1. Koulun työn perusta 1.1. Arvoperusta Haagan peruskoulun toiminta-ajatus Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Koulun työn perusta 1.1. Arvoperusta.. 4 1.2. Haagan peruskoulun toiminta-ajatus... 5 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet."

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulun työn perusta 1.1. Arvoperusta Haagan peruskoulun toiminta-ajatus Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet Opetuksen toteuttaminen 2.1. Oppimiskäsitys Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Fyysinen oppimisympäristö Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Pedagoginen oppimisympäristö Toimintakulttuuri Työtavat Oppilaiden osallisuus Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt 3.1. Tuntijako Kieliohjelma Koulun painotukset Oppilaaksiotto Muut opetuksen järjestämiseen liittyvät päätökset Ohjauksen järjestäminen 4.1. Ohjaustoiminta Opinto-ohjaus Oppimissuunnitelma Opiskelun tuki 5.1. Tukiopetus Erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus Oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineen opiskelusta vapauttaminen Valmistava opetus Hyvinvoinnin tukipalvelut 6.1. huolto Muut tukipalvelut Kerhotoiminta Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Kouluruokailu Koulumatkat Yhteistyö opetuksen ja opiskelun tukena 7.1. Kodin ja koulun yhteistyö Koulutuksen nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö Esi- ja perusopetuksen yhteistyö Yhteistyö perusopetuksen aikana ja päättövaiheessa Yhteistyö lähiyhteisöjen ja muiden hallintokuntien kanssa Työelämäyhteistyö Kansainvälinen yhteistyö 32 2

3 8. Arviointi 8.1. Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnin tehtävä ja periaatteet Oppilaan itsearviointi Työskentelyn arviointi Käyttäytymisen arviointi Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden arviointi Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen perusteet Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas Vuosiluokkiin sitomaton opetus Päättöarviointi ja todistukset Koulun toiminnan arviointi Strateginen arviointi Jatkuva arviointi ja kehittäminen Opetuksen tavoitteet ja sisällöt 9.1. Opetuksen eheyttäminen Aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä Vieraat kielet ja toinen kotimainen kieli Ruotsi Englanti Saksa Espanja Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Oppilaanohjaus Tietotekniikka Viestintä- ja ilmaisukasvatus Liitteet Liite 1 Tuntijako Liite 2 Käyttäytymisen arviointi Liite 3 Kielten taitotasot Liite 4 Liikunnan soveltuvuuskoe Liite 5 Todistuslomakkeet Liite 6 Tietostrategia Liite 7 Haagan peruskoulun ja päiväkotien yhteistoimintasuunnitelma 3

4 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvoperusta Helsingin kouluissa - jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen - toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin - edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista - arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta - ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia - sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta 4

5 1.2. Haagan peruskoulun toiminta-ajatus Haagan peruskoulun tehtävänä on kehittää ja ylläpitää turvallista oppimisympäristöä, jossa oppilas kasvaa luottamaan itsensä, ottamaan vastuuta työskentelystään, omista päätöksistään ja tekemisistään Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet Koulumme kasvatustyössä pyritään tukemaan ja kehittämään oppilaan tervettä itsetuntoa, sosiaalisia taitoja, rehellisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Päämääränämme on kasvattaa oppilaista hyväkäytöksisiä, suvaitsevia, omiin kykyihinsä luottavia, yhteistyökykyisiä ja terveelliset elämäntavat omaavia nuoria. Koulussamme jokaisella oppilaalla on oikeus opiskella turvallisessa ja kannustavassa oppimisympäristössä, jossa tavoitteena on tiedonhankinta- ja tiedonkäsittelytaitojen hallinta, tavoitteellinen työskentely ja työn arvostaminen. Pyrimme edistämään oppilaan kykyä kehittää itseään sekä tuntemaan vastuuta itsestään ja näin luomaan pohjaa elinikäiselle oppimiselle. Syyslukukauden aikana oppilaat yhdessä huoltajan ja opettajan kanssa asettavat tulevan vuoden henkilökohtaiset tavoitteet. Koulussamme toimii liikunta- ja matematiikkapainotteisia luokkia luokilla sekä luokilla liikunta- ja luonnontiede-matematiikka-painotteiset luokat. Korostamme kaikilla luokilla liikunnan merkitystä fyysisen hyvinvoinnin ja terveellisten elämäntapojen edistämiseksi. Luonnontieteitten opiskelu luo pohjaa tieteellisen ajattelun kehittymiselle. Siinä käytetään tutkivaa ja ongelmakeskeistä lähestymistapaa, jossa oppilaan omaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset ovat opetuksen lähtökohtina. Matematiikan opiskelu kehittää loogista ajattelua ja vahvistaa matemaattisia valmiuksia selviytyä opinnoissa ja elämässä. Syyslukukauden aikana oppilaat yhdessä huoltajan ja opettajan kanssa asettavat tulevan vuoden henkilökohtaiset tavoitteet. 5

6 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1. Oppimiskäsitys Helsingin kouluissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on tavoitteellista opiskelua opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat olennaisesti elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle. Hyvän oppimisen tärkeä edellytys on hyvä opetus. Oppiminen on opittavien asioiden liittämistä oppijan aikaisempiin tietoihin ja taitoihin sekä hänen aikaisempien ajatus- ja toimintamalliensa rakentumista ja täydentämistä. Opetuksessa kiinnitetään huomiota siihen, millaisia ajattelumalleja opittavasta asiasta oppilas muodostaa itselleen. Oppijalle on luotava edellytykset oppia jatkuvasti jotain uutta. Koulu mahdollistaa oppimisen opettajan ohjauksessa luomalla monipuolisia oppimistilanteita, jotka vastaavat oppilaan oppimistarpeita ja antavat hänelle mahdollisuuden hankkia elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. 6

7 2.2. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Helsingin peruskouluissa oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista rakenteista. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Koulun aikuisten ja oppilaiden vuorovaikutussuhteet ovat olennainen osa koulun toimintakulttuuria. Tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen sekä edistää oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia. Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä Fyysinen oppimisympäristö Fyysisestä oppimisympäristöstä pyritään muodostamaan turvallinen, kehittävä, virikkeinen ja toiminnallisuuteen ohjaava. Haagan peruskoulussa on luokilla 1-6 kaikilla käytettävissä oma kotiluokka. Lisäksi oppilailla on käytössään useita ainekohtaisia erityisluokkia esim. ATK-luokka, fysiikan- ja kemianluokka, luonnontieteiden ja matematiikan luokka, musiikkiluokka, tekstiilityön ja teknisen työn luokat sekä kolme liikuntasalia. Ainekohtaiset erityisluokat rohkaisevat opiskeluun ja minimoivat turvallisuusriskit. Luokilla 7 9 käytetään ainekohtaisia luokkia kaikissa oppiaineissa. Koulurakennusten tarjoamien tilojen lisäksi oppimisympäristönä toimivat ympäröivä luonto, läheiset puistot, urheilukentät sekä Helsingin tarjoamat liikuntatilat. Kaupungin kirjastopalvelut sijaitsevat ala-asteen rakennuksen läheisyydessä. Isot piha-alueet tarjoavat turvallisen ulkoiluhetken välitunnilla ja aktivoivat oppilaita liikkumaan ikäluokkien tarpeiden mukaisesti. 7

8 Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Koulumme tavoitteena on järjestää oppilaille ja kaikille kouluyhteisön jäsenille turvallinen, kehittävä ja haasteellinen opiskelu- ja työympäristö. Kasvatamme oppilaita hyviin tapoihin paitsi päivittäin myös järjestämällä teemaviikkoja. Pyrimme ennaltaehkäisemään syrjintää ja väkivaltaa puuttumalla heti ilmaantuviin ongelmiin ja selvittämään niitä puhumalla sekä tarpeen vaatiessa ammattihenkilökunnan kanssa. Tarkennetut ohjeet kriisisuunnitelmassa. Kaikki oppilaamme ovat yhteisiä oppilaita ja jokaisella koulussa työskentelevällä on oikeus puuttua epäkohtiin. Tavoitteenamme on avoimen, rohkaisevan, kiireettömän ja myönteisen ilmapiirin luominen ja ylläpitäminen koulumme me-hengessä Pedagoginen oppimisympäristö Pyrimme edistämään oppilaan kykyä kehittää itseään sisäisen motivaation löytämisessä sekä oman ja yhteisen toiminnan vastuun kantamisessa. Pidämme tärkeänä, että oppilas on avoin uusille kokemuksille. Opetusta annetaan erilaisin menetelmin, jotta erilaiset oppijat pystyisivät omaksumaan opeteltavat asiat omalla oppimistyylillään. Opettajalla on mahdollisuus oppimiskäsityksen puitteissa, valita omaa opetustapaansa tukevia menetelmiä. Työtavat ( yksilö-, pari-, ja ryhmätyöskentely) ja tietotekniikan käyttö riippuvat opetettavasta aineesta Toimintakulttuuri Koulullemme on ominaista vahva yhdessä tekemisen kulttuuri. Pyrimme luomaan turvallisen toimintaympäristön ja vahvistamaan yhteenkuuluvuuden tunnetta koko työyhteisössä. Yhteisöllisyyttä pyritään lisäämään myös erilaisten juhlien ja tapahtumien järjestämisellä; esim. joulu- ja kevätjuhlat, syys- ja kevättapahtumat. Oppilaiden huoltajista koostuvat luokkatoimikunnat osallistuvat koulun toimintaan, mm. tapahtumien järjestämiseen. 8

9 2.3. Työtavat Helsingissä koulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon tyttöjen ja poikien väliset sekä yksilölliset erot ja oppilaiden erilaiset tavat oppia. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Työtapojen valinnalla tuetaan työskentelylle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Työskentelylle asetetut tavoitteet määritellään oppilaan arvioinnin kohdassa. Oppilaille pyritään antamaan haasteellisia, mielekkäitä ja heidän edellytyksiinsä sopivia tehtäviä. Työtavat ja opetusmenetelmät ovat monipuolisia ja vaihtelevia riippuen aiheesta, tilanteesta ja oppijasta. Oppilaita ohjataan vastuullisuuteen ja kasvatetaan itseohjautuvuuteen yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyn avulla. Opettaja ohjaa aktiiviseen osallistumiseen ja itsenäiseen tiedonhankintaan. Tiedon hankkimisessa pyritään soveltamaan eri oppiaineille ominaisia tiedon hankkimis- ja toteuttamistapoja. 9

10 2.4. Oppilaiden osallisuus Helsingin kouluissa osallisuuden vahvistaminen on demokratian toteutumisen edellytys. Helsingissä kehitetään erityisesti oppilaiden osallisuutta ja osallisuuden kautta tuetaan hyvää oppimista, ihmiseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille lapsille ja nuorille. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada aikaan muutosta elinympäristössään. kuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. kuntatoiminta kehittää oppilaiden valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. kunnan tavoitteena on lisätä oppilaiden kouluviihtyvyyttä sekä edistää oppilaiden että opettajien yhteistyötä. kunnassa toimiminen ohjaa demokraattiseen päätöksentekoon ja yhteisvastuuseen. Kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun järjestyssääntöjen ja yhteisten ohjeiden laadintaan. Luokkien 7-9 tukioppilaat, jotka valitaan hakemusten perusteella, auttavat uusia oppilaita sopeutumaan koulun käytänteisiin toimien yhteistyössä oppilaskunnan hallituksen kanssa. kunnan hallitus Jokainen koulun oppilas on oppilaskunnan jäsen. kunnan hallitukseen valitaan lukuvuoden alussa edustaja ja varajäsen tai kaksi edustajaa joka luokalta. Yläkoulun oppilaskunnan hallituksen jäsenistä valitaan kaksi 16 vuotta täyttänyttä johtokunnan jäseniksi. Ylä- ja alakoululla toimivat omat oppilaskunnan hallitukset, jotka kokoontuvat säännöllisesti noin kerran kuukaudessa. kuntien hallitusten yhteisiä kokouksia pidetään tarvittaessa muutamia lukuvuodessa. kunnan hallitukselle valitaan lukuvuoden alussa puheenjohtaja ja sihteeri sekä heille varajäsenet (jotka osallistuvat lähiryhmäkoulutukseen). Lukuvuoden alussa oppilaskunnan hallitukset laativat yhteistyössä opettajakunnan kanssa toimintasuunnitelman lukuvuodelle. Toimintasuunnitelmiin kirjataan projektit, joita oppilaskunnan hallitukset suunnittelevat, valmistelevat ja toteuttavat lukuvuoden aikana. kunnan hallitukset tekevät yhteistyötä koulun opettajakunnan, johtokunnan, vanhempainyhdistyksen, lähistön nuorisotalojen ja lähikoulujen kanssa mahdollisuuksien mukaan. 10

11 3. OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT 3.1. Tuntijako Helsingissä noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen (1435 / 2001) ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä. Helsingissä on lisäksi määritelty toisen ja kuudennen luokan jälkeiset vähimmäistuntikertymät. Vuosiluokittainen tuntijako päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa valtioneuvoston asetuksen ja Helsingin peruskoulujen yhteisen tuntijaon pohjalta. Oppilaan vuosiluokittaiset vähimmäistuntimäärät ovat: vuosiluokilla 1-2 vähintään 19 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 3-4 vähintään 23 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 5-6 vähintään 24 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 7-9 vähintään 30 vuosiviikkotuntia Taito- ja taideaineiden välyksen kokonaistuntikertymästä (12 vvt) on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 7-9. Tunti tulee käyttää opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppiaineiden välisenä yhteistyönä. Uusi tuntijako otetaan käyttöön portaittain uuden opetussuunnitelman kanssa. Haagan peruskoulun tuntijako liite 1. 11

12 3.2. Kieliohjelma Helsingin peruskouluissa A-kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetus aloitetaan neljänneltä vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A- kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A-kielessä. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A-kielenä tai vapaaehtoisena A-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat kolmannelta vuosiluokalta alkavaksi A-kieleksi jonkin muun kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa neljänneltä luokalta alkavana A-kielenä englanti. Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokittain seuraavat: 1-2, yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia 3-6, yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia 7-9, yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia 3. Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt Haagan peruskoulun kieliohjelma A1-kielet: englanti, ruotsi ja saksa A2-kielet: englanti, espanja, ruotsi ja saksa B1-kielet: ruotsi B2-kielet: tarjotaan espanjaa, saksaa ja ranskaa Ryhmän vähimmäiskoko on oppilasta Koulun painotukset Koulussamme toimii liikunta- ja matematiikkapainotteisia luokkia luokilla sekä luokilla liikunta- ja luonnontiede-matematiikka-painotteiset luokat. Korostamme kaikilla luokilla liikunnan merkitystä fyysisen hyvinvoinnin ja terveellisten elämäntapojen edistämiseksi. Luonnontieteitten opiskelu luo pohjaa tieteellisen ajattelun kehittymiselle. Siinä käytetään tutkivaa ja ongelmakeskeistä lähestymistapaa, jossa oppilaan omaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset ovat opetuksen lähtökohtina. Matematiikan opiskelu kehittää loogista ajattelua ja vahvistaa matemaattisia valmiuksia selviytyä opinnoissa ja elämässä. Koulun painotusten yhteys aihekokonaisuuksiin näkyy oppiaineiden kohdalla. 12

13 3.4. Oppilaaksiotto Ensisijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Kaikilla ulkokuntalaisilla oppilailla, jotka asuvat Helsingissä, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen. Yhtäläinen oikeus oman oppilaaksiottoalueen kouluun on myös koulunsa vuotta ennen oppivelvollisuusikää aloittavalla lapsella, joka on saanut koulunkäyntioikeuden perusopetuslain 27 :n nojalla siinä mainittujen tutkimusten perusteella. Oppilaalla on ensisijainen oikeus päästä muuhun lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun, jos: 1. oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua 2. koulu ei ole oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn takia hänelle sovelias. Ulkokuntakuntalaisilla oppilailla, joiden asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen. Toissijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein. Toissijaisessa perusopetuslain 28 :n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa noudatetaan alla lueteltuja periaatteita - Helsingin omissa kouluissa järjestettyyn perusopetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia lapsia. Periaatetta noudatetaan kaikessa toissijaisessa oppilaaksiotossa. - Harvinaisten kolmannelta vuosiluokalta alkavien A-kielten ja B- englannin opetuksen perusteella kouluun hakeutuvalla oppilaalla on oikeus päästä lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun. 13

14 Suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksioton yhteiset toissijaiset valintaperusteet 3. Jos koulussa on tilaa ensisijaisen ja toissijaisen yleisen periaatteen oppilaaksi 4. oton jälkeen, noudatetaan Helsingin suomenkielisten peruskoulujen yhteisiä toissijaisia 5. oppilaaksioton valintaperusteita seuraavassa järjestyksessä: Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa a) Jatkuvuus esiopetuksesta, poikkeuksena starttiluokkien oppilaat; 9. täsmennetään alueellisessa esi- ja alkuopetuksen 10. yhteistoimintasuunnitelmassa. 11. b) Nimettyjen lähialueen ala-asteen koulujen oppilaat; täsmennetään koulun 12. opetussuunnitelmassa Terveys-, päivähoito-, maahanmuuttaja- tai lastensuojeluviranomaisen lausunto Koulumatkaan liittyvät tekijät Koulun oma valintaperuste, ei kuitenkaan oppiaineen arvosana eikä koulun 16. oma soveltuvuuskoe Oppilaan koulunkäyntiä koskevat periaatteet Helsingin kaupungin suomenkielisissä 20. peruskouluissa Oppilaalla, jonka asuinpaikka vaihtuu Helsingin kaupungin sisällä on oikeus käydä 23. kaikki koulun luokka-asteet koulussa, johon hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista 24. kuului Helsingin kaupungin peruskouluissa ennen lukuvuotta olleilla 27. ulkopaikkakuntalaisilla oppilailla on oikeus käydä peruskoulu loppuun Helsingin 28. kaupungin peruskouluissa. Oppilaalla on oikeus käydä Helsingin kaupungin 29. peruskoulua säilyy vaikka hänen koulunkäyntipaikkansa muuttuisi joksikin toiseksi 30. Helsingin kaupungin peruskouluksi Jos lukuvuonna tai myöhemmin Helsingin kaupungin peruskouluun 33. oppilaaksi tulleen oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, 34. oppilaan koulunkäyntioikeus Helsingin kaupungin peruskoulussa päättyy 35. viimeistään sen lukuvuoden lopussa, jolloin oppilas on muuttanut Helsingin 36. ulkopuolelle. Haagan peruskoulun toissijaiset oppilaaksioton valintaperusteet Liikuntaluokille (3.lk) pyrkivien oppilaaksiottoalue on koko Helsinki. Liikuntaluokille pyritään toiselta luokalta helmikuussa ja oppilaat valitaan soveltuvuuskokeen perusteella. Osaalueet ovat: ketteryys - nopeus, lihasvoima, koordinaatio tasapaino - notkeus, silmä käsi koordinaatio, rytmiikka sekä haastattelu ja kirjallinen osuus motivaatio liikunnassa sekä oman toimintakyvyn arvioiminen. Liikunnan vähimmäistuntimäärä liikuntaluokilla on neljä viikkotuntia. Oppilaat valitaan Helsingin kaupungin liikuntaluokkien soveltuvuuskokeen perusteella. Matematiikkaluokalle (3.lk) ei ole soveltuvuuskoetta, luokalle otetaan ensisijaisten oppilaaksioton valintaperusteiden mukaan. 14

15 7.-9. luokilla ei ole soveltuvuuskoetta matematiikka-luonnontiede- eikä liikuntapainotteiselle luokalle. Jos oppilaita ilmoittautuu enemmän kuin luokille voidaan ottaa, sovelletaan oppilaaksioton ensisijaisia valintaperusteita. Oppilaaksiotto eräissä tapauksissa Oppilaat, joilla Artikkeli on erityisopetuspäätös I. Artikkeli II. Oppilaat, joilla Artikkeli on erityisopetuspäätös, III. on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan Artikkeli vahvistamalla IV. oppilaaksiottoalueella hän asuu. Jos lähikoulu ei pysty järjestämään Artikkeli lapsen V. tarvitsemia tukitoimia, osoitetaan oppilaalle sellainen koulu, jossa nämä palvelut Artikkeli ovat saatavilla. VI. Artikkeli VII. Oppilaaksiotto Artikkeli erityisluokalle VIII. tapahtuu huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausuntojen perusteella. Artikkeli IX. Artikkeli X. Artikkeli XI. Artikkeli XII. Valmistava opetus Artikkeli XIII. Artikkeli XIV. Valmistavan Artikkeli opetuksen XV. oppilaaksiotto on määräaikainen, yksi vuosi. Valmistavan opetuksen jälkeen Artikkeli oppilas XVI. otetaan sen koulun oppilaaksi, johon hän siirtyy tai sen koulun oppilaaksi, Artikkeli jossa XVII. hän jatkaa toista vuotta pääosin valmistavassa opetuksessa. Oppilaat otetaan Artikkeli valmistavalle XVIII. luokalle seuraavasti 1. Oman suurpiirin Artikkeli valmistava XIX. luokka 2. Jos oppilas Artikkeli ei mahdu XX. oman suurpiirin valmistavalle luokalle, hänet sijoitetaan lähimpään Artikkeli valmistavaan XXI. luokkaan, jossa on tilaa. Artikkeli XXII. Starttiluokka Artikkeli XXIII. Artikkeli XXIV. Starttiluokan Artikkeli oppilaaksiotto XXV. on määräaikainen, yksi vuosi. otetaan starttiluokalle Artikkeli huoltajan XXVI. hakemuksesta ja asiantuntijalausunnon perusteella. Oppilaan otetaan starttiluokalle seuraavasti 1. otetaan ensisijaisesti oman suurpiirin starttiluokalle. 2. Jos oppilas ei mahdu oman suurpiirin starttiluokalle, hänet sijoitetaan lähimpään starttiluokkaan, jossa on tilaa Muut opetuksen järjestelyyn liittyvät päätökset Luokilla toimii 5-jaksojärjestelmä suurimmaksi osaksi hajautettuna opetuksena. Haagan peruskoulun tiloissa järjestetään läheisen päiväkodin pitämää esiopetusta. Tulevilla oppilailla on tilaisuus tutustua koulun tiloihin ja opettajiin. Koulussamme toimii luokilla 7 9 monimuotoinen eritysluokka. 15

16 4. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN 4.1. Ohjaustoiminta Jokainen oppilas tarvitsee ohjausta oppimisessa, opinnoissa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa. Oppilaanohjaus muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, joka toteutetaan opettajien ja muiden ohjaukseen osallistuvien henkilöiden yhteistyönä. Ohjausta annetaan eri oppiaineiden opetuksen, opintoohjauksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan edellytyksiä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan kasvua oman toiminnan säätelyyn, vahvistetaan osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon ja rakentavaan toimintaan yhteisössä. Tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan, harjaantumaan opiskelun taidoissaan, arvioimaan omaa toimintaansa sekä löytämään keinoja selviytyä oppimisessaan. tarvitsee ohjausta opintojensa eri vaiheissa ja erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeluun, työelämään ja tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Ohjauksen onnistuminen edellyttää yhteistyötä huoltajien ja muiden tahojen kanssa. Yksilöllinen ohjaus on erityisen tärkeätä erityistä tukea tarvitseville oppilaille sekä valmistavassa opetuksessa oleville ja sieltä perusopetukseen siirtyville oppilaille. Oppilaalle mahdollisesti laadittava oppimissuunnitelma on yksi ohjauksen väline luokilla Syyslukukauden alkaessa järjestetään koulun yhteinen vanhempainilta, jossa tiedotetaan yhteisistä lukuvuoden tavoitteista. Syyslukukauden aikana opettaja, oppilas ja huoltajat käyvät tavoite- ja arviointikeskustelun, jossa oppilasta pyritään ohjaamaan tavoitteiden asettamiseen ja pohditaan yhdessä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä arvioidaan syksyn työskentelyä. Toisen luokan kevätlukukaudella koulussamme järjestetään vanhempainilta, jossa käsitellään kielivalintoja sekä kerrotaan koulussamme toimivista matematiikan ja liikunnan painotuksesta. Opettajat ohjaavat oppilaita koulumme eri linjoille oppilaiden edellytysten mukaan ja tukevat koteja valintoja tehtäessä. Kuudennen luokan syyslukukaudella koulumme kuudennen luokan oppilaat tutustuvat yhden päivän ajan yläkoulun toimintaan. 5. luokan kevätlukukaudella pyritään järjestämään tutustumistilaisuus myös viidesluokkalaisille. Tammikuussa järjestetään helsinkiläisille kuudesluokkalaisille avoimien ovien päivä ja heidän huoltajilleen vanhempainilta. 16

17 7.-9. vuosiluokille Ohjaussuunnitelman idea on saada 7.luokalle tuleva oppilas käyttämään mahdollisimman hyvin oman opiskelupotentiaalinsa, jotta hän selviytyisi hyvin kouluajastaan ja pääsisi mahdollisimman mielekkääseen jatko-opiskelupaikkaan. Koulumme ohjaustoiminnan yhtenä tavoitteena on 7.luokalla saada oppilaat löytämään toimivat opiskelutekniikat eri oppiaineissa. Aineopettaja ohjaa opiskelutekniikkaa oman aineensa osalta. Aine- ja opintojenohjaustunneilla keskitytään opetuksen lisäksi jatkuvan koulumotivaation ylläpitämiseen. Luokanvalvoja toimii yhdyshenkilönä kodin ja koulun välillä. Yhteistyömuotoina kodin ja koulun välillä on vanhempainilta, jossa selostetaan mm. oppilaiden valinnanmahdollisuuksista, vanhempainvartti ensimmäisen jakson jälkeen (oppilaan, vanhemman ja luokanvalvojan kanssa) sekä tarvittaessa muilla yhteydenpitotavoilla. Erityistä tukea tarvitsevien opetuksessa hyödynnetään oppilaan, kodin, laaja-alaisen erityisopettajan, aineenopettajan, luokanvalvojan, opinto-ohjaajan, apulaisrehtorin sekä rehtorin välistä yhteistyötä. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohdalla tehdään yhteistyötä eri tahojen kanssa, jotta oppilas ohjautuisi hänelle soveltuvaan, valmiuksien, kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden mukaiseen jatko-opintopaikkaan. huoltoryhmässä toimii rehtori / apulaisrehtori, koulupsykologi, koulukuraattori, terveydenhoitaja, erityisopettaja sekä luokanopettaja / luokanvalvoja. TET eli työelämään tutustuminen on 8.luokalla yhden ja 9.luokalla kahden viikon mittainen. Opinto-ohjaaja auttaa tarpeen vaatiessa työpaikan hankinnassa Opinto-ohjaus Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan henkilökohtaista ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatko-opintoihin, oppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijoittumiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan itsetuntemuksen lisääntymistä sekä tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaitojen kehittymistä. Ohjausta annetaan luokkaopetuksena, henkilökohtaisena, pienryhmäohjauksena ja verkko-ohjauksena. ta ohjataan käyttämään myös erilaisia verkkopalveluja. 17

18 4.3. Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja oppimisen tavoitteita koskeva suunnitelma, jonka tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Se on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas opiskelee lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon oppilaan vahvuudet ja kehittämisen alueet sekä aikaisempi oppimishistoria. Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, joka tukee myös opettajaa työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mikäli oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, sen tekevät oppilasta opettavat opettajat. Suunnitelman tekoon osallistuvat tarvittaessa erityisopettajat, opintoohjaaja ja oppilashuoltohenkilöstö. Jos oppilaalle on esiopetuksessa laadittu lapsen esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma tehdään lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalta. osallistuu oman oppimissuunnitelman tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan. Oppilaan huoltajat osallistuvat oppimissuunnitelman laatimiseen mahdollisuuksien mukaan. Jos vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä oleva oppilas opiskelee oman opinto-ohjelman mukaan, hänelle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat opetusjärjestelyt ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaan kirjataan opiskelun tavoitteet, keskeiset sisällöt, opetusmenetelmät sekä arvioinnin perusteet. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Valmistavassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, opiskelun etenemisen seuranta ja arvioinnin perusteet. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan mukana huoltajan luvalla. Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, joka sisältää oppilaan opinto-ohjelman sekä opiskelussa laaditut tavoitteet ja sisällöt. Oppimissuunnitelmaan kirjataan myös mahdolliset tapaamiset vanhempien kanssa ja arvioinnin perusteet. Oppimissuunnitelma voidaan tarvittaessa laatia myös esimerkiksi kriisin kohdanneelle oppilaalle, jos hänen katsotaan siitä hyötyvän. 18

19 5. OPISKELUN TUKI Opiskelun tukimuotoja ovat tukiopetus, erityisopetus ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmistava opetus. Helsingissä opetuksen tukimuotoja käytetään myös rinnakkaisina. ta opettavat opettajat arvioivat yhteistyössä erityisopettajan ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan tarvetta saada tukea oppimiseen. Tuen avulla oppilasta autetaan selviytymään oppimisvaikeuksista, vahvistamaan itsetuntoaan oppijana sekä suorittamaan perusopetuksen oppimäärän Tukiopetus Tukiopetus on tarkoitettu opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Tukiopetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta menestymään opinnoissaan ja selviytymään oppimiseen liittyvistä vaikeuksista. Kun vaikeudet on havaittu, tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman nopeasti. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti oppilasta opettava opettaja, joka myös tavallisesti huolehtii tukiopetuksen antamisesta. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetus on opetuksen eriyttämisen muoto, jota voidaan käyttää niin yleisopetuksessa, erityisopetuksessa kuin valmistavassa opetuksessakin. Sille on ominaista tehtävien yksilöllisyys sekä ajan varaaminen oppilaan yksilölliseen tai pienessä ryhmässä tapahtuvaan ohjaamiseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetuksen antamisen tarpeellisuuden arvioi opettaja, pelkkä huoltajan toivomus ei ole riittävä syy. Oppilaan tulee osoittaa oppimishalukkuutensa oppitunneilla, joten luvattomien poissaolojen johdosta opinnoissa jälkeen jääneelle oppilaalle ei tukiopetusta tarvitse antaa. Tukiopetuksen antamisesta päätetään vuosittain toimintasuunnitelmassa. Tukiopetus voi olla samanaikaisopetusta tai erikseen annettavaa. 19

20 5.2. Erityisopetus Erityisopetus on osa perusopetusta ja sitä annetaan Helsingin kaikissa peruskouluissa. Erityisopetus on kokonaisuus, johon kuuluvat sekä osa-aikainen erityisopetus että erityisoppilaiden opetus. Erityisopetus tukee oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä mahdollistaa perusopetuksen oppimäärän suorittamisen. Oppimisympäristön ja joustavien opetusjärjestelyjen suunnittelun lähtökohtina ovat oppilaan ainutkertaisuuden kunnioitus sekä yksilölliset oppimisedellytykset. Keskeistä erityisopetuksessa on varhainen tukeminen. Erityisopetusta saavien oppilaiden oppilaanohjauksessa korostuu yksilöllisyys. Yhteistyö ja hyvä tiedonkulku kodin, koulun ja muiden asiantuntijoiden kesken on edellytys hyvälle oppimiselle. Erityisopetusta saavien oppilaiden tuen tarve arvioidaan säännöllisesti Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus on erityisopettajan antamaa yksilö-, pienryhmä- ja/ tai samanaikaisopetusta. Luokan- tai aineenopettaja ja erityisopettaja suunnittelevat oppilaan opetuksen sisällöt ja arvioinnin yhteistyössä. Osa-aikaisen erityisopetuksen saaminen ei edellytä hallinnollista päätöstä, koska oppilas ei ole pysyvästi laajaalaisen erityisopettajan oppilaana. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa tuetaan oppilasta, jolla on oppimisen tai sopeutumisen vaikeuksia. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään löytämään yksilöllisiä tapoja ja tavoitteita oppimisen onnistumiseksi. Myös erityisoppilailla ja valmistavan opetuksen oppilailla on oikeus saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Erityisopettajan tekemässä ensiluokkalaisten alkukartoituksessa selvitetään koulutulokkaiden oppimisvalmiudet. Sen perusteella harkitaan osa-aikaisen erityisopetuksen tarve. Myös päivähoidosta tulleet tiedot ja aikaisemmin mahdollisesti tehdyt tutkimukset vaikuttavat erityisopetuksen aloittamispäätökseen. Vanhempien oppilaiden kohdalla osa-aikaisen erityisopetuksen aloittamiseen vaikuttavat aikaisempi oppimishistoria, tarpeen mukaan tehtävien testien tulokset ja luokanopettajan huomiot. Osa-aikaisen erityisopettamisen aloittaminen sovitaan ja sisältöjä suunnitellaan aina yhdessä luokan- tai aineenopettajan kanssa. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa olevien oppilaiden asioita käsitellään aina myös oppilashuollossa. 20

21 Kotien ja eri asiantuntijatahojen kanssa tehdään yhteistyötä sähköpostitse ja puhelimitse. Yhteisiä neuvotteluja järjestetään tarvittaessa. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa olevan oppilaan edistymistä seurataan kaiken aikaa. Edistyminen todennetaan perinteisillä kokeilla ja tarpeen mukaan testein. Tiedot edistymisestä välittyvät kotiin puhelimitse, yhteisissä neuvotteluissa sekä arvioinneissa. Laaja-alainen erityisopettaja osallistuu oppilaan arviointiin luokanopettajan niin halutessa. Yleisopetukseen integroitujen oppilaiden opetus tapahtuu yleisopetuksen luokissa mahdollisten avustajien ja korotetun oppilasrahan tuella Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetus Jos oppilaan erityistuen tarve on suuri, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Erityisopetus voidaan järjestää integroidusti yleisopetuksessa tai erityisluokassa. Erityisluokka on luokka, jossa on 6-10 erityisoppilasta ja jonka opettajana on erityisluokanopettaja. Erityisopetuspäätökset tehdään keskitetysti opetusvirastossa. Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma laaditaan koulussa erityisopetuspäätöksen ja pedagogisen selvityksen pohjalta, jotka toimitetaan opetusvirastosta koululle erityisopetuspäätöksen jälkeen. Suunnitelma kirjataan koulujen käytössä olevalle yhteiselle lomakkeelle. Rehtori tekee päätöksen henkilökohtaiseksi opetuksen järjestämistä koskevaksi suunnitelmaksi. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla lääninhallitukseen. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen suunnitelma siirtyy huoltajan luvalla vastaanottavaan kouluun. Suunnitelman tiedot ovat lähtökohta uusien opetusjärjestelyjen toteuttamiseksi. Jokaisella erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. Yhteistyötä opettajien kesken tehdään päivittäin esimerkiksi välituntipalavereissa. huollollisista asioista neuvotellaan tarvittaessa. Vanhempien ja kuntoutuksesta vastaavien tahojen kanssa järjestetään tapaamisia tarvittaessa. Oppilaan edistymistä seurataan ja siitä tiedotetaan samalla tavalla kuin osa-aikaisessa erityisopetuksessa olevien kohdalla. Laaja-alaista erityisopetusta voidaan keskittää oppilaalle tukitoimena hänen siirtyessään erityisluokalta yleisopetukseen. 21

22 Oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineen opiskelusta vapauttaminen Oppimääriä voidaan yksilöllistää yhdessä tai useammassa aineessa. Oppimäärän yksilöllistämisestä päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä ja yhdenkin oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetuspäätöstä. Erityisoppilaan oppiaineiden vapauttamisesta päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä. Päätöstä tulee edeltää oppimäärän yksilöllistäminen Valmistava opetus Valmistava opetus on tarkoitettu ensisijaisesti vasta maahan saapuneille oppivelvollisuusikäisille oppilaille. Valmistavaan opetukseen voidaan ohjata myös Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia oppilaita sekä esiopetusikäisiä maahanmuuttajataustaisia lapsia. Opetusvirasto ohjaa maahanmuuttajataustaiset oppilaat valmistavaan opetukseen, jos heillä ei koulun arvion mukaan ole riittäviä kielellisiä valmiuksia opiskella perusopetuksessa. Oppilaaksiotossa noudatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston tekemää päätöstä (Oppilaaksiotto eräissä tapauksissa/valmistava opetus). Opetuksessa noudatetaan kunnallista opetussuunnitelmaa ja esiopetusikäisten osalta kunnallista esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma (ks. Oppimissuunnitelma). Opetuksen alettua oppilaat integroidaan perusopetukseen niissä oppiaineissa, joissa puutteellinen kielitaito ei ratkaisevasti haittaa opiskelua. Valmistavan luokan oppilaat ovat oikeutettuja erityisopetuksen, oppilashuollon ja oppilaanohjauksen palveluihin. Vuoden valmistavan opetuksen jälkeen oppilas kirjataan perusopetuksen oppilaaksi, vaikka hän jatkaisi opiskelua valmistavassa opetuksessa toisen vuoden. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi (ks. Oppimissuunnitelma). Valmistavan luokan opettaja huolehtii siitä, että tieto oppilaan edistymisestä, valmiuksista ja tarvittavista tukitoimista siirtyy perusopetuksen opettajille. 22

23 6. HYVINVOINNIN TUKIPALVELUT 6.1. huolto huolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista ja sen toteuttaminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. huollon avulla edistetään oppilaiden tervettä, tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle. Tavoitteena on, että oppilas kokee koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentely-ympäristöksi sekä tuntee yhteenkuuluvuutta kouluyhteisöön, saa ohjausta, huolenpitoa ja kannustavaa palautetta koulun päivittäisessä arjessa sekä apua ongelmatilanteissa. Kouluyhteisön turvallinen arki muodostuu oppilaiden hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä sekä oppimista tukevasta toimintakulttuurista. Arjen huolenpito tarkoittaa välittävää ja kannustavaa vuorovaikutusta, oppilaiden kuulemista ja varhaista puuttumista sekä tukitoimia luokassa. huoltotyö perustuu luottamukselliseen ja vastuulliseen yhteistyöhön koulun henkilöstön, oppilaiden ja kotien kanssa. huollon tehtäväkenttä sisältää sekä yhteisöllisen että yksilöllisen työn, sekä ennaltaehkäisevän että hoitavan työn. Onnistunut oppilashuoltotyö edellyttää yhdessä laadittuja toimintamalleja ja suunnitelmia ennaltaehkäisevää työtä ja ongelmatilanteiden hoitamista varten. Säännöllisen koulunkäynnin turvaamiseksi oppilaiden läsnäoloa seurataan ja poissaoloihin puututaan. Koululla on toimintamallit kriisi-, kiusaamis-, väkivalta-, syrjintä- ja häirintätilanteiden hoitamiseksi sekä päihteiden käyttöön liittyvien ongelmatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Jokaisessa koulussa on moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvointia ylläpitävään ja edistävään työhön sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Moniammatillisessa työssä noudatetaan ammattieettisiä periaatteita sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. huollon palveluita koulussa ovat kouluterveydenhuollon, koulupsykologien ja/tai koulukuraattoreiden asiakastyö. huoltoa toteutetaan yhteistyössä terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimen sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. huoltotyön järjestäminen huoltotyö perustuu luottamukseen ja luottamuksellisuuteen, minkä varassa myös koulun sisäinen yhteistyö toimii. Jokainen kouluyhteisöön kuuluva pyrkii tunnistamaan oppilaiden tuen tarpeet ja olemaan valmis kuuntelemaan oppilasta hänen ongelmissaan. Kaikkien tulee tuntea oma vastuunsa oppilashuoltotyöhön osallistumisesta ja tiedostaa velvollisuutensa tehdä sitä osana omaa perustyötään. 23

24 huoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori/apulaisrehtori, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja, erityisopettaja ja luokanopettaja/-valvoja, kokoontuu tarvittaessa käsittelemään esiin tulleita oppilasasioita ja suunnittelemaan tukitoimenpiteitä. Myös oppilashuoltotyön kehittäminen ja koordinoiminen koko koulun tasolla kuuluu oppilashuoltoryhmän tehtäviin. Kotien kanssa tehtävä yhteistyö ks Kodin ja koulun yhteistyö Esi- ja perusopetuksen nivelvaiheessa järjestetään esiopetusryhmien opettajien kanssa neuvottelut, joissa pyritään selvittämään mahdollisten tukitoimien tarve jo etukäteen sekä suunnittelemaan tulevien ykkösluokkien kokoonpanot mahdollisimman tarkoituksenmukaisiksi. Ks. myös 7.2. Muissa nivelvaiheissa järjestetään tarpeen mukaan yhteisiä neuvotteluja tai neuvotellaan puhelimitse tai sähköpostitse. Omaan yläkouluumme siirtyvien oppilaiden jatkotuesta neuvotellaan alakoulun ja yläkoulun erityisopettajien keskinäisessä neuvonpidossa keväisin. Huopalahden seurakunnassa toimii iltapäiväkerho koulumme 1.- ja 2.-luokkalaisille. Leikkipuisto Isonnevassa käy myös paljon koulumme oppilaita, joten yhteistyö heidänkin kanssaan on luontevaa. Sosiaalitoimen kanssa yhteistyötä tehdään lähinnä yksittäisten oppilaiden asioissa sekä työntekijäkohtaisesti että yhteisneuvottelujen muodossa. (ks. myös 7.3) Toimintaperiaatteet kouluyhteisön hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi Ks. 1. Koulun työn perusta, 2.2. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri, 2.4. Oppilaiden osallisuus Toimintaperiaatteet koululaisena olemisen ja kehittymisen tukemiseksi, ongelmien tunnistamiseksi ja varhaiseksi puuttumiseksi Ks Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet, 4. Oppilaan ohjaus, 5. Opiskelun tuki Toimintaperiaatteet oppimisen seuraamiseksi, oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien tunnistamiseksi ja varhaiseksi puuttumiseksi Ks. 4. Oppilaan ohjaus, 5. Opiskelun tuki Toimintaperiaatteet oppilaiden poissaolojen seuraamiseksi ja kirjaamiseksi sekä luvattomien poissaolojen ehkäisemiseksi Vanhemmat ilmoittavat lapsensa poissaolosta opettajalle heti ensimmäisenä poissaolopäivänä. Jos niin ei jostain syystä tapahdu, opettaja ottaa yhteyttä kotiin mahdollisimman pian. 24

25 Jokainen opettaja sopii omien oppilaittensa vanhempien kanssa sopivimman ilmoittamistavan (tekstiviesti, sähköpostiviesti, reissuvihko, puhelinsoitto jne.). Jokainen opettaja myös kirjaa poissaolijat päiväkirjaansa, koska yhteenvedot kaikista poissaoloista tulee antaa lukukauden lopussa rehtorille. Poissaololappujen käyttö olisi suotavaa. Aineenopettajat ilmoittavat poissaolijat (jos eivät ole olleet koko päivää pois) luokanopettajan lokeroon. Luvattomasti poissaollutta oppilasta puhutetaan; ensisijaisena puhuttelijana on oma opettaja. Silloin mietitään myös mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Jos luvattomat poissaolot jatkuvat, myös rehtori ja oppilashuoltoryhmä osallistuvat asian selvittelyyn. Yläkoulussa jokainen opettaja kirjaa kansioon tunnilta poissaolevat oppilaat. Luokanvalvojat seuraavat poissaoloja, tekevät jakson lopussa koonnin poissaoloista ja tarvittaessa ilmoituksen kotiin. Jaksotodistuksen yhteydessä ilmoitetaan poissaolojen määrä. Toimintaperiaatteet tarvittavan oppilashuollon järjestämiseksi oppilaalle, joka on saanut kurinpitorangaistuksen tai jolta opetus on evätty Kurinpitorangaistuksen saaneelle oppilaalle järjestetään puhuttelu, jossa ovat läsnä oppilaan lisäksi rehtori ja luokanopettaja/luokanvalvoja sekä huoltaja. Jos oppilaalta on opetus evätty, puhuttelun pitää opetuksen evännyt opettaja. Tästäkin tiedotetaan huoltajalle. huoltoryhmää informoidaan kurinpitorangaistuksista Muut tukipalvelut Kerhotoiminta Kerhotoiminta on oppilaille järjestettävää tavoitteellista toimintaa, joka tukee koulun kasvatus - ja opetustyötä. Kerhotoiminta edistää osaltaan tasa-arvon toteutumista tarjoamalla koulun oppilaille mahdollisuuden harrastustoimintaan. Tavoitteena on tarjota oppilaille mahdollisuus osallistua oman mielenkiinnon mukaiseen toimintaan sekä laajentaa harrastusten kohteita. Kerhotoiminnalla tuetaan oppilaiden yhteisöllistä kasvua ja osallisuutta. Oppilailla on mahdollisuus osallistua kerhotoiminnan suunnitteluun oman ikäkautensa mukaisesti. Kerhotoiminta voidaan toteuttaa moniammatillisesti yhteistyössä lähikoulujen, kotien ja muiden tahojen kanssa. Koulun järjestämä kerhotoiminta on oppilaille maksutonta. Muut toiminnan järjestäjät voivat periä kerhomaksuja. Eri oppiaineisiin niveltyviä kerhoja järjestetään oppilaiden kiinnostuksen mukaan. Kerhotarjonta tarkennetaan vuosittain toimintasuunnitelmassa. 25

26 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain mukaista toimintaa (PoL1136/2003) ja sitä tarjotaan Helsingin koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisoppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. Aamu- ja iltapäivätoiminta rakentuu jatkumona varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle ja sen lähtökohtana ovat koulun yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet. Toiminnan eettisenä lähtökohtana ovat Helsingin koulujen arvoperusta sekä kodin ja koulun kanssa yhdessä sovitut kasvatukselliset periaatteet. Tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä tuetaan edistämällä lasten yhteistoimintaa. Toiminnassa tulee luoda tilanteita jotka lisäävät lapsen osallisuuden kokemuksia. Koululaisten aamu - ja iltapäivätoimintaa alueella koordinoi koulun rehtori tai hänen tehtävään nimeämänsä opettaja. Toiminta toteutetaan alueellisena yhteistyönä opetustoimen, nuorisotoimen, sosiaalitoimen, seurakuntien ja alueiden järjestöjen ja yhdistysten kesken. Toiminnan tavoitteet, sisällöt ja järjestämisen periaatteet on kirjattu kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaan. Alueellamme järjestävät aamu- ja iltapäivätoimintaa päiväkodit, leikkipuisto ja Huopalahden seurakunta. Toiminta tarkennetaan vuosittain toimintasuunnitelmassa Kouluruokailu Helsingin kouluissa oppilaat saavat kouluruokailussa täysipainoisen aterian, joka on osa oppilaiden päivittäisestä ravinnontarpeesta. Kouluruokailussa toteutetaan terveys- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oppilaita ohjataan ymmärtämään monipuolisen ravinnon merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille sekä kehittämään ruokailutottumuksiaan ja -tapojaan. Oppilaat oppivat huolehtimaan itsestään ja tekemään vastuullisia valintoja. Heitä ohjataan käyttäytymään asiallisesti ja ottamaan toiset huomioon siten, että ruokailutilanteesta muodostuu rauhallinen ja miellyttävä. Koulu huolehtii ruokailuun liittyvästä kasvatuksesta yhteistyössä kotien kanssa. Hyvät ruokailutavat kiireettömässä ilmapiirissä ovat osa sosiaalisia taitoja ja hyvää käytöstä. Koska kaikki koulumme oppilaat ovat yhteisiä oppilaitamme, on jokaisella koulussa työskentelevällä oikeus ohjata oppilaita ruokailutilanteissa. Oppilailla on mahdollisuus osallistua ruokailutilojen viihtyvyyden suunnitteluun teemaviikkojen ja juhlapyhien puitteissa. Heillä on mahdollisuus yhdessä keittiöhenkilökunnan kanssa toisinaan suunnitella tulevaa ruokalistaa. Oppilaille tarjotaan ateriavaihtoehto jos allergisuus, kulttuuritausta tms. sitä vaatii. Tarvittaessa kodit voivat 26

HAAGAN PERUSKOULUN tiivistelmä opetussuunnitelmasta

HAAGAN PERUSKOULUN tiivistelmä opetussuunnitelmasta HAAGAN PERUSKOULUN tiivistelmä opetussuunnitelmasta Koulun toiminta-ajatus Haagan peruskoulun toiminta-ajatus Haagan peruskoulun tehtävänä on kehittää ja ylläpitää turvallista oppimisympäristöä, jossa

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

1 luku Koulun työn perusta

1 luku Koulun työn perusta 1 luku Koulun työn perusta... 2 1.1 Arvoperusta... 2 1.2 Koulun toiminta-ajatus... 2 1.3 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet... 2 2 luku Opetuksen toteuttaminen... 3 2.1 Oppimiskäsitys... 3 2.2 Oppimisympäristö

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Kallahden peruskoulun opetussuunnitelma

Kallahden peruskoulun opetussuunnitelma Kallahden peruskoulun opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA... 4 1.1 ARVOPERUSTA... 4 1.2 KOULUN TOIMINTA-AJATUS... 5 1.3. KOULUN KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET... 6 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 7

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli (en) A1-kieli (es) A2-kieli (sa,es)

äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli (en) A1-kieli (es) A2-kieli (sa,es) Käpylän peruskoulu opetussuunnitelman tiivistelmä Koulun toiminta-ajatus Käpylän koulun toiminta-ajatuksena on vahvistaa lapsen juuria ja siipiä. Koulu tukee lapsen kasvua itsetunnoltaan terveeksi nuoreksi,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

ALPPILAN YLÄASTE OPETUSSUUNNITELMA 2005

ALPPILAN YLÄASTE OPETUSSUUNNITELMA 2005 ALPPILAN YLÄASTE OPETUSSUUNNITELMA 2005 1 KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1 Alppilan koulun arvoperusta Koulu on oppimista ja ihmisenä kasvamista varten. Olet oppivelvollinen, mutta muista, että opiskelu on myös

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Toivalan koulun opetussuunnitelma

Toivalan koulun opetussuunnitelma Toivalan koulun opetussuunnitelma 1. ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Toivalan koulun arvoja ovat yhteisöllisyys, yhteistyö ja turvallisuus. Koulun toiminnan tavoitteena on luoda turvallinen ja virikkeellinen

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa turvallisessa ympäristössä Uudet opetussuunnitelmalinjaukset 23.11.2015 Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma

Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma OPPIMISEN OHJAUKSEN TAVOITE Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan kehittymistä oppijana, sekä ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen. Häntä ohjataan

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot