Digitalisaatio lisää hyvinvointia. Ville Tolvanen. Numero 2/2015. Digitalisti Ville Tolvanen. Tasa-arvo on kilpailuvaltti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Digitalisaatio lisää hyvinvointia. Ville Tolvanen. Numero 2/2015. Digitalisti Ville Tolvanen. Tasa-arvo on kilpailuvaltti"

Transkriptio

1 Numero 2/ TAT TAPASI Digitalisti Ville Tolvanen 10 TYÖNANTAJAKUVA Tasa-arvo on kilpailuvaltti 14 MEDIAVIERAILUT Suomi tulee tutuksi elämyksien kautta 19 KUN KOULU LOPPUU Kun harrastuksesta tuli unelmaduuni Digitalisaatio lisää hyvinvointia Ville Tolvanen 1

2 SISÄLTÖ 2/2015 Pääkirjoitus 3 Lyhyesti 4 Kesätöissä villieläinsairaalassa 6 Kuluttaja johtaa digitalisaatiota 8 Tasa-arvo on kilpailuvaltti 10 Huoneentaulu: Viisi vinkkiä Twitteriin 12 Mediavierailulla Suomi tulee tutuksi elämyksien kautta 14 Vastauksia verkkosivujen uudistajalle 18 Kun harrastuksesta tuli unelmaduuni 19 Yrityksen maine ei ole itseisarvo 20 Välivuosi voi tarkoittaa hengähdystaukoa 22 Autetaan nuoria tunnistamaan omat vahvuutensa 23 Kuva: Teemu Granström Taloudellinen tiedotustoimisto TAT rakentaa Suomea, jonka yrityksillä on osaavat työntekijät ja rohkeutta menestyä. Viestimme, vaikutamme, kehitämme ja autamme asiakkaitamme onnistumaan - kotimaassa ja kansainvälisesti. TATiin kuuluvat myös Finnfacts ja T-Media. 2 Julkaisija: Taloudellinen Tiedotustoimisto TAT Eteläinen Makasiinikatu 4 PL 147, Helsinki Päätoimittaja: Kari Väisänen Vastaava toimittaja: Mari Lehtonen Toimitussihteeri: Anna Korvenoja Ulkoasu: Nina Pihlas Kannen kuva: Dora Cheffi-Arab Paino: Forssa Print ISSN:

3 #Pääkirjoitus Monikulttuurisuus on vahvuus Suomelle Suomi on ollut Euroopan unionin jäsenenä nyt 20 vuotta. Sinä aikana maamme on avautunut taloutta ajatellen kaikkiin ilmansuuntiin. Vielä suurempaa avautuminen on ollut henkisellä tasolla. Ennen valitimme heikkoa suomalaista itsetuntoa, jopa alemmuuskompleksiamme Ruotsin suhteen, puhumattakaan suurten ikäluokkien melko vähäisestä kansainvälisestä kanssakäymisestä. Nyt työelämään siirtymässä oleva sukupolvi on syntynyt, kouluttautunut ja elänyt koko ikänsä avoimessa Euroopassa. Nykynuoret ovat jo luonnostaan kansainvälisiä ja kansainvälisesti ajattelevia fiksuja ihmisiä, joilla on myös nykyaikaiset arvot. Noihin arvoihin kuuluvat kaikkinainen tasapuolisuus ja tasa-arvoisuus, oli sitten kyse työelämästä, perhesuhteista tai eri kansallisuuksista. Suomi on edelleen monessa suhteessa demokratian mallimaa. On jo käynyt harvinaisen selväksi, että kansakuntamme seisoo melko yksimielisesti suvaitsevan, monikulttuurisen yhteiskunnan arvojen takana. Luulen, että perussuomalaisten kansanedustajan aloittama monikulttuurisuuden moukarointi kääntyy lopulta puoluetta itseään vastaan. Kaikentyyppinen monikulttuurisuuden lisääntyminen vahvistaa Suomea joka kantilta, oli sitten kyse opiskelusta, elinkeinoelämästä tai jokapäiväisestä arjesta. Euroopan unionin ja koko ajan lisääntyvän digitalisaation ansiosta yrityksillämme on entistä tasavertaisemmat mahdollisuudet menestyä maailmanmarkkinoilla. Tämä vaatii kuitenkin kansainvälistymistä ja avautumista sen tuomille mahdollisuuksille. Jatkossa emme pärjää työelämässä pelkästään kotimaisin voimin. Työttömyydestä huolimatta ikääntyvä Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, jo pelkästään siitä yksinkertaisesta syystä, etteivät suomalaiset ole enää halukkaita tekemään kaikkea tarjolla olevaa työtä. Meidän on myös avattava itseämme lisää henkisesti. Suomalainen työelämä ei kohtele tasavertaisesti ulkomaalaista työnhakijaa tai työntekijää. Demokratiamme kaipaa päivittämistä monikulttuurisuuden suhteen, ei monikulttuurisuuden torjuntaa. Kari Väisänen Toimitusjohtaja Taloudellinen tiedotustoimisto TAT 3

4 #Lyhyesti Yrityskylän vauhdikas syksy: uusi kylä ja yläkoulumallin testausta Yrityskylä-perhe saa marraskuussa uuden jäsenen, kun Lappeenrantaan avataan Yrityskylä Kaakkois-Suomi. Oppimisympäristössä vierailee kolmen vuoden aikana noin Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen kuudesluokkalaista. Yrityskylä on alueelle jo tuttu, sillä sen valtakunnallinen kiertue vieraili Lappeenrannassa keväällä Uuden aluevaltauksen lisäksi Yrityskylän yläkoulumallin kehitystyö etenee vauhdilla. Uudenmaan ja Itä-Suomen yhdeksäsluokkalaiset pääsevätkin testaamaan uutta konseptia tulevan lukuvuoden aikana. Uuteen opetussuunnitelmaan nojaavassa Yrityskylässä nuoret oppivat taloudesta ja työelämästä globaalissa maailmassa. Nuoret osallistuvat pelipäivään, jossa he harjoittelevat työelämässä ja yritystoiminnassa tarvittavia taitoja digitaalisuutta hyödyntäen. Kehitystyötä rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Yksityisyrittäjäin säätiö. Kuva: Teemu Granström OK!Akatemia antoi uusia ideoita koulutuksen digitalisaatioon ja opettajankoulutuslaitosten johdolle suunnatut yhteiset foorumit ovat olemattomat, joten OK!Akatemia on tärkeä yhteinen kohtaamispaikka, iloitsee Helsingin yliopiston professori Maija Aksela. -Opettajankouluttajille Aksela oli yksi 22:sta TATin ja opettajankouluttajien OK!Akatemian osallistujasta. OK!Akatemian teemana oli tänä vuonna Digitaalisuus tulee, oletko valmis? Digitalisaatio on merkittävä tulevaisuuden kehityshaaste arjessa, työelämässä ja koulutuksessa. Inspiraatiota ja ideoita haettiin Viron maaperältä, jossa sähköistä e-kansalaisuutta on voinut anoa vajaan vuoden ajan. Kuva: Auri Kohola Seminaarijoukko kuuli kahden päivän aikana ajankohtaiskatsauksia esimerkiksi Suomen ja Viron taloudellisista tilanteista. Ennen kaikkea keskusteltiin kuitenkin Viron opettajankoulutuksesta ja opetuksen digitalisoimisesta. Elinkeinoelämän ja opettajankouluttajien yhteistyö alkoi vuonna 2008 yhteisseminaarilla Tampereella. Tänä vuonna tilaisuus järjestettiin kahdeksatta kertaa. 4

5 Yrittäjyys näkyväksi merkkipäivänä Kansallista Yrittäjän päivää vietetään syyskuun viides päivä. Se on arvostuksen osoitus yrittäjän tekemää työtä ja työn merkitystä kohtaan. Päivä ei ole kuitenkaan suunnattu vain yrittäjille, vaan se on myös muistutus ja kannustin omaan ideaansa palavasti uskoville: yrittäjyys on varteenotettava vaihtoehto. TAT on mukana merkkipäivässä kertomassa yrittäjyydestä niin nuorille kuin heidän opettajilleenkin. Tänä vuonna Yrittäjän päivä osuu lauantaille. Siitä huolimatta kouluille on tarjolla monia mahdollisuuksia huomioida päivä ohjelmassaan ja tuoda yrittäjyys näkyväksi oppilaille. Vuoden nuoreksi yrittäjäksi valittu Varusteleka-kaupan perustaja ja omistaja Valtteri Lindholm pitää nuorille kannustuspuheen webinaarin välityksellä heti aamusta. Helsingin Narinkkatorilla järjestetään avoin Yrittäjän päivän päätapahtuma katufestarihengessä. Päivään voi orientoitua myös kutsumalla paikallisen yrittäjän koululle tai Asiantuntijaverkosto. fi-palvelusta yrittäjän etävierailulle luokkaan. Nuorille suunnatussa Instagram-kilpailussa puolestaan etsitään paikkakunnan Rohkeaa Yrittäjää. Katso lisätietoja ja täysi ohjelma osoitteesta Yrittäjän Päivän ohjelmaa 5.9.: Instagram-kilpailu nuorille hashtagilla #rohkeayrittaja Yrittäjän Päivän webinaari klo osoitteessa asiantuntijaverkosto Kampin katujuhla Helsingissä Narinkkatorilla klo Yrityskylissä Turussa, Vaasassa ja Tampereella järjestetään yhteistyökumppaneille kutsuvierastilaisuudet. Kaikissa yrityskyläkaupungeissa jaetaan ilmapalloja Yrityskylän viisivuotisjuhlan kunniaksi. Vastuullisin Kesäduuni 2015 selvitti parhaat kesätyöpaikat Lasten leiritoimintaa järjestävä Lasten Kesä ry ja sähkönsiirtoyhtiö Fingrid tarjosivat kuluneena kesänä parhaimman kesätyökokemuksen. Lasten kesä kilpaili pienten ja keskisuurten organisaatioiden sarjassa, Fingrid suurten. Parhaimpien kesätyönantajien TOP10-listalle mahtui organisaatioita monelta toimialalta ja kisa oli hyvin tiukka: useampi osallistuja ylsi samalle sijalle parhaimpien listalle. Vastuullisin kesäduuni -kilpailuun osallistui 85 suomalaista kesätyönantajaa ja T-Median tekemään arviointitutkimukseen vastasi yhteensä 5702 kesätyöntekijää. Tutkimukseen osallistuneet kesätyönantajat ovat hoitaneet asiansa erittäin mallikkaasti. Kesätyössä on viihdytty keskimäärin hyvin ja kesätyökokemus on vahvistanut kiinnostusta työelämää kohtaan. Tuloksista kerrotaan lisää seuraavassa TAT talks -lehdessä. Talousosaaminen ajan tasalle syyskuussa Talousaiheiden hallitessa mediatilaa on tilastojen lukutaidosta ja talousasioiden ymmärtämisestä tullut yhä tärkeämpi kansalaistaito. TAT järjestää syyskuun alussa opettajille ja opinto-ohjaajille kolme koulutustilaisuutta, joissa pureudutaan talouden ajankohtaisiin aiheisiin. Tämän vuoden teemana on Talous on politiikkaa. Jyväskylässä 1.9., Turussa 3.9. ja Helsingissä järjestettävien tilaisuuksien lisäksi koulutukseen on mahdollista osallistua etäyhteydellä vaikkapa omasta työhuoneesta. Helsingin tilaisuus lähetetään suorana webinaarina osoitteessa tat-ryhma. adobeconnect.com/asiantuntijaverkosto. Pienet/keskisuuret organisaatiot (1-250 työntekijää) 1. Lasten Kesä ry 2. Bitwise Oy 3. Vincit Oy Suuret organisaatiot (250 + työntekijää) 1. Fingrid Oyj 2. Vvo-yhtymä Oyj 3. Skanska Oy Talous tutuksi koulutus sopii erityisesti historian ja yhteiskuntaopin opettajille, matematiikan opettajille, opinto-ohjaajille sekä vuosiluokkien opettajille. Ohjelmassa on aiempien vuosien tapaan verkostoitumisen lisäksi puhujia talouselämän huipulta. Tänä vuonna puhujina ja panelisteina nähdään muun muassa Piia-Noora Kauppi, Juhana Vartiainen, Ralf Sund, Matti Apunen, Kristina Kaihari ja Jyri Häkämies. TAT järjestää Talous tutuksi -koulutuksen yhteistyössä Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n, Finanssialan Keskusliiton, Opetushallituksen, Pörssisäätiön ja Suomen Pankin kanssa. Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia. 5

6 #VKD #Kunkoululoppuu Tärkeintä on aito kiinnostus eläintenhoitoa kohtaan Kesätöissä Villieläinsairaalassa: Tärkeintä on aito kiinnostus eläintenhoitoa kohtaan Kesätyö Villieläinsairaalassa vaatii niin ihmissuhdetaitoja kuin kykyä tulla toimeen eläinten kanssa. Vaikka potilaiden päästäminen takaisin luontoon on haikeaa, se on päätavoite ja kaikkein antoisinta. TEKSTI: TATIN KESÄHARJOITTELIJAT ELINA PIETILÄ JA AINO-SOFIA ORJASNIEMI KUVAT: AINO-SOFIA ORJASNIEMI Astumme sisään Korkeasaaren Villieläinsairaalaan. Meitä on vastassa Laura Pulli, joka esittelee sairaalan potilaita. Tutustumme orvoksi jääneeseen valkohäntäpeuraan, täplikkäisiin lokin poikasiin ja ärhäkkään joutseneen. Pulli on opiskellut eläintenhoitajaksi ja on nyt toista kesää töissä Villieläinsairaalassa. Kun kysymme, mikä oli hänen valttikorttinsa haastattelussa, jokin millä hän erottui joukosta, vastaus tulee helposti. Tulen toimeen sekä eläinten että ihmisten kanssa. Tässä työssä se on yllättävän tärkeää. Pulli kertoo, että eläinten hoitamisen lisäksi kaikki sairaalan työntekijät vastaavat myös päivystyspuhelimeen. Aluksi puhelimeen vastaaminen jännitti. Pelkäsin, että isoäidit soittelevat Luontoillan visaisista kysymyksistä. Nopeasti kuitenkin opin, että aina voi kysyä kokeneemmilta. Jotkut täällä ovat hillittömiä tietopankkeja. PAHINTA ON IHMISTEN JULMUUS Kesätyö Villieläinsairaalassa on ollut hyvällä tavalla hektisempää ja monipuolisempaa kuin Pulli oli ajatellut. Sähköposteihin ja puhelimeen vastaamisen lisäksi hän saa tehdä yhteistyötä eläinlääkäreiden kanssa, lääkitä sekä tehdä hoitosuunnitelmia. Työ on todella imaissut mukaansa. Näiden kahden kesän myötä olen alkanut katsoa luontoa eri tavalla. Tunnistan lintu- ja kasvilajeja, ja hämmennyn 6

7 Kun onnistuu parantamaan sairaan tai loukkaantuneen eläimen, kokee todella onnistuneensa. aina uudestaan siitä, kuinka monipuolista luonto Helsingissä on. Yksi parhaista työtehtävistä on kuitenkin orvon tai aiemmin sairaan eläimen luontoon palautus. Kun onnistuu parantamaan sairaan tai loukkaantuneen eläimen, joka on kasvanut reippaaksi yksilöksi ja joka voi elää villinä ja vapaana, kokee todella onnistuneensa. Pahinta taas on se, kun sairaalaan tuodaan ihmisen välinpitämättömyyden tai julmuuden vuoksi loukkaantunut eläin. Pullia turhauttavat potilaat, joilla on roska tai koukku kaulan ympärillä ja se, että lintuja jää kodittomiksi puunkaadon seurauksena. Eläimiin kiintyy helposti, varsinkin pidempiaikaisiin potilaisiin. Muistan erityisesti kuutin, joka oli ollut sairaalalla jo pitkään, ihan pienestä asti. Loppujen lopuksi siitä ei kuitenkaan ollut eläjäksi, ja se jouduttiin lopettamaan. TÄMÄ ON SE TYÖ, JOTA HALUAN TEHDÄ Pulli kertoo, että kesätyönhakijoita Villieläinsairaalaan oli paljon. Koulutuksen lisäksi tärkeää on aito kiinnostus ja tunteen palo eläinten hoitoa kohtaan. Työ vaatii rauhallisuutta ja kärsivällisyyttä. Eläimet toimivat aina omaan tahtiin. Niitä ei voi hoputtaa. Joskus joutuu ylitöihin yllättävien potilaiden saapuessa. Pulli toivoo voivansa jatkaa Korkeasaaressa kesän jälkeenkin. Kun on kerran saanut jalan oven väliin esimerkiksi kesätöiden kautta, voi saada vakituisen työn. Mutkan kautta voi oppia jotain uutta ja kaikesta työstä on hyötyä. Missään ammatissa ei voi olla valmis heti, käytännön kautta oppii! T-Median, TATin, Alma Median, Soneran, Monsterin ja Nokian yhteinen Vastuullinen kesäduuni kampanja haastoi työnantajat tarjoamaan vuotiaille nuorille enemmän ja laadukkaampia kesätyöpaikkoja. Kampanjaan osallistuneet työnantajat sitoutuivat hyvän kesätyön periaatteisiin. Niitä ovat muun muassa hyvä hakijakokemus, perehdytys ja ohjaaminen. Kampanjan avulla huomiota perusasioille T-Median toteuttaman Kesätyöhaku kyselyn mukaan puolet nuorista ei saanut lainkaan tietoa hakemastaan työpaikasta. Suurin osa työnantajista ei myöskään ilmoittanut, miten kesätyönhaku etenee. Vain murto-osalle jäi hyvä tunne hakuprosessista. Tutkimuksen mukaan 70 prosenttia nuorista keskustelee kokemuksistaan kavereiden kanssa. Jokainen työllistetty nuori onkin työnantajalle tilaisuus tehdä hyvä ensivaikutelma tulevaisuuden tuloksentekijöihin ja kantaa vastuuta nuorista. Korkeasaaren Villieläinsairaala Villieläinsairaalaan otetaan vastaan apua kaipaavia, esimerkiksi loukkaantuneita, orpoja ja nälkiintyneitä eläimiä. Mahdollisimman moni palautetaan takaisin luontoon. Yleisiä potilaita ovat siilit, oravat ja linnut. Sairaalassa hoidetaan vuosittain noin 850 eläintä. Korkeasaaren Villieläinsairaala on mukana Vastuullinen Kesäduuni -kampanjassa osana Helsingin kaupunkia. 7

8 #TAT tapasi Kuluttaja johtaa digitalisaatiota Ville Tolvasen tavoitteena on kertoa suomalaisille, mitä mahdollisuuksia digitalisaatio tuo mukanaan. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii hänen mukaansa paljon nykyistä enemmän rohkeutta, avoimuutta ja ketteryyttä. TEKSTI: ANNA KORVENOJA KUVA: DORA CHEFFI-ARAB Digitalisoituminen tuntuu olevan käsite, jota käytetään nyt kaikkialla. Mistä oikein on kyse? Digitalisoitumisella tarkoitetaan teknologian integroitumista arkeen. Älykkäät verkkoympäristöt tulevat arjen toimintojen rinnalle kaikille elämän osa-alueille, niin julkishallintoon, opetukseen, liiketoimintaan kuin terveydenhuoltoonkin. Nimi: Ville Tolvanen Koulutus: Bachelor of Business Administration Ammatti: Digitalisti. Sparraa yrityksiä digitalisoitumisen aiheuttamista muutoksista, mahdollisuuksista, ja vaikuttamisesta verkossa. Ihailen: Richard Bransonia Tunnuslause: Tulevaisuus on tekemistä vaille valmis. Englannista suomen kieleen on tullut termi digitaalinen disruptio. Mitä tämä tarkoittaa liiketaloudessa? Digitaalisella disruptiolla tai transformaatiolla tarkoitetaan toimialojen muuttumista ja uudelleen rakentumista. Hyvä esimerkki digitaalisesta disruptiosta on majoituspalvelu Airbnb, joka on muuttanut hotellialaa tuottamalla sinne täysin uudenlaista tarjontaa. Miten digitalisoituminen vaikuttaa yritysten toimintaan? Digitalisoitumisella on kolmenlaisia vaikutuksia liiketoiminnalle. Ensinnäkin olemassa olevia palveluja voidaan tehostaa, eli tuottavuutta voidaan kasvattaa digitalisoitumisen avulla. Toisaalta voidaan synnyttää kokonaan uusia palveluja tai entisiä voidaan parantaa. Kolmantena ilmiönä ovat uudet innovaatiot, joissa yhteisöt ja käyttäjät otetaan mukaan liiketoimintaan. On tärkeää ymmärtää, että digitalisaatio ei tapahdu ilkeiden amerikkalaisten tai kiinalaisten yritysten vaan kuluttajien toimesta. Kuluttajat johtavat digitaalista muutosta äänestämällä jaloillaan ja lompakoillaan. Tämä on tietenkin ongelma niille yrityksille, jotka eivät lähde muokkaamaan toimintamalliaan uusien digitaalisten vaatimusten ympärille. Mitkä ovat digitaaliseen liiketoimintaan nojaavan yrityksen avainominaisuudet? Tärkeimpänä avainominaisuutena on asiakaslähtöisyys. Jos yrityksellä ei ole vielä aitoa kommunikaatiosuhdetta asiakkaan kanssa, on sellainen luotava. Digitaalisessa ympäristössä pärjäävät yritykset antavat asiakkailleen paljon päätösvaltaa. Tieto asiakkaan tarpeista ja toiveista on digitaalisen kaupankäynnin edellytys. Sanotaankin, että data on uusi öljy: asiakastieto voitelee liiketoimintaa, eikä vanhat rakenteet tai kauppapaikat, sillä digitaalisessa maailmassa sijainnilla tai kellonajoilla on aikaisempaa vähemmän merkitystä. 8

9 Mitä kaikkea täytyy huomioida yrityksen digitaalisessa strategiassa? Vai tarvitaanko erikseen digitaalista strategiaa? Ihannetila olisi tietenkin se, että koko yrityksen liiketoimintastrategia olisi digitaalisuuden ympäröimä. Käytännössä nykyisin kuitenkin digitalisoitumisen mahdollisuuksia aletaan vasta pohtia. Silloin on järkevää luoda jonkinlainen digistrategia siitä, mitä yrityksen toiminta tulee olemaan. Tavoitteena on, että digitalisaatiosta tulee normaaliosa arkea. Miten uskot työn ja sen organisoinnin muuttuvan digitalisoitumisen myötä? Työn sijainti, työaika ja työpaikkojen merkitys muuttuu. Tulevaisuudessa parhaat asiantuntijat pystyvät määräämään itse ajan ja paikan, jossa tuottavat arvoa. Kun yhdistellään ihmisten vahvuuksia ja omia mielihaluja, saavutetaan varmasti parempaa tuottavuutta kuin nykyisellä, kaavamaisella mallilla. Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Digitaalisen ajan asiantuntijoilta vaaditaan näkyviä tuloksia ja vastuuta tulosten toimivuudesta. Uskon, että ihmiset ovat valmiita ottamaan enemmän vastuuta työstään kun he saavat itse määritellä sen tekotavan. Suomessa annetaan koko ajan etumatkaa kansainvälisille toimijoille. Miten digitalisaatio vaikuttaa työllisyyteen? Suomessa on paljon keskustelua siitä, että digitalisaatio vie ihmisten työt. Todellisuudessa meille tulee parempia yhteyksiä ja siten tehokkaampaa liiketoimintaa. Resurssit, jotka vapautuvat vanhoista toiminnoista voidaan hyödyntää jonkun toisen työn tekemiseen. Ajattelutapa, jonka mukaan kaikkien pitäisi saada jatkaa niin kuin ennenkin, on omituinen. Maailma ja ympäristö muuttuvat. Digitalisoituminen on varmasti myös alentanut kynnystä ryhtyä yrittäjäksi. Suomessa on syntynyt digitalisaation ympärille uusia kiinnostavia yrityksiä. Kuulemme päivittäin tällaisista sankaritarinoista, jotka ovat omiaan markkinoimaan kaikille yrittäjyyttä. Miten Suomi pärjää digiajassa? Valitettavan huonosti. Meillä on maailmanluokan valmiudet korkea koulutus ja verkkoyhteydet mutta emme ole tarpeeksi rohkeita avautumaan maailmalle ja kokeilemaan uutta. Suomalaisessa kulttuurissa ei oteta tosissaan asioita, jos ei ensin nähdä tuloksia. Valitettavasti muutos digitaalisessa maailmassa on niin nopeaa, että asiat ovat jo ehtineet syntyä siinä vaiheessa kun suomalaiset ovat valmiita lähtemään mukaan. Annamme koko ajan etumatkaa kansainvälisille toimijoille. Ongelmana ovat myös liian pienet investoinnit uuden kokeiluun ja soveltamiseen, minkä vuoksi Suomessa ei ole pystytty kehittämään kilpailukykyisiä palveluja. Olisihan esimerkiksi Facebook valmiuksiemme puolesta voinut syntyä Suomessakin. Mikä on parasta, mitä digitalisoitumisesta voi syntyä? Uskon digitalisaation olevan vastaus yhteiskunnan ongelmiin: saastumiseen, ruokatuotantoon, lääketieteen haasteisiin ja niin edelleen. Siksi parasta, mitä siitä voi syntyä, on entistäkin enemmän hyvinvointia. 9

10 #Työelämä Tasa-arvo on kilpailuvaltti Tasa-arvo työpaikalla merkitsee kaiken käytettävissä olevan potentiaalin hyödyntämistä. Jos tämä ei toteudu, tarvitaan strategista kehitystyötä asian hyväksi. Esimiehen rooli on silloin avainasemassa. TEKSTI: NINA PIHLAS KUVAT: TEEMU GRANSTRÖM Suomi nähdään yhtenä maailman tasa-arvoisimmista maista. Rakenteellisia, ääneen lausumattomia normeja on kuitenkin edelleen olemassa. Sukupuoleen liittyvä syrjintä ei ole välttämättä näkyvää. Naiset kohtaavat miehiä enemmän uraongelmia ja palkkaerot ovat todellisuutta. On myytti, että naiset eivät olisi kiinnostuneita johtotehtävistä, kertoo Annukka Jamisto. Jamisto työskentelee asiantuntijana ja kouluttajana Ekvalita Oy:ssa. Ekvalita tarjoaa asiantuntemusta tasa-arvon ja moninaisuuden edistämiseen työpaikoilla. Jamiston mukaan kyse on rakenteista. Ne joko tukevat tai ei- Annukka Jamisto muistuttaa rekrytointivaiheen tärkeydestä. vät tue naisten etenemistä johtotehtäviin. Esimerkiksi julkisella sektorilla on paljon naisia esimiestehtävissä. Tutkimusten mukaan suomalaisten naisten koulutus ja sijoittuminen työelämään ovat maailman kirkasta kärkeä. Työikäisistä naisista 38 prosenttia on korkeakoulutettuja. Miehillä vastaava luku on yli kymmenen prosenttia pienempi. Kuitenkin miehiä on edelleen suhteessa enemmän johtavissa tehtävissä. ESIMIES JOHTAA MYÖS ASENTEELLAAN Perinteinen, lasikattoinen johtajamalli on muutoksessa. Jamistokin suosii puheessaan mieluummin käsitettä asiantuntijuudesta kuin esimieheydestä. Useissa työpaikoissa tiedostetaan myös, että liiallisesta hierarkiasta luopuminen motivoi työntekijöitä parempiin tuloksiin. Esimiehellä on kuitenkin vastuu tehtävien jakamisesta ja työn hallinnasta. Hänen asenteellaan on myös merkittävä rooli tasa-arvon toteutumisessa. Tasa-arvon kehittäminen työpaikoilla saattaa olla henkilöitynyt johonkin tiettyyn ihmiseen. Jos tämä henkilö lähtee, niin tasa-arvon edistäminen voi loppua siihen, toteaa Jamisto. Työyhteisön yllä leijuvat normit vaikuttavat vahvasti työyhteisön käytäntöihin ja ilmapiiriin. Normeja ja asenteita voi olla kuitenkin hankalaa tunnistaa yhteisön sisällä. Usein uusi, työyhteisön ulkopuolinen henkilö huomaakin sisäisen dynamiikan ja kehityskohdat kirkkaimmin. Rekrytointivaihe on merkittävä mahdollisuus jämähtäneiden ja haitallisten normien rikkomiseen ja uudistukseen. Rekrytointiin kannattaa kiinnittää huomiota. Rekrytoinnista vastaavilla voi olla taipumusta suosia huomaamattaan itsensä kaltaisia hakijoita. Sillä on suuri merkitys tasa-arvon toteutumisen kannalta, kun tunnistetaan moninaisuus ja palkataan se paras tyyppi hommaan, sanoo Jamisto. Keskuskauppakamarin Naisjohtajaohjelma liputtaa saman asian puolesta. Suomalainen ohjelma, joka vauhdittaa osaavien naisten tietä yhtiöiden liiketoiminnan johtotehtäviin ja pörssiyhtiöiden hallituksiin, sijoittui ensimmäiseksi Torinossa järjestetyssä kauppakamarien maailmankongressin kilpailussa. 10

11 Ohjelma koostuu muun muassa naisjohtajien mentorointiohjelmasta ja selvityksistä. Suomi tarvitsee parhaiten johdetut yritykset, ja yritykset tarvitsevat parhaat mahdolliset henkilöt johtajiksi. Se vaatii naisten mukanaolon ylimmän johdon rekrytointipoolissa. Tilastot osoittavat, että näin ei vielä täysin ole, kertoo Keskuskauppakamarin johtaja Anne Horttanainen. Kansainvälinen ilmiö, jossa johtoryhmien sisällä naisten vastuualueet painottuvat niin sanottuihin tukitoimintoihin, kuten henkilöstö- ja lakiasioiden sekä viestinnän johtoon, on tunnistettavissa Suomessakin. Toimitusjohtajaksi ja pörssiyhtiöiden hallituksiin noustaan useammin liiketoiminnallisesta kuin tukitoimintojen johdosta. Naisjohtajuuden edistäminen pyritään kuitenkin pitämään elinkeinoelämän omissa käsissä ja välttämään turhaa sääntelyä, kertoo Horttanainen. Keskuskauppakamarin kanta on, että kiintiöistä voisi olla pikemminkin haittaa ja Suomessa ne ovat tarpeettomia. INNOVAATIOIDEN EDELLYTYKSENÄ TASA-ARVO Anne Horttanaisen mukaan uusia asenteita vaaditaan koko yhteiskunnalta. Esimiestehtävät kiinnostavat naisia T-Media julkaisi keväällä 2015 työnantajakuvatutkimuksen, johon vastasi reilut tekniikan ja kaupan alalla työskentelevää henkilöä. Tuloksista käy ilmi, että etenemismahdollisuudet ovat naisille ja miehille yhtä tärkeä seikka työpaikkaa valitessa. Tutkimuksen mukaan myös työn ja perheen yhteensovittamisen merkitys on työpaikanvalinnassa samalla tasolla naisilla ja miehillä. Lisäksi esimiestehtävät houkuttelevat nyt jo korkeassa asemassa olevia naisia miltei yhtä paljon kuin miehiä. Naisten työpaikan valintakriteereissä korostuu työn merkityksellisyys. T-Median työnantajakuvapalveluista vastaava johtaja Päivi Salminen-Kultanen toivookin, että johtajan ammatin merkityksellisyys tulisi työpaikoilla paremmin esiin. Esimiestyön yhteydessä puhutaan usein vain nousujohteisesta urasta, mutta entä esimiestyön merkityksellisyys? Mihin esimies pääsee vaikuttamaan? Miten merkityksellistä työtä on olla pörssiyhtiön toimitusjohtaja tai työskennellä johtoryhmässä? Näihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota esimiestyöskentelyssä, Salminen-Kultanen muistuttaa. Tasa-arvon edistäminen on tärkeää niin ihmisoikeuksien kuin myös Suomen kilpailukyvyn ja kasvun turvaamisen kannalta. Parhaan mahdollisen osaamisen hyödyntäminen edistää innovatiivista ilmapiiriä. Tämä luo organisaatiolle vahvan imagon ja asiantuntijuuden. Esimerkiksi naisten eteneminen johtajiksi edellyttää uusia asenteita ja toimintamalleja koko yhteiskunnalta, mutta myös naisilta itseltään, sanoo Horttanainen. Ekvalita auttaa organisaatioita tasa-arvon edistämisessä. Työskentelyssä käytetään tukena normitietoista otetta, jossa työyhteisö tutkii, millaiset normit yhteisössä vallitsevat ja miten ne vaikuttavat eri ihmisten urakehitykseen. Suomessa organisaatioita velvoitetaan tasa-arvolain puitteissa tasa-arvosuunnitelman laatimiseen. Se on hyvä tuki. Suunnitelmaan kirjataan konkreettisia toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi, jonka avulla niiden toteutumista arvioidaan ja seurataan. Tasa-arvosuunnitelma on pahimmillaan saattanut olla sellainen, että se on pakon edessä kirjattu. Kahden vuoden päästä se on otettu esille ja katsottu, mitä on tehty. Huomataan, että ei mitään ja suunnitelma pidetään samana taas seuraavat kaksi vuotta, kertoo Jamisto. Parhaimmillaan suunnitelma on työyhteisössä väline, jonka avulla potentiaalit tunnistetaan. Tehtävät jaetaan kykyjen ja osaamisen mukaan. Työn ja yksityiselämän yhteensovittamisesta voidaan tehdä kirjauksia ja tukea esimerkiksi tasapuolisesti miehiä ja naisia perhevapaiden pitämiseen. Lisäksi voidaan tukea perhevapailta palaavia henkilöitä ja turvata tasapuoliset mahdollisuudet urakehitykseen kaikille. Toimiva tasa-arvosuunnitelma on myös kilpailuvaltti silloin, kun halutaan pitää kiinni hyvistä työntekijöistä, sanoo Jamisto. 11

12 #Huoneentaulu TEKSTI: SARA VIHAVAINEN KUVITUS: JANNE MATILAINEN Yrityksen tai organisaation Twitter-viestintää tehdessä kannattaa miettiä mitä voit tarjota ja kenelle. Ensinnäkin, et tee viestintää itsellesi vaan kohderyhmällesi. Lähde liikkeelle pohtimalla, miten kohdeyleisösi voi hyötyä yrityksesi sisällöistä ja kuinka voit tehdä niistä helposti jaettavia. 1 Selvitä oma kohdeyleisösi On tärkeää tietää, kenelle viestit ja kenet haluat tavoittaa viestilläsi. Voit tarkistaa Twitterin analytiikasta, mistä päin maailmaan jo saamasi seuraajasi ovat, mitkä ovat heidän pääasialliset kiinnostuksen kohteensa, mitkä ovat olleet suosituimmat twiittisi ja kuinka paljon klikkauksia ja uudelleen twiittauksia (retweet) twiittisi ovat saaneet. Jo tämä antaa tietoa siitä, onko seuraajajoukkosi relevanttia omaa kohderyhmääsi ajatellen ja minkälaiset sisällöt lähtevät parhaiten liikkeelle. 2 hashtagit (#) käyttöön! Lisäämällä aihetunnisteita twiitteihisi saat viestisi leviämään omaa seuraajakuntaasi laajemmalle. On kuitenkin tärkeää testata twiitteihin lisättävät aihetunnisteet ennen twiitin lähettämistä. Et edistä twiittisi levikkiä, jos käytät aihetunnistetta, jota kukaan muu ei ole aikaisemmin käyttänyt tai jos hashtagin ympärillä käyty keskustelu ei vastaa kohderyhmääsi. Muista, että aihetunnisteita voi tulla twiittiin helposti liikaa (katso esimerkki oikealla), ja twiittisi saattaa näyttää lukijan näkökulmasta enemminkin spämmiltä kuin uudelleen twiittauksen arvoiselta. Asiatunnisteiden lisäksi twiittejä kannattaa kohdistaa sopivien tahojen avulla. Luonnollisesti mitä enemmän saat twiiteillesi uudelleen twiittauksia, sitä paremmin viestisi leviää. Älä tee näin! Viisi vinkkiä #Twitteriin niste itter #mielipide #aihetun #sosiaalinenmedia #tw ä hm ery ohd #kuvallinenviestintä #k..vaan näin: emmin Twitterissä Viisi vinkkiä viestiä par edia #viestintä #sosiaalinenm 12 TATtalks 2/2015

13 3 Visuaalisuus tehostaa viestiä Twitter-päivityksiä vääntäessä kannattaa miettiä, miten kaikista tärkein sisältösi erottuisi parhaiten. Kuvalliset twiitit nousevat paremmin esiin twiittimassasta ja saavat yleensä enemmän jakoja kuin twiitit ilman kuvaa. Onhan selvää, että visuaalinen lisä miellyttää silmää ja kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuva kuitenkin syö osan Twitterin 140 merkistä, jolloin tekstisi tulee olla tavallista twiittiä ytimekkäämpi. 4 Milloin twiitata? Millä aikavyöhykkeellä kohdeyleisösi on? Vai onko kohdeyleisösi globaali ja aikavyöhykkeistä riippumaton? Voit miettiä kohdeyleisösi päivärytmiä: milloin seuraajillasi olisi aikaa selata Twitteriä aamulla matkalla töihin vai illalla työpäivän jälkeen? Tai ehkä työpäivän lomassa tietoa hakiessa? Ei ole myöskään pahasta, että twiittaat oman twiittisi uudelleen parin päivän päästä. Vai näetkö itse jonkun seuraamasi kanavan jokaikisen twiitin? Luultavimmin suurin osa menee ohi. Twiitin elämä on välillä yhtä pitkä kuin hyttysen. Ei siis tee pahaa toistaa sanomaa; keksi samasta aiheesta esimerkiksi eri näkökulma kuin ensimmäisellä kerralla. 5 Ole ajassa mukana Jos haluat maksimoida Twitter-näkyvyytesi, ole hereillä tapahtumissa ja ajankohtaisissa ilmiöissä. Tänä päivänä kuhina ja mielipiteiden vaihto tapahtuu etenkin Twitterissä tiettyjä aihetunnisteita käyttäen, oli kyse sitten konferenssista tai uuden junayhteyden avaamisesta. Lisäksi kannattaa ottaa selvää, mitkä aihetunnisteet ovat nousussa Twitterin trends -listalla, joka löytyy Twitterin kotisivun vasemmalta palstalta ja mitkä aihetunnisteet nousevat globaalisti Trends Mapin avulla. Pohdi, voisiko näitä käyttää avuksi myös omassa ajankohtaisviestinnässäsi....summa summarum: mitä enemmän melua Twitterissä pidät, sitä suuremman mölyn saat aikaiseksi.

14 #Mediavierailut Mediavierailulla Suomi tulee tutuksi elämyksien kautta TEKSTI JA KUVAT: KAROLINA MILLER Finnfactsin kevään ja kesän mediavierailuilla maisteltiin kuusenkerkkää, hypisteltiin Marimekon kankaita ja käytiin telakalla. Helsingin keskuspuiston puista tippuu raskaita sadepisaroita. Maassa kyykkivät japanilaiset toimittajat eivät ole niistä moksiskaan, sillä he ovat keskittyneet tutkimaan maassa kasvavaa mesijuurta. Tämä! Söimme tätä eilen ravintolassa, yksi toimittajista huudahtaa ja osoittaa oksan päässä kasvavaa kuusenkerkkää. Japanilaisten ruokatoimittajien vierailu on yksi lukuisista Finnfactsin järjestämistä mediavierailuista. Tänä vuonna kiinnostus mediavierailuja kohtaan on ollut poikkeuksellisen suurta, etenkin muiden Team Finland -organisaatioiden taholta, Finnfactsin Communications Manager Jyri Lintunen kertoo. Teemme paljon yhteisprojekteja muun muassa Finpron vientiohjelmien, Tekesin ja ulkoasiainministeriön kanssa. Viime vuonna Finnfacts järjesti yhteensä 16 mediavierailua, joiden myötä Suomessa vieraili 136 ulkomaista toimittajaa 17 eri maasta. Lintunen arvelee, että 14

15 Helsingin keskuspuiston vehreys ihastutti japanilaisia ruokatoimittajia. tänä vuonna toimittajien lukumäärä todennäköisesti ylittyy. Mediavierailuilla tutustutaan kokonaisiin aloihin Kun Finnfactsin ja Tekesin järjestämän Fashion and Lifestyle -mediavierailun kiinalaisilta toimittajilta kysyy, mitä suomalaisia vaatemerkkejä he ovat tunteneet ennen Suomeen tuloa, vastaus tulee viipymättä. Marimekon tietysti, vastaa mediavierailulle osallistuva Chen Jun, joka työskentelee shanghailaiselle Noblesse -muotilehdelle. Marimekossa kiinalaisia toimittajia viehättävät kirkkaat värit ja selkeys, joista brändi tunnetaan myös Aasiassa. Suomalaismuotia kokonaisvaltaisesti esittelevällä mediavierailulla erityiskiitosta saakin käynti Marimekon tehtaalla, jossa toimittajat ja kuvaajat pääsevät näkemään, miten yrityksen printit syntyvät. Myöhemmin samana päivänä toimittajajoukko siirtyy Aalto-yliopiston 15

16 Suomalaiset suunnittelijat ovat täynnä mielikuvitusta, ja suomalainen design itsessään on hyvin rohkeaa. Muotoilun laitokselle. Rakennuksen käytävillä roikkuu toinen toistaan mielikuvituksellisempia töitä, joissa yhdistyy erilainen tekstuuri, värit ja 80-luvun toimintasankarit. Suomalaissuunnittelijoiden vaatteet on lennätetty Aalto-yliopistoon Etelä-Ranskasta, jossa ne kilpailivat arvostetun Hyères Fashion Festivalin finaalissa. Suomalaiset suunnittelijat ovat täynnä mielikuvitusta, ja suomalainen design itsessään on hyvin rohkeaa, kehuu Hong Man -designlehdelle kirjoittava Xiang Yang. KASVOTUSTEN SIDOSRYHMÄSUHTEET KUNTOON Kesäkuinen tuuli käy Turun telakalla kun joukko Japanista, Englannista ja Saksasta tulleita toimittajia seuraa laivanrakentamista silmät tarkkoina. Tämän ikimuistoisen hetken lisäksi heille tarjoutuu mahdollisuus keskustella Meyer Turun toimitusjohtajan Jan Meyrin kanssa laivateollisuuden tulevaisuudesta. Toimittajat ovat tulleet tutustumaan suomalaiseen meriteollisuuteen. Telakalta he suuntaavat vierailun seuraavaan kohteeseen, turkulaisyritys Almacoon, joka valmistaa asumisratkaisuja ja keittiötiloja meri- ja rakennusteollisuuden tarpeisiin. Paikan päällä heitä odottaa yrityksen myyntijohtaja Mikael Liljeström. Yhtiömme operoi useammassa maassa ja siten on hyvin tärkeää tavata aiheesta kiinnostuneita kansainvälisiä toimittajia, Liljeström toteaa. Kierros yrityksen näyttelytilassa voi alkaa. Marimekon tehtaalla designtoimittajat näkivät, miten yrityksen printtikankaat valmistetaan. 16

17 Kesäkuun ruokaan keskittyneellä mediavierailulla japanilaistoimittajat pääsivät tekemään ruokaa suomalaisista luonnon raaka-aineista. Finnfacts auttaa suomalaisyrityksiä maailmalle Finnfactsin järjestämien mediavierailujen tavoitteena on edistää suomalaisten yritysten näkyvyyttä kansainvälisessä mediassa. Mediavierailujen pohjalta julkaistiin viime vuonna ulkomailla yhteensä yli 213 juttua, ja niiden arvioidaan tavoittaneen lähes 280 miljoonaa lukijaa ympäri maailman. Tämän vuoden heinäkuuhun mennessä Finnfacts oli järjestänyt ennätykselliset 12 mediavierailua ja tuonut jo 71 toimittajaa tutustumaan suomalaiseen osaamiseen. Ruoan, designin ja meriteollisuuden lisäksi kevään ja kesän mediavierailujen teemoina oli esimerkiksi konepajateollisuus, energia ja cleantech, terveysteknologia sekä hyvinvointi ja suomalainen koulutus. Syksyllä tiedossa on ainakin Messukeskuksen kanssa yhteistyössä järjestettävä designiin keskittyvä Habitare-vierailu sekä Tekesin kanssa tehtävä mediavierailu startup-tapahtuma Slushin ympärille. Näiden lisäksi järjestetään myös vierailut liittyen biotalouteen ja cleantech-osaamiseen. Meriteollisuus-mediavierailulla toimittajat tutustuivat suomalaiseen meriteollisuuteen Turussa, Raumalla ja Helsingissä. 17

18 #Verkkoviestintä Vastauksia verkkosivujen uudistajalle Amanda Koivisto tuli TATiin ollessaan ammattiopiston viimeisellä luokalla. Kolmen kuukauden työssäoppimisjakso venyi kesätöiksi ja sen jälkeen työt ovat jatkuneet talossa jo useamman vuoden. Koivisto on ollut mukana useassa TATissa tehdyssä verkkosivu-uudistuksessa web designerina, joten häneltä löytyy vastauksia aiheeseen liittyviin, usein kysyttyihin kysymyksiin. TEKSTI: ANNA KORVENOJA KUVA: TEEMU GRANSTRÖM Mikä on tärkeintä toimivassa verkkosivustossa? Itse pidän tärkeimpänä seikkana verkkosivuston käytettävyyttä. Sivuston pitää toimia tietenkin teknisesti, mutta sen pitää olla myös käyttäjän kannalta käyttökelpoinen. Mistä verkkosivu-uudistuksen suunnittelu kannattaa aloittaa? Sivustouudistus kannattaa aloittaa kartoittamalla, mitä vanhoissa sivuissa halutaan muuttaa ja mitä uusille sivuille halutaan toteuttaa. Näiden lisäksi on myös tärkeää tietää, pysyykö sivuston kohderyhmä samana vai lähdetäänkö sivua viemään tämänkin osalta uuteen suuntaan. Mitkä ovat verkkosivu-uudistuksen tärkeimmät osa-alueet? Sivustouudistuksen tärkeimmät osa-alueet ovat karkeasti jaettuna kohderyhmäkartoitus, rakenteen suunnittelu, visuaalinen suunnittelu, sisältömateriaalien hankinta, teknologioiden valinta ja tekninen toteutus sekä testaus. Vaatiiko verkkosivujen tekeminen aina koodaamista? Verkkosivujen tekijältä itseltään ei välttämättä vaadita koodaustaitoa, sillä on olemassa palveluja, joilla verkkosivustoja voi tehdä niin sanotusti drag and drop -tyylisesti. Miten palvelimet liittyvät verkkosivuihin? Verkkosivuston tiedostot sijaitsevat palvelimella, josta ne saadaan näkyville internettiin. Miten tietoturva otetaan huomioon verkkosivuissa? Jos verkkopalvelu on toteutettu jonkin julkaisujärjestelmän päälle, on tietoturvan kannalta olennaisinta pitää järjestelmän versiopäivitykset ajan tasalla. On myös tärkeää pitää sivuston hallintaan käytettävät salasanat vahvoina. Miten hakukoneoptimointi tulee ottaa huomioon verkkosivuja uudistaessa? Verkkosivuston koodausvaiheessa pidetään huolta siitä, että tietyt elementit on määritetty oikein, jotta hakukoneet ymmärtävät, mitä painoarvoja asioille on haluttu antaa. Teknisen puolen lisäksi itse sisällöille on vielä omat hakukoneoptimointia koskevat suosituksensa. Miten käytettävyyteen voi vaikuttaa sivustoja suunniteltaessa? Tärkeintä on muistaa, että visuaalisuus ei saa mennä käytettävyyden edelle. Kannattaa aina miettiä, mihin käyttäjät ovat perinteisesti tottuneet sekä milloin näitä konventioita kannattaa rikkoa. Täytyykö aina olla alan tutkinto, jotta voi tehdä verkkosivuja? Ei tarvitse; riittää, että on omaa mielenkiintoa ja ahkeruutta opiskella jatkuvassa muutoksessa olevaa alaa. Miten voi oppia verkkosivujen tekemistä ja siihen liittyviä teknisiä taitoja? Kannattaa opetella kirjoittamaan koodia itse sen sijaan, että käyttäisi verkkopalveluja, jotka tekevät sivustot puolestasi. Koodaamisen opettelu kannattaa aloittaa valitsemalla yksi koodikieli (esimerkiksi HTML, CSS, Javascript), josta lähtee liikkeelle. Verkosta löytyy ilmaisia palveluja, kuten codecademy.com, joista saa apua aloittamiseen. 18

19 #Oppisopimus Kun harrastuksesta tuli UNELMADUUNI TEKSTI: ANNE-MARI RAJALA KUVA: DORA CHEFFI-ARAB Videoiden kuvaaminen oli Iiro Svanbäckille aluksi harrastus. Nyt miehellä on oppisopimuksella hankittu tutkinto ja oma yritys Scream Helsinki. Halu tehdä töitä. Se oli 19-vuotiaalle Iiro Svanbäckille merkittävin syy hakeutua oppisopimukseen. Toinen oli se, ettei koulussa oppinut tarpeeksi. Opiskelin Stadin ammattiopistossa audiovisuaalista viestintää ja siellä aloitettiin alkutekijöistä. Olin tehnyt samoja asioita työkseni, joten en jaksanut olla tyhjän panttina koulussa, muistelee Svanbäck ja hörppää kahvia. Vuoden koulunpenkillä istuttuaan Iiro siirtyi oppisopimusopiskelijaksi. Opinnot räätälöitiin koulussa suunnitelmiin sopiviksi. Työnantajana toimi mainostoimisto Wunderman Helsinki. Opin ottamaan vastuuta ja työskentelemään tiimissä monenikäisten ihmisten kanssa. Myös kielitaito parani paljon, koska töissä oli ihmisiä useista eri maista, Iiro summaa oppisopimuksen hyötyjä. BIISONIMAFIA LÖYSI IIRON Parkourin harrastaminen viehätti Iiroa alakouluikäisenä. Hän alkoi kuvata videoita itselleen ja kavereilleen ja sai näkyvyyttä. Sitten Biisonimafia löysi mut. Biisonimafia on stunt- ja komediaryhmä, jonka ohjelmia on nähty netissä ja televisiossa. Iiro ryhtyi työskentelemään heille. 16-vuotiaana hän oli jo ehtinyt perustaa osuuskunnan ja toiminimen. Nyt Iiro Svanbäckillä on audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. Ja yritys, jonka nimi on Scream Helsinki. Yrityksessä tehdään pääosin videotuotantoja, valokuvausta ja äänen käsittelyä. Wunderman Helsinki on yksi asiakkaista. OPISKELU VAATII VASTUUTA Oppisopimuksella opiskelu sopii Svanbäckin mielestä parhaiten niille, joilla on aiempaa osaamista. Voi kaiken toki aloittaa pohjaltakin. Jos koulunkäynti ei nappaa, kannattaa mennä oppisopimukseen. Se on mielekkäämpää, mutta kyllä siinä vastuutakin on, hän muistuttaa. Varsinaisia ongelmia opiskeluaikana ei ollut jos nyt ei lasketa työn ja vapaa-ajan sekoittumista. Pieni hermoromahdus tuli, kun tein vapaa-ajallakin töitä. En kyllä osaa vieläkään vapaa-aikaa ja yrittäjyyttä erottaa, hän virnistää. TIETOISKUJA OPPISOPIMUKSESTA Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK jakavat tietoa oppisopimuksesta syksyllä Satelliittitapahtuma lähetetään yhtä aikaa neljälletoista eri paikkakunnalle. Kohderyhmänä ovat opinto-ohjaajat ja joustavan perusopetuksen opettajat. Lisätietoa päivitetään -sivustolle syyskuussa. EK:N 3+6-OPPISOPIMUSMALLI KOLMEN KUUKAUDEN ENNAKKOJAKSO - Jaksolta voi saada työttömyyskorvausta tai opintotukea - Jakson aikana osapuolet - yritys ja opiskelija - tutustuvat toisiinsa ja tehdään päätös jatkosta PUOLEN VUODEN MITTAINEN OPPISOPIMUS - Tähtää tutkinnon osaan - Työntekijä saa palkkaa ja yritys koulutuskorvausta - Jatko arvioidaan tapauskohtaisesti TAVOITTEENA MADALTAA YRITYSTEN KYNNYSTÄ TATtalks TARJOTA 2/2015 OPPISOPIMUKSIA 19

20 #Maine Yrityksen maine ei ole itseisarvo T-Media on tutkinut suomalaisten yritysten ja toimialojen työnantajakuvaa 2000-luvun alkupuolelta asti. Tutkimustulosten myötä on havaittu, että yrityksen maine on muutakin kuin työnantajakuva. Siksi T-Media kehitti Luottamus&Maine-mallin, joka tutkii työnantajakuvaa laajempaa kokonaisuutta: hallinnon avoimuutta, taloutta, johtoa, uusiutumista, tuotteita ja palveluita, työntekijöiden kohtelua, vastuullisuutta ja tutkimuksen kulmakiveä: yrityksen vuorovaikutusta sidosryhmiinsä. TEKSTI: IDA-MARIA BERGMAN KUVA: TEEMU GRANSTRÖM Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lle tutkiminen on ominaista omien palveluiden ohella myös oman toiminnan suhteen. Viestintäjohtaja Olli Ernvall toi 2000-luvun alussa yritykseen voimakkaan tutkimusasenteen yrityksen brändiä ja mainetta kohtaan ja tutkiminen on ollutkin VTT:lle säännöllistä siitä lähtien. Luottamus&Maine-tutkimuksen VTT tilasi ensimmäisen kerran syksyllä Ernvall puhuu mielellään VTT:n brändistä ja on ylpeä yhtiön hyvästä maineesta sekä vahvasta luottamuksesta: Se, että VTT nousee suomalaisten mielikuvissa esimerkiksi poliisin rinnalle luottamusta herättävien tahojen joukossa, on meille merkittävä asia, Ernvall mainitsee. MAINE JOHTAA TIETTYYN KÄYTTÄYTYMISEEN T-Median toimitusjohtaja Harri Leinikka puhuu intohimoisesti Luottamus&Maine-mallista. Leinikan mielestä tutkimuksen ydin on tutkia sitä, miten ihmiset käyttäytyvät suhteessa tutkittavaan yritykseen: It s not what they think, it s what they do. 20

21 YRITYKSET SOKEITA OMALLE TOIMINNALLEEN Luottamus&Maine-mallilla on tutkittu jo yli 100 suomalaista yritystä suurista pörssi- ja perheyrityksistä pk-yrityksiin sekä kokonaisia toimialoja. Tutkittavista maineen kahdeksasta osa-alueesta etsitään kyseessä olevalle yritykselle tärkeimmät. Tähän käytetään useita eri tilastollisia tutkimusmenetelmiä. Keskeinen elementti onkin painopisteiden suuntaamisessa. Ne auttavat kehittämään yrityksen toimintaa oikeaan suuntaan ja vaikuttavat suoraan yrityksen menestymiseen. Yritykset usein kyllä tietävät, missä voisivat parantaa, mutta tärkeintä onkin, missä suhteessa mitäkin maineen osa-aluetta tulee kehittää ja kannattaa painottaa. Tähän seikkaan liittyen yritykset ovat usein sokeita, Leinikka toteaa. Erityisen tyytyväisiä asiakkaat ovat olleet Luottamus&Maine-mallin ymmärrettävyyteen: sen avulla maineen rakenne ja kriittisimmät kehitysalueet on helppo viestiä eteenpäin työntekijöille. Siten varmistetaan, että koko yritys tietää, missä mennään ja mitä Maine on yhtä kuin yrityksen olemassaolo. Tutkimus toteutettiin suuren yleisön keskuudessa kahdessa vaiheessa. Keväällä 2015 tehtiin esitutkimus, jossa 1000 suomalaista nimesi spontaanisti kaksi hyvä- ja huonomaineista yritystä. Tämän jälkeen eniten mainintoja saaneet tutkittiin kesän 2015 aikana Luottamus&Maine-mallilla. Hyvämaineinen yritys herättää luottamusta, saa parempia työntekijöitä, halvempaa pääomaa, yhteiskunnan tuen toiminnalleen sekä asiakkaiden suositukset ja ostohalun. Maine ei ole itseisarvo. Oleellista on maineen vahva vaikutus ihmisten käytökseen, Leinikka toteaa. Se, miten yrityksen asiakkaat, poliittiset vaikuttajat, rahoittajat, suuri yleisö, media, oma henkilökunta ja alihankkijaverkosto käyttäytyvät suhteessa yritykseen, määrittävät yrityksen menestymisen ja olemassaolon. Ernvall arvostaa Luottamus&Maine-tutkimuksessa juuri tätä näkökulmaa: Yrityksen maine on enemmän kuin mielikuva. Se on sitä, mitä tapahtuu sen jälkeen. Miten ja mitä yrityksestä puhutaan ja millaiseen ostokäyttäytymiseen se johtaa, Ernvall kiteyttää. osa-alueita tulisi parantaa. VTT:n kohdalla asiakas- ja bränditutkimuksen tuloksia on raportoitu ja analysoitu yhdessä johtoryhmän kanssa ja tiivistetty tärkeimmät huomiot työntekijöille. Maine säilytetään täyttämällä odotukset Ernvall korostaa jatkuvaa työskentelyä vahvan maineen ja brändin eteen ja painottaa henkilökunnan roolia: Joka päivä näistä ovista kulkee valtava tietomäärä ja osaaminen. Sen arvostaminen ja tukeminen on maineen kannalta ensisijaisen tärkeää, Ernvall toteaa. Yrityksen tulee myös seurata ympäristöään ja aikaansa. Tänä aikana esimerkiksi yrityksen avoimuus ja läpinäkyvyys ovat tärkeitä ominaisuuksia niin omalle henkilökunnalle kuin muillekin sidosryhmille, Leinikka lisää. Tärkein keino säilyttää yrityksen hyvä maine on kuitenkin odotusten täyttäminen. Tähän lukeutuu esimerkiksi mainosten lupausten pitäminen. Yhtä tärkeää on myös hyvä viestintä, hyvä asiakaskokemus ja herkät vaistot sen suhteen, mitä odotuksia sidosryhmillä on. Mihin asioihin aloittelevan yrityksen tulisi sitten ensisijaisesti keskittyä, jotta saisi luotua vahvan ja hyvän maineen? Ernvall antaa jämäkät ohjeet: Vahva liiketoimintastrategia, siitä johdettu brändistrategia ja sen toteuttaminen, tavoitteiden määrittäminen ja mittaaminen, lupausten lunastaminen, avoimuus ja tärkeimpänä eettisyys. Nämä asiat kun ovat kunnossa, ollaan todella vahvoilla, Ernvall lupaa. 21

22 #KunKouluLoppuu VÄLIVUODEN SUOSIO KASVAA - KYSYIMME MIKSI TATin Kun koulu loppuu -tutkimuksen tulokset osoittivat keväällä, että runsas neljännes lukionsa päättävistä nuorista suunnittelee pitävänsä välivuoden. Välivuoden houkutus on kasvanut edellisvuodesta, jolloin sitä suunnitteli viidennes lukiolaisista. Miksi opiskelemista ja työelämään siirtymistä halutaan lykätä? Kysyimme kahdelta välivuoteen päätyneeltä nuorelta. TEKSTI: MARI LEHTONEN KUVAT: AINO-SOFIA ORJASNIEMI & ALEXANDRE PIROJENKO AINO-SOFIA ORJASNIEMI: PAUSSI ANTAA TILAA AJATELLA Rovaniemeläinen Aino-Sofia aloittaa syksyllä abivuotensa. Hän kertoo, että välivuoden pitäminen on tuntunut hänestä aina lähes itsestäänselvyydeltä. Kaikki sisarukseni ovat pitäneet välivuoden. Olisi raskasta hakea heti uuteen opiskelupaikkaan, kun ei ole vielä varmuutta, mitä tulevaisuudessa haluaa tehdä. Välivuoden aikana Aino-Sofia kaavailee aluksi tekevänsä töitä ja säästävänsä rahaa. Lisäksi hän aikoo lähteä matkalle. Mielessä ovat käyneet Afrikan mantere ja Pohjoismaat, joista eniten kiinnostaisi Islanti. Kansainvälisestä kokemuksesta Aino-Sofia uskoo olevan monenlaista hyötyä. Ainakin sieltä saa kielitaitoa ja kokemuksia. On varmaankin helpompi asettua, kun on nähnyt maailmaa ja perspektiivi on muuttunut. KOULU EI SUOSITTELE AIKALISÄÄ Koulussa välivuoden pitämiseen on suhtauduttu penseämmin. Opo suositteli maailmanmatkailun sijaan opiskelijavaihtoa, koska siten pääsee maailmalle, mutta opiskelupaikka on samalla olemassa. Kunkoululoppuu-chatin nettiopolta voi kysyä vaikka välivuodesta Kunkoululoppuu.fi:n Kysy opolta -chatissa nettiopot vastaavat nuorten kysymyksiin reaaliajassa. Palvelu on avoinna sunnuntaista torstaihin klo kunkoululoppuu.fi/kysy-opolta Aino-Sofia on kuitenkin varma suunnitelmastaan. Hän haluaa tauon, jonka aikana ehtii miettiä ja saada varmuutta. Hän aikoo joka tapauksessa hakea opiskelemaan heti lukion päättymisen jälkeen. JERE SIIMES: VÄISTÄMÄTÖN VÄLIVUOSI ASEPALVELUKSEN VUOKSI Jere Siimes valmistui keväällä Joensuun yhteiskoulun lukiosta. Tammikuussa hän astuu armeijan harmaisiin Kuopiossa, Karjalan lennostossa. Välivuoteen päätymistä Jere pitää suhteellisen järkevänä ideana. Hän ei halunnut kiirehtiä opiskelun aloittamista, vaikka hakikin yhteishaussa yliopistoon opiskelemaan kauppatieteitä. Ensimmäisellä kerralla ei tärpännyt. Ajattelin, että voin myös tehdä töitä ja kerätä rahaa opintoja tai esimerkiksi matkustelua varten. Jere on hakenut syksyn ajaksi töitä kotikaupungistaan Joensuusta. Monesta työhakemuksesta huolimatta vielä ei ole onnistanut. Kesän aikana Jere on tehnyt töitä isänsä yrityksessä Helsingissä. LUKIOSTA PALJON TIETOA KOULUTUSMAHDOLLISUUKSISTA Jeren mielestä koulussa oltiin kannustavia ja annettiin mahdollisuus tutustua eri koulutusaloihin. Välivuodesta ei juuri ollut tietoa tarjolla. Välivuotta kehotettiin karttamaan. Onhan se helpompaa siirtyä suoraan koulusta kouluun, ettei oppiminen jää kesken. Joillakin toki on sitten intti, Jere tuumii. Sillä aikaa kun olen intissä, haen uudelleen opiskelemaan. Ensimmäisestä hakukerrasta sai hyvää kokemusta pääsykokeesta ja se on mielestäni tärkeää. 22

23 #Kolumni #Olenhyvä Autetaan nuoria tunnistamaan omat vahvuutensa Kesän aikana nuorten työnhakutaitoja on arvosteltu mediassa. Palkkatoiveiden on kerrottu olevan epärealistisia ja ansioluetteloiden huolimattomasti tehtyjä. Suurin ongelma näyttää kuitenkin olevan se, ettei nuoria tueta tarpeeksi omien vahvuuksien löytämisessä. Työhakemuksen kirjoittamista ja työhaastattelussa käyttäytymistä voi opettaa, mutta jokaisen on löydettävä tärkeimmät vahvuutensa lopulta itse. TATin kesätyöntekijä Alisa Taipale kirjoitti Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan elokuussa, ettei nuorten hyviin puoliin keskitytä tarpeeksi. TAT haluaa auttaa kouluja ottamaan uuden oppimisen loikan. Annetaan yhdessä kyytiä oppikirjoille, pänttäämiselle ja ulkoa oppimiselle. Kannustetaan nuoria kehumaan itseään ja tuomaan esille omat vahvuutensa. Näytä esimerkkiä kehumalla itseäsi. Kerro, mitä osaat ja jaa se somessa #olenhyvä-tunnisteella! Epävarmuus oman osaamisen ja kiinnostuksen löytämisestä käy ilmi myös TATin Kun koulu loppuu -tutkimuksesta. Yhä harvempi tietää, mille alalle kouluttautuisi. Jopa neljännes tuoreista ylioppilaista ratkaisee asian lykkäämällä hakeutumista jatko-opintoihin ja pitämällä välivuoden. Nuorten suunnitelmat sopivat huonosti Oy Suomi Ab:n tilanteeseen. Moottori yskii jo muutenkin. Kaikille lienee selvää viimeisen vuoden tapahtumien jälkeen, että globaalissa kilpailussa meidät pelastaa vain osaaminen. Osaaminen tarkoittaa kilpailukykyä. Koulut ja oppilaitokset ovat keskeisessä roolissa tukemassa oppijaa tunnistamaan vahvuutensa. Selvää on, ettei kyseessä ole helppo tehtävä. Se on kuitenkin tehtävissä. Kesällä joukko Helsingin yliopiston oppimisen tutkijoita julkaisi teesit, miten kouluissa loikataan uudella tavalla toimimiseen. Pääviesti on, että kyse on tahdosta ja tavasta tehdä asioita toisin, ei kalliista laitteista. Tutkijoiden mukaan meidän pitää päästä irti ajattelusta, että kaikkia pitää opettaa samalla tavalla. Jotta oppimista tapahtuu, opetuksen pitää koskettaa tunteita, sillä motivaatio ja innostus oppimiseen syntyvät eri asioista. Matematiikkaa voi opettaa esimerkiksi mopoja korjaamalla. Tällä hetkellä kouluissa ollaan eniten ymmällään siitä, mitä digitalisaatio tarkoittaa arjessa. Teesit julkaisseet tutkijat ihmettelevät, miksi kouluissa keskitytään asioihin, jotka voi tarkistaa koneelta. Työelämässä ei kaivata asioiden toistajia, ulkoa osaajia. Oleellisempaa olisi keskittyä niiden taitojen opettamiseen, joita ei voi korvata. Tällaisia asioita ovat vuorovaikutus ja luova, vaihtuviin tilanteisiin mukautuva ajattelu. Kuva: Dora Cheffi-Arab Liisa Tenhunen-Ruotsalainen Johtaja, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT Kirjoittaja on kaikista nuorten hyvinvoinnin parantamiseen liittyvistä asioista kiinnostunut opetuksen kehittämisen konkari, jonka vapaa-aika kuluu viiden lapsenlapsen kanssa. 23

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin!

Koululaisten oma yhteiskunta. Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Koululaisten oma yhteiskunta Connected Educator: Yrittäjyyskasvatuksen verkostot esiin! Mikä Yrityskylä? Kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö Simulaatio

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea.

T-Media Oy. Olemme osa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa ja edustamme Suomessa Reputation Institutea. T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Nuoret ja johtaminen 2010

Nuoret ja johtaminen 2010 Taloudellinen tiedotustoimisto & T-Media Nuoret ja johtaminen 2010 Laajan tutkimusraportin tiivistelmä Tietoa tutkimuksesta Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköposti-informoituna sähköisenä lomakekyselynä

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications

T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications T-Media helps its clients to create competitive advantage through employer image branding and reputation management, research and communications T-Media Oy is a part of TAT Group together with Economic

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Board Professionals Parhaat henkilöt oikeille paikoille sukupuoleen katsomatta

Board Professionals Parhaat henkilöt oikeille paikoille sukupuoleen katsomatta Board Professionals Parhaat henkilöt oikeille paikoille sukupuoleen katsomatta Yhteenvetoraportti 23.10.2009 Anu Valtari Riitta Ahlholm Verkkohaastattelun tavoitteet ja toteutus Verkkohaastattelun tavoitteena

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

AKTIIVISEN JA KÄYTÄNNÖNLÄHEISEN NUOREN POLKU

AKTIIVISEN JA KÄYTÄNNÖNLÄHEISEN NUOREN POLKU AKTIIVISEN JA KÄYTÄNNÖNLÄHEISEN NUOREN POLKU JULKAISIJA: TALOUDELLINEN TIEDOTUSTOIMISTO TAT & ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK YHTEISTYÖSSÄ: SUSANNE FORSBERG & SUSANNA KOSONEN, KEUDA GRAAFINEN SUUNNITTELU

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille

Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille Nuorten työelämätaidot ja syrjimätön työelämä koulutus 9.11.2012 Yritysvierailut eri tarkoituksiin Kysy pois! Tutustutaan yrityksen kokonaisvaltaiseen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Mitä nuoriso ajattelee opiskelusta ja työelämästä

Mitä nuoriso ajattelee opiskelusta ja työelämästä Mitä nuoriso ajattelee opiskelusta ja työelämästä INSSI-kehittämisseminaari 2.11.2009 T-Media motivoi nuoria tunnistamaan mahdollisuutensa ja löytämään uusia kiinnostuksen kohteita työelämässä. Harri Leinikka

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset

Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset T-Media on osa Taloudellista tiedotustoimistoa ja edustaa Suomessa Reputation Institutea Mediabarometri? T-Median Yritysten Mediabarometrissa

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Ville Lehtovirta Aleksin Kaiku Oy 15.11.2012 Paula, taloustoimittaja Anita, asiakas Matti, myyntipäällikkö Teppo, työnhakija Viestintä www.aleksinkaiku.fi

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Viestintäsuunnitelma/luonnos SEPA-ydinryhmän kokous 25.10.2011/ Kristiina Siikala Kyselytutkimukset verkkolaskun ja e-laskun käytöstä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Yksityinen sektori vetovoimainen kaikissa tutkituissa ryhmissä

Yksityinen sektori vetovoimainen kaikissa tutkituissa ryhmissä 1 T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen ESITYKSEN AGENDA Osa I: Kenestä oikein puhutaan Osa II: Työpaikkaa etsimässä, mielikuva rakentuu

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle HENRY Foorumi 4.11.2008 Päivi Lind 1 Suomen parhaat työpaikat 2003 Tapiola-ryhmä 9.sija suurten organisaatioiden sarjassa. Euroopan sadan parhaan työpaikan joukossa.

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot