Digitalisaatio lisää hyvinvointia. Ville Tolvanen. Numero 2/2015. Digitalisti Ville Tolvanen. Tasa-arvo on kilpailuvaltti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Digitalisaatio lisää hyvinvointia. Ville Tolvanen. Numero 2/2015. Digitalisti Ville Tolvanen. Tasa-arvo on kilpailuvaltti"

Transkriptio

1 Numero 2/ TAT TAPASI Digitalisti Ville Tolvanen 10 TYÖNANTAJAKUVA Tasa-arvo on kilpailuvaltti 14 MEDIAVIERAILUT Suomi tulee tutuksi elämyksien kautta 19 KUN KOULU LOPPUU Kun harrastuksesta tuli unelmaduuni Digitalisaatio lisää hyvinvointia Ville Tolvanen 1

2 SISÄLTÖ 2/2015 Pääkirjoitus 3 Lyhyesti 4 Kesätöissä villieläinsairaalassa 6 Kuluttaja johtaa digitalisaatiota 8 Tasa-arvo on kilpailuvaltti 10 Huoneentaulu: Viisi vinkkiä Twitteriin 12 Mediavierailulla Suomi tulee tutuksi elämyksien kautta 14 Vastauksia verkkosivujen uudistajalle 18 Kun harrastuksesta tuli unelmaduuni 19 Yrityksen maine ei ole itseisarvo 20 Välivuosi voi tarkoittaa hengähdystaukoa 22 Autetaan nuoria tunnistamaan omat vahvuutensa 23 Kuva: Teemu Granström Taloudellinen tiedotustoimisto TAT rakentaa Suomea, jonka yrityksillä on osaavat työntekijät ja rohkeutta menestyä. Viestimme, vaikutamme, kehitämme ja autamme asiakkaitamme onnistumaan - kotimaassa ja kansainvälisesti. TATiin kuuluvat myös Finnfacts ja T-Media. 2 Julkaisija: Taloudellinen Tiedotustoimisto TAT Eteläinen Makasiinikatu 4 PL 147, Helsinki Päätoimittaja: Kari Väisänen Vastaava toimittaja: Mari Lehtonen Toimitussihteeri: Anna Korvenoja Ulkoasu: Nina Pihlas Kannen kuva: Dora Cheffi-Arab Paino: Forssa Print ISSN:

3 #Pääkirjoitus Monikulttuurisuus on vahvuus Suomelle Suomi on ollut Euroopan unionin jäsenenä nyt 20 vuotta. Sinä aikana maamme on avautunut taloutta ajatellen kaikkiin ilmansuuntiin. Vielä suurempaa avautuminen on ollut henkisellä tasolla. Ennen valitimme heikkoa suomalaista itsetuntoa, jopa alemmuuskompleksiamme Ruotsin suhteen, puhumattakaan suurten ikäluokkien melko vähäisestä kansainvälisestä kanssakäymisestä. Nyt työelämään siirtymässä oleva sukupolvi on syntynyt, kouluttautunut ja elänyt koko ikänsä avoimessa Euroopassa. Nykynuoret ovat jo luonnostaan kansainvälisiä ja kansainvälisesti ajattelevia fiksuja ihmisiä, joilla on myös nykyaikaiset arvot. Noihin arvoihin kuuluvat kaikkinainen tasapuolisuus ja tasa-arvoisuus, oli sitten kyse työelämästä, perhesuhteista tai eri kansallisuuksista. Suomi on edelleen monessa suhteessa demokratian mallimaa. On jo käynyt harvinaisen selväksi, että kansakuntamme seisoo melko yksimielisesti suvaitsevan, monikulttuurisen yhteiskunnan arvojen takana. Luulen, että perussuomalaisten kansanedustajan aloittama monikulttuurisuuden moukarointi kääntyy lopulta puoluetta itseään vastaan. Kaikentyyppinen monikulttuurisuuden lisääntyminen vahvistaa Suomea joka kantilta, oli sitten kyse opiskelusta, elinkeinoelämästä tai jokapäiväisestä arjesta. Euroopan unionin ja koko ajan lisääntyvän digitalisaation ansiosta yrityksillämme on entistä tasavertaisemmat mahdollisuudet menestyä maailmanmarkkinoilla. Tämä vaatii kuitenkin kansainvälistymistä ja avautumista sen tuomille mahdollisuuksille. Jatkossa emme pärjää työelämässä pelkästään kotimaisin voimin. Työttömyydestä huolimatta ikääntyvä Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, jo pelkästään siitä yksinkertaisesta syystä, etteivät suomalaiset ole enää halukkaita tekemään kaikkea tarjolla olevaa työtä. Meidän on myös avattava itseämme lisää henkisesti. Suomalainen työelämä ei kohtele tasavertaisesti ulkomaalaista työnhakijaa tai työntekijää. Demokratiamme kaipaa päivittämistä monikulttuurisuuden suhteen, ei monikulttuurisuuden torjuntaa. Kari Väisänen Toimitusjohtaja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT 3

4 #Lyhyesti Yrityskylän vauhdikas syksy: uusi kylä ja yläkoulumallin testausta Yrityskylä-perhe saa marraskuussa uuden jäsenen, kun Lappeenrantaan avataan Yrityskylä Kaakkois-Suomi. Oppimisympäristössä vierailee kolmen vuoden aikana noin Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen kuudesluokkalaista. Yrityskylä on alueelle jo tuttu, sillä sen valtakunnallinen kiertue vieraili Lappeenrannassa keväällä Uuden aluevaltauksen lisäksi Yrityskylän yläkoulumallin kehitystyö etenee vauhdilla. Uudenmaan ja Itä-Suomen yhdeksäsluokkalaiset pääsevätkin testaamaan uutta konseptia tulevan lukuvuoden aikana. Uuteen opetussuunnitelmaan nojaavassa Yrityskylässä nuoret oppivat taloudesta ja työelämästä globaalissa maailmassa. Nuoret osallistuvat pelipäivään, jossa he harjoittelevat työelämässä ja yritystoiminnassa tarvittavia taitoja digitaalisuutta hyödyntäen. Kehitystyötä rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Yksityisyrittäjäin säätiö. Kuva: Teemu Granström OK!Akatemia antoi uusia ideoita koulutuksen digitalisaatioon ja opettajankoulutuslaitosten johdolle suunnatut yhteiset foorumit ovat olemattomat, joten OK!Akatemia on tärkeä yhteinen kohtaamispaikka, iloitsee Helsingin yliopiston professori Maija Aksela. -Opettajankouluttajille Aksela oli yksi 22:sta TATin ja opettajankouluttajien OK!Akatemian osallistujasta. OK!Akatemian teemana oli tänä vuonna Digitaalisuus tulee, oletko valmis? Digitalisaatio on merkittävä tulevaisuuden kehityshaaste arjessa, työelämässä ja koulutuksessa. Inspiraatiota ja ideoita haettiin Viron maaperältä, jossa sähköistä e-kansalaisuutta on voinut anoa vajaan vuoden ajan. Kuva: Auri Kohola Seminaarijoukko kuuli kahden päivän aikana ajankohtaiskatsauksia esimerkiksi Suomen ja Viron taloudellisista tilanteista. Ennen kaikkea keskusteltiin kuitenkin Viron opettajankoulutuksesta ja opetuksen digitalisoimisesta. Elinkeinoelämän ja opettajankouluttajien yhteistyö alkoi vuonna 2008 yhteisseminaarilla Tampereella. Tänä vuonna tilaisuus järjestettiin kahdeksatta kertaa. 4

5 Yrittäjyys näkyväksi merkkipäivänä Kansallista Yrittäjän päivää vietetään syyskuun viides päivä. Se on arvostuksen osoitus yrittäjän tekemää työtä ja työn merkitystä kohtaan. Päivä ei ole kuitenkaan suunnattu vain yrittäjille, vaan se on myös muistutus ja kannustin omaan ideaansa palavasti uskoville: yrittäjyys on varteenotettava vaihtoehto. TAT on mukana merkkipäivässä kertomassa yrittäjyydestä niin nuorille kuin heidän opettajilleenkin. Tänä vuonna Yrittäjän päivä osuu lauantaille. Siitä huolimatta kouluille on tarjolla monia mahdollisuuksia huomioida päivä ohjelmassaan ja tuoda yrittäjyys näkyväksi oppilaille. Vuoden nuoreksi yrittäjäksi valittu Varusteleka-kaupan perustaja ja omistaja Valtteri Lindholm pitää nuorille kannustuspuheen webinaarin välityksellä heti aamusta. Helsingin Narinkkatorilla järjestetään avoin Yrittäjän päivän päätapahtuma katufestarihengessä. Päivään voi orientoitua myös kutsumalla paikallisen yrittäjän koululle tai Asiantuntijaverkosto. fi-palvelusta yrittäjän etävierailulle luokkaan. Nuorille suunnatussa Instagram-kilpailussa puolestaan etsitään paikkakunnan Rohkeaa Yrittäjää. Katso lisätietoja ja täysi ohjelma osoitteesta Yrittäjän Päivän ohjelmaa 5.9.: Instagram-kilpailu nuorille hashtagilla #rohkeayrittaja Yrittäjän Päivän webinaari klo osoitteessa asiantuntijaverkosto Kampin katujuhla Helsingissä Narinkkatorilla klo Yrityskylissä Turussa, Vaasassa ja Tampereella järjestetään yhteistyökumppaneille kutsuvierastilaisuudet. Kaikissa yrityskyläkaupungeissa jaetaan ilmapalloja Yrityskylän viisivuotisjuhlan kunniaksi. Vastuullisin Kesäduuni 2015 selvitti parhaat kesätyöpaikat Lasten leiritoimintaa järjestävä Lasten Kesä ry ja sähkönsiirtoyhtiö Fingrid tarjosivat kuluneena kesänä parhaimman kesätyökokemuksen. Lasten kesä kilpaili pienten ja keskisuurten organisaatioiden sarjassa, Fingrid suurten. Parhaimpien kesätyönantajien TOP10-listalle mahtui organisaatioita monelta toimialalta ja kisa oli hyvin tiukka: useampi osallistuja ylsi samalle sijalle parhaimpien listalle. Vastuullisin kesäduuni -kilpailuun osallistui 85 suomalaista kesätyönantajaa ja T-Median tekemään arviointitutkimukseen vastasi yhteensä 5702 kesätyöntekijää. Tutkimukseen osallistuneet kesätyönantajat ovat hoitaneet asiansa erittäin mallikkaasti. Kesätyössä on viihdytty keskimäärin hyvin ja kesätyökokemus on vahvistanut kiinnostusta työelämää kohtaan. Tuloksista kerrotaan lisää seuraavassa TAT talks -lehdessä. Talousosaaminen ajan tasalle syyskuussa Talousaiheiden hallitessa mediatilaa on tilastojen lukutaidosta ja talousasioiden ymmärtämisestä tullut yhä tärkeämpi kansalaistaito. TAT järjestää syyskuun alussa opettajille ja opinto-ohjaajille kolme koulutustilaisuutta, joissa pureudutaan talouden ajankohtaisiin aiheisiin. Tämän vuoden teemana on Talous on politiikkaa. Jyväskylässä 1.9., Turussa 3.9. ja Helsingissä järjestettävien tilaisuuksien lisäksi koulutukseen on mahdollista osallistua etäyhteydellä vaikkapa omasta työhuoneesta. Helsingin tilaisuus lähetetään suorana webinaarina osoitteessa tat-ryhma. adobeconnect.com/asiantuntijaverkosto. Pienet/keskisuuret organisaatiot (1-250 työntekijää) 1. Lasten Kesä ry 2. Bitwise Oy 3. Vincit Oy Suuret organisaatiot (250 + työntekijää) 1. Fingrid Oyj 2. Vvo-yhtymä Oyj 3. Skanska Oy Talous tutuksi koulutus sopii erityisesti historian ja yhteiskuntaopin opettajille, matematiikan opettajille, opinto-ohjaajille sekä vuosiluokkien opettajille. Ohjelmassa on aiempien vuosien tapaan verkostoitumisen lisäksi puhujia talouselämän huipulta. Tänä vuonna puhujina ja panelisteina nähdään muun muassa Piia-Noora Kauppi, Juhana Vartiainen, Ralf Sund, Matti Apunen, Kristina Kaihari ja Jyri Häkämies. TAT järjestää Talous tutuksi -koulutuksen yhteistyössä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n, Finanssialan Keskusliiton, Opetushallituksen, Pörssisäätiön ja Suomen Pankin kanssa. Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia. 5

6 #VKD #Kunkoululoppuu Tärkeintä on aito kiinnostus eläintenhoitoa kohtaan Kesätöissä Villieläinsairaalassa: Tärkeintä on aito kiinnostus eläintenhoitoa kohtaan Kesätyö Villieläinsairaalassa vaatii niin ihmissuhdetaitoja kuin kykyä tulla toimeen eläinten kanssa. Vaikka potilaiden päästäminen takaisin luontoon on haikeaa, se on päätavoite ja kaikkein antoisinta. TEKSTI: TATIN KESÄHARJOITTELIJAT ELINA PIETILÄ JA AINO-SOFIA ORJASNIEMI KUVAT: AINO-SOFIA ORJASNIEMI Astumme sisään Korkeasaaren Villieläinsairaalaan. Meitä on vastassa Laura Pulli, joka esittelee sairaalan potilaita. Tutustumme orvoksi jääneeseen valkohäntäpeuraan, täplikkäisiin lokin poikasiin ja ärhäkkään joutseneen. Pulli on opiskellut eläintenhoitajaksi ja on nyt toista kesää töissä Villieläinsairaalassa. Kun kysymme, mikä oli hänen valttikorttinsa haastattelussa, jokin millä hän erottui joukosta, vastaus tulee helposti. Tulen toimeen sekä eläinten että ihmisten kanssa. Tässä työssä se on yllättävän tärkeää. Pulli kertoo, että eläinten hoitamisen lisäksi kaikki sairaalan työntekijät vastaavat myös päivystyspuhelimeen. Aluksi puhelimeen vastaaminen jännitti. Pelkäsin, että isoäidit soittelevat Luontoillan visaisista kysymyksistä. Nopeasti kuitenkin opin, että aina voi kysyä kokeneemmilta. Jotkut täällä ovat hillittömiä tietopankkeja. PAHINTA ON IHMISTEN JULMUUS Kesätyö Villieläinsairaalassa on ollut hyvällä tavalla hektisempää ja monipuolisempaa kuin Pulli oli ajatellut. Sähköposteihin ja puhelimeen vastaamisen lisäksi hän saa tehdä yhteistyötä eläinlääkäreiden kanssa, lääkitä sekä tehdä hoitosuunnitelmia. Työ on todella imaissut mukaansa. Näiden kahden kesän myötä olen alkanut katsoa luontoa eri tavalla. Tunnistan lintu- ja kasvilajeja, ja hämmennyn 6

7 Kun onnistuu parantamaan sairaan tai loukkaantuneen eläimen, kokee todella onnistuneensa. aina uudestaan siitä, kuinka monipuolista luonto Helsingissä on. Yksi parhaista työtehtävistä on kuitenkin orvon tai aiemmin sairaan eläimen luontoon palautus. Kun onnistuu parantamaan sairaan tai loukkaantuneen eläimen, joka on kasvanut reippaaksi yksilöksi ja joka voi elää villinä ja vapaana, kokee todella onnistuneensa. Pahinta taas on se, kun sairaalaan tuodaan ihmisen välinpitämättömyyden tai julmuuden vuoksi loukkaantunut eläin. Pullia turhauttavat potilaat, joilla on roska tai koukku kaulan ympärillä ja se, että lintuja jää kodittomiksi puunkaadon seurauksena. Eläimiin kiintyy helposti, varsinkin pidempiaikaisiin potilaisiin. Muistan erityisesti kuutin, joka oli ollut sairaalalla jo pitkään, ihan pienestä asti. Loppujen lopuksi siitä ei kuitenkaan ollut eläjäksi, ja se jouduttiin lopettamaan. TÄMÄ ON SE TYÖ, JOTA HALUAN TEHDÄ Pulli kertoo, että kesätyönhakijoita Villieläinsairaalaan oli paljon. Koulutuksen lisäksi tärkeää on aito kiinnostus ja tunteen palo eläinten hoitoa kohtaan. Työ vaatii rauhallisuutta ja kärsivällisyyttä. Eläimet toimivat aina omaan tahtiin. Niitä ei voi hoputtaa. Joskus joutuu ylitöihin yllättävien potilaiden saapuessa. Pulli toivoo voivansa jatkaa Korkeasaaressa kesän jälkeenkin. Kun on kerran saanut jalan oven väliin esimerkiksi kesätöiden kautta, voi saada vakituisen työn. Mutkan kautta voi oppia jotain uutta ja kaikesta työstä on hyötyä. Missään ammatissa ei voi olla valmis heti, käytännön kautta oppii! T-Median, TATin, Alma Median, Soneran, Monsterin ja Nokian yhteinen Vastuullinen kesäduuni kampanja haastoi työnantajat tarjoamaan vuotiaille nuorille enemmän ja laadukkaampia kesätyöpaikkoja. Kampanjaan osallistuneet työnantajat sitoutuivat hyvän kesätyön periaatteisiin. Niitä ovat muun muassa hyvä hakijakokemus, perehdytys ja ohjaaminen. Kampanjan avulla huomiota perusasioille T-Median toteuttaman Kesätyöhaku kyselyn mukaan puolet nuorista ei saanut lainkaan tietoa hakemastaan työpaikasta. Suurin osa työnantajista ei myöskään ilmoittanut, miten kesätyönhaku etenee. Vain murto-osalle jäi hyvä tunne hakuprosessista. Tutkimuksen mukaan 70 prosenttia nuorista keskustelee kokemuksistaan kavereiden kanssa. Jokainen työllistetty nuori onkin työnantajalle tilaisuus tehdä hyvä ensivaikutelma tulevaisuuden tuloksentekijöihin ja kantaa vastuuta nuorista. Korkeasaaren Villieläinsairaala Villieläinsairaalaan otetaan vastaan apua kaipaavia, esimerkiksi loukkaantuneita, orpoja ja nälkiintyneitä eläimiä. Mahdollisimman moni palautetaan takaisin luontoon. Yleisiä potilaita ovat siilit, oravat ja linnut. Sairaalassa hoidetaan vuosittain noin 850 eläintä. Korkeasaaren Villieläinsairaala on mukana Vastuullinen Kesäduuni -kampanjassa osana Helsingin kaupunkia. 7

8 #TAT tapasi Kuluttaja johtaa digitalisaatiota Ville Tolvasen tavoitteena on kertoa suomalaisille, mitä mahdollisuuksia digitalisaatio tuo mukanaan. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii hänen mukaansa paljon nykyistä enemmän rohkeutta, avoimuutta ja ketteryyttä. TEKSTI: ANNA KORVENOJA KUVA: DORA CHEFFI-ARAB Digitalisoituminen tuntuu olevan käsite, jota käytetään nyt kaikkialla. Mistä oikein on kyse? Digitalisoitumisella tarkoitetaan teknologian integroitumista arkeen. Älykkäät verkkoympäristöt tulevat arjen toimintojen rinnalle kaikille elämän osa-alueille, niin julkishallintoon, opetukseen, liiketoimintaan kuin terveydenhuoltoonkin. Nimi: Ville Tolvanen Koulutus: Bachelor of Business Administration Ammatti: Digitalisti. Sparraa yrityksiä digitalisoitumisen aiheuttamista muutoksista, mahdollisuuksista, ja vaikuttamisesta verkossa. Ihailen: Richard Bransonia Tunnuslause: Tulevaisuus on tekemistä vaille valmis. Englannista suomen kieleen on tullut termi digitaalinen disruptio. Mitä tämä tarkoittaa liiketaloudessa? Digitaalisella disruptiolla tai transformaatiolla tarkoitetaan toimialojen muuttumista ja uudelleen rakentumista. Hyvä esimerkki digitaalisesta disruptiosta on majoituspalvelu Airbnb, joka on muuttanut hotellialaa tuottamalla sinne täysin uudenlaista tarjontaa. Miten digitalisoituminen vaikuttaa yritysten toimintaan? Digitalisoitumisella on kolmenlaisia vaikutuksia liiketoiminnalle. Ensinnäkin olemassa olevia palveluja voidaan tehostaa, eli tuottavuutta voidaan kasvattaa digitalisoitumisen avulla. Toisaalta voidaan synnyttää kokonaan uusia palveluja tai entisiä voidaan parantaa. Kolmantena ilmiönä ovat uudet innovaatiot, joissa yhteisöt ja käyttäjät otetaan mukaan liiketoimintaan. On tärkeää ymmärtää, että digitalisaatio ei tapahdu ilkeiden amerikkalaisten tai kiinalaisten yritysten vaan kuluttajien toimesta. Kuluttajat johtavat digitaalista muutosta äänestämällä jaloillaan ja lompakoillaan. Tämä on tietenkin ongelma niille yrityksille, jotka eivät lähde muokkaamaan toimintamalliaan uusien digitaalisten vaatimusten ympärille. Mitkä ovat digitaaliseen liiketoimintaan nojaavan yrityksen avainominaisuudet? Tärkeimpänä avainominaisuutena on asiakaslähtöisyys. Jos yrityksellä ei ole vielä aitoa kommunikaatiosuhdetta asiakkaan kanssa, on sellainen luotava. Digitaalisessa ympäristössä pärjäävät yritykset antavat asiakkailleen paljon päätösvaltaa. Tieto asiakkaan tarpeista ja toiveista on digitaalisen kaupankäynnin edellytys. Sanotaankin, että data on uusi öljy: asiakastieto voitelee liiketoimintaa, eikä vanhat rakenteet tai kauppapaikat, sillä digitaalisessa maailmassa sijainnilla tai kellonajoilla on aikaisempaa vähemmän merkitystä. 8

9 Mitä kaikkea täytyy huomioida yrityksen digitaalisessa strategiassa? Vai tarvitaanko erikseen digitaalista strategiaa? Ihannetila olisi tietenkin se, että koko yrityksen liiketoimintastrategia olisi digitaalisuuden ympäröimä. Käytännössä nykyisin kuitenkin digitalisoitumisen mahdollisuuksia aletaan vasta pohtia. Silloin on järkevää luoda jonkinlainen digistrategia siitä, mitä yrityksen toiminta tulee olemaan. Tavoitteena on, että digitalisaatiosta tulee normaaliosa arkea. Miten uskot työn ja sen organisoinnin muuttuvan digitalisoitumisen myötä? Työn sijainti, työaika ja työpaikkojen merkitys muuttuu. Tulevaisuudessa parhaat asiantuntijat pystyvät määräämään itse ajan ja paikan, jossa tuottavat arvoa. Kun yhdistellään ihmisten vahvuuksia ja omia mielihaluja, saavutetaan varmasti parempaa tuottavuutta kuin nykyisellä, kaavamaisella mallilla. Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Digitaalisen ajan asiantuntijoilta vaaditaan näkyviä tuloksia ja vastuuta tulosten toimivuudesta. Uskon, että ihmiset ovat valmiita ottamaan enemmän vastuuta työstään kun he saavat itse määritellä sen tekotavan. Suomessa annetaan koko ajan etumatkaa kansainvälisille toimijoille. Miten digitalisaatio vaikuttaa työllisyyteen? Suomessa on paljon keskustelua siitä, että digitalisaatio vie ihmisten työt. Todellisuudessa meille tulee parempia yhteyksiä ja siten tehokkaampaa liiketoimintaa. Resurssit, jotka vapautuvat vanhoista toiminnoista voidaan hyödyntää jonkun toisen työn tekemiseen. Ajattelutapa, jonka mukaan kaikkien pitäisi saada jatkaa niin kuin ennenkin, on omituinen. Maailma ja ympäristö muuttuvat. Digitalisoituminen on varmasti myös alentanut kynnystä ryhtyä yrittäjäksi. Suomessa on syntynyt digitalisaation ympärille uusia kiinnostavia yrityksiä. Kuulemme päivittäin tällaisista sankaritarinoista, jotka ovat omiaan markkinoimaan kaikille yrittäjyyttä. Miten Suomi pärjää digiajassa? Valitettavan huonosti. Meillä on maailmanluokan valmiudet korkea koulutus ja verkkoyhteydet mutta emme ole tarpeeksi rohkeita avautumaan maailmalle ja kokeilemaan uutta. Suomalaisessa kulttuurissa ei oteta tosissaan asioita, jos ei ensin nähdä tuloksia. Valitettavasti muutos digitaalisessa maailmassa on niin nopeaa, että asiat ovat jo ehtineet syntyä siinä vaiheessa kun suomalaiset ovat valmiita lähtemään mukaan. Annamme koko ajan etumatkaa kansainvälisille toimijoille. Ongelmana ovat myös liian pienet investoinnit uuden kokeiluun ja soveltamiseen, minkä vuoksi Suomessa ei ole pystytty kehittämään kilpailukykyisiä palveluja. Olisihan esimerkiksi Facebook valmiuksiemme puolesta voinut syntyä Suomessakin. Mikä on parasta, mitä digitalisoitumisesta voi syntyä? Uskon digitalisaation olevan vastaus yhteiskunnan ongelmiin: saastumiseen, ruokatuotantoon, lääketieteen haasteisiin ja niin edelleen. Siksi parasta, mitä siitä voi syntyä, on entistäkin enemmän hyvinvointia. 9

10 #Työelämä Tasa-arvo on kilpailuvaltti Tasa-arvo työpaikalla merkitsee kaiken käytettävissä olevan potentiaalin hyödyntämistä. Jos tämä ei toteudu, tarvitaan strategista kehitystyötä asian hyväksi. Esimiehen rooli on silloin avainasemassa. TEKSTI: NINA PIHLAS KUVAT: TEEMU GRANSTRÖM Suomi nähdään yhtenä maailman tasa-arvoisimmista maista. Rakenteellisia, ääneen lausumattomia normeja on kuitenkin edelleen olemassa. Sukupuoleen liittyvä syrjintä ei ole välttämättä näkyvää. Naiset kohtaavat miehiä enemmän uraongelmia ja palkkaerot ovat todellisuutta. On myytti, että naiset eivät olisi kiinnostuneita johtotehtävistä, kertoo Annukka Jamisto. Jamisto työskentelee asiantuntijana ja kouluttajana Ekvalita Oy:ssa. Ekvalita tarjoaa asiantuntemusta tasa-arvon ja moninaisuuden edistämiseen työpaikoilla. Jamiston mukaan kyse on rakenteista. Ne joko tukevat tai ei- Annukka Jamisto muistuttaa rekrytointivaiheen tärkeydestä. vät tue naisten etenemistä johtotehtäviin. Esimerkiksi julkisella sektorilla on paljon naisia esimiestehtävissä. Tutkimusten mukaan suomalaisten naisten koulutus ja sijoittuminen työelämään ovat maailman kirkasta kärkeä. Työikäisistä naisista 38 prosenttia on korkeakoulutettuja. Miehillä vastaava luku on yli kymmenen prosenttia pienempi. Kuitenkin miehiä on edelleen suhteessa enemmän johtavissa tehtävissä. ESIMIES JOHTAA MYÖS ASENTEELLAAN Perinteinen, lasikattoinen johtajamalli on muutoksessa. Jamistokin suosii puheessaan mieluummin käsitettä asiantuntijuudesta kuin esimieheydestä. Useissa työpaikoissa tiedostetaan myös, että liiallisesta hierarkiasta luopuminen motivoi työntekijöitä parempiin tuloksiin. Esimiehellä on kuitenkin vastuu tehtävien jakamisesta ja työn hallinnasta. Hänen asenteellaan on myös merkittävä rooli tasa-arvon toteutumisessa. Tasa-arvon kehittäminen työpaikoilla saattaa olla henkilöitynyt johonkin tiettyyn ihmiseen. Jos tämä henkilö lähtee, niin tasa-arvon edistäminen voi loppua siihen, toteaa Jamisto. Työyhteisön yllä leijuvat normit vaikuttavat vahvasti työyhteisön käytäntöihin ja ilmapiiriin. Normeja ja asenteita voi olla kuitenkin hankalaa tunnistaa yhteisön sisällä. Usein uusi, työyhteisön ulkopuolinen henkilö huomaakin sisäisen dynamiikan ja kehityskohdat kirkkaimmin. Rekrytointivaihe on merkittävä mahdollisuus jämähtäneiden ja haitallisten normien rikkomiseen ja uudistukseen. Rekrytointiin kannattaa kiinnittää huomiota. Rekrytoinnista vastaavilla voi olla taipumusta suosia huomaamattaan itsensä kaltaisia hakijoita. Sillä on suuri merkitys tasa-arvon toteutumisen kannalta, kun tunnistetaan moninaisuus ja palkataan se paras tyyppi hommaan, sanoo Jamisto. Keskuskauppakamarin Naisjohtajaohjelma liputtaa saman asian puolesta. Suomalainen ohjelma, joka vauhdittaa osaavien naisten tietä yhtiöiden liiketoiminnan johtotehtäviin ja pörssiyhtiöiden hallituksiin, sijoittui ensimmäiseksi Torinossa järjestetyssä kauppakamarien maailmankongressin kilpailussa. 10

11 Ohjelma koostuu muun muassa naisjohtajien mentorointiohjelmasta ja selvityksistä. Suomi tarvitsee parhaiten johdetut yritykset, ja yritykset tarvitsevat parhaat mahdolliset henkilöt johtajiksi. Se vaatii naisten mukanaolon ylimmän johdon rekrytointipoolissa. Tilastot osoittavat, että näin ei vielä täysin ole, kertoo Keskuskauppakamarin johtaja Anne Horttanainen. Kansainvälinen ilmiö, jossa johtoryhmien sisällä naisten vastuualueet painottuvat niin sanottuihin tukitoimintoihin, kuten henkilöstö- ja lakiasioiden sekä viestinnän johtoon, on tunnistettavissa Suomessakin. Toimitusjohtajaksi ja pörssiyhtiöiden hallituksiin noustaan useammin liiketoiminnallisesta kuin tukitoimintojen johdosta. Naisjohtajuuden edistäminen pyritään kuitenkin pitämään elinkeinoelämän omissa käsissä ja välttämään turhaa sääntelyä, kertoo Horttanainen. Keskuskauppakamarin kanta on, että kiintiöistä voisi olla pikemminkin haittaa ja Suomessa ne ovat tarpeettomia. INNOVAATIOIDEN EDELLYTYKSENÄ TASA-ARVO Anne Horttanaisen mukaan uusia asenteita vaaditaan koko yhteiskunnalta. Esimiestehtävät kiinnostavat naisia T-Media julkaisi keväällä 2015 työnantajakuvatutkimuksen, johon vastasi reilut tekniikan ja kaupan alalla työskentelevää henkilöä. Tuloksista käy ilmi, että etenemismahdollisuudet ovat naisille ja miehille yhtä tärkeä seikka työpaikkaa valitessa. Tutkimuksen mukaan myös työn ja perheen yhteensovittamisen merkitys on työpaikanvalinnassa samalla tasolla naisilla ja miehillä. Lisäksi esimiestehtävät houkuttelevat nyt jo korkeassa asemassa olevia naisia miltei yhtä paljon kuin miehiä. Naisten työpaikan valintakriteereissä korostuu työn merkityksellisyys. T-Median työnantajakuvapalveluista vastaava johtaja Päivi Salminen-Kultanen toivookin, että johtajan ammatin merkityksellisyys tulisi työpaikoilla paremmin esiin. Esimiestyön yhteydessä puhutaan usein vain nousujohteisesta urasta, mutta entä esimiestyön merkityksellisyys? Mihin esimies pääsee vaikuttamaan? Miten merkityksellistä työtä on olla pörssiyhtiön toimitusjohtaja tai työskennellä johtoryhmässä? Näihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota esimiestyöskentelyssä, Salminen-Kultanen muistuttaa. Tasa-arvon edistäminen on tärkeää niin ihmisoikeuksien kuin myös Suomen kilpailukyvyn ja kasvun turvaamisen kannalta. Parhaan mahdollisen osaamisen hyödyntäminen edistää innovatiivista ilmapiiriä. Tämä luo organisaatiolle vahvan imagon ja asiantuntijuuden. Esimerkiksi naisten eteneminen johtajiksi edellyttää uusia asenteita ja toimintamalleja koko yhteiskunnalta, mutta myös naisilta itseltään, sanoo Horttanainen. Ekvalita auttaa organisaatioita tasa-arvon edistämisessä. Työskentelyssä käytetään tukena normitietoista otetta, jossa työyhteisö tutkii, millaiset normit yhteisössä vallitsevat ja miten ne vaikuttavat eri ihmisten urakehitykseen. Suomessa organisaatioita velvoitetaan tasa-arvolain puitteissa tasa-arvosuunnitelman laatimiseen. Se on hyvä tuki. Suunnitelmaan kirjataan konkreettisia toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi, jonka avulla niiden toteutumista arvioidaan ja seurataan. Tasa-arvosuunnitelma on pahimmillaan saattanut olla sellainen, että se on pakon edessä kirjattu. Kahden vuoden päästä se on otettu esille ja katsottu, mitä on tehty. Huomataan, että ei mitään ja suunnitelma pidetään samana taas seuraavat kaksi vuotta, kertoo Jamisto. Parhaimmillaan suunnitelma on työyhteisössä väline, jonka avulla potentiaalit tunnistetaan. Tehtävät jaetaan kykyjen ja osaamisen mukaan. Työn ja yksityiselämän yhteensovittamisesta voidaan tehdä kirjauksia ja tukea esimerkiksi tasapuolisesti miehiä ja naisia perhevapaiden pitämiseen. Lisäksi voidaan tukea perhevapailta palaavia henkilöitä ja turvata tasapuoliset mahdollisuudet urakehitykseen kaikille. Toimiva tasa-arvosuunnitelma on myös kilpailuvaltti silloin, kun halutaan pitää kiinni hyvistä työntekijöistä, sanoo Jamisto. 11

12 #Huoneentaulu TEKSTI: SARA VIHAVAINEN KUVITUS: JANNE MATILAINEN Yrityksen tai organisaation Twitter-viestintää tehdessä kannattaa miettiä mitä voit tarjota ja kenelle. Ensinnäkin, et tee viestintää itsellesi vaan kohderyhmällesi. Lähde liikkeelle pohtimalla, miten kohdeyleisösi voi hyötyä yrityksesi sisällöistä ja kuinka voit tehdä niistä helposti jaettavia. 1 Selvitä oma kohdeyleisösi On tärkeää tietää, kenelle viestit ja kenet haluat tavoittaa viestilläsi. Voit tarkistaa Twitterin analytiikasta, mistä päin maailmaan jo saamasi seuraajasi ovat, mitkä ovat heidän pääasialliset kiinnostuksen kohteensa, mitkä ovat olleet suosituimmat twiittisi ja kuinka paljon klikkauksia ja uudelleen twiittauksia (retweet) twiittisi ovat saaneet. Jo tämä antaa tietoa siitä, onko seuraajajoukkosi relevanttia omaa kohderyhmääsi ajatellen ja minkälaiset sisällöt lähtevät parhaiten liikkeelle. 2 hashtagit (#) käyttöön! Lisäämällä aihetunnisteita twiitteihisi saat viestisi leviämään omaa seuraajakuntaasi laajemmalle. On kuitenkin tärkeää testata twiitteihin lisättävät aihetunnisteet ennen twiitin lähettämistä. Et edistä twiittisi levikkiä, jos käytät aihetunnistetta, jota kukaan muu ei ole aikaisemmin käyttänyt tai jos hashtagin ympärillä käyty keskustelu ei vastaa kohderyhmääsi. Muista, että aihetunnisteita voi tulla twiittiin helposti liikaa (katso esimerkki oikealla), ja twiittisi saattaa näyttää lukijan näkökulmasta enemminkin spämmiltä kuin uudelleen twiittauksen arvoiselta. Asiatunnisteiden lisäksi twiittejä kannattaa kohdistaa sopivien tahojen avulla. Luonnollisesti mitä enemmän saat twiiteillesi uudelleen twiittauksia, sitä paremmin viestisi leviää. Älä tee näin! Viisi vinkkiä #Twitteriin niste itter #mielipide #aihetun #sosiaalinenmedia #tw ä hm ery ohd #kuvallinenviestintä #k..vaan näin: emmin Twitterissä Viisi vinkkiä viestiä par edia #viestintä #sosiaalinenm 12 TATtalks 2/2015

13 3 Visuaalisuus tehostaa viestiä Twitter-päivityksiä vääntäessä kannattaa miettiä, miten kaikista tärkein sisältösi erottuisi parhaiten. Kuvalliset twiitit nousevat paremmin esiin twiittimassasta ja saavat yleensä enemmän jakoja kuin twiitit ilman kuvaa. Onhan selvää, että visuaalinen lisä miellyttää silmää ja kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuva kuitenkin syö osan Twitterin 140 merkistä, jolloin tekstisi tulee olla tavallista twiittiä ytimekkäämpi. 4 Milloin twiitata? Millä aikavyöhykkeellä kohdeyleisösi on? Vai onko kohdeyleisösi globaali ja aikavyöhykkeistä riippumaton? Voit miettiä kohdeyleisösi päivärytmiä: milloin seuraajillasi olisi aikaa selata Twitteriä aamulla matkalla töihin vai illalla työpäivän jälkeen? Tai ehkä työpäivän lomassa tietoa hakiessa? Ei ole myöskään pahasta, että twiittaat oman twiittisi uudelleen parin päivän päästä. Vai näetkö itse jonkun seuraamasi kanavan jokaikisen twiitin? Luultavimmin suurin osa menee ohi. Twiitin elämä on välillä yhtä pitkä kuin hyttysen. Ei siis tee pahaa toistaa sanomaa; keksi samasta aiheesta esimerkiksi eri näkökulma kuin ensimmäisellä kerralla. 5 Ole ajassa mukana Jos haluat maksimoida Twitter-näkyvyytesi, ole hereillä tapahtumissa ja ajankohtaisissa ilmiöissä. Tänä päivänä kuhina ja mielipiteiden vaihto tapahtuu etenkin Twitterissä tiettyjä aihetunnisteita käyttäen, oli kyse sitten konferenssista tai uuden junayhteyden avaamisesta. Lisäksi kannattaa ottaa selvää, mitkä aihetunnisteet ovat nousussa Twitterin trends -listalla, joka löytyy Twitterin kotisivun vasemmalta palstalta ja mitkä aihetunnisteet nousevat globaalisti Trends Mapin avulla. Pohdi, voisiko näitä käyttää avuksi myös omassa ajankohtaisviestinnässäsi....summa summarum: mitä enemmän melua Twitterissä pidät, sitä suuremman mölyn saat aikaiseksi.

14 #Mediavierailut Mediavierailulla Suomi tulee tutuksi elämyksien kautta TEKSTI JA KUVAT: KAROLINA MILLER Finnfactsin kevään ja kesän mediavierailuilla maisteltiin kuusenkerkkää, hypisteltiin Marimekon kankaita ja käytiin telakalla. Helsingin keskuspuiston puista tippuu raskaita sadepisaroita. Maassa kyykkivät japanilaiset toimittajat eivät ole niistä moksiskaan, sillä he ovat keskittyneet tutkimaan maassa kasvavaa mesijuurta. Tämä! Söimme tätä eilen ravintolassa, yksi toimittajista huudahtaa ja osoittaa oksan päässä kasvavaa kuusenkerkkää. Japanilaisten ruokatoimittajien vierailu on yksi lukuisista Finnfactsin järjestämistä mediavierailuista. Tänä vuonna kiinnostus mediavierailuja kohtaan on ollut poikkeuksellisen suurta, etenkin muiden Team Finland -organisaatioiden taholta, Finnfactsin Communications Manager Jyri Lintunen kertoo. Teemme paljon yhteisprojekteja muun muassa Finpron vientiohjelmien, Tekesin ja ulkoasiainministeriön kanssa. Viime vuonna Finnfacts järjesti yhteensä 16 mediavierailua, joiden myötä Suomessa vieraili 136 ulkomaista toimittajaa 17 eri maasta. Lintunen arvelee, että 14

15 Helsingin keskuspuiston vehreys ihastutti japanilaisia ruokatoimittajia. tänä vuonna toimittajien lukumäärä todennäköisesti ylittyy. Mediavierailuilla tutustutaan kokonaisiin aloihin Kun Finnfactsin ja Tekesin järjestämän Fashion and Lifestyle -mediavierailun kiinalaisilta toimittajilta kysyy, mitä suomalaisia vaatemerkkejä he ovat tunteneet ennen Suomeen tuloa, vastaus tulee viipymättä. Marimekon tietysti, vastaa mediavierailulle osallistuva Chen Jun, joka työskentelee shanghailaiselle Noblesse -muotilehdelle. Marimekossa kiinalaisia toimittajia viehättävät kirkkaat värit ja selkeys, joista brändi tunnetaan myös Aasiassa. Suomalaismuotia kokonaisvaltaisesti esittelevällä mediavierailulla erityiskiitosta saakin käynti Marimekon tehtaalla, jossa toimittajat ja kuvaajat pääsevät näkemään, miten yrityksen printit syntyvät. Myöhemmin samana päivänä toimittajajoukko siirtyy Aalto-yliopiston 15

16 Suomalaiset suunnittelijat ovat täynnä mielikuvitusta, ja suomalainen design itsessään on hyvin rohkeaa. Muotoilun laitokselle. Rakennuksen käytävillä roikkuu toinen toistaan mielikuvituksellisempia töitä, joissa yhdistyy erilainen tekstuuri, värit ja 80-luvun toimintasankarit. Suomalaissuunnittelijoiden vaatteet on lennätetty Aalto-yliopistoon Etelä-Ranskasta, jossa ne kilpailivat arvostetun Hyères Fashion Festivalin finaalissa. Suomalaiset suunnittelijat ovat täynnä mielikuvitusta, ja suomalainen design itsessään on hyvin rohkeaa, kehuu Hong Man -designlehdelle kirjoittava Xiang Yang. KASVOTUSTEN SIDOSRYHMÄSUHTEET KUNTOON Kesäkuinen tuuli käy Turun telakalla kun joukko Japanista, Englannista ja Saksasta tulleita toimittajia seuraa laivanrakentamista silmät tarkkoina. Tämän ikimuistoisen hetken lisäksi heille tarjoutuu mahdollisuus keskustella Meyer Turun toimitusjohtajan Jan Meyrin kanssa laivateollisuuden tulevaisuudesta. Toimittajat ovat tulleet tutustumaan suomalaiseen meriteollisuuteen. Telakalta he suuntaavat vierailun seuraavaan kohteeseen, turkulaisyritys Almacoon, joka valmistaa asumisratkaisuja ja keittiötiloja meri- ja rakennusteollisuuden tarpeisiin. Paikan päällä heitä odottaa yrityksen myyntijohtaja Mikael Liljeström. Yhtiömme operoi useammassa maassa ja siten on hyvin tärkeää tavata aiheesta kiinnostuneita kansainvälisiä toimittajia, Liljeström toteaa. Kierros yrityksen näyttelytilassa voi alkaa. Marimekon tehtaalla designtoimittajat näkivät, miten yrityksen printtikankaat valmistetaan. 16

17 Kesäkuun ruokaan keskittyneellä mediavierailulla japanilaistoimittajat pääsivät tekemään ruokaa suomalaisista luonnon raaka-aineista. Finnfacts auttaa suomalaisyrityksiä maailmalle Finnfactsin järjestämien mediavierailujen tavoitteena on edistää suomalaisten yritysten näkyvyyttä kansainvälisessä mediassa. Mediavierailujen pohjalta julkaistiin viime vuonna ulkomailla yhteensä yli 213 juttua, ja niiden arvioidaan tavoittaneen lähes 280 miljoonaa lukijaa ympäri maailman. Tämän vuoden heinäkuuhun mennessä Finnfacts oli järjestänyt ennätykselliset 12 mediavierailua ja tuonut jo 71 toimittajaa tutustumaan suomalaiseen osaamiseen. Ruoan, designin ja meriteollisuuden lisäksi kevään ja kesän mediavierailujen teemoina oli esimerkiksi konepajateollisuus, energia ja cleantech, terveysteknologia sekä hyvinvointi ja suomalainen koulutus. Syksyllä tiedossa on ainakin Messukeskuksen kanssa yhteistyössä järjestettävä designiin keskittyvä Habitare-vierailu sekä Tekesin kanssa tehtävä mediavierailu startup-tapahtuma Slushin ympärille. Näiden lisäksi järjestetään myös vierailut liittyen biotalouteen ja cleantech-osaamiseen. Meriteollisuus-mediavierailulla toimittajat tutustuivat suomalaiseen meriteollisuuteen Turussa, Raumalla ja Helsingissä. 17

18 #Verkkoviestintä Vastauksia verkkosivujen uudistajalle Amanda Koivisto tuli TATiin ollessaan ammattiopiston viimeisellä luokalla. Kolmen kuukauden työssäoppimisjakso venyi kesätöiksi ja sen jälkeen työt ovat jatkuneet talossa jo useamman vuoden. Koivisto on ollut mukana useassa TATissa tehdyssä verkkosivu-uudistuksessa web designerina, joten häneltä löytyy vastauksia aiheeseen liittyviin, usein kysyttyihin kysymyksiin. TEKSTI: ANNA KORVENOJA KUVA: TEEMU GRANSTRÖM Mikä on tärkeintä toimivassa verkkosivustossa? Itse pidän tärkeimpänä seikkana verkkosivuston käytettävyyttä. Sivuston pitää toimia tietenkin teknisesti, mutta sen pitää olla myös käyttäjän kannalta käyttökelpoinen. Mistä verkkosivu-uudistuksen suunnittelu kannattaa aloittaa? Sivustouudistus kannattaa aloittaa kartoittamalla, mitä vanhoissa sivuissa halutaan muuttaa ja mitä uusille sivuille halutaan toteuttaa. Näiden lisäksi on myös tärkeää tietää, pysyykö sivuston kohderyhmä samana vai lähdetäänkö sivua viemään tämänkin osalta uuteen suuntaan. Mitkä ovat verkkosivu-uudistuksen tärkeimmät osa-alueet? Sivustouudistuksen tärkeimmät osa-alueet ovat karkeasti jaettuna kohderyhmäkartoitus, rakenteen suunnittelu, visuaalinen suunnittelu, sisältömateriaalien hankinta, teknologioiden valinta ja tekninen toteutus sekä testaus. Vaatiiko verkkosivujen tekeminen aina koodaamista? Verkkosivujen tekijältä itseltään ei välttämättä vaadita koodaustaitoa, sillä on olemassa palveluja, joilla verkkosivustoja voi tehdä niin sanotusti drag and drop -tyylisesti. Miten palvelimet liittyvät verkkosivuihin? Verkkosivuston tiedostot sijaitsevat palvelimella, josta ne saadaan näkyville internettiin. Miten tietoturva otetaan huomioon verkkosivuissa? Jos verkkopalvelu on toteutettu jonkin julkaisujärjestelmän päälle, on tietoturvan kannalta olennaisinta pitää järjestelmän versiopäivitykset ajan tasalla. On myös tärkeää pitää sivuston hallintaan käytettävät salasanat vahvoina. Miten hakukoneoptimointi tulee ottaa huomioon verkkosivuja uudistaessa? Verkkosivuston koodausvaiheessa pidetään huolta siitä, että tietyt elementit on määritetty oikein, jotta hakukoneet ymmärtävät, mitä painoarvoja asioille on haluttu antaa. Teknisen puolen lisäksi itse sisällöille on vielä omat hakukoneoptimointia koskevat suosituksensa. Miten käytettävyyteen voi vaikuttaa sivustoja suunniteltaessa? Tärkeintä on muistaa, että visuaalisuus ei saa mennä käytettävyyden edelle. Kannattaa aina miettiä, mihin käyttäjät ovat perinteisesti tottuneet sekä milloin näitä konventioita kannattaa rikkoa. Täytyykö aina olla alan tutkinto, jotta voi tehdä verkkosivuja? Ei tarvitse; riittää, että on omaa mielenkiintoa ja ahkeruutta opiskella jatkuvassa muutoksessa olevaa alaa. Miten voi oppia verkkosivujen tekemistä ja siihen liittyviä teknisiä taitoja? Kannattaa opetella kirjoittamaan koodia itse sen sijaan, että käyttäisi verkkopalveluja, jotka tekevät sivustot puolestasi. Koodaamisen opettelu kannattaa aloittaa valitsemalla yksi koodikieli (esimerkiksi HTML, CSS, Javascript), josta lähtee liikkeelle. Verkosta löytyy ilmaisia palveluja, kuten codecademy.com, joista saa apua aloittamiseen. 18

19 #Oppisopimus Kun harrastuksesta tuli UNELMADUUNI TEKSTI: ANNE-MARI RAJALA KUVA: DORA CHEFFI-ARAB Videoiden kuvaaminen oli Iiro Svanbäckille aluksi harrastus. Nyt miehellä on oppisopimuksella hankittu tutkinto ja oma yritys Scream Helsinki. Halu tehdä töitä. Se oli 19-vuotiaalle Iiro Svanbäckille merkittävin syy hakeutua oppisopimukseen. Toinen oli se, ettei koulussa oppinut tarpeeksi. Opiskelin Stadin ammattiopistossa audiovisuaalista viestintää ja siellä aloitettiin alkutekijöistä. Olin tehnyt samoja asioita työkseni, joten en jaksanut olla tyhjän panttina koulussa, muistelee Svanbäck ja hörppää kahvia. Vuoden koulunpenkillä istuttuaan Iiro siirtyi oppisopimusopiskelijaksi. Opinnot räätälöitiin koulussa suunnitelmiin sopiviksi. Työnantajana toimi mainostoimisto Wunderman Helsinki. Opin ottamaan vastuuta ja työskentelemään tiimissä monenikäisten ihmisten kanssa. Myös kielitaito parani paljon, koska töissä oli ihmisiä useista eri maista, Iiro summaa oppisopimuksen hyötyjä. BIISONIMAFIA LÖYSI IIRON Parkourin harrastaminen viehätti Iiroa alakouluikäisenä. Hän alkoi kuvata videoita itselleen ja kavereilleen ja sai näkyvyyttä. Sitten Biisonimafia löysi mut. Biisonimafia on stunt- ja komediaryhmä, jonka ohjelmia on nähty netissä ja televisiossa. Iiro ryhtyi työskentelemään heille. 16-vuotiaana hän oli jo ehtinyt perustaa osuuskunnan ja toiminimen. Nyt Iiro Svanbäckillä on audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Ja yritys, jonka nimi on Scream Helsinki. Yrityksessä tehdään pääosin videotuotantoja, valokuvausta ja äänen käsittelyä. Wunderman Helsinki on yksi asiakkaista. OPISKELU VAATII VASTUUTA Oppisopimuksella opiskelu sopii Svanbäckin mielestä parhaiten niille, joilla on aiempaa osaamista. Voi kaiken toki aloittaa pohjaltakin. Jos koulunkäynti ei nappaa, kannattaa mennä oppisopimukseen. Se on mielekkäämpää, mutta kyllä siinä vastuutakin on, hän muistuttaa. Varsinaisia ongelmia opiskeluaikana ei ollut jos nyt ei lasketa työn ja vapaa-ajan sekoittumista. Pieni hermoromahdus tuli, kun tein vapaa-ajallakin töitä. En kyllä osaa vieläkään vapaa-aikaa ja yrittäjyyttä erottaa, hän virnistää. TIETOISKUJA OPPISOPIMUKSESTA Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK jakavat tietoa oppisopimuksesta syksyllä Satelliittitapahtuma lähetetään yhtä aikaa neljälletoista eri paikkakunnalle. Kohderyhmänä ovat opinto-ohjaajat ja joustavan perusopetuksen opettajat. Lisätietoa päivitetään -sivustolle syyskuussa. EK:N 3+6-OPPISOPIMUSMALLI KOLMEN KUUKAUDEN ENNAKKOJAKSO - Jaksolta voi saada työttömyyskorvausta tai opintotukea - Jakson aikana osapuolet - yritys ja opiskelija - tutustuvat toisiinsa ja tehdään päätös jatkosta PUOLEN VUODEN MITTAINEN OPPISOPIMUS - Tähtää tutkinnon osaan - Työntekijä saa palkkaa ja yritys koulutuskorvausta - Jatko arvioidaan tapauskohtaisesti TAVOITTEENA MADALTAA YRITYSTEN KYNNYSTÄ TATtalks TARJOTA 2/2015 OPPISOPIMUKSIA 19

20 #Maine Yrityksen maine ei ole itseisarvo T-Media on tutkinut suomalaisten yritysten ja toimialojen työnantajakuvaa 2000-luvun alkupuolelta asti. Tutkimustulosten myötä on havaittu, että yrityksen maine on muutakin kuin työnantajakuva. Siksi T-Media kehitti Luottamus&Maine-mallin, joka tutkii työnantajakuvaa laajempaa kokonaisuutta: hallinnon avoimuutta, taloutta, johtoa, uusiutumista, tuotteita ja palveluita, työntekijöiden kohtelua, vastuullisuutta ja tutkimuksen kulmakiveä: yrityksen vuorovaikutusta sidosryhmiinsä. TEKSTI: IDA-MARIA BERGMAN KUVA: TEEMU GRANSTRÖM Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lle tutkiminen on ominaista omien palveluiden ohella myös oman toiminnan suhteen. Viestintäjohtaja Olli Ernvall toi 2000-luvun alussa yritykseen voimakkaan tutkimusasenteen yrityksen brändiä ja mainetta kohtaan ja tutkiminen on ollutkin VTT:lle säännöllistä siitä lähtien. Luottamus&Maine-tutkimuksen VTT tilasi ensimmäisen kerran syksyllä Ernvall puhuu mielellään VTT:n brändistä ja on ylpeä yhtiön hyvästä maineesta sekä vahvasta luottamuksesta: Se, että VTT nousee suomalaisten mielikuvissa esimerkiksi poliisin rinnalle luottamusta herättävien tahojen joukossa, on meille merkittävä asia, Ernvall mainitsee. MAINE JOHTAA TIETTYYN KÄYTTÄYTYMISEEN T-Median toimitusjohtaja Harri Leinikka puhuu intohimoisesti Luottamus&Maine-mallista. Leinikan mielestä tutkimuksen ydin on tutkia sitä, miten ihmiset käyttäytyvät suhteessa tutkittavaan yritykseen: It s not what they think, it s what they do. 20

21 YRITYKSET SOKEITA OMALLE TOIMINNALLEEN Luottamus&Maine-mallilla on tutkittu jo yli 100 suomalaista yritystä suurista pörssi- ja perheyrityksistä pk-yrityksiin sekä kokonaisia toimialoja. Tutkittavista maineen kahdeksasta osa-alueesta etsitään kyseessä olevalle yritykselle tärkeimmät. Tähän käytetään useita eri tilastollisia tutkimusmenetelmiä. Keskeinen elementti onkin painopisteiden suuntaamisessa. Ne auttavat kehittämään yrityksen toimintaa oikeaan suuntaan ja vaikuttavat suoraan yrityksen menestymiseen. Yritykset usein kyllä tietävät, missä voisivat parantaa, mutta tärkeintä onkin, missä suhteessa mitäkin maineen osa-aluetta tulee kehittää ja kannattaa painottaa. Tähän seikkaan liittyen yritykset ovat usein sokeita, Leinikka toteaa. Erityisen tyytyväisiä asiakkaat ovat olleet Luottamus&Maine-mallin ymmärrettävyyteen: sen avulla maineen rakenne ja kriittisimmät kehitysalueet on helppo viestiä eteenpäin työntekijöille. Siten varmistetaan, että koko yritys tietää, missä mennään ja mitä Maine on yhtä kuin yrityksen olemassaolo. Tutkimus toteutettiin suuren yleisön keskuudessa kahdessa vaiheessa. Keväällä 2015 tehtiin esitutkimus, jossa 1000 suomalaista nimesi spontaanisti kaksi hyvä- ja huonomaineista yritystä. Tämän jälkeen eniten mainintoja saaneet tutkittiin kesän 2015 aikana Luottamus&Maine-mallilla. Hyvämaineinen yritys herättää luottamusta, saa parempia työntekijöitä, halvempaa pääomaa, yhteiskunnan tuen toiminnalleen sekä asiakkaiden suositukset ja ostohalun. Maine ei ole itseisarvo. Oleellista on maineen vahva vaikutus ihmisten käytökseen, Leinikka toteaa. Se, miten yrityksen asiakkaat, poliittiset vaikuttajat, rahoittajat, suuri yleisö, media, oma henkilökunta ja alihankkijaverkosto käyttäytyvät suhteessa yritykseen, määrittävät yrityksen menestymisen ja olemassaolon. Ernvall arvostaa Luottamus&Maine-tutkimuksessa juuri tätä näkökulmaa: Yrityksen maine on enemmän kuin mielikuva. Se on sitä, mitä tapahtuu sen jälkeen. Miten ja mitä yrityksestä puhutaan ja millaiseen ostokäyttäytymiseen se johtaa, Ernvall kiteyttää. osa-alueita tulisi parantaa. VTT:n kohdalla asiakas- ja bränditutkimuksen tuloksia on raportoitu ja analysoitu yhdessä johtoryhmän kanssa ja tiivistetty tärkeimmät huomiot työntekijöille. Maine säilytetään täyttämällä odotukset Ernvall korostaa jatkuvaa työskentelyä vahvan maineen ja brändin eteen ja painottaa henkilökunnan roolia: Joka päivä näistä ovista kulkee valtava tietomäärä ja osaaminen. Sen arvostaminen ja tukeminen on maineen kannalta ensisijaisen tärkeää, Ernvall toteaa. Yrityksen tulee myös seurata ympäristöään ja aikaansa. Tänä aikana esimerkiksi yrityksen avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä ominaisuuksia niin omalle henkilökunnalle kuin muillekin sidosryhmille, Leinikka lisää. Tärkein keino säilyttää yrityksen hyvä maine on kuitenkin odotusten täyttäminen. Tähän lukeutuu esimerkiksi mainosten lupausten pitäminen. Yhtä tärkeää on myös hyvä viestintä, hyvä asiakaskokemus ja herkät vaistot sen suhteen, mitä odotuksia sidosryhmillä on. Mihin asioihin aloittelevan yrityksen tulisi sitten ensisijaisesti keskittyä, jotta saisi luotua vahvan ja hyvän maineen? Ernvall antaa jämäkät ohjeet: Vahva liiketoimintastrategia, siitä johdettu brändistrategia ja sen toteuttaminen, tavoitteiden määrittäminen ja mittaaminen, lupausten lunastaminen, avoimuus ja tärkeimpänä eettisyys. Nämä asiat kun ovat kunnossa, ollaan todella vahvoilla, Ernvall lupaa. 21

22 #KunKouluLoppuu VÄLIVUODEN SUOSIO KASVAA - KYSYIMME MIKSI TATin Kun koulu loppuu -tutkimuksen tulokset osoittivat keväällä, että runsas neljännes lukionsa päättävistä nuorista suunnittelee pitävänsä välivuoden. Välivuoden houkutus on kasvanut edellisvuodesta, jolloin sitä suunnitteli viidennes lukiolaisista. Miksi opiskelemista ja työelämään siirtymistä halutaan lykätä? Kysyimme kahdelta välivuoteen päätyneeltä nuorelta. TEKSTI: MARI LEHTONEN KUVAT: AINO-SOFIA ORJASNIEMI & ALEXANDRE PIROJENKO AINO-SOFIA ORJASNIEMI: PAUSSI ANTAA TILAA AJATELLA Rovaniemeläinen Aino-Sofia aloittaa syksyllä abivuotensa. Hän kertoo, että välivuoden pitäminen on tuntunut hänestä aina lähes itsestäänselvyydeltä. Kaikki sisarukseni ovat pitäneet välivuoden. Olisi raskasta hakea heti uuteen opiskelupaikkaan, kun ei ole vielä varmuutta, mitä tulevaisuudessa haluaa tehdä. Välivuoden aikana Aino-Sofia kaavailee aluksi tekevänsä töitä ja säästävänsä rahaa. Lisäksi hän aikoo lähteä matkalle. Mielessä ovat käyneet Afrikan mantere ja Pohjoismaat, joista eniten kiinnostaisi Islanti. Kansainvälisestä kokemuksesta Aino-Sofia uskoo olevan monenlaista hyötyä. Ainakin sieltä saa kielitaitoa ja kokemuksia. On varmaankin helpompi asettua, kun on nähnyt maailmaa ja perspektiivi on muuttunut. KOULU EI SUOSITTELE AIKALISÄÄ Koulussa välivuoden pitämiseen on suhtauduttu penseämmin. Opo suositteli maailmanmatkailun sijaan opiskelijavaihtoa, koska siten pääsee maailmalle, mutta opiskelupaikka on samalla olemassa. Kunkoululoppuu-chatin nettiopolta voi kysyä vaikka välivuodesta Kunkoululoppuu.fi:n Kysy opolta -chatissa nettiopot vastaavat nuorten kysymyksiin reaaliajassa. Palvelu on avoinna sunnuntaista torstaihin klo kunkoululoppuu.fi/kysy-opolta Aino-Sofia on kuitenkin varma suunnitelmastaan. Hän haluaa tauon, jonka aikana ehtii miettiä ja saada varmuutta. Hän aikoo joka tapauksessa hakea opiskelemaan heti lukion päättymisen jälkeen. JERE SIIMES: VÄISTÄMÄTÖN VÄLIVUOSI ASEPALVELUKSEN VUOKSI Jere Siimes valmistui keväällä Joensuun yhteiskoulun lukiosta. Tammikuussa hän astuu armeijan harmaisiin Kuopiossa, Karjalan lennostossa. Välivuoteen päätymistä Jere pitää suhteellisen järkevänä ideana. Hän ei halunnut kiirehtiä opiskelun aloittamista, vaikka hakikin yhteishaussa yliopistoon opiskelemaan kauppatieteitä. Ensimmäisellä kerralla ei tärpännyt. Ajattelin, että voin myös tehdä töitä ja kerätä rahaa opintoja tai esimerkiksi matkustelua varten. Jere on hakenut syksyn ajaksi töitä kotikaupungistaan Joensuusta. Monesta työhakemuksesta huolimatta vielä ei ole onnistanut. Kesän aikana Jere on tehnyt töitä isänsä yrityksessä Helsingissä. LUKIOSTA PALJON TIETOA KOULUTUSMAHDOLLISUUKSISTA Jeren mielestä koulussa oltiin kannustavia ja annettiin mahdollisuus tutustua eri koulutusaloihin. Välivuodesta ei juuri ollut tietoa tarjolla. Välivuotta kehotettiin karttamaan. Onhan se helpompaa siirtyä suoraan koulusta kouluun, ettei oppiminen jää kesken. Joillakin toki on sitten intti, Jere tuumii. Sillä aikaa kun olen intissä, haen uudelleen opiskelemaan. Ensimmäisestä hakukerrasta sai hyvää kokemusta pääsykokeesta ja se on mielestäni tärkeää. 22

23 #Kolumni #Olenhyvä Autetaan nuoria tunnistamaan omat vahvuutensa Kesän aikana nuorten työnhakutaitoja on arvosteltu mediassa. Palkkatoiveiden on kerrottu olevan epärealistisia ja ansioluetteloiden huolimattomasti tehtyjä. Suurin ongelma näyttää kuitenkin olevan se, ettei nuoria tueta tarpeeksi omien vahvuuksien löytämisessä. Työhakemuksen kirjoittamista ja työhaastattelussa käyttäytymistä voi opettaa, mutta jokaisen on löydettävä tärkeimmät vahvuutensa lopulta itse. TATin kesätyöntekijä Alisa Taipale kirjoitti Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan elokuussa, ettei nuorten hyviin puoliin keskitytä tarpeeksi. TAT haluaa auttaa kouluja ottamaan uuden oppimisen loikan. Annetaan yhdessä kyytiä oppikirjoille, pänttäämiselle ja ulkoa oppimiselle. Kannustetaan nuoria kehumaan itseään ja tuomaan esille omat vahvuutensa. Näytä esimerkkiä kehumalla itseäsi. Kerro, mitä osaat ja jaa se somessa #olenhyvä-tunnisteella! Epävarmuus oman osaamisen ja kiinnostuksen löytämisestä käy ilmi myös TATin Kun koulu loppuu -tutkimuksesta. Yhä harvempi tietää, mille alalle kouluttautuisi. Jopa neljännes tuoreista ylioppilaista ratkaisee asian lykkäämällä hakeutumista jatko-opintoihin ja pitämällä välivuoden. Nuorten suunnitelmat sopivat huonosti Oy Suomi Ab:n tilanteeseen. Moottori yskii jo muutenkin. Kaikille lienee selvää viimeisen vuoden tapahtumien jälkeen, että globaalissa kilpailussa meidät pelastaa vain osaaminen. Osaaminen tarkoittaa kilpailukykyä. Koulut ja oppilaitokset ovat keskeisessä roolissa tukemassa oppijaa tunnistamaan vahvuutensa. Selvää on, ettei kyseessä ole helppo tehtävä. Se on kuitenkin tehtävissä. Kesällä joukko Helsingin yliopiston oppimisen tutkijoita julkaisi teesit, miten kouluissa loikataan uudella tavalla toimimiseen. Pääviesti on, että kyse on tahdosta ja tavasta tehdä asioita toisin, ei kalliista laitteista. Tutkijoiden mukaan meidän pitää päästä irti ajattelusta, että kaikkia pitää opettaa samalla tavalla. Jotta oppimista tapahtuu, opetuksen pitää koskettaa tunteita, sillä motivaatio ja innostus oppimiseen syntyvät eri asioista. Matematiikkaa voi opettaa esimerkiksi mopoja korjaamalla. Tällä hetkellä kouluissa ollaan eniten ymmällään siitä, mitä digitalisaatio tarkoittaa arjessa. Teesit julkaisseet tutkijat ihmettelevät, miksi kouluissa keskitytään asioihin, jotka voi tarkistaa koneelta. Työelämässä ei kaivata asioiden toistajia, ulkoa osaajia. Oleellisempaa olisi keskittyä niiden taitojen opettamiseen, joita ei voi korvata. Tällaisia asioita ovat vuorovaikutus ja luova, vaihtuviin tilanteisiin mukautuva ajattelu. Kuva: Dora Cheffi-Arab Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Johtaja, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Kirjoittaja on kaikista nuorten hyvinvoinnin parantamiseen liittyvistä asioista kiinnostunut opetuksen kehittämisen konkari, jonka vapaa-aika kuluu viiden lapsenlapsen kanssa. 23

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat KESÄTYÖ 22.02.2016 Kesko on todettu kansainvälisessä Global 100 -listauksessa maailman vastuullisimmaksi kaupan alan yritykseksi. Pistä hakemus vetämään niin käsissäsi voi olla kesätyöpaikka, josta jää

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen Uusia tuulia uraohjauksessa Ohjauksen käsikirja osana hanketta Anu Heinonen 6.10.2016 Uudellamaalla joka viides (22 %) 20-24-vuotias oli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2014. Yhteensä tällaisia

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op to 1.9.2011 Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op To 1.9.2011 Kansainvälistymismahdollisuudet

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen. Kainuun ammattiopisto. Kuopio Kainuun ammattiopisto

Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen. Kainuun ammattiopisto. Kuopio Kainuun ammattiopisto Opiskelijahuollon laadukas johtaminen Rehtori Raimo Sivonen Kainuun ammattiopisto Kuopio 9.6.2016 Kainuun ammattiopisto Kainuu ja Koillismaa Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos: Kainuun ammattiopisto

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Mitä some antaa tutkijalle? Oma ääni kuuluviin Toimituksellisissa medioissa toimittaja päättää sisällön ja rakenteen somessa voit itse päättää, mitä

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

Väsyttääkö viestintä? 7.4.2016 Yhteismetsäpäivät Sibelius-talo, Lahti

Väsyttääkö viestintä? 7.4.2016 Yhteismetsäpäivät Sibelius-talo, Lahti Väsyttääkö viestintä? 7.4.2016 Yhteismetsäpäivät Sibelius-talo, Lahti Ehkä et näe kaikkia MAHDOLLISUUKSIA! Herätysvinkit tarjoaa @Someleontti Saa kuvata & somettaa! Viestintätyyli: Lulu Manhattan HENKILÖ

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ Parasta Lapsille ry @marjukkak @taru69myth 1. TAVOITE JA SISÄLLÖT KUNTOON MITÄ JA MIKSI? KENELLE MISSÄ, MILLOIN? tavoite vastaanottaja välineet MITEN? viestin sisältö ja formaatti,

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Digia lyhyesti 81 M 5,9 M. Pörssiyhtiö NASDAQ Helsinki

Digia lyhyesti 81 M 5,9 M. Pörssiyhtiö NASDAQ Helsinki Ihmiset strategiamuutoksen ytimessä Kohti uudenlaista digiarkea Johtajuuden merkitys uusien asioiden tekemisessä Huippuasiantuntijoiden rooli muutoksessa J.Juppo, 1.11.2016 Digia lyhyesti Kasvava digitaalisiin

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Klikit Myynniksi. Raahe Jaakko Suojanen

Klikit Myynniksi. Raahe Jaakko Suojanen Klikit Myynniksi Raahe 31.10.2016 Jaakko Suojanen Sisältö Verkossa myyminen Tehokas verkkosivu Liikennemäärän kehittäminen Hakukoneoptimointi Google Adwords Facebook Konversion kehittäminen Jaakko Suojanen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen

Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen EK-Foorumi, Vaasa 13.9.2016 Johtaja Riikka Heikinheimo Työelämän uudistuminen haastaa myös ammatillisen koulutuksen uudistumaan 2 6.9.2016 Esimerkkejä digimurroksesta

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Suorita Turussa merkonomin tutkinto + pätevyys esimiehenä työssä oppien.

Suorita Turussa merkonomin tutkinto + pätevyys esimiehenä työssä oppien. Mahdollista menestys koulutuksella! Kehitä itseäsi Kehitä yritystäsi Hanki kaupallinen tutkinto Pätevöidy esimiehenä Verkostoidu Menesty Suorita Turussa merkonomin tutkinto + pätevyys esimiehenä työssä

Lisätiedot

KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN

KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Kuinka myyn heille? JANNE HEPOLA 17.11.2016 JANNE HEPOLA Markkinoinnin tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa Erityisosaaminen kuluttajakäyttäytyminen,

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot