1. Koulun työn perusta 1.1. Arvoperusta Haagan peruskoulun toiminta-ajatus Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Koulun työn perusta 1.1. Arvoperusta.. 4 1.2. Haagan peruskoulun toiminta-ajatus... 5 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet."

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulun työn perusta 1.1. Arvoperusta Haagan peruskoulun toiminta-ajatus Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet Opetuksen toteuttaminen 2.1. Oppimiskäsitys Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Fyysinen oppimisympäristö Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Pedagoginen oppimisympäristö Toimintakulttuuri Työtavat Oppilaiden osallisuus Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt 3.1. Tuntijako Kieliohjelma Koulun painotukset Oppilaaksiotto Muut opetuksen järjestämiseen liittyvät päätökset Ohjauksen järjestäminen 4.1. Ohjaustoiminta Opinto-ohjaus Oppimissuunnitelma Opiskelun tuki 5.1. Tukiopetus Erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus Oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineen opiskelusta vapauttaminen Valmistava opetus Hyvinvoinnin tukipalvelut 6.1. huolto Muut tukipalvelut Kerhotoiminta Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Kouluruokailu Koulumatkat Yhteistyö opetuksen ja opiskelun tukena 7.1. Kodin ja koulun yhteistyö Koulutuksen nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö Esi- ja perusopetuksen yhteistyö Yhteistyö perusopetuksen aikana ja päättövaiheessa Yhteistyö lähiyhteisöjen ja muiden hallintokuntien kanssa Työelämäyhteistyö Kansainvälinen yhteistyö 32 2

3 8. Arviointi 8.1. Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnin tehtävä ja periaatteet Oppilaan itsearviointi Työskentelyn arviointi Käyttäytymisen arviointi Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden arviointi Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen perusteet Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas Vuosiluokkiin sitomaton opetus Päättöarviointi ja todistukset Koulun toiminnan arviointi Strateginen arviointi Jatkuva arviointi ja kehittäminen Opetuksen tavoitteet ja sisällöt 9.1. Opetuksen eheyttäminen Aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä Vieraat kielet ja toinen kotimainen kieli Ruotsi Englanti Saksa Espanja Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Oppilaanohjaus Tietotekniikka Viestintä- ja ilmaisukasvatus Liitteet Liite 1 Tuntijako Liite 2 Käyttäytymisen arviointi Liite 3 Kielten taitotasot Liite 4 Liikunnan soveltuvuuskoe Liite 5 Todistuslomakkeet Liite 6 Tietostrategia Liite 7 Haagan peruskoulun ja päiväkotien yhteistoimintasuunnitelma 3

4 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvoperusta Helsingin kouluissa - jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen - toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin - edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista - arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta - ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia - sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta 4

5 1.2. Haagan peruskoulun toiminta-ajatus Haagan peruskoulun tehtävänä on kehittää ja ylläpitää turvallista oppimisympäristöä, jossa oppilas kasvaa luottamaan itsensä, ottamaan vastuuta työskentelystään, omista päätöksistään ja tekemisistään Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet Koulumme kasvatustyössä pyritään tukemaan ja kehittämään oppilaan tervettä itsetuntoa, sosiaalisia taitoja, rehellisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Päämääränämme on kasvattaa oppilaista hyväkäytöksisiä, suvaitsevia, omiin kykyihinsä luottavia, yhteistyökykyisiä ja terveelliset elämäntavat omaavia nuoria. Koulussamme jokaisella oppilaalla on oikeus opiskella turvallisessa ja kannustavassa oppimisympäristössä, jossa tavoitteena on tiedonhankinta- ja tiedonkäsittelytaitojen hallinta, tavoitteellinen työskentely ja työn arvostaminen. Pyrimme edistämään oppilaan kykyä kehittää itseään sekä tuntemaan vastuuta itsestään ja näin luomaan pohjaa elinikäiselle oppimiselle. Syyslukukauden aikana oppilaat yhdessä huoltajan ja opettajan kanssa asettavat tulevan vuoden henkilökohtaiset tavoitteet. Koulussamme toimii liikunta- ja matematiikkapainotteisia luokkia luokilla sekä luokilla liikunta- ja luonnontiede-matematiikka-painotteiset luokat. Korostamme kaikilla luokilla liikunnan merkitystä fyysisen hyvinvoinnin ja terveellisten elämäntapojen edistämiseksi. Luonnontieteitten opiskelu luo pohjaa tieteellisen ajattelun kehittymiselle. Siinä käytetään tutkivaa ja ongelmakeskeistä lähestymistapaa, jossa oppilaan omaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset ovat opetuksen lähtökohtina. Matematiikan opiskelu kehittää loogista ajattelua ja vahvistaa matemaattisia valmiuksia selviytyä opinnoissa ja elämässä. Syyslukukauden aikana oppilaat yhdessä huoltajan ja opettajan kanssa asettavat tulevan vuoden henkilökohtaiset tavoitteet. 5

6 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1. Oppimiskäsitys Helsingin kouluissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on tavoitteellista opiskelua opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat olennaisesti elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle. Hyvän oppimisen tärkeä edellytys on hyvä opetus. Oppiminen on opittavien asioiden liittämistä oppijan aikaisempiin tietoihin ja taitoihin sekä hänen aikaisempien ajatus- ja toimintamalliensa rakentumista ja täydentämistä. Opetuksessa kiinnitetään huomiota siihen, millaisia ajattelumalleja opittavasta asiasta oppilas muodostaa itselleen. Oppijalle on luotava edellytykset oppia jatkuvasti jotain uutta. Koulu mahdollistaa oppimisen opettajan ohjauksessa luomalla monipuolisia oppimistilanteita, jotka vastaavat oppilaan oppimistarpeita ja antavat hänelle mahdollisuuden hankkia elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. 6

7 2.2. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Helsingin peruskouluissa oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista rakenteista. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Koulun aikuisten ja oppilaiden vuorovaikutussuhteet ovat olennainen osa koulun toimintakulttuuria. Tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen sekä edistää oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia. Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä Fyysinen oppimisympäristö Fyysisestä oppimisympäristöstä pyritään muodostamaan turvallinen, kehittävä, virikkeinen ja toiminnallisuuteen ohjaava. Haagan peruskoulussa on luokilla 1-6 kaikilla käytettävissä oma kotiluokka. Lisäksi oppilailla on käytössään useita ainekohtaisia erityisluokkia esim. ATK-luokka, fysiikan- ja kemianluokka, luonnontieteiden ja matematiikan luokka, musiikkiluokka, tekstiilityön ja teknisen työn luokat sekä kolme liikuntasalia. Ainekohtaiset erityisluokat rohkaisevat opiskeluun ja minimoivat turvallisuusriskit. Luokilla 7 9 käytetään ainekohtaisia luokkia kaikissa oppiaineissa. Koulurakennusten tarjoamien tilojen lisäksi oppimisympäristönä toimivat ympäröivä luonto, läheiset puistot, urheilukentät sekä Helsingin tarjoamat liikuntatilat. Kaupungin kirjastopalvelut sijaitsevat ala-asteen rakennuksen läheisyydessä. Isot piha-alueet tarjoavat turvallisen ulkoiluhetken välitunnilla ja aktivoivat oppilaita liikkumaan ikäluokkien tarpeiden mukaisesti. 7

8 Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Koulumme tavoitteena on järjestää oppilaille ja kaikille kouluyhteisön jäsenille turvallinen, kehittävä ja haasteellinen opiskelu- ja työympäristö. Kasvatamme oppilaita hyviin tapoihin paitsi päivittäin myös järjestämällä teemaviikkoja. Pyrimme ennaltaehkäisemään syrjintää ja väkivaltaa puuttumalla heti ilmaantuviin ongelmiin ja selvittämään niitä puhumalla sekä tarpeen vaatiessa ammattihenkilökunnan kanssa. Tarkennetut ohjeet kriisisuunnitelmassa. Kaikki oppilaamme ovat yhteisiä oppilaita ja jokaisella koulussa työskentelevällä on oikeus puuttua epäkohtiin. Tavoitteenamme on avoimen, rohkaisevan, kiireettömän ja myönteisen ilmapiirin luominen ja ylläpitäminen koulumme me-hengessä Pedagoginen oppimisympäristö Pyrimme edistämään oppilaan kykyä kehittää itseään sisäisen motivaation löytämisessä sekä oman ja yhteisen toiminnan vastuun kantamisessa. Pidämme tärkeänä, että oppilas on avoin uusille kokemuksille. Opetusta annetaan erilaisin menetelmin, jotta erilaiset oppijat pystyisivät omaksumaan opeteltavat asiat omalla oppimistyylillään. Opettajalla on mahdollisuus oppimiskäsityksen puitteissa, valita omaa opetustapaansa tukevia menetelmiä. Työtavat ( yksilö-, pari-, ja ryhmätyöskentely) ja tietotekniikan käyttö riippuvat opetettavasta aineesta Toimintakulttuuri Koulullemme on ominaista vahva yhdessä tekemisen kulttuuri. Pyrimme luomaan turvallisen toimintaympäristön ja vahvistamaan yhteenkuuluvuuden tunnetta koko työyhteisössä. Yhteisöllisyyttä pyritään lisäämään myös erilaisten juhlien ja tapahtumien järjestämisellä; esim. joulu- ja kevätjuhlat, syys- ja kevättapahtumat. Oppilaiden huoltajista koostuvat luokkatoimikunnat osallistuvat koulun toimintaan, mm. tapahtumien järjestämiseen. 8

9 2.3. Työtavat Helsingissä koulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon tyttöjen ja poikien väliset sekä yksilölliset erot ja oppilaiden erilaiset tavat oppia. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Työtapojen valinnalla tuetaan työskentelylle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Työskentelylle asetetut tavoitteet määritellään oppilaan arvioinnin kohdassa. Oppilaille pyritään antamaan haasteellisia, mielekkäitä ja heidän edellytyksiinsä sopivia tehtäviä. Työtavat ja opetusmenetelmät ovat monipuolisia ja vaihtelevia riippuen aiheesta, tilanteesta ja oppijasta. Oppilaita ohjataan vastuullisuuteen ja kasvatetaan itseohjautuvuuteen yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelyn avulla. Opettaja ohjaa aktiiviseen osallistumiseen ja itsenäiseen tiedonhankintaan. Tiedon hankkimisessa pyritään soveltamaan eri oppiaineille ominaisia tiedon hankkimis- ja toteuttamistapoja. 9

10 2.4. Oppilaiden osallisuus Helsingin kouluissa osallisuuden vahvistaminen on demokratian toteutumisen edellytys. Helsingissä kehitetään erityisesti oppilaiden osallisuutta ja osallisuuden kautta tuetaan hyvää oppimista, ihmiseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille lapsille ja nuorille. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada aikaan muutosta elinympäristössään. kuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. kuntatoiminta kehittää oppilaiden valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. kunnan tavoitteena on lisätä oppilaiden kouluviihtyvyyttä sekä edistää oppilaiden että opettajien yhteistyötä. kunnassa toimiminen ohjaa demokraattiseen päätöksentekoon ja yhteisvastuuseen. Kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun järjestyssääntöjen ja yhteisten ohjeiden laadintaan. Luokkien 7-9 tukioppilaat, jotka valitaan hakemusten perusteella, auttavat uusia oppilaita sopeutumaan koulun käytänteisiin toimien yhteistyössä oppilaskunnan hallituksen kanssa. kunnan hallitus Jokainen koulun oppilas on oppilaskunnan jäsen. kunnan hallitukseen valitaan lukuvuoden alussa edustaja ja varajäsen tai kaksi edustajaa joka luokalta. Yläkoulun oppilaskunnan hallituksen jäsenistä valitaan kaksi 16 vuotta täyttänyttä johtokunnan jäseniksi. Ylä- ja alakoululla toimivat omat oppilaskunnan hallitukset, jotka kokoontuvat säännöllisesti noin kerran kuukaudessa. kuntien hallitusten yhteisiä kokouksia pidetään tarvittaessa muutamia lukuvuodessa. kunnan hallitukselle valitaan lukuvuoden alussa puheenjohtaja ja sihteeri sekä heille varajäsenet (jotka osallistuvat lähiryhmäkoulutukseen). Lukuvuoden alussa oppilaskunnan hallitukset laativat yhteistyössä opettajakunnan kanssa toimintasuunnitelman lukuvuodelle. Toimintasuunnitelmiin kirjataan projektit, joita oppilaskunnan hallitukset suunnittelevat, valmistelevat ja toteuttavat lukuvuoden aikana. kunnan hallitukset tekevät yhteistyötä koulun opettajakunnan, johtokunnan, vanhempainyhdistyksen, lähistön nuorisotalojen ja lähikoulujen kanssa mahdollisuuksien mukaan. 10

11 3. OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT 3.1. Tuntijako Helsingissä noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen (1435 / 2001) ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä. Helsingissä on lisäksi määritelty toisen ja kuudennen luokan jälkeiset vähimmäistuntikertymät. Vuosiluokittainen tuntijako päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa valtioneuvoston asetuksen ja Helsingin peruskoulujen yhteisen tuntijaon pohjalta. Oppilaan vuosiluokittaiset vähimmäistuntimäärät ovat: vuosiluokilla 1-2 vähintään 19 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 3-4 vähintään 23 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 5-6 vähintään 24 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 7-9 vähintään 30 vuosiviikkotuntia Taito- ja taideaineiden välyksen kokonaistuntikertymästä (12 vvt) on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 7-9. Tunti tulee käyttää opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppiaineiden välisenä yhteistyönä. Uusi tuntijako otetaan käyttöön portaittain uuden opetussuunnitelman kanssa. Haagan peruskoulun tuntijako liite 1. 11

12 3.2. Kieliohjelma Helsingin peruskouluissa A-kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetus aloitetaan neljänneltä vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A- kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A-kielessä. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A-kielenä tai vapaaehtoisena A-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat kolmannelta vuosiluokalta alkavaksi A-kieleksi jonkin muun kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa neljänneltä luokalta alkavana A-kielenä englanti. Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokittain seuraavat: 1-2, yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia 3-6, yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia 7-9, yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia 3. Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt Haagan peruskoulun kieliohjelma A1-kielet: englanti, ruotsi ja saksa A2-kielet: englanti, espanja, ruotsi ja saksa B1-kielet: ruotsi B2-kielet: tarjotaan espanjaa, saksaa ja ranskaa Ryhmän vähimmäiskoko on oppilasta Koulun painotukset Koulussamme toimii liikunta- ja matematiikkapainotteisia luokkia luokilla sekä luokilla liikunta- ja luonnontiede-matematiikka-painotteiset luokat. Korostamme kaikilla luokilla liikunnan merkitystä fyysisen hyvinvoinnin ja terveellisten elämäntapojen edistämiseksi. Luonnontieteitten opiskelu luo pohjaa tieteellisen ajattelun kehittymiselle. Siinä käytetään tutkivaa ja ongelmakeskeistä lähestymistapaa, jossa oppilaan omaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset ovat opetuksen lähtökohtina. Matematiikan opiskelu kehittää loogista ajattelua ja vahvistaa matemaattisia valmiuksia selviytyä opinnoissa ja elämässä. Koulun painotusten yhteys aihekokonaisuuksiin näkyy oppiaineiden kohdalla. 12

13 3.4. Oppilaaksiotto Ensisijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Kaikilla ulkokuntalaisilla oppilailla, jotka asuvat Helsingissä, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen. Yhtäläinen oikeus oman oppilaaksiottoalueen kouluun on myös koulunsa vuotta ennen oppivelvollisuusikää aloittavalla lapsella, joka on saanut koulunkäyntioikeuden perusopetuslain 27 :n nojalla siinä mainittujen tutkimusten perusteella. Oppilaalla on ensisijainen oikeus päästä muuhun lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun, jos: 1. oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua 2. koulu ei ole oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn takia hänelle sovelias. Ulkokuntakuntalaisilla oppilailla, joiden asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen. Toissijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein. Toissijaisessa perusopetuslain 28 :n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa noudatetaan alla lueteltuja periaatteita - Helsingin omissa kouluissa järjestettyyn perusopetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia lapsia. Periaatetta noudatetaan kaikessa toissijaisessa oppilaaksiotossa. - Harvinaisten kolmannelta vuosiluokalta alkavien A-kielten ja B- englannin opetuksen perusteella kouluun hakeutuvalla oppilaalla on oikeus päästä lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun. 13

14 Suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksioton yhteiset toissijaiset valintaperusteet 3. Jos koulussa on tilaa ensisijaisen ja toissijaisen yleisen periaatteen oppilaaksi 4. oton jälkeen, noudatetaan Helsingin suomenkielisten peruskoulujen yhteisiä toissijaisia 5. oppilaaksioton valintaperusteita seuraavassa järjestyksessä: Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa a) Jatkuvuus esiopetuksesta, poikkeuksena starttiluokkien oppilaat; 9. täsmennetään alueellisessa esi- ja alkuopetuksen 10. yhteistoimintasuunnitelmassa. 11. b) Nimettyjen lähialueen ala-asteen koulujen oppilaat; täsmennetään koulun 12. opetussuunnitelmassa Terveys-, päivähoito-, maahanmuuttaja- tai lastensuojeluviranomaisen lausunto Koulumatkaan liittyvät tekijät Koulun oma valintaperuste, ei kuitenkaan oppiaineen arvosana eikä koulun 16. oma soveltuvuuskoe Oppilaan koulunkäyntiä koskevat periaatteet Helsingin kaupungin suomenkielisissä 20. peruskouluissa Oppilaalla, jonka asuinpaikka vaihtuu Helsingin kaupungin sisällä on oikeus käydä 23. kaikki koulun luokka-asteet koulussa, johon hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista 24. kuului Helsingin kaupungin peruskouluissa ennen lukuvuotta olleilla 27. ulkopaikkakuntalaisilla oppilailla on oikeus käydä peruskoulu loppuun Helsingin 28. kaupungin peruskouluissa. Oppilaalla on oikeus käydä Helsingin kaupungin 29. peruskoulua säilyy vaikka hänen koulunkäyntipaikkansa muuttuisi joksikin toiseksi 30. Helsingin kaupungin peruskouluksi Jos lukuvuonna tai myöhemmin Helsingin kaupungin peruskouluun 33. oppilaaksi tulleen oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, 34. oppilaan koulunkäyntioikeus Helsingin kaupungin peruskoulussa päättyy 35. viimeistään sen lukuvuoden lopussa, jolloin oppilas on muuttanut Helsingin 36. ulkopuolelle. Haagan peruskoulun toissijaiset oppilaaksioton valintaperusteet Liikuntaluokille (3.lk) pyrkivien oppilaaksiottoalue on koko Helsinki. Liikuntaluokille pyritään toiselta luokalta helmikuussa ja oppilaat valitaan soveltuvuuskokeen perusteella. Osaalueet ovat: ketteryys - nopeus, lihasvoima, koordinaatio tasapaino - notkeus, silmä käsi koordinaatio, rytmiikka sekä haastattelu ja kirjallinen osuus motivaatio liikunnassa sekä oman toimintakyvyn arvioiminen. Liikunnan vähimmäistuntimäärä liikuntaluokilla on neljä viikkotuntia. Oppilaat valitaan Helsingin kaupungin liikuntaluokkien soveltuvuuskokeen perusteella. Matematiikkaluokalle (3.lk) ei ole soveltuvuuskoetta, luokalle otetaan ensisijaisten oppilaaksioton valintaperusteiden mukaan. 14

15 7.-9. luokilla ei ole soveltuvuuskoetta matematiikka-luonnontiede- eikä liikuntapainotteiselle luokalle. Jos oppilaita ilmoittautuu enemmän kuin luokille voidaan ottaa, sovelletaan oppilaaksioton ensisijaisia valintaperusteita. Oppilaaksiotto eräissä tapauksissa Oppilaat, joilla Artikkeli on erityisopetuspäätös I. Artikkeli II. Oppilaat, joilla Artikkeli on erityisopetuspäätös, III. on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan Artikkeli vahvistamalla IV. oppilaaksiottoalueella hän asuu. Jos lähikoulu ei pysty järjestämään Artikkeli lapsen V. tarvitsemia tukitoimia, osoitetaan oppilaalle sellainen koulu, jossa nämä palvelut Artikkeli ovat saatavilla. VI. Artikkeli VII. Oppilaaksiotto Artikkeli erityisluokalle VIII. tapahtuu huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausuntojen perusteella. Artikkeli IX. Artikkeli X. Artikkeli XI. Artikkeli XII. Valmistava opetus Artikkeli XIII. Artikkeli XIV. Valmistavan Artikkeli opetuksen XV. oppilaaksiotto on määräaikainen, yksi vuosi. Valmistavan opetuksen jälkeen Artikkeli oppilas XVI. otetaan sen koulun oppilaaksi, johon hän siirtyy tai sen koulun oppilaaksi, Artikkeli jossa XVII. hän jatkaa toista vuotta pääosin valmistavassa opetuksessa. Oppilaat otetaan Artikkeli valmistavalle XVIII. luokalle seuraavasti 1. Oman suurpiirin Artikkeli valmistava XIX. luokka 2. Jos oppilas Artikkeli ei mahdu XX. oman suurpiirin valmistavalle luokalle, hänet sijoitetaan lähimpään Artikkeli valmistavaan XXI. luokkaan, jossa on tilaa. Artikkeli XXII. Starttiluokka Artikkeli XXIII. Artikkeli XXIV. Starttiluokan Artikkeli oppilaaksiotto XXV. on määräaikainen, yksi vuosi. otetaan starttiluokalle Artikkeli huoltajan XXVI. hakemuksesta ja asiantuntijalausunnon perusteella. Oppilaan otetaan starttiluokalle seuraavasti 1. otetaan ensisijaisesti oman suurpiirin starttiluokalle. 2. Jos oppilas ei mahdu oman suurpiirin starttiluokalle, hänet sijoitetaan lähimpään starttiluokkaan, jossa on tilaa Muut opetuksen järjestelyyn liittyvät päätökset Luokilla toimii 5-jaksojärjestelmä suurimmaksi osaksi hajautettuna opetuksena. Haagan peruskoulun tiloissa järjestetään läheisen päiväkodin pitämää esiopetusta. Tulevilla oppilailla on tilaisuus tutustua koulun tiloihin ja opettajiin. Koulussamme toimii luokilla 7 9 monimuotoinen eritysluokka. 15

16 4. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN 4.1. Ohjaustoiminta Jokainen oppilas tarvitsee ohjausta oppimisessa, opinnoissa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa. Oppilaanohjaus muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, joka toteutetaan opettajien ja muiden ohjaukseen osallistuvien henkilöiden yhteistyönä. Ohjausta annetaan eri oppiaineiden opetuksen, opintoohjauksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan edellytyksiä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan kasvua oman toiminnan säätelyyn, vahvistetaan osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon ja rakentavaan toimintaan yhteisössä. Tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan, harjaantumaan opiskelun taidoissaan, arvioimaan omaa toimintaansa sekä löytämään keinoja selviytyä oppimisessaan. tarvitsee ohjausta opintojensa eri vaiheissa ja erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeluun, työelämään ja tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Ohjauksen onnistuminen edellyttää yhteistyötä huoltajien ja muiden tahojen kanssa. Yksilöllinen ohjaus on erityisen tärkeätä erityistä tukea tarvitseville oppilaille sekä valmistavassa opetuksessa oleville ja sieltä perusopetukseen siirtyville oppilaille. Oppilaalle mahdollisesti laadittava oppimissuunnitelma on yksi ohjauksen väline luokilla Syyslukukauden alkaessa järjestetään koulun yhteinen vanhempainilta, jossa tiedotetaan yhteisistä lukuvuoden tavoitteista. Syyslukukauden aikana opettaja, oppilas ja huoltajat käyvät tavoite- ja arviointikeskustelun, jossa oppilasta pyritään ohjaamaan tavoitteiden asettamiseen ja pohditaan yhdessä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä arvioidaan syksyn työskentelyä. Toisen luokan kevätlukukaudella koulussamme järjestetään vanhempainilta, jossa käsitellään kielivalintoja sekä kerrotaan koulussamme toimivista matematiikan ja liikunnan painotuksesta. Opettajat ohjaavat oppilaita koulumme eri linjoille oppilaiden edellytysten mukaan ja tukevat koteja valintoja tehtäessä. Kuudennen luokan syyslukukaudella koulumme kuudennen luokan oppilaat tutustuvat yhden päivän ajan yläkoulun toimintaan. 5. luokan kevätlukukaudella pyritään järjestämään tutustumistilaisuus myös viidesluokkalaisille. Tammikuussa järjestetään helsinkiläisille kuudesluokkalaisille avoimien ovien päivä ja heidän huoltajilleen vanhempainilta. 16

17 7.-9. vuosiluokille Ohjaussuunnitelman idea on saada 7.luokalle tuleva oppilas käyttämään mahdollisimman hyvin oman opiskelupotentiaalinsa, jotta hän selviytyisi hyvin kouluajastaan ja pääsisi mahdollisimman mielekkääseen jatko-opiskelupaikkaan. Koulumme ohjaustoiminnan yhtenä tavoitteena on 7.luokalla saada oppilaat löytämään toimivat opiskelutekniikat eri oppiaineissa. Aineopettaja ohjaa opiskelutekniikkaa oman aineensa osalta. Aine- ja opintojenohjaustunneilla keskitytään opetuksen lisäksi jatkuvan koulumotivaation ylläpitämiseen. Luokanvalvoja toimii yhdyshenkilönä kodin ja koulun välillä. Yhteistyömuotoina kodin ja koulun välillä on vanhempainilta, jossa selostetaan mm. oppilaiden valinnanmahdollisuuksista, vanhempainvartti ensimmäisen jakson jälkeen (oppilaan, vanhemman ja luokanvalvojan kanssa) sekä tarvittaessa muilla yhteydenpitotavoilla. Erityistä tukea tarvitsevien opetuksessa hyödynnetään oppilaan, kodin, laaja-alaisen erityisopettajan, aineenopettajan, luokanvalvojan, opinto-ohjaajan, apulaisrehtorin sekä rehtorin välistä yhteistyötä. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohdalla tehdään yhteistyötä eri tahojen kanssa, jotta oppilas ohjautuisi hänelle soveltuvaan, valmiuksien, kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden mukaiseen jatko-opintopaikkaan. huoltoryhmässä toimii rehtori / apulaisrehtori, koulupsykologi, koulukuraattori, terveydenhoitaja, erityisopettaja sekä luokanopettaja / luokanvalvoja. TET eli työelämään tutustuminen on 8.luokalla yhden ja 9.luokalla kahden viikon mittainen. Opinto-ohjaaja auttaa tarpeen vaatiessa työpaikan hankinnassa Opinto-ohjaus Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan henkilökohtaista ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatko-opintoihin, oppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijoittumiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan itsetuntemuksen lisääntymistä sekä tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaitojen kehittymistä. Ohjausta annetaan luokkaopetuksena, henkilökohtaisena, pienryhmäohjauksena ja verkko-ohjauksena. ta ohjataan käyttämään myös erilaisia verkkopalveluja. 17

18 4.3. Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja oppimisen tavoitteita koskeva suunnitelma, jonka tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Se on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas opiskelee lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon oppilaan vahvuudet ja kehittämisen alueet sekä aikaisempi oppimishistoria. Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, joka tukee myös opettajaa työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mikäli oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, sen tekevät oppilasta opettavat opettajat. Suunnitelman tekoon osallistuvat tarvittaessa erityisopettajat, opintoohjaaja ja oppilashuoltohenkilöstö. Jos oppilaalle on esiopetuksessa laadittu lapsen esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma tehdään lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalta. osallistuu oman oppimissuunnitelman tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan. Oppilaan huoltajat osallistuvat oppimissuunnitelman laatimiseen mahdollisuuksien mukaan. Jos vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä oleva oppilas opiskelee oman opinto-ohjelman mukaan, hänelle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat opetusjärjestelyt ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaan kirjataan opiskelun tavoitteet, keskeiset sisällöt, opetusmenetelmät sekä arvioinnin perusteet. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Valmistavassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, opiskelun etenemisen seuranta ja arvioinnin perusteet. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan mukana huoltajan luvalla. Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, joka sisältää oppilaan opinto-ohjelman sekä opiskelussa laaditut tavoitteet ja sisällöt. Oppimissuunnitelmaan kirjataan myös mahdolliset tapaamiset vanhempien kanssa ja arvioinnin perusteet. Oppimissuunnitelma voidaan tarvittaessa laatia myös esimerkiksi kriisin kohdanneelle oppilaalle, jos hänen katsotaan siitä hyötyvän. 18

19 5. OPISKELUN TUKI Opiskelun tukimuotoja ovat tukiopetus, erityisopetus ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmistava opetus. Helsingissä opetuksen tukimuotoja käytetään myös rinnakkaisina. ta opettavat opettajat arvioivat yhteistyössä erityisopettajan ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan tarvetta saada tukea oppimiseen. Tuen avulla oppilasta autetaan selviytymään oppimisvaikeuksista, vahvistamaan itsetuntoaan oppijana sekä suorittamaan perusopetuksen oppimäärän Tukiopetus Tukiopetus on tarkoitettu opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Tukiopetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta menestymään opinnoissaan ja selviytymään oppimiseen liittyvistä vaikeuksista. Kun vaikeudet on havaittu, tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman nopeasti. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti oppilasta opettava opettaja, joka myös tavallisesti huolehtii tukiopetuksen antamisesta. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetus on opetuksen eriyttämisen muoto, jota voidaan käyttää niin yleisopetuksessa, erityisopetuksessa kuin valmistavassa opetuksessakin. Sille on ominaista tehtävien yksilöllisyys sekä ajan varaaminen oppilaan yksilölliseen tai pienessä ryhmässä tapahtuvaan ohjaamiseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetuksen antamisen tarpeellisuuden arvioi opettaja, pelkkä huoltajan toivomus ei ole riittävä syy. Oppilaan tulee osoittaa oppimishalukkuutensa oppitunneilla, joten luvattomien poissaolojen johdosta opinnoissa jälkeen jääneelle oppilaalle ei tukiopetusta tarvitse antaa. Tukiopetuksen antamisesta päätetään vuosittain toimintasuunnitelmassa. Tukiopetus voi olla samanaikaisopetusta tai erikseen annettavaa. 19

20 5.2. Erityisopetus Erityisopetus on osa perusopetusta ja sitä annetaan Helsingin kaikissa peruskouluissa. Erityisopetus on kokonaisuus, johon kuuluvat sekä osa-aikainen erityisopetus että erityisoppilaiden opetus. Erityisopetus tukee oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä mahdollistaa perusopetuksen oppimäärän suorittamisen. Oppimisympäristön ja joustavien opetusjärjestelyjen suunnittelun lähtökohtina ovat oppilaan ainutkertaisuuden kunnioitus sekä yksilölliset oppimisedellytykset. Keskeistä erityisopetuksessa on varhainen tukeminen. Erityisopetusta saavien oppilaiden oppilaanohjauksessa korostuu yksilöllisyys. Yhteistyö ja hyvä tiedonkulku kodin, koulun ja muiden asiantuntijoiden kesken on edellytys hyvälle oppimiselle. Erityisopetusta saavien oppilaiden tuen tarve arvioidaan säännöllisesti Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus on erityisopettajan antamaa yksilö-, pienryhmä- ja/ tai samanaikaisopetusta. Luokan- tai aineenopettaja ja erityisopettaja suunnittelevat oppilaan opetuksen sisällöt ja arvioinnin yhteistyössä. Osa-aikaisen erityisopetuksen saaminen ei edellytä hallinnollista päätöstä, koska oppilas ei ole pysyvästi laajaalaisen erityisopettajan oppilaana. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa tuetaan oppilasta, jolla on oppimisen tai sopeutumisen vaikeuksia. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään löytämään yksilöllisiä tapoja ja tavoitteita oppimisen onnistumiseksi. Myös erityisoppilailla ja valmistavan opetuksen oppilailla on oikeus saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Erityisopettajan tekemässä ensiluokkalaisten alkukartoituksessa selvitetään koulutulokkaiden oppimisvalmiudet. Sen perusteella harkitaan osa-aikaisen erityisopetuksen tarve. Myös päivähoidosta tulleet tiedot ja aikaisemmin mahdollisesti tehdyt tutkimukset vaikuttavat erityisopetuksen aloittamispäätökseen. Vanhempien oppilaiden kohdalla osa-aikaisen erityisopetuksen aloittamiseen vaikuttavat aikaisempi oppimishistoria, tarpeen mukaan tehtävien testien tulokset ja luokanopettajan huomiot. Osa-aikaisen erityisopettamisen aloittaminen sovitaan ja sisältöjä suunnitellaan aina yhdessä luokan- tai aineenopettajan kanssa. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa olevien oppilaiden asioita käsitellään aina myös oppilashuollossa. 20

21 Kotien ja eri asiantuntijatahojen kanssa tehdään yhteistyötä sähköpostitse ja puhelimitse. Yhteisiä neuvotteluja järjestetään tarvittaessa. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa olevan oppilaan edistymistä seurataan kaiken aikaa. Edistyminen todennetaan perinteisillä kokeilla ja tarpeen mukaan testein. Tiedot edistymisestä välittyvät kotiin puhelimitse, yhteisissä neuvotteluissa sekä arvioinneissa. Laaja-alainen erityisopettaja osallistuu oppilaan arviointiin luokanopettajan niin halutessa. Yleisopetukseen integroitujen oppilaiden opetus tapahtuu yleisopetuksen luokissa mahdollisten avustajien ja korotetun oppilasrahan tuella Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetus Jos oppilaan erityistuen tarve on suuri, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Erityisopetus voidaan järjestää integroidusti yleisopetuksessa tai erityisluokassa. Erityisluokka on luokka, jossa on 6-10 erityisoppilasta ja jonka opettajana on erityisluokanopettaja. Erityisopetuspäätökset tehdään keskitetysti opetusvirastossa. Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma laaditaan koulussa erityisopetuspäätöksen ja pedagogisen selvityksen pohjalta, jotka toimitetaan opetusvirastosta koululle erityisopetuspäätöksen jälkeen. Suunnitelma kirjataan koulujen käytössä olevalle yhteiselle lomakkeelle. Rehtori tekee päätöksen henkilökohtaiseksi opetuksen järjestämistä koskevaksi suunnitelmaksi. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla lääninhallitukseen. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen suunnitelma siirtyy huoltajan luvalla vastaanottavaan kouluun. Suunnitelman tiedot ovat lähtökohta uusien opetusjärjestelyjen toteuttamiseksi. Jokaisella erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS. Yhteistyötä opettajien kesken tehdään päivittäin esimerkiksi välituntipalavereissa. huollollisista asioista neuvotellaan tarvittaessa. Vanhempien ja kuntoutuksesta vastaavien tahojen kanssa järjestetään tapaamisia tarvittaessa. Oppilaan edistymistä seurataan ja siitä tiedotetaan samalla tavalla kuin osa-aikaisessa erityisopetuksessa olevien kohdalla. Laaja-alaista erityisopetusta voidaan keskittää oppilaalle tukitoimena hänen siirtyessään erityisluokalta yleisopetukseen. 21

22 Oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineen opiskelusta vapauttaminen Oppimääriä voidaan yksilöllistää yhdessä tai useammassa aineessa. Oppimäärän yksilöllistämisestä päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä ja yhdenkin oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetuspäätöstä. Erityisoppilaan oppiaineiden vapauttamisesta päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä. Päätöstä tulee edeltää oppimäärän yksilöllistäminen Valmistava opetus Valmistava opetus on tarkoitettu ensisijaisesti vasta maahan saapuneille oppivelvollisuusikäisille oppilaille. Valmistavaan opetukseen voidaan ohjata myös Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia oppilaita sekä esiopetusikäisiä maahanmuuttajataustaisia lapsia. Opetusvirasto ohjaa maahanmuuttajataustaiset oppilaat valmistavaan opetukseen, jos heillä ei koulun arvion mukaan ole riittäviä kielellisiä valmiuksia opiskella perusopetuksessa. Oppilaaksiotossa noudatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston tekemää päätöstä (Oppilaaksiotto eräissä tapauksissa/valmistava opetus). Opetuksessa noudatetaan kunnallista opetussuunnitelmaa ja esiopetusikäisten osalta kunnallista esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma (ks. Oppimissuunnitelma). Opetuksen alettua oppilaat integroidaan perusopetukseen niissä oppiaineissa, joissa puutteellinen kielitaito ei ratkaisevasti haittaa opiskelua. Valmistavan luokan oppilaat ovat oikeutettuja erityisopetuksen, oppilashuollon ja oppilaanohjauksen palveluihin. Vuoden valmistavan opetuksen jälkeen oppilas kirjataan perusopetuksen oppilaaksi, vaikka hän jatkaisi opiskelua valmistavassa opetuksessa toisen vuoden. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi (ks. Oppimissuunnitelma). Valmistavan luokan opettaja huolehtii siitä, että tieto oppilaan edistymisestä, valmiuksista ja tarvittavista tukitoimista siirtyy perusopetuksen opettajille. 22

23 6. HYVINVOINNIN TUKIPALVELUT 6.1. huolto huolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista ja sen toteuttaminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. huollon avulla edistetään oppilaiden tervettä, tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle. Tavoitteena on, että oppilas kokee koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentely-ympäristöksi sekä tuntee yhteenkuuluvuutta kouluyhteisöön, saa ohjausta, huolenpitoa ja kannustavaa palautetta koulun päivittäisessä arjessa sekä apua ongelmatilanteissa. Kouluyhteisön turvallinen arki muodostuu oppilaiden hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä sekä oppimista tukevasta toimintakulttuurista. Arjen huolenpito tarkoittaa välittävää ja kannustavaa vuorovaikutusta, oppilaiden kuulemista ja varhaista puuttumista sekä tukitoimia luokassa. huoltotyö perustuu luottamukselliseen ja vastuulliseen yhteistyöhön koulun henkilöstön, oppilaiden ja kotien kanssa. huollon tehtäväkenttä sisältää sekä yhteisöllisen että yksilöllisen työn, sekä ennaltaehkäisevän että hoitavan työn. Onnistunut oppilashuoltotyö edellyttää yhdessä laadittuja toimintamalleja ja suunnitelmia ennaltaehkäisevää työtä ja ongelmatilanteiden hoitamista varten. Säännöllisen koulunkäynnin turvaamiseksi oppilaiden läsnäoloa seurataan ja poissaoloihin puututaan. Koululla on toimintamallit kriisi-, kiusaamis-, väkivalta-, syrjintä- ja häirintätilanteiden hoitamiseksi sekä päihteiden käyttöön liittyvien ongelmatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Jokaisessa koulussa on moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvointia ylläpitävään ja edistävään työhön sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Moniammatillisessa työssä noudatetaan ammattieettisiä periaatteita sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. huollon palveluita koulussa ovat kouluterveydenhuollon, koulupsykologien ja/tai koulukuraattoreiden asiakastyö. huoltoa toteutetaan yhteistyössä terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimen sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. huoltotyön järjestäminen huoltotyö perustuu luottamukseen ja luottamuksellisuuteen, minkä varassa myös koulun sisäinen yhteistyö toimii. Jokainen kouluyhteisöön kuuluva pyrkii tunnistamaan oppilaiden tuen tarpeet ja olemaan valmis kuuntelemaan oppilasta hänen ongelmissaan. Kaikkien tulee tuntea oma vastuunsa oppilashuoltotyöhön osallistumisesta ja tiedostaa velvollisuutensa tehdä sitä osana omaa perustyötään. 23

24 huoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori/apulaisrehtori, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja, erityisopettaja ja luokanopettaja/-valvoja, kokoontuu tarvittaessa käsittelemään esiin tulleita oppilasasioita ja suunnittelemaan tukitoimenpiteitä. Myös oppilashuoltotyön kehittäminen ja koordinoiminen koko koulun tasolla kuuluu oppilashuoltoryhmän tehtäviin. Kotien kanssa tehtävä yhteistyö ks Kodin ja koulun yhteistyö Esi- ja perusopetuksen nivelvaiheessa järjestetään esiopetusryhmien opettajien kanssa neuvottelut, joissa pyritään selvittämään mahdollisten tukitoimien tarve jo etukäteen sekä suunnittelemaan tulevien ykkösluokkien kokoonpanot mahdollisimman tarkoituksenmukaisiksi. Ks. myös 7.2. Muissa nivelvaiheissa järjestetään tarpeen mukaan yhteisiä neuvotteluja tai neuvotellaan puhelimitse tai sähköpostitse. Omaan yläkouluumme siirtyvien oppilaiden jatkotuesta neuvotellaan alakoulun ja yläkoulun erityisopettajien keskinäisessä neuvonpidossa keväisin. Huopalahden seurakunnassa toimii iltapäiväkerho koulumme 1.- ja 2.-luokkalaisille. Leikkipuisto Isonnevassa käy myös paljon koulumme oppilaita, joten yhteistyö heidänkin kanssaan on luontevaa. Sosiaalitoimen kanssa yhteistyötä tehdään lähinnä yksittäisten oppilaiden asioissa sekä työntekijäkohtaisesti että yhteisneuvottelujen muodossa. (ks. myös 7.3) Toimintaperiaatteet kouluyhteisön hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden, sosiaalisen vastuullisuuden ja vuorovaikutuksen edistämiseksi Ks. 1. Koulun työn perusta, 2.2. Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri, 2.4. Oppilaiden osallisuus Toimintaperiaatteet koululaisena olemisen ja kehittymisen tukemiseksi, ongelmien tunnistamiseksi ja varhaiseksi puuttumiseksi Ks Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet, 4. Oppilaan ohjaus, 5. Opiskelun tuki Toimintaperiaatteet oppimisen seuraamiseksi, oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien tunnistamiseksi ja varhaiseksi puuttumiseksi Ks. 4. Oppilaan ohjaus, 5. Opiskelun tuki Toimintaperiaatteet oppilaiden poissaolojen seuraamiseksi ja kirjaamiseksi sekä luvattomien poissaolojen ehkäisemiseksi Vanhemmat ilmoittavat lapsensa poissaolosta opettajalle heti ensimmäisenä poissaolopäivänä. Jos niin ei jostain syystä tapahdu, opettaja ottaa yhteyttä kotiin mahdollisimman pian. 24

25 Jokainen opettaja sopii omien oppilaittensa vanhempien kanssa sopivimman ilmoittamistavan (tekstiviesti, sähköpostiviesti, reissuvihko, puhelinsoitto jne.). Jokainen opettaja myös kirjaa poissaolijat päiväkirjaansa, koska yhteenvedot kaikista poissaoloista tulee antaa lukukauden lopussa rehtorille. Poissaololappujen käyttö olisi suotavaa. Aineenopettajat ilmoittavat poissaolijat (jos eivät ole olleet koko päivää pois) luokanopettajan lokeroon. Luvattomasti poissaollutta oppilasta puhutetaan; ensisijaisena puhuttelijana on oma opettaja. Silloin mietitään myös mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Jos luvattomat poissaolot jatkuvat, myös rehtori ja oppilashuoltoryhmä osallistuvat asian selvittelyyn. Yläkoulussa jokainen opettaja kirjaa kansioon tunnilta poissaolevat oppilaat. Luokanvalvojat seuraavat poissaoloja, tekevät jakson lopussa koonnin poissaoloista ja tarvittaessa ilmoituksen kotiin. Jaksotodistuksen yhteydessä ilmoitetaan poissaolojen määrä. Toimintaperiaatteet tarvittavan oppilashuollon järjestämiseksi oppilaalle, joka on saanut kurinpitorangaistuksen tai jolta opetus on evätty Kurinpitorangaistuksen saaneelle oppilaalle järjestetään puhuttelu, jossa ovat läsnä oppilaan lisäksi rehtori ja luokanopettaja/luokanvalvoja sekä huoltaja. Jos oppilaalta on opetus evätty, puhuttelun pitää opetuksen evännyt opettaja. Tästäkin tiedotetaan huoltajalle. huoltoryhmää informoidaan kurinpitorangaistuksista Muut tukipalvelut Kerhotoiminta Kerhotoiminta on oppilaille järjestettävää tavoitteellista toimintaa, joka tukee koulun kasvatus - ja opetustyötä. Kerhotoiminta edistää osaltaan tasa-arvon toteutumista tarjoamalla koulun oppilaille mahdollisuuden harrastustoimintaan. Tavoitteena on tarjota oppilaille mahdollisuus osallistua oman mielenkiinnon mukaiseen toimintaan sekä laajentaa harrastusten kohteita. Kerhotoiminnalla tuetaan oppilaiden yhteisöllistä kasvua ja osallisuutta. Oppilailla on mahdollisuus osallistua kerhotoiminnan suunnitteluun oman ikäkautensa mukaisesti. Kerhotoiminta voidaan toteuttaa moniammatillisesti yhteistyössä lähikoulujen, kotien ja muiden tahojen kanssa. Koulun järjestämä kerhotoiminta on oppilaille maksutonta. Muut toiminnan järjestäjät voivat periä kerhomaksuja. Eri oppiaineisiin niveltyviä kerhoja järjestetään oppilaiden kiinnostuksen mukaan. Kerhotarjonta tarkennetaan vuosittain toimintasuunnitelmassa. 25

26 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain mukaista toimintaa (PoL1136/2003) ja sitä tarjotaan Helsingin koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisoppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. Aamu- ja iltapäivätoiminta rakentuu jatkumona varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle ja sen lähtökohtana ovat koulun yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet. Toiminnan eettisenä lähtökohtana ovat Helsingin koulujen arvoperusta sekä kodin ja koulun kanssa yhdessä sovitut kasvatukselliset periaatteet. Tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä tuetaan edistämällä lasten yhteistoimintaa. Toiminnassa tulee luoda tilanteita jotka lisäävät lapsen osallisuuden kokemuksia. Koululaisten aamu - ja iltapäivätoimintaa alueella koordinoi koulun rehtori tai hänen tehtävään nimeämänsä opettaja. Toiminta toteutetaan alueellisena yhteistyönä opetustoimen, nuorisotoimen, sosiaalitoimen, seurakuntien ja alueiden järjestöjen ja yhdistysten kesken. Toiminnan tavoitteet, sisällöt ja järjestämisen periaatteet on kirjattu kaupungin aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaan. Alueellamme järjestävät aamu- ja iltapäivätoimintaa päiväkodit, leikkipuisto ja Huopalahden seurakunta. Toiminta tarkennetaan vuosittain toimintasuunnitelmassa Kouluruokailu Helsingin kouluissa oppilaat saavat kouluruokailussa täysipainoisen aterian, joka on osa oppilaiden päivittäisestä ravinnontarpeesta. Kouluruokailussa toteutetaan terveys- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oppilaita ohjataan ymmärtämään monipuolisen ravinnon merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille sekä kehittämään ruokailutottumuksiaan ja -tapojaan. Oppilaat oppivat huolehtimaan itsestään ja tekemään vastuullisia valintoja. Heitä ohjataan käyttäytymään asiallisesti ja ottamaan toiset huomioon siten, että ruokailutilanteesta muodostuu rauhallinen ja miellyttävä. Koulu huolehtii ruokailuun liittyvästä kasvatuksesta yhteistyössä kotien kanssa. Hyvät ruokailutavat kiireettömässä ilmapiirissä ovat osa sosiaalisia taitoja ja hyvää käytöstä. Koska kaikki koulumme oppilaat ovat yhteisiä oppilaitamme, on jokaisella koulussa työskentelevällä oikeus ohjata oppilaita ruokailutilanteissa. Oppilailla on mahdollisuus osallistua ruokailutilojen viihtyvyyden suunnitteluun teemaviikkojen ja juhlapyhien puitteissa. Heillä on mahdollisuus yhdessä keittiöhenkilökunnan kanssa toisinaan suunnitella tulevaa ruokalistaa. Oppilaille tarjotaan ateriavaihtoehto jos allergisuus, kulttuuritausta tms. sitä vaatii. Tarvittaessa kodit voivat 26

Vartiokylan yläasteen koulun opetussuunnitelma 2005 SISÄLLYS. 1. Koulun työn perusta... 5. 2. Opetuksen toteuttaminen... 6

Vartiokylan yläasteen koulun opetussuunnitelma 2005 SISÄLLYS. 1. Koulun työn perusta... 5. 2. Opetuksen toteuttaminen... 6 VARTIOKYLÄN YLÄASTEEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2005 SISÄLLYS 1. Koulun työn perusta... 5 1.1 Arvoperusta... 5 1.2 Koulun toiminta ajatus... 5 1.3 Koulun kasvatus ja oppimistavoitteet... 5 2. Opetuksen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Opetusvirasto Perusopetuslinja PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KUNTA- KOHTAINEN OSUUS 1.8.2005

Opetusvirasto Perusopetuslinja PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KUNTA- KOHTAINEN OSUUS 1.8.2005 Opetusvirasto Perusopetuslinja PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KUNTA- KOHTAINEN OSUUS 1.8.2005 OPETUSSUUNNITELMAN RUNKO 1. Koulun työn perusta 1.1. Arvoperusta 1.2. Koulun toiminta-ajatus 1.3. Koulun

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

1 luku Koulun työn perusta

1 luku Koulun työn perusta 1 luku Koulun työn perusta... 2 1.1 Arvoperusta... 2 1.2 Koulun toiminta-ajatus... 2 1.3 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet... 2 2 luku Opetuksen toteuttaminen... 3 2.1 Oppimiskäsitys... 3 2.2 Oppimisympäristö

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Opetusvirasto Yleissivistävä koulutuslinja Pakilan yläaste 1.9.2009. Pakilan yläasteen opetussuunnitelma 2009

Helsingin kaupunki Opetusvirasto Yleissivistävä koulutuslinja Pakilan yläaste 1.9.2009. Pakilan yläasteen opetussuunnitelma 2009 Helsingin kaupunki Opetusvirasto Yleissivistävä koulutuslinja Pakilan yläaste 1.9.2009 Pakilan yläasteen opetussuunnitelma 2009 Sisällysluettelo 1. KOULUN TYÖN PERUSTA... 1 1.1. ARVOPERUSTA... 1 1.2.

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA 2005

OPETUSSUUNNITELMA 2005 OPETUSSUUNNITELMA 2005 1 Tiivistelmä...4 1 Koulun työn perusta...8 1.1 Arvoperusta...8 1.2 Koulun toiminta-ajatus...8 1.3 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet...8 2 Opetuksen toteuttaminen...9 2.1 Oppimiskäsitys...9

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Kallahden peruskoulun opetussuunnitelma

Kallahden peruskoulun opetussuunnitelma Kallahden peruskoulun opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA... 4 1.1 ARVOPERUSTA... 4 1.2 KOULUN TOIMINTA-AJATUS... 5 1.3. KOULUN KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET... 6 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 7

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA 2005

OPETUSSUUNNITELMA 2005 OPETUSSUUNNITELMA 2005 KALLION ALA ASTEEN KOULU OPETUSSUUNNITELMAN RUNKO 1. Koulun työn perusta. 1 1.1. Arvoperusta... 1 1.2. Koulun toiminta ajatus 1 1.3. Koulun kasvatus ja oppimistavoitteet. 1 1.3.1.

Lisätiedot

POHJOIS HAAGAN ALA ASTEEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo

POHJOIS HAAGAN ALA ASTEEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo POHJOIS HAAGAN ALA ASTEEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. KOULUN TYÖN PERUSTA...4 1.1. ARVOPERUSTA...4 1.2. KOULUN TOIMINTA AJATUS...4 1.3. KOULUN KASVATUS JA OPPIMISTAVOITTEET...4 2. OPETUKSEN

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja. Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta kasvaa, ja monet asiat pitää hoitaa

Lisätiedot

1. Koulutyön perusta 4. 1.1. Arvoperusta 4. 1.2. Kannelmäen peruskoulun toiminta-ajatus 4 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet 4

1. Koulutyön perusta 4. 1.1. Arvoperusta 4. 1.2. Kannelmäen peruskoulun toiminta-ajatus 4 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet 4 1 Sisällys 1. Koulutyön perusta 4 1.1. Arvoperusta 4 1.2. Kannelmäen peruskoulun toiminta-ajatus 4 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet 4 2. Opetuksen toteuttaminen 4 2.1. Oppimiskäsitys 5 2.2. Oppimisympäristö

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

ALPPILAN YLÄASTE OPETUSSUUNNITELMA 2005

ALPPILAN YLÄASTE OPETUSSUUNNITELMA 2005 ALPPILAN YLÄASTE OPETUSSUUNNITELMA 2005 1 KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1 Alppilan koulun arvoperusta Koulu on oppimista ja ihmisenä kasvamista varten. Olet oppivelvollinen, mutta muista, että opiskelu on myös

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

YHTENÄISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2005

YHTENÄISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2005 YHTENÄISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2005 1 YLEINEN OSA... 8 1 KOULUN TYÖN PERUSTA... 8 1.1 ARVOPERUSTA... 8 1.1.1 Helsingin peruskoulut... 8 1.1.2 Helsingin lukiot... 8 1.1.3 Yhtenäiskoulu... 8 1.2 KOULUN

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

POHJOIS-HAAGAN YHTEISKOULUN PERUSOPETUKSEN LUOKKIEN 7-9 OPETUSSUUNNITELMA. Elämäni kunnossa

POHJOIS-HAAGAN YHTEISKOULUN PERUSOPETUKSEN LUOKKIEN 7-9 OPETUSSUUNNITELMA. Elämäni kunnossa POHJOIS-HAAGAN YHTEISKOULUN PERUSOPETUKSEN LUOKKIEN 7-9 OPETUSSUUNNITELMA Elämäni kunnossa Koulun johtokunta käsitellyt ja hyväksynyt 9.6.2005 Jukka Koskipirtti johtokunnan puheenjohtaja Jukka Tanska johtokunnan

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA Oulunsalo Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden 2011 alusta, mikä velvoitti kuntia tekemään muutoksia myös kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Oulunsalon

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Meilahden ala-asteen koulun opetussuunnitelma

Meilahden ala-asteen koulun opetussuunnitelma en koulun opetussuunnitelma Lapset ja nuoret ovat tärkeimmät olennot: heidän on maitten valtakunta. Ja se, jota ei jaksa alituisesti kiinnostaa, mitä heidän kalloissaan liikahtaa, siirtyköön turhana hyllylle.

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016 TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Mitä odotamme ja mihin pyrimme? Tavoitteenamme on kasvattaa oppilaistamme omatoimisia, vastuuntuntoisia ja hyvin käyttäytyviä nuoria, joilla

Lisätiedot

APOLLON YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN LUOKAT 7-9. Yleinen osa 2011 Ainekohtaiset opetussuunnitelmat 2005

APOLLON YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN LUOKAT 7-9. Yleinen osa 2011 Ainekohtaiset opetussuunnitelmat 2005 APOLLON YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEN LUOKAT 7-9 Yleinen osa 2011 Ainekohtaiset opetussuunnitelmat 2005 Sisältö APOLLON YHTEISKOULUN... 1 OPETUSSUUNNITELMA... 1 1. Koulun työn perusta...

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa. 203 LIITTEET LIITE 1 Joustava perusopetus yläkoulussa - JOPO JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN (JOPO) OPETUSSUUNNITELMA Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Someron kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

Someron kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Sivistystoimi Someron kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Turvassa Pirkko Mäkelä-Haapalinna 2010 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA 3 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN 3 1.2. OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot