INVESTOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 Laihian kunta TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA INVESTOINTISUUNNITELMA Kunnanvaltuusto (88)

2 Sisällysluettelo YLEISPERUSTELUT... 3 ASUKKAAT JA TYÖPAIKAT... 3 ARVIO TALOUDELLISESTA KEHITYKSESTÄ... 4 Yleinen taloudellinen kehitys... 4 Kuntien talouskehitys... 5 Laihian kunnan talouskehitys... 7 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET... 9 Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus... 9 Talousarviomuutokset Taloutta koskevat säännöt ja ohjeet Talousarvion seuranta ja raportointi TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA TALOUSARVION LASKENTAPERUSTEET Poistosuunnitelma Vesihuoltolaitos Verotulot Lainat KONSERNIYHTIÖT STRATEGIASUUNNITTELU...14 LAIHIAN KUNNAN STRATEGIA KÄYTTÖTALOUSOSA...18 KUNNANVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS KESKUSVAALILAUTAKUNTA PERUSTURVALAUTAKUNTA SIVISTYS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA...82 INVESTOINTIOSA...83 KUNNANHALLITUS PERUSTURVALAUTAKUNTA SIVISTYS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA INVESTOINNIT YHTEENSÄ RAHOITUSLASKELMA...87 LIITTEET (88)

3 YLEISPERUSTELUT ASUKKAAT JA TYÖPAIKAT Väestön ikäjakauma Vuosi Asukasmäärä 0-14 % % 65- % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Tilastokeskuksen 2012 tiedon mukaan työpaikat jakaantuvat seuraavasti: Alkutuotanto 9,4 % Jalostus 25,3 % Palvelut 63,3 % Muut 2,0 % 3 (88)

4 Työpaikkaomavaraisuus on 52,9 %. Työpaikkojen lukumäärä 1910, kunnassa asuvat työssäkäyvät Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus on 38,7 %. Työttömyysaste: Laihia Työttömyysprosentti 8,9 8,2 6,7 5,5 4,7 6,8 6,9 5,9 5,4 7,0 Laihian työttömyysprosentti syyskuussa 2014 oli 8,0 %. ARVIO TALOUDELLISESTA KEHITYKSESTÄ Yleinen taloudellinen kehitys Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Myös ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön tuoreen suhdanne-ennusteen mukaan EU:n pakotteilla ja Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria makrotason vaikutuksia Suomeen. Useat muut ennustelaitokset, kuten Palkansaajien tutkimuslaitos ja Nordea, ovat kuitenkin heikentäneet kuluvan vuoden suhdanne-ennusteita nimenomaan Ukrainan kriisin seurausten vuoksi. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Toisaalta muu kansainvälinen talous näyttäisi palanneen vakaammalle kasvu-uralle. Yhdysvalloissa talouskasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuodet kolmen prosentin tuntumassa ja euroalueellakin kasvu palautunee yhden prosentin lukemiin. Tiukimmin kasvun syrjässä ovat kiinni Saksa ja esimerkiksi Espanja, mutta erot euroalueen maiden välillä ovat hyvin suuret. Viime aikoina laadituissa suhdanne-ennusteissa on esitetty jossain määrin toisistaan poikkeavia näkemyksiä Suomen kansantalouden kehityksestä tänä ja ensi vuonna. Tyypillistä kuitenkin on, että kasvuennusteet ovat synkentyneet viime keväänä laadittuihin arvioihin verrattuna. Valtiovarainministeriön ennuste taloudellisesta kasvusta on hieman myönteisempi kuin muiden ennustelaitosten luvut, mutta ennusteiden väliset erot ovat hyvin pieniä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan tänä vuonna lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna alamaissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Monet muut ennustelaitokset, kuten esimerkiksi Aktia ja Palkansaajien tutkimuslaitos, ennakoivat kuluvalle vuodelle tyypillisesti heikompaa yksityisen kulutuksen kehitystä, minkä seurauksena BKT:n kasvu painuu miinuksen puolelle. Toteutuessaan se olisi jo kolmas perättäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Vastaava tilanne on eletty ainoastaan 1990-alun lamavuosina. Yleisesti voidaan todeta, että kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen ajanjakson talouskasvu tulee jäämään näillä näkymin historiallisen heikolle tasolle. 4 (88)

5 Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan. Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot polkevat yhä paikallaan. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin yhden prosentin paremmalle puolelle. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna Tässä vaiheessa vain osa ennustelaitoksista on julkaissut kokonaistaloudellisen ennusteen vuodelle Valtiovarainministeriön ennustaa vuoden 2016 bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 prosenttia, ja muutkin ennusteen julkaisseet laitokset ennakoivat kyseiselle vuodelle hyvin samansuuntaista kasvua. Bruttokansantuotteen historiallisen matala kasvu ennusteajanjaksolla johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä, tuotantorakenteen ongelmista sekä investointiasteen jo pidempään jatkuneesta voimakkaasta laskusta. Lähde: Kuntataloustiedote 3/2014 Kuntien talouskehitys Kuntien tulot vuosina Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa asti, ja kausi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen jakso päättyy vuoden 2015 lopussa, ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Pääsääntöisesti kuluvan vuoden heinäkuuhun ajoittuneiden sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,8 %. Korotuksen talousarviovaikutus on puolet tästä eli 0,4 %. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti Keskimäärin sopimuskorotuksen kustannusvaikutus on 0,4 prosenttia, mutta koska jo tänä vuonna voimaan tullutta vuosilomauudistusta rahoitettiin näistä varoista, ensi vuoden kustannusvaikutus pienenee kunta-alalla keskimäärin 0,3 prosenttiin. Tästä puolen vuoden talousarviovaikutus on 0,15 %. Palkkakustannuksiin vaikuttaa myös 0,4 prosentin suuruinen palkkaperintö, minkä vuoksi sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuonna 2015 on noin 0,6 prosenttia. Lisäksi palkkakustannuksiin vaikuttavat myös mahdolliset työkokemuslisien kertymät, työnantajakohtaiset ratkaisut (esim. säästöt) ja henkilöstörakenteen muutokset. Toisen jakson sopimusratkaisusta neuvotellaan vuonna Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden siis varsin maltillisesti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,2 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Koko valtakunnan tasolla kunta-alan palkkasumman muutosten arviointia vaikeuttavat tänä ja ensi vuonna kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Kunnan hoitaessa tehtävää kilpailuilla markkinoilla sen tulee antaa tehtävä pääsääntöisesti osakeyhtiölle, osuuskunnalle, yhdistykselle tai säätiölle. Yhtiöittämisten myötä osa aikaisemmin kuntatalou- 5 (88)

6 teen liittyneistä toiminnoista siirtyy kuntatalouden ulkopuolelle. Tämä näkyy kuntatalouden kehitysarviossa useina muutoksina sekä tulo- että menopuolella. Energialaitosten ja satamien yhtiöittämiset vaikuttavat kuntatalouden menoennusteeseen erityisesti vuonna 2015, jolloin noin 2000 henkeä siirtyy hallinnollisesti kuntataloustilastojen ulkopuolelle. Karkean arvion mukaan kuntien palkkasumma pienenee muutoksen seurauksena noin 125 milj. eurolla. Yhtiöittämiset vaikuttavat myös muihin palkkaus- ja vuosikustannuksiin, poistoihin sekä esimerkiksi investointimenoihin. Liikelaitosten yhtiöittämisvelvoitteen ohella kunnallisten ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen on pienentänyt kuntatalouden menoja jo vuodesta 2013 lähtien. Kun vuonna 2012 kuntien tai kuntayhtymien ammattikorkeakouluja oli kymmenisen kappaletta, niin tänä vuonna niitä on jäljellä enää kolme. Vuonna 2014 kuntien palkkasumman arvioidaan vähentyvän ammattikorkeasektorilla tapahtuneiden muutosten myötä noin 130 milj. eurolla. Vuonna 2015 toteutettava ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistus poistaa viimeisetkin ammattikorkeakoulut kuntataloudesta, minkä seurauksena kuntien palkkamenot pienenevät kumulatiivisesti noin 190 milj. eurolla. Yhteensä yhtiöittämiset pienentävät kuntien palkkasummaennustetta siten, että muutosprosentti putoaa kuluvana vuonna -0,4 prosenttiin ja ensi vuonna palkkasumman arvioidaan pysyvän ennallaan. Ilman yhtiöittämisistä aiheutuvaa vähennystä palkkasumma kasvaisi molempina vuosina 0,6 1,0 prosenttia. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat sekä tänä että ensi vuonna. Kuluvana vuonna maksukevennys on voimakkaampaa, sillä sekä työttömyysvakuutusmaksu että eläkemaksu laskevat. Toisaalta kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu nousee. Keskimäärin sosiaalivakuutusmaksut kevenevät 0,4 prosenttiyksiköllä. Ensi vuonna maksutason arvioidaan laskevan 0,1 prosenttiyksiköllä. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan säilyy tänä ja ensi vuonna noin 30 prosentissa, mutta vähitellen vuoteen 2018 mennessä maksujen arvioidaan laskevan 29,5 prosentin tuntumaan. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 1,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 3,4 prosenttia. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan. Vuonna 2015 kustannustason nousun arvioidaan pysyvän samalla tasolla. Kuntien tulot vuosina Kuntien verotilitykset yhteensä kasvoivat viime vuonna peräti 6,8 prosenttia, minkä seurauksena tilitysten taso nousi 20,6 mrd. euroon. Kuluvana vuonna verotilitysten kasvuvauhti tippuu Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat myös muun muassa uuden työmarkkinaratkaisun maltilliset sopimuskorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Koko talouden palkkasumma kasvaa tänä vuonna hyvin vaimeasti, sillä alkuvuoden heikon kehityksen perusteella palkkasummaennuste on laskettu 0,7 prosenttiin. Yhteensä ansiotulojen arvioidaan lisääntyvän 2,2 prosenttia, sillä eläketulot ja työttömyysturvaetuudet kasvavat reippaasti. Kunnallisveron tilityksiä pienentävät kuitenkin osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt perustemuutokset, kuten työtulovähennyksen ja perusvähennyksen muutokset. Kunnallisverojen kasvun arvioidaankin jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena kuntien keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Yhteensä kunnallisveroa arvioidaan tilitettävän tänä vuonna noin 18,2 miljardia euroa. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan noin kahdessa prosentissa, sillä palkkasummaennusteen arvioidaan nousevan yleisen talouskasvun piristymisen myötä 1,7 prosenttiin. Sopimuspalkat nousevat maltillisesti, mutta muut tekijät nostavat yleistä ansiotasoindeksiä reippaasti. 6 (88)

7 Palkkasumman kasvun kiihtymisestä huolimatta kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia. Keskeinen syy tilitysten vaimeaan kasvuun on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu. Vuonna 2015 tullaan korottamaan useita vähennyksiä, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennystä, työtulovähennystä ja perusvähennystä. Myös uusi lapsivähennys ja valtion tuloveroasteikon kolmen alimman tulorajan korotus 1,7 prosentilla vaimentavat kunnallisveron kasvua. Kaikkien kuntien tuloveroihin vaikuttavien veroperustemuutosten yhteisvaikutukseksi vuonna 2015 arvioidaan -131 milj. euroa. Verotulomenetykset kuitenkin kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta lisäämällä kuntien valtionosuuksia. Vuonna 2014 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 35,56 %. Heikko talouskasvu ei näytä välittyvän kuluvana vuonna kuntien yhteisöverokertymään dramaattisesti lähinnä tilitysten ajoituksiin liittyvien tekijöiden vuoksi. Yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan tänä vuonna peräti 6,0 prosentilla, jolloin sitä kertyy kunnille noin 1,39 mrd. euroa. Ensi vuonna sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuus nousee tämän vuoden luvusta, sillä kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 miljoonalla eurolla työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille. Yhteisöveroon on esitetty myös muita pienempiä veroperustemuutoksia, jotka tullaan kompensoimaan kunnille yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuonna on 36,36, mutta luku täsmentyy vielä loppuvuoden aikana. Tämän hetkisessä ennusteissa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään yhteisöveroa vuonna 2015 kokonaisuudessaan 1,47 miljardia euroa. Tällöin yhteisövero kasvaisi 5,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntien jako-osuuden väliaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016, jos asiasta ei tehdä uutta päätöstä tulevassa hallitusohjelmassa. Kiinteistöveron tilitykset nousevat kiinteistöverouudistustyön vuoksi vuonna 2014 reippaasti. Tilitysten määrän arvioidaan lisääntyvän yli 10 prosenttia, jolloin kiinteistövero kasvaa noin 1,5 mrd. euroon. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin neljä prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Lähde: Kuntataloustiedote 3/2014 Laihian kunnan talouskehitys Kuntatalouden suuret haasteet näkyvät myös Laihian kunnan taloudessa. Valtionosuusleikkaukset ja kiinteistöveron poisto verotulotasausjärjestelmästä ovat merkittävästi kaventaneet kunnan tulopohjaa jo aiemmin. Vuonna 2015 voimaan tuleva valtionosuusuudistus vähentää tuloja entisestään. Valtionosuusuudistuksen vaikutus yhdessä uusien leikkausten kanssa pienentää Laihian kunnan valtionosuuksia lähes miljoonalla eurolla vuoteen 2014 verrattuna. Laihian kunnan tilinpäätökset ovat olleet alijäämäisiä vuosina Vuonna 2011 alijäämä oli 1,4 milj. euroa, vuonna ,8 milj. euroa ja vuonna ,8 milj. euroa. Myös vuodesta 2014 on tulossa selvästi alijäämäinen. Lokakuun toteutuman perusteella alijäämäarvio on noin 1,9 milj. euroa. Toimintakatteen kasvu on vuodesta 2000 alkaen vaihdellut 3,0 prosentista 9,5 prosenttiin. Keskeinen haaste kunnan tulevaisuuden kannalta on toimintakatteen kasvun hillitseminen. Vuonna 2015 toimintakatteen arvioidaan pienenevän niukasti vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Vuosien toimintakatteen kasvuvaran arvioidaan olevan reilun prosentin luokkaa vuodessa. Laihian kunta on joutunut korottamaan tuloveroprosenttia neljänä vuotena peräkkäin. Vuosille 2012 ja 2013 korotus oli 0,25 prosenttiyksikköä ja vuosille 2014 ja ,75 prosenttiyksikköä. Laihian kunnan tuloveroprosentti vuonna 2015 on 21,50. Huolimatta veroprosentin korotuksesta ja toimintakatteen pysymisestä vuoden 2014 talousarvion tasossa tulee vuoden 2015 talousarvio olemaan alijäämäinen. Alijäämän suuruudeksi ar- 7 (88)

8 vioidaan 0,9 milj. euroa. Taloussuunnitelman mukaan tilikausien tulokset kääntyvät ylijäämisiksi vuodesta 2017 alkaen. Vuosikate (milj. euroa) 4,0 3,5 3,0 3,3 3,1 2,5 2,4 2,0 2,1 1,8 1,5 1,2 1,0 0,6 0,7 0,8 0,9 0,5 0,0 0, ,5-1,0-0,9-1,5 Toimintakatteen kehitys (%) 10,0 8,8 9,4 9,5 8,0 6,0 7,7 6,8 7,3 6,6 6,1 7,1 6,4 6,6 5,1 4,0 4,0 4,6 3,0 3,0 2,0 1,8 1,4 1,2 1,2 0, , , ,0 8 (88)

9 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus KÄYTTÖTALOUSOSA Määrärahat Tehtäväaluekohtaisesti toimintakate yhteensä (ulkoinen + sisäinen) Toiminnalliset tavoitteet Lautakuntatasolle määriteltyjen toiminnallisten tavoitteiden tavoitetasot (mittarit) vuodelle INVESTOINTIOSA Määrärahat Määräraha hankekohtaisesti, jos hankkeen suuruus on rakennusten osalta vähintään kiinteiden rakenteiden ja laitteiden osalta vähintään muiden hankkeiden osalta vähintään Pienempien hankkeiden osalta talousarvio sitoo hankeryhmäkohtaisesti. Useammalle vuodelle kohdistuvassa hankkeessa sitoo hankkeen kustannusarvio. Investointiraja on euroa. TULOSLASKELMAOSA verotulot valtionosuudet rahoitustuotot ja kulut nettona RAHOITUSOSA antolainojen muutokset bruttona lainakannan muutokset bruttona KÄYTTÖSUUNNITELMAT JA TALOUSARVION TARKEMMAT TÄYTÄNTÖÖNPANO- OHJEET Kun valtuusto on vahvistanut talousarvion, tulee toimielinten päättää talousarvioehdotuksen laadintavaiheessa tehtyjen käyttösuunnitelmien tarkistamisesta vastaamaan valtuuston hyväksymää talousarviota. Taloussäännön mukaisesti käyttösuunnitelmilla jaetaan talousarvion tehtäväalueiden tavoitteet sekä määrärahat kustannuspaikoille osamäärärahoiksi. Kunnanhallitus antaa talousarvion täytäntöönpanoon liittyviä tarkempia ohjeita tammikuun alussa. 9 (88)

10 Talousarviomuutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Taloutta koskevat säännöt ja ohjeet Kunnan taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja -asetus, kirjanpitolautakunnan ja sen kuntajaoston antamat sitovat ohjeet, kunnan hallintosääntö, taloussääntö, talousarvio ja taloussuunnitelma, poistosuunnitelma sekä kunnanvaltuuston ja - hallituksen antamat muut määräykset ja ohjeet. Talousarvion seuranta ja raportointi Talousarvion toteutumasta raportoidaan osavuosikatsausten muodossa kunnanhallitukselle ja valtuustolle neljän kuukauden välein. Osavuosikatsaukset sisältävät raportoinnin sekä taloudellisten, että toiminnallisten tavoitteiden toteutumasta. Osavuosikatsausten lisäksi kunnanhallitukselle raportoidaan kerran kuukaudessa oleellisimmat kunnan talouteen liittyvät asiat. Kunnanhallitus antaa talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden yhteydessä tarkempia ohjeita talouden seurannasta ja raportoinnista. TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA Laihian kunnan talouden tasapainottamiseksi on tarpeen laatia erillinen talouden tasapainottamisohjelma, jota jatkossa päivitetään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Ensimmäinen päivitys on kuitenkin tarpeen tehdä jo kesällä 2015, jolloin tasapainottamisohjelmalla ohjaa uuden talousarvion valmistelua. Ensimmäinen versio talouden tasapainottamisohjelmasta on talousarvion liitteenä. TALOUSARVION LASKENTAPERUSTEET Poistosuunnitelma Poistot on laskettu talousarvioon Laihian kunnanvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisina. Poistosuunnitelma uusittiin vuoden 2013 lopulla. Vesihuoltolaitos Vesihuoltolaitoksen jäännöspääoman korko on 1,25 %. Verotulot Verotulojen kehitys : Vuosi Kunnnallisvero Muuto Yhteisö- Muutos- Kiinteistö- Muutos- Verot yht. Muutos s-% vero % vero % -% , , , , , , , , , , , , , , , ,9 10 (88)

11 , , , ,2 TA , , , ,7 TA , , , ,0 TS , , , ,0 TS , , , ,9 TS , , , ,4 Verotulot yhteensä (milj. euroa): 40,0 35,0 32,5 33,6 30,0 28,9 30,1 30,7 25,8 26,9 25,0 23,0 23,0 23,7 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Lainat Lainamäärän kehitys (euroa / asukas): Laihia Kunnat keskimäärin (88)

12 KONSERNIYHTIÖT LAIHIAKONSERNI TYTÄRYHTEISÖT OSAKKUUSYHTEISÖT KUNTAYHTYMÄT Kiinteistö Oy Laihian Vuokratalot 100,0 % Asunto Oy Laihianraitti III 27,6 % Vaasan sairaanhoitopiiri 4,1 % (omistus Ki Oy Vuokratalojn kautta) Laihian Nuuka Lämpö Oy 100,0 % Eskoon sosiaalipalvelut 3,6 % Kiinteistö Oy Säästökirja 25,1 % Poronkankaan Vesi Oy 57,5 % Pohjanmaan liitto 3,7 % Asunto Oy Laihianraitti I 84,0 % Laihian Painehalli Oy 40,0 % Asunto Oy Laihianraitti II 90,4 % Asunto Oy Laihianraitti IV 56,5 % (omistus Ki Oy Vuokratalojn kautta) Laihian Vss-tilat Oy 90,0 % (omistuksesta 7,1 % Ki Oy Vuokratalojen kautta) Kiinteistö Oy Laihian Virastokeskus (omistuksesta 2,6 % Ki Oy Vuokratalojen kautta) 86,6 % 12 (88)

13 TAVOITTEET VUODELLE 2015 Yhteisö Tavoitetaso Mittari Kiinteistö Oy Laihian Vuokratalot Asuntojen käyttöaste vuoden aikana - 98,5 % vuokratalojen asunnot - 85,0 % välivuokrausasunnot Asiakastyytyväisyys Kysely joka viides vuosi Tyytyväisyyskyselyn arviointiasteikko 1-5 Tavoite 3 Asuntojen kunnosta huolehtimninen Kilpailukykyinen vuokrataso lähialueeseen verrattuna Vuosikorjauskustannukset ( /m 2 ) Tukea kunnan asumiseen ja palveluihin liittyviä tarpeita (vuosina erityisesti tarpeita, jotka koskevat erityisryhmiä sekä ikääntyvää väestöä) Laihian Nuuka Lämpö Oy Energian hinta Energiateollisuus ry:n tilaston keskiarvon alapuolella. Keskiarvo yrityksiltä, joiden myymä kaukolämpö on tuotettu pääosin erillistuotannolla. Laitosten ja verkoston kunnosta huolehtiminen siten, että kaukolämmön käyttökeskeytyksiä ei esiinny lämmityskaudella. Yhtiön toiminnan tulee olla kannattavaa. Poronkankaan Vesi Oy Hyvälaatuisen veden toimittaminen häiriöttömästi Veden hinnalla katetaan vain käyttökulut (omakustannushinta) ja mahdolliset investoinnit veden toimituksen turvaamiseksi. 13 (88)

14 STRATEGIASUUNNITTELU LAIHIAN KUNNAN STRATEGIA Laihian visio Laihia on itsenäinen, moderni, kehittyvä ja yhteistyöhakuinen kunta, jossa palvelut ovat kohdallaan. 14 (88)

15 Laihian strategian viitekehys Johtaminen Elinvoimaisuus Laihian visio Palvelut Talous 15 (88)

16 Primääritavoite: Hyvinvoiva kuntalainen Strategiset päämäärät Talouden tasapaino Kriittiset menestystekijät Menojen hallitseminen Tavoitetasot Kustannustietoisuus Mittarit ja vastuuhenkilö Yksikkökustannukset selvitetty tilinpäätökseen/ osastopäälliköt Toimintakatteen kasvun hillitseminen Toimintakatteen kasvu max X% (määritellään vuosittain) Tulopohjan riittävyys Verotulojen (kuntaverot + vo) positiivinen kehitys Verotulojen (kuntaverot + vo) kasvu min X% (määritellään vuosittain) Verotulojen (kuntaverot + vo) kasvu > toimintakatteen kasvu Kustannuskehitystä vastaavat taksat ja maksut Taksat ja maksut tarkistettu vuosittain/ osastopäälliköt Tilikauden ylijäämäinen tulos Vuosikatteen riittävyys poistonalaisiin investointeihin/kj ja tj Perusteltu ja maltillinen perusinvestointitaso Kunnan ja konsernin lainakanta alle maan keskiarvon/kj ja tj Kunnan elinvoimaisuus Aktiivinen, kehittyvä ja positiivinen kuntakuva Kunnan kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta parantavien investointien edistäminen Aktiivisen ja positiivisen kuntakuvan saavuttaminen ja ylläpitäminen Yhteisö- ja kiinteistöverokehitys/tj Investointien vaikuttavuus arvioituna/kj, tej Asukasmäärän kehitys/tj Myytyjen tonttien määrän kehitys/hj Kuntalaiskysely joka toinen vuosi/hj Yrityskysely vuosittain/kj Monipuolinen asuin,- liike- ja teollisuustonttivaranto Maanhankinnan onnistumisen vuosittainen tarkastelu /kj Tasapainoisen ja tulevaisuuteen tähtäävän kaavoituksen onnistumisen tarkastelu tilinpäätöksessä vuosittain (peilaus kaavoitusohjel- 16 (88)

17 maan)/tekninen johtaja Työpaikkaomavaraisuuden positiivinen kehitys Yritysten ja työpaikkojen määrän kehitys. Tavoitteet elinkeinostrategian mukaiset/ kj Johtamisen kehittäminen Toimielintyöskentely (kv, kh ja ltk) Toimielintyöskentelyn 1. vastuullisuus 2. systemaattisuus 3. tehokkuus ja tuloksellisuus Toimielintyöskentelyn vuosittainen arviointi/hj Johtajuuden vahvistaminen Toimiva ja tarkoituksenmukainen organisaatiorakenne Organisaatiorakenteen säännöllinen tarkastelu ja arvio sen toimivuudesta tilinpäätöksessä hallintokunnittain/hallintokunnat Työhyvinvointi Motivoitunut ja töissä viihtyvä henkilöstö Pätevä ja osaava henkilöstö Työtyytyväisyyden seuranta/tj Työkyvyn tukemisen mallin käytön ja sairaslomien seuranta/tj Kannustin- ja palkitsemisjärjestelmä käytössä viimeistään 2015/johtoryhmä Hakijamäärien seuranta/osastopäälliköt Koulutuksen vastaavuus työtehtäviin/osastopäälliköt Kouluttautumissaktiivisuuden seuranta/osastopäällikkö Palveluiden kehittäminen Palveluiden saatavuus, laadukkuus ja monipuolisuus Palveluihin tyytyväiset kuntalaiset Kuntalaiskysely joka toinen vuosi/hallintojohtaja Asiakaskyselyt osastoittain/osastopäälliköt Ennakoiva palveluiden suunnittelu ja palvelutarpeiden ennaltaehkäisy Uusien toiminta- ja palveluiden tuottamismallien löytyminen PTS osastoittain tehtynä ja ajantasaisena/osastopäälliköt Uusia toiminta- ja palveluiden tuottamismalleja käytössä ja talouden vertailutietoja hyödynnetty/osastopäälliköt 17 (88)

18 KÄYTTÖTALOUSOSA 101 TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot Kulut , Netto , Ulkoinen TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot Kulut , Netto , Sisäinen TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot Kulut , Netto , KUNNANVALTUUSTO Toiminta-ajatus Kunnanvaltuusto on kunnan ylin päätöksentekoelin. Kunnanvaltuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Toimintaympäristön ja palvelutarpeiden muutokset suunnittelukaudelle Kunnanvaltuuston käsittelyyn tulee lähitulevaisuudessa poikkeuksellisen paljon laaja-alaisia, kunnan perustoimintoihin liittyviä päätösehdotuksia. Samanaikaisesti kiristyvä julkinen talous luo haastavan päätöksentekoympäristön kasvavalle kunnalle. Kunnan tehtävien ja palvelujen laatuvaatimusten lisääntyessä valtuuston merkitys myös ennakoinnissa, toiminnan arvioinnissa ja seurannassa kasvaa. Päätöksenteon kehittämiseen tuleekin kiinnittää enenevässä määrin huomioita. Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen luo pohjaa päätöksenteon läpinäkyvyydelle ja mahdollistaa osaltaan päättäjien laaja-alaisen tiedonsaannin. Painopistealueet : Ennakoiva ja vaikuttava päätöksenteko Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen Painopistealueisiin perustuvat kriittiset menestystekijät/päämäärät Valtuuston ja valtuustoryhmien työskentelyn tukeminen Luottamushenkilöiden koulutuksen lisääminen Kuntalaisille tiedotetaan vaikutusmahdollisuuksista ja luodaan uusia osallistumiskanavia. Tavoitetaso (mittari) Valtuustoryhmien yhteispalavereita ja valtuuston iltakouluja merkittävistä ja laaja-alaisista asiakokonaisuuksista järjestetty 5-8 kertaa vuodessa 2. Valtuutetuilla ja valtuustoryhmillä on käytössä extranet 3. Valtuuston itsearviointi tehty ja analysoitu. Tarvittavista kehittämistoimenpiteistä sovittu. 4. Valtuustolle on järjestetty yksi seminaari tai muu koulutustilaisuus 18 (88)

19 102 TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot Kulut , Netto , Ulkoinen TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot Kulut , Netto , Sisäinen TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot Kulut , Netto , TARKASTUSLAUTAKUNTA Tehtäväalue: Esittelijä: 102 Tarkastuslautakunta Lautakunnan puheenjohtaja Toiminta-ajatus Tarkastuslautakunta vastaa ulkoisesta valvonnasta yhdessä tilintarkastajan kanssa Valmistelee kunnanvaltuuston päätettäväksi vuosittain hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat Arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet Toimintaympäristön ja palvelutarpeiden muutokset suunnittelukaudelle Painopistealueet : Painopistealueisiin perustuvat kriittiset menestystekijät/päämäärät Tavoitetaso (mittari) Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointi 2. Taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi Henkilöstösuunnitelma Ei lautakunnan alaista henkilöstöä. 19 (88)

20 103,105,107 TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot , Kulut , Netto , Ulkoinen TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot , Kulut , Netto , Sisäinen TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot , Kulut , Netto , TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot , Kulut , Netto , Ulkoinen TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot , Kulut , Netto , Sisäinen TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot Kulut , Netto , KUNNANHALLITUS Tehtäväalue: 103 Luottamushenkilöjohto (Yleishallinto) Kustannuspaikat: Kunnanhallitus, henkilöstöjaosto, elinkeinojaosto, yhteistyötoimikunta, ystävyyskunnat, verotus, muu yleishallinto, maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueosuus Esittelijä: Kunnanjohtaja kunnanhallituksen ja elinkeinojaoston esittelijä Talousjohtaja henkilöstöjaoston ja yhteistyötoimikunnan esittelijä Toiminta-ajatus kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta kunnanhallitus johtaa kuntakonsernia siten, että palvelut eivät vaarannu, talouden tasapaino säilyy, kuntaa kehittävät toimenpiteet toteutuvat ja kunnan elinvoimaisuus paranee kunnanhallitus valvoo ja edistää kunnan strategiaa sekä hoitaa kunnan ulkoisia suhteita tehtäväalueen määrärahoista katetaan koko kuntaa koskevia o yhteistoimintaosuuksia, kuten Suomen Kuntaliitto, Pohjanmaan liitto, Vaasanseudun Kehitys Oy ja Yhyres -kehittämisyhdistys ry maksuosuuksia 20 (88)

21 o verotuksen kustannuksia o työterveydenhuollon kustannuksia o varhaiseläkemaksuja ja o maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen kuntaosuus Toimintaympäristön ja palvelutarpeiden muutokset suunnittelukaudelle Julkisen talouden kiristyminen Kunta- ja palvelurakenteiden muutokset Kasvava kunta Palveluiden kysynnän kasvu Painopistealueet : Talouden haasteisiin vastaaminen Palveluiden kehittäminen Organisaation kehittäminen Kunnan elinvoimaisuuden edistäminen Painopistealueisiin perustuvat kriittiset menestystekijät/päämäärät Päätöksenteossa on otettu huomioon taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä riskienhallinta 2. Ennakoiva palveluiden suunnittelu ja uusien toimintamallien kehittäminen 3. Toimielintyöskentelyn ja johtamisen kehittäminen Tavoitetaso (mittari) Talousarvion seuranta osavuosikatsauksen muodossa neljän kuukauden välein ja kuukausiraportoinnin kautta oleellisimmat kunnan talouteen liittyvät asiat kaksitoista kertaa vuodessa. Seurannan pohjalta tarvittavat ja tehdyt toimenpiteet on listattu ja käsitelty. 2. Riskienarviointi on suoritettu ennen merkittävien palveluiden uudelleen järjestämis- tai investointipäätöstä. 3. Toimielimen itsearviointi on suoritettu ja analysoitu. Tarvittavista kehittämistoimenpiteistä on sovittu. 4. Yksikkökohtaisten yhteistoimintaneuvottelujen aloittaminen kustannussäästöjen löytämiseksi ilman lomautuksia. 21 (88)

22 105 TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot , Kulut , Netto , Ulkoinen TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot , Kulut , Netto , Sisäinen TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot , Kulut , Netto , Tehtäväalue: 105 Keskushallinto Kustannuspaikat: Keskustoimisto ja taloustoimisto Tilivelvollinen viranhaltija: Hallintojohtaja Toiminta-ajatus Hallinto-osasto huolehtii kunnanvaltuuston ja hallituksen, tarkastuslautakunnan ja kunnanhallituksen alaisten jaostojen ja toimikuntien pöytäkirjatuotannosta, päätösten toimeenpanosta, keskusarkistosta, atk-palveluista, henkilöstöhallinnon ja laskentatoimen tehtävistä sekä muista keskitetysti tuotettavista toimistotukipalveluista. Toimintaympäristön ja palvelutarpeiden muutoksista tehtäväaluetta koskevat muutokset: Kuntarakennelain ja sosiaalihuoltopalvelujen siirtoon liittyvät selvitystyöt ja mahdollisten vaikutusten ennakointi tukipalvelutoimintoihin Keskeisten ohjelmien uudistaminen siten, että ne vastaavat talouden ja päätöksenteon (johtamisen) seurannan ja tiedottamisen nykytarpeita Riskienhallinnan ja tuloksellisuuden arvioinnin jalkauttaminen tehtäväalueelle Tavoitteet Tarkoituksenmukaiset taloushallinnon ohjelmat Asiakirjallisen tiedonhallinnan kehittäminen vastaamaan organisaation ja kuntalaisten tarpeita Tietojärjestelmien riskikartoitusraportin suosittelemien toimenpiteiden jatkaminen Henkilöstömuutosten vaikutusten ennakointi resurssien mukaan Henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen Analyysi tavoitteiden saavuttamisesta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä Asianhallintaohjelman hankinta siirtyi vuodelta 2014 vuodelle 2015 ohjelmatoimittajan julkaisuajan siirtymisen vuoksi. Asianhallintaohjelman muutokseen liittyvää taustatyötä on tehty vuonna Taloushallinnon ohjelmien käyttöönottoa on niin ikään valmisteltu vuonna Henkilöstön riittävyys, ammatillinen osaamisen ja työhyvinvointi ovat avainasemassa onnistuneiden muutosten läpiviennissä. Kunnan yhtenäiset käytänteet henkilöstöhallintoasioissa tukevat työhyvinvointia. Ohjelmien käyttöönotto vaatii uusien toimintatapojen käyttöönottoa koko organisaatiossa. Tiedonhallinnan ja välityksen vastuunjako vaatii selkeyttämistä. (arkistointi, viestintä) 22 (88)

23 Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi 1. Tiedotetaan tulevista toimintatapojen muutostarpeista ja aikatauluista virasto-, esimies- ja osastopalavereissa + intranetissa 2. Tietojärjestelmien kehittämispalveluita ostetaan tarpeen mukaan ja ohjelmistojen uusimisen yhteydessä käytetään tarvittaessa määräaikaista työvoimaa avustaviin tehtäviin 3. Tiedonhallintasuunnitelmat (AMS) tehdään yhteistyössä hallintokuntien kanssa 4. Päivitetään henkilöstöhallintoon liittyvää ohjeistusta. Tavoitetaso (mittari) Uusi taloushallinnon ohjelma valmis käyttöönotettavaksi vuoden 2016 alussa 2. Uusi asianhallintaohjelma valmis käyttöönotettavaksi 3. Päivitetty/uusi tiedonhallintasuunnitelma (AMS) hyväksytty 4. Yhtenäistä henkilöstöhallinnon ohjeistusta tehty ja niistä on tiedotettu 5. Intranetin sisältöä laajennetaan vastaamaan henkilöstötiedotuksen tarpeita 6. Kehityskeskustelut käyty 100% sti ja tarvittavat muutokset tehtävänkuvauksiin suoritettu. Henkilöstösuunnitelma Terveyden- ja hyvinvointijohtaja keskushallinnon työntekijäksi Tehtäväalueet Henkilöstö Muutos 2014 Muutos 2015 Muutos 2016 Muutos 2017 Keskustoimisto Yhteensä (88)

24 107 TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot , Kulut , Netto , Ulkoinen TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot , Kulut , Netto , Sisäinen TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot Kulut Netto Tehtäväalue: 107 Kunnan tilat ja osakehuoneistot Kustannuspaikat: Kunnan tilat ja osakehuoneistot Tilivelvollinen viranhaltija: Hallintojohtaja Toiminta-ajatus Kunnan metsä- ja maa-alueiden sekä osakehuoneiston tuottamat tulot. Metsätoimikunnan toiminta. Toimintaympäristön ja palvelutarpeiden muutokset suunnittelukaudelle Monipuolinen asuin-, liike ja teollisuustonttitarjonta ja kaavoituksen onnistuminen ovat keskeisiä kunnan elinvoimaisuuden kannalta. Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa voimakkaasti tonttimyyntiin. Asuinalueiden aukaisemisessa on huomioitava tulevan asutuksen vaikutuksen palveluiden tarpeisiin. Metsien hoidolliset toimenpiteet pohjautuvat ajantasaiseen metsätaloussuunnitelmaan. Metsän myynnin ajoittamisessa tulee ottaa huomioon kulloinenkin puuraaka-aineen hintataso Painopistealueet : Suunnitelmallinen tonttitarjonnan lisääminen Metsäomaisuuden pitkäjänteisen hoidon jatkaminen Painopistealueisiin perustuvat kriittiset menestystekijät/päämäärät Monipuolinen, kunnan elinvoimaisuutta parantava, tonttitarjonta 2. Metsäomaisuuden ammattitaitoinen hoito ja hyödyntäminen Tavoitetaso (mittari) Asuintonttien myynti 20/vuosi 2. Metsätaloussuunnitelman mukaiset toimenpiteet tehty 24 (88)

25 111 TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot , Kulut , Netto , Ulkoinen TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot , Kulut , Netto , Sisäinen TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot Kulut Netto KESKUSVAALILAUTAKUNTA Tehtäväalue: Esittelijä: 111 Vaalilautakunta Hallintojohtaja Toiminta-ajatus Keskusvaalilautakunta on lakisääteinen lautakunta, joka huolehtii valtiollisten vaalien, kunnallisvaalien, europarlamenttivaalien ja kansanäänestysten toimittamiseen liittyvistä tehtävistä Vuonna 2015 järjestetään eduskuntavaalit ja vuonna 2016 kunnallisvaalit. Vuonna 2017 ei ole säännönmukaisia vaaleja. Vuonna 2018 järjestetään presidentinvaali. 25 (88)

26 TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot , Kulut , Netto , Ulkoinen TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot , Kulut , Netto , Sisäinen TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot , Kulut , Netto , PERUSTURVALAUTAKUNTA Tehtäväalueet: Esittelijä: Terveydenhuolto, Sosiaalitoimi, Avopalvelut, Laitospalvelut, Toimeentuloturva Perusturvajohtaja Lautakunnan toiminta-ajatus Laihia on kuntalaisten, perheiden ja lähiyhteisöjen terveyttä ja hyvinvointia aktiivisesti edistävä kunta. Perusturvatoimen palvelukokonaisuus vastaa kuntalaisten tarpeisiin asiakas- ja perhekeskeisesti sekä kustannustehokkaasti kuntalaisten omaa elämänhallintaa vahvistavien lähipalveluiden avulla. Toimintaympäristön ja palvelutarpeiden muutokset suunnittelukaudelle Julkisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen Kuntalaisten tarpeet ja oikeudet Tulevan sotejärjestämislain ja valtionosuusuudistuksen muutokset palvelukokonaisuuteen Toimintaa ohjaavan normiston ja valvonnan kiristyminen Painopistealueet : Taloudellisiin haasteisiin vastaaminen Työhyvinvoinnin parantaminen Vaikuttavuuden lisääminen Palvelutuotannon avopainotteisuuden vahvistaminen Painopistealueisiin perustuvat kriittiset menestystekijät/päämäärät Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin vahvistuminen 2. Johtamisen ja osaamisen vahvistaminen 3. Ennakoivan palvelukokonaisuuden kehittäminen 4. Kuntalaisten ja henkilöstön kustannustietoisuuden lisääminen Tavoitetaso (mittari) Kotona asuvien yli 75 vuotiaiden osuus 89 % ikäluokista 2. Sairauspoissaolopäivät enintään 15 pv / henkilö / vuosi 3. Toimintakokonaisuuden avopainotteisuuden lisäys 4. Nettokustannukset enintään 3280 / asukas 26 (88)

27 Henkilöstösuunnitelma Tehtäväalueet Toimisto, hallinto Sosiaalityö Vammaispalvelut Isootupa, Pikkutupa Perhetyö Kotipalvelu Hoiva 11+2 la Vtk Kaarisillan pienkoti Toiskan yksiköt Toiskan keittiö VK Ryhmä+Palvelu Yhteensä Omaishoidon tuki Toiskan yksiköiden henkilöstölisäys on toteutettu AVIn henkilöstömitoituspäätöksen mukaisesti vuosina Vuoden 2014 aikana lisättiin suunnitelman mukaiset kolme lähihoitajaa. Sosiaalityöntekijälisäys on toteutettu Kotihoidossa on tarve jatkossakin henkilöstölisäyksiin avopalvelupainotteisuutta vahvistettaessa, osin lisäys voidaan toteuttaa henkilöstösiirroilla. Lisäksi kotipalvelussa on palveluohjaajan virka, jota ei ole toistaiseksi täytetty. Henkilöstön koulutustasoa on nostettava Tuvilla ja Toiskan keittiössä. Avustaviin työtehtäviin ja kotipalvelun tukipalveluihin lisätään työllistämiskeinoin työntekijävoimia. 27 (88)

28 308 TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot Kulut , Netto , Ulkoinen TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot Kulut , Netto , Sisäinen TP 2013 TA 2014 LTK 2015 TA 2015 M-% TS 2016 TS 2017 TS 2018 Tuotot Kulut Netto Tehtäväaluetaso Tehtäväalue: 308 Terveydenhuolto Kustannuspaikat: Perusterveydenhuolto, Erikoissairaanhoito, Ympäristöterveydenhuolto Tilivelvollinen viranhaltija: Perusturvajohtaja Tehtäväalueen toiminta-ajatus Terveydenhuoltopalvelut vahvistavat kuntalaisten ja elinympäristön terveyttä ja hyvinvointia ja ovat saatavilla tarpeenmukaisesti lähipalveluina toiminnan painopisteen ollessa ennaltaehkäisevissä ja toimintakykyä edistävissä tai ylläpitävissä palveluissa. Kustannustehokkaiden ja vaikuttavuudeltaan optimaalisten terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden saumaton monialaisyhteistyö toimii asiakas- ja perhekeskeisesti. Lautakuntatasolla kuvatuista toimintaympäristön ja palvelutarpeiden muutoksista tehtäväaluetta koskettavat muutokset Vaasan kaupunki tuottaa perusterveydenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palvelut, sosiaalihuollon palveluiden siirtyminen Vaasan tuottamaksi siirtyy kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti odottamaan sotealueen käynnistymisestä johtuvia muutostarpeita. Erikoissairaanhoitopalvelut tuottaa Vaasan sairaanhoitopiirin keskussairaala. Valtakunnallinen sotepalveluiden kehittäminen ja siihen linkittyvä kuntarakenne- ja valtionosuusuudistus aiheuttavat toimintakentän muutostilan, jonka aikana ja josta huolimatta kunnan omaa ja yhteistyökumppaneiden yhteistoimintaa ja palvelutuotantoa on kyettävä kehittämään tulokselliseksi toimintakokonaisuudeksi. Terveydenhuolto- ja vanhuspalvelulaki linjaavat voimakkaasti avopalveluiden vahvistamispainotusta. Vuoden 2014 alusta voimaan tullut asiakkaan valintaoikeus valita haluamansa hoitopaikka kotikunnasta riippumatta tulee lisäämään ennakoimattomia laskutuksia. Tavoitteet 2015 Terveydenhuollon palvelukokonaisuuden tuloksellisuuden ja saatavuuden kehittäminen kuntalaisten hyvinvointia edistäviksi ja tarpeita vastaaviksi Sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluiden työstäminen osana muodostettavaa Sotealuetta tarpeenmukaiseksi ja saumattomaksi lähipalvelukokonaisuudeksi. Kustannusten hallitseminen, läpinäkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääminen Analyysi lautakunnan tavoitteiden saavuttamisesta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä (riskien analysointi): Perusterveydenhuollon peruspalvelut ovat saatavilla hoitotakuun mukaisesti ja tarpeenmukaisesti lähipalveluina. Kustannusten hallinnassa oleellisia ovat palvelukokonaisuuden laatu, vaikuttavuus, monialaisyhteistyö sekä kaiken toiminnan ennakoiva painotus ja hoidon oikea porrastus. Ympäristö- 28 (88)

29 terveydenhuollon tulee osana Vaasan kaupungin tuottamia palveluita ylläpitää ja edistää väestön terveyttä ennaltaehkäisemällä, vähentämällä ja poistamalla sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa ihmisten terveydelle ja elinympäristölle. Toimintaa kuvaavan tilastotiedon määrää ja tiedon ajantasaisuutta tarvitaan sekä oman kunnan että alueen kuntien osalta lisää vertailtavuuden parantamiseksi. Tiedonkulkua ja palveluprosessien sujuvuutta tulee kehittää erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kesken toiminnan tehostamiseksi sekä outlier- ja siirtoviivepäivien vähentämiseksi minimiin. Uuden sotealueen hallinnon ja toiminnan käynnistymisprosessissa Laihian kunnan etu tulee varmistaa proaktiivisen osallisuuden ja alueellisen yhteistyön avulla. Toimenpiteet lautakuntatason tavoitteiden saavuttamiseksi 2015 (riskien hallinta) 1. Palveluprosessien saumattomuuden parantaminen 2. Toiminnan seurannan ajantasaisuus 3. Yhteistoimintasopimuksen toimivuus 4. Yhteistyö palvelutuotannon kehittämisvaiheessa Tavoitetaso (mittari) Siirtoviivepäivien määrä < Terveysneuvonnan asiakasmäärien kasvu 3. Kustannusten hallinta, erikoissairaanhoidon kulut enintään 11,5 M 4. Ennakoidut kotiutukset ja tiedonkulku 5. Monialaistiimien toimivuus ( SAS, HOSU) Toiminnallisia ja taloudellisia tunnuslukuja Tunnusluvut TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Perusterv.huolto enint. /asukas 690,0 706,5 700,0 700,0 Erikoissairaanhoito enint. /asukas 1308,8 1486,8 1500,0 1437,0 Ymp.terv.huolto enint. /asukas 14,7 15,4 15,4 15,4 Siirtoviivepäivät Outlierpäivät Sairastavuusindeksi* vakioitu 98,3 98,3 98,3 98,3 * Sairastavuusindeksi: kuolleisuus, lääkekorvausoikeus, työkyvyttömyys, Perusterveydenhuolto Toiminta-ajatus Tulosalueella toteutetaan Vaasan kaupungin ja sosiaali- ja terveysviraston strategisten tavoitteiden sekä kaupungin ja Laihian kunnan yhteistoimintasopimuksen mukaisia kuntalaisten hyvän elämän edellyttämiä, laadukkaita, taloudellisesti ja alueellisesti toteutettuja terveyspalveluita sekä sopimukseen sisältyviä sosiaalipalveluita. Toimintaympäristö Terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa on meneillään laajoja lainsäädäntöhankkeita. Palvelut ja rakenteet tulevat uudistumaan, kun sosiaali- ja terveyspalveluissa siirrytään vuoden 2017 alusta ns. viiteen valtakunnalliseen sote-alueeseen. Uudistuksella tavoitellaan sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollisimman laajaa integraatiota, jossa perus- ja erikoispalvelu muodostavat nykyisistä pirstaleisista rakenteista poiketen ehjän palvelukokonaisuuden. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeisinä tavoitteina ovat väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen sekä kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen. Siirtymäkaudella palvelut järjestetään yhteistoiminta-alueella nykyisin rakentein. Yhteistyön lisääminen ja toimintamallien sekä palvelukokonaisuuksien kehittäminen kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti yli organisaatiorajojen on toiminnan keskeinen ajatus myös lähivuosien toiminnassa. 29 (88)