VAK Huoltopalvelut. Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013! Uutuutena ATPkausitarkastukset! raskone pakuhuolto.

Transkriptio

1 1 Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013! Uutuutena ATPkausitarkastukset! VAK Huoltopalvelut Oulu Voudintie 11 VAK Oulu palvelee arkisin klo Toimipisteessä suoritetaan kaikki kuljetuskalustoa (kuormatilat/perävaunut) koskevat huolto- ja korjaustoimet sisältäen kylmäkonehuollot ja takalaitanostimet sekä lämmityslaiteet. Oulun toimipiste on myös Cargotek-konsernin tuotteiden virallinen jälleenmyyjä sekä huoltopiste. Työnvastaanotto puh Työnvastaanotto puh Myynti Vesa Kivioja, puh TÄSSÄ NUMEROSSA: Mitat ja massat -asiaa Porot ja liikenne Korkeanpaikan leiri Hartauskirjoitus SKAL Oulun lääni ry uusiin tiloihin Puolustusvoimat ammattiliikenteen kouluttajana Nopeasti takaisin tielle Ammattitaitoista monimerkkipalvelua Valtakunnallinen puh Päivystys 24/7 puh raskone pakuhuolto

2 2 Muutosten syövereissä Ajelin lokakuussa Kuusamosta Suomussalmen kautta Kajaaniin. 5-tien varrella havaitsin puhuttelevan tilataideteoksen Hiljainen kansa. Se mykisti taas kerran. Millaisia liittymäkohtia tällä teoksella on tämän hetken Suomeen? Mielestäni paljonkin. Meillä pieni ryhmä päättää, mitä Suomessa tehdään. Päätökset on tehty ja pulinat pois. Tätä rataahan se menee. Tämä toimintakulttuuri tulee esille myös hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän tekemästä mitta- ja painoesityksestä. Siinä on huomioitu hyvin kuljetuspalveluiden ostajien tarpeet. Miksi kuljetusalan asiantuntemusta ei hyödynnetty ennen lopullista esitystä? Kuljetusala / yrittäjät tulevat kuitenkin maksamaan investoinneillaan merkittävän osan tästä lystistä. SKAL on antanut oman lausuntonsa, linjaukset mm. kokonaispainokorotuksiin 60 => 64 tn (10 % lisää hyötykuormaa) ovat saaneet laajaa tukea niin jäsenkyselyssä, kuin tiedotusvälineissä. Toki osa SKAL:n yrittäjäkunnasta olisi ollut valmis välittömästi isompiin kokonaispainojen korotuksiin. 68 tonnin kokonaispainoja pitää moni kuljetusyrittäjä perusteltavina, mutta heistäkään suuri osa ei ole innostunut 76 tonnin kokonaispainoista. Tuollaiset painot eivät tule onnistumaan ilman merkittäviä tieverkostoon tehtäviä investointeja. Tietäen valtion nykyisen kassatilanteen, eivät lähivuodet lupaa hyvää tältäkään osin. Prosessissa ihmetyttää myös se, että saamieni tietojen mukaan ei ELY-keskuksista ole edes pyydetty lausuntoja mitta- ja painoasiasta, epävirallisia keskusteluita lukuun ottamatta. Tieviranomaiset, jos ketkä, tietävät mitä meidän tiestömme ja siltamme kestävät. Totta kai akselien lisääminen tasoittaa painojakaumaa, mutta miten alempiasteinen tieverkosto ja yksityistieverkosto, josta mm. puuraaka-aineet lähtevät, kestäisi 76 tonnin painoja? Kuljetusyrittäjien näkökulmasta on kohtuutonta, miten prosessi täällä hetkellä etenee. Osa yrittäjäkunnasta on tekemässä suunnitelmiensa mukaisesti kalustoinvestointeja. On tehty kauppoja, mutta ei ole varmuutta, millaisena kalusto pitäisi rakentaa. Ei ihme, että niin autokauppa, kuin perävaunukauppakin ovat lähes pysähdyksissä. SKAL Oulun lääni ry 60 vuotta Alueyhdistyksemme perustamisesta tulee kuluneeksi ensi vuonna 60 vuotta. Yhdistys perustettiin 31. toukokuuta 1953 Oulussa. Kuuteen vuosikymmeneen mahtuu paljon toimintaa. Painopisteet ovat vuosien ja vuosikymmenten aikana vaihdelleet, mutta keskeistä on aina ollut aluetason edunvalvonta ja jäsenkunnan palveleminen. Nämä toimet ovat edelleen keskeisessä roolissa, mutta paljon on tullut myös uutta. Hektinen tiedottaminen ja koulutustoiminta ovat tällä hetkellä korostetussa roolissa. SKAL Oulun lääni ry:n hallitus on linjannut, ettei erillistä 60-vuotisjuhlaa pidetä, mutta juhlavuositeema on luonnollisesti esillä kaikissa vuoden 2013 tilaisuuksissamme. SKAL Oulun lääni ry uusiin tiloihin SKAL Oulun lääni ry on jo pitempään etsinyt toimitiloja, joihin jäsenkunnalla olisi vaivatonta tulla. Nykyiselle paikalle Hallituskadulle, Oulun ydinkeskustaan, ei kuorma-autoilla ole asiaa ja parkkipaikkojenkin saaminen on ollut haasteellista. Helmikuun alkuun mennessä olemme muuttaneet uusiin tiloihin Oulun Ruskoon, osoitteeseen Kiilletie 1. Sinne pääsee myös ajoneuvoyhdistelmällä. Toivottavasti tämä paikanvaihdos osaltaan parantaa palvelua ja lisää yhteydenpitoa yrittäjäkuntamme kanssa. Samoissa tiloissa tulee toimimaan myös yhteistyökumppaneitamme. Tässä yhteydessä kiitos OP-Pohjolalle ja A-Vakuutukselle hyvästä yhteistyöstä. Se jatkuu vahvana jatkossakin, vaikka toimipisteemme muuttuu. Tavaraliikennelupa-asiat keskitetään Seinäjoelle Tavaraliikenneluvat käsitellään jatkossa Seinäjoella. Vuoden vaihteen jälkeen siirtyvät kaikki tavaraliikennelupiin liittyvät asiat, kuten uudet luvat ja uudistukset Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen käsiteltäviksi. Entiseen tapaan alueyhdistyksemme muistuttaa lupien vanhenemisista ja avustaa prosessissa tarpeen mukaan. Uutta toiminnanjohtajaa etsimään Viime kesänä muikkuverkkoja nostellessani (oli muuten hyvänkokoista kalaa) pohdin, mitä kaikkea mukavaa haluaisi vielä tehdä ja touhuta, jos vain terveyttä riittää. Otinpa asian keskusteluun lähipiirini kanssa ja sieltä, yllättävää kyllä, tuli kannustusta ajatuksilleni työmäärän vähentämiseksi. Niinpä asiaa mutusteltuani olen tehnyt päätöksen siirtyä vapaalle vuoden 2013 lopulla. Uuden henkilön etsiminen SKAL Oulun lääni ry:n toiminnanjohtajaksi kannattaa käynnistää hyvissä ajoin. Uusi puheenjohtajisto aloittaa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n puheenjohtajana vuodesta 2005 ansiokkaasti toiminut Ahti Myllys lopettaa haasteellisen puheenjohtajuuskautensa vuoden vaihteessa. Kiitos Ahti vahvasta panoksestasi kuljetusalan edunvalvonnassa! Olet ollut aina täysillä mukana, sen on aistinut kaikista tekemisistäsi. Uutena puheenjohtajana aloittaa vuodenvaihteessa Teppo Mikkola, aisaparinaan Matti Heikkilä ja Håkan Stara. Seuraavat vuodet tulevat olemaan haasteellisia myös kuljetusalallamme. Onnea ja menestystä tärkeään edunvalvontatyöhönne! ONNITTELEMME 70 -vuotta Toivo Perttunen Utajärvi. Juorkunan Rekihovi klo Kauno Hanhela Kuusamo Kosti Nahkala Alavieska 60 -vuotta Jarmo Ylikoski Nivala Juhani Kaikkonen Suomussalmi Veijo Tapio Hiltunen Oulu, matkoilla Jorma Hietala Liminka, matkoilla Seppo Anias Kempele Pentti Juntunen Suomussalmi Pertti Höglund Oulu Veijo Alasuutari Tyrnävä Risto Ikola Piippola Pentti Äijälä Rantsila Jaakko Kyllönen Kuhmo Asko Kananen Kajaani 50 -vuotta Olavi Malinen Kuhmo Mikko Fali Oulu Jari Juhani Juntunen Kuivaniemi Timo Aarne Heikkinen Suomussalmi Sakari Väisänen Suomussalmi Ari Tiermas Kuusamo Timo Turunen Oulu Harri Koski Sievi Markku Pääkkönen Oulu Asko Kaikkonen Suomussalmi Hannu Raistakka Oulu Raimo Heikki Isopahkala Haapajärvi Tuomo Kauppinen Sotkamo Ari Pekka Harmaala Himanka Onnittelut! Varaosat: (08) Faxi (08) Konttori: (08) Esko Eros Varaosat, myös iltaisin: Eros Ari Lakso Kullervo Käytettyjen kuorma-auton osien erikoisliike. Akselistoja ja kärrynaiheita maatalouteen. YLIVIESKAN AUTOHAJOTTAMO OY PL 24, Ylivieska Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Vuotta 2013 Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2013 SUOMUSSALMEN KTK OY Hyvää Joulua ja Menestyksellistä vuotta 2013 Ku ljetukset M aarakennusurakointi M aa-ainesmyynti Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutusta Onko EKL lupasi vanhenemassa vuonna Jos on, ota yhteyttä, niin toteutamme kurssin vuoden alkupuoliskolla. Vähimmäismäärä 10 henkeä. Soita SKAL Oulun lääni ry tai / heikki.huhanantti@skal.fi Toivotan kaikille oikein Hyvää ja Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! SKAL Oulun lääni ry Heikki Huhanantti toiminnanjohtaja heikki.huhanantti@skal.fi Lehti on luettavissa: Julkaisija: SKAL Oulun lääni ry Hallituskatu OULU Toimitusneuvosto: Jari Rusanen Heikki Huhanantti Päätoimittaja: Heikki Huhanantti Ilmoitukset: Heikki Huhanantti Sivujen valmistus: Ouluprint Oy

3 3 Erikoiskuljetus Otsikon mukainen teksti tulee minua vastaan aamuisella työmatkallani kasitiellä. Se on kiinnitetty erityisen muotoista ja näköistä kuormaa kuljettavan raskaan yhdistelmän saattoajoneuvoon. Valot vilkkuvat ja kertovat vastaantulijalle, että edessä on jotain, johon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Leveän kuljetuksen saattajat voivat ojentaa kätensäkin ulos autonsa sivuikkunasta ja sillä tavalla kehottaa vastaantulevia antamaan riittävästi tilaa. Erikoiskuljetusten saattajat ovat harjaantuneita kuljetusalan ammattilaisia, jotka tietävät, kuinka tielle vaikeasti mahtuvaa kuormaa saatellaan. He ovat kertoneet minulle, kuinka monet autoilijat kuitenkaan eivät piittaa heidän antamistaan ohjeista ja käyttäytyvät liikenteessä ikään kuin heitä ei siellä olisikaan. Tulee vaaratilanteita, vihaisia käsimerkkejä ja äkäisiä silmäyksiä. Erikoiskuljetukset vievät suuria teollisuuden tarvitsemia koneita, elementtejä, kokonaisia taloja tai huvijahteja niille jotka niitä tarvitsevat. Kun erikoiskuljetukselle on antanut huomaavaisesti tilan, vaikkapa pysähtymällä tien oheen, saa autoilija kiitokseksi reilun tervehdyksen. Tällainen huomionosoitus pelastaa uneliaan työmatka-autoilijan päivän. Liikenteessä emme koskaan tiedä, mitä kaikkea arvokasta vastaantuleva ajoneuvo kätkee sisäänsä. Kalliiden kuormien lisäksi siellä on sitä kaikkein arvokkainta: ihmiselämää, toiveita, muistoja, tulevaisuuden uskoa. Vastaantulevan auton tuulilasin takana on myös epätoivoa, surua ja huolta huomisesta. Maria ja Joosef lähtivät kohti Betlehemiä, kun perheen äiti oli viimeisillään raskaana. Eivät heitä vastaantulleet voineet aavistaakaan, millaista kallisarvoista lastia pikkuruinen aasi kantoi selässään. Aasin selässä matkusti Vapahtajan äiti, joka kantoi kohdussaan Elämän Herraa. Ehkäpä vastaantulijat antoivat heille kohteliaasti tilaa ahtailla PANKAAPA JO YLÖS ALLAKOIHIN!! Oulu-Lappi vuosikokousviikonvaihde nyt Oulussa vuorensolien teillä. Ehkäpä jotkut olivat täysin välinpitämättömiä. Jeesus tulee meitä vastaan tänäkin jouluna. Hänen edellään ei kulje suuria saattueita. Hiljaa hän tulee, aivan meidän arkisen elämämme keskelle. Hän tulee sinne, missä ihmiset kantavat raskaita kuormia, joko ammatikseen tien päällä taikka oman elämänsä synkeillä erämaataipaleilla. Me voimme ohittaa hänet välinpitämättömästi, mutta hän ei jätä näkemättä meistä yhtäkään. Hän näkee sinutkin, joka koet eksyneesi elämän vaikeaselkoisilla poluilla. Ja hän kuulee, kun rukoilet häntä, kun ristit kätesi ohjaamon yksinäisyydessä. Hän on paras joululahjamme tänäkin vuonna. Toivotan kaikille kuljetusalan ammattilaisille ja heidän läheisilleen Siunattua Joulua ja menestystä tulevaan vuoteen! Suvi Lehtimäki kappalainen Kalajoen seurakunta Vuoden 2012 vuosikokousviikonvaihde pidettiin Kolarin Ylläksellä, mutta nyt on toivottu vaihteeksi kaupunkikokousviikonvaihdetta ja näin myös tapahtuu. Paikkana Pohjolan valkea kaupunki - Oulu Oulu Lappi vuosikokousviikonvaihde pidetään Oulussa hotelli Radisson Blu Hotellissa, Hallituskatu 1. Entiseen tapaan pidetään erikoisjärjestöjen kokoukset ja maansiirtoinfo perjantai-iltana ja varsinaiset vuosikokoukset la - aamuna. Sen jälkeen on vuorossa yhteinen info-osuus ja iltapäivälle jää hyvin aikaa pyörähtää vaikkapa ostoksilla. Olemme varanneet hotelli Radisson Blu hotellista pe-su varauksena 70 kpl 2 hh ja la-su 10 kpl 2 hh. Tarkempi ohjelma ja hinnat tammikuun infossa. Olkaapa yhteydessä Heikki / heikki.huhanantti@skal.fi Tarvitaan yhteistä rintamaa järjestötyöhön Vuosi alkaa olla taas takanapäin ja haasteita on riittänyt tällekin vuodelle, niin järjestö- kuin yrityspuolellakin ihan kiitettävästi. Ensi vuosi ei siinä suhteessa näytä sen valoisammalta, taas on tulossa kaiken maaliman direktiivejä, asetuksia ja lakeja elävöittämään tätä meidän niin yksitoikkoista arkea, lakiesitys uusista mitoista ja painoista tai yrittäjiä koskevasta työaikalaista puhumattakaan. Valtiovallan taholta kyllä toitotetaan pienyrittäjyyden puolesta, miten tärkeä pienyrittäjä on suomalaisessa yhteiskunnassa. Niin kuin onkin, mutta kaikilla näillä toimenpiteillä, ( työaikalain, kabotaasiliikenteenvapauttamisen ja liian kireiden ajo- ja lepolakien) pyritään siihen, että pienyrittäminen ei vaan ole kohta meidän alalla oikein mahdollista. Suurin osa meistä kuitenkin on näitä yhden, kahden auton yrittäjiä. Isompiakin yrityksiä toki tarvitaan ja koskeehan samat lait ja asetukset myös heitä, eikä ne varmaankaan helpota toimintoja sielläkään. Yhteistä rintamaa tarvitaan järjestötyössä yhä enemmän, jotta saataisiin pidettyä tämä kuljetusyrittäjyys edes siedettävällä tasolla. Työaikalaki vallankin ihmetyttää suuresti, miksi se koskee vain kuljetusyrittäjiä? Onhan meillä jo ajo- ja lepoaikalaki. Samalla lailla työaikalain pitäisi kai koskea muutakin yrittäjyyttä? Eihän sitä voi edes käytännössä valvoa. Haloo päättäjät! Olisi kai sitä tähdellisempiäkin asioita mietittäväksi. Tämä ei nimittäin näissä lamatalkoissa paljon hyödytä. Viime viikonvaihteessa kävimme meidän toiminnanjohtajamme ja SKAL:n ensimmäisen varapuheenjohtajan kanssa Suomussalmen KTK: n viisikymmenvuotisjuhlilla. Oli mukava todeta, että vielä on näinkin hyvissä voimissa oleva KTK Kainuussa. KTK - toiminta on yksi niistä parhaista tavoista toteuttaa yhteistoimintaa ja verkostoitumista. Tämä malli toimi silloin ( 50v sitten ) ja toimii yhä tänäkin päivänä. Yhteistyöllä ja verkostoitumalla saavutetaan kuitenkin sellaisia etuja, mitä yksin toimimalla ei voi saavuttaa. Toteutetaanpa se sitten millä tavalla tahansa, mahdollisuuksia siihen kyllä löytyy monenlaisia. Hiihtokausi on alkamassa, sen verran on jo lunta maassa meidänkin korkeudella. Allekirjoittanutkin aloitti tänään hiihtokauden käymällä ensimmäisen viidenkilometrin hiihtolenkin, hyvällä menestyksellä. Sen verran hyvältä se tuntui, että voin suositella sitä ( ainakin tähän aikaan vuodesta) kaikille. Rauhaisaa Joulua ja Parempaa Uutta Vuotta Toivottaen Jari Rusanen Puheenjohtaja jari.rusanen@nostojakuljetus.inet.fi Toppilan Möljä kutsuu taas ensi kesänä HETKI LYÖ SKAL Oulun lääni ry on varannut entiseen tapaan ensi kesälle, lauantain 13. heinäkuuta 150 lippua klo 19 näytäntöön. Entiseen tapaan tarjoaa SKAL Oulun lääni ry kaikille ryhmämme jäsenille leivoskahvit ennen näytäntöä klo Lippuja voi jo varata Hannu Sarnilta tunnus SKAL Hetki lyö. Tanssilavan katveessa, kun tulevien vanhempien rakkaus syntyy Kirkan keikalla. Poika syntyy Ladan takapenkillä matkalla synnytyssairaalaan, kun auton jarrut hirttävät kiinni ja radiossa soi Kirkan laulama Born to be wild. Niin eletään nuoruus, koetaan ensirakkaus ja etsitään itseä halki Suomen ulottuvassa Odysseiassa... ja Kirkan musiikki soi. Hetki lyö on Esko Janhusen kirjoittama elämänmakuinen ja hauska kertomus mieheksi kasvavasta pojasta, jonka elämän käännekohtiin Kirkan musiikki liittyy lähes mystisellä tavalla. Ottakaapa tapahtuma puheeksi talven vuosikokouksessanne ja toteuttakaa viikonvaihderetki Ouluun. Samana viikonloppuna on Oulussa nelipäiväinen Rotuaaripiknik- tapahtuma, jossa on mukana maan parhaita artisteja. Majoitusvarauksiakin voi tehdä Oulun hotelleihin jo hyvissä ajoin.

4 4 Puolustusvoimat merkittävässä roolissa ammattikuljettajien kouluttajana Ammattikuljettajien saaminen kuljetusalalle on tullut viime vuosina yhä haasteellisemmaksi. Kun uudet säädökset ammattipätevyydestä astuivat voimaan syyskuussa 2009, ei sen jälkeen kuorma-autokortin autokoulussa suorittaneilla ole ollut mitään mahdollisuutta aloittaa kuljettajan työtä, käymättä erillistä 120 /240 h ammattipätevyyskoulutusta. Kuorma-autokortin suorittajien määrä onkin romahtanut rajusti. Kun vuonna 2008 kortteja myönnettiin n ja vuonna 2009 yli kappaletta, arvioidaan luvun jäävän tänä vuonna 5000 kuorma-autokorttiin. Ja tässä luvussa ovat mukana myös kaikki puolustusvoimien ja ammattioppilaitosten kautta tulevat kuljettajat. On laskettu, että kuljetusala tarvitsee normaalioloissa joka vuosi n uutta kuljettajaa! Kuljetusalaa markkinoitava On tärkeää, että kuljetus- ja lo- Nämä Kainuun Prikaatissa kuorma-auton kuljettajan ammattipätevyyden saaneet pojat siirtyvät tammikuussa siviiliin. Toivottavasti mahdollisimman moni saadaan kuljetusalalle töihin. gistiikka-alan järjestöt markkinoivat kuljetusalan tarjoamia töitä niin kouluissa, messuilla kuin puolustusvoimissakin. Tätä työtä SKAL tekeekin aktiivisesti. Heikki Huhanantin kanssa yhteiskuvassa autokomppaniaan valitut Janne Kantola, Elias Ilkko, Toni Karvonen ja Niko Keränen. Myös SKAL Oulun lääni ry on pannut oman panoksensa tähän tärkeään työhön. Elokuussa esiteltiin kuljetusalan tarjoamia vaihtoehtoja Kainuun prikaatiin heinäkuussa varusmiespalvelukseen astuneille n alokkaalle, syyskuussa oli vuorossa Eteenpäin messut Oulussa ja marraskuussa Kainuun autokomppanian tammikuun alussa siviiliin siirtyvät varusmiehet. Todettakoon, että samaa tärkeää työtä tekee alueellamme myös AKT. Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain n kuorma-autonkuljettajaa, joista yhdistelmäkortin saa n.1100 varusmiestä. Etenkin tämän ryhmään tulee panostaa systemaattisesti. Huolena on kuitenkin, pääsevätkö kaikki halukkaat puolustusvoimien kuljettajakoulutukseen. Kun jokainen joukko-osasto tarvitsee tietyn määrän autokuljettajia, pitäisi kartoittaa heti uuden varusmieserän astuessa palvelukseen, ketkä ovat kiinnostuneita kuljetusalan työstä siviiliin pääsyn jälkeen. Heidät tulee ehdottomasti valita ensimmäisenä em. koulutukseen. Se on myös puolustusvoimain etu. Koulutustilanne alueellamme kohtuullinen Onneksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa on siviilipuolen kuljettajakoulutustilanne kohtuullinen. Viime vuosina on logistiikan perustutkinnon koulutuspaikkoja lisätty mm. Kempeleessä, Haukiputaalla, Kajaanissa ja Nivalassa. Lisäksi mm. Oulun Aikuiskoulutuskeskus, Lapin ja Jyväskylän ammattiopistot sekä Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus järjestävät alueellamme ammattikuljettajakoulutusta. Samoin useilla autokouluilla on valmiudet ammattipätevyyteen johtavaan korttikoulutukseen. Hyödyntäkää työvoimapankkia SKAL:n ylläpitämän työvoimapankin merkitys tulee varmasti tulevaisuudessa korostumaan. On tärkeää, että jäsenkuntamme ilmoittaa kuljettajatarpeistaan SKAL nettisivuilta löytyvään työvoimapankkiin. Sieltä löytyy myös työpaikkaa hakevia kuljettajia. Onko epäselvyyksiä ajo- ja lepoaikalaista? Jos ajo- ja lepoaikojen osalta on epäselvyyksiä, ole yhteydessä niin toimitan sähköisesti työsuojeluhallinnon laatiman 24-sivuisen ajo- ja lepoaikaoppaan. Laita viestiä heikki. huhanantti@skal.fi Kiitos! Marraskuun loppuun mennessä on 92 % SKAL Oulun lääni ry:n jäsenistä jo maksanut jäsenmaksunsa kokonaan. Lisäksi huomionarvoista on, että olemme saaneet jäsenmäärämme lievään kasvuun. Toivottavasti sama tilanne jatkuu myös alkavalla vuodella.

5 5 Porot ja liikenne problematiikkaan etsittiin uusia toimintatapoja Lokakuun alussa toteutti SKAL Oulun lääni ry yhteistyössä P- Pohjanmaan ELYkeskuksen ja Liikenneturvan kanssa keskustelutilaisuuden teemalla Porot ja liikenne. Tilaisuuden järjestäminen sai alkunsa, kun useat kuljetusyrittäjät ottivat yhteyttä joka syksyisestä poro-ongelmasta. Kutsuttuina oli alueen poroisäntiä ja poromiehiä, kuljetusalan yrittäjiä sekä poliisin ja pelastuspuolen edustajat. Myös Paliskuntain yhdistyksestä ja Pudasjärven kaupungista oli edustus. Kaikkiaan osallistujia oli 35 henkeä. Perinteisesti on porokolareiden sesonkiaikaa loka-marraskuu, jolloin pimeys ja tienpintojen jäätyminen sekä porojen runsas oleskelu maanteiden lähistöllä lisää porokolaririskiä. Tuohon aikaan porot liikkuvat paljon ja hakeutuvat maanteiden varsiin syömään penkoilla kasvavaa heinää. Lisäksi liukkauden torjuntaan käytettävä tiesuola houkuttelee poroja teille. Teillä toikkaroivat porot ovatkin melkoinen riesa autoilijoille. Raskaan liikenteen osalta tilanne korostuu. Ongelmallisimmilla tieosuuksilla kuten Taivalkoski - Pudasjärvi on kuljettajan pinna kireällä, aikataulutettuja kuljetuksia suorittaessaan. Työn kuvaan kuuluu tällöin ajoneuvoyhdistelmän jatkuvaa jarruttamista, uudelleen kiihdyttämistä ja taas jarrutusta, eikä äänimerkin annolla tunnu olevan mitään merkitystä. Tilanne on enemmän kun stressaavaa. Lisäksi tämä huopaaminen johtaa polttoaineen kulutuksen selvään nousuun, lisääntyneistä päästöistä puhumattakaan. Tilanne voi johtaa pahimmillaan siihen, että ajo-ajat ylittyvät ja edessä on ylimääräisten taukojen pitäminen eikä tehokkaan kuljetustyön tekeminen onnistu. Kulut maksaa kukas muu kuin yrittäjä. Iso lasku porokolareista Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikön Mauri Niemisen mukaan koko poronhoitoalueen porokolareissa on kyse lähes 15 miljoonan euron vahingoista. Liikenteessä poroja kuolee lähes saman verran kuin pedot tappavat. Viime vuonna liikenteessä kuoli yli 4600 poroa. Raskaalle kalustolle voi vähäpätöisenkin tuntuisesta kolarista tulla isohko summa. Kun nykyisissä Heino Heikkinen. Poronhoitoaluetta lähes puoli- Suomea Poronhoitoalue on laissa määritelty alue, jossa saa harjoittaa poronhoitoa. Alue käsittää lähes koko Lapin maakunnan Kemi Tornion aluetta lukuun ottamatta. Entisestä Oulun läänistä alueeseen kuuluvat Koillismaalta Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnat ja Hyrynsalmen ja Suomussalmen kunnat Kainuusta. Poronhoitoalueen etelärajana on Yli-Iin kunta kokonaisuudessaan, entisen Kuivaniemen kunnan alue Iin kunnasta sekä Kiiminkijoen ja seututie 891:n (Puolanka Hyrynsalmi) pohjoispuolella olevat osat Puolangan ja Utajärven kunnista sekä Ouluun liitetystä entisestä Ylikiimingin kunnasta Poronhoitoalueen laajuus on neliökilometriä eli noin 36 prosenttia Suomen maapinta-alasta. (Wikipedia) hyteissä on muoviosia yhä enemmän, uusittavaa riittää. Eräs kuljetusyrittäjä kertoi kahdesta porokolarista kertyneen korjauslaskua yli euroa vaikka ajoneuvo jäi ajokuntoon. Ja kalustohan on korjauksen ajan pois tuottavasta työstä. Pudasjärven tilaisuudessa puhunut liikenneturvallisuusinsinööri Heino Heikkinen P-Pohjanmaan ELY-keskuksesta kertoi, että yhteistapaamisia paliskuntainyhdistyksen ja poromiesten kanssa on pidetty 90-luvulta lähtien. On painettu porokolari-esitteitä, joissa kerrotaan, miten onnettomuustilanteissa tulee toimia. Lisäksi on tehty toimenpideselvityksiä ja Poromiehen tieturva 2005 ohjekirjanen. Heikkisen mukaan porojen liikennekuolemat ovat lisääntyneet merkittävästi ja tilanne on mennyt viime vuosina huonompaan suuntaan. Heino Heikkinen painotti, että on päästävä parempaan yhteistyöhön poromiesten kanssa. Nyt eivät yksinomaan tienhoidolliset keinot riitä. Jatkossa on päästävä alle 2000 porokolarin vuositasolla, paalutti Heikkinen. Heikkisen mukaan tarvitaan uudenlaisia varoitusmerkintää ja tievarsien raivausta on lisättävä, Samoin tiesuolauksen vähentämistä ja uusien aineiden käyttöä suolauksen yhteydessä testataan. Mutta keskeistä ongelman ratkaisemiseksi olisi sijoittaa porotarhat nykyistä kauemmaksi vilkasliikenteisistä teistä, totesi Heino Heikkinen. Myös heijastimien käyttöä tulisi lisätä etenkin arvokkaiden siitosporojen osalta. Lisäksi poroaitaukset pitäisivät porot nykyistä paremmin poissa maanteiltä. Lisäksi poromiesten tulisi varoittaa muuta liikennettä silloin, kun poroja ollaan siirtämässä uusille alueille tai tarhaukseen. Heikkisen alustus johti vilkkaaseen keskusteluun ja välillä tunteetkin kiehahtelivat puolin jos toisin. Osa paliskuntien edustajista oli valmiita kartoittamaan paliskuntakohtaisesti vaarallisimmat kohteet ja tekemään toimenpide-ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Myös ennakoivasta ajamisesta kuultiin puheenvuoro Liikenneturvan Rainer Kinisjärveltä. Paljon on tehtävissä myös jokaisen korvien välissä, painotti Rainer Kinisjärvi. Keskustelussa ehdotettiin, että porojen tarhauskautta lisättäisiin kuukaudella. Poromiehet pitivät sitä liian suurena lisäkustannuksena. Poromiehille tarjottiin mahdollisuutta viedä nuolukiviä riittävän kauaksi vilkasliikenteiltä tiealueilta. Tätäkin olisi syytä testata. Teiden suolausta ei voida lopettaa, sillä kyseessä on liikenneturvallisuus ja ihmishenkien pelastaminen, painotti ELY-keskuksen Esa Tauriainen. Samassa yhteydessä käytiin myös perinteinen keskustelu teiden jouttokaukaloista. Moni osanottajista uskoi, että porokolarit vähenisivät merkittävästi, jos porojen laiduntaminen ja ruokinta-tarhat eivät olisi niin lähellä vilkasliikenteisiä teitä. Kuljetusalan väki piti myös tärkeänä, että ainakin pahimmat paikat saataisiin eroteltua poroaidoilla. Poroja tiellä Pudasjärvellä. Kuva Leena Sandström/Vesa Ranta. Kuljetusyrittäjiä mukaan p ilottikokeiluun Paliskuntainyhdistyksen edustaja Matti Särkelä kertoi, että lähiaikoina on käynnistymässä tietotekniikan hyödyntämiseen liittyvä projekti, jossa paliskuntainyhdistyksen lisäksi on mukana liikennevakuutusyhdistys. Varoitukset tiealueella liikkuvista poroista tulevat navigaattoreihin. Särkelä odottaa saavansa muutaman koillismaalaisen kuljetusyrittäjän mukaan pilottiryhmään. Poromiehet toivoivat saavansa tieviranomaisilta muutamia kymmeniä liikennemerkkejä, joita siirtelemällä he voivat informoida autoilijoita, missä porot kulloinkin liikkuvat. Aitoja pahimpiin paikkoihin Porokolareita on Koillismaalla vuositasolla toista sataa ja tämän vuoden onnettomuusmäärät saattavat vielä nousta viime vuoden tasolta, jos poroja ei saada pois tieverkostolta. Poronhoidollisesti asialle pitäisi tehdä jotain. Tiet halkovat porolaitumia, mutta porot pitäisi pystyä pitämään pois tieltä. Aitoja olisi rakennettava ainakin pahimpiin paikkoihin. Heijastimia toivottiin lisää - pidettiin tärkeänä saada vakuutusyhtiöt mukaan liikenneturvallisuustyöhön. Ammattiautoilijoista pilottiryhmä, joka ottaisi navigaattoreihin ohjautuvan varoitusjärjestelmän käyttöön. Poroaitakokeilua tulee laajentaa ainakin kaikkein vaarallisimpiin paikkoihin Siirrettäviä varoitusmerkkejä poromiesten käyttöön Radiovaroituksia perinteisten onnettomuusvaroitusten tapaan. Tilaisuus osoitti, että porojen ja liikenteen yhteen sovittaminen on haastavaa, eikä ongelma ratkenne aivan pian. Koska nykyinen poronhoitolaki on ollut voimassa jo yli 20 vuotta, olisiko poronhoitolakia avattava ainakin joiltakin osin, sillä liikennemäärät ovat lisääntyneet kahdessa vuosikymmenessä olennaisesti. Asiasta on jo keskusteltu maa- ja metsätalousvaliokunnassa toimivan alueemme kansanedustajan kanssa. Poro ja liikenne-palaveri keräsi runsaat 30 osanottajaa. Ilmoitusvelvollisuus soitto hätäkeskukseen Poromiehet ja poliisi korostivat, että jokaisesta porokolarista on osallisella ilmoitusvelvollisuus hätäkeskukseen. Yleisesti ihmeteltiin, etteivät vakuutusyhtiöt tunnu olevan kiinnostuneita porovahinkojen ehkäisemisestä, vaikka korvaussummat on merkittäviä. Poropantojen jakamisella uskottiin pimeänajan kolareiden laskevan merkittävästi.

6 6 Kuljetusnäyttely Raahessa Raahen Seudun Kuorma-autoilijat ry on aktivoinut toimintaansa merkittävästi viime vuosina. Yhdistys toteutti perinteiseen tapaan kuorma- ja veteraaniautonäyttelyn Raahen Pekan päivien yhteydessä. Esillä oli lähes 20 ajoneuvoa, jotka edustivat monipuolisesti eri suoritealoja. Lisäksi esillä on vanhempaakin veteraaniautokalustoa. Näyttelyyn kävi tutustumassa ilahduttavan runsaasti kuljetusalasta kiinnostuneita. Joukossa oli myös runsaasti tyytyväisiä lapsiperheitä, sillä paikalla jaettiin myös SKAL ilmapalloja. Esillä oli kuljetuskalustoa monipuolisesti. Lapsiperheet olivat erityisen kiinnostuneita näyttelystä. Ilmapallot tekivätkin hyvin kauppansa. SKAL - Kuntoa kävellen kampanjan tulokset ovat selvinneet! SKAL:n vuoden järjestötempaus, Kuntoa kävellen 2012 kampanja toteutettiin toukokuun lokakuun aikana. Kävelytapahtuman järjesti 12 SKAL:n jäsenyhdistystä, joista 11 paikallisyhdistystä ja yksi alueyhdistys. Kampanjalla haettiin uutta puhtia paikallisyhdistyksiin. SKAL kannusti jäsenyhdistyksiään järjestämään kukin omalle jäsenistölleen perheineen ja henkilökuntineen kävelytapahtuman. Tapahtuman tarkoituksena oli kävellä porukalla kahden kilometrin lenkki UKK-kävelytestauksella tai ilman. Porkkanaksi luvattiin 400 euron rahapalkinto eniten osallistujia suhteessa jäsenmääräänsä keräävälle yhdistykselle. Palkinnolla SKAL halusi tukea yhdistyksen tulevien tapahtumien järjestämistä. Voittajaksi selviytyi Puumalan Kuorma-autoilijat ry, jonka kävelytapahtumassa yhdistyksen jäsenmäärään suhteutettu osallistumisprosentti ylsi 187,5 prosenttiin.toinen oli Nokian Seudun Ammattiautoilijat 175,0 % ja kolmas Limingan Seudun Kuorma-autoilijat ry 120,5 % osallistumisprosentilla Limingan kävelytempaus aurinkoisessa syyssäässä Limingan seudun kuormaautoilijat osallistuivat SKAL kävelytapahtumaan Aurinkoinen syyssää oli hyvänä kaverina yhteisessä liikuntatapahtumassa. Oli mukava olla liikkumassa yhteisenä joukkona vauvoja ja vaarejakaan perheistä unohtamatta. Kävelyn jälkeen puheenjohtaja Juha Sutela paistoi makkarat ja tytöt tarjosivat pullakahvit. Osanottajia oli 47. Toivottavasti näemme yrittäjät perheineen vastakin iloisesti liikkumassa. Aino-Maija Saarela Kuvat otti 9-v. Joonas Savilaakso Näyttelyyn kävi tutustumassa myös Raahen kaupunginjohtaja Kari Karjalainen, jolle kuljetusalan näkymiä selvittelivät yhdistyksen puheenjohtaja Petri Haikara ja Risto Keski-Korsu. Ryhmässä oli menoa ja meininkiä. Näyttelyn yhteydessä huomioi tiin 60 vuotta täyttänyttä yhdistyksen jäsentä Pekka Niemeä puheenjohtaja Petri Haikaran ja sihteeri Riitta Alasuvannon johdolla. Myös lapsiperheet olivat ilahduttavasti mukana tempauksessa. Toivotamme Hyvää Joulua ja tuottoisaa Uutta Vuotta 2013! Cargotec Suomi: Jarmo Lappeteläinen Börje Laakso Harri Uotila Matti Jokela Ismo Kalliolinna Henry Hagerlund Hannu Iivanainen Mika Kalliosaari Yrittäjäkuljettajan työaikaa rajoittava laki etenee keväällä Suomen hallitus antoi esityksen tieliikenteen yrittäjäkuljettajien työaikalaista. Esitys pohjautuu EU-direktiiviin. Esitetyssä työaikalaissa säädetään yrittäjäkuljettajien viikoittaisesta enimmäistyöajasta, tauoista ja yötyöstä tieliikenteessä. Siinä määrätään niinikään yrittäjäkuljettajan työajan kirjanpitovelvollisuudesta sekä mahdollisista työaikaa koskevista poikkeuksista. Uusi laki toisi yrittäjäkuljettajat EU:n maantieliikenteen työaikadirektiivin piiriin, ja se täydentäisi EU:n olemassa olevaa ajo- ja lepoaikasääntelyä. Laki koskisi sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Lain noudattamista valvoisi työsuojeluviranomainen. Hallituksen esitys tulee eduskunnan käsittelyyn alkuvuonna Esitystä käsitellään ensin valiokunnissa, minkä jälkeen eduskunta äänestää laista. Laki tulee voimaan aikaisintaan keväällä 2013, luultavimmin ei ennen maaliskuuta. SKAL vastustaa lain voimaantuloa yrittäjänvapautta rajoittavana asiana. Tiedotamme lakiesityksen etenemisestä ja sen vaatimuksista kuljetusyrittäjille heti kun tiedämme lisää. Hallituksen esitys ja tämä tiedote löytyvät osoitteesta:

7 7 Työeläkekuntoutus antaa uuden mahdollisuuden jatkaa työelämässä Työeläkekuntoutus on eläkeyhtiön tarjoamaa ammatillista kuntoutusta. Sen tarkoitus on tukea työhön paluuta tai ammatinvaihtoa, jos yrittäjä ei sairauden vuoksi voi jatkaa entisessä työssä. Monesta sairaudesta huolimatta useimmiten työkykyä on jäljellä, jolloin on hyvä, että voi jatkaa työelämässä. Kuljetusyrittäjän terveyttä tyypillisesti uhkaavat istumatyöstä johtuvat tuki- ja liikuntaelinten vaivat. Työeläkekuntoutus voi auttaa työkokeilun avulla palaamaan takaisin työhön pitkän sairausloman jälkeen esimerkiksi erilaisten työaikajärjestelyjen avulla. Muita työpaikkakuntoutuksen muotoja ovat työhönvalmennus ja oppisopimuskoulutus. Joskus sairaus voi olla sellainen, että ammattiliikenteessä ei voi toimia lainkaan. Ammatillinen kuntoutuksen keinoja ovat myös erilaiset kurssit tai ammattiin johtava koulutus sekä tuki elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen. Jos sairaus alentaa työkykyä merkittävästi eikä työeläkekuntoutus ole tarkoituksenmukaista, yrittäjällä voi olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työkyvyttömyyseläkettä käsiteltäessä arvioidaan aina ensin, onko kuntoutus mahdollinen. Työkyvyn säilyminen ja työssä jatkaminen on kuitenkin aina parempi vaihtoehto kuin ennenaikainen eläke. Milloin työeläkekuntoutusta voi saada Alle 63-vuotias työntekijä ja yrittäjä voi saada Ilmarisesta työeläkekuntoutuksen tukea, jos hänellä on sairauden vuoksi ongelmia selviytyä työssä ja vaarana on lähivuosina joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntoutuksen pitää olla myös tarkoituksenmukaista: estyykö tai siirtyykö työkyvyttömyys kuntoutuksen keinoin myöhemmäksi ja onko todennäköistä, että yrittäjä voi kuntoutuksen jälkeen jatkaa työelämässä. Työeläkekuntoutus on tarkoitettu työelämässä vakiintuneesti oleville. Kuntoutus kannattaa Ilmarinen maksaa ammatilliseen kuntoutukseen hyväksytylle yrittäjälle kuntoutusrahaa. Kuntoutusrahan määrä on työkyvyttömyyseläke korotettuna noin kolmanneksella. Työkyvyttömyyseläke lasketaan yrittäjällä vakuutetun työtulon perusteella. Kuntoutusrahan lisäksi eläkeyhtiö kustantaa myös välttämättömiä opiskelu- ja matkakustannuksia. Jos kuntoutuja jatkaa kuntoutusohjelman, esimerkiksi opiskelun rinnalla osittain työssä tai yrittäjänä, kuntoutusraha maksetaan osakuntoutusrahana. T????? Jos kuntoutuja saa kuntoutustukea (määräaikaista työky-???????? vyttömyyseläkettä) ja aloittaa ammatillisen kuntoutuksen, hän saa kuntoutustukeensa tältä ajalta 33 prosentin kuntoutuskorotuksen. Kuntoutus on trendituote Työeläkekuntoutuksella on tarvetta, sillä työikäisistä iso osa, 7,4 prosenttia, saa työkyvyttömyyseläkettä. Ilahduttavaa on se, että työeläkekuntoutusta käytetään nykyään yhä enemmän. Vuonna 2010 kuntoutukseen osallistui koko maassa kaikkiaan lähes henkeä. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan yli puolet kuntoutukseen osallistuneista kärsi tuki- ja liikuntaelinvaivoista. Mielenterveyden ongelmien vuoksi kuntoutuksessa oli 21 prosenttia. Sen sijaan työkyvyttömyyseläkkeen syynä kolmanneksella eläkkeensaajista olivat tuki- ja liikuntaelinten vaivat. Yhtä suuri osa oli eläkkeellä mielenterveysongelmien vuoksi. Kuntoutusta voi saada iästä riippumatta. Kuntoutujien keskiikä oli 46 vuotta ja 16 prosenttia heistä oli täyttänyt 55 vuotta. Naisia hakeutuu kuntoutukseen jonkin verran enemmän kuin miehiä. Viime vuonna Ilmarinen lupasi tukea hakijan ammatin vaihtoa tai työhön paluuta. Myönteisen kuntoutuspäätöksen saaneiden määrä kasvoi 18 prosenttia edellisestä vuodesta. Kuntoutus on lisääntynyt, sillä eri kuntoutusmahdollisuudet tunnetaan ja työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset tiedostetaan entistä paremmin. Myös keskustelu työurien pidentämisestä on saattanut lisätä hakemusten määriä. Kuntoutus pidentää työuraa Ilmarisen tekemä kysely osoittaa, että työeläkekuntoutus auttaa jatkamaan työssä. Vuonna 2010 kuntoutuksen päättäneistä yli 60 prosenttia ilmoittaa olevansa työssä tai työmarkkinoiden käytettävissä vielä vuoden kuluttua kuntoutusohjelman päättymisestä. Näiden lisäksi osa-aikaisesti työssä jatkaa noin 16 prosenttia. Lisätietoja työeläkekuntoutuksesta, neuvoja hakemiseen sekä tarvittavia lomakkeita saat osoitteesta asiakaspalvelusta, puhelin Ilmarinen Milla Kauppila

8 8 Kajaanin autoilijailta veti mukavasti väkeä Tämän syksyn autoilijaillat Kainuun tilaisuutta lukuun ottamatta peruttiin. Syynä oli mitta- ja painoasian keskeneräisyys. Tuossa vaiheessa meillä ei ollut tarkempaa tietoa kalusto muutoksesta, eikä teknisistä määräyksistä. Kajaanin tilaisuuteen lupautunut liikenneministeri Merja Kyllönen joutui loppumetreillä peruuttamaan tulonsa, mutta tätä tilasuutta ei lähdetty perumaan, olihan logistiikkapäällikkö Sakari Backlund varannut lennot Kajaaniin. Paikalle oli kutsuttu myös Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry: n toiminnanjohtaja Kari Palojärvi. Ennen ammattiliikenneasioita puhui Toni Kemppinen Kainuun Osuuspankista. Hän totesi, että on havaittavissa myös kuljetusalalla taloudellisen tilanteen heikkenemistä. Erot menestyvien ja kannattavuuden kanssa painivien yritysten kesken ovat kasvaneet kuitenkaan ei ole viitteitä, että ala olisi erikoisseurannassa. Nyt on panostettava omaan kilpailuasemaan, yhteistyötä eri yritysten kesken esim. verkostojen muodossa on perusteltua pohtia on myös pyrittävä turvaamaan omaa taloustilannetta. Suojaustuotteet epävarmuuskaudella voivat olla tarpeen polttoainehinnan suojaus /korkojen Sakari Backlund todellinen asiantuntija. Toni Kemppinen. suojaus, valuuttojen suojaus jne. Painavaa puhetta. Mika Heikkilä Pohjola /A-Vakuutus Oy:stä painotti, että vahinkojen määrään voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi mm. ajotapaseurannan ja taloudellinen ajamisen avulla. Toimiala elää haasteisia aikoja, jolloin paineita riittää ja se osaltaan vaikuttaa myös työssäjaksamiseen. Tähän asiaan vakuutuspuolella panostetaan jatkossa merkittävästi, sanoi Mika Heikkilä. Logistiikkapäällikkö Sakari Backlundin pääaihe tilaisuudessa oli luonnollisesti LVM:n mitta-ja painomuutosasia. Sakari kävi läpi SKAL lausunnon keskeiset linjaukset. SKAL kannattaa 4- ja 5 akselisten ajoneuvojen massamuutoksia, mutta samalla esittää, että 2 tn lisämassat Mika Heikkilä. tulisi myös 2 ja 3 akselisille ajoneuvoille. Kokonaispainojen osalta SKAL linjasi, että 7 akselisten yhdistelmien kokonaismassojen nosto 64 tonniin on kannatettavaa periaatteella. MKY on jo aiemmin liittokokousaloitteessaan esittänyt 2 tn painonsiirtoa vetoautoon. 8 ja 9 akselisten ajoneuvoyhdistelmien 68 / 76 tonnin kokonaispainoja ei SKAL lausunnossaan kannattanut, vaan esittää kokeiluohjelman aloittamista järeimmillä kalustoilla ja aitoa yhteistyötä eri tahojen kesken. Suomessa ei ole tehty tutkimuksia esim akselisista yhdistelmistä, kestääkö tiet ja sillat ja miten kalusto soveltuu asiakkaiden tarpeisiin. Yksinomaan päätieverkostolla on yli 300 siltaa, joilla esityksessä oleva 4,4 korkeus tulee ongelmaksi, sanoi Backlund. - Käsittämätöntä on, miten kuljetusalan ammattilaiset on jätetty koko prosessin ulkopuolelle, jota uudistus nimenomaan koskee, lausuntopyyntöä lukuun ottamatta. Järjestölle ei ole esitetty edes yhtään laskelmaa, mitä vaikutuksia muutoksella olisi mm. kuljetusyrityksille ja asiakkaille, ihmetteli Sakari Backlund. Edessä ovat massiiviset uusinvestoinnit, vetoauto ja päällirakenteet menevät pääosin uusiksi. Todettakoon,että Suomessa on n yhdistelmää, joista n perävaunuyhdistelmää ja 7000 puoliperäyhdistelmää. Myös kuorma-autokauppa ja päällirakentajat ovat odottavalla kannalla, kun mitään faktaa ei ole esittää linjauksien tueksi. Päätöksen LVM:n mitta- ja Kari Palojärvi. painoasiasta teki Liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä, johon kuuluvat: liikenneministeri Merja Kyllönen, asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru, elinkeinoministeri Jyri Häkämies, maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen, opetusministeri Jukka Gustafsson, Värikästä keskustelua. Mitta- ja painoasia puhutti. ympäristöministeri Ville Niinistö, puolustusministeri Carl Haglund ja sisäasiainministeri Päivi Räsänen. Sakari Backlundin esitys johti arvatenkin vilkkaaseen keskusteluun aiheesta. Myös Kari Palojärvi toi monipuolisesti esille puupuolen problematiikkaa em. aiheesta. Mielipiteitä oli luonnollisesti monia, koska kaikkien kuljetusyritysten investointitarpeet eivät kohtaa samanaikaisesti. On havaittavissa, että vihreää valoa rajummillekin korotuksille esittävät ne yritykset, joilla on auto- ja perävaunukaupat suunnitelmissa lähiaikoina. SKAL liittokokous linjasi kesäkuun liittokokouksessaan, että korotus 64 tonnin kokonaispainoihin on riittävä tässä yhteydessä. Pauli Ripatti ehdottikin, että tämä on sen luokan asia, että ylimääräinen liittokokous tulisi kutsua koolle. Vaikuttamiselle on kiire. Loppuvuosi ja tammi-helmikuu olemaan varmasti olemaankin hektistä edunvalvonnan aikaa. Parasta Verkostoluettelo parhaille Tilaukset 24 h Ammatti- ja koneyrittäjämyynti Aluemyyntipäällikkö Jukka Pakaslahti Asiakaspalvelu asiakaspalvelu@teboil.fi Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2013! Indeksiehtoja saa vuoden-vaihteen jälkeen käyttää rajoituksetta Suomalainen kuljetusyritys voi tai sen jälkeen solmimissaan sopimuksissa sitoa hinnantarkistuslausekkeet kustannuskehityksen muutoksiin riippumatta kuljetussopimuksen pituudesta. Indeksirajoituslaki on ollut voimassa määräaikaisena lainsäädäntönä jo vuosia. Tämä yrittäjiä rajoittanut määräaikainen laki päättyy , eikä sitä enää uusita. Tähän asti lakia ei ole sovellettu [kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetussa laissa (693/2006) tarkoitettua] kuljetusta koskevaan sopimukseen, joka on voimassa toistaiseksi tai joka on tehty vähintään vuodeksi. Näin ollen suomalainen kuljetusyritys voi tai sen jälkeen solmimissaan sopimuksissa sitoa hinnantarkistuslausekkeet kustannuskehityksen muutoksiin riippumatta kuljetussopimuksen pituudesta. Lisätietoja: SKAL lakiasiat, Esa Näätänen, puh. (09)

9 9 Korkeanpaikan leirillä Rokualla SKAL Oulun lääni ry hallituksen ja asiantuntijajäsenten perinteinen Korkeanpaikan leiri järjestettiin lokakuun lopulla Rokualla. Perjantai-illalla pidettiin hallituksen kokous ja lauantai-aamupäivän aikana pureuduttiin kuljetusalan tämänhetkiseen tilaan ja kuulimme yhteistyökumppaneidemme puheenvuorot. Viikonvaihdekokoustilaisuuteen oli kutsuttu myös yrittäjien puolisot, joille oli järjestetty myös omaa ohjelmaa. Liikeystävistä tilaisuuteen osallistuivat Wetteri Power Oy:stä Håkan Kunnari ja Jarmo Moilanen ja Neste Oilista Janne Simola. Håkan Kunnari kävi läpi kuormaautokaupan kehitystä viime vuosien ajalta. Kokonaismarkkinoiden kehitys on ollut vahvassa kasvussa aina vuoteen Tämän jälkeen kokonaismarkkinat laskivat selvästi. Vuoden 2009 kokonaismyynti Suomessa laski 36 % ja 2010 vielä 14 %. Vuosi 2011 oli kasvua yli 22 % ja tälle vuodelle odotetaan lievää kasvua. Tosin LVM :n mitta- ja painomuutosten lopulliset linjaukset puuttuvat, ja se siirtänee kauppoja ensi vuodelle. Jarmo Moilanen kertoi uudesta Volvo FH:sta. Ensimmäiset autot saadaan asiakkaille huhtikuussa. Toimitusajat tulevat olemaan 2-3 kuukauden luokkaa. Vanhaa tuotetta tullaan saamaan vuoden 2014 loppuun. Huhtikuussa Volvo toteuttaa kahden viikon Suomen kiertueen, joka alkaa Pohjois-Suomesta. Janne Simola kertoi, että Neste Oilin raskaan liikenteen asemilla ollaan siirtymässä turvallisempaan kortittomaan Truck+ -tankkaukseen. Maksukorttia ei tarvita, kuitin tankkauksesta saa halutessaan maksupäätteeltä. Kortiton tankkaus on myös turvallista - tankkaus on mahdollista vain etätunnistinlaitteiston tunnistamaan ajoneuvoon, eikä oikein asennettua tunnistinlaitteistoa saa irrotettua ajoneuvosta toimivana. Kortiton tankkaus vähentää myös maksukortin käyttöön ja säilytykseen liittyviä riskejä. Tällä hetkellä Suomessa on jo 110 asemaa, joissa on tunnistelaitteisto. Kuljetusmäärät lähteneet laskuun Kuljetusalan tilannekatsauksessa kuulimme eri sektoreiden näkemyksiä toimialoiltaan. Kuljetusmäärät ovat lähteneet laskuun myös P- Suomessa elo-syyskuussa. Isommissa yrityksissä on meneillään yt - neuvotteluita ja lomautuksia on toteutettu ja niitä tulee jatkossakin. Rakentaminen on vähentynyt joka heijastuu rakennustarvikekauppaan Håkan Kunnari. Jarmo Moilanen. ja raaka-ainekuljetuksiin. Olettavasti edessä on monella kuljetusyrittäjällä raskas talvi. Pyhäjoen ydinvoimalaratkaisut siirtyvät ainakin vuodella ja E.ONin irtaantuminen luo epävarmuutta koko kohteen toteutumisesta. Tosin on viestitetty, että urakkatarjouksen tekevillä toimittajilla on edellytyksiä saada jokin rahoittajataho mukaan projektiin. Taantuman merkkejä on havaittavissa myös elintarvikepuolella. Tukkurit ovat siirtyneet osittain omiin kuljetuksiin. Suoritealavaihdoksia on varmasti myös tulossa ja kilpailu kovenee. Joulun ja uuden vuoden juhlat ja pitkät pyhät heijastuvat selvästi kuljetuksiin. Jo nyt ovat kuljetukset kiivastuneet, mutta alkuvuosi tulee totuttuun tapaan olemaan vastaavasti hiljaisempaa. Juomapuolella sateinen kesä kirpaisi. Määrät vähenivät prosenttia. Kokonaisuutena tilanne elintarvikepuolella on kuitenkin edelleen suhteellisen hyvä. Maansiirtopuolella oli kesäkausi töiden suhteen tyydyttävä. Talvikauden kohteet eri puolilla aluettamme ovat vähäisiä. Mutta pitemmällä tähtäyksellä 2-3 vuoden kuluttua tulee maanrakennuspuolen työllisyystilanne kohenemaan merkittävästi. Viime aikoina on ollut suuntauksena se, että suuret maanrakennusalan yritykset ovat menestyneet urakkakilpailuissa ja hintataso on erittäin matalalla tasolla. Ryhmässä eteenpäin. Rokuan lenkille tuli mukavasti mittaa. Janne Simola. Jari Rusanen. Puu liikkuu Puupuolella on suhteellisen hyvät näkymät kuljetuksien suhteen. Niin kemiallinen kuin mekaaninen metsäteollisuus pyörii tehokkaasti ja raakaainetta tarvitaan jalostettavaksi. Puuta tulee hyödyntää jatkossa yhä enemmän myös energialähteenä. Todettiin, että puuterminaalien kehittämiseen tulee panostaa. Kontiomäen lisäksi tarvitaan pienempiä hyväkuntoisia terminaaleja eri puolille aluetta. Yleismaailmallinen taantuma on heijastunut myös kaivospuolelle. Uusien kaivosten käynnistymiset viivästyvät, mutta kokonaisuutena toimiala tulee olemaan merkittävä kuljetusalan työllistäjä jatkossa. Esimerkiksi viime aikoina paljon kielteisyyttä saaneessa Talvivaarassa ovat jatkoinvestointityöt menossa ja se työllistää edelleen runsaasti kuljetusalan toimijoita, kuten kunnossapitopuolikin. Turvepuolella ensi vuodesta tulee vaikea, sillä sateisen kesän vuoksi koko valtakunnassa tavoitemääristä on nostettu vain prosenttia. Onneksi P-Suomessa elo- syyskuussa turpeen nosto onnistui niin, että tavoitteesta saatiin kasaan n. 70 prosenttia. Turvekuljetukset tulevat työllistämään ensi talvena ns. perusjoukon. Turvevoimaloiden uudistamiset alkavat myös olla ajankohtaisia. Mutta minkälaisia voimaloita tehdään, sen ratkaisee osaltaan se, mitä ainetta jatkossa käytetään. Tässä linjauksessa ympäristöministeriö ja eduskunta ovat avainasemassa. Säiliöliikenteen puolella on ollut melkoista uusjakoa kuljetuksissa. Ulkomaan liikenteessä kuljetusmäärät ovat pysyneet yllättäen entisellään, tietyillä tuotteilla etenkin Norjaan ovat määrät jopa kasvaneet. Tilaisuudessa otettiin esille myös laajemmat logistiset pohjoisen haasteet. Esitettiinpä mielipide, että raideliikenteen kehittäminen on loppujen lopuksi myös kumipyöröliikenteen edun mukaista. Pohjois-Suomessa sitä tarvitsee etenkin kaivannaisteollisuus ja metsäteollisuus ja jossakin määrin matkailu. Oltiin syvästi huolestuneita, miten talvikaudella yhä vähemmillä rahoilla huolehditaan teiden kunnosta, talvihoidosta ja P- alueista. Laatupoikkeamista tulee olla tuntuvat sanktiot ja hoidon tason valvontaa tulee lisätä merkittävästi. Ei ole myöskään perusteltua, että jopa päätieverkostolla mm. 4- tiellä on monen P- alueen talvihoidosta luovuttu. Tämä on käsittämätöntä mm. ajo- ja lepoaikalain määräykset huomioiden. Keskusteltiin myös Liikkuvan poliisin yksikön lakkauttamisesta. On pelkona, että tulevina vuosina voi ammattitaidon heikkeneminen vaikuttaa kielteisesti valvontatilanteissa. Jos liikkuvan poliisin toiminta loppuu nykyisessä muodossa, olisi syytä ottaa käyttöön Ruotsin malli, jossa on käytössä kiinteät tarkastuspisteet, joissa katsastusmiehet, poliisi ja työsuojelumiehet työskentelevät yhdessä. Keskusteltiin myös valvonnan yhteneväisyydestä. Valitettavasti osa poliiseista pitää sakotuksessa kohtuuttoman tiukkaa linjaa ja muutoinkin valvonta voi olla epäasiallista. Painotettiin, että rajanylityspaikoissa ja satamissa tulee ulkomaalaisilta ajoneuvoilta estää maahanpääsy liikenneturvallisuussyistä, jos esim. talvivarusteet ja rengastus ei ole Suomen vaatimusten mukaisia. Myös tievero on saatava ulkomaalaisille ajoneuvoille. LVM on tehnyt aiheesta selvityksen vuonna Selvityksessä mainitut kalustomäärät eivät vastaa alkuunkaan nykytilannetta. Määrät ovat kymmenkertaisia tuohon aikaan verrattuna. Todettiin myös, että suomalainen kuljetusyrittäjyys ajetaan todella ahtaalle, jos kabotaasivalvontaa ei tehosteta merkittävästi. On myös hälyttävää, että ulkomaisten vuokrakuskien määrä on kasvussa. Onneksi kaikki asiakkaat eivät ole lähteneet kyseenalaisiin toimintoihin mukaan. Yhteistä mukavaa Perjantai ja lauantai- iltoina ryhmämme nautti Rokuanhovin Väentuvalla mukavasta yhdessäolosta ja monipuolisesta musiikkitarjonnasta. SKAL Oulun lääni ry:n puheenjohtaja Jari Rusanen oli virittänyt paikalle karaoke-laitteet ja kaikki halukkaat pääsivät esittämään omia pravureitaan. Toki mukavaa yhteislaulua oli sopivasti välissä. Lauantai- aamupäiväkokouksen jälkeen käytiin kunnon patikkaretkellä hyvin talvisissa olosuhteissa. Lenkin pituus oli loppujen lopuksi monta kertaa pitempi kuin oli suunniteltu. No, mihinkään ei ollut kiire ja kuntohan siinä vain kasvoi. Reippailun päälle oli ohjelmassa makkaran paistoa ja eväiden syöntiä ja Väentuvassa odotti lämmin sauna. Yhteisen ruokailun ja lauluillan jälkeen osa ryhmästä pyörähti vielä kuuntelemassa Tuure Kilpeläistä Rokuan kylpylällä. Viikonvaihde antoi paljon ammatillisesti ja uskoakseni myös puolisot viihtyivät Rokualla. Missä mennään. Kokouksessa pureuduttiin kuljetusalan nykyhetkeen ja visioitiin myös tulevaisuutta. Epävarmuustekijöitä on tällä hetkellä tarpeettoman paljon. Karaoke-yhdistävä tekijä. Illat menivät leppoisesti laulun merkeissä. Etualalla Marjo Karvonen ja Juha Rahkola.

10 10 Suomussalmen KTK Oy 50 vuotta Suomussalmen KTK Oy vietti 50- vuotisjuhlaansa joulukuun alussa. Toimitusjohtaja Olli-Pekka Pyykkönen kertoi, että Suomussalmen Toimitusjohtaja Olli-Pekka Pyykkönen. Yhtiön toimitusjohtajina ovat toimineet mm. Pekka Manninen ja Lauri Moilanen. KTK on perustettu , matkustajakoti Kalevassa. Perustavassa kokouksessa on ollut läsnä 30 eri puolilta pitäjää olevaa autoilijaa. Yhtiön perustaminen katsottiin aikanaan aiheelliseksi, koska Suomussalmen kunnan, laajalle alueelle oli tarvetta löytää tehokas toimintamalli kuljetuspalveluiden organisoimiseksi. Tällä hetkellä yhtiön osakkaita on 37 kpl, ja kuljetusvälityksessä on 20 sora-autoa. Lisäksi yhtiön osakkailta Myös työntekijöitä muistettiin. Kuvassa Jorma Klemetti, Reino Klemetti ja Helvi Nyman. löytyy puunkuljetusautoja, jäteautoja, kaivinkoneita ja muuta kalustoa. (parhaimmillaan osakkaita on ollut 58 kpl.) Yhtiö työllistää toimitusjohtajan lisäksi, 1-2 toimistohenkilöä ja 2-3 koneen kuljettajaa. SKAL Oulun lääni ry:n toimisto uusiin tiloihin Ruskon Kiilletielle Yhtiön puheenjohtajista juhlassa huomioitiin Eero Mannista, Risto Kuvajaa ja Jari Heikkistä. Lehti on luettavissa: euroshell-dieselkortti raskaalle kalustolle: Euroopan laajuisesti palveleva huoltamoverkosto Rauhaisaa Joulun aikaa! SKAL Oulun lääni ry on jo pitempään etsinyt Oulusta toimitiloja, joihin jäsenkunnalla olisi vaivatonta tulla. Nykyiselle paikalle Hallituskadulle, Oulun ydinkeskustaan, ei kuorma-autoilla ole asiaa ja parkkipaikkojenkin saaminen on haasteellista. Helmikuun alkuun mennessä olemme muuttaneet uusiin tiloihin Oulun Ruskoon, osoitteeseen Kiilletie 1. Sinne pääsee myös ajoneuvoyhdistelmällä. Samoissa tiloissa tulevat toimimaan myös yhteistyökumppanimme Fast Oy, Suomen Ammattiliikenneakatemia sekä ADR-TNA Palvelut Oy. Tankkaa auto ja kuljettaja samalla pysähdyksellä Shell TruckPort-huoltamoilla Yksinkertainen ja selkeä hinnoittelu Tehokas kustannusseuranta euroshell Online -palvelulla Sähköpostihälytykset varmistavat turvallisuuden Kattavat lisäpalvelut kuten alvpalautus, tie-, tunneli- ja lauttamaksut Shell Diesel tasalaatuinen ja korkealuokkainen polttoaine KEVYET JA KESTÄVÄT PÄÄLLERAKENTEET ALUCARILTA Meiltä löydät puutavarakuljetukseen toimivat ratkaisut, joihin saat myös varaosat. Laajeneva Adblue-verkosto, nyt mm. Shell Ii, Oritkari ja Shell Hirvaskangas HYDRAULISET TUPENKIRISTIMET! Lisätiedot/tarjouspyynnöt Suomen, Ruotsin ja Norjan Shell/St1 palveluistamme: tai St1 Ammattiliikenne Pohjois-Suomi Varmuudella puutavarapäällerakenteiden kärjessä vuosikymmenestä toiseen!

11 11 Eteenpäin Messut : Tulevaisuutta etsimässä SKAL Oulun lääni ry:llä oli perinteiseen tapaan osasto lokakuussa Oulu-hallissa pidetyillä Eteenpäin messuilla, joiden pääkohderyhmänä ovat yläasteelta jatko-opintoihin siirtyvät yhdeksäsluokkalaiset. Kahden päivän aikana eri messuosastoihin kävi tutustumassa yli 7000 kävijää. Yhteistyökumppanimme Wetteri Power Oy oli tuonut esille tällä kertaa puutavara-auton. Aktiiviset nuoret kävivät hakemassa osastoltamme paljon kuljetus- ja logistiikka-alan materiaalia. Tänäkin vuonna ilmeni, että koululaisissa on runsaasti tyttöjä ja poikia, jotka pitivät jopa itsestään NYT AUKI MYÖS LAUANTAISIN selvyytenä tai hyvin varteenotettavana vaihtoehtona kuljetusalaa. Myös Kuljetusala on yksi vaihtoehto. Siellä on paljon tuttuja, kertoivat tytöt. Kunnallisvaalit viisi kuljetusalan edustajaa alueeltamme läpi Tulevaisuutta etsimässä. Tälle pojalle oli selvää, miksi isona aletaan. Valitettavasti reippaan nuoren miehen nimi on toimittajalla päässyt unohduksiin. Vasemmalla Jarmo Moilanen ja oikealla Jussi Paananen. logistiikan perustutkintoa suorittavia opiskelijoita kävi runsaasti osastollamme. Käydyistä keskusteluista saattoi tehdä johtopäätöksen, että oikea ala on tullut valittua. Lisäksi osastollamme pyörähti muilla toimialoilla työskenteleviä, jotka haaveilevat yhä kuljetusalan töistä. Heitä opastettiin, mitä polkuja myöten uusi ammatti on saavutettavissa. Lisäksi mm. moni entinen nokialainen on kiinnostunut kuljetusalan tarjoamista vaihtoehdoista. Näytteilleasettajia oli jälleen eripuolilta Suomea, ammattioppilaitoksista aina yliopistoihin asti. Lisäksi esillä oli runsaasti mm. suuryrityksiä, mm Ruukki Oyj. Jatkossa tulee olemaan yhä kovempi kilpailu työntekijöistä. Siksi on tärkeää, että SKAL /kuljetusala on vahvasti mukana koko valtakunnan tasolla tällaisissa tapahtumissa. Kiitokset jälleen Wetteri Powerin ryhmälle, Jarmo Moilaselle ja Jussi Paanaselle, jotka panostivat tosissaan messuihin. Hyvää Joulua ja Menestystä Vuodelle 2013! KIITOHUOLTO OY on johtava raskaan liikenteen huolto- ja korjaamokeskus, jonka monipuolisiin palveluihin luotetaan. Erikoisalaamme ovat mm. kylmälaite ja kuormatilakorjaukset. Nyt olemme avoinna myös lauantaisin: 07:30-16:00 SAAVUTTAMAMME LUOTTAMUS ON PARAS PALAUTE! KIITOHUOLTO OY Oritkarintie Oulu Vaihde: Fax: Työn vastaanotto: Varaosapalvelut: Pesupalvelut: Rauhaisaa Joulun aikaa! On uskottavaa, että etenkin kuljetuspalveluiden kilpailutukset ja kuljetus- ja logistiikka-alaan liittyvät asiat tulevat jatkossa monessa kunnassa aiempaa perusteellisempaan tarkasteluun. Koko valtakunnassa SKAL jäsenyrityksistä pääsi valtuustoihin 34 ehdokasta ja varasijalle kymmenen ehdokasta. Oulun vaalipiiristä valtuustoihin valittiin Paula Laurikkala Liminka, Juha Kerkelä Muhos, Juha Rahkola Kalajoki, Jarmo Hihnala Alavieska ja Jaakko Kyllönen Kuhmo. Onneksi olkoon! JYKI OY Jykintie, Längelmäki Puh , fax

12 12 MITAT JA MASSAT MITAT JA MASSAT MITAT JA MASSAT MITAT JA MASSAT MITAT JA MASSAT Esitys: Raskaan liikenteen kalustojen massoja ja mittoja korotetaan missä kustannusvaikutusten arvioinnit Hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä esittää, että raskaan liikenteen kaluston enimmäismassoja ja -mittoja korotetaan. Tiedotteessa todetaan, että korotuksen tavoitteena on edistää Suomen kilpailukykyä, vähentää liikenteen ympäristöpäästöjä sekä alentaa logistiikkakustannuksia. Ministerityöryhmä linjasi sekä pysyviä että väliaikaisia korotuksia. Jatkossa Suomen tieverkolla suurin sallittu ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino saisi olla 60 tonnin sijasta 76 tonnia. Ministerityöryhmä esittää myös viiden vuoden väliaikaisia korotuksia. Väliaikaisella korotuksella halutaan tasoittaa kuljetusalan yritysten investointeja pidemmälle ajalle. Liikenne- ja viestintäministeriön tilaamien selvitysten ja laskelmien mukaan suurempien raskaan liikenteen ajoneuvojen salliminen toisi huomattavia taloudellisia hyötyjä. Liikenneviraston arvioiden mukaan ehdotettujen muutosten vuosittaiset logistiikkakustannusten säästöt olisivat ensimmäisinä vuosina noin 60 miljoonaa euroa ja kasvaisivat tämän jälkeen noin 200 miljoonaan euroon vuodessa. Tässä luvussa on otettu huomioon massamuutosten aiheuttamat lisäkustannukset liikenneverkolle. Suomen Kuljetus ja logistiikka SKAL ry on tyrmistynyt esityksestä SKAL otti välittömästi kantaa esitykseen ja toteaa, että asiassa tulee edetä maltillisesti, sillä kuljetuskaluston koko vaikuttaa ratkaisevasti koko toimialan tasapainoon. Siksi massojen ja mittojen muuttamisessa ei saa tehdä hätäisiä ratkaisuja. SKAL on kesän liittokokouspäätöksen linjauksia noudatellen esittänyt välitöntä massojen korottamista 60 tonnista 64 tonniin 7-akselisille yhdistelmille + 2 t ja + 2 t sekä kokeilujen käynnistämistä etukäteen sovituin pelisäännöin 8- ja 9-akselisten yhdistelmien osalta. Näin saadaan raskaampien ajoneuvoyhdistelmien käytöstä ja soveltuvuudesta erilaisissa toimintaympäristöissä ja kuljetusjärjestelmissä tärkeää kokemusta. Vain näin on mahdollista rakentaa kestävä säädöspohja ja saavuttaa ajoitukseltaan ja määrältään järkevät investoinnit toimialalle, kannanotossa todetaan. SKAL pitää perusteltuna vetoautojen 4-akselisen kuorma-auton kokonaismassan korotuksen 32=>35 tonniin ja 5-akselisen 38=> 42 tonniin, jos samalla myös 2- ja 3-akselisten kuorma-autojen kokonaismassoja korotetaan kahdella tonnilla. Perusteluissaan SKAL myös painottaa, että tällä tavoin muutos voitaisiin tehdä ilman toimialaa ja asiakaskuntaa rasittavia kaluston lisäinvestointeja ja siten, että massasuhdetta vetoauton ja perävaunun välillä ei kasvatettaisi perävaunun hyväksi. Korkeuden nostaminen 4,4 metriin vaatii lisää selvityksiä SKAL toteaa korkeuden noston osalta, että liikenneviraston on selvitettävä infrastruktuuri: sillat, tie- ja katuverkosto, johdot. Samoin on selvitettävä teollisuuden, kaupan ja satamien kanssa, mahdollistavatko niiden toimintaympäristö sekä hallit ja varastot korkeamman kaluston käytön. Ennakkotietojen mukaan ongelmia riittää.. Missä kustannusvaikutusten arvioinnit SKAL toteaa: Suurin puute esityksessä kokonaisuutena on, että siitä puuttuvat kustannusvaikutusten arvioinnit sekä niitä seuraavat muutokset kuljetus- ja logistiikkapalvelusopimuksiin. Nimenomaan kokonaistarkastelun puuttuminen, mukaan lukien vaikutukset kuljetusyritysten liiketoiminnan kannattavuuteen, on erityinen huolenaihe kuljetusyrityksissä ja usein vastustamisen perusteena. On oltava aikaisempia vuosikymmeniä parempi tietoisuus vaadittavien investointien ja toimintaympäristön muutosten vaikutuksista sekä asiakaskunnan sitoutumisesta aitoon yhteistyöhön. SKAL:n alkuperäisessä lausunnossa todettiin: Kaikki keinot ylimääräisten tai turhien investointien välttämiseksi tulisi hyödyntää, mikä tarkoittaisi myös investointien suorittamista mahdollisimman laajalti normaalien korvausinvestointien puitteissa sekä olemassa olevien yksiköiden hyödyntämistä. Tällöin kuljetusyrityksiin kohdistuvat investointipaineet minimoitaisiin kuten myös kalustomarkkinoiden ylikuumeneminen. SKAL vaatiikin tehdyn poliittisen päätöksen uudelleenarviointia sekä kalustostrategian pitkäjänteistä suunnittelua ja kehittämistä kaikkien toimijoiden kesken Kirjallinen kysymys hallitukselle: Kuljetusyrittäjiä kuunneltava raskaan liikenteen kalustouudistuksessa Hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä on esittänyt raskaan liikenteen kaluston enimmäismassojen ja -mittojen korottamista tuntuvasti. Arvioiden mukaan investoinnit liikenneyrityksille olisivat lähitulevaisuudessa jopa parin miljardin euron luokkaa. - Toteutuessaan hallituksen esitys asettaa suomalaiset kuljetusyrittäjät kohtuuttomaan kilpailuasemaan. Erityisen vaikeassa asemassa olisivat hiljattain vanhojen asetusten mukaan investoineet yritykset, sanoo kansanedustaja Mikko Savola. Savola on huolissaan myös kasvavista ongelmista, jotka asetus toisi suomalaiselle liikenteelle. - Kuinka tieverkko ja sillat kestävät korotetut kokonaispainot ja mahdollistavat suuremmilla yhdistelmillä liikennöinnin, kun toisen asteen tieverkon kunto rapautuu ja tulevista liikennehankkeistakin ollaan karsimassa, Savola kyseenalaistaa. Savolan mielestä asiassa tulisi testaamalla uutta asetusta ensin kokeiluluontoisesti tutkimalla suuremman kaluston edut ja haitat ennen mahdollista täytäntöönpanoa. Kerralla asetettava massojen ja mittojen muutos on toteutuessaan puhtaasti poliittinen päätös. - Sen vaikutusten arviointia ei ole vielä selvitetty tarpeeksi ja alan toimijoiden näkemystä ei ole otettu riittävällä tavalla huomioon. Kuljetusyrittäjiä on kuunneltava, Savola napauttaa. Mikko Savola jätti aiheesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen. Otteita SKAL mitta ja paino jäsenkyselystä: Marraskuun aikana SKAL toteutti jäsenkyselyn mitta- ja painoasiasta. Kyselyn tulokset löytyvät SKAL jäsensivuilta. Kyselyyn vastasi 1075 jäsentä. Jäsenkyselyssä mm. kysyttiin, mitä mieltä SKAL yrittäjät ovat 5 vuoden väliaikaisista massojen korotuksista 60 => 64 tonniin. Kannanotoista ilmeni, että suurin osa kokee, että korotusten tulisi olla pysyviä tai määräaikaa tulisi pidentää. 2 /5 osan mielestä korotuksia ei tarvita lainkaan. Millainen vaikutus kaavailluilla pysyvillä mitta- ja massamuutoksilla on yrityksesi toiminnalle? 49 % olettaa, että muutoksilla on ainakin jossakin määrin kielteinen vaikutus, kun taas myönteiseen vaikutukseen uskoo 30 % vastanneista. ¼ osa ei osaa sanoa kantaansa tässä vaiheessa. Pystytkö hyödyntämään uusia mittoja ja painoja ilman lisäinvestointeja. Vastauksista ilmeni, että 77 % vastaajista ei pysty hyödyntämään uusia mittoja ja painoja ilman lisäinvestointeja ja vastaavasti 23 % pystyisi hyödyntämään niitä ilman lisäinvestointeja. Millaisiin investointeihin voisit ryhtyä hyödyntääksesi uudet mitat ja massat? Uusia kalustoyksiköitä hankkisi 35 %, 21 % tekisi muutoksia nykyiseen kalustoon ja 51 % vastaajista ei tee investointeja lainkaan. Omia investointejaan arvioi kyselyssä 758 vastaajaa. Heistä 490 ilmoitti investoivansa vetoautoihin ja 457 perävaunuihin. Koko toimialalla investointien vaihteluväli on tehdyn selvityksen mukaan euroissa 1,4 miljardia euroa - 4,5 miljardia euroa. Lähes 70 % vastaajista kokee, että mitta- ja massamuutoksilla voisi olla kielteinen vaikutus liikenneturvallisuuteen. 76 tonnin painot eivät kuulu nykykuntoiselle tiestölle Kuljetuskaluston mittojen ja massojen kaavaillut korotukset vaarantavat liikenneturvallisuuden. Jopa 76-tonnisilla yhdistelmillä kuljettaminen edellyttää miljardi-investoinnit teiden ja siltojen ohella kuljetuskalustoon ja sen toimintaympäristöön. SKAL:n jäsenyrittäjien mielestä kuljetuskaluston mittojen ja massojen kaavaillut korotukset vaarantavat liikenneturvallisuuden. Jopa 76-tonnisilla yhdistelmillä kuljettaminen edellyttää miljardi-investoinnit teiden ja siltojen ohella kuljetuskalustoon ja sen toimintaympäristöön. SKAL vaatii linjauksiin malttia. Lisätonnit on voitava kuljettaa nykyisellä kalustolla ja isompia kuormia on ensin kokeiltava Ruotsin tapaan. SKAL:n jäsenkyselyyn vastasi 1075 kuljetusyrittäjää. Ministerityöryhmä perustelee muutosesitystä logististen kustannusten alentamisella. Ensimmäisinä vuosina säästöjä syntyisi 60 miljoonaa euroa ja sen jälkeen jopa 200 miljoonaa euroa vuodessa. Laskelman perusteita ei ole julkistettu. SKAL arvioi hyödyt huomattavasti vähäisemmiksi. Esimerkiksi kappaletavarakuljetuksissa ei yleensä pystytä hyödyntämään edes nykyisiä 60 tonnin maksimipainoja. Jakeluliikennettä muutos ei koske lainkaan. 76 tonnin kokonaispainoa pystyisi hyödyntämään lähinnä metsäteollisuudessa, maanrakennuksessa ja säiliöliikenteessä, mutta tämä vaatisi mittavia kalustoinvestointeja. Infraan tarvitaan Liikenneviraston arvion mukaan yli miljardin euron ylimääräiset investoinnit seuraavien 10 vuoden aikana. Summa tuskin riittää alempiasteisen tieverkon muutoksiin. SKAL laski jäsenyrittäjiensä arvioiden perusteella kalustoinvestointitarpeen koko toimialalle. Investointitarve on alimmillaan 1,4 miljardia ja enimmillään 4,5 miljardia euroa. Määrät ovat huikeita, kun ottaa huomioon maanteiden tavaraliikenteen noin 5 miljardin euron liikevaihdon Suomessa. Jo nykyisellään kannattavuutensa kanssa kamppailevia yrityksiä ei pidä painostaa inves- tointeihin. Selvitäkseen muutoksista kuljetusyritykset tarvitsevat valtion tukemaa lainoitusta, hankintatukea Euro 6 moottoreihin ja yleisen kustannustaakkansa huojentamista. Investointihalukkaiden kuljetusyritysten on saatava hyötyä riskinotostaan, ja asiakkaiden tulee tukea niitä pitkillä sopimuksilla. Kuljettamisen kustannuksia tulee alentaa polttoaineveron palautusjärjestelmällä, kuten SKAL on esittänyt. SKAL vaatii maltillista linjaa muutoksiin: Kuljetuskaluston enimmäispainon korotus 60 tonnista 64 tonniin pysyväksi Vuonna 2013 voimaantulevien 76 tonnin enimmäispainojen muuntaminen valvotuiksi kokeiluiksi Teiden, siltojen ja kuljetusten toimintaympäristön parannukset ensisijaisiksi jo vuoden 2013 budjetissa Polttoaineveron palautusjärjestelmä ja tuettu investointirahoitus kuljetusyrityksille

13 13 MITAT JA MASSAT MITAT JA MASSAT MITAT JA MASSAT MITAT JA MASSAT MITAT JA MASSAT SKAL : Kuljetusyrittäjistä rikkidirektiivin maksumiehiä miljardi-investoinnit edessä Liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä esittää kuorma-autokaluston enimmäismassoihin ja -mittoihin historiallisen suuria korotuksia. Käsissämme on poliittisin perustein tehty päätös, jossa ei ole kuunneltu alan ammattilaisia, ja jonka vaikutuksia ei ole kunnolla tutkittu. Kuljetusyrityksistä yritetään hätäisesti tehdä epäonnistuneen rikkidirektiivin maksajia pakottamalla toimiala investointeihin, joihin ei ole taloudellisia resursseja. Suomen tieverkolla saisi ensi vuonna kuljettaa tavaroita jopa 76 tonnin ajoneuvoyhdistelmillä nykyisen 60 tonnin sijaan. Linjaus asettaa kovat vaatimukset tiestömme kunnolle. Liikenneturvallisuus kärsii ja onnettomuusriski kasvaa ilman mittavia tieinvestointeja ja tehokkaampaa tienhoitoa. Esitykseen sisältyvä korkeuden korottaminen 4,4 metriin sekä suuremmat kokonaispainot eivät ole mahdollisia valtakunnallisesti koko tie- ja katuverkostolla eivätkä lastaus- ja purkupaikoilla. On vielä epäselvää, käytetäänkö nykyistä korkeampien ja painavampien ajoneuvojen ohjailuun esimerkiksi liikenneopasteita ja kiertoreittejä, vai investoidaanko teiden ja siltarakenteiden vahvistamiseen. Ministerityöryhmä lupaa myös alenevia päästökustannuksia. Laskelmia näkemättä säästöjä on mahdotonta arvioida. Jos päästökustannuksilla tarkoitetaan rikkidirektiivin tuomia lisäkustannuksia kansantaloudelle, on ilmeistä, että suomalaisesta kuljetuselinkeinosta tehdään maksajaa huonoille päätöksille. Valtioneuvoston tiedotteessa linjatuilla muutoksilla logistiikkakustannukset laskisivat ensimmäisinä vuosina 60 miljoonaa euroa vuosittain, minkä jälkeen säästettäisiin jopa 200 miljoonaa euroa vuodessa. Mikäli raskaampi kalusto tulisi käyttöön välittömästi ja kuljetusreitit, lastauspaikat ja logistiset prosessit olisi optimoitu, yritykset saattaisivat säästää logistisissa kustannuksissaan. On kuitenkin todennäköistä, että laskelmissa on jätetty huomioimatta kuljetusyrityksille aiheutuvat kustannukset. Kustannukset syntyvät nopeutetuista investoinneista, kaluston teknisistä lisävaatimuksista sekä muuttuvien kustannusten noususta. Laskelmien suurena puutteena voidaan pitää myös sitä, että läheskään kaikissa kuljetuksissa ei pystytä hyödyntämään edes nykyisiä maksimipainoja. SKAL maltillisen ja kestävän kehityksen linjalla Kuljetuskaluston koko vaikuttaa ratkaisevasti koko toimialan tasapainoon. Massojen ja mittojen muuttamisessa ei saa tehdä hätäisiä ratkaisuja. SKAL on esittänyt välitöntä massojen korottamista 60 tonnista 64 tonniin 7-akselisille yhdistelmille sekä kokeilujen käynnistämistä 8- ja 9-akselisten yhdistelmien osalta. Näin saadaan raskaampien ajoneuvoyhdistelmien käytöstä ja soveltuvuudesta erilaisissa toimintaympäristöissä ja kuljetusjärjestelmissä tärkeää kokemusta. Vain näin on mahdollista rakentaa kestävä säädöspohja ja saavuttaa ajoitukseltaan ja määrältään järkevät investoinnit toimialalle. SKAL vaatii tehdyn poliittisen päätöksen uudelleenarviointia sekä kalustostrategian pitkäjänteistä suunnittelua ja kehittämistä kaikkien toimijoiden kesken. Polttoaineveron palautusjärjestelmällä kilpailukykyä suomalaiselle teollisuudelle Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry esittää yhdessä valtakunnallisten keskusjärjestöjen, Suomen Yrittäjien ja Elinkeinoelämän keskusliiton, kanssa polttoaineveron palautusjärjestelmän luomista suomalaiselle kuorma-autoliikenteelle. Perustelut: Logistiikan kustannukset ovat merkittävä osa suomalaista kilpailukykyä. Kansallisen logistiikkaselvityksen 2012 mukaan suurten yritysten kilpailukyvystä puolet muodostuu logistiikasta. Polttoainekustannukset ovat työkustannusten jälkeen suurin kustannuserä ollen keskimäärin noin 25 % kuorma-autoliikenteen kokonaiskustannuksista. Perävaunuyhdistelmillä polttoainekustannusten osuus on lähes 30 %. Maanteiden tavaraliikenne kuluttaa hieman yli miljardi litraa dieselpolttoainetta vuodessa. Dieselin hinta on noussut lähes 40 % vuodesta Samalla aikavälillä kuorma-autoliikenteen kustannukset ovat nousseet noin 13 %, mikä on merkittävä kustannuslisä suomalaiselle kaupalle ja teollisuudelle. Vuoden 2012 alussa voimaan tullut dieselin polttoaineveron korotus 10,55 sentillä per litra aiheutti kuorma-autoliikenteelle yli 100 miljoonan euron lisälaskun. Vuoden 2015 alussa voimaan tulevat muutokset laivojen polttoaineen rikkipitoisuudesta nostavat edelleen suomalaisen vientiteollisuuden kustannuksia sadoilla miljoonilla euroilla. Esitys: Luodaan Suomeen kuormaautoille polttoaineveron palautusjärjestelmä, jolla voidaan kohdennetusti alentaa maamme yritysten logistiikkakustannuksia ja parantaa kilpailukykyämme. Palautusta maksetuista dieselöljyn polttoaineveroista voisi hakea EU-säädöksien mukaan kokonaismassaltaan yli 7,5 tonnin kuorma-autojen haltijat. Näitä autoja on Suomessa liikenne- käytössä noin kappaletta. Keskimäärin yhdellä haltijalla on noin kolme kuorma-autoa, joten palautuksia anoisi korkeintaan hakijaa. Säätämällä palautettavan määrän alarajaksi esim. 200 euroa vuodessa ajoneuvoa kohden, voidaan hakijamäärää vähentää alemmaksi. Palautusta kullekin ajoneuvolle voisi hakea kaksi kertaa vuodessa. Jokainen palautettava polttoaineveron sentti olisi valtiolle kustannusvaikutuksiltaan alle 10 miljoonaa euroa. Palautuksen määrä voisi EU:n minimiverotasosta johtuen olla noin 3 senttiä per litra nykyisellä dieselin polttoaineverotasolla. Tällä palautuksella tuettaisiin monen kaukaisesta sijainnistamme kilpailuhaittaa kärsivän teollisuudenalamme, esimerkiksi metsäteollisuuden, toimintaedellytyksiä Suomessa. Alemmat maantielogistiikan kustannukset heijastuvat suoraan teollisuutemme kustannustasoon. Kustannusmuutokset kuorma- ja pakettiauto-liikenteessä lokakuu 2011 lokakuu 2012 Tilastokeskuksen julkaiseman Kuorma-autoliikenteen lokakuu 2012 kustannusindeksin mukaan kokonaiskustannukset ovat vuositasolla lokakuusta 2011 lokakuuhun 2012 muuttuneet ajoneuvotyypistä riippuen +5,0...+6,1 %. Pakettiautoilla ja kevyillä kuorma-autoilla + 5,3 % keskiraskailla ja raskailla kuorma-autoilla + 5,0 % perävaunuyhdistelmillä + 6,1 % Kustannusindeksi ilman polttoainekustannuksia lokakuu 2011 lokakuu 2012 Kuorma-autoliikenteen kustannukset ilman polttoainekustannuksia ovat vuositasolla ovat nousseet ajoneuvotyypistä riippuen 2,7-4,1 %. pakettiautoilla ja kevyillä kuorma-autoilla 4,1 % keskiraskailla ja raskailla kuorma-autoilla 2,9 % perävaunuyhdistelmillä 2,7% Teppo Aro, KHT, varatuomari puh teppo.aro@mail.suomi.net Tilintarkastukset, yritysten perustamiset, yritysmuodon muutokset, sukupolvenvaihdokset, veroneuvonta, taloudellinen ja juridinen neuvonta. Muutoksia arvonlisäverotuksessa Eräät arvonlisäverolain säännökset muuttuvat vuoden 2013 alusta. Kaikkia arvonlisäverokantoja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Lisäksi laskutusäännökset uudistuvat, arvonlisäveron minimikantoraja tavaran maahantuonnissa laskee, kuluttajalle pitkäaikaisesti vuokratun kulkuvälineen myyntimaa muuttuu ja ensiasteen muutoksenhakua koskevia säännöksiä täsmennetään. Arvonlisäveron verokannat nousevat Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutoksen, jonka mukaan kaikkia arvonlisäverokantoja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Uudet verokannat ovat seuraavat: 24 %: yleinen verokanta 14 %: elintarvikkeet, rehut sekä ravintola- ja ateriapalvelut 10 %: kirjat, tilatut lehdet, lääkkeet, liikuntapalvelut, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset, kulttuuri- ja viihdetilaisuudet, taide-esineen ensimyynti ja maahantuonti sekä tekijänoikeusjärjestöjen saamat tekijänkorvaukset. Vakuutusmaksuveron verokanta nostetaan yleisen arvonlisäverokannan mukaisesti 24 prosenttiin. Uudet arvonlisäverokannat tulevat voimaan Jos kuljetus suoritetaan ( kuitataan rahtikirjalla vastaanotetuksi ) tammikuun 2013 puolella, koko kuljetuksen arvonlisävero on 24 %, mikäli sitä ei ole maksettu ennakkoon vuonna Kuljetuksen verokantaa ei ratkaista laskutuspäivän vaan toimituspäivän perusteella. Verohallinto on antanut ohjeen laskutusvaatimuksista arvonlisäverotuksessa. Ohjeeseen on yhdistetty Verohallinnon aiemmat laskutusta koskevat ohjeet.

14 14 Hyvää Joulua ja Menestystä Vuodelle 2013 toivottaa Satamakirkko avattu Kalajoella! Hallitus Kalajoen satamaan on avattu Satamakirkko, joka tarjoaa levähdyspaikan merenkulkijoille, rahtimiehille ja satamassa työskenteleville. Kirkko sijaitsee osoitteessa Satamatie 395, Rahja ja puhelin Kirkko toimii Kalajoen ev.lut. seurakunnan vastuulla ja sen toiminnasta vastaavat n. 20 vapaaehtoistyöntekijän joukko, joka pitää huolta kirkon aukiolosta. Kirkko on avoinna ma-pe klo kun laiva on satamassa. Satamakirkossa kuljettaja voi käydä saunassa, juoda kahvit, tehdä pikku ostoksia ja käydä internetissä. Meillä on myös pieni lukusali sekä kappeli hiljentymistä varten. Raskaan liikenteen kuljettajat lämpimästi tervetuloa uuteen Satamakirkkoomme! Suvi Lehtimäki kappalainen Kalajoen seurakunta Satamakirkon vastaava pappi JATKOKOULUTUSPÄIVÄT (=DIREKTIIVIPÄIVÄT) AMMATTIKULJETTAJILLE puh: Rauhallista Joulua ja Menestyksellistä vuotta 2013 Terveisin Renault Trucks Finland Ammattipätevyyden tavoite Kohti turvallisempia, ympäristöystävällisempiä ja laadukkaampia kuljetuksia Ammattipätevyyden tarkoitus on edistää kuljetusalan työntekijöiden ja tiellä liikkujien terveyttä ja turvallisuutta sekä edistää ympäristöystävällisyyttä. Ammattipätevyyskoulutuksen kautta kuljettajien asiantuntemus lisää kuljetusten ja palvelujen laatua sekä tarjoaa heille mahdollisuuden parantaa työturvallisuutta. Ammattipätevyyden peruskoulutus on vaadittu kaikilta uusilta tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen ajoneuvojen kuljettajilta henkilöliikenteessä lähtien ja tavaraliikenteessä alkaen. Kuljettajien, jotka ovat saavuttaneet kuorma- tai linja-auton ajo-oikeuden ennen edellä mainittuja päivämääriä, ei tarvitse erikseen suorittaa perustason koulutusta Heidän tulee kuitenkin suorittaa ammattipätevyyden voimassaolon jatkamiseksi jatkokoulutus 35 tuntia Se tulee olla suoritettuna henkilöliikenteessä ja tavaraliikenteessä mennessä. Kalajoen rekkakirkko: Kalajoella käynnistymässä satamakirkko-toimintaa Tämänsyksyinen Kalajoen rekkakirkko oli siirretty pidettäväksi aiemmasta poiketen syyskuun puoliväliin. Tällä kertaa osanottajamäärä ei yltänyt aivan aiempien vuosien tasolle, mutta mukana olleet pitivät tilaisuutta onnistuneena. Kirkkomessun jälkeen siirryttiin seurakuntatalolle, jossa kappalainen Pentti Arbelius. Suvi Lehtimäki. Jokelan pappilan entisöinti on onnistunut erinomaisesti. Suvi Lehtimäki puhui koskettavasti meille ammattiliikenteessä toimiville ja meidän perheillemme. Tämän jälkeen Vesa Rahkola Kalajoelta ja Rahtarit ry:n toiminnanjohtaja Anna-Kaisa Lehtinen kertoivat elokuun alussa Etelä-Afrikan Rustanburgissa järjestetyistä Ajotaidon 28. maailmanmestaruus- Merja Hinkka. kilpailuista. Rahtarit ry on ollut edustamassa Suomea täydellä joukkueella vuodesta 1977 lähtien ja jokaisessa sarjassa Suomella oli kolme kuljettajaa. Joukkue valitaan Rahtarit ry: n SM Ajotaitokilpailujen tulosten perusteella. Saimme nähtäväksemme runsaasti kuvamateriaalia kisoista ja tietoa Etelä- Afrikasta. Kilpailume- Tilaisuus sai taas paljon kiitosta osanottajilta. Anna-Kaisa Lehtinen ja Vesa Rahkola kertoivat Etelä-Afrikan Rustanburgissa järjestetyistä Ajotaidon 28. maailmanmestaruuskilpailuista. nestys oli myös tällä kertaa erinomainen; kultaa ja kunniaa oli jälleen tuliaisena. Saksassa, Lyypekin satamakirkossa työskennellyt Merja Hinkka kertoi, minkälaista toimintaa satamakirkoissa on tarjottavana. Tämä oli tärkeää tietoa, sillä Kalajoen satamaan ollaan avaamassa myös satamakirkko, jonne merimiesten lisäksi tarjoaa palveluita ja rauhaa mm. raskaan liikenteen kuljettajille. Kalajoen osalta laivamäärät ovat luonnollisesti pienet Euroopan isoihin satamiin verrattuina, mutta selvää tarvetta tällaiselle toiminnalle on myös Kalajoella, korosti Merja. Ruokailun jälkeen saimme nauttia Pentti Arbeliuksen kauniista laulutulkinnoista, toki myös yhteislauluja laulettiin. Kun kakkukahvit oli syöty, siirryttiin Kalajoen entisöityyn vanhaan Jokelan pappilaan. Suvi Lehtimäki esitteli pappilan ja kertoi huhtikuussa 2011 tapahtuneesta palosta ja miten vahvalla kalajokisella yhteishengellä pappila on entisöity todella hienoon kuntoon. Ensi vuoden rekkakirkko tullaan toteuttamaan Tuomas-messuna lauantai-iltana 14. syyskuuta. Ennen klo 18 alkavaa messua, järjestetään iltapäivällä kuljetuskalustoesittely eikä lapsiakaan ole unohdettu, kyydityksiä ja muuta mukavaa on tarjolla.

15 15 Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2013! Hyvää Joulua ja menestystä alkavalle vuodelle 2013! Ammattipätevyyskoulutusta Kursseja sekä arkipäiville että viikonlopuille SKAL Oulun lääni ry järjestää yhteistyökumppaneidensa kanssa alkuvuoden aikana ammattipätevyyskoulutusta seuraavasti: Työturva lauantai klo Oulu, Kiilletie 1 tiistai klo Oulu, Kiilletie 1 lauantai klo Oulu, Kiilletie 1 lauantai klo Oulu, Kiilletie 1 Tieturva 1 maanantai klo Oulu, Kiilletie 1 maanantai klo Oulu, Kiilletie 1 maanantai klo Oulu, Kiilletie 1 Ratatyöturvallisuuskorttikoulutus lauantai klo Oulu, Kiilletie 1 EA1 to-pe klo Oulu, Kiilletie 1 to-pe klo Oulu, Kiilletie 1 to-pe klo Oulu, Kiilletie 1 Ratatyöturvallisuuskorttikoulutus lauantai klo Kiilletie 1 Oulu Hätä ea lauantai klo Ylivieska Ennakoiva ja taloudellinen ajovalmius lauantai Taloudellinen ja ennakoiva ajo Kiilletie 1 Digipiirturi ja kuormanvarmistus lauantai Digipiirturin käyttö ja kuorman varmistaminen Taivalkoski ADR koulutusta TNA Turvallisuusneuvonantajakoulutus Haaransuontie 9 Oulu ADR täydennys YT Kiilletie 1 Oulu sisältää kaikki luokat ja säiliökoulutuksen ADR peruskurssi Kiilletie 1 Oulu ADR täydennys TP Kiilletie 1 Oulu ei sisällä luokkia 1 ja 7 Ei ammattipätevyyttä: Tulityö tiistai Pudasjärvi keskiviikko klo Oulu, Kiilletie 1 maanantai klo Oulu, Kiilletie 1 Ilmoittautumiset kursseille: Heikki Huhanantti /heikki.huhanantti@skal.fi Ps. Jos haluatte omalle paikkakunnalle oman kurssin olkaapa yhteydessä!

16 16 Tulevaa Volvo FH:ta ja Joulua odotellessa - Hyvää ja Rauhallista Joulua asiakkaillemme ja Menestyksellistä Uutta Vuotta ONKO MEILLÄ OIKEA SÄHKÖ- POSTIOSOITTEESI Nopea tiedottaminen on tätä päivää. Ilmoita sähköpostiosoitteesi sähköpostilla: heikki.huhanantti@ skal.fi tai soita SKAL (09) Muistathan ilmoittaa myös jos sähköpostiosoitteesi muuttuu. Kaikki raskaan kaluston varaosat ja tarvikkeet Trailcon Oulu Laakeritie 9, Oulu Puh , Faksi AVOINNA: ma-pe 8-17 Hannu Karjalainen Henri Hannu Tarvainen Karjalainen Markus Ari Nykänen Hautala Pasi Henri Huhta Tarvainen Pasi Huhta Asiantunteva, valtakunnallinen raskaan kaluston varaosaliikeketju TOIVOTAMME RAUHALLISTA JOULUA Haapajärvi: Kauppakatu 45, p Kajaani: Timperintie 22, p Kuusamo: Airotie, p Oulu: Pauketie 12, p Pudasjärvi: Ouluntie 73, p Pyhäsalmi: Niilontie Mustaparrantie 9, p , 500 p Raahe: Huoltokatu 6, p Ylivieska: Ruutihaantie, p JA KIITÄMME HYVÄSTÄ YHTEISTYÖSTÄ! MA-SU klo 7-21 Lähin myyntipiste, ajanvaraus ja hinnat yhden soiton päässä! Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puh. + 0,1704 e/min (alv. 23 %). Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puh. + 0,0595 e/min (alv. 23 %). Member of Nokian Tyres