Kestävä kehitys kasvavassa Pohjois-Espoossa (P-E Af ) Yhteenveto kysymyksistä ja vastauksista. Kestävä kehitys

Transkriptio

1 Kestävä kehitys kasvavassa Pohjois-Espoossa (P-E Af ) Yhteenveto kysymyksistä ja vastauksista Kestävä kehitys Miten Fortum saadaan Espoossa kuriin? Espooseen voisi rakentaa puuta polttavia aluelämpökeskuksia, mutta Fortumia ei tunnu asia kiinnostavan lainkaan. Tuo on hyvä kysymys. Fortum on tosiaankin ryhtynyt käyttämään kivihiiltä, johtuen sen liian alhaisesta hinnasta päästökaupassa. Espoossa haasteena on se, että iso osa ilmastopäästöistä tulee Fortumin kivihiilellä tuotetusta kaukolämmöstä. Espoolla ei enää, valitettavasti, ole omaa sähköyhtiötä ja olemme päästöjemme suhteen hyvin riippuvaisia siitä, mitä päästöjä Fortumin kaukolämmöstä tulee. Tämä on haaste kaupungin johdolle ja luottamushenkilöille; meidän täytyy kumppanuuksien kautta pyrkiä ohjaamaan Fortumia. Tässä on kyllä tehtävää valtakunnankin tasolla pyrkiä kohti uusiutuvaa energiaa. Kivihiilen verotusta pitäisi nostaa tai pitäisi käyttää muita vastaavia poliittisia ohjauskeinoja, jotta vallitseva kehitys saataisiin muutettua. Lämmön ja energiansäätövaatimukset tuntuvat kohdistuvan näihin pieniin ihmisiin eli omakotirakentajiin, joilla kaikki nappulat on pelissä heti alkuun. Mikä painoarvo on kaupallisella ja teollisella rakentamisella, jossa suuremmat rahat pyörii, onko näille piireille jotakin vähän parempia kiristysvaatimuksia? Kyllä rakentamisen energiatehokkuusvaatimukset ovat kiristyneet hiljattain kautta linjan. Totta kai on selvää, että isot rakennusliikkeet pitää tavalla tai toisella saada mukaan talkoisiin. On esimerkiksi kestämätöntä, että on edullisempaa rakentaa suoralla sähkölämmityksellä lämmitettäviä taloja, vaikka lämmityskustannusten ja ilmastopäästöjen kannalta suora sähkölämmitys ei ole hyvä. Onko kestävä kehitys viety eteenpäin kummikouluihin maailmalla? Kestävä kehitys kouluilla on kummikouluja, mutta ei mennä merta edemmäs kalaan, kun saadaan ensin edes Kalajärven koulu lajittelemaan, niin katsotaan sitten. Onko otettu puheeksi tuo nykyinen hirmuinen määrä vaatteita, monia takkeja, erivärisiä puseroita, housuja, koko ajan uutta ja uutta. Rahaa ja materiaalia tuhlaantuu. Tarvitaanko niitä kaikkia? Olet oikeassa, eletään kulutushysterian aikaa. Ostetaan liikaa ihan kaikkea. Hyvin suuri vastuu on vanhemmilla, mutta tämä on myös yhteiskunnan ongelma. Mainokset 1

2 tyrkyttää ja luovat ostopaineita ja -tarpeita. Vanhemmat ovat kiireisiä ja ovat nuorina ehkä jääneet itse vähemmälle ja haluavat antaa lapsilleen enemmän. Mutta siinäkin mennään metsään. Kaikki liika ostaminen pitäisi jättää pois. Onko tässä projektissa kiinnitetty huomiota tähän ostamiseen ja muodin perässä kulkemiseen? Espoossa kaikki koulut ovat mukana, kestävä kehitys on laitettu opetussuunnitelmiin yhdessä kuluttajaviraston kanssa ja tämä viedään vanhempainyhdistyksien kautta kaikille vanhemmille. Mutta paineet ovat kovat esim. joulun aikaan mainoksia tulee kaikesta. Pitäisi löytää kohtuus ei niin että markkinavoimat hallitsee ihmistä vaan niin että joskus voi saada joskus ei. Onko kouluissa nuorten keskuudessa paineita sosiaalisia paineita ostaa uusia vaatteita? On ainakin tytöillä yläkoulussa. Pojat eivät välttämättä ajattele niin paljon vaatteita. Koulukiusaamisesta. Johtuuko pukeutumisesta? Vaikea sanoa. Ehkä se on niin päin, että ei uskalleta pukeutua eri tavalla, kun pelätään että kiusataan. Ei haluta poiketa massasta. Onko kestävä kehitys viety myös oppiaineiden oppimisen puolelle? Meillä on aihekokonaisuudet oppisuunnitelmissa. Meillä on varhaiskasvatuksen suunnitelma, valtakunnalliset opetussuunnitelmat perus- ja lukio-opetuksen suunnitelmissa. Tiedän, ettei niitä käsitellä vielä niin paljon kuin pitäisi, mutta paperilla on. Tiet Vihdintie on ruuhkainen. Koska alkaa Vihdintien parantamistyö? Erittäin hyvä kysymys. Muutama vuosi sitten tehtiin Vihdintien kehittämisselvitys. Nyt yhteen kohtaan on tehty selvitys, Juvanmalmintien ja Mariannentien liittymään tulee kiertoliittymä. Tämä toteutuu aikaisintaan 2-5 vuoden kuluttua. Muita parantamishankkeita ei ole tiedossani. Vihdintie on valtion tie. Kaupungilla olisi suurempi motivaatio parantaa sitä. Kommentti 1: Juvan teollisuuskatu on tehty valmiiksi Vihdintielle asti. Puuttuu vain liittymä. Toivottavasti aikataulu on tuota nopeampi. 2

3 Kommentti 2: Kalajärvi II:ssa on kaavailtu Vihdintien rinnakkaistie. Olen seurannut näitä kehittämissuunnitelmia ja vain Niipperintien kehittäminen on tapahtunut. Vain Espoon tiet toteutuvat. Tuntuu että Vihdintien kehitys ei tapahdu. Onko Kehä 2:lle tulossa jatkoa Turuntieltä itään päin? (ei vastausta). Onko tietoa leikkaako Kehä 4 jostakin kohtaa Pohjois-Espoota? Asia ei ole ollut esillä pitkään aikaan, mutta katsotaan sitten, kun se taas pulpahtaa pintaan. Joukkoliikenne Yhteydet ei pelaa. Vaihdot bussista toiseen eivät onnistu. Bussi 324 menee nenän edestä, kun 29 tulee? Vuoroväli ei ole riittävän tiheä. Ei, aikatauluja ei ole suunniteltu niin, että vaihtoja olisi. Voisiko aikatauluja suunnitella toisin? Aikataulujen suunnittelu on HSL:n asia. Kannattaa olla aktiivinen. Kalajärven ohi Vihdintietä menee kaksi bussia, joiden vuoroväli on puolituntia - tunti. Toinen tulee Rinnekodista toinen Klaukkalasta. Miksi ne menevät aina peräkanaa. Eikö niiden aikatauluja voisi muuttaa, niin että ne eivät olisi tässä peräkkäin? Eikö tämä pätkä kiinnosta Helsingin seudun liikennettä? Kysyn asiaa. Koska tänne Pohjois-Espooseen saadaan palvelulinja. Täällä on väestöpohja aika ikääntynyttä ja kaikki eivät jaksa kävellä tai pyöräillä? (ei vastausta) Bussilinjat on täällä hankalat ja niitä ei edes aina ole. Menee vain joku bussi harvoin ja vuoroja jää väliin. Ja nyt on esitetty mm., että bussilinja Martinlaaksoon ollaan lakkauttamassa. Se hankaloittaisi koululaisten kulkua kouluihin huomattavasti. Olen 3

4 ottanut asian esille nuorisovaltuustossa ja laatinut adressin bussilinjoista. Adressissa on jo 100 nimeä. On hyvä että olette aktiivisia. Kysymys 1: Lasten koulumatka voi olla 2 tuntia aamulla, kun yhteydet ei pelaa ja joutuu odottamaan seuraavaa bussia. Polkupyörällä olisi mukava kulkea, mutta ei ole pyöräteitä eikä edes pientareita vain oja. Vihdintien ylitys Lahnuksentien kohdalla on myös niin vaarallinen, että siinä oppilaat kulkevat kouluun koulubussilla. Voisiko bussilinjoja suunnitella koululaisille sopiviksi? Kysymys 2: Bussiliikenteen palvelutaso täällä Pohjois-Espoossa on niin riittämätöntä, että meidän asuminen täällä perustuu yksityisautoiluun. Espoossa on niin paljon henkilöautoja, että keskimäärin joka toisella espoolaisella on oma auto. Jos asuu alueella, jossa on hyvin toimiva joukkoliikenne niin on ehkä enemmin "velvoitettu" käyttämään sitä ja siellä on vähemmin autoja. Pohjois-Espooseenkin pitäisi saada parempi joukkoliikenne. Valitettavasti viime vuosina kautta koko Espoon joukkoliikenteen taso on heikentynyt ja vuorojen määrää on vähennetty. Tämä on kyllä todellinen haaste. Itse kannatan lisää resursseja joukkoliikenteelle, jotta saadaan lisää vuoroja. Bussi on nuorille ja koululaisille oikeastaan ainoa tapa liikkua täältä Pohjois-Espoossa, koska esimerkiksi mopolla ei voi liikkua kuin kesällä eikä kaikki halua sellaista hankkia. Kalajärvelle tulee bussivuoroja vielä ihan kohtuullisesti, mutta Espoon pohjoisimpiin osiin hyvin harvoin. Olen samaa mieltä, että bussiyhteyksiä voisi parantaa. On hieno asia, että Pohjois- Espoostakin on nuorisovaltuustossa edustaja, jotta ongelmat julkisessa liikenteessä saadaan laajempaankin tietoon. Palvelut Jos tai kun Espoo liitetään ympäristökuntiin tai muodostetaan metropolialue niin mitä Pohjois-Espoolle silloin käy? Nytkin jo me olemme jo Espoon reunalla Tapiolasta, Leppävaarasta tai Espoon keskuksesta katsoen. Vastaus 1: Kun mietitään peruspalveluja, kuten koulutus, päivähoito ja vanhustenhoito, niin Espoo on jo ihan maksimikoko lähipalveluiden turvaamiseen. Mutta jos katsotaan seudullisia palveluja kuten joukkoliikenne ja jätehuolto, niin näen kyllä, että voisi olla seutu- tai metropolivaltuusto, joka korvaisi kaikki irralliset kuntayhtymät kuten HSL, HSY, ja HUS, joiden toimintaan kuntapäättäjillä ei ole kovinkaan paljon vaikutusvaltaa. 4

5 Kun puhutaan esimerkiksi Pohjois-Espoon bussivuoroista niin espoolaiset päättäjät tuntevat varmasti paljon paremmin nämä ongelmat kuin HSL:n päättäjät. Vastaus 2: Espoo kaavoittaa tehokkaasti. Mielenkiintoinen kysymys. Espoo on vahva kaupunki palveluiltaan ja varallisuudeltaan. Mutta mehän olemme sidoksissa Helsinkiin menemme sinne esim. töihin. Mutta uskon, että tulee jonkinlainen sekajärjestelmä. Kaavoitus ja rakentaminen Onko ELY-keskuksen ja Espoon välisten kaavoitukseen liittyvien ongelmien takana henkilöiden persooniin liittyvä ongelma vai joku muu, kun keskusteluyhteys ei oikein toimi ja kaavoitukseen liittyvät erimielisyydet joudutaan ratkaisemaan lakituvassa? En lähde tarkemmin arvioimaan todellista syytä, mutta yksi kuvaava asia on, että ennen säännölliset kuukausikokoukset on lopetettu jo jonkun aikaa sitten. Jos verrataan Espoota naapurikaupunkeihimme, kuten Helsinki ja Vantaa, niin onko heillä parempi keskusteluyhteys ELY-keskukseen? En kyllä nyt tiedä miten muissa kaupungeissa on asiat. Mutta jos ajatellaan Pohjois- Espoo - Nuuksio aluetta, niin siinä ongelma on se, että ELY-keskus katsoo yleiskaavan olevan vanhentunut ja se että se pitäisi uusia. Tämä on se perusongelma. Kaupunkisuunnittelukeskus pitää yleiskaavaa edelleen kelvollisena eikä halua alkaa suunnittelemaan sitä uudestaan. Jos rakentaminen menee yleiskaavan viheralueen puolelle niin se on heti valituksen paikka. Antinmäen kohdalla on kaavoitettu hyvin voimakkaasti maaja metsätalousalueelle, joka on sinänsä melko räikeä yleiskaavan loukkaus. Kuinka moni nyt kaupungin hallituksessa olevista kaavoista hidastuu Helsingin hallintooikeuden tekemän päätöksen vuoksi (Antinmäen kaava yleiskaavan vastainen). Ehkä siellä Antimäen kaavassa oli maa- ja metsätalousalueilla asuinkortteleita hiukan enemmin kuin kaavoissa keskimäärin, mutta kyllä sekin on meidän suunnitteluperiaatteiden ja myös (meidän mielestä) yleiskaavan mukainen. Tähän asti hallinto-oikeudessa yleisesti, poikkeuslupiin liittyvät asiat on voittanut ELY-keskus ja kaavoihin liittyvät asiat Espoo. Nyt ensimmäistä kertaa kävi toisin ja nyt odotellaan KHO:n päätöstä. Jos tämä hallinto-oikeuden tekemä tulkinta pitää, niin sitten joudumme muuttelemaan kaavoja tai vaihtoehtoisesti tekemään osayleiskaavoja. Milloin KHO:n päätös Antinmäen kaavasta saadaan? 5

6 Tarkkaa tietoa ei ole, mutta se voi kestää puolisen vuotta. Siihen asti edetään kuten tähänkin asti, koska emme voi muuttaa suuntaa kesken kaiken ennen kuin on varmaa tietoa. Rakennetaanko Velskolan/Takkulan kaava-alueella pelloille, kun paikallinen maanviljelijä haluaisi mieluummin viljellä omia peltojaan? En tunne tätä hanketta kovinkaan tarkasti, mutta siitähän on vasta olemassa valmisteluaineisto. Tätä kaavaa tuntematta yleisesti voin sanoa, että me kyllä suuresti arvostamme niitä, jotka vielä jaksavat viljellä Suomessa maata. Yleensähän meille kerrotaan, että laittakaa sinne (pelloille) reilusti taloja, koska tämä viljeleminen ei enää kannata. Mikä on tilanne Kalajärvi-2 kaavan tilanne? Jossakin vaiheessa näytti, että siellä alkaa jo jotakin tapahtua (mm. puita kaadettiin), mutta nyt ei ole pitkää aikaan tapahtunut mitään. Kalajärvi-2 kaavan alueella on maankäyttösopimusten teko menossa. Espoon kiinteistöpalvelukeskus pystyy antamaan tästä tarkempia tietoja; yhteyshenkilö on Asta Aronen. Teknisessä keskuksessa annettiin ymmärtää, että Kalajärvi-2:n alueella on iso ongelma, joka liittyy vanhaan kaatopaikkaan; sieltä pitäisi siirtää pois valtavia maamassoja, ennen kuin voidaan alkaa rakentamaan. Kukahan tämän kaiken maksaa? Sellainen alue siellä tosiaan on ja se ongelma pitää ratkaista. Koko alue on kuitenkin projektina sitä kokoluokkaa, että tämä ongelma varmaankin ratkaistaan sen osana. Mitkä nyt tekeillä olevista (Pohjois-Espoon) kaavoista on vaarassa joutua valituskäsittelyyn ELY-keskuksen valituksen vuoksi? Sanotaan nyt niin, että periaatteessa kaikki kaavat ovat siinä asemassa, koska tilanne on nyt tavallaan ajautunut arvovaltakysymykseksi ja kaikki kaavat on tehty samoilla periaatteilla. Nyt vaan odotellaan, että asioita pystyttäisiin alkaa ratkomaan. Yleiskaavaihmiset ovat aina pitäneet maa- ja metsätalousalueita rakentamisen reservialueina. Viheralueet ovat siten ihan toinen asia: jos näille alueille mennään niin sitten kaavassa pitää varata vastaava määrä vastaavanlaatuisia alueita viheralueiksi. Eikö joku, ympäristöministeriö tai ELY-keskus, lausunut Kalajärvi-2 kaavasta, että sen tehokkuus on liian pieni kestävän kehityksen kannalta? 6

7 Ei kai asiat vielä niin ole. ELY-keskus pitää periaatteessa meidän kaavoja oikean suuntaisina, mutta se haluaisi yleiskaavan uudistamisen. Mikä tavoite on yleiskaavan uudistamisella? Mitä sille tehtäisiin? Meille (kaupunkisuunnittelukeskukselle) ei ole vielä selvinnyt mitä he (ELY-keskus) sillä ajavat takaa. Maakuntakaavassa on kakkosvaihe käynnistymässä ja siellä näytetään menevän voimakkaasti keskittämisen suuntaan: suuria kauppakeskuspaikkoja on vähennetty. Maakuntakaavassa määritellä myös mitä kyliä Uudenmaan alueella on ja Espoon alueelta ei löydy yhtään vaan ainoastaan aluekeskukset. Suunta näyttäisi olevan, että halutaan ohjata kaavoitusta keskitetympään suuntaan. Onko näin? Kyllähän tällainen suuntaus on ollut kunnallisten palvelujen suunnittelussa. Jossakin vaiheessa oli periaate, että tehdään paljon pieniä yksiköitä, joilla päästään lähelle palveluiden tarvitsijoita, mutta nyt pyritään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti keskittämään palveluita suurempiin ja tehokkaampiin yksiköihin. Kaavoituksessa korostetaan luonnon ja viheryhteyksien säilyttämistä, mutta silti tämä ei tunnu käytännön kaavoitustyössä painavan, sillä esimerkiksi Kalajärvenkallion kaavaa ollaan hyväksymässä kaupunkisuunnittelulautakunnassa, vaikka alue on hyvin merkittävä luontokohde. Olisiko asialle vielä jotakin tehtävissä? Kaavaa suunniteltiin jo edellisen valtuustokauden aikana ja jo silloin se oli (mielestäni) liian tehokas ja raskas. Toivotaan parasta, että lautakunnan enemmistö päätyy luontoa säästävälle linjalle. Antinmäen kaavavalituksessa yhtenä perusteluna oli, että julkista liikennettä ei oltu selvitetty riittävästi. Mitä se tarkoittaa? (ei vastausta) Moni asuu täällä Pohjois-Espoossa, koska täällä saa asua luonnon läheisyydessä. Meidän lähimetsiä kuitenkin nakerretaan jatkuvasti: metsänhoidot näyttävät joskus jopa avohakkuilta ja esimerkiksi Antinmäen kallion kaavoitus toi itkun silmään. Jääkö meille pohjoisespoolaisille ainoaksi eduksi se, että täältä on hiukan lyhyempi matka "luontoon" kuin muualta Espoosta? Meiltä edellytetään sen verran tehokasta kaupunkirakennetta, että palvelut, sekä kaupalliset että joukkoliikenne, saadaan toimimaan. Rakennettavien alueiden lomaan 7

8 pyritään jättämään vihreitä virkistysalueita mahdollisimman lähelle asutusta. Kaupunkisuunnittelu on velvoitettu tekemään uusia asuntoja uusille asukkaille. Pohjois-Espoon yleiskaava on jo noin 15 vuotta vanha. Tuntuisi luontevalta, että yleiskaava uudistettaisiin ohjaamaan asemakaavoitusta; eikö ELY-keskus ole oikeassa tätä vaatiessaan? Yleiskaavan uusiminen voisi olla ihan hyvä juttu, mutta taitaa olla kovin työläs ja aikaa vievä prosessi. Ilmeisesti ajattelu on tässä sellainen, että yritetään nykyisellä yleiskaavalla saada aikaan niin paljon asekaavoja kuin mahdollista ja palataan yleiskaavaan sitten vasta kun on pakko. Kysymys 1: Voisiko Suopurontien ja Perusmäentien mutkalle ja siinä mutkassa olevalle mökille tehdä jotakin? Mökki haittaa liikenteen näkyvyyttä ja mutka on vaarallinen erityisesti kevyelle liikenteelle. Kysymys 2: Eikö Kalliomäen pohjoiskärjen kohdalla olevaa mutkaa voisi hiukan oikaista? Siihen on hankittu (muistaakseni) erikoislupa jatkaa kevyenliikenteenväylä Perusmäentielle asti ennen kaavan vahvistumista. Se mutka on kyllä todella hankala paikka mm. busseille. Asia on hyvin tiedossa ja oikea osoite yrityksille vaikuttaa asiaan on Espoon tekninen keskus. Miksi rakennetaan Kalajärvenkalliolle. Kun kallio rikotaan, sitä ei saa koskaan takaisin. Alueesta tulee myös liikennesumppu? Periaate on se, että ihmisille pitää järjestää asuntoja ja Kalajärven aluetta pitää tiivistää. Kommentti: Me olemme tulleet asumaan tänne luonnon keskelle, niin emme haluaisi tätä luontoa pilata. Silloin kun muutimme tänne täällä oli palveluita oli terveyskeskus oli lukio oli kauppa ja posti. Mutta nyt yhteiskuntarakenne on muuttunut, nyt keskitetään. Mikä merkitsee, että, jos emme kaavoita näitä metsiä, näitä kallioita, niin me emme saa niitä palveluja tänne takaisin. 8