MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS. Tilannekatsaus lukuvuodesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS. Tilannekatsaus lukuvuodesta 2003 2004"

Transkriptio

1 MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS Tilannekatsaus lukuvuodesta Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen linja Ulla Aunola Laura Ruuskanen Elokuu 2004

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Tilannekatsaus maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavasta koulutuksesta lukuvuonna Tausta 3 2. Määrälliset tiedot Opiskelijoiden määrä Opiskelijoiden ikäjakauma 4 3. Koulutuksen laajuus 4 4. Opettajat ja lisäresursointi 4 5. Suuntautumisala 5 6. Koulutuksen loppuun suorittaminen Keskeyttämisen syitä 5 7. Suomen kielen taito (huom! sisältää myös tiedot ruotsin 6 kielestä kahdessa oppilaitoksessa) 7.1. Koulutuksen alkaessa Suomen kielen taidon kehittyminen yleisesti Suomen kielen suullisen viestintätaidon kehittyminen Suomen kielen kirjallisen viestintätaidon kehittyminen Suomenkielisen tekstinymmärtämisen kehittyminen 8 8. Yhteenveto suomen kielen taidon kehittymisestä ja vertailua 8 vuoden 2000 kyselyn tuloksiin 9. Ruotsinkielisten oppilaitosten tilanne Sijoittuminen muualle kuin ammatilliseen peruskoulutukseen Oman äidinkielen opetus Kommentteja koulutuksesta Tulosten tarkastelua 11 Liite Kyselylomake 12 Liite Valmistavan koulutuksen seurantakyselyyn vastanneet oppilaitokset 16 vuonna 2004

3 3 TILANNEKATSAUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA LUKUVUONNA Tausta Tämä katsaus ja sen tulokset perustuvat kyselyyn (liite 1), jonka Opetushallitus lähetti toukokuussa 2004 valmistavaa koulutusta järjestävien oppilaitosten yhdyshenkilöille. Ensisijassa haluttiin tietää, missä määrin koulutus oli vaikuttanut suomen kielen valmiuksien lisääntymiseen kielen eri osaalueilla. Samalla haluttiin selvittää myös koulutuksen keskeyttäneiden määrää ja keskeyttämisen syitä sekä pyytää yleisempiä kommentteja koulutuksesta. Kysely lähetettiin kirjeellä niille koulutuksen järjestäjille, joilla on lupa valmistavan koulutuksen antamiseen. Kysely lähetettiin myös sähköpostilla valmistavaa koulutusta antavien oppilaitosten yhdyshenkilöille. Vastaukset tulivat useimmiten sähköpostin kautta, joten ei ole tiedossa, miten ne edustavat koulutuksen järjestäjän virallista kantaa. Kysely lähetettiin 41 koulutuksen järjestäjälle. Vastaus saatiin 43 oppilaitoksesta tai toimipisteestä. Kahdessa oppilaitoksessa oli ruotsinkielinen vastaava koulutus. Kyselyyn vastanneet oppilaitokset ovat liitteessä 2. Tulosten käsittelystä ja laskennasta huolehti harjoittelija Rita Kaksonen ja tuloksia (erityisesti suomi toisena kielenä -osuuksia) analysoi korkeakouluharjoittelija Laura Ruuskanen. Oman äidinkielen opetuksen kannalta tuloksia tarkasteli suunnittelija Sonja Hyvönen ruotsinkielisen koulutuksen linjalta. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta (20 40 ov) on järjestetty viiden vuoden ajan. Tällä hetkellä 41 koulutuksen järjestäjällä on opetusministeriön lupa antaa tätä koulutusta. Ensimmäisenä lukuvuonna koulutuksessa opiskeli hieman yli 500 opiskelijaa, toisena lukuvuonna lähes 700, lukuvuonna lähes 800 opiskelijaa ja lukuvuonna lähes 900 opiskelijaa. Valtionosuustilastojen mukaan koulutuksessa oli vuoden 2004 tammikuussa 938 opiskelijaa. Opetushallitus on tehnyt seurantaselvityksiä valmistavasta koulutuksesta kahden vuoden välein. Edelliset tilannekatsaukset ovat vuosilta 2000 (käsitteli lukuvuotta ) ja 2002 (käsitteli lukuvuotta ). Vuonna 2000 selvitettiin erityisesti opiskelijoiden taustoja, opiskelijavalintoja, kielitaidon kehittymistä, työhön tutustumista ja opiskelija-arviointia. Vuonna 2002 tarkastelun kohteena olivat jatko-opintopaikat ja mahdolliset keskeyttämiset. Tuloksien tarkastelun yhteydessä verrataan saatuja tietoja aikaisempien vuosien tietoihin niissä kohdin, missä se on mahdollista. 2. Määrälliset tiedot 2.1. Opiskelijoiden määrä Tämän kyselyn perusteella lukuvuonna valmistavassa koulutuksessa aloitti opiskelun 886 opiskelijaa. Opetushallituksen valtionosuustilastojen mukaan tammikuussa 2004 valmistavassa koulutuksessa oli 938 opiskelijaa. Tämä kysely on siis hyvin kattava. Kyselyssä mukana olleista 886 opiskelijasta 310 oli naisia (35 %) ja 576 miehiä (65 %). Vuoden 2000 kyselyssä vastaavat prosentit olivat: naisia 38.6 % ja miehiä 61.4 % (N= 547). Edelleen noin kaksi kolmasosaa opiskelijoista on miehiä.

4 4 Kuusi oppilaitosta vastasi, ettei heillä tällä hetkellä ole maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Neljällä oppilaitoksella ei ollut tiedossa, milloin kyseinen koulutus heidän oppilaitoksessaan alkaa. Yksi oppilaitos ilmoitti aloittavansa valmistavan koulutuksen syksyllä 2004 tai keväällä 2005 ensimmäisen kerran Opiskelijoiden ikäjakauma Kyselyssä saatiin tiedot 812 opiskelijan iästä. Todennäköisesti kysymykseen oli vastattu loppukeväällä koulutuksessa mukana olleiden opiskelijoiden kannalta. Ikäjakauma oli seuraava: vertailu vuoden 2000 kyselyyn: vuotta % 17.3 % yli (N=550) Kyselyn perusteella näyttää siltä, että koulutukseen osallistuu paljon myös vanhempia opiskelijoita (yli 30- ja 40-vuotiaiden osuudessa oli nousua). Eniten oli kuitenkin kasvanut vuotiaiden osuus. Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti tutkintoon johtavaan ammatilliseen peruskoulutukseen aikovia nuoria varten, mutta sitä voidaan käyttää myös aikuisten koulutukseen valmistavana koulutuksena. 3. Koulutuksen laajuus Opetussuunnitelman perusteiden mukaan valmistavan koulutuksen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 opintoviikkoa. Kyselyvastauksissa 29 tahoa ilmoitti koulutuksensa laajuudeksi 40 opintoviikkoa. Koulutuksen laajuudeksi ilmoitettiin myös 38, 36, 35 ja 20 opintoviikkoa siten, että kunkin laajuista koulutusta oli järjestetty kahdessa paikassa. 32, 21,5 ja 19 opintoviikon laajuista koulutusta järjestettiin kutakin yhdessä paikassa. Kahdessa vastauksessa koulutuksen laajuudeksi ilmoitettiin 40/20 opintoviikkoa, mikä tarkoittanee sitä, että näissä on ollut tarjolla sekä 20 että 40 opintoviikon laajuista koulutusta. Tuloksia voinee arvioida siten, että suurin osa järjestetyistä koulutuksista on noin vuoden mittaista (n. 40 ov), joskin 20 opintoviikon koulutusta järjestetään monissa oppilaitoksissa. Vuoden 2000 kyselyn mukaan 80 % oppilaitoksista järjesti noin vuoden mittaisen ja 20 % puolen vuoden mittaisen valmistavan koulutuksen. 4. Opettajat ja lisäresursointi Oppilaitokset ilmoittivat, että olivat palkanneet 95 opettajaa nimenomaan valmistavaa koulutusta varten. Heistä yhdellätoista (11) eli 12 %: lla oli itsellään maahanmuuttajatausta. Ensimmäisenä lukuvuonna ( ) erikseen valmistavaan koulutukseen palkattiin 49 opettajaa. Opiskelijoiden määräkin on lukuvuonna lähes puolta suurempi kuin tuolloin. Kysymyksessä 7 tiedusteltiin, onko koulutuksen järjestäjä käyttänyt normaalin valtionosuuden lisäksi muuta lisäpanostusta/rahoitusta valmistavaan koulutukseen. Suurin osa oppilaitoksista ei ollut käyttänyt muuta rahoitusta (36 vastausta). Yhdessä oppilaitoksessa koulutus oli toteutettu työvoimakoulutuksena ilman valtionosuutta.

5 5 Kaksi oppilaitosta ilmoitti käyttäneensä Opetushallituksen lisärahoitusta, yhdessä oli käytetty oppilaitoksen tukiopetusrahaa ja yhdessä ESR -projektirahoitusta (EQUAL, Kulttuurilaboratorio). Yhdessä ei mainittu tarkemmin lisärahoituksen lähdettä. Yhdessä oppilaitoksessa oli aiemmin käytetty hankerahoitusta (Maahanmuuttajat osaksi opiston toimintaa -hanke). Eräs oppilaitos ilmoitti, että opettajat olivat saaneet maahanmuuttajaopiskelijoiden tutorointiin kaksinkertaisen resurssin. Eräs oppilaitos oli hankkinut digitaalisen kielistudio-ohjelman, CD-soittimia ja muita materiaaleja. 5. Suuntautumisala Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulutus valmistaa yleisesti kaikkeen ammatilliseen peruskoulutukseen, mutta se voi suuntautua alakohtaisesti. Joka tapauksessa koulutukseen tulee sisältyä vähintään kahden alan ammatilliseen opiskeluun tutustumista. Seuraavia suuntautumisaloja mainittiin: - sosiaali- ja terveysala (2 mainintaa) - sähkö-, rakennus-, metalli-, puu- ja LVI-ala - painoviestintä, kemianteollisuus ja sähkötekniikka - kauneudenhoitoala - IT, kauppa ja hallinto - hotelli-, ravintola- ja catering-ala. Vuoden 2000 kyselyssä suuntautumisaloittaista koulutusta oli saman verran, joskin oppilaitoksia oli mukana silloin vähemmän. 6. Koulutuksen loppuun suorittaminen Aloittaneista 886 opiskelijasta koulutuksen keskeytti lukuvuoden aikana 150 opiskelijaa (17 %). Aikaisempien kyselyjen perusteella vuonna 2000 keskeyttäneitä oli 11 % (joista viidesosa siirtyi muuhun koulutukseen tai työhön) ja vuonna % (joista noin puolet siirtyi muuhun koulutukseen tai työhön). Vuoden 2004 kyselyn mukaan näyttää siltä, että valmistavan koulutuksen keskeyttäneitä olisi aiempaa enemmän, joskin heistäkin suuri osa myös siirtyi muuhun koulutukseen. Keskeyttäneiden määrä valmistavassa koulutuksessa on melko korkea verrattuna ammatillisen koulutuksen tutkintoon johtavaan koulutukseen, jossa se on keskimäärin hieman yli kymmenen prosenttia. 6.1 Keskeyttämisen syitä Oppilaitoksia pyydettiin arvioimaan keskeyttämisen syitä ja merkitsemään annetut syyt tärkeysjärjestykseen. Lisäksi oli mahdollista itse kirjoittaa muita syitä. Suurin osa vastaajista oli tulkinnut kysymyksen niin, että siinä olisi tiedusteltu kustakin syystä opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden lukumäärää, siis ei syiden tärkeysjärjestystä. Erilaisten vastaustapojen vuoksi tuloksista ei voida varmasti päätellä, mikä on tärkein keskeyttämisen syy tai tietystä syystä keskeyttäneiden opiskelijoiden tarkka yhteismäärä. Näyttää kuitenkin siltä, että tyypillisimmäksi keskeyttämisen syyksi nousee muun opiskelupaikan saanti. Myös taloudelliset syyt, perhesyyt ja työn saanti mainitaan usein keskeyttämisen syynä. Erään vastaajan mukaan taloudelliset syyt ovat tärkein keskeyttämisen syy ja suurin ongelma opiskelijoiden motivoimisessa, koska opiskelijat eivät halua opiskella opintotuen varassa, sillä se on pienempi kuin työmarkkinatuki. Joissakin vastauksissa perhesyyt -kohdan yhteydessä oli lisätietona kerrottu, että kyseessä on äitiysloma. Myös riittämättömät suomen kielen taidot ja motivaatiovaikeudet mainitaan melko usein. Muut syyt -kohdassa tyypillinen vastaus oli muutto toiselle paikkakunnalle tai toiseen maahan.

6 6 Lisäksi mainittiin mm. sairaudet, elämäntilanne, psykososiaaliset syyt, oleskeluluvan ongelmat ja hylätty turvapaikkahakemus. 7. Suomen kielen taito (huom! sisältää myös tiedot ruotsin kielestä kahdessa oppilaitoksessa) Valmistavan koulutuksen tärkeimpiä tavoitteita on parantaa opiskelijoiden kielellisiä ja muita opiskeluvalmiuksia. Suomen kielen (tai ruotsin kielen) taidon kehittäminen on keskeistä. Pääsyvaatimuksena koulutukseen on suositettu auttavaa kielitaitoa, joka vastaa likimain yleisten kielitutkintojen tasoa 2. Koska kyseessä ei ole varsinainen pääsyvaatimus, vaan opetussuunnitelman perusteissa mainittu lähtötaso tavoitteille, oppilaitokset eivät ole voineet tiukasti tätä tasoa edellyttää. Tämä on aiheuttanut joitakin ongelmia Koulutuksen alkaessa Oppilaitoksia pyydettiin arvioimaan opiskelijoiden suomen kielen taitoa annetuilla määritelmillä hyvin vähäinen, auttava, kohtalainen ja hyvä. Arviot saatiin 863 opiskelijan suomen kielen taidosta koulutuksen alussa. Hyvin vähäisellä kielitaidolla aloitti 74 opiskelijaa (8.6 %) ja auttavalla kielitaidolla 326 (37.8 %). Eniten (352 eli 40.8 %) oli niitä opiskelijoita, joilla oli koulutuksen alkaessa kohtalainen kielitaito. Hyvä kielitaito oli 111 opiskelijalla (12.9 %). Tulosten tulkinnassa ongelmallista on vastaajien esittämien arvioiden yhteismitattomuus. Kullakin arvioijalla on oma käsityksensä annettujen määritelmien mukaisesta kielitaidosta. Myös oppilaitoksen opiskelijoiden yleinen kielitaidon taso on saattanut vaikuttaa siihen, mille tasolle vastaaja on arvioinut yksittäisen oppilaan. Lisäksi kielitaidon aloitustason arvioiminen ilman varsinaista kielitestiä on hankalaa, koska koulutuksen alussa opettaja ei ole vielä tuntenut opiskelijoita. Tällaiset tulosten tulkintaan liittyvät ongelmat on syytä ottaa huomioon kaikissa tämän selvityksen kohdissa, jotka koskevat kielitaidon arviointia (luvut ). Kun verrataan vuoden 2000 ja 2004 kyselyjä (vuonna 2000 kysyttiin samaa asiaa), voidaan todeta, että hyvin vähäisellä kielitaidolla aloittaneiden määrä on hiukan pienentynyt, auttavalla kielitaidolla aloittaneiden määrä lisääntynyt ja vastaavasti kohtalaisella kielitaidolla aloittaneiden osuus vähentynyt. Vuonna 2000 hyvin vähäisellä kielitaidolla aloitti 11.7 %, auttavalla 26.7 %, kohtalaisella kielitaidolla 48.7 % ja hyvällä kielitaidolla 12.7 % opiskelijoista (N= 521 opiskelijaa) Suomen kielen taidon kehittyminen yleisesti Kyselyvastausten mukaan suurimmalla osalla opiskelijoista (393 opiskelijaa eli 48.3 %) kielitaito kehittyi valmistavan koulutuksen aikana melko paljon. Paljon kehittyi 217 opiskelijan suomen kielen taito (26.7 %). Kehitystä oli vähän 162 opiskelijalla (19.9 %) ja 42 opiskelijalla (5.2 %) ei lainkaan. Kyselytuloksista ei käy ilmi, millä aloitustasolla olleiden opiskelijoiden kielitaito kehittyi koulutuksen aikana eniten/vähiten. Tulos ei siis kerro, kehittyivätkö esim. koulutuksen alkaessa heikoimmalla tasolla olleet eniten vai tapahtuiko kehitystä kaikkien eri aloitustasojen opiskelijoilla tasaisesti yhtä paljon. Kun verrataan tilannetta vuoden 2000 vastaaviin lukuihin, voidaan todeta, että neljä vuotta sitten tulokset olivat samansuuntaisia. Jonkin verran on lisääntynyt niiden opiskelijoiden määrä, joiden kielitaito ei kehittynyt lainkaan. Vuonna 2000 ryhmässä oli vain 5 opiskelijaa (2 %), vuonna 2004 jo

7 7 42 opiskelijaa (5 %). Myös vuonna 2000 suurimmalla osalla opiskelijoista (44 %) kehittyi kielitaito melko paljon (146 opiskelijaa). Vuonna 2000 kielitaito kehittyi vähän 22 %:lla opiskelijoista (74 opiskelijaa) ja paljon 33 %:lla opiskelijoista. Vuoden 2004 kyselyssä oppilaitoksen edustajia pyydettiin pohtimaan, miksi joidenkin opiskelijoiden kielitaito kehittyi koulutuksen aikana vain vähän tai se ei kehittynyt lainkaan. Yleisimmäksi syyksi opettajat nimesivät opiskelijoiden poissaolot. Toiseksi tärkeimmäksi syyksi arveltiin opiskelijoiden motivaatio-ongelmia. Muina syinä mainittiin mm. opiskelijoiden liian alhainen lähtötaso, opiskelijoiden henkilökohtaiset syyt, opintojen keskeyttäminen liian aikaisin, sairaudet ja väsymys sekä oppimis- ja lukivaikeudet. Seuraavassa on koonti kaikista vastauksissa esiintyneistä syistä sekä mainintojen lukumäärä. Syyt kielitaidon vähäiseen kehittymiseen mainintojen määrä - poissaolot 14 - motivaatio-ongelmat 8 - lähtötaso liian alhainen (pohjakoulutus, koulutustausta) 6 - henkilökohtaiset syyt / elämänvaikeudet (esim. perhetilanne) 6 - sairauden aiheuttama väsymys / poissaolot 6 - opintojen keskeyttäminen liian aikaisin 5 - oppimisvaikeudet, lukivaikeudet 5 - kielitaito jo alussa niin hyvä, ettei edennyt 5 - kotitehtävien laiminlyönti 4 - kielitaito alun perin heikko 3 - heikot opiskelutaidot 2 - kielitaito kehittyi heikoimmin niillä oppilailla, jotka olivat ilman kielioppiopintoja oppineet selviytymissuomen 2 - vähäiset mahdollisuudet/arkuus käyttää kieltä kurssin ulkopuolella 2 - psyykkiset syyt 2 - sopeutumisongelmat - elämäntilanteen selkiytymättömyys - passiivisuus, oma-aloitteisuuden puute - kielen kehittämiseen ei panostusta omalla ajalla - kurssilla jälkeen jääminen vei opiskeluhalut - iltatyöt - toiminnallisemman opetuksen tarve - ainoastaan kielenopettajat erikoistuneet maahanmuuttajiin - suomen kielen opiskeluun ei tarpeeksi aikaa. Kysymyksessä 17 pyydettiin arviota siitä, kuinka monen opiskelijan kielitaito kehittyy sille tasolle (likimain yleisten kielitutkintojen taso 3), että he voivat siirtyä ammatilliseen peruskoulutukseen. Oppilaitosten edustajien arvion mukaan 399 opiskelijaa eli 54.2 % kyselyhetkellä opiskelleista opiskelijoista saavuttaa tämän kielitaidon tason. Lukuvuonna tämä luku oli 61 %. Jotkut opiskelijat ovat voineet osallistua valmistavan vuoden aikana tai sen jälkeen varsinaiseen yleisen kielitutkinnon testiin. Tästä kyselystä ei kuitenkaan käy ilmi testiin osallistuneiden määrä eikä se, kuinka moni saavutti siinä tason 3.

8 Suomen kielen suullisen viestintätaidon kehittyminen Eniten (360 eli 48.3 %) oli sellaisia opiskelijoita, joiden suullinen viestintätaito kehittyi melko paljon. 210 opiskelijan (28.2 %) suullinen viestintätaito kehittyi paljon, 137:n (18.4 %) vähän ja 38:n (5.1 %) ei lainkaan. Vuonna 2000 tulokset olivat samansuuntaisia. Suurin ero oli tässäkin niiden opiskelijoiden ryhmässä, joiden kielitaito ei kehittynyt lainkaan vuonna 2004 noin 5 %:lla ei suullinen kielitaito kehittynyt lainkaan, vuonna 2000 noin 2 %:lla. Tilanne vastaa yleisen kielitaidon kehittymisen tuloksia (luku 7.2.). Opiskelijamäärä oli tosin pienempi vuonna Suomen kielen kirjallisen viestintätaidon kehittyminen Eniten (325 opiskelijaa eli 43.2 %) oli niitä, joiden kirjallinen viestintätaito kehittyi melko paljon. Lähes yhtä paljon oli niitä, joiden kirjallinen viestintätaito kehittyi vähän (188 eli 25 %) kuin niitä, joilla se kehittyi paljon (193 eli 25.6 %). 47 opiskelijalla (6.2 %) kirjallinen viestintätaito ei kehittynyt lainkaan. Vuonna 2000 luvut olivat samansuuntaisia Suomenkielisen tekstinymmärtämisen kehittyminen Jälleen suurin ryhmä (359 eli 48.4 %) olivat opiskelijat, joiden luetunymmärtäminen kehittyi melko paljon. Opiskelijoista 230:lla (31 %) luetunymmärtäminen kehittyi paljon, 119:llä (16.1 %) vähän ja 33:lla (4.5 %) ei lainkaan. Tätä osa-aluetta ei ollut vuoden 2000 kyselyssä. 8. Yhteenvetoa suomen kielen taidon kehittymisestä ja vertailua vuoden 2000 kyselyn tuloksiin Oppilaitosten edustajien arvion mukaan suurimmalla osalla valmistavaan koulutukseen lukuvuonna osallistuneista opiskelijoista on koulutuksen alussa ollut kohtalainen tai auttava suomen kielen taito. Tilanne oli samankaltainen vuonna 1999 aloittaneiden opiskelijoiden kohdalla: silloin kohtalaisella kielitaidolla aloitti lähes puolet opiskelijoista ja auttavalla kielitaidolla 26.7 % opiskelijoista. Lähes puolella opiskelijoista suomen kielen taito kehittyi valmistavan koulutuksen aikana melko paljon. Myös lukuvuonna suurimman joukon kielitaito kehittyi melko paljon, mutta tuolloin oli lukuvuoteen verrattuna hieman enemmän niitä, joiden kielitaito kehittyi paljon ja hieman vähemmän niitä, joiden kielitaito ei kehittynyt lainkaan ( %, vrt %). Suullista ja kirjallista viestintätaitoa sekä tekstinymmärtämistä erikseen arvioitaessa opiskelijoista lähes puolella kielitaito kehittyi melko paljon. Niitä, joiden kielitaito kehittyi paljon, on kielitaidon osa-alueesta riippuen alle kolmasosa kaikista opiskelijoista. Kielitaito ei kehittynyt lainkaan %:lla opiskelijoista. Suurimmalla osalla kehitystä tapahtui eniten (melko paljon tai paljon) tekstinymmärtämisessä. Lukuvuoden kyselyssä ei kerätty tietoja tekstinymmärtämisen kehittymisestä. Suullisen ja kirjallisen viestintätaidon kehittymisen osalta tulokset ovat samankaltaisia kuin nyt tehdyssä

9 9 kyselyssä: myös tuolloin eniten oli niitä, joiden suullinen ja kirjallinen viestintätaito kehittyi melko paljon. Lukuvuonna nämä taidot eivät kehittyneet lainkaan 2 %:lla opiskelijoista, kun lukuvuoden vastaavat prosenttiluvut ovat 5.1 % (suullinen viestintätaito) ja 6.2 % (kirjallinen viestintätaito). Vastaavasti niitä, joiden suullinen ja kirjallinen viestintätaito kehittyi paljon, oli lukuvuonna enemmän kuin lukuvuonna Sekä vuonna 2000 että 2004 vain hieman yli puolet valmistavan koulutuksen opiskelijoista saavutti suomen kielessä YKI:n taitotasoa 3 vastaavat tiedot ja taidot, joita voidaan pitää ammatilliseen peruskoulutukseen vähimmäisvaatimuksena. 9. Ruotsinkielisten oppilaitosten tilanne Kahta ruotsinkielistä koulutuksenjärjestäjää koskevat tiedot sisältyvät aineiston käsittelyssä yhteisiin lukuihin. Ryhmissä oli yhteensä 17 opiskelijaa, jotka opiskelivat kielen opinnoissa ruotsin kieltä. Koulutuksen alussa kohtalainen tai hyvä ruotsin kielen taito oli 16 opiskelijalla, vain yhdellä hyvin vähäinen. Kolmen opiskelijan kielitaito kehittyi paljon, kuuden melko paljon ja neljän vähän. Tason 3 saavutti opettajien arvion mukaan neljä opiskelijaa. Neljä opiskelijaa keskeytti koulutuksen. 10. Sijoittuminen muualle kuin ammatilliseen peruskoulutukseen Kyselyssä selvitettiin myös sitä, mihin opiskelija ohjataan, jos hän ei saavuta riittävää kielitaitoa siirtyäkseen ammatilliseen peruskoulutukseen. Useimmiten tällainen opiskelija ohjataan kielikurssille (22 mainintaa). Opiskelijoita ohjataan yleisesti myös työharjoitteluun (12 mainintaa), muuhun valmistavaan koulutukseen (10 mainintaa) sekä työvoimapoliittiseen koulutukseen (9 mainintaa). Lisäksi mainittiin mm. työvoimatoimistot, siirtyminen työelämään, aikuiskoulutus, muu maahanmuuttajien koulutus, käytännön kieliharjoittelu työssäoppimispaikoilla, oppisopimuskoulutus, työelämävalmennukset, talouskoulu ja erilaiset ESR-toimenpiteet. Vuoden 2000 kyselyn mukaan opiskelijat, jotka eivät saaneet varsinaista jatko-opintopaikkaa, ohjattiin erilaisiin muihin opiskelupaikkoihin, työhön tai työvoimahallinnon palveluihin. 11. Oman äidinkielen opetus Kyselyyn vastanneista 47 oppilaitoksesta vain kuudessa järjestettiin oman äidinkielen opetusta. Lisäksi yhdessä oppilaitoksessa opiskelijoilla oli satunnaisesti mahdollisuus saada omakielistä ohjausta. Yhteensä 32 opiskelijaa sai oman äidinkielen opetusta. Yhdessä oppilaitoksessa 19 opiskelijaa, valtaosa ryhmästä, sai oman äidinkielen opetusta. Viidessä oppilaitoksessa vain pieni osa ryhmästä, 1 5 oppilasta, sai oman äidinkielen opetusta. Neljässä oppilaitoksessa oman äidinkielen opetusta järjestettiin 1 2 tuntia viikossa ja yhdessä oppilaitoksessa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Oman äidinkielen opetusta annettiin kuudessa kielessä (venäjä, somali, arabia, portugali, kurdi ja farsi/persia). Kysymyksessä 22 pyydettiin arvioimaan, onko oman äidinkielen opetuksella ollut myönteistä merkitystä/vaikutusta suomen kielen oppimiseen. Neljä vastaajaa oli sitä mieltä, että sillä on ollut myönteinen vaikutus, kahden vastaajan mukaan sillä ei ole ollut myönteistä vaikutusta suomen kielen oppimiseen. Vapaissa kommenteissa erään vastaajan mukaan oman äidinkielen opetus ei välttämättä palvele oppilasta, joka jo osaa lukea ja kirjoittaa. Oman äidinkielen opetusta ei myöskään voida tarjota tasapuolisesti kaikissa kielissä.

10 Kommentteja koulutuksesta Kyselyssä pyydettiin myös vapaita vastauksia ja palautetta valmistavasta koulutuksesta. Seuraavassa on poimintoja keskeisistä aiheista (lopussa mainintojen lukumäärä): mainintoja - Opiskelijoiden lähtötason tulee olla tarpeeksi korkea, jotta koulutuksesta saisi täyden hyödyn (motivaatiokaan ei auta, jos on liian heikko kielitaito) 9 - Koulutus ei riitä takaamaan valmiuksia ammatillisessa koulutuksessa 4 - Opiskelijoiden lähtötaso/peruskoulutus omassa maassa vaihteleva tasapuolisen opetuksen järjestäminen on hankalaa 3 - Alueellinen maahanmuuttajien vähyys ryhmän heterogeenisuus vaikeuttaa opetusta 2 - Koulutus on todella tarpeellinen ja hyödyllinen 2 - Opiskelijat ovat pääasiassa erittäin motivoituneita - Oman kielen opetusta mahdotonta järjestää kaikille tasapuolisesti, jos koulutuksessa on 5 6 eri kansallisuutta - Opetussuunnitelmaa mukautettiin opiskelijoiden lähtötason mukaiseksi - Koulutuksen jatkuvuus takaa sen, että kehittäminen on mahdollista - Valtakunnalliset valmistavan koulutuksen tapaamiset ovat olleet antoisia tilaisuuksia - Koulutuksen perusmalli toimii (opiskelijat oppivat toimimaan monikulttuurisessa ryhmässä, koulutuksen pituus, 40 ov, luo turvallisuutta) - Opetussuunnitelman monipuolisuus sekä useat opettajat ovat valttia - Valmistava koulutus on hyvä pohja jatko-opintoihin tai työllistymiseen sen mukaan, millainen tausta/lähtövalmiudet opiskelijalla on - Opiskelijoiden taidot kehittyivät myös muissa oppiaineissa, mikä ei näy kielikokeissa - Ryhmän rakentumista koulutuksen alkuvaiheessa kannattaa tukea entistä enemmän - Työssäoppimisesta positiivisia kokemuksia, mutta työssäoppimisjakson tulisi olla pidempi - Suomen kielen tuntien määrää lisättävä - Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet voisi muokata uudelleen olisi tärkeää ottaa huomioon myös aikuisten näkökulma niitä laadittaessa - Jatkossa koulutukseen kaksinkertaiset resurssit tai koko koulutus muun järjestäjän vastuulle - Ryhmiä ei missään tapauksessa saisi vähentää (tämä on maahanmuuttajien ainoa väylä sijoittua ammatilliseen koulutukseen, on aina parempi kouluttaa maahanmuuttajat työelämään kuin jättää kouluttamatta) - Suuntautumisesta saatu ristiriitaista palautetta, koska suurin osa opiskelijoista miettii vielä itselleen sopivaa koulutusalaa - Jos osallistuminen koulutukseen vie opiskelijalta sen hetkiset etuudet pois, hän lopettaa koulutuksen heti tähän ongelmaan pitäisi puuttua, sillä koulutukseen tulisi vanhempiakin, n vuotiaita, jotka haluavat opiskella uuden ammatin tai pätevöityä vanhaan Suomessa - Opiskelijat eivät omalla ajallaan yritä kehittää kielitaitoaan - Näkyvä kielitaidon kehitys hämmästyttävän vähäistä ja hidasta - Suuri osa opiskelijoista haluaa työhön

11 Tulosten tarkastelua Valmistavaa koulutusta on järjestetty viiden vuoden aikana ja opiskelijamäärä on noussut vuosittain noin sadalla opiskelijalla. Muutamat koulutuksen järjestäjät eivät ole aloittaneet koulutusta vielä ollenkaan, vaikka heillä on järjestämislupa. Syitä tähän olisi pohdittava tarkemmin, ovatko ne alueellisia vai aloituspaikkojen riittävyyteen liittyviä. Koulutuksista suurin osa noin vuoden mittaisia, mutta myös 20 opintoviikon koulutusta järjestetään. Alakohtaisesti suuntautunutta koulutusta (joka ilmoitetaan jo hakuvaiheessa) järjestetään jonkin verran. On hyvä, että koulutuksessa on joustoa sekä pituuden että mahdollisen alakohtaisuuden suhteen. Se antaa liikkumavaraa järjestää erilaisten tarpeiden mukaista koulutusta. Koulutusmuodon tarpeellisuutta korostettiin monissa vapaissa kommenteissa. Opetussuunnitelmia on mukautettu vastaamaan opiskelijoiden tarpeita. Koulutukseen osallistuu edelleen paljon myös vanhempia opiskelijoita (yli 30-vuotiaita), jolloin aikuiskoulutuksen sovellukset opetussuunnitelmissa ovat tarpeen. Opintotuki on pienempi kuin kotoutumistuki tai työmarkkinatuki, mikä vastaajien mielestä lisää keskeyttämisiä. Opiskelijoista noin 2/3 on miehiä. Koulutuksen keskeyttäminen näytti lisääntyneen, vaikkakin tärkeimmäksi syyksi arveltiin muuhun koulutukseen tai työhön siirtyminen (positiivinen keskeyttäminen). Tietoa on tarkasteltava myöhemmin yhteisissä koulutustilaisuuksissa. Ovatko koulutuksen tukimuodot (myös taloudelliset) riittävät ja/vai tulisiko pohjakielitaidon vaatimusta valvoa tarkemmin? Oppilaitokset (koulutuksen järjestäjät) olivat palkanneet lähes 100 opettajaa nimenomaan valmistavaan koulutukseen ja näistä yli 10 %:lla oli itsellään maahanmuuttajatausta. Suurin osa oppilaitoksista ei ollut käyttänyt mitään lisärahoitusta normaalin valtionosuuden lisäksi. Laskennallinen valtionosuuden peruste on keskimääräinen yksikköhinta riippumatta alasta (vuonna 2003 keskimääräinen yksikköhinta oli 7 406,51 /opiskelija). Maininnan arvoista on, että eräässä oppilaitoksessa opettajat saivat maahanmuuttajaopiskelijoiden tutorointiin kaksinkertaisen resurssin. Koulutus on mahdollista myös työvoimakoulutuksena, jota oli ollut yhdessä oppilaitoksessa. Tärkeimpiä tarkasteltavia asioita on se, miten suomen/ruotsin kielen valmiudet kehittyvät koulutuksen aikana ja paranevatko jatko-opintomahdollisuudet. Asia on yhteydessä siihen kielitaitoon, jota vaaditaan valmistavaan koulutukseen valittaessa. Jos lähes 10 % opiskelijoista aloittaa opiskelun hyvin vähäisellä kielitaidolla, vuoden aikana on vaikea saavuttaa riittävää tasoa. Huolestuttavaa on se, että vain hieman yli puolet opiskelijoista saavutti ammatillisissa opinnoissa tarvittavan kielitason. Tilanne on ollut sama myös aikaisempina vuosina. Suurimmat syyt kielitaidon huonoon kehittymiseen olivat vastaajien arvioiden mukaan poissaolot, motivaatioongelmat ja liian alhainen lähtötaso. Erittäin monissa vapaissa kommenteissa toivottiin, että opiskelijoiden lähtötason tulisi olla parempi, jotta opetuksesta saisi täyden hyödyn. Asia tulee joka vuosi esille myös muissa yhteyksissä. Toki opiskelijoiden muut valmiudet saattavat parantua, vaikka kielitaito ei niinkään. Tulisi tarkemmin selvittää, miksi jatkuvasti valitaan opiskelijoita, joiden valmiudet ovat liian vähäiset. Lisäksi pitäisi selvittää, mitkä ovat kielen kehittymisen esteet. Oman äidinkielen opetusta, jota opetussuunnitelman perusteiden mukaan voi sisältyä kielen opintoihin, järjestetään hyvin vähän. Asian merkitystä tulisi pohtia yhteisissä tilaisuuksissa. Viiden lukuvuoden kokemusten ja kolmen tilannekatsauksen perusteella tapaamisia ja koulutusta edelleen tarvitaan. Uusia koulutuksen järjestäjiä on tullut jonkin verran mukaan (opetusministeriö myönsi myös uusia järjestämislupia). Erityisesti opiskelijavalinnasta ja kielen opetuksen riittävyydestä on neuvoteltava sekä arvioitava tarvittavat tukitoimenpiteet. Liitteet: 1. Kyselylomake 2. Luettelo kyselyyn vastanneista oppilaitoksista

12 12 Liite 1 OPETUSHALLITUS KYSELY Palautus: mennessä: OPH/Ulla Aunola PL 380, HKI MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS A. Koulutus 1. Oppilaitoksen nimi 2. Koulutuksen järjestäjä (kunta, kuntayhtymä tai muu taustayhteisö) 3. Koulutusta on järjestetty keväällä 2004 Laajuus OV Mahdollinen suuntautumisala (t) 4. Koulutusta ei ole nyt, aiomme aloittaa 5. Montako opettajaa on palkattu nimenomaan valmistavaa koulutusta varten? 6. Monellako heistä on itsellään maahanmuuttajatausta? 7. Onko koulutuksen järjestäjä käyttänyt muuta lisäpanostusta/rahoitusta valmistavan koulutuksen kustannuksiin normaalin valtionosuuden lisäksi? B. Opiskelijat 8. Koulutuksen alussa valittujen opiskelijoiden määrä yhteensä :

13 13 joista miehiä naisia 9. Opiskelijoiden ikäjakauma vuotta yli Montako opiskelijaa on keskeyttänyt opinnot kuluvan koulutuksen aikana? Keskeyttämisen tärkeimmät syyt: Merkitkää 1= tärkein syy, 2= toiseksi tärkein syy jne. (voitte mainita useita) taloudelliset perhesyyt riittämättömät suomen kielen taidot muut opiskeluvalmiudet motivaatiovaikeudet työn saanti muun opiskelupaikan saanti muu syy, mikä C. Suomen kielen taito 11. Arvio suomen kielen taidosta koulutuksen alkaessa, yleisten kielitutkintojen taitotasoasteikkoa (YKI) vapaasti soveltaen (opiskelijoiden määrä): 1= Hyvin vähäinen 3= Kohtalainen 2= Auttava 4= Hyvä 12. Kuinka monen opiskelijan suomen kielen taito yleisesti kehittyi valmistavan koulutuksen aikana? Ei lainkaan: opiskelijaa Melko paljon: opiskelijaa Vähän: opiskelijaa Paljon: opiskelijaa 13. Jos kehitystä oli vähän tai ei lainkaan, arvioikaa miksi Jos voitte tarkentaa: 14. Kuinka monen opiskelijan suullinen viestintätaito kehittyi valmistavan koulutuksen aikana?

14 14 Ei lainkaan: opiskelijaa Melko paljon: opiskelijaa Vähän: opiskelijaa Paljon: opiskelijaa 15. Kuinka monen opiskelijan kirjallinen viestintätaito (ymmärrettävän tekstin tuottaminen) kehittyi valmistavan koulutuksen aikana? Ei lainkaan: opiskelijaa Vähän: opiskelijaa Melko paljon: opiskelijaa Paljon: opiskelijaa 16. Kuinka monen opiskelijan luetun tekstin ymmärtämisen taito kehittyi koulutuksen aikana? Ei lainkaan: opiskelijaa Melko paljon: opiskelijaa Vähän: opiskelijaa Paljon: opiskelijaa 17. Kuinka moni opiskelija (nyt opiskelevista) saavuttaa sellaisen kielitaidon (väh. YKI 3), että voi siirtyä ammatilliseen peruskoulutukseen Jos ei saavuta, mihin opiskelijoita ohjataan D. Oman äidinkielen opetus 18. Kuinka moni opiskelija nyt opiskelevassa ryhmässä on saanut oman äidinkielensä opetusta? Montako tuntia viikossa? 19. Missä kielissä opetusta on järjestetty? 20. Miten oman äidinkielen opetus on järjestetty? omassa oppilaitoksessa toisessa oppilaitoksessa muulla tavoin, miten 21. Oman äidinkielen opettajien koulutus (opettajien määrä): opettajan kelpoisuus lähtömaasta Suomesta

15 15 muun alan koulutus lähtömaasta Suomesta ei virallista koulutusta ei tiedossa 22. Onko oman äidinkielen opetuksella ollut mielestänne myönteistä merkitystä/vaikutusta suomen kielen oppimiseen? kyllä ei Muita kommentteja valmistavasta koulutuksesta KIITOS VASTAUKSESTANNE JA YHTEISTYÖSTÄ! Vastaajan nimi Puhelin tai muut yhteystiedot

16 16 Liite 2 Valmistavan koulutuksen seurantakyselyyn vastanneet oppilaitokset vuonna 2004 Adulta Oy Amiedu Espoon tekniikan alan oppilaitos Espoon terveys- ja sosiaalialan oppilaitos Etelä-Karjalan ammattiopisto Forssan ammatti-instituutti Helsingin diakoniaopisto Helsingin palvelualojen oppilaitos/kauneudenhoitoalan koulutusyksikkö Helsingin palvelualojen oppilaitos/roihuvuoren koulutusyksikkö Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Helsingin tekniikan alan oppilaitos/käpylän koulutusyksikkö Helsingin tekniikan alan oppilaitos/vallilan koulutusyksikkö Hyvinkään Riihimäen aikuiskoulutuskeskus Jyväskylän aikuisopisto Järvenpään diakoniaopisto Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Karjaan kurssikeskus Keravan ammattiopisto Keskuspuiston ammattiopisto Kokkolan ammattiopisto Kotkan ammatillinen koulutuskeskus Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Tavastia Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Kristliga Folkhögskolan i Nykarleby Mikkelin aikuiskoulutuskeskus Mikkelin aikuiskoulutuskeskus/heinola Oulun aikuiskoulutuskeskus Oulun diakoniaopisto Pohjois-Karjalan ammattiopisto/niittylahti Pohjois-Pirkanmaan koulutusinstituutti Porin palveluopisto Porvoon ammattiopisto, Amisto Porvoon kauppaoppilaitos Salon ammattioppilaitos Savon aikuisopisto Seinäjoen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Tampereen aikuiskoulutuskeskus Tampereen ammattiopisto Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto Turun ammatti-instituutti Vaasan ammattiopisto Vantaan ammatillinen koulutuskeskus (Rovaniemen terveys- ja sosiaalialan oppilaitos myöhässä tullut vastaus)

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Oulun aikuiskoulutuskeskus OAKK Työvoimapoliittisiin koulutuksiin on eri tasoille eri kielivaatimukset. Alkukartoitukseen ja Suomen kielen perusteet

Lisätiedot

Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu

Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu 2 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Ammattiopistot (Joensuu, Niittylahti, Kitee,

Lisätiedot

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2006 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot

HAKIJOIDEN SUOMEN KIELEN TESTAUS KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Toimintamalli

HAKIJOIDEN SUOMEN KIELEN TESTAUS KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Toimintamalli HAKIJOIDEN SUOMEN KIELEN TESTAUS KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Toimintamalli SISÄLTÖ 1 KIELITESTIN TARKOITUS... 3 2 KIELITESTAUKSEN TOTEUTTAMINEN... 3 2.1 Kielitestauksesta tiedottaminen... 3 2.2 Kielitestiin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa TULOKSIA Selvitysraportin julkistaminen 20.4.2016 Helsingin kaupungin työväenopisto Leena Saloheimo Vapaa Sivistystyö ry Selvitys

Lisätiedot

inka Koulutuksen arviointijärjestelmä Apuväline ammatillisille oppilaitoksille palautteenkeruuseen ja itsearviointiin

inka Koulutuksen arviointijärjestelmä Apuväline ammatillisille oppilaitoksille palautteenkeruuseen ja itsearviointiin inka Koulutuksen arviointijärjestelmä Apuväline ammatillisille oppilaitoksille palautteenkeruuseen ja itsearviointiin Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus tarjoaa tukipalveluja koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA

MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA LÄÄNI MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA 1999-2001 20.1.1999 20.9.1999 v. 1999 20.1.2000 20.9.2000 v. 2000 20.1.2001

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Vallilan koulutusyksikkö Aira Rajamäki 14.3.2007

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Valmistaudu tuleviin opintoihin!

Valmistaudu tuleviin opintoihin! Valmistaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2017 2018 Oletko vailla opiskelupaikkaa? Ei hätää, tarjolla on useita mahdollisuuksia! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Rahoitus- ja kustannustietopalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2008 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa 10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Terveysalojen englannin ja ruotsin opinnot ammattikorkeakouluissa Mirja Järvinen, Metropolia

Terveysalojen englannin ja ruotsin opinnot ammattikorkeakouluissa Mirja Järvinen, Metropolia Terveysalojen englannin ja ruotsin opinnot ammattikorkeakouluissa 2011 Mirja Järvinen, Metropolia Kyselyt 2008 ja 2010 Kaikkia koulutusaloja koskeva kysely kielten opintopistemääristä 2008 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

*1) ent. Etelä-Savon koulutuskunta yhtymä *2) ent. Hyvinkään- Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö / Hyvinkään - Riihimäen akk

*1) ent. Etelä-Savon koulutuskunta yhtymä *2) ent. Hyvinkään- Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö / Hyvinkään - Riihimäen akk Ravintola- ja hotellipalvelualan tutkintotoimikunta (8093) 1.8.2007-31.7.2010 Tarjoilijan ammattitutkinto Voimassa olevat järjestämissopimukset / sopimukset voimassa 31.12.2010 asti Tutkinnon järjestäjä

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tässä ilmoitetaan sen henkilön yhteystiedot, jolta voidaan kysyä lisäselvitystä lomakkeen tiedoista.

Tässä ilmoitetaan sen henkilön yhteystiedot, jolta voidaan kysyä lisäselvitystä lomakkeen tiedoista. TÄYTTÖOHJE 1 Perustiedot 20.9.2016 KANSANOPISTOT Yhteystiedot (1*) Lomakkeella kerätään vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) piiriin kuuluvan koulutuksen valtionosuusrahoituksen perusteena olevat

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Uudistukset lainsäädännön näkökulmasta

Uudistukset lainsäädännön näkökulmasta Uudistukset lainsäädännön näkökulmasta Kohti erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen yhteistä hakua 6.2.2015 Hallitusneuvos Piritta Sirvio Opetus- ja kulttuuriministeriö Jatkossa kaksi

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1. TAITOTASOTAVOITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1 PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.2 AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN ALKUVAIHE A2.2 (=YKI 2) LUKIOKOULUTUS

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA Kevään karnevaalien aloituspäivänä 11.11. 2009 Turun normaalikoulu Marjut Kleemola VIERASKIELISIÄ Lukiokoulutuksessa (2006) koko maassa 3248 Norssissa 2006: 35 2009: 43 Ammatillisessa

Lisätiedot

Polkuja toisen asteen koulutukseen Perusopetuksen iltapäivä Kehitysvammaisten Tukiliitto Mari Hakola

Polkuja toisen asteen koulutukseen Perusopetuksen iltapäivä Kehitysvammaisten Tukiliitto Mari Hakola Polkuja toisen asteen koulutukseen 28.9.2016 Perusopetuksen iltapäivä Kehitysvammaisten Tukiliitto Mari Hakola Toisen asteen koulutus Toisen asteen oppilaitos on Suomen koulujärjestelmässä peruskoulun

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Tässä ilmoitetaan sen henkilön yhteystiedot, jolta voidaan kysyä lisäselvitystä lomakkeen tiedoista.

Tässä ilmoitetaan sen henkilön yhteystiedot, jolta voidaan kysyä lisäselvitystä lomakkeen tiedoista. TÄYTTÖOHJE 1 Perustiedot 20.9.2015 KANSANOPISTOT Lomakkeella kerätään vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) piiriin kuuluvan koulutuksen valtionosuusrahoituksen perusteena olevat opiskelijaviikkotiedot.

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen mod. 1 Ohjaus ja neuvonta 1 (5) Taustakysymykset: Kysymyksien arviontiasteikko, ellei kysymyksessä ole toisin esitetty ja vastauksen painoarvo oppilaitos Täysin samaa mieltä. 5 sukupuoli Jokseenkin samaa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen

Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen 24.10.2013 2 (8) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 3. Kenestä vertaistuutori... 4 Vertaistuutori

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Ammatillisen koulutuksen yksikkö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Ammatillisen koulutuksen yksikkö 1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Ammatillisen koulutuksen yksikkö 16.06.2010 Asia: Järjestämisluvan myöntäminen 1.8.2010 vakinaisena alkavaan ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen,

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten perusteiden laatiminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten perusteiden laatiminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten perusteiden laatiminen 16.1.2014 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavan koulutuksen perustetyön askelmerkit

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen

Lisätiedot

Ajankohtaista Opetushallituksesta

Ajankohtaista Opetushallituksesta Ajankohtaista Opetushallituksesta 9.9.2015 Mikkeli Romaniasiain neuvottelukuntien neuvottelupäivät Satu Blomerus Susanna Rajala Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteuudistus Varhaiskasvatus (OPH 1.8.2015

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

Tukiopinto-ohjaus turvaamaan opiskelun jatkumista

Tukiopinto-ohjaus turvaamaan opiskelun jatkumista Tukiopinto-ohjaus turvaamaan opiskelun jatkumista Koulutus on vahvin ase syrjäytymisen ehkäisemiseen Opintojen keskeyttäminen on yksi merkittävimpiä syitä nuorten syrjäytymiseen, mutta ongelmat syntyvät

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Roni Sorsa Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 Kirje OKM/62/592/2015 16.09.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot