1. Koulutyön perusta Arvoperusta Kannelmäen peruskoulun toiminta-ajatus Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Koulutyön perusta 4. 1.1. Arvoperusta 4. 1.2. Kannelmäen peruskoulun toiminta-ajatus 4 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet 4"

Transkriptio

1 1 Sisällys 1. Koulutyön perusta Arvoperusta Kannelmäen peruskoulun toiminta-ajatus Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet 4 2. Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Fyysinen oppimisympäristö Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Pedagoginen oppimisympäristö Työtavat Oppilaiden osallisuus 7 3. Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt Tuntijako Kieliohjelma Koulun painotukset Oppilaaksiotto Muut opetuksen järjestämiseen liittyvät päätökset Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta Opinto-ohjaus Oppimissuunnitelma Opiskelun tuki Tukiopetus Erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus Luokkamuotoinen erityisopetus Valmistava opetus Hyvinvoinnin tukipalvelut huolto Muut tukipalvelut Kerhotoiminta Kouluruokailu Koulumatkat Koulunkäyntiavustajatoiminta Yhteistyö opetuksen ja opiskelun tukena Kodin ja koulun yhteistyö 21

2 Koulutuksen nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö Esi- ja perusopetuksen yhteistyö Yhteistyö perusopetuksen aikana ja päättövaiheessa Yhteistyö lähiyhteisöjen ja muiden hallintokuntien kanssa Työelämäyhteistyö Kansainvälinen yhteistyö Arviointi Oppilaan arviointi Oppilaan itsearviointi Työskentelyn arviointi Käyttäytymisen arviointi Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden arviointi Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi Maahanmuuttajan äidinkieli Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas Vuosiluokkiin sitomaton opetus Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Päättöarvioinnin periaatteet Todistukset Koulun toiminnan arviointi Toiminnan ja talouden arviointi ja suunnittelu Toiminnan laadun jatkuva arviointi ja kehittäminen Koulun itsearvioinnin tavoitteet Koulun itsearvioinnin toteuttaminen Opetuksen tavoitteet ja sisällöt Aihekokonaisuudet ja opetuksen eheyttäminen Oppiaineiden ja aineryhmien/kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli Ruotsi Vieraat kielet Englanti Saksa Ranska Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Evankelisluterilainen uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Tietotekniikka Draama ja teatteri-ilmaisu Muotoilukasvatus 224

3 Soveltava historian, biologian, maantiedon ja taito- ja 225 taideaineiden yhteistyökurssi Tieto ja taito Oppilaanohjaus 226 Liitteet 228 Todistuslomakkeet (välitodistus, lukuvuositodistus ja päättötodistus) 228 Kielten taitotasoasteikot 231 Helsingin kaupungin koulujen Suomi toisena kielenä - opetussuunnitelma luokille Kannelmäen peruskoulun ympäristöohjelma 249 Tietostrategia 255 Kriisisuunnitelma 260 Päihdestrategia 272 Koulun toiminta kiusaamis-, syrjintä ja väkivaltatilanteissa 280 Kiusaaminen ja Farsta-menetelmä 281

4 4 1. Koulutyön perusta 1.1. Arvoperusta Helsingin kouluissa - jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen - toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin - edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista - arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta - ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia - sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta 1.2. Kannelmäen peruskoulun toiminta-ajatus Kannelmäen peruskoulu on turvallinen ja oppilaista huolehtiva lähikoulu. Koulun tehtävänä on opettaa oppilaille perustaidot ja -tiedot, tukea kotien kasvatustyötä ja antaa valmiudet jatkoopintoihin Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet Peruskoulun kasvatus- ja opetustyön valtakunnallisia tavoitteita ovat kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen, tarpeellisten tietojen ja taitojen antaminen sekä koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ja valmiuksien antaminen elinikäiseen oppimiseen. Helsingin opetustoimen visiona on: - Rakennamme osaamisen ja sivistyksen yhteiskuntaa, jossa oppiminen on mahdollista kannustavassa ja innostavassa ympäristössä. - Edistämme yhdessä muiden kanssa helsinkiläisten hyvinvointia. - Helsingin opetustoimi on korkeatasoinen ja myös kansainvälisesti arvostettu oppimisen edistäjä. Tuemme oppilaan kasvamista tasapainoiseksi, vastuuntuntoiseksi ja toiset huomioonottavaksi ihmiseksi. Koulutyön tuloksena oppilas saavuttaa keskeiset oppimistaidot ja -tavoitteet ja osaa toimia sekä itsenäisesti että erilaisissa ryhmissä. Oppilaita ohjataan asettamaan itselleen tavoitteita ja arvioimaan omaa oppimistaan. Yhteistyössä kotien kanssa oppilaita kasvatetaan hyvään käytökseen ja terveisiin elämäntapoihin.

5 5 2. Opetuksen toteuttaminen 2.1. Oppimiskäsitys Helsingin kouluissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on tavoitteellista opiskelua opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat olennaisesti elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle. Hyvän oppimisen tärkeä edellytys on hyvä opetus Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Helsingin peruskouluissa oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista rakenteista. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Koulun aikuisten ja oppilaiden vuorovaikutussuhteet ovat olennainen osa koulun toimintakulttuuria. Tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen sekä edistää oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia. Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä Fyysinen oppimisympäristö Koulumme toimii kolmessa eri koulurakennuksessa. Rakennusten opetustiloja käytetään monipuolisesti ja joustavasti eri aineiden opetuksessa ja koulun muussa toiminnassa. Oppilailla on mahdollisuus osallistua yhteisten tilojen suunnitteluun. Mahdollisuus vaikuttaa omaan oppimisympäristöön tukee oppilaiden osallisuutta ja opettaa tiedostamaan ympäristön siisteyden ja kauneuden merkityksen oppimisen ja viihtymisen kannalta. Oppilaat kasvatetaan oppimateriaalin ja työvälineiden aktiiviseen ja vastuulliseen käyttöön. Koulun lähiympäristön luonnon- ja kulttuuriympäristön mahdollisuuksia käytetään koulun opiskelussa ja tapahtumissa. Keskuspuisto ja Mätäojan ympäristö tarjoavat monipuolisia liikunta-, retkeily- ja luonnontutkimismahdollisuuksia. Oppilaat tutustuvat myös Kanneltalon ja muiden koulun yhteistyökumppanien tarjoamiin mahdollisuuksiin.

6 6 Helsingin tarjoamia mahdollisuuksia (museot, näyttelyt, erilaiset kulttuuritapahtumat, julkiset laitokset ja yritykset) erilaisiin opintoretkiin ja tapahtumiin käytetään sekä eri aineiden opetuksessa että koulun yhteisissä tapahtumissa. Esimerkiksi yhteistyö eri taidelaitosten kanssa on vakiintunut osa koulun muotoilukasvatuspainotusta Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Kannelmäen peruskoulussa noudatetaan sovittuja sääntöjä ja ilmapiiri tukee työrauhaa ja oppimista. Koulussa arvostetaan välitöntä vuorovaikutusta, oppilaiden kuuntelemista, kaikkien kouluyhteisön jäsenten välistä suvaitsevaisuutta ja kunnioitusta. Koulun järjestyssäännöt ja erilaiset kiusaamisen estämiseen ja oppilaiden erimielisyyksien sovitteluun tähtäävät toimintamallit auttavat oppilaita vuorovaikutustaitojen kehittämisessä ja vastuun ottamisessa omista teoistaan Pedagoginen oppimisympäristö Kannelmäen peruskoulussa käytetään ja kehitetään vaihtelevia ja monipuolisia opetus- ja arviointimenetelmiä, jotka ottavat huomioon erilaiset oppijat ja oppimistyylit Työtavat Helsingissä koulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon yksilölliset kehityserot, oppilaiden taustat ja erilaiset tavat oppia. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Työtapojen valinnalla tuetaan työskentelylle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Työskentelylle asetetut tavoitteet määritellään oppilaan arvioinnin kohdassa. Kannelmäen peruskoulussa käytetään monipuolisia ja oppilaskeskeisiä työtapoja. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat oppilaiden opiskelutaitojen ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Työtapoja vaihtelemalla oppilas saa kokemuksia erilaisista opiskelumenetelmistä ja ymmärtää, millaiseen opiskeluun ne soveltuvat. Samalla oppilas oppii tunnistamaan itselleen parhaiten soveltuvat opiskelumenetelmät ja käyttämään niitä itsenäisessä opiskelussa. Oppilaille perustellaan, miksi eri työtapoja käytetään. Kaiken opiskelun tavoitteena on kulloinkin opiskeltavan asian omaksumisen rinnalla opiskelutaitojen vahvistaminen ja oppilaan kehittyminen tavoitteelliseksi ja itsenäiseksi opiskelijaksi. Oppilaan kasvaessa ja oppimistaitojen kehittyessä siirrytään vähitellen työtapoihin ja tehtäviin, joissa vastuu opiskelusta ja sen suunnittelusta siirtyy entistä enemmän oppilaalle itselleen. Eri oppiaineet poikkeavat toisistaan käsiteltävän tiedon ja taidon luonteen osalta. Opetussuunnitelmassa kerrotaan eri oppiaineiden kohdalla, mitkä ovat kunkin aineen tärkeimmät taitotavoitteet. Samalla kuvataan, minkälaisia tehtäviä käyttämällä juuri näitä taitoja vahvistetaan. Tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä käytetään eri oppiaineissa aineen luonteen mukaisella tavalla.

7 7 Tutkivalla oppimisella tarkoitetaan opiskelutehtäviä, joissa oppilaat asettavat itsenäisesti tutkimusongelmia, luovat omia olettamuksiaan käsittelemistään asioista ja hankkivat tietoa, jonka varassa he luovat ja arvioivat teorioitaan. Oppilaat oppivat myös esittelemään omia käsityksiään, keskustelemaan toistensa käsityksistä ja muodostamaan teorioita yhteisen tutkimuksen ja keskustelun pohjalta. Opettajan tehtävänä on ohjata tätä prosessia siten, että oppilaiden omat tiedonkäsittely- ja yhteistyötaidot kehittyvät. Toiminnallisilla työtavoilla opiskellaan erilaisia taitoja sekä vahvistetaan kykyä itsenäiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn. Ne myös havainnollistavat opetusta, tekevät opetettavista asioista elämyksellisempiä ja konkreettisempia ja näin helpottavat omaksumista. Ongelmalähtöisessä työskentelyssä opettaja antaa oppilaalle on ongelman ja oppilas yhdistelee hänelle tuttuja tietoja ja taitoja uudella tavalla ongelman ratkaisemiseksi. Opettaja johdattelee oppilaat itsenäiseen tiedonkeruuseen, -käsittelyyn ja -arviointiin Oppilaiden osallisuus Helsingin kouluissa osallisuuden vahvistaminen on demokratian toteutumisen edellytys. Helsingissä kehitetään erityisesti oppilaiden osallisuutta ja osallisuuden kautta tuetaan hyvää oppimista, ihmiseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille lapsille ja nuorille. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada aikaan muutosta elinympäristössään. kuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. kuntatoiminta kehittää oppilaiden valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. Kannelmäen peruskoulussa on tavoitteena lisätä oppilaiden vastuuntuntoa ja vaikutusmahdollisuuksia sekä luoda positiivinen ja turvallinen opiskeluilmapiiri. Pyrkimyksenä on myös edistää opettajien ja oppilaiden yhteistyötä. Koulussamme toimii oppilaskunnan hallitus ja tukioppilaskerho. kunnan hallituksessa on puheenjohtajan lisäksi jäseniä jokaiselta vuosiluokalta. Lisäksi koulumme johtokuntaan valitaan vuosittain oppilaskunnan hallituksen järjestämillä vaaleilla kaksi oppilasjäsentä. Tukioppilaskerhoon, joka toimii läheisessä yhteistyössä oppilaskunnan hallituksen kanssa, valitaan vuosittain uusia jäseniä. kunnan hallituksen kokoukset järjestetään säännöllisesti. Kokouksiin voidaan myös kutsua tarvittaessa rehtori, tukioppilaita ja johtokunnan oppilasjäsenet. kunnan hallituksella on myös mahdollisuus tulla kuulluksi opettajainkokouksissa. kunnan hallituksen ja tukioppilaskerhon toiminnan tavoitteena on osallistua koulumme toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Lisäksi tavoitteena on huolehtia jokaisen oppilaan fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Koulussamme tämä näkyy kiusaamisen ehkäisynä, uusien seitsemäsluokkalaisten tukemisena sekä teema- ja juhlapäivien järjestämisenä. Osa koulutetuista tukioppilaista toimii vertaissovittelijoina, jotka sovittelevat oppilaiden välisiä kiistoja. Osallistumme mahdollisuuksien mukaan Hesan Nuorten Ääni - projektiin, joka on nuorten päätöksentekoelin koko Helsingin alueella. kunnan hallitus huolehtii myös mm. taksvärkkikeräyksestä vuosittain valittavaan kohteeseen. Koulussa oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa koulutyön suunnitteluun vuosittaisen toimintasuunnitelmaprosessin yhteydessä. Kussakin luokassa käydään lukuvuoden alussa läpi keskeiset oppimistavoitteet. Tässä yhteydessä oppilailla on heidän ikätasonsa huomioon ottaen mahdollisuus esittää näkemyksiään lukuvuoden aikana tehtävän koulutyön toteuttamisesta. Koulumme läheisimpiä yhteistyökumppaneita ovat mm. Kannelmäen seurakunta, nuorisotalo ja nuorisopoliisi. Eri oppiaineissa tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä yritysten ja järjestöjen kanssa.

8 8 3. Opetuksen rakenne ja opetusjärjestelyt 3.1. Tuntijako Helsingissä noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen (1435 / 2001) ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä. Helsingissä on lisäksi määritelty toisen ja kuudennen luokan jälkeiset vähimmäistuntikertymät. Vuosiluokittainen tuntijako päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa valtioneuvoston asetuksen ja Helsingin peruskoulujen yhteisen tuntijaon pohjalta. Oppilaan vuosiluokittaiset vähimmäistuntimäärät ovat: vuosiluokilla 1-2 vähintään 19 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 3-4 vähintään 23 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 5-6 vähintään 24 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 7-9 vähintään 30 vuosiviikkotuntia Taito- ja taideaineiden välyksen kokonaistuntikertymästä (12 vvt) on sijoitettu yksi vuosiviikkotunti vuosiluokille 7-9. Tunti tulee käyttää opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen toteuttamiseen oppiaineiden välisenä yhteistyönä. Uusi tuntijako otetaan käyttöön portaittain uuden opetussuunnitelman kanssa.

9 9 Vuosiluokat yhteensä HKI Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Biologia Maantieto Fysiikka ja kemia Fysiikka 1 1,5 1 Kemia 1 1,5 1 Terveystieto 1 2 Uskonto/ Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Oppilaanohjaus Aihekokonaisuuskurssi/ Taito- ja taideaineet: valinnainen li, ku, tn,ts tai mu Aihekokonaisuuskurssi Muut valinnaisaineet: wko, wku, wli, wmu, wtn, wts, wtt, B2-sa, B2-ra, muotoilukasvatus - il, mal, vko, vli, vku, vmu, vtn, vts, vtt taito- ja taideaineiden välys 1 Oppilaan tuntimäärä Kannpk Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli

10 Kieliohjelma Helsingin peruskouluissa A-kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A - kielen opetus aloitetaan neljänneltä vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A- kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A-kielessä. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A-kielenä tai vapaaehtoisena A-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat kolmannelta vuosiluokalta alkavaksi A-kieleksi jonkin muun kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa neljänneltä luokalta alkavana A-kielenä englanti. Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokittain seuraavat: 1-2, yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia 3-6, yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia 7-9, yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia Uuden kieliohjelman mukainen opetus alkaa Kannelmäen peruskoulun kieliohjelma: A-kieli: englanti, ruotsi, saksa Vapaaehtoinen A-kieli: englanti, ruotsi, saksa, ranska B1-kieli: ruotsi, englanti B2-kieli: ranska, saksa 3.3. Koulun painotukset Kannelmäen peruskoulussa painotetaan matematiikkaa vuosiluokilla 7-9. Matematiikkalinjan valinneilla oppilailla on yksi vuosiviikkotunti enemmän matematiikkaa. Vuosiluokilla 3-6 valinnaisuutta on taito- ja taideaineissa Oppilaaksiotto Opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätös OPPILAAKSIOTON PERIAATTEET: HELSINGISSÄ ASUVAT OPPILAAT Ensisijaiset oppilaaksioton periaatteet Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Yhtäläinen oikeus oman oppilaaksiottoalueen kouluun on myös vuotta säädettyä aikaisemmin koulunsa aloittavalla lapsella, joka on saanut koulunkäyntioikeuden perusopetuslain 27 :n nojalla siinä mainittujen tutkimusten perusteella Oppilaalla on ensisijainen oikeus päästä muuhun kunnan osoittamaan lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun: - jos oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua

11 11 - Kolmannelle luokalle otettaessa harvinaisen A kielen perusteella: lähin tarkoituksenmukaisin koulu, jossa oppilas voi aloittaa kolmannelta luokalta alkavan ruotsin, saksan, ranskan tai venäjän A-kielen opiskelun. - kielikylpyopetuksen perusteella lähin tarkoituksenmukainen koulu - B1- englannin opetuksen perusteella - jos koulu ei ole oppilaan terveydentilan tai muuhun erityisen syyn takia hänelle sovelias; tarvittaessa syy osoitetaan asiantuntijalausunnolla Erityisopetukseen, valmistavaan opetukseen ja starttiluokalle osoitetaan Helsingissä asuvalle oppilaille ensisijainen koulupaikka oppilaalle soveltuvasta lähimmästä tarkoituksenmukaisesta koulusta (PoL 6 mom 2) Toissijaiset oppilaaksioton periaatteet Toissijaisessa perusopetuslain 28 :n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa Helsingin omissa kouluissa järjestettyyn perusopetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia oppilaita. Oppilaaksiotto valintakokeen perusteella Soveltuvuuskoeluokille sekä kaksi- ja vieraskieliseen opetukseen oppilaat otetaan valintakokeen perusteella, jolla arvioidaan oppilaan taipumusta ko. painotetun aineen opiskeluun. Samaa painotusta tarjoavat koulut käyttävät samaa valintakoetta. Tiettyyn painotukseen hakeva oppilas otetaan huomioon kaikkien kyseistä painotusta tarjoavien koulujen oppilaaksiotossa huoltajan ilmoittamassa järjestyksessä. Muu toissijainen oppilaaksiotto Jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein. Vuosiluokkien 1 6 osalta edellytetään, että toissijaisessa oppilaaksiotossa kouluun ei synny uutta opetusryhmää. Toissijaisen oppilaakisoton kriteereitä noudatetaan seuraavassa järjestyksessä. Jokaisen kriteerinkohdalla käytetään tarvittaessa lisäksi arvontaa, mikäli ko. kriteerin perusteella kouluun olisi tulossa enemmän oppilaita kuin koulussa on tilaa. 1) Jatkuvuus a) Esi- ja alkuopetus: alueellisessa esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelmassa nimetyistä esiopetusryhmistä tulevat oppilaat b) Yhtenäinen peruskoulu: ko. koulun oppilaaksiotoalueen vuosiluokkien 1 6 kouluissa olevat oppilaat 2) Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa 3) Koulumatka: pituus ja tarkoituksenmukaisuus 4) Tarvittaessa koulukohtainen valintakriteeri, täsmennetään koulun opetussuunnitelmassa 5) Tarvittaessa käytetään arvontaa OPPILAAKSIOTON PERIAATTEET: ULKOKUNTALAISET OPPILAAT Ulkokuntalaisia Suomen Kansallisoopperan balettikoulun oppilaita sekä Cantores Minores kuorolaisia otetaan oppilaaksi Kaisaniemen ala-asteen ja Kruununhaan yläasteen kouluihin, jos ao. oppilaan asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa. Albertin kouluun otetaan ulkokuntalaisia oppilaita, joille vastaavaa opetusta ei ole asuinkunnassa järjestettävissä ja jos ao. oppilaan asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa.

12 12 Ulkokuntalaisille oppilailla ei ole oikeutta koulumatka tai - kuljetusetuuteen. Oppilaan oma kunta päättää mahdollisista koulukuljetusetuuksista. Ulkokuntalaisia koskevat toissijaiset oppilaaksioton periaatteet Toissijaisessa perusopetuslain 28 :n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa Helsingin omissa kouluissa järjestettyyn perusopetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia oppilaita. Toissijaisessa oppilaaksiotossa voidaan ottaa ulkokuntalaisia oppilaita, mikäli koulussa on tilaa ensi ja toissijaisessa oppilaaksiotossa otettujen Helsingissä asuvien oppilaiden jälkeen. Vuosiluokkien 1 6 osalta edellytetään myös, että ulkokuntalaisten oppilaiden ottamisesta kouluun ei synny uutta opetusryhmää. Oppilaaksiotto valintakokeen perusteella Soveltuvuuskoeluokille sekä kaksi- ja vieraskieliseen opetukseen oppilaat otetaan valintakokeen perusteella, jossa arvioidaan oppilaan taipumusta ko. painotukseen ja mikäli ko. luokissa on tilaa Helsingissä asuvien oppilaiden jälkeen. Samaa painotusta tarjoavat koulut käyttävät samaa valintakoetta. Tiettyyn painotukseen hakeva oppilas otetaan huomioon kaikkien kyseistä painotusta tarjoavien koulujen oppilaaksiotossa huoltajan ilmoittamassa järjestyksessä. Muu toissijainen oppilaaksiotto Oppilaat otetaan seuraavin toissijaisin oppilaaksioton kriteerein. Jokaisen kriteerinkohdalla käytetään tarvittaessa lisäksi arvontaa, mikäli ko. kriteerin perusteella kouluun olisi tulossa enemmän oppilaita kuin koulussa on tilaa. Kriteereitä noudatetaan seuraavassa järjestyksessä. 1. Jatkuvuus a. Esi ja alkuopetus: alueellisessa esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelmassa nimetyistä esiopetusryhmistä tulevat oppilaat, poikkeuksena starttiluokkien oppilaat. b. Yhtenäinen peruskoulu: ko. koulun oppilaaksiotoalueen vuosiluokkien 1 6 kouluissa olevat oppilaat 2. Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa 3. Koulumatka: pituus ja tarkoituksenmukaisuus 4. Tarvittaessa koulukohtainen valintakriteeri, täsmennetään koulun opetussuunnitelmassa 5. Tarvittaessa käytetään arvontaa OPPILAAN KOULUNKÄYNTIÄ KOSKEVA OIKEUS Jos oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin sisällä, oppilaalla on oikeus käydä kaikki koulun luokka-asteet koulussa, jossa hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista kävi koulua tai jos ko. koulu lakkautetaan kyseisen alueen uudessa koulussa. Jos oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, oppilaalla on oikeus käydä kuluva lukuvuosi loppuun kyseisessä koulussa. voidaan tämän jälkeen ottaa ulkokuntalaisena helsinkiläiseen kouluun. Tällöin noudatetaan ulkokuntaisia oppilaita koskevia toissijaisia oppilaaksioton periaatteita.

13 Muut opetuksen järjestämiseen liittyvät päätökset Lukuvuoden jaksottamisen tarkoituksena on jäsentää ja selkeyttää lukuvuoden aikana tapahtuvaa koulutyön suunnittelua sekä arviointia. Kannelmäen peruskoulussa lukuvuosi jakaantuu neljään jaksoon. Jokaista jaksoa varten tehdään jakson alussa jaksosuunnitelma. Jaksojen alkamis- ja päättymisajankohdat määritellään koulun toimintasuunnitelmassa. 4. Ohjauksen järjestäminen 4.1. Ohjaustoiminta Jokainen oppilas tarvitsee ohjausta oppimisessa, opinnoissa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa. Oppilaanohjaus muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, joka toteutetaan opettajien ja muiden ohjaukseen osallistuvien henkilöiden yhteistyönä. Ohjausta annetaan eri oppiaineiden opetuksen, opinto-ohjauksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan edellytyksiä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan kasvua oman toiminnan säätelyyn, vahvistetaan osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon ja rakentavaan toimintaan yhteisössä. Tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan, harjaantumaan opiskelun taidoissaan, arvioimaan omaa toimintaansa sekä löytämään keinoja selviytyä oppimisessaan. tarvitsee ohjausta opintojensa eri vaiheissa ja erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa. Tavoitteena on auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeluun, työelämään ja tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Ohjauksen onnistuminen edellyttää yhteistyötä huoltajien ja muiden tahojen kanssa. Yksilöllinen ohjaus on erityisen tärkeätä erityistä tukea tarvitseville oppilaille sekä valmistavassa opetuksessa oleville ja sieltä perusopetukseen siirtyville oppilaille. Oppilaalle mahdollisesti laadittava oppimissuunnitelma on yksi ohjauksen väline. Kannelmäen peruskoulussa koko koulun opetushenkilökunta osallistuu oppilaiden ohjaukseen. Opettaja tutustuttaa oppilaat aineelle ominaisiin työtapoihin, vastaa oppilaan ainekohtaisesta ohjauksesta sekä antaa tarvittaessa ohjausta oppilaan hakeutuessa jatko-opintoihin. Opinto-ohjaaja koordinoi valinnaisainevalintoja ja ohjaa oppilasta jatko-opintoihin. Tarpeen vaatiessa prosessiin osallistuvat huoltaja, luokanvalvoja ja OHR:n edustaja/edustajia (ks. Kohta 6.1) Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan ohjannasta vastaavat ensisijaisesti luokanvalvoja ja oppilaan erityisopettaja (ks. Kohta 4.3 Oppimissuunnitelma) Rehtori vastaa siitä, että jokainen oppilas saa tarvitsemaansa ohjausta. Tarvittaessa oppilaita ohjataan ammatinvalintapsykologille. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua opiskelua ja valintoja koskeviin neuvotteluihin aineenopettajan, luokanvalvojan ja OHR:n edustajien kanssa. Koulussamme oppilaan ohjausta opinnoissa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa harjoitellaan kaikissa oppiaineissa. Eri vuositasoilla ohjaustoiminnan painopisteet vaihtelevat: 7. luokalla oppilaita ohjataan oppimaan yläasteella tarvittavia opiskelutaitoja sekä tuntemaan ja noudattamaan koulun käytäntöjä, sääntöjä ja sopimuksia. 8. luokalla painopisteenä on oppilaiden yhteistoiminta, ryhmätyötaidot ja osallisuus kouluyhteisön toimintaan. 9. luokalla oppilaita ohjataan erityisesti suunnittelemaan omaa opiskeluaan ja asettamaan omia tavoitteitaan jatko-opintojen ja ammatinvalinnan näkökulmasta.

14 Opinto-ohjaus Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan henkilökohtaista ohjausta valintamahdollisuuksista sekä valintojen merkityksestä jatko-opintoihin, oppilaan tulevaisuuteen ja työelämään sijoittumiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan itsetuntemuksen lisääntymistä sekä tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaitojen kehittymistä. Ohjausta annetaan luokkaopetuksena, henkilökohtaisena, pienryhmäohjauksena ja verkkoohjauksena. ta ohjataan käyttämään myös erilaisia verkkopalveluja. Erillistä ohjaussuunnitelmaa koulu ei laadi. Opinto-ohjausta jokainen koulun opettaja toteuttaa omalle oppiaineelle ominaisin työtavoin. Työelämään tutustumisen jakso toteutetaan yhdeksännen luokan syksyllä kahden viikon pituisena. Oppilaita kannustetaan hankkimaan TET- paikkansa itsenäisesti niin, että se tukee ammatinvalintaa. Mahdollisuuksien mukaan opinto-ohjaaja ja aineenopettajat vierailevat TETpaikoilla Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja oppimisen tavoitteita koskeva suunnitelma, jonka tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Se on suunnitelma oppilaan opintoohjelman toteuttamiseksi. Opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas opiskelee lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon oppilaan vahvuudet ja kehittämisen alueet sekä aikaisempi oppimishistoria. Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, joka tukee myös opettajaa työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mikäli oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, sen tekevät oppilasta opettavat opettajat. Suunnitelman tekoon osallistuvat tarvittaessa erityisopettajat, opinto-ohjaaja ja oppilashuoltohenkilöstö. Jos oppilaalle on esiopetuksessa laadittu lapsen esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma tehdään lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalta. osallistuu oman oppimissuunnitelman tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan. Oppilaan huoltajat osallistuvat oppimissuunnitelman laatimiseen mahdollisuuksien mukaan. Jos vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä oleva oppilas opiskelee oman opintoohjelman mukaan, hänelle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat opetusjärjestelyt ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaan kirjataan opiskelun tavoitteet, keskeiset sisällöt, opetusmenetelmät sekä arvioinnin perusteet. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan mukana huoltajan luvalla. Valmistavassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, opiskelun etenemisen seuranta ja arvioinnin perusteet. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi. Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan. Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa oppilaan opinto-ohjelma muodostuu opintokokonaisuuksista.

15 15 Koulussamme laaditaan oppimissuunnitelma Helsingin linjauksen mukaisesti oppilaalle, joka opiskelee oman opinto-ohjelman mukaan vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä tai vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi oppilaalle, joka siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilasta opettavien opettajien kesken ja laadintaan osallistuvat tarvittaessa erityisopettajat sekä oppilashuoltohenkilöstö. Vuosiluokilla 1-6 päävastuun suunnitelman laatimisesta kantaa oppilaan oma opettaja. Oppilaan huoltajat voivat osallistua oppimissuunnitelman laatimiseen. Myös oppilas voi osallistua oman oppimissuunnitelmansa tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan. Vuosiluokilla 7-9 oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa myös osa-aikaista erityisopetusta saavalle oppilaalle. Oppimissuunnitelman laatimisesta päättää OHR opettajia kuultuaan. huoltoryhmä päättää, kuka koordinoi oppimissuunnitelman laatimisen. 5. Opiskelun tuki Opiskelun tukimuotoja ovat tukiopetus, erityisopetus ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmistava opetus. Helsingissä opetuksen tukimuotoja käytetään myös rinnakkaisina. ta opettavat opettajat arvioivat yhteistyössä erityisopettajan ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan tarvetta saada tukea oppimiseen. Tuen avulla oppilasta autetaan selviytymään oppimisvaikeuksista, vahvistamaan itsetuntoaan oppijana sekä suorittamaan perusopetuksen oppimäärän Tukiopetus Tukiopetus on tarkoitettu opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Tukiopetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta menestymään opinnoissaan ja selviytymään oppimiseen liittyvistä vaikeuksista. Kun vaikeudet on havaittu, tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman nopeasti. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti oppilasta opettava opettaja, joka myös tavallisesti huolehtii tukiopetuksen antamisesta. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetus on opetuksen eriyttämisen muoto, jota voidaan käyttää niin yleisopetuksessa, erityisopetuksessa kuin valmistavassa opetuksessakin. Sille on ominaista tehtävien yksilöllisyys sekä ajan varaaminen oppilaan yksilölliseen tai pienessä ryhmässä tapahtuvaan ohjaamiseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella Erityisopetus Erityisopetus on osa perusopetusta ja sitä annetaan Helsingin kaikissa peruskouluissa. Erityisopetus on kokonaisuus, johon kuuluvat sekä osa-aikainen erityisopetus että erityisoppilaiden opetus. Erityisopetus tukee oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä mahdollistaa perusopetuksen oppimäärän suorittamisen. Oppimisympäristön ja joustavien opetusjärjestelyjen suunnittelun lähtökohtina ovat oppilaan ainutkertaisuuden kunnioitus sekä yksilölliset oppimisedellytykset. Keskeistä erityisopetuksessa on varhainen tukeminen. Erityisopetusta saavien oppilaiden

16 16 oppilaanohjauksessa korostuu yksilöllisyys. Yhteistyö ja hyvä tiedonkulku kodin, koulun ja muiden asiantuntijoiden kesken on edellytys hyvälle oppimiselle Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus on erityisopettajan antamaa yksilö-, pienryhmä- ja/ tai samanaikaisopetusta. Luokan- tai aineenopettaja ja erityisopettaja suunnittelevat oppilaan opetuksen sisällöt ja arvioinnin yhteistyössä. Osa-aikaisen erityisopetuksen saaminen ei edellytä hallinnollista päätöstä, koska oppilas ei ole pysyvästi laaja-alaisen erityisopettajan oppilaana. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa tuetaan oppilasta, jolla on oppimisen tai sopeutumisen vaikeuksia. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään löytämään yksilöllisiä tapoja ja tavoitteita oppimisen onnistumiseksi. Myös erityisoppilailla ja valmistavan opetuksen oppilailla on oikeus saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Kannelmäen peruskoulussa osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on koko kouluajan edistää oppilaan kykyjä ja taitoja selviytyä omassa luokassaan ja koko kouluyhteisössään omien edellytystensä mukaisesti ja samalla auttaa häntä arvioimaan omaa opiskeluaan ja edistymistään. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaille, joilla on ongelmia kielellisen kehityksen tai matemaattisen ajattelun alueella, muita oppimisvaikeuksia tai oppilaille, joilla on vaikeuksia työskennellä isossa ryhmässä. Osa-aikainen erityisopetus voidaan toteuttaa yksilöllisesti, pienryhmissä tai samanaikaisopetuksena. Samanaikaisopetuksella tarkoitetaan oppitunnin aikana toteutettavia joustavia ja eriyttäviä opetusjärjestelyjä. Erityisopettajat sopivat osa-aikaista erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden opetusjärjestelyistä luokanopettajan/aineenopettajan ja huoltajien kanssa. Aloitteen osa-aikaisesta erityisopetuksesta voi tehdä opettaja, oppilaan huoltaja tai oppilas itse. Osallistumisesta pienryhmäopetukseen ja siinä edistymisestä tiedotetaan huoltajille. Alkuopetuksessa osa-aikaisen erityisopetuksen painopiste on oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa havaitsemisessa. Ensimmäisen luokan alussa kartoitetaan oppilaiden oppimisvalmiudet. Tätä työtä luokanopettaja ja erityisopettaja tekevät yhdessä ja valitsevat tukea tarvitsevat oppilaat osa-aikaiseen erityisopetukseen. Jatkossa oppilaiden edistymistä ja taitojen kehittymistä seurataan säännöllisesti Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus Jos oppilaan erityistuen tarve on suuri, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Erityisopetus voidaan järjestää integroidusti yleisopetuksessa tai erityisluokassa. Erityisluokka on luokka, jossa on 6-10 erityisoppilasta ja jonka opettajana on erityisluokanopettaja. Erityisopetuspäätökset tehdään keskitetysti opetusvirastossa. Kannelmäen peruskoulussa ylemmillä vuosiluokilla oppilaiden erityisopetus järjestetään pääsääntöisesti integroidusti yleisopetuksessa. Tavoitteena on tukea oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä turvata perusopetuksen oppimäärien suorittaminen. Joskus tavoitteen toteutuminen vaatii oppilaan opiskelua erityisluokassa. HOJKS:n koordinoinnista vastaa erityisopettaja. Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma laaditaan koulussa erityisopetuspäätöksen ja pedagogisen selvityksen pohjalta, jotka toimitetaan opetusvirastosta koululle erityisopetuspäätöksen jälkeen. Suunnitelma kirjataan koulujen käytössä olevalle yhteiselle lomakkeelle. Rehtori tekee päätöksen henkilökohtaiseksi

17 17 opetuksen järjestämistä koskevaksi suunnitelmaksi. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla lääninhallitukseen. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen suunnitelma siirtyy huoltajan luvalla vastaanottavaan kouluun. Suunnitelman tiedot ovat lähtökohta uusien opetusjärjestelyjen toteuttamiseksi. Oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineen opiskelusta vapauttaminen Oppimääriä voidaan yksilöllistää yhdessä tai useammassa aineessa. Oppimäärän yksilöllistämisestä päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä ja yhdenkin oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetuspäätöstä. Erityisoppilaan oppiaineiden vapauttamisesta päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä. Päätöstä tulee edeltää oppimäärän yksilöllistäminen Luokkamuotoinen erityisopetus Luokkamuotoisen erityisopetuksen perusajatuksena on opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen siten, että huomioidaan oppilaan kyvyt ja taidot ja järjestetään oppimisympäristö mahdollisimman hyvin tukemaan opiskelua. Oppilaan tarvitsema tuki määritellään HOJKS:ssa. HOJKS:in laadintaan ja seurantaan osallistuvat oppilaan opettajat yhdessä huoltajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelman toteutumista arvioidaan jatkuvasti. Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa pyritään joustavuuteen, kannustavuuteen ja yksilöllisyyteen ottamalla huomioon kunkin oppilaan omat vahvuudet ja oppimistarpeet. Luokassa pyritään vahvistamaan oppilaan käsitystä itsestään oppijana. Onnistumisen ja osaamisen kokemukset ovat tärkeitä. ta ohjataan asettamaan työskentelylleen realistisia tavoitteita ja työskentelemään niiden saavuttamiseksi. Sosiaalisten taitojen oppimista korostetaan. Erityisluokan oppilaan mahdollisuuksia siirtyä yleisopetuksen luokkaan arvioidaan jatkuvasti. Koulussamme oppilaalle pyritään järjestämään mahdollisuus kokeilla opiskelua yleisopetuksen luokassa tuetusti ja riittävästi ennen erityisopetuspäätöksen purkamista ja yleisopetukseen siirtämistä. Yleisopetukseen integroidut erityisopetuksen oppilaat opiskelevat yleisopetuksen luokassa. Oppilaan HOJKS:ssa määritellään hänen tarvitsemansa tuki, joka voi olla oppimateriaalia tai apuvälineitä, tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta tai erityisopettajan/ koulunkäyntiavustajan apua. Tukemalla oppilaan sopeutumista luokkayhteisön jäseneksi ehkäistään syrjäytymistä Valmistava opetus Valmistava opetus on tarkoitettu ensisijaisesti vasta maahan saapuneille oppivelvollisuusikäisille oppilaille. Valmistavaan opetukseen voidaan ohjata myös Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia oppilaita sekä esiopetusikäisiä maahanmuuttajataustaisia lapsia. Opetusvirasto ohjaa maahanmuuttajataustaiset oppilaat valmistavaan opetukseen, jos heillä ei koulun arvion mukaan ole riittäviä kielellisiä valmiuksia opiskella perusopetuksessa. Oppilaaksiotossa noudatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston tekemää päätöstä (Oppilaaksiotto eräissä tapauksissa/ Valmistava opetus). Opetuksessa noudatetaan kunnallista opetussuunnitelmaa ja esiopetusikäisten osalta kunnallista esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma (ks. Oppimissuunnitelma). Opetuksen alettua oppilaat integroidaan perusopetukseen niissä oppiaineissa, joissa puutteellinen kielitaito ei ratkaisevasti haittaa opiskelua. Valmistavassa opetuksessa olevat oppilaat ovat oikeutettuja erityisopetuksen, oppilashuollon ja oppilaanohjauksen palveluihin. Vuoden valmistavan opetuksen jälkeen

18 18 oppilas kirjataan perusopetuksen oppilaaksi, vaikka hän jatkaisi opiskelua valmistavassa opetuksessa toisen vuoden. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi (ks. Oppimissuunnitelma). Valmistavan opetuksen opettaja huolehtii siitä, että tieto oppilaan edistymisestä, valmiuksista ja tarvittavista tukitoimista siirtyy perusopetuksen opettajille. 6. Hyvinvoinnin tukipalvelut 6.1. huolto huolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista ja sen toteuttaminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. huollon avulla edistetään oppilaiden tervettä, tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle. Tavoitteena on, että oppilas kokee koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentely-ympäristöksi sekä tuntee yhteenkuuluvuutta kouluyhteisöön, saa ohjausta, huolenpitoa ja kannustavaa palautetta koulun päivittäisessä arjessa sekä apua ongelmatilanteissa. Kouluyhteisön turvallinen arki muodostuu oppilaiden hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä sekä oppimista tukevasta toimintakulttuurista. Arjen huolenpito tarkoittaa välittävää ja kannustavaa vuorovaikutusta, oppilaiden kuulemista ja varhaista puuttumista sekä tukitoimia luokassa. huoltotyö perustuu luottamukselliseen ja vastuulliseen yhteistyöhön koulun henkilöstön, oppilaiden ja kotien kanssa. huollon tehtäväkenttä sisältää sekä yhteisöllisen että yksilöllisen työn, sekä ennaltaehkäisevän että hoitavan työn. Onnistunut oppilashuoltotyö edellyttää yhdessä laadittuja toimintamalleja ja suunnitelmia ennaltaehkäisevää työtä ja ongelmatilanteiden hoitamista varten. Säännöllisen koulunkäynnin turvaamiseksi oppilaiden läsnäoloa seurataan ja poissaoloihin puututaan. Koululla on toimintamallit kriisi-, kiusaamis-, väkivalta-, syrjintä- ja häirintätilanteiden hoitamiseksi sekä päihteiden käyttöön liittyvien ongelmatilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Jokaisessa koulussa on moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvointia ylläpitävään ja edistävään työhön sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Moniammatillisessa työssä noudatetaan ammattieettisiä periaatteita sekä tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. huollon palveluita koulussa ovat kouluterveydenhuollon, koulupsykologien ja/tai koulukuraattoreiden asiakastyö. huoltoa toteutetaan yhteistyössä terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimen sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Koulumme oppilashuollollisia tavoitteita ovat toisen kunnioittaminen, erilaisuuden hyväksyminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja osallisuuden lisääminen. Tavoitteita tukevat suunnitelmat, strategiat ja projektit. Opettajat ovat mukana arjen huolenpidossa, seuraavat oppilaiden edistymistä ja luovat hyvän oppimisen edellytykset oppilaille. Koulumme oppilashuoltotoimintaa koordinoi oppilashuoltoryhmä. huoltoryhmään kuuluvat rehtori puheenjohtajana, apulaisrehtori, koulupsykologi, kuraattori, kouluterveydenhoitajat, opintoohjaaja, laaja-alaiset erityisopettajat sekä tarvittaessa oppilaan opettaja.

19 19 - huoltoryhmä pohtii yhdessä oppilaan opettajan kanssa oppilaan tuen tarvetta ja auttaa sekä suunnittelemaan että toteuttamaan tarvittavia opetusjärjestelyjä ja muita toimenpiteitä. OHR tekee tarvittaessa yhteistyötä koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa ja yhteydessä koululääkäriin. - huoltoryhmän tavoitteena on olla myös konsultoivana apuna yksittäiselle opettajalle, vanhemmille ja koko koulun henkilökunnalle. - huoltoryhmä toimii sekä ennaltaehkäisevästi että auttaen jo syntyneiden ongelmien selvittelyssä kouluyhteisön kaikenpuolisen hyvinvoinnin edistämiseksi. - huoltoryhmä laatii ja tiedottaa ohjeet menettelytavoista oppilashuollollisissa asioissa ja ohjaa oppilashuollollisen toiminnan arviointia huoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti ja hoitaa oppilaan asioita luottamuksellisesti. Oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien tunnistamiseksi ja niihin puuttumiseksi koulun 1., 3. ja 7. vuosiluokat käydään oppilashuoltoryhmässä systemaattisesti läpi lukuvuoden alussa. Lukuvuoden aikana tarkastellaan lähemmin muidenkin luokka-asteiden ryhmiä. Nivelvaiheissa koulutulokkaat sekä heidän erityistarpeensa kartoitetaan yhdessä esiopetuksen kanssa. Koulutuksen kannalta oppilaiden erityistarpeet nivelvaiheissa pyritään kartoittamaan oppilashuollossa. huoltoryhmä koordinoi tätä työtä. Opettajat seuraavat oppilaiden poissaoloja säännöllisesti ja ovat yhteydessä rehtoriin ja oppilashuoltohenkilöstöön, mikäli on syytä epäillä oppilaan olevan luvatta poissa koulusta. Luvattomista poissaoloista luokanopettaja/luokanvalvoja/aineenopettaja ilmoittavat välittömästi oppilaan huoltajille. Mikäli oppilas on saanut kurinpitorangaistuksen tai häneltä on evätty opetus, oppilashuoltoryhmä suunnittelee oppilaalle hänen tarvitsemansa oppilashuollolliset toimenpiteet. Jokainen oppilas kantaa vastuuta sekä itsestään että toisista. (ks. kohta 2.2.) Koululla on suunnitelmat ongelma- ja kriisitilanteita varten. Näissä suunnitelmissa kuvataan koulun käytänteet kiusaamisen, syrjinnän, väkivallan ja häirinnän ennaltaehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja hoitamiseksi. Lisäksi niissä esitetään käytänteet päihteiden käytön ennaltaehkäisemiseksi ja päihteiden käyttöön liittyvien ongelmatilanteiden hoitamiseksi ja hoitoon ohjaamiseksi. Kriisitilanteita varten on erilliset ohjeet. Keskeisenä periaatteena on nopea puuttuminen ongelmatilanteeseen, epäkohdan (esim. kiusaaminen, päihteiden käyttö) välittömään oikaisemiseen sekä avun käynnistäminen nopeasti, mutta suunnitellusti Muut tukipalvelut Kerhotoiminta Kerhotoiminta on oppilaille järjestettävää tavoitteellista toimintaa, joka tukee koulun kasvatus - ja opetustyötä. Kerhotoiminta edistää osaltaan tasa-arvon toteutumista tarjoamalla koulun oppilaille mahdollisuuden harrastustoimintaan. Tavoitteena on tarjota oppilaille mahdollisuus osallistua oman mielenkiinnon mukaiseen toimintaan sekä laajentaa harrastusten kohteita. Kerhotoiminnalla tuetaan oppilaiden yhteisöllistä kasvua ja osallisuutta. Oppilailla on mahdollisuus osallistua kerhotoiminnan suunnitteluun oman ikäkautensa mukaisesti. Kerhotoiminta voidaan toteuttaa moniammatillisesti yhteistyössä lähikoulujen, kotien ja muiden tahojen kanssa. Koulun järjestämä kerhotoiminta on oppilaille maksutonta. Muut toiminnan järjestäjät voivat periä kerhomaksuja. Kannelmäen peruskoulun toimintasuunnitelmassa päätetään lukuvuosittain perustettavat kerhot.

20 Kouluruokailu Helsingin kouluissa oppilaat saavat kouluruokailussa täysipainoisen aterian, joka on osa oppilaiden päivittäisestä ravinnontarpeesta. Kouluruokailussa toteutetaan terveys- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oppilaita ohjataan ymmärtämään monipuolisen ravinnon merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille sekä kehittämään ruokailutottumuksiaan ja -tapojaan. Oppilaat oppivat huolehtimaan itsestään ja tekemään vastuullisia valintoja. Heitä ohjataan käyttäytymään asiallisesti ja ottamaan toiset huomioon siten, että ruokailutilanteesta muodostuu rauhallinen ja miellyttävä. Koulu huolehtii ruokailuun liittyvästä kasvatuksesta yhteistyössä kotien kanssa. Katso kohta Aihekokonaisuudet, vastuu ympäristöstä Koulumatkat Koulumatka on tärkeä osa oppilaan koulupäivää. Koulu edistää käytettävissään olevin keinoin koulumatkan turvallisuutta. Koulukuljetusta odottavalle oppilaalle järjestetään mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Yhteistyössä kotien kanssa koulu ohjaa oppilaita vastuulliseen ja kohteliaaseen käyttäytymiseen koulumatkoilla. Oppilaita kannustetaan omatoimisuuteen ja ohjataan ymmärtämään liikkumisen merkitys terveydelle. Katso kohta Aihekokonaisuudet, turvallisuus ja liikenne Koulunkäyntiavustajatoiminta Koulunkäyntiavustajatoiminnan lähtökohtana on omalta osaltaan turvata oppilaan osallistuminen opetukseen. Tavoitteena on auttaa oppilasta koulunkäynnissä sekä tukea ja ohjata häntä kasvu- ja oppimisprosessissa. Toiminnan tavoitteena on myös edistää oppilaan omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä. Työtä ohjaavat oppilaalle ja ryhmälle asetetut opetukselliset ja kasvatukselliset tavoitteet. Lisäksi otetaan huomioon oppilaan hoidolliset ja kuntoutukselliset tavoitteet. Avustaminen toteutuu moniammatillisena yhteistyönä. Oppilaan avustamisen tarve edellyttää monipuolista arviointia ja jatkuvaa seurantaa. kohtaiset tavoitteet kirjataan oppimissuunnitelmaan ja henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan. Koulunkäyntiavustajatoiminnan järjestämisessä otetaan huomioon esiopetus, erityisluokat, integroidut erityisoppilaat, valmistavan opetuksen oppilaat, oppilaskohtaiset tarpeet yleisopetuksessa sekä iltapäivätoiminta. Koulussa on koulunkäyntiavustaja tai -avustajia. Lukuvuosittain rehtori yhdessä oppilashuoltoryhmän kanssa päättää avustajien työtehtävien jaosta huoltajia kuultuaan. 7. Yhteistyö opetuksen ja opiskelun tukena 7.1. Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on tukea oppilaan tervettä kasvua ja oppimista. Onnistunut yhteistyö perustuu avoimeen, tasavertaiseen ja luottamukselliseen

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Vartiokylan yläasteen koulun opetussuunnitelma 2005 SISÄLLYS. 1. Koulun työn perusta... 5. 2. Opetuksen toteuttaminen... 6

Vartiokylan yläasteen koulun opetussuunnitelma 2005 SISÄLLYS. 1. Koulun työn perusta... 5. 2. Opetuksen toteuttaminen... 6 VARTIOKYLÄN YLÄASTEEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2005 SISÄLLYS 1. Koulun työn perusta... 5 1.1 Arvoperusta... 5 1.2 Koulun toiminta ajatus... 5 1.3 Koulun kasvatus ja oppimistavoitteet... 5 2. Opetuksen

Lisätiedot

Opetusvirasto Perusopetuslinja PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KUNTA- KOHTAINEN OSUUS 1.8.2005

Opetusvirasto Perusopetuslinja PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KUNTA- KOHTAINEN OSUUS 1.8.2005 Opetusvirasto Perusopetuslinja PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KUNTA- KOHTAINEN OSUUS 1.8.2005 OPETUSSUUNNITELMAN RUNKO 1. Koulun työn perusta 1.1. Arvoperusta 1.2. Koulun toiminta-ajatus 1.3. Koulun

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA 2005

OPETUSSUUNNITELMA 2005 OPETUSSUUNNITELMA 2005 1 Tiivistelmä...4 1 Koulun työn perusta...8 1.1 Arvoperusta...8 1.2 Koulun toiminta-ajatus...8 1.3 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet...8 2 Opetuksen toteuttaminen...9 2.1 Oppimiskäsitys...9

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

POHJOIS HAAGAN ALA ASTEEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo

POHJOIS HAAGAN ALA ASTEEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo POHJOIS HAAGAN ALA ASTEEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. KOULUN TYÖN PERUSTA...4 1.1. ARVOPERUSTA...4 1.2. KOULUN TOIMINTA AJATUS...4 1.3. KOULUN KASVATUS JA OPPIMISTAVOITTEET...4 2. OPETUKSEN

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

1 luku Koulun työn perusta

1 luku Koulun työn perusta 1 luku Koulun työn perusta... 2 1.1 Arvoperusta... 2 1.2 Koulun toiminta-ajatus... 2 1.3 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet... 2 2 luku Opetuksen toteuttaminen... 3 2.1 Oppimiskäsitys... 3 2.2 Oppimisympäristö

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Opetusvirasto Yleissivistävä koulutuslinja Pakilan yläaste 1.9.2009. Pakilan yläasteen opetussuunnitelma 2009

Helsingin kaupunki Opetusvirasto Yleissivistävä koulutuslinja Pakilan yläaste 1.9.2009. Pakilan yläasteen opetussuunnitelma 2009 Helsingin kaupunki Opetusvirasto Yleissivistävä koulutuslinja Pakilan yläaste 1.9.2009 Pakilan yläasteen opetussuunnitelma 2009 Sisällysluettelo 1. KOULUN TYÖN PERUSTA... 1 1.1. ARVOPERUSTA... 1 1.2.

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Kallahden peruskoulun opetussuunnitelma

Kallahden peruskoulun opetussuunnitelma Kallahden peruskoulun opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA... 4 1.1 ARVOPERUSTA... 4 1.2 KOULUN TOIMINTA-AJATUS... 5 1.3. KOULUN KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET... 6 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 7

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA 2005

OPETUSSUUNNITELMA 2005 OPETUSSUUNNITELMA 2005 KALLION ALA ASTEEN KOULU OPETUSSUUNNITELMAN RUNKO 1. Koulun työn perusta. 1 1.1. Arvoperusta... 1 1.2. Koulun toiminta ajatus 1 1.3. Koulun kasvatus ja oppimistavoitteet. 1 1.3.1.

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja. Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta kasvaa, ja monet asiat pitää hoitaa

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

1. Koulun työn perusta 1.1. Arvoperusta.. 4 1.2. Haagan peruskoulun toiminta-ajatus... 5 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet.

1. Koulun työn perusta 1.1. Arvoperusta.. 4 1.2. Haagan peruskoulun toiminta-ajatus... 5 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet. SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulun työn perusta 1.1. Arvoperusta.. 4 1.2. Haagan peruskoulun toiminta-ajatus... 5 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet. 5 2. Opetuksen toteuttaminen 2.1. Oppimiskäsitys. 6

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN

OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN Turun kaupungin perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Mustalla painetut tekstit ovat Perusopetukseen

Lisätiedot

ALPPILAN YLÄASTE OPETUSSUUNNITELMA 2005

ALPPILAN YLÄASTE OPETUSSUUNNITELMA 2005 ALPPILAN YLÄASTE OPETUSSUUNNITELMA 2005 1 KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1 Alppilan koulun arvoperusta Koulu on oppimista ja ihmisenä kasvamista varten. Olet oppivelvollinen, mutta muista, että opiskelu on myös

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 10.12.2013 Voimaan 1.1.2014 ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN

Lisätiedot

TÖÖLÖN YHTEISKOULU. PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 yleinen osa

TÖÖLÖN YHTEISKOULU. PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 yleinen osa TÖÖLÖN YHTEISKOULU PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 yleinen osa 1 2 1. Koulun työn perusta... 5 1.1. Arvoperusta... 5 1.2. Koulun toiminta-ajatus... 6 1.3. Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet...

Lisätiedot

POHJOIS-HAAGAN YHTEISKOULUN PERUSOPETUKSEN LUOKKIEN 7-9 OPETUSSUUNNITELMA. Elämäni kunnossa

POHJOIS-HAAGAN YHTEISKOULUN PERUSOPETUKSEN LUOKKIEN 7-9 OPETUSSUUNNITELMA. Elämäni kunnossa POHJOIS-HAAGAN YHTEISKOULUN PERUSOPETUKSEN LUOKKIEN 7-9 OPETUSSUUNNITELMA Elämäni kunnossa Koulun johtokunta käsitellyt ja hyväksynyt 9.6.2005 Jukka Koskipirtti johtokunnan puheenjohtaja Jukka Tanska johtokunnan

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielisen opetuksen 3.1.2 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 26.1.2012

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

YHTENÄISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2005

YHTENÄISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2005 YHTENÄISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2005 1 YLEINEN OSA... 8 1 KOULUN TYÖN PERUSTA... 8 1.1 ARVOPERUSTA... 8 1.1.1 Helsingin peruskoulut... 8 1.1.2 Helsingin lukiot... 8 1.1.3 Yhtenäiskoulu... 8 1.2 KOULUN

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Tehtaanpuiston yläasteen koulu OPETUSSUUNNITELMA

Tehtaanpuiston yläasteen koulu OPETUSSUUNNITELMA Tehtaanpuiston yläasteen koulu OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällysluettelo 1. KOULUN TYÖN PERUSTA... 6 1.1. ARVOPERUSTA... 6 1.2. KOULUN TOIMINTA AJATUS... 6 1.3. KOULUN KASVATUS JA OPPIMISTAVOITTEET... 6 2.

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 27.1.2016 7 0 Kemijärven suomenkielisen perusopetukseen valmistavan opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

Kauhavan kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Kauhavan kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauhavan kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelma KAUHAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 OPETUKSEN PERUSTEET...3 2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT...4

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Meilahden ala-asteen koulun opetussuunnitelma

Meilahden ala-asteen koulun opetussuunnitelma en koulun opetussuunnitelma Lapset ja nuoret ovat tärkeimmät olennot: heidän on maitten valtakunta. Ja se, jota ei jaksa alituisesti kiinnostaa, mitä heidän kalloissaan liikahtaa, siirtyköön turhana hyllylle.

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

Meilahden yläasteen opetussuunnitelma

Meilahden yläasteen opetussuunnitelma Meilahden yläasteen opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvoperusta Helsingin kouluissa jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen

Lisätiedot