TALOUSARVIO 2014 TALOUSARVIOSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2014 TALOUSARVIOSUUNNITELMA 2015 2016"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2014 TALOUSARVIOSUUNNITELMA Kokkolan kaupunginvaltuusto

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Kokkolan kaupungin strategia Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät...5 Kokkolan kaupungin vuoden 2014 talousarvion lähtökohdat...7 Talousarvion tiivistelmä...9 Toiminnalliset tavoitteet...18 Keskeisten yhtiöiden tavoitteet...34 Käyttötalous...42 Tarkastuslautakunta...47 Keskusvaalilautakunta...49 Kaupungin johtaminen...53 Kaupunginkanslia...56 Talous- ja tietohallintopalvelut...59 Elinkeino- ja kaupunkikehitys...61 Suunnittelu ja aluekehitys...63 Käyttövaraus...65 Alueellinen pelastustoimi / Kokkola...67 Henkilöstöpalvelut...69 Ympäristöterveyslautakunta...72 Sosiaali- ja terveystoimi / hallinto...82 Sosiaali- ja vammaishuolto...86 Vanhusten palvelut...90 Terveyspalvelut...94 Opetus- ja kasvatuslautakunta/sivistyskeskus Varhaiskasvatuspalvelut Perusopetus Lukio ja muu toinen aste Kokkolan seudun opisto Karlebynejdens institut Kulttuuri- ja nuorisolautakunta; yhteiset menot ja kanslia Kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Museopalvelut Nuorisopalvelut Liikuntalautakunta Teknisen toimen hallinto ja tukipalvelut Yhdyskuntateknisten palvelujen vastuualue Tilapalvelujen vastuualue ja kiinteistöt Kaavoituspalvelut Maa- ja vesialueiden hallinta Rakennusvalvontapalvelut Ympäristöpalvelut Maaseutulautakunta Pelastuslautakunta Kokkolan Energia Kokkolan Vesi Kokkolan Satama Työplus Investoinnit Avustukset 2014, kaupunginhallitus Kansikuva: Elina Paavola

4

5 KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA Kokkolan kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin strategian Keväällä 2013 alkaneessa valmisteluprosessissa tarkistettiin edellisen valtuuston hyväksymä strategia. Talousarvion 2013 ja taloussuunnitelman valmistelu on tapahtunut osin rinnakkain strategian valmistelun kanssa, siten strategiaan tehdyt uudet täsmennykset ja painotukset on voitu ottaa huomioon talousarvion valmistelussa kriittisten menestystekijöiden, hankkeiden ja toimenpiteiden määrittelyssä. MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tulevaisuuden muutoksista johtuen kaupungin laaja-alaisen elinvoimapolitiikan merkitys kasvaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Kokkolan seudun suhteellisen kilpailukykyaseman merkittävä paraneminen viime vuosituhannen lopun jälkeen antaakin pohjaa jatkaa elinvoima- ja kilpailukykytekijöiden strategisille päämäärille. Nähtävissä olevia trendejä ovat kaupunkiseutujen merkityksen kasvaminen sekä koulutus- ja osaamisvaatimusten lisääntyminen. Kuntien roolien erilaistumien tulee jatkumaan. Suomen julkisen talouden kestävyysvaje, laman seuraukset ja merkittävä elinkeinoelämän rakenteellinen murros aiheuttavat kuntien talouden merkittävän kiristymisen. Jatkuvasti lisääntyneitä kuntien velvoitteita ei pystytä hoitamaan. Valtion tuleekin aidosti vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Tilannetta tiukentaa vielä edellä todettu väestön nopea vanheneminen. Niukkenevaan talouteen sopeutuminen edellyttää toimintojen uudelleen arviointia, uusia asiakaslähtöisiä toimintatapoja, palvelujen tuottamista yhdessä asiakkaiden kanssa sekä uusien teknologioiden käyttöön ottoa. Kuntarakenne, -yhteistyö ja palvelujenjärjestämis- sekä tuotantomallit ovat uudistumassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallit muuttuvat. VISIO 2025: KOKKOLASSA PARASTA AIKAA Elinvoimainen, merellinen ja kaksikielinen Kokkola tarjoaa asukaslähtöiset palvelut ja viihtyisän elinympäristön. Kaupungin menestys perustuu kansainvälisyyteen, korkealuokkaiseen osaamiseen, kulttuuriin, logistiikkaan ja monipuoliseen elinkeinotoimintaan kärkenään kemia. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT NÄKÖKULMITTAIN Elinvoimainen ja kilpailukyinen kaupunki Vetovoimainen kaupunki Yrittämisen olosuhteita aktiivisesti luova ja joustava elinkeinopolitiikka Kansainvälisesti kilpailukykyinen logistinen keskus Osaava ja oppiva kaupunki Hyvinvoiva kuntalainen Hyvä elämänlaatu, terveys ja aktiivinen kuntalainen Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Palvelujen järjestäminen ja konserniohjaus Vahva ja dynaaminen kunta palvelujen järjestäjänä ja tuottajana Toimivat ja tehokkaat palveluiden järjestämistavat ja palveluprosessit Toimiva omistajaohjaus ja konsernirakenne Talous, osaaminen, henkilöstö Kestävä kuntatalous Osaava johto ja motivoitunut henkilöstö Vetovoimainen työnantajakuva Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

6 Kunnat toimivat nopeasti muuttuvassa maailmassa. Aiempaa tärkeämmäksi on tullut analysoida menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaa sekä varautua tuleviin muutoksiin. Kuntastrategiassa tehdään valintoja tärkeiden asioiden välillä. Kunta määrittelee pitkän tähtäimen tavoitteensa, strategiset päämäärät. Hyvin laadittu ja hyvä strategia antaa pohjaa tuleville päätöksille, budjeteille ja erillisille ohjelmille. Kunnan strategia kattaa koko kuntakonsernin ja ohjaa kaupungin toimintaa suhteessa keskeisiin kumppaneihin. Strategia kertoo kuntalaisille ja eri organisaatioille kaupungin tahtotilan. Strategian hyväksymisen jälkeen alkaa työ, sen toteuttaminen. Strategia elää, kun siitä viestitään ja se kuuluu puheissa ja teoissa. Talousarvio ja taloussuunnitelma ovat keskeisiä strategian toteuttamisen välineitä. Väestö ja työllisyys Kaupungin väestökehitys on ollut viime vuodet hyvällä kasvu-uralla. Vuonna 2012 kaupungin asukasmäärä kasvoi 188 asukkaan verran luvulla Kokkolan asukasluku on lisääntynyt noin 2 800:lla. Vuodenvaihteessa 2012/2013 asukkaita oli Väestöstä suomenkielisiä oli (50,8 %), äidinkielenään ruotsia puhuvia oli (13,4 %) ja muunkielisiä 1094 (2,3 %). Muunkielisten määrä on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Tämä johtuu pitkälti ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän lisääntymisestä. Ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on ollut hienoisessa laskussa niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin. Vuoden 2013 syyskuun loppuun mennessä Kokkolan väestömäärä on kasvanut 184 asukkaalla. Kaupungin asukasluku ylittänee rajan vuoden vaihteeseen mennessä. VÄESTÖNMUUTOKSET KOKKOLASSA syntyneet kuolleet kokonaisnettomuutto kokonaismuutos Tilastokeskus julkaisi syksyllä 2012 vuoteen 2040 saakka ulottuvan väestöennusteen. Väestöennuste perustuu havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollisia vaikutuksia tulevaan väestönkehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin kehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisellään. Ennustetta tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että se perustuu muutaman edellisvuoden kehitykseen. Kehitys on Kokkolassa ollut viime vuosina hyvää kaikilla väestönkehitykseen vaikuttavilla osa-alueilla. Laskelman toteutuminen edellyttää, että nämä hyvät vuodet jatkuvat koko ajan parin viime vuoden aikana kasvu on jäänyt hieman pienemmäksi. 2 Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

7 Väestöennusteen (trendilaskelma) mukaan Kokkolan asukasluku kehittyy vuoteen 2040 seuraavasti: Vuosi (31.12.) asukkaita 2012 (toteutunut) Ennusteen mukaan väestömäärä kasvaa 2010-luvulla keskimäärin vajaalla 320 asukkaalla vuosittain ja pienentyy tasaisesti 2020-luvulla keskimäärin 250:aan ja 2030-luvulla 150:aan asukkaaseen. Tällä hetkellä Kokkola on hieman jäljessä ennusteen kasvukehityksestä. Tilastokeskus on laatinut myös vaihtoehtoisen ennusteen, ns. omavaraislaskelman. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan luonnollinen väestönkasvu eli syntyvyyden ja kuolleisuuden kehitys. Laskelman mukaan vuonna 2040 asukkaita on Kokkolan väestöllinen huoltosuhde on tällä hetkellä 59,2 ja koko maan 54,4. Väestöennusteen mukaan vuonna 2020 vastaavat luvut ovat 70,6 ja 64,4 sekä vuonna ,0 ja 71,2. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten (0 14v) ja vanhusten (65+) määrän suhdetta 100 työikäistä (15 64v) kohden. Kokkolan väestön ikärakenne on edelleen edullinen suhteessa koko maahan. Ikärakenteesta johtuen syntyvyys pysyy vielä pitkään lähes nykytasolla. Lasten ja nuorten osuus on suhteellisen suuri ja ikäihmisten osuus pieni koko maahan verrattuna. Alle 10-vuotiaiden ikäluokan keskikoko on tällä hetkellä 599. Väestöennusteen mukaan ko. ikäryhmän keskikoko kasvaa vuoteen 2015 mennessä vajaalla 30:llä (623). Pientä kasvua on vielä 2020-luvulla. Vuonna 2020 ikäluokan keskikoko on 636. henkilöä ALLE KOULUIKÄISTEN JA KOULUIKÄISTEN MÄÄRÄN KEHITYS KOKKOLASSA v v. 0-6 v vuosi vuotiaiden ikäryhmän keskikoko on tällä hetkellä 578. Ikäryhmän keskikoko pienenee 514:ään vuoteen 2015 mennessä ja nousee jälleen vuoteen 2020 mennessä 554:een. Työikäisten osuus (19 64-vuotiaat) koko väestöstä on tällä hetkellä 57,6 %. Vuoteen 2020 mennessä osuus laskee noin 54 prosenttiin. Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

8 Vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti. 65 vuotta täyttäneitä on tällä hetkellä eli 18,5 % väestöstä. Vuonna 2015 osuus on 20 % (9 715) ja 22 % (10 947) vuonna vuotta täyttäneiden määrä on tällä hetkellä yli Määrä on vuonna 2015 yli 4 000, vuonna 2020 noin ja vuonna 2040 yli Vanhusten suhteellinen osuus koko väestöstä on hiukan pienempi Kokkolassa kuin maassa keskimäärin. henkilöä VANHUSIKÄRYHMIEN KEHITYS KOKKOLASSA 85+ v v v vuosi Vuonna 2012 syntyi 586 lasta. Vuoden 2013 yhdeksän ensimmäisen kuukauden tietojen perusteella syntyvyys noussee jonkin verran yli 600. Ennusteen mukaan syntyvyys pysyisi yli 600 koko ennustekauden. Kuolleiden määrä on vuosittain noin 400. Kuolleisuus on hienoisessa kasvussa väestön ikärakenteen vanhetessa. Muuttoliike oli tappiollinen koko 1990-luvun ja 2000-luvun alkupuolen. Lähtömuutto kiihtyi kansantalouden hyvinä aikoina. Ihmiset muuttivat töihin ja opiskelemaan etelän kasvukeskuksiin. Muuttotase on 2000-luvulla kuitenkin muuttunut paremmaksi ja on viimeiset vuodet ollut tasapainossa tai jonkin verran plussalla positiivisen maahan muuton ansiosta. Myönteinen väestökehitys jatkuu lähivuosina. Syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus ns. omavaraiskasvu on noin 200 vuosikymmenenloppupuolella. Tätä on käytetty taloussuunnitelman asukaskohtaisia lukuja laskettaessa luvun puolivälistä vuoteen 2008 saakka jatkuneen kansantalouden ripeän kasvun ansiosta työllisyys on kehittynyt erityisesti 2000-luvulla myönteisesti. Pahimmillaan luvun puolivälissä Kokkolan työttömyysaste oli 26 %. Vielä vuosituhannen alussa Kokkolan työttömyysaste oli 4 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa. Työttömyyden lasku Kokkolassa muuhun maahan verrattuna on ollut kuitenkin nopeampaa. Vuoden 2008 loppupuolella alkoi talouden hidastuminen, jonka seurauksena työttömyys lisääntyi. Suhteellisen lyhyen taantumavaiheen jälkeen talous alkoi jälleen elpyä vuoden 2010 alkupuolella parantaen työllisyyttä. Kausivaihtelusta putsattu työttömyys jatkoi laskua loppuvuoteen 2011 saakka. Vuoden 2012 alkupuolella työttömyys kääntyi jälleen hienoiseen nousuun, mikä on jatkunut vuoden 2013 aikana. Työttömyysaste oli syyskuussa ,9 %, kun se oli vuotta aikaisemmin 8,2 %. Tilanne Kokkolassa on kuitenkin selvästi parempi kuin koko maassa keskimäärin. Koko maan työttömyysaste oli vuoden 2013 syyskuussa 10,9 %. Pitkään jatkunut työpaikkojen määrän kasvu notkahti hieman vuosina 2008 ja Parin viime vuoden aikana on jälleen ollut hienoista kasvua luvun puolivälin laman jälkeen Kokkolan työpaikat ovat nettomääräisesti lisääntyneet lähes ja siitä 2000-luvulla noin 3 500:lla. Taantumajaksoista Kokkola on selvinnyt suhteellisen hyvin monipuolisen 4 Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

9 elinkeinojakautuman ansiosta. Työpaikkojen suurin kasvu on tapahtunut lähinnä terveydenhuollossa. Työpaikat ovat vähentyneet teollisuudessa ja alkutuotannossa. Vuoden 2011 lopulla Kokkolassa oli työpaikkoja noin luvulla on totuttava hitaaseen talouskasvuun. Joka tapauksessa osaavaan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tulee tehdä töitä. Väestön ikärakenteesta johtuvan työvoiman tarjonnan supistuessa kilpailu työvoimasta kiristyy toimialojen ja alueiden kesken. TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Kuntien talousnäkymät Euroalueen taantuman ennustetaan päättyvän tänä vuonna. Kasvu pysyy jatkossa kuitenkin hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Euroalueen kasvupotentiaali on heikentynyt fi nanssi- ja velkakriisin seurauksena. Suomen BKT:n arvioidaan supistuvan 0,5 % vuonna VM:n ennusteen mukaan talous kääntyy hitaalle kasvu-uralle vuoden lopulla. Kansantalouden kokonaistuotannon ennustetaan kasvavan 1,2 % kotimaisen kysynnän ja viennin tukemana. Kasvua tukevat myös euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Vuoden 2015 kasvuksi ennustetaan noin kaksi prosenttia ja kasvu on aiempaa laajapohjaisempaa. Vuoden 2015 loppuun asti ulottuvassa ennusteessa BKT:n kasvuvauhti (1,9 %) ylittää talouden potentiaalisen tuotannon kasvun, vaikka talouskasvu onkin vaimeaa. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen ja myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Kuluvan vuoden kuluttajahintaindeksin arvioidaan olevan vuositasolla keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,1 prosenttia. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 10,5 %:iin (Tilastokeskus 8,3 %) ja laskee alle 10 prosentin vasta vuoden 2015 lopulla (Tilastokeskus 8,0). Työttömyyden alenemiseen vaikuttaa hidas talouskasvu ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuotena peräkkäin heijastuu julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää jo ensi vuonna 60 prosentin rajan. Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot kohoavat korkeammiksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Vuonna 2012 paikallishallinnon alijäämä oli 1,1 % suhteessa BKT:hen, ja rahoitusasema heikkeni edellisvuodesta noin miljardilla eurolla. Paikallishallinnon rahoitusasema on huonontunut nopeasti, sillä vielä vuonna 2010 kuntatalous oli lähellä tasapainoa. Vuonna 2013 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan edellisvuotta reippaammin, vaikka keskeisten veropohjien kasvu hidastuu selvästi. verokertymää kasvattaa kertaluontoisesti verovuoden 2012 jako-osuuksien oikaisu. oikaisu lisää kuntien kertymää runsaalla 200 milj. eurolla. Kuntien saamien valtionosuuksien kasvu sen sijaan hidastuu valtiontalouden sopeuttamisohjelman seurauksena 2½ prosenttiin. Kuntien kulutusmenojen kasvun arvioidaan hidastuvan edellisvuodesta. Aikaisempina vuosina voimakkaasti kasvaneiden investointimenojen kasvun ennustetaan jäävän marginaaliseksi vuonna Kuntatalous pysyy edelleen selvästi alijäämäisenä v ja velkaantuminen jatkuu. Vuosina kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 3 %. Kunnallisveron tuoton kannalta keskeisten palkkatulojen kasvuksi oletetaan keskimäärin vajaa 3 %. Valtion päättämät veroperustemuutokset lisäävät kunnallisveron tuottoa noin 50 milj. eurolla Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

10 v. 2014, mutta valtionosuuksiin tehdään vastaavan suuruinen vähennys. Yhteisöveron perustemuutokset v eivät vaikuta kuntien saamaan yhteisöverotuottoon, koska muutokset kompensoidaan korottamalla kuntien saamaa osuutta yhteisöveron tuotosta. Vuonna 2014 kiinteistöjen arvostamisperusteita tarkistetaan siten, että kiinteistöverotulot kasvavat 100 milj. eurolla. Vuonna 2015 tuloveroperusteisiin tehdään hallitusohjelman mukaisesti ansiotason nousua vastaava tarkistus, mikä alentaa kunnallisveron tuottoa. Vuosien osalta oletetaan että tuloveroperusteisiin tehdään vain asteikon infl aatiotarkistus, jonka vaikutus kuntien verotuloihin kompensoidaan kunnille. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen korotus päättyy vuonna Yhteensä valtionosuuksien ja verotulojen arvioidaan kasvavan vajaat 3 % vuodessa. Kunta-alalle saatiin 25. lokakuuta työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotetaan sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan kunta-alan sopimuksissa lukuun ottamatta lääkärisopimusta lukien. Kunta-alan sopimuksissa korotuksen toteuttamisessa otetaan huomioon vuosilomalain muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Jäljelle jäävän korotuksen käytöstä neuvotellaan toukokuun 2014 loppuun mennessä. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2013 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Valtiontalouden kehyspäätös vuosille olettaa, etteivät maksujen tasot juurikaan muuttuisi tarkasteluajanjaksona. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Kuntien valtionavut koostuvat laskennallisista yleiskatteisista valtionosuuksista ja määrättyihin käyttötarkoituksiin kohdistettavista valtionavustuksista, joiden suuruus kattaa määrätyn osuuden toiminnan todellisista kustannuksista. Valtion talousarvioesityksen mukaan kuntien valtionavut ovat vuonna 2014 yhteensä 10,6 mrd. euroa, mistä 9,6 mrd. euroa muodostuu kunnille myönnettävistä valtionosuuksista. Valtionavustukset ovat vuonna 2014 noin 1,0 mrd. euroa. Valtionavut vähenevät noin 160 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on otettu huomioon mukaiset väestötiedot ja vuoden 2014 kustannustason muutos (indeksikorotus) 2,4 %. Alustavan laskelman mukaan indeksikorotus lisää peruspalvelujen valtionosuutta 190 milj. euroa Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on lisäksi otettu huomioon kehysriihiratkaisut vuoden 2014 valtionosuusrahoitukseen kohdistuvasta 362 milj. euron lisäleikkauksesta. Lisäleikkaukset tarkoittavat kunnan omarahoitusosuuden kasvua noin 67 eurolla asukasta kohden. valtion talousarvioesityksen mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti pienenee vuoden ,96 prosentista 29,53 prosenttiin vuonna Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävien määrärahaleikkausten lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vuoden 2014 valtionosuusrahoitusta alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksessä sovitut säästöt. Nämä kohdistuvat mm. lukioon, ammatilliseen peruskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen. Vuonna 2014 OKM:n valtionosuusrahoituksen säästöt ovat yhteensä noin 62 milj. euroa, mistä 41 milj. euroa on kuntien ja kuntayhtymien arvioitu osuus. Vuonna 2013 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki 108 kuntaa, mikä on 13 kuntaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Korotusta haettiin tänä vuonna yhteensä 142 milj. euroa, missä on kasvua 24 milj. euroa. Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksena kunnille myönnettävä euromäärä säilyy ennallaan vuonna 2014, eli 20 milj. eurona. Hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustar- 6 Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

11 peita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeen muutoksessa. Uuden valtionosuuslainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Keskeiset ennusteluvut (lähteet VM, Suomen Pankki ja Tilastokeskus) Määrän muutos % * 2014** Kulutus 1,9 0,3 0,4 0,8 - yksityinen 2,6 0,2 0,0 0,8 - julkinen 0,5 0,6 1,2 0,8 BKT markkinahint. 2,7-0,8-0,5 1,2 Työllisyysaste % 68,6 69,0 68,7 69,0 Työttömyysaste % 7,8 7,7 8,3 8,2 Ansiotasoind. muutos % 2,7 3,2 2,1 2,1 Infl aatio % 3,4 2,8 1,6 2,1 *Ennakkotieto **Ennuste KOKKOLAN KAUPUNGIN VUODEN 2014 TALOUSARVION LÄHTÖKOHDAT Vuoden 2013 talouden kehitys Kokkolan kaupungin kehitys on ollut edelleen suotuisaa. Työllisyys on pysynyt taantumasta huolimatta hyvänä ja työttömyysaste alittanut maan keskiarvon. Myös asukasmäärä on kasvanut edelleen. Sekä teollisuuden että kaupan alan investoinnit alueelle ovat merkittäviä. Kokkolan kaupungin talous on silti heikentynyt, kuten kuntatalous yleensäkin. Talouden taantuma on heikentänyt yritysten kannattavuutta ja pienentänyt niiden maksamia veroja. Työllisyystilanteen heikkeneminen on vähentänyt kunnallisverotuloja. Toisaalta verontilityksiä on lisännyt niihin liittyvä lakiuudistus ja verovuoden 2012 veroja koskeva kuntien jako-osuuden korottaminen. Osavuosikatsauksen perusteella tehdyn tilinpäätösennusteen mukaan vuoden 2013 virallinen (kaupunki ja liikelaitokset yhteensä) vuosikate on 9,5 milj. euroa ja tulos -10,9 milj. euroa. Tuloksen järjestelyerien jälkeen alijäämä on -10,7 milj. euroa. Kaupungin (ilman liikelaitoksia) vuosikate muodostuu toimialojen tekemän ennusteen perusteella - 5,8 milj. euroksi ja tilikauden tulos -15,4 milj. euroksi, jotka ovat 3,5 milj. euroa budjetoitua pienemmät. Toimintamenot ylittyvät 7,4 milj. euroa, toimintatulot ylittyvät 2,0 milj. euroa ja toimintakate on 5,4 milj. euroa heikompi kuin talousarviossa. Verotulot kertyvät talousarvion mukaisesti 169,8 milj. eurona. Liikelaitosten tulos on ennusteen mukaan 4,4 milj. euroa, joka on 0,8 milj. euroa arvioitua suurempi. Vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan taseessa oli kumuloitunutta ylijäämää 7,7 milj. euroa. Mikäli vuoden 2013 tulos toteutuu ennusteen mukaisena, muodostuu taseeseen -3,0 milj. euron alijäämä. Vuoden 2014 talousarvio ja suunnitelmavuodet Vuoden 2014 talousarvion laadintaa on vaikeuttanut olennaisesti se, ettei kaupungin menoja ole sopeuttamisohjelmasta huolimatta saatu supistettua tulojen edellyttämälle tasolle. Kokkolan tulopohja ei kestä nykyistä menokehitystä eikä säädettyjä uusia velvoitteita. Valtion päättämät mittavat valtionosuusleikkaukset ovat heikentäneet tulopohjaa olennaisesti. Niiden vaikutus on vuosina Kokkolan talouteen 57,1 milj. euroa. Vuonna 2014 vähennys on 9,7 milj. euroa ja se nousee asteittain siten, että vuonna 2017 se on 12,2 milj. euroa. Pitkittynyt taantuma on heikentänyt verotulokehitystä. Toiminnan sopeuttaminen näin merkittävään muutokseen edellyttää pitkäjänteistä sopeuttamisohjelmaa, jossa kaupungin palveluverkko ja palvelutaso määritellään kestävästi. Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

12 Sopeuttamisohjelma Toiminta ja palvelutuotanto tulee sopeuttaa käytettävissä oleviin resursseihin, jolloin palvelujen priorisointi ja painopisteiden määrittely on välttämätöntä. Lisäksi tulopohjaa joudutaan vahvistamaan veronkorotuksilla. Tämä on välttämätöntä myös siksi, että pakolliset investoinnit voidaan hoitaa siten, että lainakanta pysyy siedettävällä tasolla. Talouden tasapainottamiseksi toteutetaan sopeuttamisohjelma hallitusti vuoteen 2017 ja lisäksi vahvistetaan tulopohjaa korottamalla kiinteistöveroja vuosina 2014 ja 2016 ja kunnallisveroa vuonna Siitä huolimatta joudutaan vuonna 2014 tilapäisiin sopeuttamistoimiin ja välttämättömätkin investoinnit lisäävät lainanottoa. Talousarvion perusteena olevat verotulot on arvioitu vuodelle 2014 siten, että tuloveroprosentti säilyy ennallaan eli 20,50 %:na. Kiinteistöveroja korotetaan siten, että yleinen kiinteistöveroprosentti nousee 1,25 %:iin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,60 %:iin. Taloussuunnitelmaan sisältyy merkittävien sopeuttamistoimenpiteiden lisäksi vuodelle 2015 tuloveron korottaminen 1 %:lla 21,50 %:iin. Vuonna 2016 korotetaan kiinteistöveroja edelleen siten, että yleinen kiinteistöveroprosentti nousee 1,35 %:iin, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,75 %:iin ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero 1,20 %:iin. Investointitaso on taloussuunnitelman vuosien tasolla. Investointisuunnitelmaan sisältyvät vain jo päätetyt tai välttämättömät kohteet. Investoinnit joudutaan rahoittamaan edelleen lähivuosina kokonaan tai lähes kokonaan uudella lainanotolla. Investointien toteutuksen yhteydessä tulee selvittää erilaiset rahoitusmallit. Kaupungin liikelaitoksista ainakin Kokkolan Energia ja Kokkolan Satama yhtiöitetään vuoden 2015 alusta. Liikelaitos Työplussan tilanne on vielä auki. Kaikki liikelaitokset on kuitenkin budjetoitu myös entiseen tapaan, koska tässä vaiheessa ei ole ollut mahdollista arvioida yhtiöittämisen vaikutuksia kaupungin talouteen. Liikelaitokset maksavat tuottoa kaupungille voimassaolevien laskentaperusteiden mukaisina kuitenkin niin, että Kokkolan Energian tuloutukseen sisältyy 0,75 milj. euron ja Kokkolan Sataman tuloutukseen 0,75 milj. euron ylimääräinen tuloutus. Tuloutus on yhteensä 7,5 milj. Virallinen tulos (kaupunki ja liikelaitokset) on vuonna ,2 milj. euroa, vuonna ,5 milj. euroa ja vuonna ,9 milj. euroa. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä on virallisen taseen mukainen ylijäämä 7,7 milj. euroa. Vuoden 2013 taseeseen muodostuu -3,0 milj. euron alijäämä, mikäli vuoden 2013 tulos toteutuu ennusteen mukaisena. Talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman mukaan taseeseen kumuloituva ylijäämä on vuoden 2016 lopussa 7,1 milj. euroa. Kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kokkolan kaupungin tulee laatia sopeuttamisohjelma talouden tasapainottamiseksi siten, että suunnittelukauden aikana tulos saadaan ylijäämäiseksi. Vuoden 2013 aikana on valmisteltu talouden sopeuttamisohjelmaa, jonka avulla toiminta saataisiin vastaamaan kaupungin tulopohjaa. Sopeuttamisohjelman laadinnan yhteydessä toimialat ovat esittäneet sekä lyhyen että pitkän tähtäimen toimenpiteitä, jotka sopeuttamisohjelman johtoryhmä on hyväksynyt jatkovalmistelua varten. Vuoden 2013 talouden tasapainottamiseksi on myös käyty yt-neuvottelut mahdollisimman suuren säästövaikutuksen aikaansaamiseksi. Lisäksi kaupunginhallitus on päättänyt aloittaa valmistelut mahdollisia yt-neuvotteluja varten vuodelle Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

13 Vuoden 2014 talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman toteutuminen esitetyn mukaisesti edellyttää merkittäviä muutoksia palvelurakenteisiin ja -tasoon, toiminnan organisointiin sekä tuottavuuteen, mitkä tulevat vaikuttamaan tehtyjen henkilötyövuosien määrään. Vuodelle 2014 on kaupunginhallituksen alaiseen palkkavaraukseen tehty 4,3 milj. euron vähennys henkilöstömenoihin, joka toteutetaan erikseen sovittavilla toimenpiteillä. TALOUSARVION TIIVISTELMÄ Vuoden 2014 talousarvion mukaiset toimintatuotot ilman liikelaitoksia ovat euroa. Muutos vuoteen 2013 on euroa. Toimintamenot ovat euroa. Muutos vuodesta 2013 on euroa. Toimintakate on euroa, muutos vuodesta 2013 on euroa. Vuoden 2014 verotulot on arvioitu euroksi ja ne nousevat vuoden 2013 talousarviosta euroa. Vuoden 2014 kunnallisverotuoton arvioidaan olevan euroa, yhteisöveron euroa ja kiinteistöveron euroa. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan euroa, joka on euroa enemmän kuin vuoden 2013 talousarviossa. Verotulotasaus on Verotulotalouden mukainen vuosikate on euroa ja tilikauden tulokseksi jää poistojen jälkeen euroa. Liikelaitosten yhteinen tulos on euroa poistojen sekä peruspääoman tuoton euron ja ylimääräisen tuloutuksen euron jälkeen. Virallisen tuloslaskelman (sisältää liikelaitokset) mukainen vuosikate on euroa. Muutos vuodesta 2013 on euroa. Tilikauden alijäämä on euroa ja muutos vuodesta 2013 on euroa. Investointeihin on budjetoitu euroa, josta investointiavustuksilla ja myyntituloilla katetaan euroa. Vuosien nettoinvestoinnit ovat yhteensä euroa. Liikelaitokset investoivat yhteensä euroa vuonna 2014 ja euroa suunnitelmakaudella TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA Verotulot Talousarvioesitys perustuu 20,50 %:n tuloveroprosenttiin vuonna 2014.Taloussuunnitelmavuodelle 2015 sisältyy tuloveroprosentin korotus 21,50 %:in. Talousarvioon sisältyy kiinteistöverojen korotus sekä vuodelle 2014 että vuodelle Vuonna 2014 korotetaan yleinen kiinteistövero ja vakinaisten asuinrakennusten kiinteistövero 0,10 %. Korotuksen vaikutus on v ,6 milj. euroa, vuonna ,9 milj. euroa ja vuonna ,4 milj. euroa. Kiinteistöveroa peritään seuraavien prosenttien mukaan: % vakituiset asuinrak. 0,50 0,60 0,60 0,75 muut kuin vak.asuinrak. 1,00 1,00 1,00 1,20 yleinen kiinteistövero 1,15 1,25 1,25 1,35 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 rakentamattomat tontit 2,50 2,50 2,50 2,50 voimalaitokset 1,40 1,40 1,40 1,40 Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

14 Verotulot on arvioitu seuraavasti: VEROTULOT Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts Ts 2016 Kunnan tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot yhteensä Valtionosuudet VALTIONOSUUDET Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Kunnan peruspalv. vos Verotuloihin per. vos.tas Järjestelmämuut. tasaus Opet- ja kultt.toim. muut.vo Valtionosuudet yhteensä Muutosprosentti 3,2 % 3,6 % 1,1 % 2,5 % 1,9 % Rahoitustuotot ja -kulut Kaupungille liikelaitoksilta tuloutettava peruspääoman tuotto on euroa. Kokkolan Energialta ja Kokkolan Satamalta tuloutetaan lisäksi edellisten vuosien voittojen (ylijäämien) perusteella ylimääräinen tuloutus yhteensä Kertymä jakaantuu liikelaitoksittain seuraavasti: Peruspääoman tuloutus Ylimäär.tuloutus Yhteensä Kokkolan Energia Kokkolan Satama Kokkolan Vesi Työplus YHTEENSÄ Rahoituslaskelma Korkotuotot muodostuvat liikelaitosten konttokuranttitilin korosta ja antolainojen koroista. Muissa rahoitustuotoissa ja -kuluissa merkittävimmän erän muodostavat verotilitysten hyvitettävät ja perittävät korot. Korkokuluissa on varauduttu uusien lainojen osalta noin 2,0 prosentin keskikorkotasoon. Kaupungin (ilman liikelaitoksia) pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat 31,9 milj. euroa. Näiden lyhennysten ja investointien rahoittamiseen tarvitaan uutta pitkäaikaista lainaa 60,0 milj. euroa. Liikelaitokset ottavat pitkäaikaista lainaa 16,0 milj. euroa vuonna 2014 ja 37,2 milj. euroasuunnitelmakaudella. Vuonna 2014 lainoja lyhennetään 8,0 milj. euroa ja ,1 milj. euroa. Yhteensä koko kaupungin pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat vuonna ,9 milj. euroa ja uutta lainaa otetaan 76,0 milj. euroa. 10 Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

15 Virallisessa tulos- ja rahoituslaskelmassa yhdistetään kaupungin lisäksi Kokkolan Energian, Sataman ja Veden sekä Työplussan taloussuunnitelmien mukaiset tulos- ja rahoituslaskelmat. Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

16 KOKKOLAN KAUPUNKI* EUR TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot- ja menot Korkotulot Peruspääoman tuotto Ylimääräinen tuloutus Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Rahoitustulot- ja menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron muutos 133 Varausten muutos 1 Rahastojen muutos 98 Tilikauden yli- tai alijäämä Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

17 KOKKOLAN KAUPUNKI K A U P U N K I * TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointim Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys Antolainasaamisten lisäys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaik. lainojen lisäys/vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien m Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

18 TULOSLASKELMA (kaupunki ja liikelaitokset yhteensä) (ei sisäisiä eliminointeja) erotus TP 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2013/ TS 2015 TS 2016 TA 2014 VARSINAINEN TOIMINTA TOIMINTATULOT ,4 % Valmistus omaan käyttöön ,4 % TOIMINTATULOT ,4 % TOIMINTAMENOT ,9 % TOIMINTAKATE ,4 % VEROTULOT ,1 % VALTIONOSUUDET ,1 % ,4 % RAHOITUSTULOT JA -MENOT 0 Korkotulot ,0 % Peruspääoman tuotto Ylimääräinen tuloutus Muut rahoitustulot ,8 % Korkomenot ,0 % Muut rahoitusmenot ,0 % VUOSIKATE ,6 % SUUNNITELMAPOISTOT ,1 % SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT 0 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS ,2 % Poistoeron lisäys -/ vähennys Varausten lisäys -/ vähennys Rahastojen lisäys -/ vähennys TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ ,6 % Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

19 KOKKOLAN KAUPUNKI K A U P U N K I ** TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Ulkoinen RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointim Fuusioinvestointi netto Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaik. lainojen muutokset Oman pääoman muutokset Liittymismaksujen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien m Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

20 TA 2014 Kaupunki ilman Liikelaitokset Yhteensä liikelaitoksia (sisäiset erät vähennetty) Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut tulot Valmistus omaan käyttöön Toiminamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavara Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot- ja menot Korkotulot Korvaus peruspääomasta Ylimääräinen tuloutus Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot Varausten- ja poistoeron muutos Poistoeron muutos Varausten muutos 0 0 Tilikauden tulos Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

21 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN Talousarvio 2014 Eliminoinnit Kunnan rahoitusosa Kaupunki Liikelaitokset Kaupunki Liikelaitokset (sisäiset erät yhteensä vähennetty) Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta 0 Ulkoiset investointimenot Peruspääoman lisäys Rahoitusosuudet ulk. investointimenoihin Pysyvien vastaavien ulkoiset luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset 0 Antolainasaamisten vähennys (sisäiset) Antolainasaam. lisäys sis. liittymismaksut Lainakannan muutokset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys (sisäiset) Pitkäaikaisten lainojen vähennys (sisäiset) Lyhytaik. lainojen lisäys/vähennys , Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 0 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0 Saamisten muutokset 0 Korottomien velkojen muutos Liittymismaksujen muutos 0 0 Rahoituksen rahavirta , Vaikutus maksuvalmiuteen Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

22 Strateginen päämäärä / Kriittiset menestystekijät TOIMINNALLISET TAVOITTEET Mittarit KAUPUNGINHALLITUS JA KESKUSHALLINTO Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki VETOVOIMAINEN KAUPUNKI Liikunnan ja kulttuurin tarjonta Aktiivinen kaupunkielämä Kehittyvä kaupunkikeskus Merellisyyden hyödyntäminen Keskusta-alueen hankkeiden eteenpäin vieminen Kaupungin ja keskusta-alueen yrittäjien yhteistyö keskustan kaupallisen vetovoiman kasvattamiseksi Toimenpiteet näkyvyyden parantamiseksi Edistetään alueen korkeatasoisen ja monipuolisen kulttuurin tunnettavuutta alueen vetovoimaisuuden vahvistamiseksi Alueen matkailullinen ja Kokous Kokkolan markkinointi YRITTÄMISEN OLOSUHTEITA AKTII- VISESTI LUOVA JA JOUSTAVA ELIN- KEINOPOLITIIKKA Hyvä yritysympäristö, kaupunki joustava ja aktiivinen elinkeinotoimija ja elinkeinojen edistäjä Suurteollisuusalueen kehittäminen KIP:n alueen toiminnallisuuden kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi Elinkeino-ohjelman (strategian) tarkistaminen ja toteutuksen käynnistäminen Verkosto-organisaation toiminnan kehittäminen ja toteuttamisen käynnistäminen Elinkeinotoimen konserniyhtiöiden Kosek ja matkailu yhteistyön, esim. hankinnat, palvelutuotanto, kehittäminen ja yhdenmukaistaminen. Kokkolan Matkailusta, Kosekista ja kaupunkikehitysyksiköstä muodostetaan elinvoimayksikkö. Yksikkö organisoidaan vuoden 2014 alussa, mennessä. Kaupunginhallitus päättää asiasta valmistelun pohjalta KANSAINVÄLISESTI KILPAILU- KYINEN LOGISTINEN KESKUS Sataman kehittäminen Hyvä saavutettavuus ja monipuoliset liikenneyhteydet Satamaväylän ruoppauksen käynnistyminen 14 metrin syvyyteen nopealla aikataululla. Pohjanmaan radan peruskorjauksen eteneminen aikataulun mukaisesti. Lentoaseman ja lentoliikenteen toiminnan turvaaminen Matkakeskushanke ja ratapiha-alueen järjestelyt OSAAVA JA OPPIVA KAUPUNKI Koulutuksen kehittyminen kaikilla asteilla Ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen kehittyminen Koulutuksen ja tutkimuksen volyymi Alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Tuetaan alueen osaamis- ja kehittämisyksiköiden yhteistyön ja työnjaon vahvistumista sekä kansainvälistymistä Ammattikorkeakoulun pysyvä toimilupa Uuden EU ohjelmakauden sujuva käyntiinlähtö Witera kokonaisuuden hankkeiden käynnistäminen 18 Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

23 Strateginen päämäärä / Kriittiset menestystekijät Kestävä talous Mittarit KESTÄVÄ KUNTATALOUS Terveen talouden ja toiminnan edellytysten parantaminen Ajantasainen sopeuttamisohjelma Tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehitys Sopeuttamisohjelman toimeenpano Palvelujen kustannustasossa pääsy alle vertailukuntien OSAAVA JOHTO JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ Valmentava ja kannustava johtaminen Toimiva sisäinen viestintä Toimivat työyhteisöt ja motivoitunut, osaava henkilöstö Henkilöstöohjelman päivittäminen Muutosjohtamisen valmennus Varhaisen tuen mallin uudistaminen ja mallin aktiivinen seuranta, tavoitteena sairauspoissaolojen syiden poistaminen ja väheneminen VETOVOIMAINEN TYÖNANTAJA- KUVA Kilpailukykyinen työnanatajapolitiikka ja aktiivinen rekrytointi Hyvinvoiva kuntalainen HYVÄ ELÄMÄNLAATU, TERVEYS JA AKTIIVINEN KUNTALAINEN Osallistuva ja vastuullinen kuntalainen Kunta luo edellytykset hyvän elämän laadun ja terveyden ylläpitämiseen Aktiivinen kuntalaisviestintä Kuntapalveluihin tyytyväiset asukkaat Hyvä työllisyys Rekrytointisuunnittelu ja onnistumisen seuranta Hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointisuunnitelman aiheuttamat toimenpiteet Toimialojen hyvintiprosessien yhteistyö Osallistumismuotojen kehittäminen Viestinnän kehittämissuunnitelma Kaupungin www-sivujen uudistaminen Sosiaalisen median aktiivinen käyttöönotto Käyttäjäkyselyt ja palautteet Käyttäjä- ja asiakasraatien toiminta Työllistämisvelvoitteen hoito VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN ELIN- YMPÄRISTÖ Monipuoliset asumisvaihtoehdot Viihtyisä, turvallisuutta ja terveyttä edistävä elinympäristö Kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut Palvelujen järjestäminen ja konserniohjaus VAHVA JA DYNAAMINEN KUNTA PALVELUJEN JÄRJESTÄJÄNÄ JA TUOTTAJANA Tonttitarjonta Pyöräilykaupunkiohjelman toteuttaminen Janssonin alueen hankkeen edistyminen Yleiskaavoituksen edistyminen Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen valmistuttua valmistelun käynnistäminen ja organisointi muiden kuntien kanssa kaupungin johdolla. Kaupunki palvelujen järjestäjänä ja rahoittajana Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma Kokkkolan kaupunki Kaupungin aloitteen mukaisen kuntarakenneselvityksen 1. vaiheen toteutus ja sen pohjalta mahdollinen 2 vaihe, mikäli niin erikseen päätetään. 19

24 Strateginen päämäärä / Kriittiset menestystekijät Kaupunki kustannustehokkaiden palvelujen järjestäjänä Mittarit Kumppanuuksien ja yhteistyöverkostojen vahvistaminen kaupungin strategian mukaisesti. Kokkolan seudun ja Pietarsaaren seudun kehittymisen tukeminen kehitysvyöhykkeenä Kustannustehokkuuden parantamiseksi vaihtoehtoisten järjestämis- ja tuottamistapojen selvittäminen, palveluprosessien uudistaminen Palvelusuunnitelma ja hankintojen osaamien Laajentuneen hankintayhteistyön käytännön toteuttaminen Strategian toteutumisen seuranta ja arviointi USO 2 hankkeen hyödyntäminen konserniohjauksen, tuloksellisen työskentelyn ja organisaatiorakenteiden kehittämisessä. TOIMIVAT JA TEHOKKAAT PALVE- LUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT JA PALVELUPROSESSIT Asiakaslähtöinen ja osallistava palveluiden organisointi Tehokas palveluverkosto TOIMIVA OMISTAJAOHJAUS JA KONSERNIRAKENNE Konserniohjauksen parantaminen Liikelaitosten yhtiöittäminen Palveluverkostojen arviointi ja tarkistukset osana sopeuttamisohjelmaa Osana USO 1 hanketta päätetyn asiakaslähtöisen prosessimaisen toimintatapojen vahvistaminen toimintamalleja ja rakenteita uudistamalla Sähköisen asioinnin kehittäminen Konsernijohtamisen, omistajaohjauksen, konserniohjauksen ja hallinnon kehittäminen. Liikelaitosten yhtiöittämisjärjestelyjen toteuttaminen niin, että yhtiöt voivat jatkossa tulouttaa ja maksaa vastikkkeellisesti saman verran kuin ne nyt vaikuttavat kaupungin tulokseen 20 Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

25 Strateginen päämäärä / Kriittiset menestystekijät Mittarit YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA Kestävä talous TERVE JA VAHVA KUNTATALOUS Palvelujen tuottavuuden parantaminen Osaava henkilöstö ja uudistuminen HYVINVOIVAT TYÖYHTEISÖT JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ Työyhteisötaitojen kehittäminen Valvontasuunnitelman toteuttaminen ja arviointi Laatujärjestelmän päivittäminen Perehdyttämisohjeiden tarkastelu ja kehittäminen Suunnitelmallinen ja tarvelähtöinen jatkokoulutus OSAAMISEN JA HENKILÖSTÖN SAANNIN TURVAAMINEN Työnantajakuvan vetovoimaisuus Toimivat palvelujen järjestämistavat VAHVA JA DYNAAMINEN KUNTA PALVELUJEN JÄRJESTÄJÄNÄ Toimiva organisaatio- ja johtamisrakenne Toimiva yhteistyö oppilaitosten kanssa Arkistointisuunnitelma luodaan. PALVELUJEN TEHOKKAAT JÄRJES- TÄMIS- JA TUOTANTOTAVAT SEKÄ TOIMIVAT PALVELUPROSESSIT Oikeiden tuotantotapojen valinta palvelujen järjestämisessä sekä palveluketjujen saumattomuus ja työtapojen tehokkuus Hyvinvoiva asiakas ja kuntalainen TYYTYVÄISET KUNTAPALVELUJEN ASIAKKAAT Asiakaskontaktin onnistuneisuus ja toimiva vuorovaikutteinen viestintä. Elinvoimainen ja oppiva yhteistoiminta-alue MAASEUTUELINKEINOJEN TUKEMINEN Työpisteiden toimivuuden tarkastelu jatkuu. Eri tiedotuskanavien tehokas hyödyntäminen Säännölliset asiakastyytyväisyyskyselyt Eläinlääkintäpalvelut turvataan koko alueella, oikea resursointi. Asianmukainen valvonta ja neuvonta Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma Kokkkolan kaupunki 21

26 Strateginen päämäärä / Kriittiset menestystekijät Mittarit SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Hyvinvoiva asiakas ja kuntalainen Laaja-alainen sidosryhmien kanssa toteutettava hyvinvointipolitiikka sekä hyvinvointia edistävien palveluiden kehittäminen Hyödynnetään Tea-viisarin antamia tietoja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnittelussa. Hyvinvointikertomuksen pohjalta sunnataan kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimia. Varhainen puuttuminen ja syrjäytymisen ehkäisy hyvinvointia edistävien sidosryhmien kanssa Osallistuva ja vastuullinen kuntalainen Toimivat palvelujen järjestämistavat Toimiva organisaatio ja johtamisrakenne Palvelun tuottavuuden parantaminen Oikeiden tuotantotapojen valinta palvelujen järjestämisessä sekä palveluketjujen saumattomuus ja työtapojen tehokkuus Osaava henkilöstö ja uudistuminen Johtamis-, esimies- ja alaistoimintojen kehittäminen Työhön sitoutuminen ja vaikuttaminen sekä työyhteisön toimivuus Henkilöstösuunnittelun ennakoivuus ja vaikuttavuus sekä osaamisen ylläpito ja kehittyminen Kestävä talous Jatketaan painopisteen siirtämistä varhaisen tuen antamiseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan sekä lisätään kuntouttavaa työotetta. Kehitetään kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia palvelujen järjestämiseen (mm. kyläraatingit, asukasraadit, kehittäjäasiakkaat). Otetaan kattava sähköinen asiakaspalautejärjestelmä käyttöön. Laajennetaan sähköistä asiointia. Kehitetään sosiaali- ja terveystoimeen toimiva laadun, talouden sekä toimintojen seuranta- ja palautejärjestelmä. Toimenpiteinä ovat mm. johdon raportointijärjestelmän käyttöönotto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen sosiaali- ja terveystoimen integraation lisääminen palvelustetelikokeilun toteuttaminen kahdessa valitussa palvelussa alkaen Parannetaan aktiivisesti tuottavuutta. Kuntalaiset saavat laadukkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja oikea-aikaisesti oikeassa paikassa ja hoidon porrastus toimii hyvin. Palveluohjauskeskusta vahvistetaan. Laaditaan palvelusuunnitelma. Henkilöstön osaamista kehitetään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti (systemaattinen osaamisen arviointi ja täydennyskoulutussuunnittelu). Huolehditaan siitä, että sairauspoissaolot vähentyvät. Hyödynnetään henkilöstökyselyn tuloksia Otetaan käyttöön sähköinen henkilöstöpalautejärjestelmä mm. kesätyöntekijöiden palautteen keräämiseksi. Henkilöstösuunnittelua, -seurantaa ja raportointia kehitetään. Kehitetään henkilöstön perehdyttämistä ja kehitetään varahenkilöjärjestelmää. Palvelujen tuottavuuden parantaminen Parannetaan aktiivisesti tuottavuutta. Kehitetään talousarviosuunnittelua. Toimiva ja vaikuttava talousohjaus ja tuloksellisuuden seuranta Kehitetään toimiva laadun, talouden sekä toimintojen seuranta- ja palautejärjestelmää. Palvelujen tuotteistamista jatketaan. Laaditaan palvelusuunnitelma. 22 Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA SYYSKUU 2016 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 75,0 % Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia 13.10.20169:55:18 Tili(T) +muutos

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Kaupunkistrategia n Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Kulttuuri-, Museo- ja Nuorisotoimen investointisuunnitelman päivittäminen lautakunnassa (08/2010) Asian

Lisätiedot

KOKKOLASSA PARASTA AIKAA Kokkolan kaupungin strategia 2013 2017

KOKKOLASSA PARASTA AIKAA Kokkolan kaupungin strategia 2013 2017 KOKKOLASSA PARASTA AIKAA Kokkolan kaupungin strategia 2013 2017 Sisältö Kokkolan visio 2025... 3 Johdanto... 3 Muuttuva toimintaympäristö... 5 Strategiset näkökulmat... 7 Käsitteet... 9 Näkökulmat... 11-17

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Talousarvion 2014 kehys. Kh , 202

Talousarvion 2014 kehys. Kh , 202 Talousarvion 2014 kehys Kh 20.5.2013, 202 Ensi vuoden talousarvioehdotuksen valmistelu käynnistyy varsin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. BKT:n kasvukehitys on ollut hyvin vaimeaa ja työttömyystilanne

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen strategia strategiaseminaarin ryhmätöiden ja keskustelujen tulokset

Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen strategia strategiaseminaarin ryhmätöiden ja keskustelujen tulokset Kokkolan sosiaali- ja terveystoimen strategia 7.12.2009 strategiaseminaarin ryhmätöiden ja keskustelujen tulokset Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Hyvinvoiva

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 24.8.2015 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt 1 000 euroa Vuosien 2016-2018 taloussuunnitelman kehys 13.8.2015

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / näkökulma Vetovoimainen kaupunki - Liikunnan ja kulttuurin tarjonta - Aktiivinen kaupunkielämä - Kehittyvä kaupunkikeskus - Liikunnan ja kulttuurin näkyvyys

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TULOSSUUNNITELMA TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE ilmoittaa, paljonko

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset

Väkiluku ja sen muutokset KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Absoluuttinen väkilukumäärän kehitys - 155 145 135 125 115 105 95 85 75 65 55 45 35 25 15 5-5 -15-25 -35-45 -55-65 -75-85 -29-32 toukok.

Lisätiedot