Skootterilla vammaisten asialla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Skootterilla vammaisten asialla"

Transkriptio

1 liitto ry:n sosiaalinen uudistuslehti 3/2011 Skootterilla vammaisten asialla Tässä numerossa teemana: Vammaiset ja tietotekniikka Sivut 6-7 ja pääkirjoitus sivu 2 Köyhyystutkimus patistelee kunnallisia päättäjiä toimiin Sivu 3 Yhdistykset juhlivat merkkivuosiaan ja matkailivat kotimaassa Sivut 4-5 Viestintäministeri Krista Kiurun haastattelu tietotekniikan näkymistä Sivu 6 liiton Keravan yhdistyksen sihteeri Tapio Tenhunen surauttaa skootterin käyntiin ja jakaa Uusi Invalidi-lehteä 35 kappaletta joka numeroa Keravan, Tuusulan ja Järvenpään kuntien alueille. - Vien lehteä kirjastoihin, terveysasemille, sairaaloihin ja muihin julkisiin tiloihin. Se on mukava lenkki, ja käyn välillä jossain kahvilla, Tapio Tenhunen kertoo. Kuva: Hannu Oittinen. Vammaisella ja pitkäaikaissairaalla oltava oikeus hyvään hoitoon julkisissa palveluissa liiton XXVII Vammaiskulttuuripäivien vetoomus kuuden hallitusneuvotteluissa mukana olleen puolueen (nykyisten hallituspuolueiden) puheenjohtajille: Vammautumisen ja pitkäaikaissairauden takia työelämän ulkopuolelle jääneet ovat joutuneet eriarvoiseen asemaan hyvin toimivien ja joustavien terveyspalvelujen saajina. Näin on siitä huolimatta, että perustuslakimme takaa kaikille kansalaisille yhdenvertaiset oikeudet julkisiin palveluihin. Monin paikoin terveyspalvelujen saatavuus on heikentynyt palvelujärjestelmän toimintahäiriöiden ja resurssipulan vuoksi. Häiriöitä on synnyttänyt erityisesti lääkäripula ja kuntien tapa yrittää helpottaa lääkäripulaa turvautumalla lääkäri- ja hoitohenkilökuntaa välittävien yritysten palveluihin. liitto vaatii, että tulevan hallituksen on ratkaistava perusterveydenhuollon palvelujen ongelmat siten, että vammaisten ja pitkäaikaissairaiden pääsy julkisiin terveyspalveluihin helpottuu. Palvelujen laatua on parannettava kehittämällä ennaltaehkäisyä ja muita palveluja vastaamaan paremmin vammaisten tarpeita. Kulttuuripäivien osanottajat ottivat kantaa kunnollisten ja maksuttomien julkisten terveyspalvelujen puolesta. Kuva: Hannu Oittinen. Muutos edellyttää, että terveysbisneksen keinottelu veronmaksajien varoilla ja kansalaisten terveydellä estetään ja että julkisia peruspalveluja vahvistetaan. Terveyskeskukset tulee tehdä jälleen houkutteleviksi työpaikoiksi nuorille lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle. liitto vaatii lisäksi, että alkavana hallituskautena vammaisten ja pitkäaikaissairaiden terveyspalvelut tehdään maksuttomiksi vastaavalla tavalla kuin työterveyshuollon palvelut jo ovat työelämässä vakituisessa työsuhteessa olevilla. Kuvia ja puheenvuoro Vammaisten XXVII kulttuuripäiviltä Sivut 8-9 (kannanotto sivulla 1) Kokousta, kerhoa, seminaaria ja muuta toimintaa Sivu 10 Tenhusen skootterikierros Keravan-Tuusulan- Järvenpään kulmilla Sivu 12 Se kesä on mennyt Kuva: Hannu Oittinen Vähäjärven lomakodin laiturilta.

2 2 Pääkirjoitus 3/2011 Informaatioteknologian vallankumous koskettaa kaikkia ihmisiä myös pitkäaikaissairaita, vammaisia ja ikäihmisiä. Paljon se antaa, mutta paljon se aikaansaa ongelmiakin. Murroksen kärkeä johdattelee nuori menestyvien nörttien sukupolvi. Heidän on vaikea samaistua toimintakyvyltään hidastuneiden ja rajoitteita omaavien todellisuuteen. Valtiovallan tulisi perustuslain mukaan turvata kaikille yhdenvertaiset oikeudet ja mahdollisuudet toimeentuloon ja palveluihin. Se koskee erityisesti niitä, joilla sairauden, vian tai vamman vuoksi toimintakyky on rajoittunut. Uuden teknologian sovellutukset lääketieteen alueella ovat antaneet paljon lisämahdollisuuksia aisti- ja liikuntavammaisille. Silti joukossamme on paljon niitä, jotka syrjäytyvät kiihtyvällä vauhdilla etenevässä informaatioteknologisessa murroksessa. Syrjäytyminen alkaa heti syntymän jälkeen erityisesti niillä, joilla lapsuuden kasvu- ja kehitysympäristö on taloudellisesti ja sosiaalisesti vajavainen. Alueelliset erot laajakaistayhteyden saatavuudessa ovat edelleen huomattavat. Julkisten palvelujen sisäinen informaation siirto takkuaa, kun terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja sosiaalipalveluissa on runsaasti keskenään yhteen sopimattomia tietojärjestelmiä. Ongelmana tietosuojaviranomaisten arvion mukaan on myös yksityisyyden suojan turvaaminen nettiaikana, kun tietovuotojen riskit kasvavat. Vaikeuksista huolimatta yksityiset ja julkiset palvelut siirty- Ihminen koneen ja verkon osana vät lisääntyvästi verkkopalveluiksi. Laskujen maksaminen kotoa käsin on arkipäivää suurelle osalle ihmisiä. Lomamatkoja tilataan, juna- ja bussilippuja ostetaan lisääntyvästi netistä. Veroilmoitusten ja Kelan etuushakemuksien täyttäminen netissä on ollut jo jonkin aikaa mahdollista. Kunnissa on hankkeita, joissa yritetään siirtää sosiaalipalvelujen, terveyspalvelujen ja muidenkin asiakaspalvelujen toimintoja verkkoon. Erikoislääkärit antavat konsultaatiopalveluita videoyhteyden välityksellä terveyskeskuslääkäreille ainakin harvaan asutuilla alueilla. Nykytekniikka mahdollistaisi jo pitkäaikaissairauksia kärsivien kommunikoinnin hoidosta vastaavan sairaanhoitajan ja lääkärin kanssa lisääntyvästi netin kautta Call-centereissä tapahtuvan puhelinjonotuksen ja nappien painamisohjeiden sijasta, jos asiakaslähtöisyyteen panostettaisiin enemmän. Monet yksinäisyydestä kärsivät pitkäaikaissairaat ja vammaiset ovat löytäneet netin kontakti-, viihde- ja virtuaali-ihmissuhdepalvelut. Valitettavasti osa näistä palveluista koukuttaa vastaavalla tavalla kuin aivojen mielihyväkeskukseen vaikuttavat päihteet ja riippuvuutta aiheuttavat lääkkeet. Erityisesti he, jotka syystä tai toisesta joutuvat elämään eristäytynyttä elämää, saattavat kohdata virtuaalimaailman negatiiviset puolet. Kun palvelutkin tulevat lisääntyvästi netin kautta kotiin, vähenee tarve lähteä liikkeelle. liiton paikallisjärjestöt ovat aktiivisia kerho- ja virkistystoiminnan toteuttajia. Olen suorastaan yllättynyt jäsenistön aktiivisesta kulttuuriharrastuksesta. Rohkeus esiintyä, luoda musiikkia ja muuta yhdessäolon mielihyvää on voimavara, joka torjuu parhaiten eristäytymistä. Tulevaisuudessa meidän liittomme ja muiden vammaisjärjestöjen on syytä seurata nettipalvelujen kehitystä. Maksuttoman laajakaistayhteyden saaminen kaikille on tänään yhtä tärkeää kuin postin, puhelinverkon, rautateiden ja autolle kulkukelpoisen tieverkon rakentaminen. Pienituloisille tulee turvata myös välineet ja riittävä neuvonta, joilla julkisiin palveluihin pääsee netin kautta. Tämä on tarpeen viimeistään siinä vaiheessa kun palveluverkko harvenee. Julkisen vallan on pidettävä erityistä huolta siitä, että nettipalvelujen yleistyminen ei johda ikäihmisten, vammaisten, pienituloisten ja monia pitkäaikaissairauksia sairastavien entistä hankalampaan syrjäytymiseen. Ihminen voi jäädä palveluiden ulkopuolelle, kun nettiin ei pääse. Sieltä saatava palvelu saattaa jäädä käyttämättä kun kukaan ei ole kertonut, miten sitä käytetään. Pitkäaikaissairaiden ja vammaisjärjestöjen on syytä seurata perustuslaillisten oikeuksien toteutumista niin, että meistä ei tulisi nettivallankumouksen uhreja muuttumalla koneen osiksi tai osattomiksi. Antti Holopainen liitto ry:n puheenjohtaja Kansalaisten oma budjettiriihi otti kantaa Kuuden puolueen hallitus pääsi nopeasti sopuun budjettiraameista. Niissä raameissa leikataan kunnilta ensi vuonna 631 miljoonaa euroa, mutta tuetaan suuryrityksiä ja lisätään asevarustelua. Helsingissä mieltään osoittaneet kansalaisjärjestöt eivät hyväksy tätä, vaan vaativat omassa budjettiriihessään työtä, eläkekorjauksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Taistelu budjetista on vasta alussa. Kuva: Toivo Koivisto. Mielenosoituksessa vaadittiin mm. taitetun eläkeindeksin kumoamista. Näkökulma: Anni Tiainen Jo on aikoihin eletty... Olen mietiskellyt, mitä hyötyä on ollut siitä, että Suomi aikanaan liittyi Euroopan Unioniin. Voimme nyt jo kokemusten perusteella sanoa, miten se on vaikuttanut tavallisen kansalaisen elämään. On todettava, että ei ainakaan parantanut sitä. Aluksi jotkut elintarvikkeet hetkellisesti laskivat, mutta nyt ruoka on entistä kalliimpaa. Kaikenkarvaiset direktiivit ovat lisänneet kustannuksia ja kuka muu ne maksaa kuin veronmaksaja. Liittymistä perusteltiin mm. sillä, että maahan saadaan lisää työpaikkoja. Käytäntö on ollut juuri päinvastainen. Työpaikkoja siirretään muihin maihin voittojen maksimoimiseksi. Viimeksi on uutisoitu Myllykosken irtisanomisista, jotka koskevat liki 650 työpaikkaa. Irtisanominen kun on Suomessa huomattavasti halvempaa kuin monessa muussa maassa. Kuinka ollakaan, olemme nyt holtittomasti asioitaan hoitaneiden valtioiden rahoittajia, halusimme sitä tai emme. Tämän vuoksihan EU on alun perin synnytettykin. Itse olen ollut liittymistä vastaan ja äänestänyt sen mukaisesti. Mielestäni se, että kaikilla EU-mailla on sama valuutta, ei ole köyhälle, sairaalle tai vammaiselle tuonut mitään lisäarvoa. Rahan arvo on laskenut jopa siinä määrin, että entinen markka on nykyinen euro. Mitä taas matkustamiseen tulee, uskon, että rahan vaihto ei tavalliselle pienituloiselle ole ollut ongelma. Nyt olemme sellaisessa kurimuksessa, jolle päätä ei ole näkyvissä. Avustettavia maita näyttää riittävän. Vakuuksien saaminen on mahdotonta mailta, jotka ovat konkurssitilassa. Vaalien edellä annettuihin lupauksiin pääseminen on kaikille hallituspuolueille mahdotonta. Muisteltiin menneitä: Minä olin nuorin kahdeksasta lapsesta ja jouduin aina käyttämään sisarusteni vanhoja vaatteita. Mitäs kummallista siinä on. Niinhän perheissä on tapana. Olin perheen ainoa poika! Helppo muistaa: Lastentarhanopettaja neuvoi lapsille oikeaa ja vasenta. - Vasen käsi on se, jossa peukalo on oikealla puolella. Anni Tiainen Vilppulan yhdistyksestä. Kuva: Tarja Västilä. Omassa maassa pienituloiset odottavat korotuksia perusturvaan ja samanaikaisesti syydetään useita miljardeja euroja kotimaan ulkopuolelle. Kuntien rasitteita lisätään ja valtion avustukset pienenevät jopa siinä määrin, että kunnallisveroon kohdistuvat paineet ovat yhden prosenttiyksikön luokkaa. Vanhuspalvelulakia on kauan kaivattu, nyt kiistellään siitä koskeeko laki 75- vai 80-vuotiaita. Ikäänkuin kaikkia ei tarvitsisi hoitaa yhtä hyvin iästä riippumatta. Rahat parannuksiin tuntuvat olevan kiven alla. Valtion ensi vuoden budjetin valmistelu tuntuu olevan hyvin sekavaa, sitä on vaikea kommentoida vielä tässä vaiheessa. Näyttää siltä, että monet hyvät asiat on ammuttu heti alas. Olen tyrmistynyt Vasemmistoliitonkin vakuutteluun siitä, että hallituksessa pysytään loppuun saakka. On muistettava, että Kokoomus johtaa hallitustyöskentelyä ja päätettävistä asioista ei voi etukäteen tietää. Olen kuitenkin optimistinen sen suhteen, että päätöksiin voidaan vaikuttaa. Kansalaisliikkeet ja suorat yhteydenotot päättäjiin ovat hyviä vaikutuskanavia, niitä tulee käyttää. Anni Tiainen Vilppulan Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Tsil ry:n liittohallituksen varajäsen Radalla pääsee: Kaksi hölmöläistä pinkoi pitkin junarataa henkensä edestä, sillä juna oli tulossa takaa kovaa vauhtia. Juostaan metsään! ehdotti toinen puuskuttaen. Hölmö! Emmehän me pääse junaa pakoon edes tässä. Miten se muka onnistuisi tuolla pusikossa? Se on kasvun päivä, jona ensimmäisen kerran naurat itsellesi. (Ethel Barrymore)

3 3 Köyhyystutkimus haastaa kuntapäättäjät Nyt on tarjolla tutkimus, jossa köyhän ääni kuuluu suoraan päättäjille. Tampereen yliopistossa valmistunut Kunnallisalan kehittämissäätiön pääosin rahoittama tutkimus Köyhä byrokratian rattaissa perustuu köyhien itsensä ja heidän parissaan työtä tekevien haastatteluihin. Myös Tampereen kaupunki on osallistunut tutkimushankkeen rahoitukseen. Tutkimuksen kohteena on ollut kolme köyhien ryhmää. Hankkeen johtaja, sosiaalitutkimuksen professori (ma.) Irene Roivainen on vastannut yksinhuoltajanaisten tutkimuksesta, sosiaalityön professori Jari Heinosen vastuulla ovat olleet yksinäiset miehet ja lehtori Satu Ylinen on tutkinut vanhusten köyhyyttä. Tutkijat muistuttavat, että vuosi 2010 oli Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Suomen kansallisena toimintasuunnitelmana oli antaa ääni köyhille ja syrjäytyneille ja heidän kanssaan työskenteleville, järjestöihmisille sekä sosiaalityöntekijöille. Tutkijat itse asettivat tavoitteeksi, että tämä ääni tulisi mahdollisimman alkuperäisenä päättäjien ja suuren yleisön tietoisuuteen. Markkinapalvelut eriarvoistavat Vanhusten köyhyyden tutkimuksesta vastannut Satu Ylinen toteaa, että palvelujärjestelmän supistamiset ja keskittämiset näyttäytyvät monin tavoin kielteisesti vanhusten elämässä. - Kotipalvelujen heikentäminen vaikuttaa suoraan vanhusten arkeen. Seurauksena voi olla epäterveellinen ruoka, huono hygienia, lääkkeiden unohtaminen ja hoitojen laiminlyönti. Omiin oloihin jäämisestä Tampereen yliopiston tutkimus perustuu köyhien itsensä sekä heidän kanssaan työskentelevien haastatteluihin. Se on ainoa laatuaan Suomessa ja on heti ilmestyttyään herättänyt suurta huomiota. Tutkimushankkeen johtaja, professori Irene Roivainen tutki yksinhuoltajanaisten köyhyyttä. seuraa myös olemassa olevien palvelujen alikäyttöä, syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia, sanoo Ylinen. Kun julkiset palvelut heikkenevät ja niitä karsitaan, tilalle tulee maksullisia markkinapalveluja. Suora seuraus tästä on vanhusten välisten erojen kasvu. - Rahalla saa esimerkiksi laadukkaita asumis- ja hoivapalveluja, mutta valitettavan monen tilanne huononee, koska rahaa ei yksinkertaisesti ole. Silloin korostuu omaisten ja läheisten rooli, mutta kaikilla ei tätäkään tukea ole. Irene Roivainen korostaa tiedon kulkemisen ja selkeyden merkitystä molempiin suuntiin. Samalla hän kritisoi Tampereen Kotitorin tapaisia ratkaisuja. - On tietenkin hyvä, että tietoa erilaisista palveluista tarjotaan. Mutta jos julkisen palveluverkon osuutta heikennetään myös tiedotuksessa, se tuo uusia ongelmia. Tutkimuksessa eräs haastatelluista totesikin, että on korkea kynnys lähteä hakemaan kulttuuria Kotitorilta, sanoo Roivainen. Hän jatkaa, että kaupungin Lehtori Satu Ylinen on vastannut vanhusten kokeman köyhyyden tutkimuksesta. kotipalvelujen työntekijöillä on paljon hiljaista tietoa, joka kuulluksi tullessaan auttaisi niin palvelujen kehittämisessä kuin suoraan vanhusten oloissakin. - Mutta kotipalvelun työntekijöitä jopa kielletään ottamasta yhteyttä päättäjiin. Samoin sosiaalityöntekijät ovat liian tiukalle vedettyjen normien kanssa puun ja kuoren välissä. Julkisissa palveluissa koetut viat ja puutteet eivät ole työntekijöissä, vaan järjestelmässä. Palvelujen keskittäminen on ollut suuri virhe Professori Jari Heinosen tutkimuskohteena ovat olleet yksin asuvat miehet. Roivaisen mukaan nykyisin vallalla oleva uusi julkinen johtaminen-järjestelmä ei lähde ihmisten tarpeista, vaan markkinoiden tuomisesta palvelujärjestelmän sisälle. Pitkän linjan sosiaalipoliitikkona hän toteaa, että vielä luvulla sosiaalipalveluissa kehitettiin yhteisöllistä työotetta ja toimintamalleja. - Alueellisten sosiaaliasemien lakkauttaminen on yksi aivan järkyttävä virhe, joka tehtiin yhden tuotantopuolen virkamiehen päätöksellä ilman valtuustokäsittelyä. Kaikilla asiakkailla ei ole rahaa edes bussilippuun mennä keskitettyjen palvelujen äärelle. Selkeä perusturva yhdeltä luukulta Samaan aihepiiriin puuttuu sosiaalityön professori Jari Heinonen, jonka vastuualueena tutkimuksessa on ollut yksin asuvien miesten köyhyys. Heidän kohdallaan korostuu tutkimuksesta tehdyn kirjan otsikkona oleva Köyhä byrokratian rattaissa. - Yksin asuvien miesten vastauksissa tuli usein esille työmarkkinatuen, asumistuen ja toimeentulotuen Bermudan kolmio, josta halutaan eroon. Tilalle kaivataan yhdeltä luukulta saatavaa perusturvaa, joka vapauttaisi myös sosiaalialan työntekijöitä byrokratian sijasta auttamisen pariin, sanoo Heinonen. Hän toteaa, että monet köyhien ja yksin asuvien miesten ongelmista juontavat tavallisten jokamiehen työmarkkinoiden katoamisesta, perusturvan heikennyksistä sekä äärimmilleen viedystä kilpailu- ja markkinahenkisyydestä koko yhteiskunnassa. - Nyt tarvitaan jokamiehen työmarkkinoita, toimivia lähipalveluja sekä selkeää perusturvaa, kiteyttää Heinonen. Johtopäätöksiä ja parannusehdotuksia Tutkijat ovat laatineet nelikohtaisen listan terveisinään päättäjille. Ensimmäisenä ovat sosiaaliturvaan liittyvät haasteet, joissa korostuvat sosiaaliturvan yksinkertaistaminen ja kannustavuus eli yhden luukun periaate ja oikeus saada ansiotuloa ilman tukien välitöntä menettämistä. Myös enimmäisasumismenojen ylärajan tarkistaminen, eläkkeiden indeksitarkistukset sekä etuuksien turvaaminen iästä ja elämäntilanteesta riippumatta kuuluvat parannusehdotuksiin. Palvelujärjestelmää esitetään parannettavaksi yksinkertaistamalla sitä, tiedotusta parantamalla ja palvelujen piiriin pääsyä helpottamalla. Lähipalvelujen turvaaminen ja kehittäminen sekä erityispalvelujen piiriin pääsyn helpottaminen ovat myös esityslistalla. Lisäksi tutkijat esittävät ammatillisten työkäytäntöjen kehittämistä siten, että asiakkaiden ja työntekijöiden kasvokkain kohtaamisen tulee enemmän tilaisuuksia. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi tutkijat ehdottavat palvelujen käyttäjien osallisuuden vahvistamista sekä kuulluksi ja nähdyksi tulemista arjen palvelutilanteissa. Hannu Oittinen Tutkimus on luettavissa Internetissä Kunnallisalan kehittämissäätiön sivuilla osoitteessa Pidä huolta kuulostasi! (Ai mistä?) Suomalaiset pitävät kuuloa toiseksi tärkeimpänä aistinaan näön jälkeen. Kuitenkaan kuulosta ei juuri huolehdita eikä sitä tutkituteta. Tämä käy ilmi Kuulotekniikka Oy:n viime heinäkuussa teettämästä tutkimuksesta. Kuulonsa oli tutkituttanut viimeisen vuoden aikana vain 17 % vastaajista, kun näkö oli tutkittu lähes puolella (44 %) vastaajista. Kuulon heikkenemistä pidetään usein vain ikäihmisten ongelmana, mutta kuulo-ongelmia on kaikenikäisillä. Esimerkiksi vuotiaista joka viides kokee vaikeaksi seurata puhetta kunnolla. Kaikkiaan Suomessa arvioidaan olevan noin henkilöä, jotka kärsivät kuulon alenemisesta. Kuulosta ei ehkä tiedetä riittävästi, ja tämän vuoksi kuulon tutkimuksiin ja hoitoon hakeudutaan usein liian myöhään. Kuulon huononemista voi hidastaa, ja kuuloa voi tarvittaessa parantaa kuulokojeella. Kuulokoje auttaa hyödyntämään jäljellä olevaa kuuloa ja helpottaa huonokuuloisen arkielämää. Monella on yhä se käsitys, että kuulokojeet olisivat isoja, rumia möhkäleitä. Nykyiset kuulokojeet eivät kuitenkaan juuri eroa musiikinkuunteluun käytettävistä kuulokkeista tai ovat huomaamattomampia kuin monet hands-free-laitteet. Kuulontutkimukset tehdään yleensä sairaalassa, jossa selvitetään kuulon heikkenemisen syy ja apuvälineiden tarve. Kuulokojeen sovittamiseen ja säätöön omien yksilöllisten tarpeiden mukaisesti on syytä paneutua ja varata riittävästi aikaa. Marja-Leena Kalkkinen Vammaistutkimuksen professuuri Helsingin yliopistoon? Joukko vammaisjärjestöjä ja vammaisia lähellä olevia yhtiöitä, rahastoja ja yhdistyksiä lahjoitti kesäkuussa Helsingin yliopistolle euroa toiveenaan, että rahalla käynnistetään viisivuotinen vammaistutkimuksen professuuri. Professorin tehtävänä olisi vammaisten ihmisten yhteiskunnallisen aseman tutkiminen. Maassamme on olemassa vammaisten ihmisten arjesta ja elämästä hyvin vähän tutkittua tietoa. Vammaisprofessuurin tarve on kirjattu mm. Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAM- POn toimenpide-ehdotuksiin, ja Sosiaali- ja terveysministeriössä on viime talvena perustettu suunnitteluryhmä viemään asiaa eteenpäin. Vastaavia professuureja on jo mm. Iso-Britanniassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.

4 4 Vilppulassa lämminhenkinen ja innostava 50-vuotisjuhla Vilppulan Sairaus- ja tapaturmainvalidit ry juhli 50-vuotistaivaltaan aurinkoisessa säässä yhdistyksen puheenjohtajan Anja Ylä-Ajoksen pihapiirissä. Juhlan aloittivat Mänttä-Vilppulan Eläkeläiset ry:n ohjelmaryhmä Helmet ohjelmakoosteellaan Kesäpolveilua, johon kuului runoa, laulua ja huuliharpunsoittoa. Ada Juvosen esittämässä yhdistyksen historiikissa kerrattiin yhdistyksen vaiheet. Kahdeksan miestä perusti Työväentalolla Vilppulan Sairaus- ja tapaturmainvalidit liiton jäsenjärjestöksi. Perustajajäsenistä toiminnassa on edelleen mukana Esa Aittonen, jota juhlassa muistettiin liiton pöytästandaarilla. Yhdistyksen tarkoitus, vammaisten edunvalvonta on edelleen keskeinen asia toiminnassa. Vuonna 1980 tapahtui yhdistyksessä vallanvaihto, kun naiset astuivat johtoon: Anja Ylä-Ajos valittiin puheenjohtajaksi ja tätä tehtävää hän edelleen hoitaa. Protestina naisten tulolle mukaan toimintaan erosi kolme miestä yhdistyksestä. Yhdistyksen jäsenmäärä on vaihdellut välillä. Kansalaisaktiivisuus korostuu Liiton tervehdyksen juhlivalle yhdistykselle toi puheenjohtaja Antti Holopainen. Hän korosti puheenvuorossaan kansalaisjärjestöjen merkitystä byrokratisoituvalle julkishallinnolle. Kansalaisten omien kokemusten kautta voidaan vaatia julkista valtaa huolehtimaan kansalaisten perusoikeuksista, koska markkinat eivät sitä vastuuta kanna. Antti Holopainen painotti liittomme aktiivisuutta hallituksen suuntaan, jotta saamme Oulun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit tekivät jo perinteeksi tulleen Pyhätunturin kevätretken. Aika kului nopeasti ulkoillen, leikkien, monenlaisten ohjelmien parissa, bingoa pelaten, Yhdistyksen perustajajäsen Esa Aittonen palkittiin liiton pöytästandaarilla. Kuva: Pauli Västilä. asiamme kuulluksi ja kansalaisten mielipiteen julkisten terveyspalvelujen puolesta toteutuvan tulevalla hallituskaudella. Ulkoistettua huono-osaisuutta Juhlapuheessaan Ada Juvonen muistutti, miten tämän päivän sosiaalipolitiikka sallii eriarvoistamisen - vastuu huonoosaisuudesta on siirretty ihmiselle itselleen. Tilapäistoimien ja köyhyyspakettien tarve kasvaa, mutta kokonaisvastuun kantaminen puuttuu. Järjestöjen rooli kansalaisten puolestapuhujana kasvaa, mutta kaikista heikoimmassa asemassa olevilla ei ole järjestöä tukenaan kuten on meillä. Vammaisja eläkeläisjärjestöillä on tarjota toimintaa, mutta miten löytää heidät mukaan toimintaan - siinä meillä riittää työsarkaa. Ada Juvonen kehotti meitä kaikkia seuraamaan hallituksen ohjelmaa etenkin vanhuspalvelulain osalta ja rohkeutta sanoa mielipiteemme, jotta laista muodostuisi toimiva. Ohjelman ja puheiden lisäksi oli tarjolla hyvää ruokaa ja kahvit mansikkakakkuineen ja niistä me juhlavieraat nautimme. Tarja Västilä Oululaiset Pyhätunturilla käsitöitä tehden, laulaen ja ennen kaikkea nauraen vatsalihakset kipeiksi. Innokkaimmat kiipesivät jopa Noitatunturin laelle saakka. Terveisin Leena Oolanti hurmasi Turun matkalaiset Mikä on se lumo, joka houkuttelee tuhansia suomalaisia vuosittain Ahvenanmaalle? Lähdimme etsimään pienen saaren taikaa löysimme merellisyyttä, idyllisiä pihoja ja pysähtynyttä aikaa. Matkalle lähtijöitä oli 46 uskalikkoa. Merimatka kesti noin 35 minuuttia. Brändön rantaan saavuttuamme jatkoimme majapaikallemme Hotelli Gullvivanille. Osa seurueesta majoittui hotellille, muut kesämökkeihin. Palvelutaso oli hyvää. Paikallisen oppaan johdolla lähdimme kiertoajelulle Godbyn kylän raitille. Kävimme tutustumassa vanhaan puukirkkoon sekä pieneen kyläkauppaan, joka oli ahdettu täyteen myytävää tavaraa ja tietysti Oolannin limppuja. Nähtiin myös vanha hirsiaitta, joka kieltolain aikana oli ollut pirtukanistereitten piilopaikkana. Valitettavasti tarjoilu ei toiminut. Aamulla lähdimme kohti pääsaarta. Merimatka oli kestoltaan hieman pitempi, runsas kaksi tuntia. Saavuttuamme lauttasatamaan jatkoimme kohti Maarianhaminaa ja teimme kaupunkikierroksen. Saavuimme lopulta hotelli Cikadaan majoittumaan ja illalliselle. Aamuaterian jälkeen saapui uusi opas ja lähdettiin tutustumaan nähtävyyksiin Lemlandissa, kävimme Norrgårdin ihastuttavassa puutarhassa, näimme Kastelholman linnan ja kävimme Bomarsundin linnoituksen raunioilla. Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseon alueella oli myös vankilamuseo. Tjudön viinitilalla oli todelliset viininmaistajaiset, tilalla valmistetaan omenaviinejä Ahvenanmaalla toimiville ravintoloille ja myös Viking Linelle. Vierailimme myös Merikorttelissa sekä SALT-käsityömyymälässä. Kiertoajelun jälkeen palattiin hotellille. Tällä kertaa ruokailimme upeassa kellariravintolassa. Ruoka ja viini oli hyvää. Sitten olikin ilta vapaa. Turun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry kiittää ja toivottaa kaikille matkalla olleille oikein onnekasta alkanutta syksyä! Lappeenrantalaiset olivat koolla vesiensuojelun merkeissä Lauritsalan Eläkeläiset olivat kutsuneet Lappeenrannan Tapaturma- ja sairausinvalidit vieraakseen kevätkauden päättäjäisiinsä laavulle Ylämaalle. Tapaamisen teema oli Pien- Saimaan veden laatu. Vesi on sameaa ja rehevöitynyttä, siinä on esiintynyt sinilevää jopa talvella jään alla. Pien-Saimaa on tärkeä virkistysalue sekä Lappeenrannan kaupungin juomaveden varasto ja lähde, siksi vesistön suojelulla on kiire. Asiantuntijana tilaisuudessa oli Lappeenrannan ympäristölautakunnan jäsen Markku Aalto. Hän totesi, että yhtä syyllistä vesistön huonoon tilaan ei ole, mutta maataloudella ja Vapon turvetuotannolla on osuutensa, samoin kahden kesän sateisuudella ja ravinteiden huuhtoutumisella hakkuualueilta ja rakennetuilta alueilta. Pien-Saimaan kuormituksen vähentämiseksi on käynnistetty PISA 2013-hanke, tavoitteena veden laadun ja alueen virkistysarvon parantaminen sekä vesihuollon turvaaminen. Hanke toteutetaan yhteistyössä asukkaiden, maanomistajien ja viljelijöiden kanssa. Alueelle tarvitaan mm. kiinteistökohtaisia puhdistamoja, laskeutusaltaita ja kosteikkoja ravinteiden keräämiseksi. Aktiivinen keskustelu osoitti, että osallistujat olivat huolissaan Pien-Saimaan tilanteesta. Siinä korostui jokaisen vastuu vesistömme tilasta - miten hoidamme kesämökeillä jätevedet, missä pesemme mattomme. Ken Helenius puheenjohtaja Merimatkaa, kylän raittia, puukirkkoa, kyläkauppaa, viinitilaa, linnan raunioita, vankilamuseota ja paljon muuta mahtui turkulaisten Oolannin reissuun. Osanottajat syventyneinä kuuntelemaan Markku Aallon puheenvuoroa Pien-Saimaan vesistön tilasta. Lähivakuutus puh: Tilaisuudessa oli tarjolla Matin keittämää soppaa ja Onnin paistamia lettuja. Ruoka maistui ja mukava yhdessäolo todettiin antoisaksi. Elma Mikkonen Kodin vakuuttamisessa kotiseutu on parasta Monille meistä tärkeintä on oma kotiseutu ja sen pärjääminen. Tule Lähivakuutuksen asiakkaaksi! Me olemme paikallinen ja lähellä sinua. Otamme sen henkilökohtaisesti.

5 Osti ry juhli 50 toimintavuottaan 5 OSTIVALSSI Vuosikymmeniä juhlittiin Haukiputaalla yhdistyksen omistamassa Kesäkoti Lammelassa runsaslukuisen jäsen-, vieras- ja ystäväjoukon kanssa. Kuten yhdistyksen tapoihin kuuluu, juhla aloitettiin kakkukahveilla, jonka jälkeen väki kokoontui yhdistyksen tällaisia tai vastaavia tilaisuuksia varten hankkimaan ja piha-alueelle sijoitettuun isoon kesäpaviljonkiin. Monet pitkälti toistasataa henkeä käsittävästä joukosta joutuivat kuitenkin jäämään kauniin kesäpäivän vallitessa pihapöytien äärelle kuuntelemaan oman yhdistyksen aktiiveista ja Haukiputaan Eläkeläisistä kootun Hulvattomat - kuoron alkajaisiksi esittämää kuorolaulua. Yhdessä toimien jaksaa Ohjelma jatkui yhdistyksen johtamisesta nyt jo muutaman vuoden ajan vastuussa olleen puheenjohtajan Tauno Paakkosen esittämällä tervehdyspuheella. Puheen teemana oli, että yhdessä toimimisen kautta saadaan kaikki jäsenet hymynkin helpottamana jatkamaan monesti sairauksien, vammojen ja kipujenkin rasittamaa vaikeaakin elämää. Näin tuli juhlat avatuksi. Haukiputaan seurakunnan kappalainen Martti Heinonen esitti nyt juhlaansa viettävälle joukolle seurakunnan lohduttavan tervehdyksen. Kuten tämäntapaisiin juhliin kuuluu, yhdistyksen varapuheenjohtaja Anneli Kelloniemi esitti Tauno Paakkosen laatiman historiikin yhdistyksen pitkältä taipaleelta. Siitä kävi selville, että yhdessä toimien on saatu paljon aikaan ja monelle talkoisiin osallistuvalle joskus raskaankin työn antamaa yhdessä toimimisen virkistystä. Puheiden välillä Haukiputaan Eläkeläiset esittivät taiteellisen Aurinko paiostoi, laulu raikui ja soitto soi kun Oulun sairaus- ja tapaturmainvalidien yhdistys vietti 50-vuotisjuhliaan Haukiputaan Lammelassa, mukana oli liiton uusi puheenjohtaja Antti Holopainen. vetäjänsä Taisto Korvalan johdolla ja Reima Ritapuun harmonikkasäestyksellä keveää ja kuulijoihin menevää kuorolaulua. Kunnes taasen oli vuorossa tervehdyspuhe, jonka nyt esitti ansiokkaasti keskusjärjestön liiton puheenjohtaja Antti Holopainen. Hän toi kymmenien vuosien aikaisen lääkäritoimensa tietämyksen pohjalta rohkeuden siemeniä myös heille, jotka ovat vaarassa tuntea itsensä yksinäiseksi ja jopa hylätyksikin. Hän oli poiminut juhlivan yhdistyksen puheenjohtajan avauspuheesta hymyn tärkeyden ja yhdessä tekemisen sekä osallistumisen helpottavan elämän myönteisen vaikutuksen parempaan jaksamiseen. Yhteistä tärkeää toimintaa on vammaisten ja sairaiden sekä ikääntyneiden etujen ajaminen yhdessä yhteiskunnan eri päättäjien suuntaan. Huiluin, harpuin, kitaroin Monipuolinen ohjelma jatkui runoesityksin, sketsein, yhteislauluin sekä välillä musisoiden Leila Soinin huuliharpun ja Kuopion yhdistyksen puheenjohtajan Paavo Antikaisen kitaran antamin sävelin. Juhlivan yhdistyksen monitaituri Leila Soini oli kirjoittanut, ohjannut ja harjoituttanut juhlaan yhdistyksen ohjelman. Väliajalla nautittiin makoinen lohikeitto jälkiruokineen ja muine tykötarpeineen. Ruokailuaika antoikin mahdollisuuden vapaaseen seurusteluun, joka sekin näytti olevan tarpeellista hengen ja ruumiin ravintoa. Uurastajia palkittiin Ruokailun jälkeisenä tapahtumana juhliva yhdistys palkitsi liittonsa myöntämin ansiomerkein yhdistyksensä uurastajia: kultaisella ansiomerkillä palkittiin Kauko Sivusalo, ja hopeisen ansiomerkin olivat ansainneet Taimi Anttila, Raimo Anttila, Saara Greus, Aune Kukkonen, Esko Kukkonen, Saara Lehtomaa ja Eila Moilanen. Ohjelma jatkui monine esityksineen aina pitkälle iltapäivään saakka, kunnes yhdistyksen puheenjohtaja vielä kehotti vieraita päättäjäiskahveille sanoen, että sen jälkeenkään ei kenenkään tarvitse lähteä pois, vaan voidaan jatkaa yhdessäoloa kesäiltapäivästä nauttien. Toimeksi saaneena Heino Luukinen juhlivan yhdistyksen jäsen sanat: Tauno Paakkonen (sävel: Partisaanivalssi) Mänty kasvaa kankahalla ylvähänä paikassaan. Koetellut on sitä halla, helteen tunsi rungossaan. Korkealla taivas kaartaa, sinne latva kurkottaa. Nuori metsä männyn saartaa, vuoroansa odottaa. Siks sai mänty nimen uuden, keloksi nyt kutsutaan. Olla sai myös tilaisuuden ylvähämpi entistään. Arvopuuna kelo seisoo vielä kauan paikallaan. Metsurilla lupa ei oo kaataa sitä sahallaan. OSTI on nyt nimeltänsä, aivan kelon kaltainen. yhdistäjä seuralaisten, tarpeellinen on kai se, että täällä toisistamme edes jotain tiedettäis, yhdistäisi kerhojamme, nurkistamme herättäis. Lammelassa kesät oomme, siellä paljon touhutaan. Kukat siellä istutamme, kaikki tulee ajallaan. Ilan tullen saunaan meemme, siellä löylyt heitetään. Sitten jokeen uimaan meemme, siellä virkistäydytään. Keskikesän juhla saapuu, juhannusta vietämme. Emännätkin leipoo pullaa, lohisopan keitämme. Vieraitakin odotamme, lipun salkoon nostamme. Ohjelmaakin esitämme, että kaikki viihdymme. Kukin täällä työtä tehnyt pitkän päivän alallaan. Monenlaista silloin nähnyt, niin kuin mänty tavallaan. Meilläkin on uusi vaihe, eläkkeellä eletään. Seuratoiminnassa aihe, yhtä köyttä vedetään. Viimein sille aika koittaa, latva hiljaa harventuu. Iltakellot alkaa soittaa, neulasetkin kellastuu. Runko kaiken tämän kestää, vaikka kaarna irtoaa. Muutostahan ei voi estää, tyynenä sen toteaa. Lähiruokaa, olkaa hyvä! Lähiruoka-ajatus on saanut juhlapuheissa yleistä kannatusta osakseen. Käytännön teot asian eteenpäin viemiseksi kuitenkin puuttuvat. Ruuan valmistusta hoitava henkilökunta on kykenemätön vastaamaan ajan haasteeseen. Ei siksi, että puuttuisi halua tarjota terveellistä ja puhdasta lähiruokaa esimerkiksi lapsille. Ostosopimukset tehdään ylemmällä tasolla ja vain raha ratkaisee. Tuotteita välittävät portaat toimivat samalla periaatteella. Elävä esimerkki keittiöstä, jossa valmistettiin hedelmäistä broileripataa lapsille: Riisi Espanjasta. Broileri Brasiliasta. Paprika Puolasta. Ananas Kreikasta. Pippuri, suola ja muut mausteet, nekin maailmalta. Vehnäjauhot kotimaassa pakattuja, mistä mahtoi vilja olla lähtöisin? Sipulin alkuperä ei selvinnyt. Vesi oli Valkeakosken yläpuoliselta juoksulta. Niin että sellaista lähiruokaa tällä kertaa. Vesa Ruskeeniemi Valkeakoski Väkivaltaseminaaria, urkumusiikkia, adresseja ja mielenosoituksia Alkuvuodesta on tapahtunut paljon, erilaisia mielenkiintoisia tilaisuuksia on ollut vaikka kuinka monta. Poimin tähän vain muutaman, koska lehteen ei muuta mahtuisi jos kaikista kertoisi. Huhtikuun alussa oli Helsingissä kulttuurikeskus Caisassa Valtakunnallisen vammaisneuvoston järjestämä Vammainen nainen ja väkivalta -seminaari, jossa pääpuhujana oli silloinen oikeusministeri Tuija Brax. Lainsäädännössä on tullut tämän vuoden puolella muutamia uudistuksia, kuten perheväkivallan ja muunkin väkivaltaisen teon muuttuminen yleisen syyttäjän harkintaan. Enää uhri ei voi vaikuttaa siihen, että juttu jätettäisiin syyttämättä. Myös pitkään jatkunut väkivalta tuomitaan ankarammin, ennen oli lieventävä seikka, jos väkivalta oli jatkunut pitkään, koska katsottiin uhrin hyväksyneen sen. Ihmeelliset ovat ainakin minun mielestäni olleet aikanaan tuossa lainsäätäjien ajatukset. Joitakin muitakin pieniä muutoksia on tullut ja tulossa, mutta paljon on vielä tehtävää. Toukokuun lopulla hallitusneuvottelujen käydessä kuumimmillaan oli Säätytalon edessä mielenosoitus kehitysvammaisten oikeuksien puolesta. Meitä oli paikalla viitisenkymmentä ihmistä. Meidät ajettiin toiselle puolelle katua emmekä saaneet käyttää mikrofoniakaan, etteivät hallitusneuvottelut häiriinny. Henki mielenosoituksessa oli kuitenkin hyvä ja päättäväinen. Kehitysvammaislaissa oleva pakkohoitopykälä estää Suomea ratifioimasta kansainvälistä vammaisoikeuksien sopimusta. Kesän aikana on netissä kerätty kehitysvammaisten olojen parantamiseksi, adressia, joka luovutettiin eduskuntatalolla 9.9. Kehitysvammaisten asia ja törkeä ilmaistyön teettäminen on ollut kesän aikana hyvin esillä myös TV:ssä ja muissa medioissa. Lahdessa järjestetään vuosittain elokuussa Urkuviikot. Tänä vuonna oli Ristinkirkossa Buxtehude-Bach-Kekkonenkonsertissa Hannu Taanila kertojana, uruissa Markku Mäkinen. Tapahtuma oli mielenkiintoinen, vaikka ei saanutkaan niin paljon julkisuutta kuin Taanilan kiroilu Maskun kirkossa. Kiroilua ei tarvittukaan. Taanilan laulu alussa käsitteli Suomen EU- politiikkaa eurokriiseineen, muutenkin melko yhteiskunnallista kannanottoa Taanilan tapaan ja urkumusiikin monipuolista tulkintaa. Ritva A. Korhonen

6 6 Tietotekniikan hyödyt ovat haittoja suuremmat Talouden ja teknologian kehitys pakottaa lähes kaikki aikuiset kansalaiset tietotekniikan käyttäjiksi. Kaikilla siihen ei kuitenkaan ole taloudellisia mahdollisuuksia. Tämä koskee vanhuksia, vammaisia, sairaita, muulla tavoin vähäosaisia. Onko valtiovalta tehnyt jotain tämän syrjäytymisen estämiseksi, viestintäministeri Krista Kiuru (sd)? Kansalaisia ja heidän tarpeitaan ei unohdeta vaan tavoitteena on, ettei heille välttämättömien laitteiden ja palveluiden käyttö muodostu kohtuuttomaksi rasitteeksi. Töitä tehdään sen eteen, että vähävaraisille olisi tarjolla vapaasti käytettäviä koneita, sanoo Kiuru. Hän jatkaa, että Suomessa on varsin kattava kirjastoverkko, jota hyödyntämällä koneet saadaan monien ihmisten ulottuville. Voimavarana ovat myös lukuisat vapaaehtoisjärjestöt, jotka tarjoavat koulutusta ja opastusta erilaisten digitaalisten palveluiden käytössä. Henkilökohtainen palvelu on taattava Yksinäisen ja syrjäytyneen on vaikea saada avustajaa itselleen, pankkipalvelut tiskillä maksavat aivan kohtuuttomasti, maksuautomaatit (sikäli kuin niitä on jäljellä) ovat vammaisten ulottumattomissa, lankaverkon purkamisen jälkeen yhteydet eivät pelaa maaseudulla. Millä tavoin pankit, operaattorit, kunnat ja valtio voisivat vaikuttaa kaikinpuolisen tasaarvon toteuttamiseksi? Monet kunnat ovat jo tarttuneet digitalisoitumisen haasteeseen ja järjestävät yhdessä vapaaehtoistoimijoiden kanssa tuki- ja neuvontapalveluita tietotekniikan käytössä tälläkin hetkellä. -Erityisesti on pyritty löytämään toimivia malleja ikääntyneiden saattamiseksi sähköisten palveluiden piiriin, mutta usein nämä mallit toimivat myös silloin, kun on kyse vammaisista henkilöistä tai vaikkapa maahanmuuttajista. Raha-asioiden lisäksi moni palvelu ja käytännön tieto on yhä useammin netin kautta saavutettavissa, jopa osa sosiaalija terveyspalveluista, samalla kun henkilökohtaista palvelua karistaan. Miten aiotte toimia, että tietotekniikka ei toimisi ainakaan nykyistä enemmän kansalaisten eriarvoisuutta lisäävänä ja täysimääräisistä palveluista syrjäyttävä tekijänä? Miten nykyinen hallitus toimii palvelujen turvaamiseksi? Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd) vastaa Uusi Invalidilehden kysymyksiin tietotekniikan mahdollisuuksista ja ongelmista. Kuva: Janne Suhonen/Valtioneuvoston kanslia. Jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen palveluun sitä halutessaan. Sähköisessä muodossa olevalla tiedolla on lukuisia hyviä puolia, eivätkä ne rajoitu kustannussyihin vaan aidosti asiakkaan edun kannalta merkityksellisiin asioihin. Hän muistuttaa, että netti mahdollistaa palvelun tarjoamisen ympäri vuorokauden eikä sido kuluttajaa tiettyihin aukioloaikoihin. Kiurun mukaan tasavertainen osallistuminen edellyttää uusia valmiuksia, niiden oppiminen lisää itsenäisyyden tunnetta ja pienentää syrjäytymisriskiä. Yksi merkittävä keino tietotekniikan ja kansalaisten yhteensaattamisessa on opastuksen lisääminen. Vertaisohjaus on osoittautunut helposti lähestyttäväksi toimintamalliksi. Palvelu on saatava ymmärrettävästi Tietotekniikan vaatima pakkoenglanti on yksi este ja syrjäyttävä tekijä. Eikö laite- ja ohjelmistovalmistajilta sekä operaattoreilta voisi edellyttää suomenkieltä esimerkiksi ohjelmien päivityksessä, neuvonnassa ja vikailmoituksissa? Kansalaisten kannalta keskeiset ja tärkeät (perus)palvelut tulee voida hoitaa joko suomeksi tai ruotsiksi. Lainsäädäntömme säätää pitkälti kielellisistä oikeuksistamme, mutta se ei ulotu laite-, ohjelmisto- eikä operaattorien omiin palveluihin. Käsittääkseni suurta ongelmaa ei Suomessa toimivien operaattoreiden osalta kuitenkaan ole, vaan palvelu on asianmukaista. Ministeri Kiuru korostaa sen tärkeyttä, että jokainen kansalainen saa tarvitsemansa tiedon ymmärrettävässä muodossa. Sen vuoksi esimerkiksi selkokielisten sisältöjen ja tiedonvälityksen lisäämiseen tulisi kiinnittää huomiota. Erityisen tärkeää tämä on viranomaistiedotuksessa ja esimerkiksi kriisiviestinnässä. Tietotekniikka voi myös koukuttaa käyttäjänsä, Vikipediassa ja Facebookissa voi saada mitä tahansa tiedon nimissä. Myös yksityisyydensuoja on helposti mennyttä sosiaalisessa mediassa. Tiettävästi Saksassa julkinen valta on suitsinut Facebookin pahimpia piirteitä. Miten Suomessa? EU:n alueella tarjottavien yhteisömediapalveluiden on noudatettava henkilötietolainsäädäntöä, joka perustuu EU:n henkilötietodirektiiviin. Siksi eri maiden tietosuojaviranomaiset - Suomessa siis Tietosuojavaltuutetun toimisto - seuraavat jatkuvasti tällaisten palveluiden toimintaa. Lisäksi Krista Kiuru sanoo, että pohjoismaiset tietosuojaviranomaiset ovat lähettäneet yhteisen kysymyspatteriston Facebookin vastattavaksi tietosuojaan ja yksityisyyden suojaan liittyen. Kysymyksissä käsitellään myös tykkää -toimintoa. Kunhan vastaus saadaan, voivat tietosuojaviranomaiset harkita, onko esimerkiksi käytäntöjen kehittämiseen tarvetta, Kiuru toteaa. Haastattelu: Hannu Oittinen Tietokoneen apuvälineet osa vammaisen työelämää Tietokone on monien vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työntekijöiden työväline. Työpaikoilla tarvittaisiin kuitenkin nykyistä enemmän tietoa tietokoneen apuvälineistä. Työterveyslaitoksen ja Kelan tutkimuksen mukaan vain kolmannes vammaisista työntekijöistä tunsi hyvin apuvälineitä ja ohjelmia, joilla voidaan helpottaa tietokoneen käyttöä. Tavallisimmin käytettyjä työnteon apuvälineitä olivat mm. tietokoneen erikoishiiri tai -näppäimistö ja sähköisesti säädettävä työpöytä, näkövammaisilla silmälasien tai päätelasien lisäksi lisävalaistus, suu- -rennuslasit, kuuntelulaitteet ja ruudunlukuohjelmat ja kuulovammaisilla esimerkiksi tekstipuhelin, matkapuhelimen induktiosilmukka tai vahvistinpuhelin. Yli puolet vastaajista arvioi, että työterveyshuolto tuntee varsin heikosti heidän vammansa tai sairautensa aiheuttamia erityisvaatimuksia työssä. Työterveyshuollon odotetaankin antavan nykyistä enemmän ergonomiaohjausta, tarkistavan työpisteitä ja osallistuvan työpaikan suunnitteluun. Monenlaista hyödyllistä tietoa mm. sosiaali- ja terveyspalveluista ja -tuista on saatavilla netistä. Jos itsellä tai lähipiirissä ei ole käytettävissä tietokonetta ja nettiyhteyttä, on ainakin isommissa kirjastoissa varattavissa tietokoneen käyttöaikaa ja sieltä voi kysyä myös neuvoa tiedon hakuun. Monet kirjastot, työväenopistot ymv. järjestävät myös atkperuskursseja, joilla tietokone tulee tutuksi ja pääsee käsiksi netinkin saloihin. Ja toki voi yhdistys ottaa oppia Porin yhdistyksestä ja järjestää vaikkapa jonkin toisen paikallisen järjestön kanssa yhdessä tietokonekurssin, kun vain löytyy vetäjä, sopiva koulutustila koneineen ja riittävästi tiedonhaluisia. Tässä muutamia hyödyllisiä nettiosoitteita: Sosiaaliturvaopas 2011-verkkojulkaisu pitkäaikaissairaiden ja vammaisten oikeuksista ja palveluista. Päävastuu työolosuhteista on kuitenkin aina työnantajalla. Ongelmana on ennen muuta monien työantajien vähäinen tietämys ja valitettavasti - myös ennakkoasenteet. Työolosuhteiden järjestelyistä aiheutuviin kustannuksiin voi työnantaja hakea tukea mm. paikallisesta Työ- ja elinkeinotoimistosta. Järjestelytuella voidaan korvata esimerkiksi työvälineitä, -koneita tai - menetelmiä, jotka ovat tarpeen työntekijän vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi. Myös toisen työntekijän antama apu voidaan korvata vammaisen henkilön työssä selviytymisen parantamiseksi. Viime vuonna ilmestynyt opasvihkonen Vammoista viis tärkeintä on osaaminen, Opas työnantajille vammaisen tai osatyökykyisen palkkaamiseksi on nettiversiona Työ- ja elinkeinoministeriön nettisivuilla (www.tem.fi). Tietoa ergonomisista työ- ja apuvälineistä puolestaan löytyy Työterveyslaitoksen sivuilta (www.ttl.fi/ ergonomiaratkaisut). Marja-Leena Kalkkinen Hyödyllisiä nettivinkkejä julkishallinnon palveluista tietoa, lakeja ja uutisia, myös lomakkeita ym. sähköisen asioinnin mahdollisuuksia. paljon tietoa Kelan asumis-, hoito- ym. tuista, lääkekorvauksista ym, tukien hakulomakkeita ja muita sähköisiä asiointimahdollisuuksia. josta löytyy mm. THL:n ylläpitämä tietopaketti Vammaispalvelujen käsikirja : tietoa Sosiaalija terveysministeriön ohjeista ja vireillä olevista hankkeista. Lisäksi ainakin isojen kuntien omilla nettisivuilla on tietoa kunnallisista sosiaali-, terveysja muista palveluista, luottamushenkilöistä, yhteystiedoista ym. Kuntien kotisivut löytyvät kunnan nimen Google- tai muulla haulla kannattaa tutustua, käyttää hyödyksi ja antaa tarvittaessa kunnalle palautetta sivujen toimivuudesta! Marja-Leena Kalkkinen

7 Kynä käden apuna tietokoneella Tampereen toimistolla työskentelevä Aino Laine aloitti tietokoneeseen tutustumisen Kun sormet eivät taivu näppäimille, käytän apuna lyijykynää, Laine kertoo. Tietokoneen käytön aloittaminen ei ole ikääntyneelle ihmiselle välttämättä helppoa, ei varsinkaan vammaiselle tai sairaalle. Mutta ei se välttämättä hirveän vaikeaakaan ole. Omien asenteiden voittaminen on usein se suurin kynnys. Aloittamista on helppo lykätä Tampereen Tapaturma- ja sairausinvalidien toimistonhoitaja Aino Laine teki ensimmäisen kerran tuttavuutta tietokoneeseen 14 vuotta sitten. Olin työssä Kiinteistötyöntekijäin yhdistyksen toimistolla, kun siellä siirryttiin tietokoneaikaan. Suurin pelkoni oli, että en osaa tai rikon koneen. Sisäinen vastustus oli kova ja yritin lykätä aloittamista, mutta sitten minut vaan pakotettiin tarttumaan toimeen. Ensin atkaikaan siirrettiin talousasiat ja kirjeet, vähitellen muutkin toimet, Aino Laine kertoo. Aloitusvaikeuksissa ei ollut kyse vain asenteista, sillä sairauden vuoksi Laineen sormet eivät taivu näppäimille. Niinpä hän puristaa lyijykynän sormiensa ympärille ja naputtelee lyönnit kynän kumipäällä. Sain hyvän opaskirjan ja tyttäreni neuvoi minua henkilökohtaisesti. Niin vain kävi, että kun aloin oppia asiaa, tietokoneen käyttö olikin kivaa. Olen iloinen, että uskalsin. Moni ikäiseni ei silloin eikä vieläkään ole astunut tätä askelta. Suurin helpotus on verkkopankin käyttö 7 Tampereen tapaturma- ja sairausinvalideissa ensimmäinen tietokone hankittiin pari vuotta myöhemmin kuin Kiinteistötyöntekijäin yhdistykselle. Koska Aino Laine hallitsi homman, hänelle lankesi tietokoneen käyttövastuu yhdistyksen silloisen sihteerin lisäksi. Mielestäni suurin helpotus ja apu on verkkopankin käyttö, sillä pankeissa jonottaminen ja kalliit palvelumaksut ovat taakse jäänyttä aikaa. Internetiä ja sähköpostia vierastan edelleen, joten käytän niitä aika vähän. - Pitäisi vaan käyttää enemmän, sillä paljon tietoa on netissä käden ulottuvilla. Sähköisiä lomakkeita olen oppinut hakemaan netistä. Kielimuuri on yksi ongelma Aino Laineen lisäksi vain kaksi yhdistyksen aktiivia käyttää toimistolla tietokonetta, sen lisäksi sitä käyttää yhdistyksen tiloissa päivystävä sosiaalineuvonta. Toivon, että useampi opettelisi käyttämään. Omalla kokemuksellani voin rohkaista muitakin tarttumaan näppäimiin. Kyllä siihen oppii ja apua on saatavissa. Suurin ongelma itselleni on päivitysten paikoin vaatima englannin kieli. Siihen ei kielitaitoni riitä, joten ajoittain minun täytyy turvautua naapuritoimistojen ihmisten apuun, Aino Laine sanoo. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Valkeakosken taksikortti myös Tampere-matkoihin? Valkeakosken sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli keväällä kuluvan vuoden vammaispalvelusuunnitelmaa. Kokouksessa tehtiin esittelijän ehdotuksesta poikkeava esitys koskien vaikeavammaisille myönnettävien taksikorttien käyttöä. Äänin 8-3 käyttöoikeus hyväksyttiin naapurikuntien lisäksi myös Tampereelle suuntautuviin matkoihin. Sosiaali- ja terveysjohtaja jätti päätökseen eriävän mielipiteensä. Myöskään kaupunginjohtaja ei tyytynyt päätökseen, vaan käytti otto-oikeutta ja vei asian kaupunginhallituksen käsittelyyn esityksellä asian palauttamiseksi lautakunnalle. Äänin 6-3 se palautettiin. Sosiaali- ja terveysjohtaja esitti edelleen, ettei taksikortin käyttöaluetta laajenneta ulottumaan Tampereelle, koska nykyinen oikeuskäytäntö ei siihen velvoita. Asiaa valmistelleen sosiaalityöntekijän selvityksessä todettiin kuitenkin rajakuntien lisäksi oikeuskäytännössä hyväksytyn 50 kilometrin yhdensuuntaiset matkat jokapäiväiseen elämään kuuluvina Kiitos kurssista! Kiitos teille kaikille, jotka osallistuitte Vähäjärven lomakodissa pidetetylle järjestötoiminnan kurssille. Erityisen kiitoksen ansaitsevat Kuva: Tarja Västilä Vesa Ruskeeniemi raportoi Valkeakosken taksimatkaäänestyksistä. kohtuullisina kuljetuksina. Lautakunta äänesti jälleen asiasta. Äänin 8-3 Tampere hyväksyttiin kuljetustuen piiriin. Toukokuussa lautakunta käsitteli lisämäärärahaesitystä vuoden 2011 talousarvioon. Esittelijän ehdotus hyväksyttiin, mutta lisäyksellä, jälleen äänin 8-3, että talousarviota hyväksyttäessä tiedossa ollut euron vajaus kuljetuspalveluihin lisättiin muutosesitykseen. Kaupunginhallitus ja -valtuusto eivät vielä ole määrärahaesitystä käsitelleet. Vesa Ruskeeniemi opettajamme Marja- Leena ja Tarja. Kiitokset myös Pekalle, että pidit meidät kylläisinä. Kiitolliset Oulun tytöt Nykyaikana tietokone on melkein välttämätön joka taloudessa, joskus jopa joka perheenjäsenellä omansa. Asiointi pankeissa, virastoissa ja terveyskeskuksissa on siirtynyt suurelta osin nettiin. Helpottaahan se monissa asioissa ja säästää aikaa ja askelia. Voi maksaa laskut, täyttää hakemukset, kyselyt ym. valmiille lomakkeelle tietokoneella kotona ja lähettää ne saman tien. On tietysti oltava myös skanneri tai monitoimikone, että saa kopiot liitteinä mukaan. Etenkin meille vammaisille, sairaille ja vanhuksille tämä kuulostaa hyvältä. Tämän luulisi nopeuttavan tiedon Netti - välttämätön pahako? kulkua ja helpottavan asioiden hoitoa. Näin ei valitettavasti aina kuitenkaan ole. Tiedot katoavat yllättävän usein johonkin bittiavaruuteen, mitä ihmeellisimmin. Saattavat joutua ihan vääriin paikkoihin, jopa kaikkien luettavaksi. Lääkärit, sairaalat ja kuntoutuslaitokset ovat pitkään lähettäneet eri tukiin ja hoitoihin tarvittavat todistukset suoraan palveluntarjoajille ja Kelaan. Niiden perille tulo tuntuu takkuavan pahasti. Tänä vuonna olen asioinut Kelassa avustajana viidessä hakemusasiassa, kahdessa niistä Kelaan ei ollut tullut tarvittavia papereita. Suosittelen, että pyydätte todistukset tai niiden jäljennökset myös paperiversiona itsellenne, niin säästyy turhilta vaivalta ja voi jättää hakemuksen kun on todistukset mukana. Kuten aiemmin sanoin, ikääntyville ja vammaisille tietokone on hyvä apuväline. Siinä on kuitenkin monia ongelmiakin. Koneet ja nettiyhteydet ovat aivan liian kalliita hankkia ja käyttää. Käyttö vaatii myös monille opiskelua, sillä kaikille eivät tietokoneet ole itsestäänselvyys. Töpseli seinään ja siitä vaan toimimaan, ei aina onnistu. Nettiyhteyden saaminen kattamaan koko Suomen tuntuu olevan melko mahdotonta, aina on ns. katvealueita, millä ei toimi edes kännykät, saatikka - Ikä, terveys ja raha luovat eroja tietotekniikan käyttäjien välille, kirjoittaa Ritva Korhonen. nettiyhteys. Myös alati muuttuvat käyttöjärjestelmät ja ohjelmistot tuovat hankaluuksia, pitäisi aina olla uusin ohjelma, että saa kaikki liitteet sähköpostissa auki. Nuoriso on kasvanut tietokoneaikaan, kynä ja paperi alkavat kohta olla heille tuntemattomia. Sosiaalinen elämä on siirtynyt facebookin ja twitterin kaltaisiin ns. sosiaalisiin medioihin. Tämä syrjäyttää ja vieraannuttaa ihmisiä normaalista elämästä, jos ystäviä, kavereita ja yleensäkin muita ihmisiä tapaa vain virtuaalisesti. Hyvää vaiko pahaa, päätelkää itse. Ritva A. Korhonen

8 8 Katajaisen kansan kulttuuria liiton 27. Vammaiskulttuuripäivät vietettiin Vähäjärven lomakodissa kesäkuun toisena viikonloppuna. Jo kypsään ikään ehtinyt tapahtuma kokosi noin 130 osanottajaa 15 yhdistyksestä. Lauantai-iltaa vietettiin eri alueiden maakunnallisen kulttuurin merkeissä. Sunnuntaina käytiin perinteinen kultturikatselmus ja kisattiin boccie-mestaruudesta. Liiton uusi puheenjohtaja Antti Holopainen esittäytyi kulttuuripäivillä. Holopaisen puheenvuoro viereisellä sivulla lyhennettynä. Tapahtumassa otettiin kantaa toimivien julkisten terveyspalvelujen puolesta. Kannanotto on julkaistu etusivulla. Teksti Hannu Oittinen, kuvat Hannu Oittinen ja Pauli Västilä. Paavo ja tytöt eli Aino Grönvall Porista (vas), Ada Juvonen Mänttä-Vilppulasta, Elma Mikkonen Lappeenrannasta ja Hilma Saari Valkeakoskelta säestäjänään Paavo Antikainen Kuopiosta. Terttu Elomaa Porista on kulttuuripäivien uusia esiintyjiä. Hän esitti kappaleet Kiitos ja kunnia sekä Yön laulu. Oulun yhdistyksen sketsissä Lääkärin vastaanotolla esiintyivät Leila Soini (vas.) ja Anneli Kelloniemi. Sketsi oli suosittua, sillä sitä oli kolmella muullakin yhdistyksellä tarjolla. Kulttuuria se on keksintökulttuurikin. Näin lienee ajatellut helsinkiläinen Timo Piippo, joka esitteli keksimäänsä pelikortin nappaajaa. Perinteinen perhekuva kulttuuripäivien päätteeksi, eli kaikki kunniakirjojen saajat potretissa kesäkuisessa auringonpaisteessa. Takana mukava viikonloppu, edessä uudet riennot kulttuurin parissa. Leena Vartti Tampereen yhdistyksestä esitti tänäkin vuonna suomalaisia ja venäläisiä lauluja, tuttuun tapaansa ilman säestystä.

9 Näissä maisemissa mieli lepää ja kulttuuri kukoistaa. Duo Irja Laitinen (vas.) ja Rauni Olkkonen Lahdesta esittivät Oiva Paloheimon runoon sävelletyn herkän laulun Lähtevien laivojen satama. Helsingin yhdistyksen lauluryhmässä esiintyivät Riitta Mikkonen, Juha Peltomaa ja Maija Laitinen, ohjelmistossa oli mm. Poika varjoisalta kujalta. Boccie-kisaan otti osaa kahdeksan joukkuetta. Voiton ja kiertopalkinnon vei tänä vuonna Lappeenrannan joukkue: Armi Kohonen (vas.), Tyyne Kirvesniemi ja Elma Mikkonen. Terveydenhuolto täysremonttiin valtion, kuntien ja kansanliikkeiden voimin Vammautumisen ja pitkäaikaissairauden takia työelämän ulkopuolelle jääneet ovat jääneet eriarvoiseen asemaan hyvin toimivien ja joustavien terveyspalvelujen saajina. Näin on siitä huolimatta, että perustuslakimme takaa kaikille kansalaisille yhdenvertaiset oikeuden julkisiin palveluihin. Monin paikoin terveyspalvelujen saatavuus on jopa heikentynyt palvelujärjestelmän toimintahäiriöiden vuoksi. Häiriöitä on synnyttänyt erityisesti lääkäripula ja kuntien tapa yrittää helpottaa lääkäripulaa turvautumalla lääkäri- ja hoitohenkilökuntaa välittävien yritysten palveluihin. Sieltä saadaan ensiavuksi usein pätkätyöläislääkäreitä, joiden mahdollisuudetkin sitoutua pitkäjänteiseen työhön vammaisuuden tai kroonisen sairauden vaatiman avun takaamiseksi ovat rajoittuneita. Nykyinen julkisten terveyspalveluiden kriisitilanne ei ole syntynyt äkkiä, vaan se on suurelta osin seurausta siitä säästöpolitiikasta, jonka sanottiin olevan välttämätöntä 1990-luvun laman voittamiseksi. Silloin leikattiin rajusti terveyspalveluvoimavaroja. Hajotettiin hyvin toimivien palveluiden rakenteita purkamalla mm. omalääkärijärjestelmiä. Seurauksena oli epäluottamuksen syntyminen terveydenhuollon ammattihenkilöiden, erityisesti lääkäreiden ja kunnallispoliitikkojen välillä. Sen seurauksena monet heistä äänestivät jaloillaan. Osa heistä haistoi oivan markkinaraon bisneksen tekemiseen ja ryhtyi tarjoamaan kriisiapua entisille työnantajilleen terveysalan yritysten muodossa. Hankkeelle luotiin julkisuudessa kaupallisen ja uusliberalismin uskossa toimivien toimittajien avulla ideologinen kuorrutus. Sen mukaan yksityistäminen ja ulkoistaminen on ratkaisu huonosti ja byrokraattisesti toimivien terveyspalveluiden toimiviksi saattamisessa. Näin veronmaksajat saivat riesakseen välistä vetäjät, jotka rikastuivat huonosti toimivien palveluiden ja veronmaksajien kustannuksella saamalla samalla julkisuudessa pelastavan enkelin sädekehän, samalla kun toimivat verokalenterissa niin tuottoisen terveysbisneksen edustajina, että vanhat yksityislääkäriasematkin kauhistuivat. - Kuntiin on palautettava oikea demokratia siten, että palvelujen kehittäminen lähtee ihmisten koetuista ja tutkituista tarpeista, sanoi Antti Holopainen terveyspalvelujen tilaa arvioidessaan. Ylikansalliset pääomakeinottelijat haistoivat erikoiset suomalaismarkkinat sijoittamalla tähän julkisia päättäjiä huijaamaan erikoistuneeseen bisnekseen, minkä EU:n vaatimuksesta laaditun markkinalain suomalainen tulkinta mahdollisti kunnallisella sektorilla. Edelliset hallituksemme auttoivat tämän alkupääoman kokoamista myöntämällä toiminnalle verovapauksia siten, että reppufirman osakkaana oleva lääkäri saattoi nostaa osinkotuloa hyvin tuottavasta firmasta verottomana euron vuosituloon saakka tekemällä firmassa tavallisen lääkärin tavallista työtä. Syntynyt eriarvoisuus ja julkisten palveluiden huono ja epäyhtenäinen toiminta on niin yleisesti tiedossa, että kaikki puolueet ovat luvanneet korjata laajasti kansan tyytymättömyyttä herättäneen terveyspalvelukaaoksen. Toisaalta pahimmat virheet, kuten perusterveydenhuollon muuttaminen liiketoiminnaksi ulkoistamalla kunnalliset peruspalvelut, on laajasti myönnetty. Peruspalvelujen palauttamista takaisin kunnalliseksi toiminnaksi on jo ryhdytty joissain kunnissa kuten Kouvolassa jo tekemään ja Lahdessakin suunnittelemaan. Yksityisen terveysbisneksen suolakaivos eli päivystystoiminta on suuressa osassa terveyspalvelujärjestelmää välitysfirmojen käsissä. Toimimattomat terveyskeskusten ajanvarausvastaanotot ovat johtaneet siihen, että päivystykset ruuhkautuvat. Liukuhihnamalli on ollut kuitenkin tehokas synnyttämään sen monien pitkäaikaissairaiden kokeman todellisuuden, jossa lääkäriparka yrittää minuutissa vastaanoton tietokoneen kanssa taistelemalla Kuva: Hannu Oittinen saada tulostettua reseptikoneesta ne lääkkeet, joita on ennenkin määrätty sen hetkisenä apuna potilaan tarpeisiin. Miten maamme hallitus voisi päästä edes alkuun 20 vuoden kuluessa syntyneen kaoottisen julkisen perusterveydenhuollon palvelujärjestelmän toimintakuntoon saattamiseksi? Siihen jos mihin tarvitaan monipuolista ja monentasoista viisautta. Toukokuun alusta voimaan astunut terveydenhuoltolaki antaa kyllä periaatteelliset puitteet oikealle kehityssuunnalle. Kuten viime vuosikymmenien lainsäädäntö yleensä, kyseinenkin laki on luonteeltaan puitelaki, jonka todellinen sisältö ja merkitys määrittyvät siinä ohjaako ja millä tavoin maan hallitus kehitystä valtakunnallisesti oikeaan suuntaan. 9 Kuntiin on palautettava oikea demokratia siten, että palvelujen kehittäminen lähtee ihmisten koetuista ja tutkituista tarpeista samalla kun tällä hetkellä sinänsä hyvin työtään tekeville kuntien palkkatyöläisille annetaan työrauha ja tuki heidän vastuullaan olevien palveluiden kehittämiseksi. Lyhyesti sanottuna tämä tarkoittaisi kansanvallan palauttamista suomalaiseen demokratiaan siltä harharetkeltä, joka meillä on vallinnut viimeisen neljännesvuosisadan. Siitä on hyvä ponnistaa, kun nostamme sellaisen vaatimusliikkeen, että ihmisten oikeudet palautetaan käytännön päätöksen teossa rahan vallan oikeuksien edelle niin sosiaalipoliittisessa kuin muussakin päätöksenteossa. Jos pääsemme siihen tulevana kolmivuotiskautena, olemme saavuttaneet paljon liiton edunvalvonnan alueella. Kirjoitus on lyhennelmä Tsil ry:n puheenjohtajan, lääkäri Antti Holopaisen puheenvuorosta Vammaisten kulttuuripäivillä.

10 10 Helsingin Seudun Sairaus- ja :n tapahtumia: Kerhotoiminnan syyskausi on alkanut: Torstaikerho kokoontuu torstaisin klo Kinaporin Palvelukeskuksen väliaikaistiloissa, Käenkuja 1 B, Helsinki, kerhohuoneessa Västäräkki 2, 2. krs. Askartelukerho kokoontuu joka toinen maanantai parittomilla viikoilla alkaen klo 12 yhdistyksen toimistolla, Kulmavuorenk.5. Pikkujoulu Vähäjärven lomakodissa maanantaista keskiviikkoon joulukuuta Hinta 110 euroa/jäsen. Hintaan sisältyy edestakainen bussikuljetus, majoitus 2 hengen huoneissa, kurssiohjelma (yhteistyössä DSL:n kanssa) sekä pikkujoulujuhla. Lomakotiin kutsutaan jalkahoitaja ja hieroja; hoidot maksetaan tekijöille paikanpäällä. Varaa mukaan iloinen mieli ja pikkupaketti pukinkonttiin. Sitovat ilmoittautumiset sekä hoitovaraukset mennessä toimistolle tai Timo Piipolle (p ). Toimisto on suljettu Toimiston aukioloajoissa voi muutoinkin olla poikkeuksia; Jotta ei tulisi hukkareissua, kannattaa soittaa ensin ja varmistaa, että toimisto on auki, p. (09) Jyväskylän Seudun Sairaus- ja :n toimintaa syksyllä 2011 Saiholla, Saihokatu 4: KERHOT: 13.10, 27.10, 10.11, ja 8.12 alkaen klo KÄSITYÖKERHO: 28.9, 5.10, 19.10, 2.11, ja alkaen klo 10.00, tuolijumppaa kerhon päätteeksi. Muut kerhot päättävät itse kokoontumisaikansa. PERINNERUOKAKURSSI kuukauden 4. torstai alkaen klo HUOVUTUSKURSSI klo PIKKUJOULU Vähäjärvellä Opintotilaisuudet järjestetään yhteistyössä DSL:n opintotukikeskuksen kanssa. PORIN SAIRAUS- JA TAPATURMAINVALIDIT RY Toimintakalenteri syksylle 2011: Tiistaikerho 4.10, 18.10, ja klo Nuorisotalon huoneessa 3. Joulujuhla klo Nuorisotalon pikkusalissa. Käsityökerho maanantaisin 26.9, 3.10, 10.10, 17.10, 24.10, 31.10, 7.11, 14.11, 21.11, ja klo Nuorisotalon huoneessa 4. Joulumyyjäiset klo Hallitus kokoontuu 26.9, ja klo Nuorisotalon huoneessa 3. Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kerhoissa ja Satakunnan työ-lehden järjestöpalstalla. Tervetuloa joukolla mukaan toimimaan! Turun Tapaturma- ja :n tapahtumia Kerhot toimivat: Käsityökerho tiistaisin ja askartelukerho torstaisin klo LOKAKUU: Tampereen Komediateatteri Kultalampi (päivänäytös), lähtö klo 9.00 MARRASKUU: Iloiset pikkujoulupippalot Vähäjärven lomakodissa: Kotitekoista ohjelmaa, hyvää ruokaa ja kivoja kavereita. Arpajaiset! Tervetuloa mukaan! Lähtö klo 9.00 JOULUKUU: Perinteiset joulujuhlat Kemiön Putkinotkossa, lähtö klo Iltaristeily m/s Isabella (A- ja B-hyttejä) Lisätietoja: toimisto p. (02) tai Ritva p LIITTO KOULUTTAA SOSIAALIPOLIITTINEN SEMINAARI la su SOSIAALISTEN KANSANLIIKKEIDEN VAATIMUKSET MUUTOSVOIMIKSI! Puheenvuoroja ja keskustelua syrjäytymisvaarassa olevien kansalaisryhmien vanhukset, vammaiset, psykososiaalisesti syrjäytyneet moniongelmaiset, työelämän ulkopuolelle jäävät nuoret näkökulmista, oikeuksista, tuen tarpeista ja vaikutusmahdollisuuksista. Alustaa mm. liiton puheenjohtaja, lääkäri Antti Holopainen. Seminaari alkaa lauantaina klo 13 (lounas klo 12 13) ja päättyy sunnuntai-iltapäivällä. Osallistumismaksu liiton yhdistysten jäseniltä 50 euroa, muilta 70 euroa (sis. täysihoidon seminaarin ajalta). Tilaisuus järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Viime hetken ilmoittautumiset pikaisesti liiton toimistoon. SOSIAALINEUVONTATYÖN KURSSI ti to paikallista neuvontatyötä jo tekeville tai toimintaa käynnistäville. Kurssilla päivitetään tietoja keskeisimmistä yhteiskunnan tuista ja palveluista, harjoitellaan neuvontatyön käytäntöä ja vaihdetaan kokemuksia. Ray:n tuella järjestettävän kurssin omavastuuhinta 30 euroa/ osallistuja (sis. kurssimateriaalit ja täysihoidon kurssin ajalta). Matkakulut korvataan julkisen liikenteen halvimman taksan mukaisesti. Ilmoittautumiset mennessä liiton toimistoon. Tilaisuudet järjestetään Vähäjärven lomakodissa Hämeenlinnan Hauholla, Muntsilantie 19. Ilmoittautumiset oman yhdistyksen kautta tai suoraan liiton toimistoon p. (09) tai sähköpostilla Muistattehan samalla kertoa mahdollisista erityisruokavalioista tai muista majoitukseen liittyvistä erityistarpeista. Valkeakosken Ammattitauti- ja sairausinvalidit ry. Yhdistyksen 50-vuotisjuhla lauantaina klo 13 Vähäjärven lomakodissa. Tervehdysten vastaanotto klo Mistä hyvä mieli, mieli iloinen? Elämään sen aukoi sana pienoinen, sana rakkauden, hellän sydämen. Oulun Sairaus- ja. kiittää kaikkia veljesjärjestöjä muistamisesta täyttäessämme 50 vuotta. Hallitus Tampereen Tapaturma- ja. MUISTILISTA: Toimisto avoinna keskiviikkoisin klo Näsilinnank. 22 A 37, 6. krs, p. (03) Kerhot joka torstai alkaen klo Uudella Domuksella, Pellervonkatu 9. Yhteislaulua ja 3.11, Soppapäivät ja ja Kaamoksen kaatajaiset torstaina klo Tapiolassa, Karhunkatu 71. Aloitamme ruokailulla. Hyvää ohjelmaa ja vieraita muista yhdistyksistä. Hinta 10 euroa sis. ruoan, jälkiruoan ja kahvit. Ilmoittautumiset mennessä. Tervetuloa! Syksyn viimeisessä kerhossa puuroa ja soittajat. Pikkujoulu Vähäjärvellä yhdessä Jyväskylän yhdistyksen kanssa Vähäjärven matka suunnitteilla lokakuulle. Tallinnan matka , hinta A2-hytissä 70 euroa, B2- hytissä 57 euroa, passi tai henkilökortti välttämätön mukana. Ilmoittautumiset ja matkan maksut mennessä. Kysy matkoista ja retkistä Irmeli Saarijärveltä p. (03) tai Toivotamme hyvää syksyä kaikille! Aurinkoista sosiaalilomaa Liiton toisella sosiaalilomaviikolla elokuun alussa oli osallistujia yhdeksästä liiton yhdistyksestä. Aurinkoiset ja lämpimät päivät hellivät lomalaisia, ja Vähäjärvi tarjosi vilvoittavan uintihetken. Virallisen ohjelman - sosiaali- ja vammaispalveluiden tietojen päivittämisen, liikunnan ja erilaisten pelien - lisäksi lomalaisten yhdessäolo ja vertaistuki tekivät lomasta nautittavan ja auttavat jaksamaan arjessa. Yhteislaulua, haitarinsoittoa ja makkaranpaistoa lomaviikon kesäisessä illanvietossa Kiitämme kaikkia ystäviämme muistamisesta juhlapäivänämme ja toivotamme kaikille hyvää syksyä! Vilppulan Sairaus- ja tapaturmainvalidit ry jäsenineen Onnittelut ilossa ja osanotot surun kohdatessa liiton adressilla. Adresseja myynnissä liiton toimistossa, lomakodissa ja paikallisyhdistyksillä. Hajatelmia: Mikään ei vanheta niin kuin vanhenemisen pohtiminen. (G..C.Lichtenberg) Elä niin kuin voit, ellet voi elää niin kuin tahdot. (Caecilius Statius) Sokrates on kuulu viisaudestaan, koska hän seitsemänkymmenen vuoden iässä tajusi, ettei vieläkään tiennyt mitään. (Robert Lynd) Hankkikaa ystäviä heissä elätte toisen elämän. (Baltasar Grazin) Ystävyys, joka kuolee, ei ole koskaan syntynytkään. (Pubilius Syrus) Avioliitto vaati härkätaistelijan rohkeutta. (espanjalainen sananlasku)

11 Vähäjärvi kutsuu syksyn viettoon A-osa 52 euroa/vrk/hlö B-osa 50 euroa/vrk/hlö Tervetuloa! Vähäjärven lomakoti tarjoaa edullisen ja mukavan paikan sukujuhliin, lomailuun ja kursseille.tarjolla majoitusta, kotiruokaa ja viihtyisiä tiloja. Kysy edullisia hintojamme, pyydä tarjous, poikkea tutustumaan paikan päälle tai käväise kotisivuillamme: Muntsilantie 19, Alvettula puh. (03) UUSI INVALIDI-LEHDEN AIKATAULU 2011 Numero Ilmestyy/viikko Aineisto liiton toimistoon 4/11 49 (joulukuussa) Lehtemme rajallisen palstatilan vuoksi julkaistaan muissa lehdissä olleita juttuja vain, mikäli siihen on aiheen kannalta erityinen syy ja mikäli lehdessä on tilaa. Lehden irtonumeron lukijoille! Uusi Invalidi-lehden saat luettavaksesi aina tuoreeltaan, kun tilaat sen lähettämällä nimesi ja postiosoitteesi Tapaturma- ja sairausinvalidien liittoon, Kulmavuorenkatu 5, Helsinki tai sähköpostilla osoitteeseen Vuosikertatilauksen (4 numeroa) hinta on vain 10 euroa. Huom. Liiton paikallisyhdistysten jäsenenä saat Uusi invalidilehden jäsenetuna. Samalla pääset mukaan yhdistyksen edunvalvonta-, kerho-, opinto-, retkeily- ym. toimintaan. Yhdistysten yhteystiedot löytyvät viereiseltä palstalta. Tervetuloa mukaan toimintaan! Lehti oikeaan osoitteeseen Liiton paikallisyhdistysten jäsenten osoitteenmuutokset kulkevat Uusi Invalidi-lehden postitusrekisteriin yhdistysten kautta. Muistakaa siis ilmoittaa osoitteenne muuttumisesta ajoissa oman yhdistyksenne jäsenasioidenhoitajalle! Muita lehden tilaajia pyydetään ilmoittamaan osoitetietojensa muutokset liiton toimistoon osoitteella Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto, Kulmavuorenkatu 5, Helsinki, tai sähköpostilla tai faksilla numeroon (09) Liittohallitus kokoontui Vähäjärvellä liiton liittohallitus kokoontui elokuun lopulla koko aurinkoiseksi viikonlopuksi Vähäjärven lomakotiin pohtimaan liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnan kehittämistä. Tauolla otetussa ryhmäkuvassa ovat melkein kaikki, vain Aino Laine ja Kalevi Tuominen puuttuvat. Kuva: Tarja Västilä. 11 Forssan Seudun Tapaturmaja Pj. Heikki Henriksson Koivusaarenkatu 2 as Forssa Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu Helsinki ark sähköp. Sos.sihteeri Päivi Koivunen (09)713991,fax.(09) Hämeenlinnan Tapaturmaja siht. Pasi Ranki Rinkelinmäenkuja 4 C Hämeenlinna Jyväskylän seudun Sairausja Tsto: Saihokatu Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen Keravan Sairaus- ja Pj. Pirkko Laaksonen Seunalantie 15 E Kerava (09) , Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie 21, Kuopio Lahden Seudun Sairaus- ja Pj. Ritva Korhonen Loviisankatu 14 B 20 liitto ry:n jäsenyhdistyksiä liitto ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. (09) faksi (09) Sähköposti: Kotisivut:www.tsil.fi Pankkiyhteys: Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI BIC-koodi: OKOYFIHH Lahti, Lappeenrannan Tapaturmaja Pj. Elma Mikkonen Savonkatu 34 as Lappeenranta Nokian Tapaturma- ja Pj. Eero Salonen Souranderintie 20 A Nokia Oulun Sairaus- ja Pj. Tauno Paakkonen. Kuivastie 12 B Oulu Pieksämäen Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Tauno Höylä Palvalammintie Neuvola Porin Sairaus- ja Pj. Anna-Liisa Pahkuri Toejoenpuistikko 30 D Pori Rauman Seudun Tapaturma- ja Pj. Taisto Lamminen Vilkuntie Rauma UUSI INVALIDI Tampereen Tapaturma- ja Tsto: Näsilinnankatu 22 A Tampere (03) av. ke klo Pj. Anja Kivipensas Karhunkatu Tampere (03) , Turun Tapaturma- ja Turun Tapaturma- ja Tsto: Yliopistonkatu 11 a E Turku avoinna ma ja ke klo (02) fax (02) Valkeakosken Ammattitauti- ja Pj Tuure Hietanen Harjukatu Valkeakoski Varkauden Vammaiset ry Pj. Pekka Tuovinen Luttilantie Varkaus Vilppulan Sairaus- ja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie Vilppula (03) Julkaisija: Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. ja fax puh. (09) , faksi (09) S-posti ja Internet: Pankkiyhteys Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI BIC-koodi: OKOYFIHH Päätoimittaja Antti Holopainen, Puistokatu 11 B 40, Lahti puh , sp. Toimituskunta Ritva Korhonen, Timo Piippo, Vesa Ruskeeniemi, Pauli Toikka Toimitus ja taitto Hannu Oittinen, Katajikonkatu 1 D 13, Tampere puh , Toimisto av. arkisin klo , toimitussihteeri Marja-Leena Kalkkinen Ilmoitukset Tsil ry (09) Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki ISSN-numero

12 12 Keravalainen Tapio Tenhunen on ehtivä mies, niin järjestötoimissa kuin skootterin selässäkin. Keravan Tapaturma- ja sairausinvalidien yhdistyksen sihteeri on joka paikan Tenhunen, joka tarttuu kaikkiin vastaantuleviin asioihin. Neljä kertaa vuodessa hän yhdistää järjestötyöt ja skootterilla ajamisen ainakin jos sää sallii. - Olen ottanut tehtäväkseni jakaa oman liiton lehden Keravan, Tuusulan ja Järvenpään julkisiin tiloihin. Vien 35 lehteä Kelan toimistoihin, terveyskeskuksiin, sairaaloihin, kirjastoihin ja toimintakeskuksiin. Autolla lenkki kestää kaksi ja puoli tuntia, skootterilla kaksi tuntia. Kaksipyöräisellä matka on muutenkin mukavampi tehdä, Tenhunen tuumii. Tenhusen moottoriharrastus ei rajoitu vain Uusi Invalidilehden jakoon. Hänellä on kaksi skootteria ja kaksi museoluokan moottoripyörää. Ne tarjoavat vastapainon arkiselle toiminnalle, vievät suorastaan toiseen maailmaan. - Ajokortti minulla on ollut vuodesta 1968 saakka. Pyöriä on tullut laitettua ja harrastettua sen verran, että olen saanut ansiomerkin veteraanipyöräilystä. Nytkin on yksi moottoripyörä työn alla, Tenhunen kertoo. Tietotekniikan kynnys on madaltunut Mutta mitä muuta Tapio Tenhunen on tehnyt kuin moottoripyöriä tuunannut?. Ja miten hän tuli mukaan Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton toimintaan? - Terveyden kanssa on ollut Ikääntyneen liiton on pyrittävä uusiin avauksiin Keravan yhdistys kokoontuu ja toimii paljon Viertolan palvelukeskuksen tiloissa. Kuvassa Tapio Tenhunen muistuttaa tärkeän tapahtuman päivämäärästä. Kuva: Hannu Oittinen. kamppailua nuoresta saakka, sillä lukioikäisenä diabetes kävi tosi pahaksi. Olin kolmatta viikkoa tiputuksessa, mutta niin vain selvisin. Sitten kävin kauppaopiston, jonka jälkeen olin erilaisissa laskentatehtävissä useammassa työpaikassa. Tenhusen työpaikkoja ovat olleet muiden muassa Rahaautomaattiyhdistys, Riihimäen kaupunki ja Halvan makeistehdas, kotipaikka on Keravan ja Riihimäen lisäksi ehtinyt olla esimerkiksi Turku ja Kirkkonummi. Eläkkeelle hän jäi toistakymmentä vuotta sitten. Tietotekniikan kanssa Tenhunen on ollut tekemisissä vuodesta 1973 saakka. Niinpä hänen on vaikea ymmärtää, että tietotekniikan oppiminen voi olla työlästä tai mahdotonta. - Silloin 70-luvun alussa se olikin vaikeaa, kun piti osata itse kaikki ohjelmoinnista alkaen. Windows-käyttöjärjestelmän tulo mullisti tietotekniikan, nyt se on kohtuullisella opettelulla kaikkien ulottuvilla. Ja opetusta on tarjolla runsaasti, myös hinnat ovat tulleet selvästi alaspäin. Lisäksi kirjastoissa on tarjolla koneita, yhteyksiä ja opastusta. Uusille avauksille on kysyntää liittoon ja Uusi Invalidi-lehteen Tenhunen tutustui ollessaan Keski-Uudenmaan Työkyvyttömyyseläkkeensaajissa. - Soitin yhdistyksen puheenjohtajalle, joka ohjasi minut mukaan toimintaan. Siitä asti on toimintaa riittänyt, olen nyt kuudetta vuotta yhdistyksessä mukana. Olen myös liiton valtakunnallisessa toiminnassa, aiemmin liittovaltuustossa, nyt liittohallituksessa. Sihteerin tehtävien lisäksi Tenhunen tekee mitä käsketään, hän pitää noin 30 jäsenen yhdistystä helppona hoitaa. Asiassa on kuitenkin - Ajokortti minulla on ollut vuodesta 1968 saakka., kertoo Tapio Tenhunen harrastuksestaan, joka on helppo yhdistää toimintaan. toinenkin puoli. - Yhdistyksen ikärakenne on päässyt vääristymään, sillä uusia jäseniä ei tule riittävästi. Sama ongelma on muillakin yhdistyksillä ja siten koko liitolla. Järjestö on taitekohdassa, eli uusia avauksia täytyy saada. Mitä ne uudet avaukset voisivat olla, siihen ei Tenhusellakaan ole yksiselitteistä vastausta. Järjestöpuurtaminen tuntuu olevan nykyajan ihmisille vaikeampaa kuin takavuosikymmenien sukupolville. Sosiaalineuvonta on virinnyt joissakin yhdistyksissä ja muutamissa sen käynnistämistä suunnitellaan. Keravalla tällaista ei ole, mutta Tenhunen on omissa nimissään tehnyt vapaaehtoista asiamiestoimintaa. - Edunvalvonta-asiat ovat kovia hoidettavia, mutta liitosta olen saanut paljon apua. Olen huomannut, että julkisuudessa asenteet vammaisia kohtaan ovat muuttuneet kielteisemmiksi. Vaikka vammaispalvelulaki ja viranomaisten toimintaa säätelevät lait antavat taustatukea oikeuksiaan ajavalle, aina kannattaa ottaa avustaja mukaan. - Liiton ja Vähäjärven toiminnasta minulla onkin pelkkää hyvää sanottavaa, pienillä voimavaroilla saadaan paljon aikaan. Mutta talouden vahvistaminen on yksi uusien aluevaltausten edellytys. Lehteä jakoon uusin keinoin Syys-lokakuun vaihteessa Tenhunen skoottereineen on taas tuttu näky Kerava-Tuusula-Järvenpää. kolmiossa, kun Uusi Invalidi ilmestyy ja tulee jakoon. Toivotaan, että Tenhusen esimerkki saa seuraajia muilla paikkakunnilla ja yhdistyksissä. Kaikkea ei tarvitse jättää Itellan varaan, vaan lehden jakoa voi voimavarojen puitteissa harrastaa myös itse. Hannu Oittinen Työväenmuseo Werstaalla Tampereella avattiin syyskuun puolivälissä Ihan epänormaalia-niminen näyttely, joka kertoo eri muodoissaan vammaisuuden historiasta ja nykypäivästä Suomessa. Ensi vuoden toukokuun loppuun saakka avoinna oleva näyttely on ainutlaatuinen Suomessa, jopa koko maailmassa. Näyttelyn taustalla on laaja tekijäkunta, sillä sen ovat Werstaan ohella toteuttaneet Kuurojen museo, Näkövammaismuseo, Kynnys ry, Valtion taidemuseon Kulttuuria kaikillepalvelu sekä Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry. Tämä on näyttely avoimuuden, suvaitsevaisuuden, tasa-arvon ja itsemääräämisoikeuden puolesta, sanoi Werstaan vs. museonjohtaja Teemu Ahola näyttelyn avajaisissa. Näyttely on herättänyt suurta mielenkiintoa alusta saakka, normaalisti epänormaalia Kuva tanssiteoksesta Olotila. Kuva: Sakari Viika. sillä esimerkiksi useat koululaisryhmät ovat jo ilmoittautuneet tutustumaan näyttelyyn. Werstaan Kisälli-salissa esillä olevassa näyttelyssä vammaisten historia näyttäytyy valokuvien, tekstien, apuvälineiden ja muiden esineiden kautta. Myös apuvälineisiin ja palveluihin liittyvät kaupalliset mainokset valaisevat historiallista kehitystä luvun huutolaismarkkinoilla ja tämän päivän palvelurakenteen muutoksilla on yhteys, kuten avajaisissa puhunut Kynnys ry:n puheenjohtaja Kalle Könkkölä totesi luvulla kunnat huutokauppasivat vammaisia taloihin, joille tarvitsi vähiten maksaa ylläpidosta. Nyt on palvelumarkkinoilla sama ilmiö, eli kunnat valitsevat palvelun usein halvimman tarjouksen mukaan. Laadun osuus kilpailutuksessa on vain 20 prosenttia, aina ei sitäkään, totesi Könkkölä. Tekijät määrittelevät näyttelyn vuorovaikutteiseksi ja moniaistiseksi. Tästä osoituksena on, että näyttelyssä voi kokea pimeän tilan, opetella viittomakieltä ja kokeilla pistekirjoitusta. Näyttelyssä on mahdollisuus ottaa sormituntumaa Eurooppaan näkövammaisten pistekirjoituksessa käytetyn kohokartan avulla. Mukana on myös kulttuuria ja huumoria. Sarjakuvataiteilija Kaisa Leka on piirtänyt näyttelyyn sarjakuvia kuurojen koulussa tapahtuneista hauskoista sattumuksista, esillä on myös Karjalohjan kehitysvammaisten toimintakeskuksessa tehty kuvakollaasi Valitusseinä. Näyttely tekstit ovat selkokielellä, pistekirjoituksella, suomalaisella viittomakielellä sekä ääneen luettuna. Näyttelytilassa on tekstiilinauha ja kosketeltava pohjakartta helpottamassa kulkua. Näyttelyn erikoisuutena on pidettävä AistiMUStapahtuma, jossa tutkitaan ja tunnetaan eri aistien toimintaa. Hannu Oittinen

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Oulun Kunnalliset Eläkeläiset

Oulun Kunnalliset Eläkeläiset Oulun Kunnalliset Eläkeläiset OULU 25 vuotta Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry. Oulun Kunnalliset Eläkeläiset ry. kuuluu jäsenjärjestönä valtakunnalliseen Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

VAMN 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 16 VAMN 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 16 VAMN 17 SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 2010-2015 17

VAMN 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 16 VAMN 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 16 VAMN 17 SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 2010-2015 17 3/2010 27.10.2010 Asiat VAMN 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 16 VAMN 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 16 VAMN 17 SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA 2010-2015 17 VAMN 18 PALAUTE SEUTUKUNNAN

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Alueiden ennakointiseminaari 14.3.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke Ikääntyvät mukaan tulevaisuustyöhön! Vuosi

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 Vanhusneuvosto 26.01.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 1 Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Tarja Salosen puheenvuoro 2 Vuoden 2014 toimintakertomuksen hyväksyminen

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja D-vitamiinin tuotanto lisääntyy Aurinko tekee iholle hyvää (esim. psoriasis) Anti-inflammatorinen vaikutus Tehostaa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Missä kulkee raja? Kirjastot, sähköisen asioinnin opastus ja tietosuoja

Missä kulkee raja? Kirjastot, sähköisen asioinnin opastus ja tietosuoja Missä kulkee raja? Kirjastot, sähköisen asioinnin opastus ja tietosuoja Tuula Haavisto 17.4.2015 Helsingin kaupunginkirjasto Yleisten kirjastojen keskuskirjasto 22.4.2015 Kirjastopalvelujen kysyntä on

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Projektipäällikkö Erna Hilli erna.hilli@etela-pohjanmaa.fi http://www.epliitto.fi

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS

POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS POSION VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTO TOIMINTAKERTOMUS 2015 2 VAMMAIS-JA VANHUSNEUVOSTON KOKOONPANO 2015 Pirkko Mäkelä, puheenjohtaja 23.6.2015 lähtien, Eläkeliiton Posion yhdistys ry Sari Ylisirniö, sihteeri23.6.2015

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA HENKILÖKOHTAISEN AVUN ALUETUKIKESKUS-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI Turku 14.11.2011 Raija Mansikkamäki Koordinaattori Assistentti.info Sisältö Esittelyssä Assistentti.info

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 0 Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementti Louhela ry Päätavoite KEHITTYVÄ OLOHUONEVERKOSTO VAHVISTAA TOIMINTAKYKYÄ, OSALLISUUTTA JA YHTEISÖLLISYYTTÄYTTÄ

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot