TALOUSARVIO 2014 TALOUSARVIOSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2014 TALOUSARVIOSUUNNITELMA Kokkolan kaupunginvaltuusto

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Kokkolan kaupungin strategia Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät...5 Kokkolan kaupungin vuoden 2014 talousarvion lähtökohdat...7 Talousarvion tiivistelmä...9 Toiminnalliset tavoitteet...18 Keskeisten yhtiöiden tavoitteet...34 Käyttötalous...42 Tarkastuslautakunta...47 Keskusvaalilautakunta...49 Kaupungin johtaminen...53 Kaupunginkanslia...56 Talous- ja tietohallintopalvelut...59 Elinkeino- ja kaupunkikehitys...61 Suunnittelu ja aluekehitys...63 Käyttövaraus...65 Alueellinen pelastustoimi / Kokkola...67 Henkilöstöpalvelut...69 Ympäristöterveyslautakunta...72 Sosiaali- ja terveystoimi / hallinto...82 Sosiaali- ja vammaishuolto...86 Vanhusten palvelut...90 Terveyspalvelut...94 Opetus- ja kasvatuslautakunta/sivistyskeskus Varhaiskasvatuspalvelut Perusopetus Lukio ja muu toinen aste Kokkolan seudun opisto Karlebynejdens institut Kulttuuri- ja nuorisolautakunta; yhteiset menot ja kanslia Kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Museopalvelut Nuorisopalvelut Liikuntalautakunta Teknisen toimen hallinto ja tukipalvelut Yhdyskuntateknisten palvelujen vastuualue Tilapalvelujen vastuualue ja kiinteistöt Kaavoituspalvelut Maa- ja vesialueiden hallinta Rakennusvalvontapalvelut Ympäristöpalvelut Maaseutulautakunta Pelastuslautakunta Kokkolan Energia Kokkolan Vesi Kokkolan Satama Työplus Investoinnit Avustukset 2014, kaupunginhallitus Kansikuva: Elina Paavola

4

5 KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA Kokkolan kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin strategian Keväällä 2013 alkaneessa valmisteluprosessissa tarkistettiin edellisen valtuuston hyväksymä strategia. Talousarvion 2013 ja taloussuunnitelman valmistelu on tapahtunut osin rinnakkain strategian valmistelun kanssa, siten strategiaan tehdyt uudet täsmennykset ja painotukset on voitu ottaa huomioon talousarvion valmistelussa kriittisten menestystekijöiden, hankkeiden ja toimenpiteiden määrittelyssä. MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tulevaisuuden muutoksista johtuen kaupungin laaja-alaisen elinvoimapolitiikan merkitys kasvaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Kokkolan seudun suhteellisen kilpailukykyaseman merkittävä paraneminen viime vuosituhannen lopun jälkeen antaakin pohjaa jatkaa elinvoima- ja kilpailukykytekijöiden strategisille päämäärille. Nähtävissä olevia trendejä ovat kaupunkiseutujen merkityksen kasvaminen sekä koulutus- ja osaamisvaatimusten lisääntyminen. Kuntien roolien erilaistumien tulee jatkumaan. Suomen julkisen talouden kestävyysvaje, laman seuraukset ja merkittävä elinkeinoelämän rakenteellinen murros aiheuttavat kuntien talouden merkittävän kiristymisen. Jatkuvasti lisääntyneitä kuntien velvoitteita ei pystytä hoitamaan. Valtion tuleekin aidosti vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Tilannetta tiukentaa vielä edellä todettu väestön nopea vanheneminen. Niukkenevaan talouteen sopeutuminen edellyttää toimintojen uudelleen arviointia, uusia asiakaslähtöisiä toimintatapoja, palvelujen tuottamista yhdessä asiakkaiden kanssa sekä uusien teknologioiden käyttöön ottoa. Kuntarakenne, -yhteistyö ja palvelujenjärjestämis- sekä tuotantomallit ovat uudistumassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallit muuttuvat. VISIO 2025: KOKKOLASSA PARASTA AIKAA Elinvoimainen, merellinen ja kaksikielinen Kokkola tarjoaa asukaslähtöiset palvelut ja viihtyisän elinympäristön. Kaupungin menestys perustuu kansainvälisyyteen, korkealuokkaiseen osaamiseen, kulttuuriin, logistiikkaan ja monipuoliseen elinkeinotoimintaan kärkenään kemia. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT NÄKÖKULMITTAIN Elinvoimainen ja kilpailukyinen kaupunki Vetovoimainen kaupunki Yrittämisen olosuhteita aktiivisesti luova ja joustava elinkeinopolitiikka Kansainvälisesti kilpailukykyinen logistinen keskus Osaava ja oppiva kaupunki Hyvinvoiva kuntalainen Hyvä elämänlaatu, terveys ja aktiivinen kuntalainen Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Palvelujen järjestäminen ja konserniohjaus Vahva ja dynaaminen kunta palvelujen järjestäjänä ja tuottajana Toimivat ja tehokkaat palveluiden järjestämistavat ja palveluprosessit Toimiva omistajaohjaus ja konsernirakenne Talous, osaaminen, henkilöstö Kestävä kuntatalous Osaava johto ja motivoitunut henkilöstö Vetovoimainen työnantajakuva Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

6 Kunnat toimivat nopeasti muuttuvassa maailmassa. Aiempaa tärkeämmäksi on tullut analysoida menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaa sekä varautua tuleviin muutoksiin. Kuntastrategiassa tehdään valintoja tärkeiden asioiden välillä. Kunta määrittelee pitkän tähtäimen tavoitteensa, strategiset päämäärät. Hyvin laadittu ja hyvä strategia antaa pohjaa tuleville päätöksille, budjeteille ja erillisille ohjelmille. Kunnan strategia kattaa koko kuntakonsernin ja ohjaa kaupungin toimintaa suhteessa keskeisiin kumppaneihin. Strategia kertoo kuntalaisille ja eri organisaatioille kaupungin tahtotilan. Strategian hyväksymisen jälkeen alkaa työ, sen toteuttaminen. Strategia elää, kun siitä viestitään ja se kuuluu puheissa ja teoissa. Talousarvio ja taloussuunnitelma ovat keskeisiä strategian toteuttamisen välineitä. Väestö ja työllisyys Kaupungin väestökehitys on ollut viime vuodet hyvällä kasvu-uralla. Vuonna 2012 kaupungin asukasmäärä kasvoi 188 asukkaan verran luvulla Kokkolan asukasluku on lisääntynyt noin 2 800:lla. Vuodenvaihteessa 2012/2013 asukkaita oli Väestöstä suomenkielisiä oli (50,8 %), äidinkielenään ruotsia puhuvia oli (13,4 %) ja muunkielisiä 1094 (2,3 %). Muunkielisten määrä on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Tämä johtuu pitkälti ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän lisääntymisestä. Ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on ollut hienoisessa laskussa niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin. Vuoden 2013 syyskuun loppuun mennessä Kokkolan väestömäärä on kasvanut 184 asukkaalla. Kaupungin asukasluku ylittänee rajan vuoden vaihteeseen mennessä. VÄESTÖNMUUTOKSET KOKKOLASSA syntyneet kuolleet kokonaisnettomuutto kokonaismuutos Tilastokeskus julkaisi syksyllä 2012 vuoteen 2040 saakka ulottuvan väestöennusteen. Väestöennuste perustuu havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollisia vaikutuksia tulevaan väestönkehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin kehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisellään. Ennustetta tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että se perustuu muutaman edellisvuoden kehitykseen. Kehitys on Kokkolassa ollut viime vuosina hyvää kaikilla väestönkehitykseen vaikuttavilla osa-alueilla. Laskelman toteutuminen edellyttää, että nämä hyvät vuodet jatkuvat koko ajan parin viime vuoden aikana kasvu on jäänyt hieman pienemmäksi. 2 Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

7 Väestöennusteen (trendilaskelma) mukaan Kokkolan asukasluku kehittyy vuoteen 2040 seuraavasti: Vuosi (31.12.) asukkaita 2012 (toteutunut) Ennusteen mukaan väestömäärä kasvaa 2010-luvulla keskimäärin vajaalla 320 asukkaalla vuosittain ja pienentyy tasaisesti 2020-luvulla keskimäärin 250:aan ja 2030-luvulla 150:aan asukkaaseen. Tällä hetkellä Kokkola on hieman jäljessä ennusteen kasvukehityksestä. Tilastokeskus on laatinut myös vaihtoehtoisen ennusteen, ns. omavaraislaskelman. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan luonnollinen väestönkasvu eli syntyvyyden ja kuolleisuuden kehitys. Laskelman mukaan vuonna 2040 asukkaita on Kokkolan väestöllinen huoltosuhde on tällä hetkellä 59,2 ja koko maan 54,4. Väestöennusteen mukaan vuonna 2020 vastaavat luvut ovat 70,6 ja 64,4 sekä vuonna ,0 ja 71,2. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten (0 14v) ja vanhusten (65+) määrän suhdetta 100 työikäistä (15 64v) kohden. Kokkolan väestön ikärakenne on edelleen edullinen suhteessa koko maahan. Ikärakenteesta johtuen syntyvyys pysyy vielä pitkään lähes nykytasolla. Lasten ja nuorten osuus on suhteellisen suuri ja ikäihmisten osuus pieni koko maahan verrattuna. Alle 10-vuotiaiden ikäluokan keskikoko on tällä hetkellä 599. Väestöennusteen mukaan ko. ikäryhmän keskikoko kasvaa vuoteen 2015 mennessä vajaalla 30:llä (623). Pientä kasvua on vielä 2020-luvulla. Vuonna 2020 ikäluokan keskikoko on 636. henkilöä ALLE KOULUIKÄISTEN JA KOULUIKÄISTEN MÄÄRÄN KEHITYS KOKKOLASSA v v. 0-6 v vuosi vuotiaiden ikäryhmän keskikoko on tällä hetkellä 578. Ikäryhmän keskikoko pienenee 514:ään vuoteen 2015 mennessä ja nousee jälleen vuoteen 2020 mennessä 554:een. Työikäisten osuus (19 64-vuotiaat) koko väestöstä on tällä hetkellä 57,6 %. Vuoteen 2020 mennessä osuus laskee noin 54 prosenttiin. Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

8 Vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti. 65 vuotta täyttäneitä on tällä hetkellä eli 18,5 % väestöstä. Vuonna 2015 osuus on 20 % (9 715) ja 22 % (10 947) vuonna vuotta täyttäneiden määrä on tällä hetkellä yli Määrä on vuonna 2015 yli 4 000, vuonna 2020 noin ja vuonna 2040 yli Vanhusten suhteellinen osuus koko väestöstä on hiukan pienempi Kokkolassa kuin maassa keskimäärin. henkilöä VANHUSIKÄRYHMIEN KEHITYS KOKKOLASSA 85+ v v v vuosi Vuonna 2012 syntyi 586 lasta. Vuoden 2013 yhdeksän ensimmäisen kuukauden tietojen perusteella syntyvyys noussee jonkin verran yli 600. Ennusteen mukaan syntyvyys pysyisi yli 600 koko ennustekauden. Kuolleiden määrä on vuosittain noin 400. Kuolleisuus on hienoisessa kasvussa väestön ikärakenteen vanhetessa. Muuttoliike oli tappiollinen koko 1990-luvun ja 2000-luvun alkupuolen. Lähtömuutto kiihtyi kansantalouden hyvinä aikoina. Ihmiset muuttivat töihin ja opiskelemaan etelän kasvukeskuksiin. Muuttotase on 2000-luvulla kuitenkin muuttunut paremmaksi ja on viimeiset vuodet ollut tasapainossa tai jonkin verran plussalla positiivisen maahan muuton ansiosta. Myönteinen väestökehitys jatkuu lähivuosina. Syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus ns. omavaraiskasvu on noin 200 vuosikymmenenloppupuolella. Tätä on käytetty taloussuunnitelman asukaskohtaisia lukuja laskettaessa luvun puolivälistä vuoteen 2008 saakka jatkuneen kansantalouden ripeän kasvun ansiosta työllisyys on kehittynyt erityisesti 2000-luvulla myönteisesti. Pahimmillaan luvun puolivälissä Kokkolan työttömyysaste oli 26 %. Vielä vuosituhannen alussa Kokkolan työttömyysaste oli 4 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa. Työttömyyden lasku Kokkolassa muuhun maahan verrattuna on ollut kuitenkin nopeampaa. Vuoden 2008 loppupuolella alkoi talouden hidastuminen, jonka seurauksena työttömyys lisääntyi. Suhteellisen lyhyen taantumavaiheen jälkeen talous alkoi jälleen elpyä vuoden 2010 alkupuolella parantaen työllisyyttä. Kausivaihtelusta putsattu työttömyys jatkoi laskua loppuvuoteen 2011 saakka. Vuoden 2012 alkupuolella työttömyys kääntyi jälleen hienoiseen nousuun, mikä on jatkunut vuoden 2013 aikana. Työttömyysaste oli syyskuussa ,9 %, kun se oli vuotta aikaisemmin 8,2 %. Tilanne Kokkolassa on kuitenkin selvästi parempi kuin koko maassa keskimäärin. Koko maan työttömyysaste oli vuoden 2013 syyskuussa 10,9 %. Pitkään jatkunut työpaikkojen määrän kasvu notkahti hieman vuosina 2008 ja Parin viime vuoden aikana on jälleen ollut hienoista kasvua luvun puolivälin laman jälkeen Kokkolan työpaikat ovat nettomääräisesti lisääntyneet lähes ja siitä 2000-luvulla noin 3 500:lla. Taantumajaksoista Kokkola on selvinnyt suhteellisen hyvin monipuolisen 4 Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

9 elinkeinojakautuman ansiosta. Työpaikkojen suurin kasvu on tapahtunut lähinnä terveydenhuollossa. Työpaikat ovat vähentyneet teollisuudessa ja alkutuotannossa. Vuoden 2011 lopulla Kokkolassa oli työpaikkoja noin luvulla on totuttava hitaaseen talouskasvuun. Joka tapauksessa osaavaan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tulee tehdä töitä. Väestön ikärakenteesta johtuvan työvoiman tarjonnan supistuessa kilpailu työvoimasta kiristyy toimialojen ja alueiden kesken. TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Kuntien talousnäkymät Euroalueen taantuman ennustetaan päättyvän tänä vuonna. Kasvu pysyy jatkossa kuitenkin hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Euroalueen kasvupotentiaali on heikentynyt fi nanssi- ja velkakriisin seurauksena. Suomen BKT:n arvioidaan supistuvan 0,5 % vuonna VM:n ennusteen mukaan talous kääntyy hitaalle kasvu-uralle vuoden lopulla. Kansantalouden kokonaistuotannon ennustetaan kasvavan 1,2 % kotimaisen kysynnän ja viennin tukemana. Kasvua tukevat myös euroalueen asteittainen elpyminen, vientikysynnän lisääntyminen ja edelleen alhaisena säilyvä korkotaso. Vuoden 2015 kasvuksi ennustetaan noin kaksi prosenttia ja kasvu on aiempaa laajapohjaisempaa. Vuoden 2015 loppuun asti ulottuvassa ennusteessa BKT:n kasvuvauhti (1,9 %) ylittää talouden potentiaalisen tuotannon kasvun, vaikka talouskasvu onkin vaimeaa. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen ja myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Kuluvan vuoden kuluttajahintaindeksin arvioidaan olevan vuositasolla keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,1 prosenttia. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,6 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 10,5 %:iin (Tilastokeskus 8,3 %) ja laskee alle 10 prosentin vasta vuoden 2015 lopulla (Tilastokeskus 8,0). Työttömyyden alenemiseen vaikuttaa hidas talouskasvu ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuotena peräkkäin heijastuu julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää jo ensi vuonna 60 prosentin rajan. Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot kohoavat korkeammiksi kuin kertaakaan yli 15 vuoteen. Vuonna 2012 paikallishallinnon alijäämä oli 1,1 % suhteessa BKT:hen, ja rahoitusasema heikkeni edellisvuodesta noin miljardilla eurolla. Paikallishallinnon rahoitusasema on huonontunut nopeasti, sillä vielä vuonna 2010 kuntatalous oli lähellä tasapainoa. Vuonna 2013 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan edellisvuotta reippaammin, vaikka keskeisten veropohjien kasvu hidastuu selvästi. verokertymää kasvattaa kertaluontoisesti verovuoden 2012 jako-osuuksien oikaisu. oikaisu lisää kuntien kertymää runsaalla 200 milj. eurolla. Kuntien saamien valtionosuuksien kasvu sen sijaan hidastuu valtiontalouden sopeuttamisohjelman seurauksena 2½ prosenttiin. Kuntien kulutusmenojen kasvun arvioidaan hidastuvan edellisvuodesta. Aikaisempina vuosina voimakkaasti kasvaneiden investointimenojen kasvun ennustetaan jäävän marginaaliseksi vuonna Kuntatalous pysyy edelleen selvästi alijäämäisenä v ja velkaantuminen jatkuu. Vuosina kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 3 %. Kunnallisveron tuoton kannalta keskeisten palkkatulojen kasvuksi oletetaan keskimäärin vajaa 3 %. Valtion päättämät veroperustemuutokset lisäävät kunnallisveron tuottoa noin 50 milj. eurolla Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

10 v. 2014, mutta valtionosuuksiin tehdään vastaavan suuruinen vähennys. Yhteisöveron perustemuutokset v eivät vaikuta kuntien saamaan yhteisöverotuottoon, koska muutokset kompensoidaan korottamalla kuntien saamaa osuutta yhteisöveron tuotosta. Vuonna 2014 kiinteistöjen arvostamisperusteita tarkistetaan siten, että kiinteistöverotulot kasvavat 100 milj. eurolla. Vuonna 2015 tuloveroperusteisiin tehdään hallitusohjelman mukaisesti ansiotason nousua vastaava tarkistus, mikä alentaa kunnallisveron tuottoa. Vuosien osalta oletetaan että tuloveroperusteisiin tehdään vain asteikon infl aatiotarkistus, jonka vaikutus kuntien verotuloihin kompensoidaan kunnille. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen korotus päättyy vuonna Yhteensä valtionosuuksien ja verotulojen arvioidaan kasvavan vajaat 3 % vuodessa. Kunta-alalle saatiin 25. lokakuuta työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja korotetaan sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan kunta-alan sopimuksissa lukuun ottamatta lääkärisopimusta lukien. Kunta-alan sopimuksissa korotuksen toteuttamisessa otetaan huomioon vuosilomalain muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Jäljelle jäävän korotuksen käytöstä neuvotellaan toukokuun 2014 loppuun mennessä. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2013 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Valtiontalouden kehyspäätös vuosille olettaa, etteivät maksujen tasot juurikaan muuttuisi tarkasteluajanjaksona. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Kuntien valtionavut koostuvat laskennallisista yleiskatteisista valtionosuuksista ja määrättyihin käyttötarkoituksiin kohdistettavista valtionavustuksista, joiden suuruus kattaa määrätyn osuuden toiminnan todellisista kustannuksista. Valtion talousarvioesityksen mukaan kuntien valtionavut ovat vuonna 2014 yhteensä 10,6 mrd. euroa, mistä 9,6 mrd. euroa muodostuu kunnille myönnettävistä valtionosuuksista. Valtionavustukset ovat vuonna 2014 noin 1,0 mrd. euroa. Valtionavut vähenevät noin 160 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on otettu huomioon mukaiset väestötiedot ja vuoden 2014 kustannustason muutos (indeksikorotus) 2,4 %. Alustavan laskelman mukaan indeksikorotus lisää peruspalvelujen valtionosuutta 190 milj. euroa Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on lisäksi otettu huomioon kehysriihiratkaisut vuoden 2014 valtionosuusrahoitukseen kohdistuvasta 362 milj. euron lisäleikkauksesta. Lisäleikkaukset tarkoittavat kunnan omarahoitusosuuden kasvua noin 67 eurolla asukasta kohden. valtion talousarvioesityksen mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti pienenee vuoden ,96 prosentista 29,53 prosenttiin vuonna Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävien määrärahaleikkausten lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vuoden 2014 valtionosuusrahoitusta alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksessä sovitut säästöt. Nämä kohdistuvat mm. lukioon, ammatilliseen peruskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen. Vuonna 2014 OKM:n valtionosuusrahoituksen säästöt ovat yhteensä noin 62 milj. euroa, mistä 41 milj. euroa on kuntien ja kuntayhtymien arvioitu osuus. Vuonna 2013 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki 108 kuntaa, mikä on 13 kuntaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Korotusta haettiin tänä vuonna yhteensä 142 milj. euroa, missä on kasvua 24 milj. euroa. Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksena kunnille myönnettävä euromäärä säilyy ennallaan vuonna 2014, eli 20 milj. eurona. Hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustar- 6 Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

11 peita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeen muutoksessa. Uuden valtionosuuslainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Keskeiset ennusteluvut (lähteet VM, Suomen Pankki ja Tilastokeskus) Määrän muutos % * 2014** Kulutus 1,9 0,3 0,4 0,8 - yksityinen 2,6 0,2 0,0 0,8 - julkinen 0,5 0,6 1,2 0,8 BKT markkinahint. 2,7-0,8-0,5 1,2 Työllisyysaste % 68,6 69,0 68,7 69,0 Työttömyysaste % 7,8 7,7 8,3 8,2 Ansiotasoind. muutos % 2,7 3,2 2,1 2,1 Infl aatio % 3,4 2,8 1,6 2,1 *Ennakkotieto **Ennuste KOKKOLAN KAUPUNGIN VUODEN 2014 TALOUSARVION LÄHTÖKOHDAT Vuoden 2013 talouden kehitys Kokkolan kaupungin kehitys on ollut edelleen suotuisaa. Työllisyys on pysynyt taantumasta huolimatta hyvänä ja työttömyysaste alittanut maan keskiarvon. Myös asukasmäärä on kasvanut edelleen. Sekä teollisuuden että kaupan alan investoinnit alueelle ovat merkittäviä. Kokkolan kaupungin talous on silti heikentynyt, kuten kuntatalous yleensäkin. Talouden taantuma on heikentänyt yritysten kannattavuutta ja pienentänyt niiden maksamia veroja. Työllisyystilanteen heikkeneminen on vähentänyt kunnallisverotuloja. Toisaalta verontilityksiä on lisännyt niihin liittyvä lakiuudistus ja verovuoden 2012 veroja koskeva kuntien jako-osuuden korottaminen. Osavuosikatsauksen perusteella tehdyn tilinpäätösennusteen mukaan vuoden 2013 virallinen (kaupunki ja liikelaitokset yhteensä) vuosikate on 9,5 milj. euroa ja tulos -10,9 milj. euroa. Tuloksen järjestelyerien jälkeen alijäämä on -10,7 milj. euroa. Kaupungin (ilman liikelaitoksia) vuosikate muodostuu toimialojen tekemän ennusteen perusteella - 5,8 milj. euroksi ja tilikauden tulos -15,4 milj. euroksi, jotka ovat 3,5 milj. euroa budjetoitua pienemmät. Toimintamenot ylittyvät 7,4 milj. euroa, toimintatulot ylittyvät 2,0 milj. euroa ja toimintakate on 5,4 milj. euroa heikompi kuin talousarviossa. Verotulot kertyvät talousarvion mukaisesti 169,8 milj. eurona. Liikelaitosten tulos on ennusteen mukaan 4,4 milj. euroa, joka on 0,8 milj. euroa arvioitua suurempi. Vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan taseessa oli kumuloitunutta ylijäämää 7,7 milj. euroa. Mikäli vuoden 2013 tulos toteutuu ennusteen mukaisena, muodostuu taseeseen -3,0 milj. euron alijäämä. Vuoden 2014 talousarvio ja suunnitelmavuodet Vuoden 2014 talousarvion laadintaa on vaikeuttanut olennaisesti se, ettei kaupungin menoja ole sopeuttamisohjelmasta huolimatta saatu supistettua tulojen edellyttämälle tasolle. Kokkolan tulopohja ei kestä nykyistä menokehitystä eikä säädettyjä uusia velvoitteita. Valtion päättämät mittavat valtionosuusleikkaukset ovat heikentäneet tulopohjaa olennaisesti. Niiden vaikutus on vuosina Kokkolan talouteen 57,1 milj. euroa. Vuonna 2014 vähennys on 9,7 milj. euroa ja se nousee asteittain siten, että vuonna 2017 se on 12,2 milj. euroa. Pitkittynyt taantuma on heikentänyt verotulokehitystä. Toiminnan sopeuttaminen näin merkittävään muutokseen edellyttää pitkäjänteistä sopeuttamisohjelmaa, jossa kaupungin palveluverkko ja palvelutaso määritellään kestävästi. Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

12 Sopeuttamisohjelma Toiminta ja palvelutuotanto tulee sopeuttaa käytettävissä oleviin resursseihin, jolloin palvelujen priorisointi ja painopisteiden määrittely on välttämätöntä. Lisäksi tulopohjaa joudutaan vahvistamaan veronkorotuksilla. Tämä on välttämätöntä myös siksi, että pakolliset investoinnit voidaan hoitaa siten, että lainakanta pysyy siedettävällä tasolla. Talouden tasapainottamiseksi toteutetaan sopeuttamisohjelma hallitusti vuoteen 2017 ja lisäksi vahvistetaan tulopohjaa korottamalla kiinteistöveroja vuosina 2014 ja 2016 ja kunnallisveroa vuonna Siitä huolimatta joudutaan vuonna 2014 tilapäisiin sopeuttamistoimiin ja välttämättömätkin investoinnit lisäävät lainanottoa. Talousarvion perusteena olevat verotulot on arvioitu vuodelle 2014 siten, että tuloveroprosentti säilyy ennallaan eli 20,50 %:na. Kiinteistöveroja korotetaan siten, että yleinen kiinteistöveroprosentti nousee 1,25 %:iin ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,60 %:iin. Taloussuunnitelmaan sisältyy merkittävien sopeuttamistoimenpiteiden lisäksi vuodelle 2015 tuloveron korottaminen 1 %:lla 21,50 %:iin. Vuonna 2016 korotetaan kiinteistöveroja edelleen siten, että yleinen kiinteistöveroprosentti nousee 1,35 %:iin, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,75 %:iin ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero 1,20 %:iin. Investointitaso on taloussuunnitelman vuosien tasolla. Investointisuunnitelmaan sisältyvät vain jo päätetyt tai välttämättömät kohteet. Investoinnit joudutaan rahoittamaan edelleen lähivuosina kokonaan tai lähes kokonaan uudella lainanotolla. Investointien toteutuksen yhteydessä tulee selvittää erilaiset rahoitusmallit. Kaupungin liikelaitoksista ainakin Kokkolan Energia ja Kokkolan Satama yhtiöitetään vuoden 2015 alusta. Liikelaitos Työplussan tilanne on vielä auki. Kaikki liikelaitokset on kuitenkin budjetoitu myös entiseen tapaan, koska tässä vaiheessa ei ole ollut mahdollista arvioida yhtiöittämisen vaikutuksia kaupungin talouteen. Liikelaitokset maksavat tuottoa kaupungille voimassaolevien laskentaperusteiden mukaisina kuitenkin niin, että Kokkolan Energian tuloutukseen sisältyy 0,75 milj. euron ja Kokkolan Sataman tuloutukseen 0,75 milj. euron ylimääräinen tuloutus. Tuloutus on yhteensä 7,5 milj. Virallinen tulos (kaupunki ja liikelaitokset) on vuonna ,2 milj. euroa, vuonna ,5 milj. euroa ja vuonna ,9 milj. euroa. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä on virallisen taseen mukainen ylijäämä 7,7 milj. euroa. Vuoden 2013 taseeseen muodostuu -3,0 milj. euron alijäämä, mikäli vuoden 2013 tulos toteutuu ennusteen mukaisena. Talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman mukaan taseeseen kumuloituva ylijäämä on vuoden 2016 lopussa 7,1 milj. euroa. Kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kokkolan kaupungin tulee laatia sopeuttamisohjelma talouden tasapainottamiseksi siten, että suunnittelukauden aikana tulos saadaan ylijäämäiseksi. Vuoden 2013 aikana on valmisteltu talouden sopeuttamisohjelmaa, jonka avulla toiminta saataisiin vastaamaan kaupungin tulopohjaa. Sopeuttamisohjelman laadinnan yhteydessä toimialat ovat esittäneet sekä lyhyen että pitkän tähtäimen toimenpiteitä, jotka sopeuttamisohjelman johtoryhmä on hyväksynyt jatkovalmistelua varten. Vuoden 2013 talouden tasapainottamiseksi on myös käyty yt-neuvottelut mahdollisimman suuren säästövaikutuksen aikaansaamiseksi. Lisäksi kaupunginhallitus on päättänyt aloittaa valmistelut mahdollisia yt-neuvotteluja varten vuodelle Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

13 Vuoden 2014 talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman toteutuminen esitetyn mukaisesti edellyttää merkittäviä muutoksia palvelurakenteisiin ja -tasoon, toiminnan organisointiin sekä tuottavuuteen, mitkä tulevat vaikuttamaan tehtyjen henkilötyövuosien määrään. Vuodelle 2014 on kaupunginhallituksen alaiseen palkkavaraukseen tehty 4,3 milj. euron vähennys henkilöstömenoihin, joka toteutetaan erikseen sovittavilla toimenpiteillä. TALOUSARVION TIIVISTELMÄ Vuoden 2014 talousarvion mukaiset toimintatuotot ilman liikelaitoksia ovat euroa. Muutos vuoteen 2013 on euroa. Toimintamenot ovat euroa. Muutos vuodesta 2013 on euroa. Toimintakate on euroa, muutos vuodesta 2013 on euroa. Vuoden 2014 verotulot on arvioitu euroksi ja ne nousevat vuoden 2013 talousarviosta euroa. Vuoden 2014 kunnallisverotuoton arvioidaan olevan euroa, yhteisöveron euroa ja kiinteistöveron euroa. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan euroa, joka on euroa enemmän kuin vuoden 2013 talousarviossa. Verotulotasaus on Verotulotalouden mukainen vuosikate on euroa ja tilikauden tulokseksi jää poistojen jälkeen euroa. Liikelaitosten yhteinen tulos on euroa poistojen sekä peruspääoman tuoton euron ja ylimääräisen tuloutuksen euron jälkeen. Virallisen tuloslaskelman (sisältää liikelaitokset) mukainen vuosikate on euroa. Muutos vuodesta 2013 on euroa. Tilikauden alijäämä on euroa ja muutos vuodesta 2013 on euroa. Investointeihin on budjetoitu euroa, josta investointiavustuksilla ja myyntituloilla katetaan euroa. Vuosien nettoinvestoinnit ovat yhteensä euroa. Liikelaitokset investoivat yhteensä euroa vuonna 2014 ja euroa suunnitelmakaudella TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA Verotulot Talousarvioesitys perustuu 20,50 %:n tuloveroprosenttiin vuonna 2014.Taloussuunnitelmavuodelle 2015 sisältyy tuloveroprosentin korotus 21,50 %:in. Talousarvioon sisältyy kiinteistöverojen korotus sekä vuodelle 2014 että vuodelle Vuonna 2014 korotetaan yleinen kiinteistövero ja vakinaisten asuinrakennusten kiinteistövero 0,10 %. Korotuksen vaikutus on v ,6 milj. euroa, vuonna ,9 milj. euroa ja vuonna ,4 milj. euroa. Kiinteistöveroa peritään seuraavien prosenttien mukaan: % vakituiset asuinrak. 0,50 0,60 0,60 0,75 muut kuin vak.asuinrak. 1,00 1,00 1,00 1,20 yleinen kiinteistövero 1,15 1,25 1,25 1,35 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 rakentamattomat tontit 2,50 2,50 2,50 2,50 voimalaitokset 1,40 1,40 1,40 1,40 Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

14 Verotulot on arvioitu seuraavasti: VEROTULOT Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts Ts 2016 Kunnan tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot yhteensä Valtionosuudet VALTIONOSUUDET Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Kunnan peruspalv. vos Verotuloihin per. vos.tas Järjestelmämuut. tasaus Opet- ja kultt.toim. muut.vo Valtionosuudet yhteensä Muutosprosentti 3,2 % 3,6 % 1,1 % 2,5 % 1,9 % Rahoitustuotot ja -kulut Kaupungille liikelaitoksilta tuloutettava peruspääoman tuotto on euroa. Kokkolan Energialta ja Kokkolan Satamalta tuloutetaan lisäksi edellisten vuosien voittojen (ylijäämien) perusteella ylimääräinen tuloutus yhteensä Kertymä jakaantuu liikelaitoksittain seuraavasti: Peruspääoman tuloutus Ylimäär.tuloutus Yhteensä Kokkolan Energia Kokkolan Satama Kokkolan Vesi Työplus YHTEENSÄ Rahoituslaskelma Korkotuotot muodostuvat liikelaitosten konttokuranttitilin korosta ja antolainojen koroista. Muissa rahoitustuotoissa ja -kuluissa merkittävimmän erän muodostavat verotilitysten hyvitettävät ja perittävät korot. Korkokuluissa on varauduttu uusien lainojen osalta noin 2,0 prosentin keskikorkotasoon. Kaupungin (ilman liikelaitoksia) pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat 31,9 milj. euroa. Näiden lyhennysten ja investointien rahoittamiseen tarvitaan uutta pitkäaikaista lainaa 60,0 milj. euroa. Liikelaitokset ottavat pitkäaikaista lainaa 16,0 milj. euroa vuonna 2014 ja 37,2 milj. euroasuunnitelmakaudella. Vuonna 2014 lainoja lyhennetään 8,0 milj. euroa ja ,1 milj. euroa. Yhteensä koko kaupungin pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat vuonna ,9 milj. euroa ja uutta lainaa otetaan 76,0 milj. euroa. 10 Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

15 Virallisessa tulos- ja rahoituslaskelmassa yhdistetään kaupungin lisäksi Kokkolan Energian, Sataman ja Veden sekä Työplussan taloussuunnitelmien mukaiset tulos- ja rahoituslaskelmat. Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

16 KOKKOLAN KAUPUNKI* EUR TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot- ja menot Korkotulot Peruspääoman tuotto Ylimääräinen tuloutus Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Rahoitustulot- ja menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron muutos 133 Varausten muutos 1 Rahastojen muutos 98 Tilikauden yli- tai alijäämä Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

17 KOKKOLAN KAUPUNKI K A U P U N K I * TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointim Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys Antolainasaamisten lisäys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaik. lainojen lisäys/vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien m Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

18 TULOSLASKELMA (kaupunki ja liikelaitokset yhteensä) (ei sisäisiä eliminointeja) erotus TP 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2013/ TS 2015 TS 2016 TA 2014 VARSINAINEN TOIMINTA TOIMINTATULOT ,4 % Valmistus omaan käyttöön ,4 % TOIMINTATULOT ,4 % TOIMINTAMENOT ,9 % TOIMINTAKATE ,4 % VEROTULOT ,1 % VALTIONOSUUDET ,1 % ,4 % RAHOITUSTULOT JA -MENOT 0 Korkotulot ,0 % Peruspääoman tuotto Ylimääräinen tuloutus Muut rahoitustulot ,8 % Korkomenot ,0 % Muut rahoitusmenot ,0 % VUOSIKATE ,6 % SUUNNITELMAPOISTOT ,1 % SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT 0 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS ,2 % Poistoeron lisäys -/ vähennys Varausten lisäys -/ vähennys Rahastojen lisäys -/ vähennys TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ ,6 % Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

19 KOKKOLAN KAUPUNKI K A U P U N K I ** TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Ulkoinen RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointim Fuusioinvestointi netto Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaik. lainojen muutokset Oman pääoman muutokset Liittymismaksujen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien m Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

20 TA 2014 Kaupunki ilman Liikelaitokset Yhteensä liikelaitoksia (sisäiset erät vähennetty) Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut tulot Valmistus omaan käyttöön Toiminamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavara Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot- ja menot Korkotulot Korvaus peruspääomasta Ylimääräinen tuloutus Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot Varausten- ja poistoeron muutos Poistoeron muutos Varausten muutos 0 0 Tilikauden tulos Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

21 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN Talousarvio 2014 Eliminoinnit Kunnan rahoitusosa Kaupunki Liikelaitokset Kaupunki Liikelaitokset (sisäiset erät yhteensä vähennetty) Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta 0 Ulkoiset investointimenot Peruspääoman lisäys Rahoitusosuudet ulk. investointimenoihin Pysyvien vastaavien ulkoiset luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset 0 Antolainasaamisten vähennys (sisäiset) Antolainasaam. lisäys sis. liittymismaksut Lainakannan muutokset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys (sisäiset) Pitkäaikaisten lainojen vähennys (sisäiset) Lyhytaik. lainojen lisäys/vähennys , Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 0 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0 Saamisten muutokset 0 Korottomien velkojen muutos Liittymismaksujen muutos 0 0 Rahoituksen rahavirta , Vaikutus maksuvalmiuteen Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

22 Strateginen päämäärä / Kriittiset menestystekijät TOIMINNALLISET TAVOITTEET Mittarit KAUPUNGINHALLITUS JA KESKUSHALLINTO Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki VETOVOIMAINEN KAUPUNKI Liikunnan ja kulttuurin tarjonta Aktiivinen kaupunkielämä Kehittyvä kaupunkikeskus Merellisyyden hyödyntäminen Keskusta-alueen hankkeiden eteenpäin vieminen Kaupungin ja keskusta-alueen yrittäjien yhteistyö keskustan kaupallisen vetovoiman kasvattamiseksi Toimenpiteet näkyvyyden parantamiseksi Edistetään alueen korkeatasoisen ja monipuolisen kulttuurin tunnettavuutta alueen vetovoimaisuuden vahvistamiseksi Alueen matkailullinen ja Kokous Kokkolan markkinointi YRITTÄMISEN OLOSUHTEITA AKTII- VISESTI LUOVA JA JOUSTAVA ELIN- KEINOPOLITIIKKA Hyvä yritysympäristö, kaupunki joustava ja aktiivinen elinkeinotoimija ja elinkeinojen edistäjä Suurteollisuusalueen kehittäminen KIP:n alueen toiminnallisuuden kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi Elinkeino-ohjelman (strategian) tarkistaminen ja toteutuksen käynnistäminen Verkosto-organisaation toiminnan kehittäminen ja toteuttamisen käynnistäminen Elinkeinotoimen konserniyhtiöiden Kosek ja matkailu yhteistyön, esim. hankinnat, palvelutuotanto, kehittäminen ja yhdenmukaistaminen. Kokkolan Matkailusta, Kosekista ja kaupunkikehitysyksiköstä muodostetaan elinvoimayksikkö. Yksikkö organisoidaan vuoden 2014 alussa, mennessä. Kaupunginhallitus päättää asiasta valmistelun pohjalta KANSAINVÄLISESTI KILPAILU- KYINEN LOGISTINEN KESKUS Sataman kehittäminen Hyvä saavutettavuus ja monipuoliset liikenneyhteydet Satamaväylän ruoppauksen käynnistyminen 14 metrin syvyyteen nopealla aikataululla. Pohjanmaan radan peruskorjauksen eteneminen aikataulun mukaisesti. Lentoaseman ja lentoliikenteen toiminnan turvaaminen Matkakeskushanke ja ratapiha-alueen järjestelyt OSAAVA JA OPPIVA KAUPUNKI Koulutuksen kehittyminen kaikilla asteilla Ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen kehittyminen Koulutuksen ja tutkimuksen volyymi Alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Tuetaan alueen osaamis- ja kehittämisyksiköiden yhteistyön ja työnjaon vahvistumista sekä kansainvälistymistä Ammattikorkeakoulun pysyvä toimilupa Uuden EU ohjelmakauden sujuva käyntiinlähtö Witera kokonaisuuden hankkeiden käynnistäminen 18 Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

23 Strateginen päämäärä / Kriittiset menestystekijät Kestävä talous Mittarit KESTÄVÄ KUNTATALOUS Terveen talouden ja toiminnan edellytysten parantaminen Ajantasainen sopeuttamisohjelma Tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehitys Sopeuttamisohjelman toimeenpano Palvelujen kustannustasossa pääsy alle vertailukuntien OSAAVA JOHTO JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ Valmentava ja kannustava johtaminen Toimiva sisäinen viestintä Toimivat työyhteisöt ja motivoitunut, osaava henkilöstö Henkilöstöohjelman päivittäminen Muutosjohtamisen valmennus Varhaisen tuen mallin uudistaminen ja mallin aktiivinen seuranta, tavoitteena sairauspoissaolojen syiden poistaminen ja väheneminen VETOVOIMAINEN TYÖNANTAJA- KUVA Kilpailukykyinen työnanatajapolitiikka ja aktiivinen rekrytointi Hyvinvoiva kuntalainen HYVÄ ELÄMÄNLAATU, TERVEYS JA AKTIIVINEN KUNTALAINEN Osallistuva ja vastuullinen kuntalainen Kunta luo edellytykset hyvän elämän laadun ja terveyden ylläpitämiseen Aktiivinen kuntalaisviestintä Kuntapalveluihin tyytyväiset asukkaat Hyvä työllisyys Rekrytointisuunnittelu ja onnistumisen seuranta Hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointisuunnitelman aiheuttamat toimenpiteet Toimialojen hyvintiprosessien yhteistyö Osallistumismuotojen kehittäminen Viestinnän kehittämissuunnitelma Kaupungin www-sivujen uudistaminen Sosiaalisen median aktiivinen käyttöönotto Käyttäjäkyselyt ja palautteet Käyttäjä- ja asiakasraatien toiminta Työllistämisvelvoitteen hoito VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN ELIN- YMPÄRISTÖ Monipuoliset asumisvaihtoehdot Viihtyisä, turvallisuutta ja terveyttä edistävä elinympäristö Kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut Palvelujen järjestäminen ja konserniohjaus VAHVA JA DYNAAMINEN KUNTA PALVELUJEN JÄRJESTÄJÄNÄ JA TUOTTAJANA Tonttitarjonta Pyöräilykaupunkiohjelman toteuttaminen Janssonin alueen hankkeen edistyminen Yleiskaavoituksen edistyminen Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksen valmistuttua valmistelun käynnistäminen ja organisointi muiden kuntien kanssa kaupungin johdolla. Kaupunki palvelujen järjestäjänä ja rahoittajana Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma Kokkkolan kaupunki Kaupungin aloitteen mukaisen kuntarakenneselvityksen 1. vaiheen toteutus ja sen pohjalta mahdollinen 2 vaihe, mikäli niin erikseen päätetään. 19

24 Strateginen päämäärä / Kriittiset menestystekijät Kaupunki kustannustehokkaiden palvelujen järjestäjänä Mittarit Kumppanuuksien ja yhteistyöverkostojen vahvistaminen kaupungin strategian mukaisesti. Kokkolan seudun ja Pietarsaaren seudun kehittymisen tukeminen kehitysvyöhykkeenä Kustannustehokkuuden parantamiseksi vaihtoehtoisten järjestämis- ja tuottamistapojen selvittäminen, palveluprosessien uudistaminen Palvelusuunnitelma ja hankintojen osaamien Laajentuneen hankintayhteistyön käytännön toteuttaminen Strategian toteutumisen seuranta ja arviointi USO 2 hankkeen hyödyntäminen konserniohjauksen, tuloksellisen työskentelyn ja organisaatiorakenteiden kehittämisessä. TOIMIVAT JA TEHOKKAAT PALVE- LUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT JA PALVELUPROSESSIT Asiakaslähtöinen ja osallistava palveluiden organisointi Tehokas palveluverkosto TOIMIVA OMISTAJAOHJAUS JA KONSERNIRAKENNE Konserniohjauksen parantaminen Liikelaitosten yhtiöittäminen Palveluverkostojen arviointi ja tarkistukset osana sopeuttamisohjelmaa Osana USO 1 hanketta päätetyn asiakaslähtöisen prosessimaisen toimintatapojen vahvistaminen toimintamalleja ja rakenteita uudistamalla Sähköisen asioinnin kehittäminen Konsernijohtamisen, omistajaohjauksen, konserniohjauksen ja hallinnon kehittäminen. Liikelaitosten yhtiöittämisjärjestelyjen toteuttaminen niin, että yhtiöt voivat jatkossa tulouttaa ja maksaa vastikkkeellisesti saman verran kuin ne nyt vaikuttavat kaupungin tulokseen 20 Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma

25 Strateginen päämäärä / Kriittiset menestystekijät Mittarit YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA Kestävä talous TERVE JA VAHVA KUNTATALOUS Palvelujen tuottavuuden parantaminen Osaava henkilöstö ja uudistuminen HYVINVOIVAT TYÖYHTEISÖT JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ Työyhteisötaitojen kehittäminen Valvontasuunnitelman toteuttaminen ja arviointi Laatujärjestelmän päivittäminen Perehdyttämisohjeiden tarkastelu ja kehittäminen Suunnitelmallinen ja tarvelähtöinen jatkokoulutus OSAAMISEN JA HENKILÖSTÖN SAANNIN TURVAAMINEN Työnantajakuvan vetovoimaisuus Toimivat palvelujen järjestämistavat VAHVA JA DYNAAMINEN KUNTA PALVELUJEN JÄRJESTÄJÄNÄ Toimiva organisaatio- ja johtamisrakenne Toimiva yhteistyö oppilaitosten kanssa Arkistointisuunnitelma luodaan. PALVELUJEN TEHOKKAAT JÄRJES- TÄMIS- JA TUOTANTOTAVAT SEKÄ TOIMIVAT PALVELUPROSESSIT Oikeiden tuotantotapojen valinta palvelujen järjestämisessä sekä palveluketjujen saumattomuus ja työtapojen tehokkuus Hyvinvoiva asiakas ja kuntalainen TYYTYVÄISET KUNTAPALVELUJEN ASIAKKAAT Asiakaskontaktin onnistuneisuus ja toimiva vuorovaikutteinen viestintä. Elinvoimainen ja oppiva yhteistoiminta-alue MAASEUTUELINKEINOJEN TUKEMINEN Työpisteiden toimivuuden tarkastelu jatkuu. Eri tiedotuskanavien tehokas hyödyntäminen Säännölliset asiakastyytyväisyyskyselyt Eläinlääkintäpalvelut turvataan koko alueella, oikea resursointi. Asianmukainen valvonta ja neuvonta Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma Kokkkolan kaupunki 21

26 Strateginen päämäärä / Kriittiset menestystekijät Mittarit SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Hyvinvoiva asiakas ja kuntalainen Laaja-alainen sidosryhmien kanssa toteutettava hyvinvointipolitiikka sekä hyvinvointia edistävien palveluiden kehittäminen Hyödynnetään Tea-viisarin antamia tietoja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnittelussa. Hyvinvointikertomuksen pohjalta sunnataan kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimia. Varhainen puuttuminen ja syrjäytymisen ehkäisy hyvinvointia edistävien sidosryhmien kanssa Osallistuva ja vastuullinen kuntalainen Toimivat palvelujen järjestämistavat Toimiva organisaatio ja johtamisrakenne Palvelun tuottavuuden parantaminen Oikeiden tuotantotapojen valinta palvelujen järjestämisessä sekä palveluketjujen saumattomuus ja työtapojen tehokkuus Osaava henkilöstö ja uudistuminen Johtamis-, esimies- ja alaistoimintojen kehittäminen Työhön sitoutuminen ja vaikuttaminen sekä työyhteisön toimivuus Henkilöstösuunnittelun ennakoivuus ja vaikuttavuus sekä osaamisen ylläpito ja kehittyminen Kestävä talous Jatketaan painopisteen siirtämistä varhaisen tuen antamiseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan sekä lisätään kuntouttavaa työotetta. Kehitetään kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia palvelujen järjestämiseen (mm. kyläraatingit, asukasraadit, kehittäjäasiakkaat). Otetaan kattava sähköinen asiakaspalautejärjestelmä käyttöön. Laajennetaan sähköistä asiointia. Kehitetään sosiaali- ja terveystoimeen toimiva laadun, talouden sekä toimintojen seuranta- ja palautejärjestelmä. Toimenpiteinä ovat mm. johdon raportointijärjestelmän käyttöönotto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen sosiaali- ja terveystoimen integraation lisääminen palvelustetelikokeilun toteuttaminen kahdessa valitussa palvelussa alkaen Parannetaan aktiivisesti tuottavuutta. Kuntalaiset saavat laadukkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja oikea-aikaisesti oikeassa paikassa ja hoidon porrastus toimii hyvin. Palveluohjauskeskusta vahvistetaan. Laaditaan palvelusuunnitelma. Henkilöstön osaamista kehitetään suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti (systemaattinen osaamisen arviointi ja täydennyskoulutussuunnittelu). Huolehditaan siitä, että sairauspoissaolot vähentyvät. Hyödynnetään henkilöstökyselyn tuloksia Otetaan käyttöön sähköinen henkilöstöpalautejärjestelmä mm. kesätyöntekijöiden palautteen keräämiseksi. Henkilöstösuunnittelua, -seurantaa ja raportointia kehitetään. Kehitetään henkilöstön perehdyttämistä ja kehitetään varahenkilöjärjestelmää. Palvelujen tuottavuuden parantaminen Parannetaan aktiivisesti tuottavuutta. Kehitetään talousarviosuunnittelua. Toimiva ja vaikuttava talousohjaus ja tuloksellisuuden seuranta Kehitetään toimiva laadun, talouden sekä toimintojen seuranta- ja palautejärjestelmää. Palvelujen tuotteistamista jatketaan. Laaditaan palvelusuunnitelma. 22 Talousarvio 2014 ja talousarviosuunnitelma