Oppimisvaikeuksia, opetusta ja kehitystä käsitteleviä väitöskirjoja 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppimisvaikeuksia, opetusta ja kehitystä käsitteleviä väitöskirjoja 2007"

Transkriptio

1 Väitökset Oppimisvaikeuksia, opetusta ja kehitystä käsitteleviä väitöskirjoja 2007 Hurtig, Tuula (2007). Adolescent ADHD and family environment - an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort. Oulun yliopisto. Lääketiede. (Nuoren ADHD ja perheympäristö epidemiologinen ja kliininen tutkimus Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohortissa). Acta Universitatis Ouluensis, series D, Medica 919. Myös elektroninen julkaisu: isbn /isbn pdf. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli ensiksi selvittää suomalaisten nuorten tarkkaavuuden ja käyttäytymisen ongelmia suhteessa nuoren perherakenteeseen. Toiseksi tutkittiin näiden nuorten psykososiaalista hyvinvointia. Kolmanneksi tavoitteena oli tutkia ADHD:n (tarkkaavuushäiriö) psykiatrisia liitännäissairauksia suhteessa perheympäristöön. Neljäntenä tavoitteena oli tutkia ADHD:n pysyvyyttä lapsuudesta nuoruuteen. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohorttiin kuuluvat 15-vuotiaat nuoret (N=9 432) ja heidän vanhempansa täyttivät kyselylomakkeet. Kysymykset koskivat nuoren tarkkaavuuden ja käyttäytymisen ongelmia, perheympäristöä ja nuoren elämäntilannetta. Toisessa vaiheessa tutkittiin vuotiasta kohorttiin kuuluvaa nuorta. Nuoret arvioitiin käyttäen puolistrukturoitua kliinistä haastattelua. Logistisia regressiomalleja käytettiin kuvaamaan ADHD-diagnoosia ja sen pysyvyyttä sekä psykiatrisia liitännäissairauksia suhteessa perheympäristöön. Tytöt raportoivat poikia useammin tarkkaavuuden ja käyttäytymisen ongelmista, kun taas vanhemmat raportoivat tarkkaavuuden ongelmia olevan useammin pojilla kuin tytöillä. Perhetaustaltaan muu kuin ydinperhe oli yhteydessä tarkkaavuuden ja käyttäytymisen ongelmiin sekä tytöillä että pojilla. Nuoret, joilla oli ADHD-oireita, pitivät terveyttään ja psykososiaalista hyvinvointiaan huonona useammin kuin nuoret, joilla näitä oireita ei ollut. Psykososiaaliset ongelmat kasaantuivat niillä nuorilla, joilla oli paljon ADHD-oireita. Myös käyttäytymishäiriöistä, alkoholin väärinkäytöstä ja masennuksesta kärsivät muita useammin nuoret, joilla havaittiin ADHD. Nuoret, joilla oli ADHD ja edellä mainittu liitännäissairaus, asuivat muita useammin muussa kuin ydinperheessä, alemman tulotason perheessä, äidin kanssa, joka oli tyytymätön elämäänsä tai vanhempien kanssa, jotka eivät olleet kiinnostuneet nuorensa asioista. ADHD-diagnoosi pysyi nuoruuteen noin kahdella kolmasosalla niistä, joilla se oli 40 NMI-bulletin, 2008, Vol. 18, No. 1 Niilo Mäki -säätiö

2 Väitöskirjoja 2007 lapsuudessa. Niillä nuorilla, joilla diagnoosi pysyi, oli muita useammin unelmoivasta hajamielisyydestä kertovia tarkkaamattomuusoireita, varhain alkanut masennustai käyttäytymishäiriö tai isä, jolla oli itsellään ADHD-oireita. Nämä tulokset osoittavat, että tarkkaavuuden ja käyttäytymisen ongelmat ovat yleisiä suomalaisilla nuorilla, ja erityisesti niillä, jotka asuvat muussa kuin ydinperheessä. Koska ADHD on pysyvä häiriö, se tulee ottaa paremmin huomioon perusterveydenhuollossa ja koulumaailmassa, jotta voitaisiin ehkäistä muita psykiatrisia ja psykososiaalisia ongelmia. Perusterveydenhuollossa erityisesti perheinterventiot ovat tärkeitä. Asiasanat: ADHD, adolescent, attention deficit disorder with hyperactivity, attention problems, behavioural disorder, behavioural problems, birth cohort, cross-sectional studies, epidemiologia, epidemiology, family characteristics Kyrö-Ämmälä, Outi (2007). Opettaja tiedonkäsittelytaitojen kuntouttajana alkuopetuksessa: mixed methods-tutkimus oppimista tukevista harjoitteista ja opetusjärjestelyistä. Lapin yliopisto. Acta Universitatis Lapponiensis, 113. Tutkimus kohdistui alkuopetusikäisen oppilaan tiedonkäsittelyyn, sen kehittymiseen ja kehittämiseen. Oppilaan tiedonkäsittelytaidot vaikuttavat siihen, kuinka hän opetus- ja oppimistilanteessa kerää ja vastaanottaa tietoa, prosessoi sitä sekä tuottaa uutta. Tiedonkäsittely on moniulotteinen ja kokonaisvaltainen tapahtuma, jonka tärkeinä osatekijöinä ovat tarkkaavuus, ajattelu ja oman toiminnan suunnittelu. Työn teoreettinen viitekehys rakentui Piaget n kehitysvaiheteorian sekä Dasin Passiteorian pohjalta Vygotskyn, Feuersteinin ja Haywoodin näkemyksiin. Lähtökohtana tutkimukselle oli käytännön työstäni saama kokemus: perusopetuksen yleisopetus ei tavoita eikä kykene tukemaan kaikkia oppilaita, jolloin erityisopetuksen tarve kasvaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin, mitattiin ja arvioitiin sitä, kuinka Bright Start ja Instrumental Enrichment -ohjelmiin pohjautuvat opetusmenetelmät ja harjoitteet soveltuvat heikosti menestyvien oppilaiden tiedonkäsittelytaitojen ja samalla oppimis- ja työskentelytaitojen tukemiseen yleisopetuksessa. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin mixed methods -menetelmää käyttäen. Tutkimukselle määriteltiin kolme pääongelmaa: (1) Millaisia ovat yhden koulutulokasjoukon taidot käsitellä tietoa ja miten ne kehittyvät?, (2) Miten opettaja voi työssään kuntouttaa oppilaiden heikkoja tiedonkäsittelytaitoja? ja (3) Millaisiin opetuksellisiin seikkoihin opettajan tulee kiinnittää huomiota opettaessaan alkuopetusikäistä oppilasta, jolla on heikot tiedonkäsittelytaidot? Kvasikokeellisesti oppilaiden (n=43) tiedonkäsittelytaitoja tutkittiin koulutulokasvaiheessa, ensimmäisen luokan jälkeen ja toisen luokan syyslukukauden jälkeen. Alkumittauksen jälkeen muodostettiin heikoimmin suoriutuneista oppilaista koe- ja vertailuryhmät. Koeryhmän oppilaat osallistuivat BS- ja IE-ohjelmien pohjalta muokkaamiini opetustuokioihin (27) kahden lukukauden ajan. Koeryhmän ja vertailuryhmän oppilaiden suoriutumisia vertailtiin keskenään opetustuokioiden jälkeen. Toimintatutkimuksellisen otteen ja teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla tulkittiin ja analysoitiin pidettyjä opetustuokioita sekä tutkimuspäiväkirjaa. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään paitsi oppilaan tiedonkäsittelytaitoihin myös erilaisiin oppimista tukeviin opetusjärjestelyihin liittyviä säännönmukaisuuksia ja merkityskokonaisuuksia. 41

3 Tutkimustulosten raportoinnissa kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen analyysi kietoutuivat kiinteästi yhteen. Tutkimustuloksissa todentuu samaan ikäluokkaan kuuluvien oppilaiden tiedonkäsittelytaitojen heterogeenisyys jo koulutulokasvaiheessa. Oppimisedellytysten vaihtelevuus tulisi nähdä myös opetusjärjestelyiden erilaisuutena. Oppilaiden ikäluokkiin sitomaton joustava ryhmittely mahdollistaa paitsi opetuksen suuntaamisen oppilaan lähikehityksen vyöhykkeelle myös tarkoituksenmukaisen sekä oikeaaikaisen ja -kestoisen tuen. Sopivien tehtävien sekä toiminnallisen ja konkreettisen ohjauksen avulla oppilaan tehtäväkohtainen motivoituminen ja pätevyyden tunne lisääntyvät, mikä edistää oppimisprosessia. Oppilaan heikkoja tiedonkäsittelytaitoja voidaan kuntouttaa. Tutkimuksessani koe- ja vertailuryhmien oppilaiden muutospistemäärien välillä esiintyi jonkin verran eroa sekä alkumittaus-väliarviointiettä alkumittaus-loppumittaus-analyysissa. Koeryhmän oppilaat olivat oletettavasti hyötyneet tehtävissä vaadittavien taitojen osalta opetustuokioista, joissa harjoiteltiin kognitiivisia taitoja, muun muassa tarkan tiedon keräämistä sekä sanoittamista oman toiminnan ohjaamisessa. Asiasanat: kognitiiviset taidot, kognitiivinen muovautuvuus, ohjaava opetustyyli, ohjattu oppimiskokemus, opetuksen yksilöllistäminen, Bright Start, Instrumental Enrichment, mixed methods Loukusa, Soile (2007). The use of context in pragmatic language comprehension in normally developing children and children with Asperger syndrome. An application of relevance theory. Oulun yliopisto. Suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos. (Kontekstin hyödyntäminen kielen pragmaattisessa ymmärtämisessä normaalisti kehittyneillä lapsilla sekä lapsilla, joilla on Aspergerin oireyhtymä / hyvätasoinen autismi. Relevanssiteorian soveltaminen.) Acta Universitatis Ouluensis B 80 (2007). Myös elektroninen julkaisu: isbn /isbn pdf. Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka normaalisti kehittyneet 3 9-vuotiaat lapset ja kaksi ikäryhmää lapsia (7 9-vuotiaat ja vuotiaat), joilla on Aspergerin oireyhtymä tai hyvätasoinen autismi (AS/ HFA) ja heidän 7 9-vuotiaista koostuva kontrolliryhmänsä, käyttivät kontekstia vastatessaan kysymyksiin ja perustellessaan oikeita vastauksiaan. Tutkimus tehtiin relevanssiteorian viitekehyksessä. Lapsilta kysyttiin pragmaattista prosessointia vaativia kysymyksiä, jotka arvioivat viittausten, epätäydellisten lauseiden, rutiinien, implikatuurien ja tunnetilojen ymmärtämistä. Lisäksi heidän tuli perustella oikeat vastaukset rutiini-, implikatuuri- ja tunnekysymyksiin, jotta nähtiin, olivatko lapset tietoisia, kuinka he olivat johtaneet vastauksensa kontekstista. Normaalisti kehittyneillä lapsilla oikeiden vastausten määrä lisääntyi nopeasti 3. ja 4. ikävuoden välillä kaikissa kysymystyypeissä. Tunnekysymyksiin vastaamisessa tämä nopean kehityksen kausi jatkui 5. ikävuoteen saakka. Tämän jälkeen kehitys jatkui hitaampana 8 vuoden ikään saakka, jolloin lapset suoriutuivat lähes kaikista 42 NMI-bulletin, 2008, Vol. 18, No. 1 Niilo Mäki -säätiö

4 Väitöskirjoja 2007 kysymyksistä kaikissa eri kysymystyypeissä. Perustelujen antaminen oikeisiin vastauksiin kehittyi asteittain 3. ja 9. ikävuoden välillä, mikä kertoi, että vastauksessa käytetyn informaation tiedostamisen kehittyminen tapahtui pitemmällä aikavälillä. Lasten virheelliset vastaukset ja perustelut osoittivat, että iän lisääntyessä lasten vastausstrategiat muuttuivat kehittyneemmiksi ja he hyödynsivät kontekstia monin eri tavoin. Lapset, joilla oli AS/HFA, osasivat vastata kaikkiin esitettyihin kysymystyyppeihin. Kuitenkin nuorempi AS/HFA-ryhmä suoriutui kontrolliryhmää heikommin ja vanhemman AS/HFA-ryhmän suoriutuminen sijoittui nuoremman ikäryhmän ja kontrolliryhmän suoriutumisen puoliväliin. Molemmilla AS/HFA-ryhmillä esiintyi vaikeuksia oikeiden vastausten perustelussa, mikä kertoi vaikeudesta ilmaista, kuinka he olivat käyttäneet kontekstia oikeaan vastaukseen pääsemiseksi. Virheelliset vastaukset ja perustelut osoittivat, että yleensä kaikki lapset pyrkivät kontekstin hyödyntämiseen vaikka epäonnistuivatkin siinä. Lapsille, joilla oli AS/HFA, oli tyypillisempää jatkaa vastaamista vielä oikean vastauksen tai perustelun antamisen jälkeen, mikä lopulta johti aiheesta syrjähtämiseen. Tämä kertoi vaikeudesta lopettaa prosessointi relevantissa kohdassa. Asiasanat: Asperger syndrome, comprehension strategies, context, high-functioning autism, inference, pervasive developmental disorders, pragmatic comprehension, pragmatic language development, relevance theory Puolakanaho, Anne (2007). Early prediction of reading Phonological awareness and related language and cognitive skills in children with a familial risk for dyslexia. Jyväskylän yliopisto. Psykologia. (Lukemistaitojen varhainen ennustaminen. Fonologinen tietoisuus, kielelliset ja kognitiiviset taidot lapsilla, joiden suvussa esiintyy dysleksiaa.) Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 317. Myös elektroninen julkaisu: Tutkimusta kuvattu tarkemmin aiemmin tässä lehdessä (s. 8 20). Torppa, Minna (2007). Pathways to reading acquisition: effects of early skills, learning environ-ment and familial risk for dyslexia. Psykologia, Jyväskylän yliopisto. (Yksilöllisiä kehityspolkuja lukutaitoon: Varhaisten taitojen, oppimisympäristön ja sukuriskin vaikutukset.) Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 324. Myös elektroninen julkaisu: Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lukemisen ja kahden sen vahvimman varhaisen ennustajan kirjainten nimeämisen taidon ja fonologisen tietoisuuden- kehittymistä. Aineiston analysoinnissa pyrittiin aiempia tutkimuksia kokonaisvaltaisempaan otteeseen, jossa otettiin huomioon yhtä aikaa useiden lapsen kielen kehityksen osa-alueiden kehittyminen, oppimisympäristön piirteitä, lapsen kirjakiinnostus sekä suvussa esiintyvään lukivaikeuteen liittyvä tavallista korkeampi lukivaikeusriski. Perinteisen muuttuja-orientoituneen otteen lisäksi analyyseissä sovellettiin yksilö-orientoituneita menetelmiä. 43

5 Aineistona oli Lapsen Kielen Kehitys (LKK) -projektissa kerätty pitkittäisaineisto, jossa seurattiin 214 lapsen kehitystä syntymästä kolmannen kouluvuoden loppuun saakka. Näistä lapsista noin puolella oli kohonnut lukivaikeusriski koska toisella tai molemmilla heidän vanhemmistaan oli lukivaikeus. Tässä väitöskirjassa käytettiin 1 8-vuotiaiden testituloksia fonologisen tietoisuuden, kirjainten nimeämisen, sanavaraston, nopean sarjallisen nimeämisen, morfologisen tietoisuuden, muistin ja älykkyyden osalta. Ympäristön ja lapsen kirjakiinnostuksen mittarit oli kerätty vanhempien kyselyillä. Ensimmäinen osatutkimus keskittyi alle kouluikäisten ( vuotiaiden) lasten fonologisen tietoisuuden kehittymiseen. Fonologisen tietoisuuden kehitystä tarkasteltiin yhdessä kirjainten nimien oppimisen, sanavaraston kehittymisen, varhaisen lukutaidon, kotiympäristön piirteiden ja lapsen osoittaman kirjakiinnostuksen kanssa. Analyysimenetelmänä oli rakenneyhtälömallinnus (latentti kasvukäyräanalyysi). Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita seuraavista kysymyksistä: 1) Miten fonologinen tietoisuus kehittyy vuorovaikutuksessa muiden taitojen kanssa (sanavarasto, kirjainten nimeäminen ja varhainen lukutaito)? 2) Miten kotiympäristön piirteet ja lapsen kirjakiinnostus ovat yhteydessä lapsen fonologisen tietoisuuden sekä muiden taitojen kehittymiseen? 3) Vaikuttaako lukivaikeusriski taitojen kehittymiseen, kotiympäristöön, lapsen kirjakiinnostukseen tai näiden välisiin yhteyksiin? Tulokset viittasivat siihen, että fonologisen tietoisuuden kehittyy tutkitulla aikavälillä vuorovaikutuksessa sekä sanavaraston että kirjainten nimien kehityksen kanssa. Varhaista lukutaitoa ennustivat suoraan sekä kirjainten nimien osaaminen että fonologinen tietoisuus. Kotiympäristön eri piirteistä lapsen ja vanhemman yhteisen lukemisen määrä ennustivat hyvää sanavarastoa myöhemmällä iällä. Lukivaikeusriski oli yhteydessä alhaisempaan taitojen tasoon mutta ei juurikaan kotiympäristön piirteisiin tai lapsen kirjakiinnostukseen. Ainoastaan vanhempien oma lukuharrastuneisuus oli vähäisempää riskiryhmässä kuin kontrolleilla. Taitojen yhteydet kotiympäristön piirteiden ja lapsen kirjakiinnostuksen kanssa olivat kuitenkin korkeammat riskiryhmässä kuin kontrolleilla. Riskiryhmässä esimerkiksi havaittiin 3.5-vuotiaiden sanavaraston ennustavan myöhempää kirjakiinnostusta mutta vastaavaa yhteyttä ei löydetty kontolliryhmässä. Myös kotiympäristön piirteet ja lapsen kirjakiinnostus korreloivat keskenään vahvemmin riskeillä kuin kontrolleilla. Tutkimuksen tulokset korostavat eri taitojen vuorovaikutuksellista kehittymistä sekä viittaavat kotiympäristön tekijöiden kumuloitumiseen ja merkitykseen erityisesti riskiryhmässä. Toisessa osatutkimuksessa tarkasteltiin kirjainten nimien oppimista 4,5 6,5- vuotiailla lapsilla ja pyrittiin etsimään varhaisia heikon kehityksen ennustajia lapsen taitojen ja ympäristötekijöiden joukosta. Myös lukivaikeusriski otettiin huomioon. Analyysissä käytettiin kehityspolkuanalyysiä (trajectory analysis), jonka avulla etsittiin erilaisia yksilöllisen kehityksen alaryhmiä. Kolme alaryhmää löydettiin; 1) Varhaisen kehityksen alaryhmä, jossa osattiin lähes kaikki kirjaimet jo 4,5-vuotiaana, 2) Lineaarisen kehityksen alaryhmä, jossa osattiin vain muutamia kirjaimia 4,5-vuotiaina, mutta varhaisen kehityksen alaryhmän taso saavutettiin 6,5-vuotiaaseen mennessä, sekä 3) Hitaan kehityksen alaryhmä, jossa kirjainten nimien kehittyminen oli hidasta koko tarkasteltuna ajanjaksona. Hitaan kehityksen alaryhmään kuuluvat lapset olivat pääasiassa LKK riskiryhmän lapsia ja varhaisen kehityksen 44 NMI-bulletin, 2008, Vol. 18, No. 1 Niilo Mäki -säätiö

6 Väitöskirjoja 2007 alaryhmän lapsen LKK kontrolleja. Hitaan kehityksen alaryhmään kuulumista selittivät 3,5-vuotiaana mitatut fonologinen muisti, nopea sarjallinen nimeäminen ja fonologinen tietoisuus sekä kirjainten opettamisen määrä kotona ja äidin koulutustaso. Hitaan kehityksen alaryhmään kuuluminen ennusti pulmia lukemaan oppimisessa ensimmäisellä luokalla sekä LKK riski- että kontrolliryhmässä. Tutkimuksen tulokset korostivat että kirjainten nimien oppimiseen vaikuttavat paitsi ympäristöaltistus kirjainten nimille niin myös lapsen varhaiset kognitiiviset taidot, erityisesti fonologiseen prosessointiin liittyvät taidot. Tulokset osoittivat myös että kirjainten nimien oppimisessa on erilaisia yksilöllisiä kehityspolkuja ja vaikkakin aikapisteiden väliset korrelaatiot ovat korkeita, yksilökohtainen ennustaminen on hankalaa johtuen nopeista oppimispyrähdyksistä. Tästä johtuen myös lukemaan oppimisen ennustaminen kirjainten nimien taitojen avulla ei ole tarkasti mahdollista kovin varhaisista vaiheista käsin. Kolmannessa osatutkimuksessa tarkasteltiin lukemisen kehitystä 1. ja 2. luokan aikana. Lähtökohtana oli yksinkertainen näkemys lukutaidosta (Simple view of reading), jonka mukaan lukutaito koostuu teknisestä lukutaidosta ja luetun ymmärtämisen taidosta. Tämän näkemyksen pohjalta voidaan olettaa löytyvän alaryhmiä, joilla lukemisen osataidot ovat joko samalla tasolla tai poikkeavat toisistaan (esimerkiksi lapsella on pulmia molemmissa tai vain toisessa lukemisen taidossa). Näitä alaryhmiä etsittiin aineistossa, jossa oli tutkittu neljässä aikapisteessä yhteensä 1750 lasta (LKK seurantatutkimuksen osallistuneet noin 200 lasta sekä heidän luokkatoverinsa). Aiemmista vastaavantyyppisistä tutkimuksista poiketen pystyimme tarkastelemaan luokkaan kuulumisen efektiä suuressa otoksessa sekä käyttämään edistyneintä analyysitekniikkaa alaryhmien tunnistamisessa (mixture mallinnus). Alaryhmien tunnistamisen lisäksi tutkimuksessa kuvataan LKK seuruuaineiston sisällä eri lukemisen alaryhmien varhaista kehitystä (1 8-vuotiaana) erilaisilla kielen ja kognition mittareilla sekä lasten käyttämää aikaa lukemisen parissa (yhdessä vanhempien kanssa sekä yksin). Viisi lukemisen taitojen alaryhmää löydettiin: 1) Heikot lukijat, joilla oli pulmia sekä teknisessä lukemisessa että luetun ymmärtämisessä, 2) Hitaat lukijat, joilla oli pulmia teknisessä lukemisessa, mutta jotka saavuttivat keskimääräisen tason luetun ymmärtämisessä toisen luokan loppuun mennessä, 3) Heikot ymmärtäjät, joilla oli lähes keskimääräinen teknisen lukutaidon taso, mutta jotka eivät kehittyneet muiden tapaan luetun ymmärtämisessä, 4) Keskimääräiset lukijat, joilla molemmat lukemisen osataidot olivat keskimääräistä tasoa, sekä 5) Hyvät lukijat, joilla molemmat lukemisen osataidot olivat keskimääräistä korkeampaa tasoa. Luokkaan kuulumisen vaikutus oli suhteellisen pientä, taitojen tasosta luokkaefekti selitti 4 10 prosenttia, riippuen taidosta ja mittausajankohdasta. Lukivaikeusriski näkyi siten että LKK riskiryhmään kuuluvat lapset suoriutuivat lukemisen tehtävistä keskimäärin heikommin kuin luokkatoverinsa tai LKK kontrollit. LKK riskiryhmän lapselle oli tyypillisempää kuin muille lapsille kuulua hitaiden lukijoiden alaryhmään. Kun tarkasteltiin LKK lasten joukossa varhaista kielellistä ja kognitiivista kehitystä havaittiin seuraavaa: Lukemisen alaryhmät erosivat toisistaan lukuisissa varhaisissa taidoissa ja erot kasvoivat suurem-miksi ajan myötä. Erityisen selkeitä eroja havaittiin fonologisessa tietoisuudessa, kirjainten nimien osaamisessa, sanavarastossa ja nopeassa sarjallisessa nimeämisessä. Heikkojen lukijoiden alaryhmä suoriutui kaikissa tehtävissä hei- 45

7 koimmin. Hitaiden lukijoiden alaryhmä ei kuitenkaan poikennut heikoista lukijoista nopeassa sarjallisessa nimeämisessä. Heikoilla ymmärtäjillä pulmia oli erityisesti sanavarastossa. Hyvien lukijoiden havaittiin käyttäneen eniten aikaa ja heikkojen lukijoiden vähiten kirjojen lukemiseen (yhdessä vanhemman kanssa ennen kouluikää ja yksin kouluikäisenä). Mielenkiintoista on, että oletetut alaryhmät kyettiin löytämään jo ensimmäisten kahden kouluvuoden jälkeen, mikä johtunee lukutaidon nopeasta kehittymisestä Suomessa. LKK seuruuaineiston pohjalta tehty varhaisen kehityksen kuvaus sopii hyvin tämänhetkiseen ymmärrykseen teknisen lukemisen ja luetun ymmärtämisen taustataidoista. Kaiken kaikkiaan tämän väitöskirjan tulokset siis tukivat käsitystä että varhaisista taidoista kirjainten nimeäminen, fonologinen tietoisuus ja nopea sarjallinen nimeäminen ovat parhaita teknisen lukemisen taidon ennustajia. Varhaiset taidot näyttävät kehittyvän kiinteässä yhteydessä toisiinsa varhaisesta iästä lähtien. Ympäristön vaikutus taitojen kehitykseen oli tässä tutkimuksessa melko pientä eikä kausaalisuuden suunnasta voida olla varmoja. Ympäristön mitoista yhteinen lukeminen vanhempien kanssa oli kuitenkin yhteydessä sanavarastoon, kirjainten nimien opettaminen kirjainten nimien osaamiseen ja koululuokkaan kuuluminen ja lukemisen harrastuneisuus lukutaitoon. Peritty lukivaikeusriski oli yhteydessä heikkoihin taitoihin, mutta ei ympäristön tuen määrään. Lukivaikeusriski näyttää kuitenkin moderoivan ympäristön piirteiden välisiä yhteyksiä. Väitöskirjan yhteenvedossa keskustellaan lisäksi lyhyesti geenien ja ympäristön vuorovaikutuksesta, ympäristön mittaamisesta sekä muuttuja- ja yksilösuuntautuneista tutkimusotteista. Asiasanat:dysleksia, kielellinen kehitys, fonologia, kirjaimet, lukutaito, lapset, kouluikäiset Hämäläinen, Jarmo (2007). Processing of sound rise time in children and adults with and without reading problems. Psykologia, Jyväskylän yliopisto. (Äänien nousuaikojen prosessointi lapsilla ja aikuisilla, joilla on dysleksia ja lapsilla ja aikuisilla, joilla ei ole dysleksiaa). Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 322. Dysleksian eli lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen vaikeuden (lukivaikeuden) taustalla on yleisesti ajateltu olevan ongelma puheen osien hahmottamisessa ja manipuloinnissa eli fonologiassa. Fonologisen prosessoinnin voidaan ajatella liittyvän puheen havaintoon ja puheesta muodostuneisiin muistiedustuksiin. Näiden fonologisten pulmien taustasyistä on käyty väittelyä pitkään. Toisaalta fonologisten pulmien on ajateltu johtuvan äänten eri piirteiden kuulemisen vaikeudesta, toisaalta korkeamman tason prosesseista kuten muistijälkien muodostumisesta. Tämä väitöskirja keskittyi tutkimaan äänten nousuaikojen havaitsemista lapsilla ja aikuisilla, joilla on dysleksia. Nousuaikojen on ajateltu liittyvän puheessa rytmin havaintoon ja puhevirran jakamiseen pienempiin osiin, esimerkiksi tavuihin. Lisäksi väitöskirjassa tutkittiin nousuaikojen havaitsemista silloin, kun muutos nousuajassa tapahtuu toisen äänen välittömässä läheisyydessä. Ensimmäisessä tutkimuksessa normaalisti lukevat aikuiset ja aikuiset, joilla oli lukivaikeus, kuuntelivat äänipareja. Ääniparien jälkimmäisessä äänessä muuttui toisinaan nousuaika (10 millisekunnista 30 tai 80 millisekuntiin). Aikuisten tehtävänä oli painaa nappia kun kuulivat muutoksen nousuajassa. Äänipareja soitettiin kahdessa erillisessä kokeessa: toisessa ääniparin äänien välinen aika oli 150 ms ja 46 NMI-bulletin, 2008, Vol. 18, No. 1 Niilo Mäki -säätiö

8 Väitöskirjoja 2007 toisessa 400 ms. Tutkimuksessa havaittiin, että aikuiset joilla oli lukivaikeus, havaitsivat vähemmän muutoksia ääniparien nousuajoissa verrokkeihin verrattuna. Ero ryhmien välillä näkyi vain, kun ääniparin äänten välillä oli 400 ms hiljaisuutta. Lisäksi nousuaikojen havaitseminen oli yhteydessä fonologisiin ja lukutaitoihin, mutta vain silloin kun äänten välillä oli 400 ms hiljaisuutta. Tutkimus osoitti, että myös suomenkieltä äidinkielenään puhuvilla dyslektikoilla on vaikeuksia nousuaikojen havaitsemisessa. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet englantilaisiin ja ranskalaisiin kieliympäristöihin. Lisäksi tutkimus osoitti, että äänten nopea esittäminen ei heikennä nousuaikojen havaitsemista dyslektikoilla. Aiemmat tutkimukset taajuusmuutoksilla ovat näyttäneet ärsykkeiden välin lyhentämisen heikentävän dyslektikoiden havaintotarkkuutta. Toisessa tutkimuksessa nousuaikojen havaintoa tutkittiin aivojen herätevasteilla. Herätevasteilla voidaan seurata ärsykkeiden prosessointia aivoissa kymmenien millisekuntien tarkkuudella. Tutkimukseen osallistui lapsia, joilla oli lukivaikeus ja lapsia, joilla on normaali lukutaito. Tutkimuksessa soitettiin äänipareja, joiden jälkimmäisessä äänessä tapahtui toisinaan joko taajuusmuutos tai muutos nousuajassa. Äänipareja soitettiin kahdessa eri kokeessa: toisessa ääniparin äänten välillä oli 10 ms hiljaisuutta, toisessa 255 ms. Tulokset näyttivät, että lukipulmaiset lapset prosessoivat muutoksia nousuajoissa eri tavalla kuin kontrollilapset: poikkeavuusnegatiivisuus komponentti oli suurempi ja myöhempi erotteluvaste pienempi dyslektikoilla kuin kontrollilapsilla, silloin kun ääniparin äänten välillä oli 255 ms hiljaisuutta. Lisäksi lukioppilailla oli pienempi P3a komponentti (tahattomaan tarkkaavuuden suuntaamiseen liittyvä komponentti), mutta vain silloin kun ääniparin äänten välillä oli 10 ms hiljaisuutta. Tutkimus osoitti, että lukipulmaisten lasten nousuaikojen havainto-ongelmat saattavat johtua äänten piirteiden erottelun vaikeudesta. Toisaalta taas nopeasti esitettyjen taajuusmuutosten havaintopulmat saattavat johtua enemmän tarkkaavuuden suuntaamiseen liittyviin mekanismeihin. Kolmas tutkimus laajensi toisen tutkimuksen herätevastemittareita eksogeenisiin vasteisiin. Eksogeeniset vasteet syntyvät aivoissa automaattisena reaktiona kaikkiin ärsykkeisiin ennen ärsykkeiden tietoista kognitiivista prosessointia. Tutkimukseen osallistui osajoukko toisen tutkimuksen lapsista. Tässä tutkimuksessa ääniparit esitettiin pitkillä aikaväleillä (1 5 sekunnin välein, kun toisessa tutkimuksessa ääniparien välillä oli 610 ms) ja yhtäläisin todennäköisyyksin. Tarkoituksena oli kasvat-taa N1 ja P2 komponenttien kokoa pitkillä aikaväleillä ja ehkäistä erotteluprosessien syntymistä yhtäläisillä todennäköisyyksillä. Ärsykkeinä käytettiin samoja äänipareja kuin toisessa tutkimuksessa. Tulokset osoittivat, että lukioppilaat eivät reagoineet nousuaikoihin odotetulla tavalla: heidän N1-vasteensa oli yhtä suuri molempiin esitettyihin nousuaikoihin, kun taas kontrollilapsilla N1-vaste oli pienempi pidempiin nousuaikoihin. Efekti näkyi ääniparin jälkimmäiseen ääneen, silloin kun ääniparin äänten välissä oli 10 ms hiljaisuutta, mutta ei pidemmällä hiljaisuusvälillä. Lisäksi havaittiin, että P2-vaste ensimmäiseen ääneen oli pienempi lukipulmaisilla kuin normaalisti lukevilla. N1- vaste heijastaa äänten alkujen, loppujen ja nopeiden muutosten havaintoa. P2-vasteen merkityksestä ei ole vielä varmuutta, mutta sen on ajateltu liittyvän tarkkaavuuden säätelyyn ja/tai äänten piirteiden analysointiin. Osalla dyslektikoista (noin %) on ongelmia havaita erilaisia nousuai- 47

9 koja. Lisäksi nopeiden muutosten havaitseminen näyttäisi olevan erillinen pulma nousuaikojen havaitsemisesta. Näiden tutkimusten perusteella vaikuttaisi siltä, että auditorisen prosessoinnin vaikeudet voivat toimia moderaattoreina (muuttavana tekijänä) lukivaikeuden yhteydessä, mutta kausaalista yhteyttä ei myöskään voi sulkea pois. Asiasanat: dysleksia, kielellinen kehitys, kognitiivinen kehitys, fonologia, äänet, kuulohavainnot, lapset, aikuiset Tiina Parviainen (2007). Cortical Correlates on Language Perception: Neuromagnetic Studies in Adults and Children. Psykologia, Jyväskylän yliopisto. (Kielen käsittely aivoissa neuromagneettisia tutkimuksia aikuisilla ja lapsilla). Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 314. Myös elektroninen julkaisu: pdf Kielen havaitsemisen päämääränä on ymmärtää kuullun tai luetun viestin sisältö. Puheen tunnistaminen ja lukeminen ovat tulos monimutkaisesta aivokuorella tapahtuvasta laskennasta, jonka lähtökohtana on silmän ja korvan vastaanottama fysikaalinen signaali. Tässä väitöskirjassa tutkittiin kielen havaitsemiseen liittyviä aivotoimintoja aikuisilla ja lapsilla. Aivojen sähköistä toimintaa erilaisille kielellisille ärsykkeille mitattiin magnetoenkefalografia (MEG) menetelmällä. Ensimmäisessä osatutkimuksessa havaittiin, että 100 millisekuntia äänen esittämisen jälkeen syntyvä aivojen herätevaste vasemmalla kuuloaivokuorella on voimakkaampi puheäänteille kuin akustisesti vastaavanlaisille ei-kielellisille äänille. Lukivaikeuksisilla aikuisilla aivopuoliskojen välinen tasapaino sekä vasteen voimakkuuden että ajoituksen osalta poikkesi sujuvasti lukevista, samalla tavoin puheäänteille ja ei-kielellisille äänteille. Lukivaikeuteen näyttäisi siis liittyvän poikkeavuutta yleisessä äänteellisessä analyysissä tässä aikaikkunassa jossa jo käsitellään puheäänteiden kannalta keskeisiä ääniaallon piirteitä. Osatutkimuksissa IV ja V tarkasteltiin sitä, miten puheen havaitsemisen aktivaatioketju aivoissa etenee puhtaasti äänteellisen tiedon (fonologia) käsittelystä sanan merkityksen (semantiikka) käsittelyyn. Tulokset osoittavat, että ennen 250 millisekuntia aivojen aktivaatio heijastaa puhuttujen sanojen käsittelyä äänteellisellä tasolla kun taas 250 millisekunnista eteenpäin myös sanojen merkitys on saatavilla. Sekä äänneasun että merkityksen vaikutukset näkyivät ohimolohkon takayläosaan paikantuvassa herätevasteessa, selvemmin vasemmassa aivopuoliskossa. Osatutkimuksissa II ja III tarkasteltiin puheäänteiden ja tekstin herättämää aivoaktivaatiota 7 8-vuotiailla lapsilla. Äänteiden havaitseminen herätti lasten aivoissa selvästi erilaisen aktivaatioketjun kuin aikuisten aivoissa. Lasten aktivaatioketjussa painottui myöhempi, pidempikestoinen vaste-komponentti kun taas aikuisilla nähtiin nopea lyhytkestoinen aktivaatio. Aktivaation kesto oli lapsilla yhteydessä yksilölliseen lukutaitoon; nopeammilla lukijoilla aktivaatio oli lyhyempikestoinen. Aktivaation sijainti kummassakin aivopuoliskossa oli aikuisilla ja lapsilla samankaltainen. Myös tekstin havaitsemisen aiheuttama aktivaatioketju muistutti sijainniltaan aikuisten aktivaatiota, mutta oli selvästi viivästynyt aikuisten aktivaatioon nähden. Väitöskirjatyön viimeisessä osatutkimuksessa (VI) tarkasteltiin sanan lukemiseen liittyvää aktivaatiota aikuisilla. Yhtäpitävästi aiempien tutkimustulosten 48 NMI-bulletin, 2008, Vol. 18, No. 1 Niilo Mäki -säätiö

10 Väitöskirjoja 2007 kanssa varhaiset visuaaliset alueet aivojen takaosissa aktivoituivat noin 100 millisekuntia sanan esittämisestä ja reagoivat ainoastaan sanan pituudelle. Myöhäisempi, vasemmassa ohimolohkossa syntyvä pidempiaikainen aktivaatio reagoi sekä sanan pituudelle että sen tuttuudella. Aktivaatio kesti kauemmin kun sanat olivat pitkiä ja kun ne eivät olleet oikeita sanoja; pisimmän aktivaation aiheuttivat pitkät epäsanat. Tämän voidaan ajatella heijastavan lukemiseen liittyvää fonologista koodausta. Tämän väitöskirjatyön tulokset osoittavat, että aivotutkimuksen avulla voidaan kuvata kielen havaitsemisen taustalla olevia, eri piirteiden käsittelylle herkkiä aktivaatioketjun vaiheita. Erityisesti aivoaktivaation ajoitus näyttää kuvastavan kehityksellisesti merkityksellisiä toimintoja. Kielelliseltä kehitykseltään normaaleilla, saman ikäryhmän lapsilla havaittiin huomattavia eroja aktivaation ajoituksessa, voimakkuudessa ja sijainnissa. Yksilötason tarkastelu onkin erityisen tärkeää kun tutkitaan epänormaalia kielenkehittymistä. Tämän väitöskirjatyön kuvaamat, aikuisten ja lasten kielen hahmottamisen aivomekanismit, luovat pohjaa poikkeavan kielen kehityksen aivomekanismien jatkotutkimuksille. Asiasanat: Speech perception, speech comprehension, reading, neuroimaging, magnetoencephalo-graphy, N100, N400 Torvelainen, Päivi (2007). Variation in Phonological Development of Two-Year-Old Finnish Children: A study of speech intelligibility and attempting and production of words. Suomen kieli, Jyväskylän yliopisto. (Kaksivuotiaiden lasten fonologisen kehityksen variaatio. Puheen ymmärrettävyyden sekä sananmuotojen tavoittelun ja tuottamisen tarkastelu) Jyväskylä Studies in Humanities, 73. Myös elektroninen julkaisu: studhum/ pdf Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kaksivuotiaiden lasten fonologisen eli äänteellisen kehityksen variaatiota. Normaaliin kielenkehitykseen kuuluvan variaation selvittäminen on tärkeää, koska vasta sen jälkeen voidaan kartoittaa poikkeavan tai hitaan kielenkehityksen piirteitä. Näiden piirteiden tunteminen olisi tärkeää, jotta tukitoimet voitaisiin aloittaa mahdollisimman varhain. Tutkimus osoitti, että kaksivuotiaiden lasten äänteellisen kehityksen variaatio on suuri. Edistyneimmät kaksivuotiaat puhuvat lähes aikuismallisesti, kun taas heikoimpien lasten puhe poikkeaa vielä suuresti aikuismallista. Esimerkiksi edistyneimpien lasten tuottamat sanat olivat niin aikuissanojen kaltaisia, että edistyneimpien lasten puheesta lasta tuntematon aikuinen ymmärsi lähes kaiken (96 %), kun taas heikoimpien lasten puheesta noin neljännes jäi ymmärtämättä. Edistyneimmille lapsille vaikeuksia tuottivat lähinnä vain kolmitavuiset sanat, joita he lyhensivät kaksitavuiksi. Heikoimmat lapset puolestaan muunsivat sekä lyhyitä että pitkiä sanoja. Heikoimmilla kaksivuotiailla oli vaikeuksia yhdistää samassa sanassa erilaisia konsonantteja ja vokaaleita. Noin neljännes heikoimpien lasten tuottamista sanoista olikin sellaisia, että niissä toteutui vain 49

11 yksi konsonantti ja/tai vokaali. Vastaavasti edistyneimmillä lapsilla ei ollut eri konsonanttien ja vokaalien yhdistämisvaikeuksia, ja yksikonsonanttisiksi ja -vokaalisiksi muuntuneet sanat olivat yksittäistapauksia heidän puheessaan. Edistyneimmät lapset myös tavoittelivat kaikenpituisia ja äännerakenteeltaan monenlaisia sananmuotoja, kun taas heikoimmat lapset yrittivät tuottaa vain yksi- tai kaksitavuisia sanoja, joiden äännerakenne oli usein yksinkertainen eli tavoitellut sanat olivat usein yksivokaalisia ja -konsonanttisia. Tutkimus toi uutta tietoa puheen ymmärrettävyydestä ja sanojen yksikonsonanttisuudesta ja -vokaalisuudesta, sillä näitä alueita ei ole aiemmin tutkittu suomalaislasten kielestä. Lisäksi se osoitti, että suuren variaation vuoksi pelkkä ikään sidottu keskimääräinen arvio lapsen äänteellisestä kehityksestä ei juurikaan kuvaa lapsen äänteellisen kehityksen hitautta tai poikkeavuutta. Tutkimuksen mukaan luotettavampia arvioita lapsen äänteellisestä kehityksestä saadaan, kun huomioon otetaan lapsen sanasto. Jos kaksivuotiaalla on pieni sanasto, on normaalia, että hänen puheensa poikkeaa vielä paljon aikuismallisesta puheesta. Puolestaan jos lapsen sanasto on suuri kahden vuoden iässä, hänen puheensa on normaalisti lähellä aikuismallista puhetta. Sen sijaan suuri sanasto ja aikuismallista suuresti poikkeava puhe saattavat ennakoida tulevia kielenkehityksen vaikeuksia. Tutkimuksessa selvitettiin kehityksen variaation lisäksi lukivaikeusriski- ja verrokkilasten äänteellistä kehitystä. Ryhmät erosivat toisistaan siten, että lukivaikeusriskilapset olivat keskimääräisesti heikompia kuin verrokkilapset. Kuitenkin yksilötason tarkastelu osoitti, että kahden vuoden iässä äänteelliseltä kehitykseltään sekä edistyneimpiin että heikoimpiin kuului sekä lukivaikeusriski- että verrokkilapsia. Kuitenkin edistyneimmissä lapsissa oli aina enemmän verrokkeja kuin riskilapsia ja heikoimmissa lapsissa oli lähes aina enemmän lukivaikeusriskilapsia. Erityisesti joillekin riskilapsille, joista tuli heikkoja lukijoita kahdeksanvuotiaana, olivat tyypillisiä sellaiset sanat, jotka koostuivat vain yhdestä samasta konsonantista ja/tai vokaalista, esim. titti. Sanojen yksikonsonanttisuus ja -vokaalisuus aiheuttaa kielessä homonymiaa eli sanat ovat äänteellisesti samanlaisia vaikka niillä on eri merkitys. Sanojen yksikonsonanttisuus ja -vokaalisuus ei kuitenkaan ollut kaikille kahdeksanvuotiaana heikoille lukijoille tyypillinen kielen piirre kaksivuotiaana. Tutkimus osoitti, että varhaisessa vaiheessa yhden tai muutaman kehityspiirteen perusteella ei voida tehdä kovinkaan luotettavia ennusteita lapsen tulevasta kielenkehityksestä. Kuitenkin varhaisia arviointeja voidaan pitää suuntaa-antavina, ja kehityksen riskipiirteitä omaavien lasten kielenkehitystä kannatta seurata pitkäkestoisesti ja laajaalaisesti. Tutkimus vahvisti aiempia tuloksia siitä, että kielikohtaiset erot näkyvät kaksivuotiaiden puheessa. Tutkimuksessa arvioitu suomalaislasten puheen ymmärrettävyys oli parempi kuin esimerkiksi samanikäisten englantilaislasten. Samoin suuresta variaatiosta huolimatta suomalaislapset osasivat keskimääräisesti tuottaa pitkiä sanoja paremmin kuin hollantilaislapset. Osin erot voivat johtua erilaisista tutkimusmenetelmistä, mutta lapsen kielenkehitystä arvioidessa on tärkeää ottaa huomioon omaksuttavan kielen ominaispiirteet. Kielikohtaisuus onkin otettava huomioon esimerkiksi erilaisten kehitystä mittaavien tunnuslukujen ja testien käytössä. Erilaisista tunnusluvuista on määriteltävä suomalaislasten normiarvot, ja erilaisia kielitestejä ei voi yleensä käyttää suoraan suomeksi kääntäen, vaan niitä 50 NMI-bulletin, 2008, Vol. 18, No. 1 Niilo Mäki -säätiö

12 Väitöskirjoja 2007 on mukautettava myös omaksuttavan kielen rakennetta vastaavaksi. Esimerkiksi suo-men kielessä sanan alussa olevat konsonanttijonot ovat harvinaisia, kun taas englannissa niitä on paljon ja niiden tuottamisen oppimiseen on kiinnitetty paljon huomiota. Samoin usein englannin kieleen perustuvien tutkimusten perusteella alkukonsonantin katoa sanan alusta on pidetty kielenkehityksen riskipiirteenä, kun taas tämän tutkimuksen, kuten myös aiempien suomalaistutkimusten perusteella, se on suomea puhuville lapsille tyypillinen ilmiö. Tutkimukseen osallistui 39 keskisuomalaista, kaksivuotiasta lasta, joista 19:llä oli geneettinen lukivaikeusriski eli jommallakummalla lapsen vanhemmista sekä kahdella lähisukulaisella oli todettu lukemisvaikeuksia. Kaikki riskilapset olivat kolmen vuoden ja kuuden kuukauden iässä verrokkilapsia heikoimpia fonologisilta taidoiltaan. 19 riskilapsesta kuudella todettiin lukemisvaikeuksia kahdeksan vuoden iässä. Lasten fonologista kehitystä tutkittiin spontaanin puheen aineiston avulla, josta arvioitiin puheen ymmärrettävyyttä eli sitä, kuinka paljon lapsen ilmaukset sisältävät sanoja, joita ulkopuolinen aikuinen ei ymmärrä. Lisäksi arvioitiin, millaisia sanoja lapset tavoittelevat ja miten he tuottavat erilaisia sanoja. Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston kielten laitoksen suomen kielen oppiaineen Varhainen kielenkehitys ja dysleksia -tutkimusprojektia, jossa on käytetty osaa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia -projektin aineistosta. Asiasanat: variation, phonological development, dyslexia, Optimality Theory, speech intelligibility, kielellinen kehitys, puheentuotto, kehitys, ymmärtäminen, sanamuodostus, lapset Vellonen, Virpi (2007). Juuttunutta vai jaettua? Tapaustutkimus neljän autistisesti käyttäytyvän lapsen toiminnasta yksilöohjaustilanteessa. Joensuun yliopisto. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja, n:o 120. Viljami, Severi, Kasperi ja Konsta olivat tämän tutkimuksen päähenkilöitä. Lapsina he olivat hyvin yksilöllisiä, aivan kuten ketkä tahansa muutkin lapset. Yhteisenä nimittäjänä heillä oli autismi. Autismiin on kytketty tietyt yhdenmukaiset piirteet käyttäytymiskuvassa, kuten vaikeudet sosiaalisen vuorovaikutuksen, kommunikaation, rajoittuneen ja toistuvan käyttäytymisen sekä mielenkiinnon kohteiden alueella. Vaikka autismia on tutkittu paljon, varmaa tai yksiselitteistä tietoa on kuitenkin olemassa vähän. Tämän tutkimuksen tutkimustehtävänä oli tarkastella autistisesti käyttäytyvän lapsen toimintaa yksilöohjaustilanteessa. Tutkimustehtävä tarkentui neljäksi tutkimuskysymykseksi, joiden avulla selvitettiin autistisesti käyttäytyvän lapsen suoriutumista vaikutevastaavuusintervention ja mittauksissa käytetyistä tehtävistä, lapsen toiminnan kannalta merkityksellisiä tekijöitä yksilöohjaustilanteessa, lapsen ja ohjaajan vuorovaikutusta sekä lapsesta rakentunutta kuvaa toimijana yksilöohjaustilanteessa. Tutkimusaineisto muodostui yksilöohjaustilanteista kuvatuista videonauhoista, havainnointimuistiinpanoista, tehtävä- ja testilomakkeista sekä kirjallisista dokumenteista. Tulosten mukaan yksilöohjaustilanne oli dynaaminen prosessi, jossa merkityksellisiä tekijöitä olivat tilanteessa toimivien osapuolten eli lapsen ja ohjaajan lisäksi tehtävän rakenne, ohjeistus ja välineet. Näistä rakenteen ja välineiden osuus tarkentui edelleen vaikutteiden esittämis- 51

13 järjestykseen, valinnanmahdollisuuteen, toiminnallisuuteen ja välineen kiinnostavuuteen. Ne lisäsivät lapsen kiinnostusta koko tehtävään, nopeuttivat reagointia ja näin ollen myös edesauttoivat onnistunutta suoriutumista. Yksilöohjaustilanteissa oli havaittavissa monenlaista vuorovaikutusta ohjaajan ja lapsen välillä, ja myös lapset tekivät vuorovaikutukseen johtaneita aloitteita monin tavoin. Lapsen aktiivinen katseen käyttö nousi vuorovaikutuksen osalta keskeiseksi tulokseksi. Aineiston perusteella jaettu tarkkaavaisuus lapsen ja ohjaajan välillä syntyi katseen kohdistamisella välineeseen; katsekontakti ei ollut olennaisin tekijä. Lapsen ohjaamisessa käytettiin yksilöohjaustilanteissa monenlaisia keinoja: verbaalista ohjausta, omalla toiminnalla mallin näyttämistä, vaikutteiden osoittamista ja fyysistä ohjausta. Eri ohjausmuotojen painottaminen vaihteli ohjaajittain, ja näin ollen lapsi joutui sopeutumaan ohjaajien erilaisiin tapoihin toimia ohjaustilanteissa. Tutkimustulokset tiivistettiin lopuksi dynaamiseksi malliksi autistisesti käyttäytyvän lapsen toiminnasta yksilöohjaustilanteessa. Ohjaaja pystyi tukemaan lapsen toimintaa ohjaustilanteissa parhaiten tehtävän ja välineiden valinnalla sekä monipuolisilla ohjaustavoilla. Ohjaajan oli oltava tilanneherkkä, jotta hän pystyi tukemaan lasta aktiivisena toimijana. Tutkimuksessa nousi esille kirjallisuuden ja dokumenttien tuottamien ja aineiston pohjalta tehtyjen tulkintojen moninaisuus autistisesti käyttäytyvästä lapsesta. Kirjallisuudessa ja useissa kirjallisissa dokumenteissa korostuivat pulmat suhteessa vahvuuksiin. Yksilöohjaustilanteiden analyysissa lapsesta rakentui kuva aktiivisena ja yksilöllisenä toimijana. Mielikuvilla ja tulkinnalla on suuri merkitys, sillä ne vaikuttavat paitsi toimintaan lasten ohjaajina mahdollisesti myös laajemmin lapsen kuntoutuksen ja opetuksen suunnitteluun. Kun lapsen toiminnan arviointi tapahtuu kontekstissa, jossa lapsen toiminnan kannalta merkitykselliset tekijät on huomioitu, korostuvat lapsen vahvuudet, joiden kirjaaminen näkyviin ja huomioiminen opetusta järjestettäessä on tärkeää. Asiasanat: autismi, autistinen käyttäytyminen, ohjaus, ohjaaja, vaikutevastaavuus Kylliäinen, Anneli (2007). Face and Gaze Processing in Children with Autism. Psykologia, Tampereen yliopisto. (Kasvojen ja katseen prosessointi autistisilla lapsilla). Acta Universitatis Tamperensis, Myös elektroninen julkaisu: Toisen henkilön kasvot, erityisesti silmät välittävät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa paljon merkittävää tietoa. Tässä tutkimuksessa tutkittiin autistisesti käyttäytyvien lasten kasvojen ja katseen suunnan havaitsemista. Autismi on neurobiologinen kehityshäiriö, jossa esiintyy merkittäviä vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, vastavuoroisessa viestinnässä ja oman toiminnan sujuvassa ohjaamisessa. Varhaisimpana merkkinä sosiaalisen kehityksen häiriöistä autismissa on, ettei autistisesti käyttäytyvä pikkulapsi katso spontaanisti yhtä paljon toista henkilöä kasvoihin ja erityisesti silmiin kuin tavanomaisesti kehittynyt lapsi. Lisäksi autistisesti käyttäytyvillä pikkulapsilla jaetun tarkkaavaisuuden kehitys on viivästynyt mikä ilmenee siten, että lapsi ei yleensä seuraa toisen henkilön katsetta jakaakseen yhteisen kiinnostuksen kohteen. On mahdollista, että autismissa esiintyvät vaikeudet toisen henkilön katseen suunnan seuraamisessa liittyvät tarkkaavaisuuden suuntaamisen vaikeuksiin. 52 NMI-bulletin, 2008, Vol. 18, No. 1 Niilo Mäki -säätiö

14 Väitöskirjoja 2007 Tämän kokeellisen tutkimuksen tulokset osoittivat, että samoin kuin vertailuryhmän lapsilla toisen henkilön sivulle suunnattu katse siirtää autistisesti käyttäytyvien lasten oman tarkkaavaisuuden automaattisesti samaan suuntaan. Viivästynyt kzzxehitys jaetussa tarkkaavaisuudessa ei siis näytä selittyvän sillä, että autistisesti käyttäytyvillä lapsilla olisi vaikeuksia tarkkaavaisuuden suuntaamisessa toisen henkilön katseen suunnan perusteella. Autistisesti käyttäytyvät lapset pystyivät myös erottelemaan toisen henkilön katseen suunnan lyhyesti esitetystä kasvokuvasta. Voi kuitenkin olla, että autistisesti käyttäytyvät lapset käyttävät vaihtoehtoisia kognitiivisia havainnointitapoja ja hermostollisia mekanismeja saavuttaakseen vertailuryhmän kanssa samalta näyttäviä tuloksia sosiaalista havaitsemista mittaavissa tehtävissä. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat myös, että katsekontakti toisen henkilön kanssa aiheuttaa autistisesti käyttäytyville lapsille voimakkaamman autonomisen hermoston aktivoitumisen kuin sivulle suunnattu katse. Vertailuryhmän lapsilla ei ollut havaittavissa eroa autonomisen hermoston aktivaatiossa toisen henkilön suoran ja sivulle suunnatun katseen välillä. On mahdollista, että voimakkaampi virittyminen katsekontaktiin autistisesti käyttäytyvillä lapsilla tuntuu heistä epämiellyttävältä ja on näin osaltaan selittämässä katsekontaktin välttämistä autismissa. Aivojen sähkömagneettista toimintaa mittaamalla tutkittiin, onko kasvojen ja katseen suunnan havaitsemisesta vastaavissa hermostollisissa mekanismeissa eroja autistisesti käyttäytyvien ja tavanomaisesti kehittyneiden lasten välillä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on näytetty, ettei kasvojen havaitseminen aktivoi autistisesti käyttäytyvillä aikuisilla ja vertailuryhmän aikuisilla aivan samoja aivoalueita. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan autistisesti käyttäytyvien ja vertailuryhmän lasten kasvojen hahmottamisen hermostolliset mekanismit eivät eronneet niin merkittävästi toisistaan kuin vastaavilla aikuisryhmillä. Sen sijaan aivoista mitatut katsesuuntaan liittyvät vasteet erosivat näiden lapsiryhmien välillä. Erityisesti aivojen aktivaatio toisen henkilön suoraan katseeseen oli tavanomaisesta poikkeavaa autistisesti käyttäytyvillä lapsilla. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan näyttää siltä, että erityisesti toisen henkilön suoraan katseeseen (katsekontaktiin) liittyvät pulmat voivat olla selittämässä yleisemminkin vähäistä kiinnostusta toisen henkilön kasvoja kohtaan autistisesti käyttäytyvillä lapsilla. Tämä voi puolestaan johtaa siihen, etteivät autistisesti käyttäytyvät lapset saa riittävästi kokemusta kasvojen välittämistä sosiaalisesti merkittävistä viesteistä. Lapsen sosiaalisen motivaation herättäminen toisen henkilön kasvoja kohtaan tulee olla yksi tärkeimmistä tavoitteista autismin varhaiskuntoutuksessa. Asiasanat: autismi, kehityshäiriöt, sosiaalinen kehitys, sosiaalinen vuorovaikutus, tarkkaavaisuus, kasvot 53

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Kaksivuotiaiden lasten fonologisen kehityksen variaatio

Kaksivuotiaiden lasten fonologisen kehityksen variaatio lektiot Kaksivuotiaiden lasten fonologisen kehityksen variaatio PÄIVI TORVELAINEN Väitöksenalkajaisesitelmä Jyväskylän yliopistossa 8. syyskuuta 2007 Arkikokemuksesta tiedämme, että samanikäisten lasten

Lisätiedot

Dysleksiariski oppimisen haasteena

Dysleksiariski oppimisen haasteena Lectio Praecursoria Ritva Ketonen Dysleksiariski oppimisen haasteena Ritva Ketosen psykologian väitöskirja Dysleksiariski oppimisen haasteena: fonologisen tietoisuuden interventio ja lukemaan oppiminen

Lisätiedot

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Yksilöllisiä kehityspolkuja kohti lukemista: varhaisten taitojen, oppimisympäristön ja sukuriskin vaikutukset

Yksilöllisiä kehityspolkuja kohti lukemista: varhaisten taitojen, oppimisympäristön ja sukuriskin vaikutukset Lectio Praecursoria Minna Torppa Yksilöllisiä kehityspolkuja kohti lukemista: varhaisten taitojen, oppimisympäristön ja sukuriskin vaikutukset Minna Torpan psykologian väitöskirja Pathways to reading acquisition

Lisätiedot

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena

Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena Technology-enhanced environment for supporting reading development in all learners (ReadAll) Suomen Akatemian TULOS-ohjelmahanke 2014-2017

Lisätiedot

Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa?

Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa? Tutkimukset Hanna Nikkanen Vesa Närhi Timo Ahonen Onko kykytasolla merkitystä nuorten lukivaikeudessa? Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko kykytasolla vaikutusta nuorten lukemisen ja kirjoittamisen

Lisätiedot

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Lectio Praecursoria Tiina Siiskonen Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Tiina Siiskosen väitöskirja Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Riikka Heikkilä, PsM Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti riikka.heikkila@nmi.fi Mitä nopea nimeäminen on? Rapid automatized naming(ran), rapid serial

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä

Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Paula Lyytinen,Timo Ahonen, Kenneth Eklund,Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus Niilo Mäki Instituutti Mihin tarvitaan? kehityksen

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa

DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa DyAdd-projekti: Aikuisten dysleksia ja tarkkaavaisuushäiriö Suomessa Marja Laasonen, PsT, Psykologian laitos Pekka Tani, LT Laura Hokkanen, PsT Psykologia 28, Helsingissä 2.-22.8.28 DyAdd-projekti: miksi?

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOSTEN OPISKELIJOIDEN LUKEMISVAIKEUDET TUTKIMUKSEN VALOSSA

AMMATTIOPPILAITOSTEN OPISKELIJOIDEN LUKEMISVAIKEUDET TUTKIMUKSEN VALOSSA AMMATTIOPPILAITOSTEN OPISKELIJOIDEN LUKEMISVAIKEUDET TUTKIMUKSEN VALOSSA Taustaa Peruskoulun osa aikaisen erityisopetuksen oppilaista yli puolella ensisijainen eo peruste puhe, tai lukivaikeudet (Tilastokeskus

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki

Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki Haapavesi, Jokihelmen opisto 12.11.2013 Ohjaavat opettajat Sanna Alila ja Raisa Sieppi etunimi.sukunimi@tervavayla.fi Lukivaikeus

Lisätiedot

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Aikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä 2.6.2010 Arppeanum

Aikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä 2.6.2010 Arppeanum Aikuisten lukemisvaikeus Oppimisvaikeudet aikuisen elämässä 2.6.2010 Arppeanum Marja Laasonen neuropsykologian dosentti, psykologian tohtori Käyttäytymistieteiden laitos, HY/ Foniatrian pkl, HUS www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Monikielinen oppilas

Monikielinen oppilas Monikielinen oppilas Annele Laaksonen, KT, EO Daut Gerxhalija, omankielinen opettaja Turun yliopisto, Turun normaalikoulu A. Laaksonen & D. Gerxhalija, TY, TNK 1 Kielitietoinen koulu Turun normaalikoulu

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary

Lisätiedot

Mitä auttajan on hyvä tietää, kun lapsella on lukemisvaikeuksia? Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2

Mitä auttajan on hyvä tietää, kun lapsella on lukemisvaikeuksia? Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2 Mitä auttajan on hyvä tietää, kun lapsella on lukemisvaikeuksia? Heikki Lyytinen 1 & Paula Lyytinen 2 Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Kirjaimet kiinnostavat lapsia jo varhain. Kielellisesti suuntautuneet

Lisätiedot

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä Sisältö Tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus Liikkumisen merkitys tarkkaavaisuudelle/toiminnanohjaukselle Liikkumisen

Lisätiedot

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka Keväällä 2013 Puumalan yhtenäiskoulussa järjestettiin valtakunnalliset kokeet englannista ja matematiikasta 6.luokkalaisille ja heille tehtiin myös äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen testit. 9.luokkalaisille

Lisätiedot

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

FAMILIAALISEN LUKIVAIKEUDEN TUNNISTAMINEN 1.-3.-LUOKKALAISILLA LAPSILLA JA LUKIVAIKEUSLASTEN KIELELLIS-KOGNITIIVISET TAIDOT ENNEN KOULUIKÄÄ

FAMILIAALISEN LUKIVAIKEUDEN TUNNISTAMINEN 1.-3.-LUOKKALAISILLA LAPSILLA JA LUKIVAIKEUSLASTEN KIELELLIS-KOGNITIIVISET TAIDOT ENNEN KOULUIKÄÄ FAMILIAALISEN LUKIVAIKEUDEN TUNNISTAMINEN 1.-3.-LUOKKALAISILLA LAPSILLA JA LUKIVAIKEUSLASTEN KIELELLIS-KOGNITIIVISET TAIDOT ENNEN KOULUIKÄÄ Psykologian pro gradu-tutkielma Mari Valkama Psykologian laitos

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Yleisiä havaintoja erityisopetuksen kentältä Poikia enemmän apukoulussa

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Työmuisti ja sen merkitys

Työmuisti ja sen merkitys Kielellisen ja visuaalis-spatiaalisen työmuistin spesifi varhainen harjoittaminen Kaisa Kanerva, HY Minna Kyttälä, TY Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Työmuisti ja sen merkitys LYHYTKESTOINEN MUISTI: VARASTOINTI

Lisätiedot

Lukemisvaikeudet. Kielelliset vaikeudet. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien kielelliset riskitekijät ja lukivalmiudet

Lukemisvaikeudet. Kielelliset vaikeudet. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien kielelliset riskitekijät ja lukivalmiudet Kielen osa-alueet Fonologia äänteet, äännejärjestelmä, äänneoppi Morfologia sanojen muodostaminen ja taivuttaminen, muoto-oppi Syntaksi lauserakenteet, lauseoppi Semantiikka Grammatiikka kielioppi sanojen

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot

Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI

Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI www.lukimat.fi Tuire Koponen, PsT Projektikoordinaattori, NMI 1 Valtakunnanlaajuinen käyttäjille ilmainen verkkopalvelu Opettajille, psykologeille ja muille kasvatusalanammatilaisille sekä vanhemmille

Lisätiedot

Jänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille

Jänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille Jänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille Mattinen, A. 1, Kajamies, A. 2,3, Räsänen, P. 1, Hannula-Sormunen, M. M 2,. 3 & Lehtinen, E. 3 1 Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia

Lisätiedot

Lukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18 op. Opetussuunnitelma

Lukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18 op. Opetussuunnitelma Lukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18 op Opetussuunnitelma 2017-2018 Lukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18

Lisätiedot

Lapsuuden tutkimuksen päivät Turku Pekka Niemi Turun yliopisto

Lapsuuden tutkimuksen päivät Turku Pekka Niemi Turun yliopisto Monitieteinen kehitystutkimus: esimerkkinä lukemisvaikeudet Lapsuuden tutkimuksen päivät Turku 2.-3.6.2008 Pekka Niemi Turun yliopisto Esityksen pääkohdat (1) Lukemisvaikeus (2) Aivotoiminnat, perimä?

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Monialaiset oppimiskokonaisuudet

Monialaiset oppimiskokonaisuudet Monialaiset oppimiskokonaisuudet Esimerkkejä historia/yhteiskuntaoppi/äidinkieli/ kuvaamataito Marja Asikainen Mikä on monialaisuutta? Miten sitä toteutetaan????? Miksi sitä toteutetaan? Voiko se johtaa

Lisätiedot

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot