äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli (en) A1-kieli (es) A2-kieli (sa,es)

Transkriptio

1 Käpylän peruskoulu opetussuunnitelman tiivistelmä Koulun toiminta-ajatus Käpylän koulun toiminta-ajatuksena on vahvistaa lapsen juuria ja siipiä. Koulu tukee lapsen kasvua itsetunnoltaan terveeksi nuoreksi, joka osaa ja uskaltaa tulevaisuudessa käyttää ja soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet Käpylän peruskoulussa kasvatuksen ja oppimisen tavoitteena on, että oppilas - saa myönteisen käsityksen itsestään - oppii keskeisiä opiskelun ja työskentelyn taitoja - saa valmiuksia jatkuvaan oppimiseen; saa jatko-opintopaikan - kehittää ajattelutaitojaan - oppii kriittistä tiedonhankintaa - oppii arvioimaan omaa työtään ja työskentelyään - uskaltaa toimia luovasti - toimii vastuuntuntoisena yhteisön jäsenenä - käyttäytyy hyvien tapojen mukaan - hyväksyy erilaisuuden - arvostaa monikulttuurisuutta. Käpylän peruskoulun tuntijako äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli (en) A1-kieli (es) A2-kieli (en, eslukijoille) A2-kieli (sa,es) A2-kieli (ru) B1-kieli (ru) matematiikka ('3 -) 4 3(- 4) 3 3

2 ympäristö- ja luonnontieto biologia ja maantieto fysiikka ja kemia katsomusaine historia 1,5 1, yhteiskuntaoppi 3 1 musiikki kuvataide käsityö liikunta kotitalous 3 terveystieto 0,5 1,5 1 1 oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 taito- ja taideaineiden välys 1 1 valinnaisaineet (1) (6 - ) lisätunti MA MA 1 1 minimituntimäärä , 5 25, (- 32) varhennettu espanja A2 englanti B1 ruotsi A1 englanti

3 A2 saksa tai espanja A2 ruotsi B1 ruotsi B2 -kieli 2 2 saksa, ranska, espanja, venäjä Kieliohjelma (Huom! teksti päivittämättä esim. espanja osalta) Kieliryhmien minimialoituskoko on 12 oppilasta. Jos kieltä tarjotaan suurpiirin useammalla ala-asteen koululla, voi kieliryhmän aloittaa pienemmällä oppilasmäärällä, ei kuitenkaan vähemmällä kuin 10 oppilaalla. Toimintasuunnitelmaan kirjataan vuosittain tarkka kieliryhmien aloituskoko. Käpylän peruskoulu tarjoaa kolmannelta luokalta alkaen kaikille oppilaille A1- kielenä englantia ja neljänneltä luokalta alkaen vapaaehtoisina A2-kielinä ruotsia ja saksaa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä opiskelevien kielten opiskelu määritellään HOJKS:ssa. Alaluokkien viikkotuntimäärät: 3.lk 4.lk 5.l k A1-kieli A2-kieli l k Yläluokkien kieliohjelma ja kielten tuntijako: Englantia A-kielenään lukevat Kursseja Päättötaso (vuosiviikkotunteja) EN 8 A1 alaluokilla alkanut englanti SA 8 A1 alaluokilla alkanut vapaaehtoinen saksa RU 6 B1 7. luokalla alkava ruotsi SA, RA, VE 4 B2 saksa, ranska tai venäjä valinnaisaineena 8. ja 9. luokalla Ruotsia A-kielenään lukevat RU 8 A1 alaluokilla alkanut ruotsi EN 8 A1 alaluokilla alkanut englanti SA, RA, VE 4 B2 saksa, ranska tai venäjä valinnaisaineena 8. ja 9. luokalla Saksaa tai venäjää A-kielenään lukevat (muista kouluista yläluokille siirtyneet oppilaat)

4 SA, VE 8 A1 alaluokilla alkanut saksa tai venäjä EN 8 A2 alaluokilla alkanut vapaaehtoinen englanti RU 6 B1 7. luokalla alkava ruotsi SA, RA, VE 4 B2 valinnainen saksa, ranska tai venäjä (8. ja 9. lk) Lisäksi 8. ja 9. luokalla on tarjolla teemakursseja kielissä. Keskeisimmät opetuksen järjestämiseen liittyvät muut päätökset Alakoulun oppilaan valinnaiset opinnot (1vvh) suoritetaan viidennellä luokalla. Valinnaiset opinnot syventävät äidinkielen oppiaineen sisältöjä. Valinnaiskurssin tarkemmat sisällöt ja jaksotus kirjataan koulun vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan. Taito- ja taideaineisiin kuuluva alaluokkien välystunti (1vvh) suoritetaan kuudennella luokalla. Välystunnilla syvennetään taito- ja taideaineiden opetussuunnitelmien sisältöjä. Tunti on mahdollista integroida myös muihin oppiaineisiin ja aihekokonaisuuksiin. Välystunnin sisällöt ja jaksotus kirjataan koulun toimintasuunnitelmaan. Taito- ja taideaineiden yläluokkien välystunti sijoittuu 8. vuosiluokalle. Oppilaat tutustuvat taito- ja taideaineisiin tutustumiskohteissa ja vierailukäynneillä. Kokemuksia ja elämyksiä työstetään eri taito- ja taideaineissa oppilaan valinnan mukaan. Tietotekniikka kaikille yhteisenä opetuksena toteutuu 7. luokalla äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen yhteydessä. Lukuvuosi on luokilla 7 9 jaettu neljään jaksoon. Jaksojärjestelmään siirrytään asteittain viidenneltä luokalta lähtien. Yleisopetuksessa koulutyö on yläluokilla pääasiassa kurssimuotoista ja pääsääntöisesti yksi kurssi suoritetaan yhdessä jaksossa (4 tuntia opetusta / viikko). Erityisoppilaiden edellytysten mukaisesti järjestetään kursseja ja oppitunteja, joilla opiskelevat erityis- ja yleisopetuksen oppilaat yhdessä. Teemakursseilla voi olla oppilaita myös eri luokka-asteilta. Integroitua opetusta järjestetään sekä yleis- että erityisopetuksen ryhmissä. Koulussa tarjotaan lisäopetusta sekä luokkamuotoisessa erityisopetuksessa että yleisopetuksessa. Koulussa annettava erityisopetus Käpylän peruskoulu järjestää osa-aikaista erityisopetusta, luokkamuotoista erityisopetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä opiskeleville sekä sopeutumista tukevaa erityisopetusta yleisen opetussuunnitelman mukaan. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on tukea oppilasta saavuttamaan yleisopetuksen tavoitteet. Opetuksessa painotetaan oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista, joten tuntiresurssit kohdennetaan luokkien oppilaisiin. Tarvittaessa oppilaille tehdään oppimissuunnitelma. Oppilaiden tuen tarvetta arvioidaan moniammatillisesti oppilasta tutkivien ja kuntouttavien tahojen kanssa.

5 Kaikille erityisopetuspäätöksen saaneille oppilaille laaditaan HOJKS, johon kirjataan opiskelun tavoitteet, sisällöt, arviointi sekä koulun järjestämä tuki ja muut opetukselliset järjestelyt. Erityisoppilaat opiskelevat joko integroituina yleisopetukseen tai koulun erityisluokissa erityisluokanopettajan johdolla. Erityisoppilaiden apuna toimivat koulunkäyntiavustajat. Erityisluokkien opetus pyritään toteuttamaan soveltuvin osin yhteistyössä yleisopetuksen luokkien kanssa. Yhtenäisen perusopetuksen toteutuminen Käpylän peruskoulu on yhtenäinen peruskoulu, joka tekee säännöllistä yhteistyötä muiden alueen peruskoulujen kanssa oppilaan yhtenäisen koulupolun tukemiseksi. Nivelvaiheiden yhteistyö Alueellisen, kouluasteiden välisen ja eri toimialojen yhteistyön tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua eri siirtymävaiheissa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö, opettajien välinen yhteistyö sekä oppilashuolto tukevat turvallista siirtymistä. Siirtymävaihetta esikoulusta ekaluokalle ohjeistaa koulun ja päiväkodin välinen yhteistoimintasuunnitelma. Siirtopalaverit järjestetään tammi-maaliskuussa moniammatillisena yhteistyönä. Koulu kuuluu Käpy-ryhmään, jonka tarkoituksena on kehittää alueellista yhteistyötä. Koulun edustajaksi ryhmään nimetään vuosittain yksi opettaja. Siirtymisessä kolmannelle, viidennelle ja seitsemännelle luokalle oppilashuoltoryhmä tekee yhteistyötä lähettävien koulujen tai luokkien opettajien kanssa. Päättövaiheessa yhteistyötä tehdään erityisesti lähilukioiden ja alueemme toisen asteen oppilaitosten kanssa. Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyön muotoja ovat vanhempainillat, arviointikeskustelut ja vartit, vanhempainyhdistyksen toiminta, Käpysato-lehti, Kirmyjäiset, luokkatoimikunnat, avointen ovien päivät, juhlat, retket ja leirikoulut. Yhteistyöhön kuuluu molemminpuolinen hyvä tiedottaminen. Oppilaiden osallisuus Koulun oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on edistää oppilaiden yhteistyötä ja sitoutumista koulunkäyntiin sekä harjoitella osallistumista demokraattisen

6 yhteiskunnan toimintaan. Oppilaskunta tarjoaa oppilaille mahdollisuuden koulun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Koulu osallistuu Hesan Nuorten Ääni -hankkeeseen. Oppilaskunnan hallitukseen kuuluu jokaiselta luokalta yksi vaaleissa valittu edustaja sekä hänen varaedustajansa. Toiminnan ohjaamiseen nimetään vuosittain kahdesta neljään opettajaa. Koulussa on myös kummi- ja tukioppilastoimintaa sekä koulutettuja vertaissovittelijaoppilaita. Oppilashuolto ja iltapäivätoiminta Oppilashuoltotyötä tekevät kaikki koulussa työskentelevät aikuiset. Työn koordinoi moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Ryhmä laatii lukuvuosittain työsuunnitelman, joka kirjataan osaksi koulun toimintasuunnitelmaa. Oppilashuollon tavoitteena edistää ja seurata oppilaan koulunkäyntiä ja myönteistä kokonaiskehitystä sekä tukea opetusryhmiä luomalla edellytykset turvalliselle oppimisympäristölle. Turvallisuuskansiosta löytyvät koulun suunnitelmat kriisi-, kiusaamis-, väkivalta-, syrjintä- ja häirintätilanteiden sekä päihteiden käyttöön liittyvien tilanteiden ennaltaehkäisemiseen ja hoitamiseen. Oppilaiden poissaolot kirjataan. Aiheettomiin poissaoloihin puututaan. Iltapäivätoimintaa tarjotaan ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille sekä erityisoppilaille. Työtä koordinoi tähän tehtävään vuosittain nimettävä opettaja, ja se toteutetaan alueellisena yhteistyönä. Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuuksia käsitellään tulevaisuusnäkökulmasta. Päämääränä on tukea oppilaiden tiedollisia, taidollista, emotionaalista ja toiminnallista valmiuksia toivottavan tulevaisuuden kohtaamiseen. Oppilas saa aineksia ja virikkeitä kasvaa yksilöksi ja kansalaiseksi, jolla on juuret eli vahva kulttuurinen identiteetti ja siivet eli tulevaisuusvalmiuksia. Aihekokonaisuudet näkyvät koulun toimintakulttuurissa, kuten oppilaskuntatoiminnassa, juhlissa, päivänavauksissa sekä yhteistyössä alueen lähiverkoston kanssa. Oppilaan arviointi Oppilaan osaamista ja edistymistä arvioidaan eri oppiaineissa, käyttäytymisessä ja työskentelytaidoissa. Arviointiin kuuluu myös oppilaan itsearviointi. Kirjallinen itsearviointi suoritetaan kaikilla luokilla kahdesti lukuvuodessa oppilaan edellytysten mukaisesti.

7 Oppilas ja hänen huoltajansa saavat arviointipalautetta osaamisen ja edistymisen eri osa-alueista arviointi- ja ohjauskeskusteluissa (luokilla vuosittain, sen jälkeen tarpeen mukaan) sekä väliarvioinneissa ja lukuvuositodistuksissa. Alkuopetuksen oppilailla sekä pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä opiskelevilla lukuvuositodistuksessa on sanallinen arviointi, muilla luokilla on numeroarviointi. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden arviointi määritellään HOJKS:ssa.