaruudet 2 Osa 1: sisältö Osa 1 1. Mikä on XML-Schema-kieli 2. Tietotyypit ja elementtien

Lisätiedot

Ajatus kaiken taustalla

Ajatus kaiken taustalla HTML ja tyylit Ajatus kaiken taustalla Perimmäisenä tarkoituksena tarjota formatointi- ja taittokieli, jonka avulla elementtirakenteisten dokumenttien ulkoasun määrittely voidaan irrottaa sisällön ja rakenteen

Lisätiedot

Eero Hyvönen. Semanttinen web. Linkitetyn avoimen datan käsikirja

Eero Hyvönen. Semanttinen web. Linkitetyn avoimen datan käsikirja Eero Hyvönen Semanttinen web Linkitetyn avoimen datan käsikirja WSOY:n kirjallisuussäätiö on tukenut teoksen kirjoittamista Copyright 2018 Eero Hyvönen & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi:

Lisätiedot

GML-mallinnus. 1 Johdanto 1/27. Paikkatietojen mallintaminen tiedonsiirtoa varten. Liite III

GML-mallinnus. 1 Johdanto 1/27. Paikkatietojen mallintaminen tiedonsiirtoa varten. Liite III Paikkatietojen mallintaminen tiedonsiirtoa varten Liite III GML-mallinnus 1 Johdanto... 1 2 Yleistä... 2 3 GML kohdemalli... 3 3.1 Objekti/ominaisuus -rakenne... 3 3.2. Kohde... 4 3.3 Kohdejoukko... 6

Lisätiedot

Varmennepalvelu Rajapintakuvaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke

Varmennepalvelu Rajapintakuvaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Versio 1.0 Varmennepalvelu Rajapintakuvaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Varmennepalvelu Rajapintakuvaus 2 (13) Versiohistoria Versio Päivämäärä Kuvaus 1.0 Dokumentti julkaistu. Varmennepalvelu

Lisätiedot

9 XML perusteet

9 XML perusteet 9 XML 1.0 - perusteet XML jakaa dokumenttien käsittelyn kaksitasoiseksi prosessiksi, jossa XMLprosessori ([processor]) lukee XML-dokumentin ja välittää tämän jäsennettynä sovellukselle ([application]).

Lisätiedot

9 XML perusteet

9 XML perusteet 9 XML 1.0 - perusteet XML jakaa dokumenttien käsittelyn kaksitasoiseksi prosessiksi, jossa XMLprosessori ([processor]) lukee XML-dokumentin ja välittää tämän jäsennettynä sovellukselle ([application]).

Lisätiedot

Julkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus

Julkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus Julkishallinnon XML-skeemat v0.5 JHS-suositus Keskustelutilaisuus 22.10.2008, Kansallismuseon auditorio Lasse Akselin TietoEnator lasse.akselin@tietoenator.com Sisällys Johdanto Nimeämissäännöt Skeemojen

Lisätiedot

Tietojen toimittaminen Skeemat Vastaanottokuittaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke

Tietojen toimittaminen Skeemat Vastaanottokuittaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Versio 1.02 Tietojen toimittaminen Skeemat Vastaanottokuittaus Kansallisen tulorekisterin perustamishanke Tietojen toimittaminen Skeemat Vastaanottokuittaus 2 (10) Versiohistoria Versio Päivämäärä Kuvaus

Lisätiedot