3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet"

Transkriptio

1 3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tavoitteenamme on nyt paitsi luoda yleiskuvaus perustekniikoihin, myös pohjustaa konkreettisten saavutettavuusohjeiden tulkintaa. Web-arkkitehtuuri ja sen standardointi Sisällön kuvauskielten tekniikkaa ja ideoita (X)HTML ja CSS Huom. Käytännössä oletamme Web-tekniikan perusteet pitkälti tunnetuiksi; esim. XHTML/CSS-tekniikkaa ei yksityiskohtaisesti esitellä luennoilla 44

2 3.1 Välisoitto Tekniikka on todellinen hengen voitto aineesta, mutta joskus tekniikka näyttää silti saavan ihmisistä yliotteen Teknologian tarjoamien mahdollisuuksien ja sisältämien rajoitteiden osaaminen on perusedellytys toimivan suunnittelun perustana Motto: on helppo kritisoida, hankalampaa on "tehdä oikein" 45

3 3.2 Osatavoite, WCAG 1.0 pähkinänkuoressa (1/2) Verkkosisällön saavutettavuusohjeen (Web Content Accessibility Guidelines 1.0, WCAG 1.0 ) sisältö lyhykäisyydessään: 1. Tarjoa samansisältöinen vaihtoehto ääni- ja kuvaperustaiselle tiedolle. 2. Älä luota yksin värien käyttöön. 3. Käytä merkkaus- ja tyylikieliä ja käytä niitä oikein. 4. Koodaa tekstin luonnollinen kieli selvästi (dokumentin tekniseen otsikkoon). 5. Käytä taulukoita siten että ne voidaan esittää eri tavoin ja eri välineillä. 6. Varmista että uusia teknologioita hyödyntävät sivut toimivat hyvin myös vanhemmilla asiakasohjelmilla....jatkuu 46

4 3.3 WCAG 1.0 pähkinänkuoressa (2/2) 7. Varmista että käyttäjä voi hallita sovelluksen aikariippuvia osia. 8. Varmista sulautettujen tai upotettujen käyttöliittymäosien suora saavutettavuus. 9. Suunnittele laiteriippumattomasti. 10. Käytä ratkaisuja jotka toimivat myös tällä hetkellä (käytä tarvittaessa väliaikaisia ratkaisuja) 11. Käytä W3C-teknologioita ja ohjeita. 12. Pidä käyttäjä jatkuvasti selvillä asiayhteydestä ja sijainnista sovelluksessa. 13. Tarjoa selkeä navigointimekanismi. 14. Varmista että dokumentit ovat selkeitä ja yksinkertaisia. Ilmeisestikin ohjeen toteuttaminen edellyttää (myös) teknistä osaamista 47

5 3.4 Tekniikka, ohjeet ja standardointi, peruskysymyksiä Tietotekniikasta kirjoitetaan "teknisiä määrityksiä", saavutettavuutta "ohjeistetaan" miksi? Koska... - toimiva tietotekninen standardi jättää paljon liikkumavaraa sen soveltamiseen - esim. asiakirjan sisällön liian tiukka standardointi koetaan yleensä luovuutta rajoittavaksi tekijäksi Miksi standardeista kannattaa puhua? Koska... - standardiin tukeutuminen tuo olemassa olevia sovelluksia ja välineitä - standardointi tarjoaa (liike)taloudellisesti järkevän tavan kehittää sovelluksia (erityisesti PK-yritysten näkökulmasta!) 48

6 3.5 World Wide Webin (WWW) tekninen yhteensopivuus Perusidea: Web nimeää ja välittää resursseja joiden esitystapa (voi siis olla useita) voidaan tarvittaessa valitaan päätelaitteen tms. mukaan - nimi (verkko-osoite), resurssi (entiteetti, "thing"), esitystapa Yhtenäinen nimeämiskäytäntö URI ja tiedonsiirtoprotokollat (HTTP) asettavat yhteensopivan Webin teknisen perustan - Uniform Resource Identifier - Hypertext Transport Protocol "Arkikielessä" resurssi ja sen esitystapa usein samaistetaan (mutta oikeasti ei 1:1-suhdetta!) Kuva: W3C/TAG

7 3.6 Tiedon esitystavan yhteensopivuus Web välittää dokumentteja jotka voivat koostua useasta tiedostosta - (tarkemmin: Web välittää yksittäisiä tiedostoja, yhteen loogisesti kuuluvia tiedostoja ja/tai entiteettejä, "XML-fragmentteja") Sisällön näkökulmasta keskeistä on tiedon käyttötapauksista (prosesseista) sopiminen; tekniikan näkökulmasta erilaisista tietorakenteista sopiminen Koska tekninen standardointi tähtää mahdollisimman laajaan sovellettavuuteen, pitää esim. sovellusten saavutettavuus käytännössä ohjeistaa erikseen Webin Perusinfrastruktuuri on käsitteellisesti erittäin yksinkertainen - dokumenttien koostaminen, yhteyden tilan käsite, tietoturva, versiointi, yms. hoidetaan sovellusten tasolla 50

8 3.7 Standardoinnin tasot, luonnehdinta Toimiva Web-standardointi koostuu eritasoisesta työstä Saavutettavan suunnittelun todellinen haaste on kokonaisuuden (ei yksittäisen tekniikan) monimutkaisuus Erityisen pulman muodostavat käytännöt: toteutuksen tekniseen suunnitteluun saatetaan (kukaties ajattelematta) uhrata enemmän resursseja kuin esim. prosessien saavutettavuuden suunnitteluun 51

9 3.8 Webin standardipinon yleisrakenne Sovellusten sanastot yms. Rakdoktekniikka yms. Tiedonsiirto 52

10 3.9 Pari sanaa XML:n ideoista Webin merkkauskielten melko yhtenäinen tekninen perusta helpottaa - eri sovellusten teknistä ja semanttista yhdistämistä, - Web-sovellusten opiskelua sekä - välineiden ohjelmointia (siirrettävyys). Sisällöllisesti keskeinen standardoinnin muoto ovat eri sovelluksiin tarkoitetut merkkauskielet Extensible Markup Language eli XML tarjoaa perustan eri sovelluksiin kehitettävien merkkauskielten tekniikalle - yhtenäinen merkistö ja merkkauskielioppi (<e a="v"><!-- elem. --></e>) - sovelluskohtaiset XML-tekstiformaatit ja yleiskäyttöiset välineet 53

11 3.10 Esimerkki: XHTML-dokumentti XHTML-dokumentti on XML-dokumentti joka rakenteellisesti noudattaa tiettyä dokumentin tyyppimääritystä (DTD) <?xml version="1.0" encoding="utf-8"?> <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN" " <html xmlns=" xml:lang="en" lang="en"> <head> <title>virtual Library</title> </head> <body> <p>check <a href=" </body> </html> <!-- Mod. --> XML "näkyy läpi" XHTML-sanaston pohjalla: fyysinen ja looginen rakenne (tiedosto ja elementit), kommentit yms., nimiavaruuden käsite, jne. XHTML-dokumentin kirjoittajan ei tarvitse tietää "kaikkea" XML:stä (koska XML DTD ohjaa teknistä yhteensopivuutta) 54

12 3.11 Hypertext Markup Language, HTML HTML on tarkoitettu verkkosivujen sisällön kuvailemiseen, tehtävä on: - sisällön loogisen rakenteen kuvailu (ulkoasu on sovelluksen heiniä) Useita suosituksia (ks. - vanhat HTML-versiot (2.0, 3.2) ja HTML XHTML-perhe - XHTML 1.0 The Extensible HyperText Markup Language (Second Edition) (Kolme versiota: Strict - Transitional - Frameset) - Modularization of XHTML - XHTML Module-based XHTML - XHTML Basic - Suositus "XHTML 2.0" kehitteillä Huom! (X)HTML on vain julkaisuformaatti ja hyvin rajoittunut sellainen 55

13 3.12 Standardit, käytännöt ja perustason määrittely Standardi ei (yleensä) ole laki Historiallisesti esim. Web-standardien ja selainten (tms. prosessorien) kehitystyö on osoittanut että standardien käyttöönotto vaihtelee suuresti - "ellei laki pakota, markkinat ohjaavat" Standardien asettajat (ja työtä seuraavat sidosryhmät) saattavat projisoida standardeihin myös toiveita tai (yltiö)optimistisia odotuksia... Käytännössä tämä tarkoittaa esim. sitä että - kaikkia HTML & CSS -piirteitä ei toteuta yksikään selain -...kaikkia saavutettavuusohjeiden piirteitä ei yksinkertaisesti voi toteuttaa Saavutettavan palvelun tekninen toteutus on ilmeisesti sitä helpompaa mitä tarkemmin perustasosta (baseline) voidaan sopia 56

14 3.13 XHTML Basic, se pieni & järkevä XHTML-sanasto XHTML Basic määrittelee HTML:n kuvailevan ytimen Rajaus ja moduulijako on hyödyllinen, vaikkei kirjoittaisi varsinaisesti XHTML Basic - dokumentteja Jatkossa XHTML kehittynee entistä selvemmin juuri moduulien suuntaan - yhdisteltävyys ja profilointi - XML-tekniikoiden hyödyntäminen 57

15 3.14 Tärkeää: dokumenttien ja tiedon korrekti rakenne Koska tietokoneet eivät ymmärrä sisältöjä, niiden käsittelemien tietorakenteiden tulee olla rakenteeltaan täsmälleen määriteltyjä (X)HTML-dokumentin validoimisella tarkoitetaan testiä jossa valitun dokumentin rakenteen oikeellisuus selvitetään vertaamalla sitä (X)HTMLdokumentin tyyppimäärittelyyn ("malli tai muotti") Huom #1. Validius ei takaa että - dokumentti olisi sisällöllisesti mielekäs, tai että - dokumentti olisi saavutettava...koska dokumenttien rakenteella ja esim. tekstisisällöllä (merkkidata) on validiuden puitteissa varsin runsaasti liikkumavaraa (esim. kieli) Dokumentin tietojen järkevyys on siis tarkistettava muuten - Huom. #2 validointi on abstrakti XML-prosessi sopiva sovellusta ymmärtävä apuohjelma voi kuitenkin tukea myös sisällön tarkastamista 58

16 3.15 HTML-dokumentin ulkoasu? Rakenteisen dokumentin perusidea: - HTML-dokumentin rakenne kuvailee dokumentin tietosisällön -...jonka ulkoasun ja toiminnallisuuden (tai esitystavan!) sovellus päättää (esim. selain) Esim. XHTML: - tiedon esitysrakenne: otsikot ja kappaleet - toiminnallisuus: linkit ja lomakkeet - yhteydet muihin dokumentteihin: kuvat, objektit, yms. (HTML ~ Webin liimakieli) Muista puhesyntetisaattoriesimerkki! 59

17 3.16 Esimerkki: XHTML & CSS XHTML-dokumentin esitystapa voidaan ohjeistaa esim. CSS-tyyliohjeen avulla (Cascading Style Sheet): body { background: yellow; /* Pohja */ font-family: "Arial", sans-serif; color: rgb(0,0,50); } p { text-align:right; } p a { background: white; font-size: 150%; } a:active { background: black; color: white; } <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN" " <html xmlns=" xml:lang="en" lang="en"> <head> <title>virtual Library</title> <link rel="stylesheet" type="text/css" href="pc-yell.css"/></head> <body> <p>check <a href=" </body> </html> <!-- Mod. --> 60

18 3.17 HTML-dokumentin ulkoasu ja tyylit, huomioita HTML-dokumentin esitystapa voidaan siis ohjeistaa esim. ns. tyylin (stylesheet) avulla CSS-tyyli voidaan päällekirjoittaa sovelluksessa, ts. esim. selain voi päättää tulkitako CSS-tyyliä vai ei (ja miltä osin) Tyyli kertoo miten rakenteinen dokumentti esitetään valitussa mediassa - tyyliohje määrittelee formatointiobjektit sekä näiden attribuutit (abstrakti käsite!) - yleisessä tapauksessa tyyliohje on tietokoneohjelma joka voi tehdä rakenteisella dokumentilla "mitä tahansa" Myös CSS-tieto pitää validoida 61

19 3.18 Cascading Style Sheets, ja esitystavan idea CSS jäsentää rakenteisen dokumentin tarjoten formatointimallin (tai malleja) johon sisältöä formatoidaan Visuaalinen formatointimalli: Viewport, block (display), property Yleisemmin, CSS-formatointiominaisuudet jaotellaan mediatyypeittäin: - all, aural, braille, embossed, handheld, print, projection, screen, tty, tv ( mediavalitsimien käyttö) CSS määrittelee seuraava mediaryhmät: - continuous tai paged; visual, aural tai tactile; grid tai bitmap; interactive tai static; all 62

20 3.19 CSS, taulukot ja tuotettu sisältö CSS osaa (periaatteessa) jäsentää rakenteisen dokumentin myös taulukkona (a la HTML 4) Vastaavasti elementtien formatoinnin yhteydessä tulosdokumenttiin voidaan liittää myös esim. numerointitietoja ja vakiotekstiä Em. ominaisuuksien hyödyntäminen on kuitenkin sovelluksissa pulmallista, johtuen esim. selaintoteutusten vajavaisuuksista Vastaavasti ääniselainominaisuuksia yms. ei toistaiseksi ole yleisesti toteutettu (kehitystyötä: Voice Browser) CSS-suosituksen kehityskaari: CSS 1.0, , 3 ( moduulit) 63

21 3.20 Standardit tyylikielet, tyylikieli ja tieto Tyyliohjeita silmälläpitäen on kehitetty omia standardejaan: esim. XHTMLdokumentti voidaan esittää useilla eri tekniikoilla: - esim. CSS (Visual, Aural, Paged Media, Print, TV,...), XSL (XSLT, XSL-FO), mallikielet,... Käytännössä tyyliohje voi myös sisältää osan dokumentin välittämästä informaatiosta - esim. XSL-tyyli voi olla funktionaalinen kuvaus: T:XHTML XHTML - esim. rakenne-elementtien asemointi, vakiotekstit, sivun ylläpitäjän tiedot, päivämäärä, kappaleiden numerointi, jne. - käytännössä esim. verkkopalvelun navigoinnin käyttöliittymä (linkit ja nappulat) tuotetaan tyypillisesti tyyliohjeen tai mallipohjan (template) avulla (yleensä "dynaamisesti", ylläpidollisista syistä) 64

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet 3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on

Lisätiedot

3.11 HTML-dokumentin ulkoasu?

3.11 HTML-dokumentin ulkoasu? 3.11 HTML-dokumentin ulkoasu? Rakenteisen dokumentin perusidea: - HTML-dokumentin rakenne kuvailee dokumentin tietosisällön -...jonka ulkoasun ja toiminnallisuuden (tai esitystavan!) sovellus päättää (esim.

Lisätiedot

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama

Lisätiedot

Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet. 3.1 Välisoitto

Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet. 3.1 Välisoitto 3.1 Välisoitto Tekniikka on todellinen hengen voitto aineesta, mutta joskus tekniikka näyttää silti saavan ihmisistä yliotteen Teknologian tarjoamien mahdollisuuksien ja sisältämien rajoitteiden osaaminen

Lisätiedot

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet è è è Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet 3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja

Lisätiedot

Sisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002

Sisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002 , XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi

Lisätiedot

W3C & verkkojulkaisun standardit

W3C & verkkojulkaisun standardit W3C & verkkojulkaisun standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C)

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa

Lisätiedot

W3C ja alueellinen standardointi

W3C ja alueellinen standardointi W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio

Lisätiedot

2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML

2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Luennot 1. Intro 2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Dokumentin (matalan tason) rakenne DOCTYPE ja merkistökoodaukset Elementtien syvät rajat 3. CSS 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys &

Lisätiedot

Verkkopalveluiden saavutettavuus

Verkkopalveluiden saavutettavuus Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011 Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus

Lisätiedot

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta

W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on

Lisätiedot

XML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja

XML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja XML, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen Mikko Pohja Sisältö XML Yleensä Eri kieliä XHTML CSS XSL XML EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Paikkatiedot ja Web-standardit

Paikkatiedot ja Web-standardit Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide

Lisätiedot

XML-pohjaiset rakennemäärittelyt

XML-pohjaiset rakennemäärittelyt -pohjaiset rakennemäärittelyt Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: -perustainen kommunikointi edellyttää

Lisätiedot

3 XHTML-dokumenttien anatomia

3 XHTML-dokumenttien anatomia 3 XHTML-dokumenttien anatomia XHTML tarjoaa tutun esimerkin rakenteisten dokumenttien opiskelun alkutaipaleelle. Erityisesti, koska XHTML on eräs XML-sovellus: - havainnollistaa se tiedon teknistä merkkausta

Lisätiedot

9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus

9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus 9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus XSL-muunnos voi tietenkin tuottaa myös tiettyyn nimiavaruuteen liittyviä kohdedokumentteja (tarvitaan aina jo esim. XHTML-sovelluksissa!) Helpoimmillaan

Lisätiedot

2.17 Esimerkki järkevän relaatiotietokannan rakenteesta

2.17 Esimerkki järkevän relaatiotietokannan rakenteesta Rakenteisten dokumenttien perusteet 2.17 Esimerkki järkevän relaatiotietokannan rakenteesta Peruskäsitteitä: taulu/relaatio, monikko/tietue, mallinnus ja normalisointi, kytkös vs. redundanssi, anomaliat

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

4 Verkkosisällön saavutettavuus

4 Verkkosisällön saavutettavuus 4 Verkkosisällön saavutettavuus Verkkosisällön saavutettavuus on informaation saavutettavuuden erikoistapaus. Verkkosisällön saavutettavuus kohdistaa huomionsa verkkopalvelun käyttöliittymärajapintaan

Lisätiedot

XML & CSS. WWW-sovellus??

XML & CSS. WWW-sovellus?? XML & Näkökulmia WWW-ympäristön sovelluksiin ja käyttöliittymiin ILKKA PALOLA Citec Information WWW-sovellus?? Informaationhallinta, julkaisutoiminta Verkkoviestintä ESIMERKKEJÄ käyttäjistä ja käyttökohteista:

Lisätiedot

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006 H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin

Lisätiedot

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti 1 XHTML - aloitus Sisältö: s.2 Taustaa s.4 Elementin rakenne s.7 XHTML dokumentti s.8 DOCTYPE s.11 html s.13 head s.14 meta s.16 title s.17 link s.18 style s.19 body s.22 Lohko- ja inline-elementit s.23

Lisätiedot

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli. HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan

Lisätiedot

Cascading Style Sheets

Cascading Style Sheets Cascading Style Sheets CSS - Cascading Style Sheets tyylikuvauskieli suunniteltu HTML:ää varten 1996, oma syntaksi CSS1 (1996), CSS2 (1998), CSS Mobile Profile CSS3 (tuleva) selaintuki nykyään hyvä, mutta

Lisätiedot

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin

Lisätiedot

Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö

Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö 1 CSS - aloitus Sisältö: s. 2. Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö s. 3. Tyyliohjeen kirjoittaminen s. 4. style-elementti s. 5. style-attribuutti s. 6. class-attribuutti s. 7. id-attribuutti s. 8. Fontit

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat

Lisätiedot

CSS aloitus. CSS Cascade Stylesheet Mirja Jaakkola

CSS aloitus. CSS Cascade Stylesheet Mirja Jaakkola CSS aloitus CSS Cascade Stylesheet Mirja Jaakkola Sisältö 3. Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö 4. Tyyliohjeen kirjoittaminen 5. style-elementti 6. style-attribuutti 7. class-attribuutti 8. id-attribuutti

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. Luento 3: CSS

Digitaalisen median tekniikat. Luento 3: CSS Digitaalisen median tekniikat Luento 3: CSS Luennot 1. Intro 2. XHTML 3. CSS Box Model Selektorit Esimerkkiä yms. 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys & saavutettavuus 7. Palvelinohjelmointi

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

Code Camp for Girls. Sanna Nygård. Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/

Code Camp for Girls. Sanna Nygård. Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/ Code Camp for Girls Sanna Nygård Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/ HTML? HTML? HyperText Markup Language Ei ole nettisivua ilman HTML:ää Rakenteinen, hierarkkinen dokumentti Vain rakenne ja sisältö,

Lisätiedot

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. 1. Julkaisutoiminnan peruskysymyksiä a) Mieti kohderyhmät b) Mieti palvelut c) Mieti palvelujen toteutus Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. PALVELUKOKONAISUUDET:

Lisätiedot

Johdatusta selainohjelmointiin

Johdatusta selainohjelmointiin Johdatusta selainohjelmointiin Ohjelmat ja tyylit selaimessa ja HTML Jaana Holvikivi Selaimet ja HTML Selaimet: Internet Explorer, Exchange Firefox, Chrome Opera 10 Safari 4 Lukevat HTML sivuja ja asettelevat

Lisätiedot

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti 1 XHTML - aloitus Sisältö: s.2 Taustaa s.4 Elementin rakenne s.7 XHTML dokumentti s.8 DOCTYPE s.11 html s.13 head s.14 meta s.16 title s.17 link s.18 style s.19 body s.22 Lohko- ja inline-elementit s.23

Lisätiedot

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari

Lisätiedot

Avoimet standardit ja arkistointi

Avoimet standardit ja arkistointi Avoimet standardit ja arkistointi Ossi Nykänen ossi@w3.org Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto 1 Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C)

Lisätiedot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset 30.4.2004 Harri Laine 1 Sisällön ja ulkoasun erottaminen toisistaan tavoiteltavaa sama sisältö pitäisi voida esittää erilaisilla alustoilla esim. esittää

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset 26.3.2004 Harri Laine 1 Sisällön ja ulkoasun erottaminen toisistaan tavoiteltavaa sama sisältö pitäisi voida esittää erilaisilla alustoilla esim. esittää

Lisätiedot

valitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda

valitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda Valitsimista valitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda Muistin virkistykseksi elementtejä http://appro.mit.jyu.fi/doc/www/xhtml/ HTML-elementtien lisäksi valitsimille voidaan luoda

Lisätiedot

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri è è è 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri WWW on ylivoimaisesti suosituin hypertekstijärjestelmä. Käydään seuraavaksi läpi nykyaikaisen WWW-arkkitehtuurin perusteet. Vuonna

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

Johdatus XML teknologioihin

Johdatus XML teknologioihin Johdatus XML teknologioihin Metropolia J. Holvikivi XML metakieli Extensible Markup Language rakenteellinen esitystapa tiedon vaihtoon, talletukseen, yhdistämiseen ja julkaisemiseen yleinen rakenteenkuvauskieli,

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat JSP ja XML 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

HTML5 -elementit jatkuu

HTML5 -elementit jatkuu HTML5 -elementit jatkuu Harjoitus: xhtml.htm -> html5.htm Muuta tämä xhtml dokumentti HTML5:ksi: http://users.metropolia.fi/~norrm/s12/kalasu/xhtml.htm Validoi myös koodisi: http://validator.w3.org/ "Mallivastaus"

Lisätiedot

CSS-kielen avulla määritellään HTML-dokumentin tyyli. CSS avulla voidaan tarkemmin määritellä eri elementtien ominaisuuksia.

CSS-kielen avulla määritellään HTML-dokumentin tyyli. CSS avulla voidaan tarkemmin määritellä eri elementtien ominaisuuksia. CSS1 CSS (Cascading Style Sheets) CSS-kielen avulla määritellään HTML-dokumentin tyyli. CSS avulla voidaan tarkemmin määritellä eri elementtien ominaisuuksia. Esim.

Lisätiedot

THL - Kansalaispalvelujen graafiset tunnisteet. Lasse Tammilehto Creative Director, Solita & Jarmo Valmari Head of Design, Arcusys

THL - Kansalaispalvelujen graafiset tunnisteet. Lasse Tammilehto Creative Director, Solita & Jarmo Valmari Head of Design, Arcusys THL - Kansalaispalvelujen graafiset tunnisteet Lasse Tammilehto Creative Director, Solita & Jarmo Valmari Head of Design, Arcusys Palveluvaaka.fi & Omahoitopolut.fi Teemavärit Kansalaispalveluiden ilmeeseen

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Digitaalisen median tekniikat JSP ja 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan

Lisätiedot

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin

Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää

Lisätiedot

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot Heikki Helin 6.5.2013 Metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n tekniset määritykset ja niiden väliset suhteet Aineistojen valmistelu ja paketointi on hyödyntäville organisaatioille

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa

Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa JHS-keskustelutilaisuus 6. kesäkuuta 2013 Raino Vastamäki raino.vastamaki@adage.fi Käyttäjäkeskeisyys verkkopalveluissa KLO 14.45 15.15 Käytettävyys ja esteettömyys

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto World Wide Web Consortium (W3C) W3C kehittää yhteensopivia teknologioita

Lisätiedot

CSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen

CSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen CSS - tyylit 13.11.2000 Seppo Räsänen Sivu 2 1 CSS-tyylit Dynaaminen HTML tai DHTML on standardi, joiden käyttöä tukevat uusimmat Netscapen ja Microsoftin selaimet. DHTML:n ominaisuuksia ovat tyylitiedostot

Lisätiedot

Kotisivujen teko. Jan Lindholm Kirkkonummen kansalaisopisto Syksy koodari.eu jsbin.com

Kotisivujen teko. Jan Lindholm Kirkkonummen kansalaisopisto Syksy koodari.eu jsbin.com Kotisivujen teko Jan Lindholm Kirkkonummen kansalaisopisto Syksy 2014 koodari.eu jsbin.com Käyttäjätunnus / Salasana aoppilas.01 / aoppilas#2013# aoppilas.02 / aoppilas#2013# aoppilas.03 / aoppilas#2013#

Lisätiedot

XHTML aloitus. Sisällys

XHTML aloitus. Sisällys XHTML aloitus XHTML-dokumentin rakenne, metatieto, kommentit, tekstit Mirja Jaakkola Sisällys 3. Taustaa 4. Selain palvelin 5. Elementin rakenne 6. Attribuutti 7. XHTML-dokumentin rakenne 8. XHTML:n DOCTYPE-määrittely

Lisätiedot

Ajatus kaiken taustalla

Ajatus kaiken taustalla HTML ja tyylit Ajatus kaiken taustalla Perimmäisenä tarkoituksena tarjota formatointi- ja taittokieli, jonka avulla elementtirakenteisten dokumenttien ulkoasun määrittely voidaan irrottaa sisällön ja rakenteen

Lisätiedot

Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006

Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006 Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006 MATHM-57200 Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, 5 op opetetaan syksyn 1-2 periodeilla Kotisivu: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/rdj/index.html Luennot:

Lisätiedot

XML-evoluutio ja kestävä kehitys

XML-evoluutio ja kestävä kehitys XML-evoluutio ja kestävä kehitys Ossi Nykänen Tampere University of Technology (TUT), Digital Media Institute (DMI), W3C Finnish Office Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n suosittama perhe tekstiformaatteja

Lisätiedot

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),

Lisätiedot

Extensible Stylesheet Language (XSL)

Extensible Stylesheet Language (XSL) Extensible Stylesheet Language (XSL) Tyylitiedostojen määrittely Ctl230:Luentokalvot 25.10.2004 Miro Lehtonen Johdanto Dokumenttien muotoilu tyylitiedostoilla 3XML: yleistetty merkkaus Kuvaa sisällön muttei

Lisätiedot

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word

Lisätiedot

Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on?

Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on? Rakenteiset dokumentit Mitä hyötyä niistä on? AIPA-hankeseminaari Helsinki 28.1.2011 Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://users.jyu.fi/~airi/ Airi Salminen, Rakenteiset dokumentit. Mitä hyötyä? 28-01-2011

Lisätiedot

XML standardeja. nimiavaruudet, namespaces XHTML XML Schema linkitys. 26.3.2015 Jaana Holvikivi 1

XML standardeja. nimiavaruudet, namespaces XHTML XML Schema linkitys. 26.3.2015 Jaana Holvikivi 1 XML standardeja nimiavaruudet, namespaces XHTML XML Schema linkitys 26.3.2015 Jaana Holvikivi 1 Namespaces - ongelma mr. President zaphod

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖRAPORTTI WEB-STANDARDIT JA NIIDEN SOVELTAMINEN. Timo Sulanne Kimmo Tapala

OPINNÄYTETYÖRAPORTTI WEB-STANDARDIT JA NIIDEN SOVELTAMINEN. Timo Sulanne Kimmo Tapala OPINNÄYTETYÖRAPORTTI WEB-STANDARDIT JA NIIDEN SOVELTAMINEN Timo Sulanne Kimmo Tapala Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Joulukuu 2005 Työn ohjaaja: Rami Lehtinen TAMPERE 2005 Tekijät Koulutusohjelma Tutkintotyön

Lisätiedot

Ulkoasun muokkaus CSS-tiedostossa

Ulkoasun muokkaus CSS-tiedostossa Ulkoasun muokkaus CSS-tiedostossa Nellin ulkoasun muokkaus CSS-tiedostossa Lähes kaikki on muokattavissa css-tyylitiedosta käsin. Jokaiselle kieliversiolle on oma tyylitiedostonsa: www_v_fin/metalib.css

Lisätiedot

XML / DTD / FOP -opas Internal

XML / DTD / FOP -opas Internal XML / DTD / FOP -opas Internal Reviewed: - Status: pending approval Approved by: - Author: Sakari Lampinen Revision: 1.0 Date: 15.10.2000 1 Termit DTD (data type definition) on määrittely kielelle, niinkuin

Lisätiedot

W3C, Web-teknologiat ja XML

W3C, Web-teknologiat ja XML W3C, Web-teknologiat ja XML Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n

Lisätiedot

2 Rakenteisten dokumenttien perusteet

2 Rakenteisten dokumenttien perusteet 2 Rakenteisten dokumenttien perusteet Kuten todettua, rakenteinen dokumentaatio tähtää tiedon mallintamiseen käytössä olevien välineiden mahdollisuudet huomioiden (tietokoneet!). Tavoitteet ovat yleensä

Lisätiedot

HTML ja CSS. Tästä se lähtee: portfolio-sivusto. Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot.

HTML ja CSS. Tästä se lähtee: portfolio-sivusto. Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot. HTML ja CSS Tästä se lähtee: portfolio-sivusto Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot. index.html Sivuston pääsivu, joka avautuu selaimeen ensimmäisenä sivujen

Lisätiedot

StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen

StanForD-XML. Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Projektiryhmä StanForD-XML Juha-Antti Sorsa, Tapio Räsänen, Vesa Imponen Rahoittajat Koskitukki Oy, Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj, UPM- Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset 18.9.2007 Harri Laine 1 Sisällön ja ulkoasun erottaminen toisistaan tavoiteltavaa sama sisältö pitäisi voida esittää erilaisilla alustoilla esim. esittää

Lisätiedot

XML, standardointi ja kehitys

XML, standardointi ja kehitys XML, standardointi ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n suosittama perhe tekstiformaatteja

Lisätiedot

Aulikki Hyrskykari. CSS Taustaa CSS syntaksi CSS Valitsimet Kuvat verkkosivulla

Aulikki Hyrskykari. CSS Taustaa CSS syntaksi CSS Valitsimet Kuvat verkkosivulla 4.4.2013 Aulikki Hyrskykari CSS Taustaa CSS syntaksi CSS Valitsimet Kuvat verkkosivulla Tyylipohjakieli Nimi tulee piirteiden putousmaisesta periytymisestä o cascade = vesiputous o tyylipiirteet periytyvät

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy. Konstantin Hyppönen Erikoissuunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto

Sosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy. Konstantin Hyppönen Erikoissuunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto Sosiaalihuollon asiakirjastandardi kehittyy Konstantin Hyppönen Erikoissuunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion yliopisto 1 Esityksen sisältö Asiakirjastandardin lähtökohdat Suunnitteluperiaatteet

Lisätiedot

Saavutettavuusdirektiivi ja sen kansallinen toimeenpano. Markus Rahkola, VM,

Saavutettavuusdirektiivi ja sen kansallinen toimeenpano. Markus Rahkola, VM, Saavutettavuusdirektiivi ja sen kansallinen toimeenpano Markus Rahkola, VM, 14.9.2017 Tavoite ihmisten yhdenvertaisuus digitaalisessa yhteiskunnassa Edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti

Lisätiedot

Neoxen Systems on suomalainen ohjelmistotalo. Olemme erikoistuneet tiedon- ja oppimisen hallinnan ratkaisuihin.

Neoxen Systems on suomalainen ohjelmistotalo. Olemme erikoistuneet tiedon- ja oppimisen hallinnan ratkaisuihin. Neoxen Systems Tietoja meistä Neoxen Systems on suomalainen ohjelmistotalo. Olemme erikoistuneet tiedon- ja oppimisen hallinnan ratkaisuihin. Perustettu 2002 Turku Science Parkissa Toiminta kansainvälistä

Lisätiedot

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa XML-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät XML-kielen perusteet 3 Sisältö YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 7 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN...

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

Ylläpitodokumentti. KotKot. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Ylläpitodokumentti. KotKot. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Ylläpitodokumentti KotKot Helsinki 14.12.2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9 + 1 op) Projektiryhmä Tuomas Puikkonen

Lisätiedot

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus 582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus Sisältö Mikä on web-sovellus? Selaimen rooli web-sovelluksessa Palvelimen rooli web-sovelluksessa Aineistopyynnöt Tiedon välittäminen

Lisätiedot

2 Rakenteisten dokumenttien perusteet

2 Rakenteisten dokumenttien perusteet è è è Rakenteisten dokumenttien perusteet 2 Rakenteisten dokumenttien perusteet Kuten todettua, rakenteinen dokumentaatio tähtää tiedon mallintamiseen käytössä olevien välineiden mahdollisuudet huomioiden

Lisätiedot

XML - mahdollisuudet ja kehitys

XML - mahdollisuudet ja kehitys XML - mahdollisuudet ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio

Lisätiedot

4 Johdanto XML-maailmaan

4 Johdanto XML-maailmaan 4 Johdanto XML-maailmaan Rakenteisia dokumentteja ei voi "ymmärtää" osamaatta niiden perustekniikkaa. Niinpä seuraavaksi kohdistamme huomion tekniikoihin. Rakenteisten dokumenttien yleisiin menetelmiin

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat xhtml

Digitaalisen median tekniikat xhtml Digitaalisen median tekniikat xhtml 30.4.2004 Harri Laine 1 XML-pohjainen HTML:n korvaaja Rakenne HTML:ää paremmin määritelty Muotoilu ja sisällön rakenne selkeämmin erotettu toisistaan Tyypillisessä HTML-dokumentissa

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat xhtml Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat xhtml Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat xhtml 30.4.2004 Harri Laine 1 XML-pohjainen HTML:n korvaaja Rakenne HTML:ää paremmin määritelty Muotoilu ja sisällön rakenne selkeämmin erotettu toisistaan Tyypillisessä HTML-dokumentissa

Lisätiedot

Luento 10: XML WWW:ssä

Luento 10: XML WWW:ssä Luento 10: XML WWW:ssä AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML WWW:ssä XHTML versiot modularisointi XForms edut XForms vs. HTML-lomakkeet RSS 2 1 XHTML XHTML HTML on standardointityössä

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat xhtml

Digitaalisen median tekniikat xhtml Digitaalisen median tekniikat xhtml 11.9.2007 Harri Laine 1 XML-pohjainen Viimeisin versio XHTML 1.1 vuoden 2007 alussa. HTML:n korvaaja Rakenne HTML:ää paremmin määritelty Muotoilu ja sisällön rakenne

Lisätiedot

3.27 "Tuotantoesimerkkien" rakenne ja viittaukset (1/2)

3.27 Tuotantoesimerkkien rakenne ja viittaukset (1/2) 3.27 "Tuotantoesimerkkien" rakenne ja viittaukset (1/2) Tietomalli ja tiedon esitystapa Käsityön määrä ja laatu Palvelinpään vaatimukset Saavutettavuusohjeistuksen ala! #1: Käsityö ope-kkortti.html ope-kkortti.css

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat 30.4.2004 Harri Laine 1 Kurssin sisällöstä Digitaalinen media on laaja käsite pitäen sisällään erilaisia digitaalisessa muodossa olevia dokumentteja ja niiden käsittelyä tekstiä

Lisätiedot

Tapaaminen ESOK-verkoston ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Markus Rahkola ja Sanna Juutinen, VM,

Tapaaminen ESOK-verkoston ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Markus Rahkola ja Sanna Juutinen, VM, Tapaaminen ESOK-verkoston ja opiskelijajärjestöjen kanssa Markus Rahkola ja Sanna Juutinen, VM, 14.12.2017 Asialista 1. Mitä saavutettavuusdirektiivi ja kansallinen lainsäädäntö tarkoittavat korkeakoulujen

Lisätiedot