MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS. Tilannekatsaus lukuvuodesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS. Tilannekatsaus lukuvuodesta 2003 2004"

Transkriptio

1 MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS Tilannekatsaus lukuvuodesta Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen linja Ulla Aunola Laura Ruuskanen Elokuu 2004

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Tilannekatsaus maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavasta koulutuksesta lukuvuonna Tausta 3 2. Määrälliset tiedot Opiskelijoiden määrä Opiskelijoiden ikäjakauma 4 3. Koulutuksen laajuus 4 4. Opettajat ja lisäresursointi 4 5. Suuntautumisala 5 6. Koulutuksen loppuun suorittaminen Keskeyttämisen syitä 5 7. Suomen kielen taito (huom! sisältää myös tiedot ruotsin 6 kielestä kahdessa oppilaitoksessa) 7.1. Koulutuksen alkaessa Suomen kielen taidon kehittyminen yleisesti Suomen kielen suullisen viestintätaidon kehittyminen Suomen kielen kirjallisen viestintätaidon kehittyminen Suomenkielisen tekstinymmärtämisen kehittyminen 8 8. Yhteenveto suomen kielen taidon kehittymisestä ja vertailua 8 vuoden 2000 kyselyn tuloksiin 9. Ruotsinkielisten oppilaitosten tilanne Sijoittuminen muualle kuin ammatilliseen peruskoulutukseen Oman äidinkielen opetus Kommentteja koulutuksesta Tulosten tarkastelua 11 Liite Kyselylomake 12 Liite Valmistavan koulutuksen seurantakyselyyn vastanneet oppilaitokset 16 vuonna 2004

3 3 TILANNEKATSAUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA LUKUVUONNA Tausta Tämä katsaus ja sen tulokset perustuvat kyselyyn (liite 1), jonka Opetushallitus lähetti toukokuussa 2004 valmistavaa koulutusta järjestävien oppilaitosten yhdyshenkilöille. Ensisijassa haluttiin tietää, missä määrin koulutus oli vaikuttanut suomen kielen valmiuksien lisääntymiseen kielen eri osaalueilla. Samalla haluttiin selvittää myös koulutuksen keskeyttäneiden määrää ja keskeyttämisen syitä sekä pyytää yleisempiä kommentteja koulutuksesta. Kysely lähetettiin kirjeellä niille koulutuksen järjestäjille, joilla on lupa valmistavan koulutuksen antamiseen. Kysely lähetettiin myös sähköpostilla valmistavaa koulutusta antavien oppilaitosten yhdyshenkilöille. Vastaukset tulivat useimmiten sähköpostin kautta, joten ei ole tiedossa, miten ne edustavat koulutuksen järjestäjän virallista kantaa. Kysely lähetettiin 41 koulutuksen järjestäjälle. Vastaus saatiin 43 oppilaitoksesta tai toimipisteestä. Kahdessa oppilaitoksessa oli ruotsinkielinen vastaava koulutus. Kyselyyn vastanneet oppilaitokset ovat liitteessä 2. Tulosten käsittelystä ja laskennasta huolehti harjoittelija Rita Kaksonen ja tuloksia (erityisesti suomi toisena kielenä -osuuksia) analysoi korkeakouluharjoittelija Laura Ruuskanen. Oman äidinkielen opetuksen kannalta tuloksia tarkasteli suunnittelija Sonja Hyvönen ruotsinkielisen koulutuksen linjalta. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta (20 40 ov) on järjestetty viiden vuoden ajan. Tällä hetkellä 41 koulutuksen järjestäjällä on opetusministeriön lupa antaa tätä koulutusta. Ensimmäisenä lukuvuonna koulutuksessa opiskeli hieman yli 500 opiskelijaa, toisena lukuvuonna lähes 700, lukuvuonna lähes 800 opiskelijaa ja lukuvuonna lähes 900 opiskelijaa. Valtionosuustilastojen mukaan koulutuksessa oli vuoden 2004 tammikuussa 938 opiskelijaa. Opetushallitus on tehnyt seurantaselvityksiä valmistavasta koulutuksesta kahden vuoden välein. Edelliset tilannekatsaukset ovat vuosilta 2000 (käsitteli lukuvuotta ) ja 2002 (käsitteli lukuvuotta ). Vuonna 2000 selvitettiin erityisesti opiskelijoiden taustoja, opiskelijavalintoja, kielitaidon kehittymistä, työhön tutustumista ja opiskelija-arviointia. Vuonna 2002 tarkastelun kohteena olivat jatko-opintopaikat ja mahdolliset keskeyttämiset. Tuloksien tarkastelun yhteydessä verrataan saatuja tietoja aikaisempien vuosien tietoihin niissä kohdin, missä se on mahdollista. 2. Määrälliset tiedot 2.1. Opiskelijoiden määrä Tämän kyselyn perusteella lukuvuonna valmistavassa koulutuksessa aloitti opiskelun 886 opiskelijaa. Opetushallituksen valtionosuustilastojen mukaan tammikuussa 2004 valmistavassa koulutuksessa oli 938 opiskelijaa. Tämä kysely on siis hyvin kattava. Kyselyssä mukana olleista 886 opiskelijasta 310 oli naisia (35 %) ja 576 miehiä (65 %). Vuoden 2000 kyselyssä vastaavat prosentit olivat: naisia 38.6 % ja miehiä 61.4 % (N= 547). Edelleen noin kaksi kolmasosaa opiskelijoista on miehiä.

4 4 Kuusi oppilaitosta vastasi, ettei heillä tällä hetkellä ole maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Neljällä oppilaitoksella ei ollut tiedossa, milloin kyseinen koulutus heidän oppilaitoksessaan alkaa. Yksi oppilaitos ilmoitti aloittavansa valmistavan koulutuksen syksyllä 2004 tai keväällä 2005 ensimmäisen kerran Opiskelijoiden ikäjakauma Kyselyssä saatiin tiedot 812 opiskelijan iästä. Todennäköisesti kysymykseen oli vastattu loppukeväällä koulutuksessa mukana olleiden opiskelijoiden kannalta. Ikäjakauma oli seuraava: vertailu vuoden 2000 kyselyyn: vuotta % 17.3 % yli (N=550) Kyselyn perusteella näyttää siltä, että koulutukseen osallistuu paljon myös vanhempia opiskelijoita (yli 30- ja 40-vuotiaiden osuudessa oli nousua). Eniten oli kuitenkin kasvanut vuotiaiden osuus. Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti tutkintoon johtavaan ammatilliseen peruskoulutukseen aikovia nuoria varten, mutta sitä voidaan käyttää myös aikuisten koulutukseen valmistavana koulutuksena. 3. Koulutuksen laajuus Opetussuunnitelman perusteiden mukaan valmistavan koulutuksen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 opintoviikkoa. Kyselyvastauksissa 29 tahoa ilmoitti koulutuksensa laajuudeksi 40 opintoviikkoa. Koulutuksen laajuudeksi ilmoitettiin myös 38, 36, 35 ja 20 opintoviikkoa siten, että kunkin laajuista koulutusta oli järjestetty kahdessa paikassa. 32, 21,5 ja 19 opintoviikon laajuista koulutusta järjestettiin kutakin yhdessä paikassa. Kahdessa vastauksessa koulutuksen laajuudeksi ilmoitettiin 40/20 opintoviikkoa, mikä tarkoittanee sitä, että näissä on ollut tarjolla sekä 20 että 40 opintoviikon laajuista koulutusta. Tuloksia voinee arvioida siten, että suurin osa järjestetyistä koulutuksista on noin vuoden mittaista (n. 40 ov), joskin 20 opintoviikon koulutusta järjestetään monissa oppilaitoksissa. Vuoden 2000 kyselyn mukaan 80 % oppilaitoksista järjesti noin vuoden mittaisen ja 20 % puolen vuoden mittaisen valmistavan koulutuksen. 4. Opettajat ja lisäresursointi Oppilaitokset ilmoittivat, että olivat palkanneet 95 opettajaa nimenomaan valmistavaa koulutusta varten. Heistä yhdellätoista (11) eli 12 %: lla oli itsellään maahanmuuttajatausta. Ensimmäisenä lukuvuonna ( ) erikseen valmistavaan koulutukseen palkattiin 49 opettajaa. Opiskelijoiden määräkin on lukuvuonna lähes puolta suurempi kuin tuolloin. Kysymyksessä 7 tiedusteltiin, onko koulutuksen järjestäjä käyttänyt normaalin valtionosuuden lisäksi muuta lisäpanostusta/rahoitusta valmistavaan koulutukseen. Suurin osa oppilaitoksista ei ollut käyttänyt muuta rahoitusta (36 vastausta). Yhdessä oppilaitoksessa koulutus oli toteutettu työvoimakoulutuksena ilman valtionosuutta.

5 5 Kaksi oppilaitosta ilmoitti käyttäneensä Opetushallituksen lisärahoitusta, yhdessä oli käytetty oppilaitoksen tukiopetusrahaa ja yhdessä ESR -projektirahoitusta (EQUAL, Kulttuurilaboratorio). Yhdessä ei mainittu tarkemmin lisärahoituksen lähdettä. Yhdessä oppilaitoksessa oli aiemmin käytetty hankerahoitusta (Maahanmuuttajat osaksi opiston toimintaa -hanke). Eräs oppilaitos ilmoitti, että opettajat olivat saaneet maahanmuuttajaopiskelijoiden tutorointiin kaksinkertaisen resurssin. Eräs oppilaitos oli hankkinut digitaalisen kielistudio-ohjelman, CD-soittimia ja muita materiaaleja. 5. Suuntautumisala Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan koulutus valmistaa yleisesti kaikkeen ammatilliseen peruskoulutukseen, mutta se voi suuntautua alakohtaisesti. Joka tapauksessa koulutukseen tulee sisältyä vähintään kahden alan ammatilliseen opiskeluun tutustumista. Seuraavia suuntautumisaloja mainittiin: - sosiaali- ja terveysala (2 mainintaa) - sähkö-, rakennus-, metalli-, puu- ja LVI-ala - painoviestintä, kemianteollisuus ja sähkötekniikka - kauneudenhoitoala - IT, kauppa ja hallinto - hotelli-, ravintola- ja catering-ala. Vuoden 2000 kyselyssä suuntautumisaloittaista koulutusta oli saman verran, joskin oppilaitoksia oli mukana silloin vähemmän. 6. Koulutuksen loppuun suorittaminen Aloittaneista 886 opiskelijasta koulutuksen keskeytti lukuvuoden aikana 150 opiskelijaa (17 %). Aikaisempien kyselyjen perusteella vuonna 2000 keskeyttäneitä oli 11 % (joista viidesosa siirtyi muuhun koulutukseen tai työhön) ja vuonna % (joista noin puolet siirtyi muuhun koulutukseen tai työhön). Vuoden 2004 kyselyn mukaan näyttää siltä, että valmistavan koulutuksen keskeyttäneitä olisi aiempaa enemmän, joskin heistäkin suuri osa myös siirtyi muuhun koulutukseen. Keskeyttäneiden määrä valmistavassa koulutuksessa on melko korkea verrattuna ammatillisen koulutuksen tutkintoon johtavaan koulutukseen, jossa se on keskimäärin hieman yli kymmenen prosenttia. 6.1 Keskeyttämisen syitä Oppilaitoksia pyydettiin arvioimaan keskeyttämisen syitä ja merkitsemään annetut syyt tärkeysjärjestykseen. Lisäksi oli mahdollista itse kirjoittaa muita syitä. Suurin osa vastaajista oli tulkinnut kysymyksen niin, että siinä olisi tiedusteltu kustakin syystä opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden lukumäärää, siis ei syiden tärkeysjärjestystä. Erilaisten vastaustapojen vuoksi tuloksista ei voida varmasti päätellä, mikä on tärkein keskeyttämisen syy tai tietystä syystä keskeyttäneiden opiskelijoiden tarkka yhteismäärä. Näyttää kuitenkin siltä, että tyypillisimmäksi keskeyttämisen syyksi nousee muun opiskelupaikan saanti. Myös taloudelliset syyt, perhesyyt ja työn saanti mainitaan usein keskeyttämisen syynä. Erään vastaajan mukaan taloudelliset syyt ovat tärkein keskeyttämisen syy ja suurin ongelma opiskelijoiden motivoimisessa, koska opiskelijat eivät halua opiskella opintotuen varassa, sillä se on pienempi kuin työmarkkinatuki. Joissakin vastauksissa perhesyyt -kohdan yhteydessä oli lisätietona kerrottu, että kyseessä on äitiysloma. Myös riittämättömät suomen kielen taidot ja motivaatiovaikeudet mainitaan melko usein. Muut syyt -kohdassa tyypillinen vastaus oli muutto toiselle paikkakunnalle tai toiseen maahan.

6 6 Lisäksi mainittiin mm. sairaudet, elämäntilanne, psykososiaaliset syyt, oleskeluluvan ongelmat ja hylätty turvapaikkahakemus. 7. Suomen kielen taito (huom! sisältää myös tiedot ruotsin kielestä kahdessa oppilaitoksessa) Valmistavan koulutuksen tärkeimpiä tavoitteita on parantaa opiskelijoiden kielellisiä ja muita opiskeluvalmiuksia. Suomen kielen (tai ruotsin kielen) taidon kehittäminen on keskeistä. Pääsyvaatimuksena koulutukseen on suositettu auttavaa kielitaitoa, joka vastaa likimain yleisten kielitutkintojen tasoa 2. Koska kyseessä ei ole varsinainen pääsyvaatimus, vaan opetussuunnitelman perusteissa mainittu lähtötaso tavoitteille, oppilaitokset eivät ole voineet tiukasti tätä tasoa edellyttää. Tämä on aiheuttanut joitakin ongelmia Koulutuksen alkaessa Oppilaitoksia pyydettiin arvioimaan opiskelijoiden suomen kielen taitoa annetuilla määritelmillä hyvin vähäinen, auttava, kohtalainen ja hyvä. Arviot saatiin 863 opiskelijan suomen kielen taidosta koulutuksen alussa. Hyvin vähäisellä kielitaidolla aloitti 74 opiskelijaa (8.6 %) ja auttavalla kielitaidolla 326 (37.8 %). Eniten (352 eli 40.8 %) oli niitä opiskelijoita, joilla oli koulutuksen alkaessa kohtalainen kielitaito. Hyvä kielitaito oli 111 opiskelijalla (12.9 %). Tulosten tulkinnassa ongelmallista on vastaajien esittämien arvioiden yhteismitattomuus. Kullakin arvioijalla on oma käsityksensä annettujen määritelmien mukaisesta kielitaidosta. Myös oppilaitoksen opiskelijoiden yleinen kielitaidon taso on saattanut vaikuttaa siihen, mille tasolle vastaaja on arvioinut yksittäisen oppilaan. Lisäksi kielitaidon aloitustason arvioiminen ilman varsinaista kielitestiä on hankalaa, koska koulutuksen alussa opettaja ei ole vielä tuntenut opiskelijoita. Tällaiset tulosten tulkintaan liittyvät ongelmat on syytä ottaa huomioon kaikissa tämän selvityksen kohdissa, jotka koskevat kielitaidon arviointia (luvut ). Kun verrataan vuoden 2000 ja 2004 kyselyjä (vuonna 2000 kysyttiin samaa asiaa), voidaan todeta, että hyvin vähäisellä kielitaidolla aloittaneiden määrä on hiukan pienentynyt, auttavalla kielitaidolla aloittaneiden määrä lisääntynyt ja vastaavasti kohtalaisella kielitaidolla aloittaneiden osuus vähentynyt. Vuonna 2000 hyvin vähäisellä kielitaidolla aloitti 11.7 %, auttavalla 26.7 %, kohtalaisella kielitaidolla 48.7 % ja hyvällä kielitaidolla 12.7 % opiskelijoista (N= 521 opiskelijaa) Suomen kielen taidon kehittyminen yleisesti Kyselyvastausten mukaan suurimmalla osalla opiskelijoista (393 opiskelijaa eli 48.3 %) kielitaito kehittyi valmistavan koulutuksen aikana melko paljon. Paljon kehittyi 217 opiskelijan suomen kielen taito (26.7 %). Kehitystä oli vähän 162 opiskelijalla (19.9 %) ja 42 opiskelijalla (5.2 %) ei lainkaan. Kyselytuloksista ei käy ilmi, millä aloitustasolla olleiden opiskelijoiden kielitaito kehittyi koulutuksen aikana eniten/vähiten. Tulos ei siis kerro, kehittyivätkö esim. koulutuksen alkaessa heikoimmalla tasolla olleet eniten vai tapahtuiko kehitystä kaikkien eri aloitustasojen opiskelijoilla tasaisesti yhtä paljon. Kun verrataan tilannetta vuoden 2000 vastaaviin lukuihin, voidaan todeta, että neljä vuotta sitten tulokset olivat samansuuntaisia. Jonkin verran on lisääntynyt niiden opiskelijoiden määrä, joiden kielitaito ei kehittynyt lainkaan. Vuonna 2000 ryhmässä oli vain 5 opiskelijaa (2 %), vuonna 2004 jo

7 7 42 opiskelijaa (5 %). Myös vuonna 2000 suurimmalla osalla opiskelijoista (44 %) kehittyi kielitaito melko paljon (146 opiskelijaa). Vuonna 2000 kielitaito kehittyi vähän 22 %:lla opiskelijoista (74 opiskelijaa) ja paljon 33 %:lla opiskelijoista. Vuoden 2004 kyselyssä oppilaitoksen edustajia pyydettiin pohtimaan, miksi joidenkin opiskelijoiden kielitaito kehittyi koulutuksen aikana vain vähän tai se ei kehittynyt lainkaan. Yleisimmäksi syyksi opettajat nimesivät opiskelijoiden poissaolot. Toiseksi tärkeimmäksi syyksi arveltiin opiskelijoiden motivaatio-ongelmia. Muina syinä mainittiin mm. opiskelijoiden liian alhainen lähtötaso, opiskelijoiden henkilökohtaiset syyt, opintojen keskeyttäminen liian aikaisin, sairaudet ja väsymys sekä oppimis- ja lukivaikeudet. Seuraavassa on koonti kaikista vastauksissa esiintyneistä syistä sekä mainintojen lukumäärä. Syyt kielitaidon vähäiseen kehittymiseen mainintojen määrä - poissaolot 14 - motivaatio-ongelmat 8 - lähtötaso liian alhainen (pohjakoulutus, koulutustausta) 6 - henkilökohtaiset syyt / elämänvaikeudet (esim. perhetilanne) 6 - sairauden aiheuttama väsymys / poissaolot 6 - opintojen keskeyttäminen liian aikaisin 5 - oppimisvaikeudet, lukivaikeudet 5 - kielitaito jo alussa niin hyvä, ettei edennyt 5 - kotitehtävien laiminlyönti 4 - kielitaito alun perin heikko 3 - heikot opiskelutaidot 2 - kielitaito kehittyi heikoimmin niillä oppilailla, jotka olivat ilman kielioppiopintoja oppineet selviytymissuomen 2 - vähäiset mahdollisuudet/arkuus käyttää kieltä kurssin ulkopuolella 2 - psyykkiset syyt 2 - sopeutumisongelmat - elämäntilanteen selkiytymättömyys - passiivisuus, oma-aloitteisuuden puute - kielen kehittämiseen ei panostusta omalla ajalla - kurssilla jälkeen jääminen vei opiskeluhalut - iltatyöt - toiminnallisemman opetuksen tarve - ainoastaan kielenopettajat erikoistuneet maahanmuuttajiin - suomen kielen opiskeluun ei tarpeeksi aikaa. Kysymyksessä 17 pyydettiin arviota siitä, kuinka monen opiskelijan kielitaito kehittyy sille tasolle (likimain yleisten kielitutkintojen taso 3), että he voivat siirtyä ammatilliseen peruskoulutukseen. Oppilaitosten edustajien arvion mukaan 399 opiskelijaa eli 54.2 % kyselyhetkellä opiskelleista opiskelijoista saavuttaa tämän kielitaidon tason. Lukuvuonna tämä luku oli 61 %. Jotkut opiskelijat ovat voineet osallistua valmistavan vuoden aikana tai sen jälkeen varsinaiseen yleisen kielitutkinnon testiin. Tästä kyselystä ei kuitenkaan käy ilmi testiin osallistuneiden määrä eikä se, kuinka moni saavutti siinä tason 3.

8 Suomen kielen suullisen viestintätaidon kehittyminen Eniten (360 eli 48.3 %) oli sellaisia opiskelijoita, joiden suullinen viestintätaito kehittyi melko paljon. 210 opiskelijan (28.2 %) suullinen viestintätaito kehittyi paljon, 137:n (18.4 %) vähän ja 38:n (5.1 %) ei lainkaan. Vuonna 2000 tulokset olivat samansuuntaisia. Suurin ero oli tässäkin niiden opiskelijoiden ryhmässä, joiden kielitaito ei kehittynyt lainkaan vuonna 2004 noin 5 %:lla ei suullinen kielitaito kehittynyt lainkaan, vuonna 2000 noin 2 %:lla. Tilanne vastaa yleisen kielitaidon kehittymisen tuloksia (luku 7.2.). Opiskelijamäärä oli tosin pienempi vuonna Suomen kielen kirjallisen viestintätaidon kehittyminen Eniten (325 opiskelijaa eli 43.2 %) oli niitä, joiden kirjallinen viestintätaito kehittyi melko paljon. Lähes yhtä paljon oli niitä, joiden kirjallinen viestintätaito kehittyi vähän (188 eli 25 %) kuin niitä, joilla se kehittyi paljon (193 eli 25.6 %). 47 opiskelijalla (6.2 %) kirjallinen viestintätaito ei kehittynyt lainkaan. Vuonna 2000 luvut olivat samansuuntaisia Suomenkielisen tekstinymmärtämisen kehittyminen Jälleen suurin ryhmä (359 eli 48.4 %) olivat opiskelijat, joiden luetunymmärtäminen kehittyi melko paljon. Opiskelijoista 230:lla (31 %) luetunymmärtäminen kehittyi paljon, 119:llä (16.1 %) vähän ja 33:lla (4.5 %) ei lainkaan. Tätä osa-aluetta ei ollut vuoden 2000 kyselyssä. 8. Yhteenvetoa suomen kielen taidon kehittymisestä ja vertailua vuoden 2000 kyselyn tuloksiin Oppilaitosten edustajien arvion mukaan suurimmalla osalla valmistavaan koulutukseen lukuvuonna osallistuneista opiskelijoista on koulutuksen alussa ollut kohtalainen tai auttava suomen kielen taito. Tilanne oli samankaltainen vuonna 1999 aloittaneiden opiskelijoiden kohdalla: silloin kohtalaisella kielitaidolla aloitti lähes puolet opiskelijoista ja auttavalla kielitaidolla 26.7 % opiskelijoista. Lähes puolella opiskelijoista suomen kielen taito kehittyi valmistavan koulutuksen aikana melko paljon. Myös lukuvuonna suurimman joukon kielitaito kehittyi melko paljon, mutta tuolloin oli lukuvuoteen verrattuna hieman enemmän niitä, joiden kielitaito kehittyi paljon ja hieman vähemmän niitä, joiden kielitaito ei kehittynyt lainkaan ( %, vrt %). Suullista ja kirjallista viestintätaitoa sekä tekstinymmärtämistä erikseen arvioitaessa opiskelijoista lähes puolella kielitaito kehittyi melko paljon. Niitä, joiden kielitaito kehittyi paljon, on kielitaidon osa-alueesta riippuen alle kolmasosa kaikista opiskelijoista. Kielitaito ei kehittynyt lainkaan %:lla opiskelijoista. Suurimmalla osalla kehitystä tapahtui eniten (melko paljon tai paljon) tekstinymmärtämisessä. Lukuvuoden kyselyssä ei kerätty tietoja tekstinymmärtämisen kehittymisestä. Suullisen ja kirjallisen viestintätaidon kehittymisen osalta tulokset ovat samankaltaisia kuin nyt tehdyssä

9 9 kyselyssä: myös tuolloin eniten oli niitä, joiden suullinen ja kirjallinen viestintätaito kehittyi melko paljon. Lukuvuonna nämä taidot eivät kehittyneet lainkaan 2 %:lla opiskelijoista, kun lukuvuoden vastaavat prosenttiluvut ovat 5.1 % (suullinen viestintätaito) ja 6.2 % (kirjallinen viestintätaito). Vastaavasti niitä, joiden suullinen ja kirjallinen viestintätaito kehittyi paljon, oli lukuvuonna enemmän kuin lukuvuonna Sekä vuonna 2000 että 2004 vain hieman yli puolet valmistavan koulutuksen opiskelijoista saavutti suomen kielessä YKI:n taitotasoa 3 vastaavat tiedot ja taidot, joita voidaan pitää ammatilliseen peruskoulutukseen vähimmäisvaatimuksena. 9. Ruotsinkielisten oppilaitosten tilanne Kahta ruotsinkielistä koulutuksenjärjestäjää koskevat tiedot sisältyvät aineiston käsittelyssä yhteisiin lukuihin. Ryhmissä oli yhteensä 17 opiskelijaa, jotka opiskelivat kielen opinnoissa ruotsin kieltä. Koulutuksen alussa kohtalainen tai hyvä ruotsin kielen taito oli 16 opiskelijalla, vain yhdellä hyvin vähäinen. Kolmen opiskelijan kielitaito kehittyi paljon, kuuden melko paljon ja neljän vähän. Tason 3 saavutti opettajien arvion mukaan neljä opiskelijaa. Neljä opiskelijaa keskeytti koulutuksen. 10. Sijoittuminen muualle kuin ammatilliseen peruskoulutukseen Kyselyssä selvitettiin myös sitä, mihin opiskelija ohjataan, jos hän ei saavuta riittävää kielitaitoa siirtyäkseen ammatilliseen peruskoulutukseen. Useimmiten tällainen opiskelija ohjataan kielikurssille (22 mainintaa). Opiskelijoita ohjataan yleisesti myös työharjoitteluun (12 mainintaa), muuhun valmistavaan koulutukseen (10 mainintaa) sekä työvoimapoliittiseen koulutukseen (9 mainintaa). Lisäksi mainittiin mm. työvoimatoimistot, siirtyminen työelämään, aikuiskoulutus, muu maahanmuuttajien koulutus, käytännön kieliharjoittelu työssäoppimispaikoilla, oppisopimuskoulutus, työelämävalmennukset, talouskoulu ja erilaiset ESR-toimenpiteet. Vuoden 2000 kyselyn mukaan opiskelijat, jotka eivät saaneet varsinaista jatko-opintopaikkaa, ohjattiin erilaisiin muihin opiskelupaikkoihin, työhön tai työvoimahallinnon palveluihin. 11. Oman äidinkielen opetus Kyselyyn vastanneista 47 oppilaitoksesta vain kuudessa järjestettiin oman äidinkielen opetusta. Lisäksi yhdessä oppilaitoksessa opiskelijoilla oli satunnaisesti mahdollisuus saada omakielistä ohjausta. Yhteensä 32 opiskelijaa sai oman äidinkielen opetusta. Yhdessä oppilaitoksessa 19 opiskelijaa, valtaosa ryhmästä, sai oman äidinkielen opetusta. Viidessä oppilaitoksessa vain pieni osa ryhmästä, 1 5 oppilasta, sai oman äidinkielen opetusta. Neljässä oppilaitoksessa oman äidinkielen opetusta järjestettiin 1 2 tuntia viikossa ja yhdessä oppilaitoksessa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Oman äidinkielen opetusta annettiin kuudessa kielessä (venäjä, somali, arabia, portugali, kurdi ja farsi/persia). Kysymyksessä 22 pyydettiin arvioimaan, onko oman äidinkielen opetuksella ollut myönteistä merkitystä/vaikutusta suomen kielen oppimiseen. Neljä vastaajaa oli sitä mieltä, että sillä on ollut myönteinen vaikutus, kahden vastaajan mukaan sillä ei ole ollut myönteistä vaikutusta suomen kielen oppimiseen. Vapaissa kommenteissa erään vastaajan mukaan oman äidinkielen opetus ei välttämättä palvele oppilasta, joka jo osaa lukea ja kirjoittaa. Oman äidinkielen opetusta ei myöskään voida tarjota tasapuolisesti kaikissa kielissä.

10 Kommentteja koulutuksesta Kyselyssä pyydettiin myös vapaita vastauksia ja palautetta valmistavasta koulutuksesta. Seuraavassa on poimintoja keskeisistä aiheista (lopussa mainintojen lukumäärä): mainintoja - Opiskelijoiden lähtötason tulee olla tarpeeksi korkea, jotta koulutuksesta saisi täyden hyödyn (motivaatiokaan ei auta, jos on liian heikko kielitaito) 9 - Koulutus ei riitä takaamaan valmiuksia ammatillisessa koulutuksessa 4 - Opiskelijoiden lähtötaso/peruskoulutus omassa maassa vaihteleva tasapuolisen opetuksen järjestäminen on hankalaa 3 - Alueellinen maahanmuuttajien vähyys ryhmän heterogeenisuus vaikeuttaa opetusta 2 - Koulutus on todella tarpeellinen ja hyödyllinen 2 - Opiskelijat ovat pääasiassa erittäin motivoituneita - Oman kielen opetusta mahdotonta järjestää kaikille tasapuolisesti, jos koulutuksessa on 5 6 eri kansallisuutta - Opetussuunnitelmaa mukautettiin opiskelijoiden lähtötason mukaiseksi - Koulutuksen jatkuvuus takaa sen, että kehittäminen on mahdollista - Valtakunnalliset valmistavan koulutuksen tapaamiset ovat olleet antoisia tilaisuuksia - Koulutuksen perusmalli toimii (opiskelijat oppivat toimimaan monikulttuurisessa ryhmässä, koulutuksen pituus, 40 ov, luo turvallisuutta) - Opetussuunnitelman monipuolisuus sekä useat opettajat ovat valttia - Valmistava koulutus on hyvä pohja jatko-opintoihin tai työllistymiseen sen mukaan, millainen tausta/lähtövalmiudet opiskelijalla on - Opiskelijoiden taidot kehittyivät myös muissa oppiaineissa, mikä ei näy kielikokeissa - Ryhmän rakentumista koulutuksen alkuvaiheessa kannattaa tukea entistä enemmän - Työssäoppimisesta positiivisia kokemuksia, mutta työssäoppimisjakson tulisi olla pidempi - Suomen kielen tuntien määrää lisättävä - Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet voisi muokata uudelleen olisi tärkeää ottaa huomioon myös aikuisten näkökulma niitä laadittaessa - Jatkossa koulutukseen kaksinkertaiset resurssit tai koko koulutus muun järjestäjän vastuulle - Ryhmiä ei missään tapauksessa saisi vähentää (tämä on maahanmuuttajien ainoa väylä sijoittua ammatilliseen koulutukseen, on aina parempi kouluttaa maahanmuuttajat työelämään kuin jättää kouluttamatta) - Suuntautumisesta saatu ristiriitaista palautetta, koska suurin osa opiskelijoista miettii vielä itselleen sopivaa koulutusalaa - Jos osallistuminen koulutukseen vie opiskelijalta sen hetkiset etuudet pois, hän lopettaa koulutuksen heti tähän ongelmaan pitäisi puuttua, sillä koulutukseen tulisi vanhempiakin, n vuotiaita, jotka haluavat opiskella uuden ammatin tai pätevöityä vanhaan Suomessa - Opiskelijat eivät omalla ajallaan yritä kehittää kielitaitoaan - Näkyvä kielitaidon kehitys hämmästyttävän vähäistä ja hidasta - Suuri osa opiskelijoista haluaa työhön

11 Tulosten tarkastelua Valmistavaa koulutusta on järjestetty viiden vuoden aikana ja opiskelijamäärä on noussut vuosittain noin sadalla opiskelijalla. Muutamat koulutuksen järjestäjät eivät ole aloittaneet koulutusta vielä ollenkaan, vaikka heillä on järjestämislupa. Syitä tähän olisi pohdittava tarkemmin, ovatko ne alueellisia vai aloituspaikkojen riittävyyteen liittyviä. Koulutuksista suurin osa noin vuoden mittaisia, mutta myös 20 opintoviikon koulutusta järjestetään. Alakohtaisesti suuntautunutta koulutusta (joka ilmoitetaan jo hakuvaiheessa) järjestetään jonkin verran. On hyvä, että koulutuksessa on joustoa sekä pituuden että mahdollisen alakohtaisuuden suhteen. Se antaa liikkumavaraa järjestää erilaisten tarpeiden mukaista koulutusta. Koulutusmuodon tarpeellisuutta korostettiin monissa vapaissa kommenteissa. Opetussuunnitelmia on mukautettu vastaamaan opiskelijoiden tarpeita. Koulutukseen osallistuu edelleen paljon myös vanhempia opiskelijoita (yli 30-vuotiaita), jolloin aikuiskoulutuksen sovellukset opetussuunnitelmissa ovat tarpeen. Opintotuki on pienempi kuin kotoutumistuki tai työmarkkinatuki, mikä vastaajien mielestä lisää keskeyttämisiä. Opiskelijoista noin 2/3 on miehiä. Koulutuksen keskeyttäminen näytti lisääntyneen, vaikkakin tärkeimmäksi syyksi arveltiin muuhun koulutukseen tai työhön siirtyminen (positiivinen keskeyttäminen). Tietoa on tarkasteltava myöhemmin yhteisissä koulutustilaisuuksissa. Ovatko koulutuksen tukimuodot (myös taloudelliset) riittävät ja/vai tulisiko pohjakielitaidon vaatimusta valvoa tarkemmin? Oppilaitokset (koulutuksen järjestäjät) olivat palkanneet lähes 100 opettajaa nimenomaan valmistavaan koulutukseen ja näistä yli 10 %:lla oli itsellään maahanmuuttajatausta. Suurin osa oppilaitoksista ei ollut käyttänyt mitään lisärahoitusta normaalin valtionosuuden lisäksi. Laskennallinen valtionosuuden peruste on keskimääräinen yksikköhinta riippumatta alasta (vuonna 2003 keskimääräinen yksikköhinta oli 7 406,51 /opiskelija). Maininnan arvoista on, että eräässä oppilaitoksessa opettajat saivat maahanmuuttajaopiskelijoiden tutorointiin kaksinkertaisen resurssin. Koulutus on mahdollista myös työvoimakoulutuksena, jota oli ollut yhdessä oppilaitoksessa. Tärkeimpiä tarkasteltavia asioita on se, miten suomen/ruotsin kielen valmiudet kehittyvät koulutuksen aikana ja paranevatko jatko-opintomahdollisuudet. Asia on yhteydessä siihen kielitaitoon, jota vaaditaan valmistavaan koulutukseen valittaessa. Jos lähes 10 % opiskelijoista aloittaa opiskelun hyvin vähäisellä kielitaidolla, vuoden aikana on vaikea saavuttaa riittävää tasoa. Huolestuttavaa on se, että vain hieman yli puolet opiskelijoista saavutti ammatillisissa opinnoissa tarvittavan kielitason. Tilanne on ollut sama myös aikaisempina vuosina. Suurimmat syyt kielitaidon huonoon kehittymiseen olivat vastaajien arvioiden mukaan poissaolot, motivaatioongelmat ja liian alhainen lähtötaso. Erittäin monissa vapaissa kommenteissa toivottiin, että opiskelijoiden lähtötason tulisi olla parempi, jotta opetuksesta saisi täyden hyödyn. Asia tulee joka vuosi esille myös muissa yhteyksissä. Toki opiskelijoiden muut valmiudet saattavat parantua, vaikka kielitaito ei niinkään. Tulisi tarkemmin selvittää, miksi jatkuvasti valitaan opiskelijoita, joiden valmiudet ovat liian vähäiset. Lisäksi pitäisi selvittää, mitkä ovat kielen kehittymisen esteet. Oman äidinkielen opetusta, jota opetussuunnitelman perusteiden mukaan voi sisältyä kielen opintoihin, järjestetään hyvin vähän. Asian merkitystä tulisi pohtia yhteisissä tilaisuuksissa. Viiden lukuvuoden kokemusten ja kolmen tilannekatsauksen perusteella tapaamisia ja koulutusta edelleen tarvitaan. Uusia koulutuksen järjestäjiä on tullut jonkin verran mukaan (opetusministeriö myönsi myös uusia järjestämislupia). Erityisesti opiskelijavalinnasta ja kielen opetuksen riittävyydestä on neuvoteltava sekä arvioitava tarvittavat tukitoimenpiteet. Liitteet: 1. Kyselylomake 2. Luettelo kyselyyn vastanneista oppilaitoksista

12 12 Liite 1 OPETUSHALLITUS KYSELY Palautus: mennessä: OPH/Ulla Aunola PL 380, HKI MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS A. Koulutus 1. Oppilaitoksen nimi 2. Koulutuksen järjestäjä (kunta, kuntayhtymä tai muu taustayhteisö) 3. Koulutusta on järjestetty keväällä 2004 Laajuus OV Mahdollinen suuntautumisala (t) 4. Koulutusta ei ole nyt, aiomme aloittaa 5. Montako opettajaa on palkattu nimenomaan valmistavaa koulutusta varten? 6. Monellako heistä on itsellään maahanmuuttajatausta? 7. Onko koulutuksen järjestäjä käyttänyt muuta lisäpanostusta/rahoitusta valmistavan koulutuksen kustannuksiin normaalin valtionosuuden lisäksi? B. Opiskelijat 8. Koulutuksen alussa valittujen opiskelijoiden määrä yhteensä :

13 13 joista miehiä naisia 9. Opiskelijoiden ikäjakauma vuotta yli Montako opiskelijaa on keskeyttänyt opinnot kuluvan koulutuksen aikana? Keskeyttämisen tärkeimmät syyt: Merkitkää 1= tärkein syy, 2= toiseksi tärkein syy jne. (voitte mainita useita) taloudelliset perhesyyt riittämättömät suomen kielen taidot muut opiskeluvalmiudet motivaatiovaikeudet työn saanti muun opiskelupaikan saanti muu syy, mikä C. Suomen kielen taito 11. Arvio suomen kielen taidosta koulutuksen alkaessa, yleisten kielitutkintojen taitotasoasteikkoa (YKI) vapaasti soveltaen (opiskelijoiden määrä): 1= Hyvin vähäinen 3= Kohtalainen 2= Auttava 4= Hyvä 12. Kuinka monen opiskelijan suomen kielen taito yleisesti kehittyi valmistavan koulutuksen aikana? Ei lainkaan: opiskelijaa Melko paljon: opiskelijaa Vähän: opiskelijaa Paljon: opiskelijaa 13. Jos kehitystä oli vähän tai ei lainkaan, arvioikaa miksi Jos voitte tarkentaa: 14. Kuinka monen opiskelijan suullinen viestintätaito kehittyi valmistavan koulutuksen aikana?

14 14 Ei lainkaan: opiskelijaa Melko paljon: opiskelijaa Vähän: opiskelijaa Paljon: opiskelijaa 15. Kuinka monen opiskelijan kirjallinen viestintätaito (ymmärrettävän tekstin tuottaminen) kehittyi valmistavan koulutuksen aikana? Ei lainkaan: opiskelijaa Vähän: opiskelijaa Melko paljon: opiskelijaa Paljon: opiskelijaa 16. Kuinka monen opiskelijan luetun tekstin ymmärtämisen taito kehittyi koulutuksen aikana? Ei lainkaan: opiskelijaa Melko paljon: opiskelijaa Vähän: opiskelijaa Paljon: opiskelijaa 17. Kuinka moni opiskelija (nyt opiskelevista) saavuttaa sellaisen kielitaidon (väh. YKI 3), että voi siirtyä ammatilliseen peruskoulutukseen Jos ei saavuta, mihin opiskelijoita ohjataan D. Oman äidinkielen opetus 18. Kuinka moni opiskelija nyt opiskelevassa ryhmässä on saanut oman äidinkielensä opetusta? Montako tuntia viikossa? 19. Missä kielissä opetusta on järjestetty? 20. Miten oman äidinkielen opetus on järjestetty? omassa oppilaitoksessa toisessa oppilaitoksessa muulla tavoin, miten 21. Oman äidinkielen opettajien koulutus (opettajien määrä): opettajan kelpoisuus lähtömaasta Suomesta

15 15 muun alan koulutus lähtömaasta Suomesta ei virallista koulutusta ei tiedossa 22. Onko oman äidinkielen opetuksella ollut mielestänne myönteistä merkitystä/vaikutusta suomen kielen oppimiseen? kyllä ei Muita kommentteja valmistavasta koulutuksesta KIITOS VASTAUKSESTANNE JA YHTEISTYÖSTÄ! Vastaajan nimi Puhelin tai muut yhteystiedot

16 16 Liite 2 Valmistavan koulutuksen seurantakyselyyn vastanneet oppilaitokset vuonna 2004 Adulta Oy Amiedu Espoon tekniikan alan oppilaitos Espoon terveys- ja sosiaalialan oppilaitos Etelä-Karjalan ammattiopisto Forssan ammatti-instituutti Helsingin diakoniaopisto Helsingin palvelualojen oppilaitos/kauneudenhoitoalan koulutusyksikkö Helsingin palvelualojen oppilaitos/roihuvuoren koulutusyksikkö Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Helsingin tekniikan alan oppilaitos/käpylän koulutusyksikkö Helsingin tekniikan alan oppilaitos/vallilan koulutusyksikkö Hyvinkään Riihimäen aikuiskoulutuskeskus Jyväskylän aikuisopisto Järvenpään diakoniaopisto Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Karjaan kurssikeskus Keravan ammattiopisto Keskuspuiston ammattiopisto Kokkolan ammattiopisto Kotkan ammatillinen koulutuskeskus Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Tavastia Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Kristliga Folkhögskolan i Nykarleby Mikkelin aikuiskoulutuskeskus Mikkelin aikuiskoulutuskeskus/heinola Oulun aikuiskoulutuskeskus Oulun diakoniaopisto Pohjois-Karjalan ammattiopisto/niittylahti Pohjois-Pirkanmaan koulutusinstituutti Porin palveluopisto Porvoon ammattiopisto, Amisto Porvoon kauppaoppilaitos Salon ammattioppilaitos Savon aikuisopisto Seinäjoen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Tampereen aikuiskoulutuskeskus Tampereen ammattiopisto Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto Turun ammatti-instituutti Vaasan ammattiopisto Vantaan ammatillinen koulutuskeskus (Rovaniemen terveys- ja sosiaalialan oppilaitos myöhässä tullut vastaus)

TILANNEKATSAUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA LUKUVUONNA 2001-2002

TILANNEKATSAUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA LUKUVUONNA 2001-2002 OPETUSHALLITUS AM/JA 25.6.2002 Ulla Aunola TILANNEKATSAUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA LUKUVUONNA 2001-2002 1. Tausta Nyt käsillä oleva katsaus ja sen tulokset

Lisätiedot

MONISTE 11/2006. Ulla Aunola ja Jenni Korpela MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS

MONISTE 11/2006. Ulla Aunola ja Jenni Korpela MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS MONISTE 11/2006 Ulla Aunola ja Jenni Korpela MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVA KOULUTUS Tilannekatsaus lukuvuodesta 2005 2006 Opetushallitus Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Oulun aikuiskoulutuskeskus OAKK Työvoimapoliittisiin koulutuksiin on eri tasoille eri kielivaatimukset. Alkukartoitukseen ja Suomen kielen perusteet

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu

Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu 2 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Ammattiopistot (Joensuu, Niittylahti, Kitee,

Lisätiedot

Voimassa olevat järjestämissopimukset

Voimassa olevat järjestämissopimukset Voimassa olevat järjestämissopimukset Koulutuksen järjestäjä Tutkintotilaisuuksista vastaava oppilaitos Adulta Oy tutkinto Adulta Oy AEL Ami-säätiö / Amiedu Ami-säätiö / Amiedu myyntiedustaja, kodintekniikan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET

VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET Valmistavat ja valmentavat koulutukset Valmistavien koulutusten avulla opiskelijat parantavat opiskelutaitojaan ja valmistautuvat suorittamaan ammatillisen perustutkinnon.

Lisätiedot

2014 2015 Elämän eväät

2014 2015 Elämän eväät 2014 2015 Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta Läpäisyä ja keskeyttämistä koskevan seurantatiedon tuottaminen on osa läpäisyn tehostamisohjelmaa. Läpäisyn tehostamisohjelman ohjauksessa ja

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET OPH 2012 PERUSTEISTA KÄYTÄNTÖÖN Kristel Kivisik ja Sari Liski Työryhmä opetusneuvos Leena Nissilä, OPH, pj opetusneuvos Liisa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

inka Koulutuksen arviointijärjestelmä Apuväline ammatillisille oppilaitoksille palautteenkeruuseen ja itsearviointiin

inka Koulutuksen arviointijärjestelmä Apuväline ammatillisille oppilaitoksille palautteenkeruuseen ja itsearviointiin inka Koulutuksen arviointijärjestelmä Apuväline ammatillisille oppilaitoksille palautteenkeruuseen ja itsearviointiin Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus tarjoaa tukipalveluja koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelija (itä)suomalaisessa kieli- ja toimintaympäristössä. Tarja Saarnisto Aulikki Kuittinen Aikuisopisto AKTIVA 5.10.

Maahanmuuttajaopiskelija (itä)suomalaisessa kieli- ja toimintaympäristössä. Tarja Saarnisto Aulikki Kuittinen Aikuisopisto AKTIVA 5.10. Maahanmuuttajaopiskelija (itä)suomalaisessa kieli- ja toimintaympäristössä Tarja Saarnisto Aulikki Kuittinen Aikuisopisto AKTIVA 5.10.2012 Faktoja 31.12.2010 (tiedot: Väestörekisterikeskus, Lappeenrannan

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Yhteistyöseminaari 25.11.2011 Joensuu. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus

Yhteistyöseminaari 25.11.2011 Joensuu. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Yhteistyöseminaari 25.11.2011 Joensuu Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Pohjois-Karjalan Opisto Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, PÖYTÄKIRJA 30.11.2010 lähihoitajan tutkintotoimikunta no. 8312

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, PÖYTÄKIRJA 30.11.2010 lähihoitajan tutkintotoimikunta no. 8312 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, PÖYTÄKIRJA 30.11.2010 lähihoitajan tutkintotoimikunta no. 8312 Tutkintotoimikunnan kokous Aika: 30.11.2010 klo 9.15 16.00 Paikka: JHL, Sörnäisten rantatie 23 Paikalla:

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

Aikuiskoulutusorganisaatioiden nykytilan kartoitus 2011

Aikuiskoulutusorganisaatioiden nykytilan kartoitus 2011 Aikuiskoulutusorganisaatioiden nykytilan kartoitus 2011 1. Minkä ELY-keskuksen alueella pääosin toimitte? Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit. Pirkko Kuhmonen 19.10.2011

Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit. Pirkko Kuhmonen 19.10.2011 Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit Pirkko Kuhmonen 19.10.2011 1 Mittarit virtauma (kuinka monta opiskelijaa on osallistunut vuoden aikana koulutukseen) sukupuoli: miesten ja naisten osuus virtaumasta

Lisätiedot

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 22.3.2013 Katariina Männikkö

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 22.3.2013 Katariina Männikkö Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset 22.3.2013 Katariina Männikkö Uusi lainsäädäntö 1047/2012: VnA ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetun

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Itä-Karjalan Kansanopisto

Itä-Karjalan Kansanopisto SUOMEN KIELEN KOULUTUS SAVONLINNAN SEUDULLA 2013 2014 Itä-Karjalan Kansanopisto Valoniementie 32 58450 Punkaharju 015 572 11, telefax 015 572 1220 www.ikko.fi rehtori, opetusneuvos Maija Tenojoki ita-karjalan.kansanopisto@ikko.fi

Lisätiedot

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy E N E M M Ä N O S A A M I S T A 13.1.2014 1 Hyria koulutus Oy lyhyesti Ammatti- ja aikuisopisto Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009.

ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. ARVIOINTI MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUKSESSA (Henkilökohtaistaminen) Ulla Viskari-Lippojoki 20.3.2009. HENKILÖKOHTAISTAMINEN YHTEISTOIMINNALLISUUTTA; Tutkintoon hakeutuvan /suorittajan kanssa Tutkintovastaavan/tutkinnon

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Koulutusalan valintaa kuvailevat väittämät. 5,1% n=11. 66,0% n=142. 0,5% n=1. 27,4% n=59. 0,9% n=2. 23,7% n=51. 2,8% n=6. 1,4% n=3.

Koulutusalan valintaa kuvailevat väittämät. 5,1% n=11. 66,0% n=142. 0,5% n=1. 27,4% n=59. 0,9% n=2. 23,7% n=51. 2,8% n=6. 1,4% n=3. Aloituskysely Amisto (Perämiehentie 6), Amisto (Pomo), Amisto Askola, Amisto Loviisa, Kaikki toimipisteet Kaikki koulutusalat, N=215, vastausprosentti keskimäärin 66, 06.04.2014-09.10.2014 Ajankohta: 14.10.2014

Lisätiedot

KOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS

KOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut 2014-2018 KOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS Verkostopäivä 21.11.2014 Marja Veikkola, koulutuskokeilujen koordinaattori (Osekk) Koulutuskokeilujen koordinointi Opetushallitus

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti on ollut todella mahtavaa! Olen todella tykännyt olla täällä ja sen myös huomaa arvosanoistani. Kiitokset ammattistartin keksijöille!

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Pöytäkirja 1 (5) 18.2.2010. Ahokivi Tuula. Kangasaho Maiju Koivisto Jukka. Patronen Pirjo Periaho Mika Pikkujämsä Marjatta

Pöytäkirja 1 (5) 18.2.2010. Ahokivi Tuula. Kangasaho Maiju Koivisto Jukka. Patronen Pirjo Periaho Mika Pikkujämsä Marjatta Pöytäkirja 1 (5) Liiketalouden perustutkinto, merkonomin tutkintotoimikunta Aika Torstaina 21.1.2010 klo 13.00 16.20 Paikka Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, Helsinki Läsnä Ahokivi Tuula Hirvonen Jorma

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen

Lisätiedot

11.12.2012. Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori

11.12.2012. Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori Ammattistarttilaisen polku - Starttaako moottori 1 APUA MULLA EI OO OPISKELUPAIKKAA! MITÄ MÄ TEEN? Zoomausopas opiskelijoille jotka eivät saaneet 2 asteen koulutuspaikkaa Hakuaikaa myöhennettiin heinäkuulle

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Yhteishakuasioita vs. koulutusjohtaja Jukka Penttinen

Yhteishakuasioita vs. koulutusjohtaja Jukka Penttinen Yhteishakuasioita vs. koulutusjohtaja Jukka Penttinen Kevään 2013 yhteishaku koulutusyhtymässä 1.174 ensisijaista hakijaa, 818 aloituspaikkaa 1,44 hakijaa/aloituspaikka Vetovoimaisuus täydennys- ja lisähaun

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s.

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 KOTITALOUSOPETUS 20 ov s. 6 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI Takuulla koulutukseen VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI lähde: Matti Mäkelä, projektipäällikkö Turun ammatti-instituutti VaSkooli-projekti VaSkooli-projektin lähtökohdat Lähtötilanne:

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutuksen hankinta Pohjois-Pohjanmaalla. Opetushallitus 12.3.2012

Maahanmuuttajakoulutuksen hankinta Pohjois-Pohjanmaalla. Opetushallitus 12.3.2012 Maahanmuuttajakoulutuksen hankinta Pohjois-Pohjanmaalla Opetushallitus 12.3.2012 1 Työ- ja elinkeinotoimistot osana ELY-keskuksen palveluverkkoa Vuonna 2012 alueella 5 toimistoa, joissa yht. n. 210 työntekijää.

Lisätiedot

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan.

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan. TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2016 LUKIOKOULUTUS Yhteystiedot (1 * ) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Elokuu Täydennyshaun tulokset Jälkiohjaus Tiedonsiirto koulutusten järjestäjien

Lisätiedot

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s.

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 KOTITALOUSOPETUS 20 ov s. 6 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HYVINVOINTISEMINAARI Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus järjestävät yhteistyössä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kuusi samansisältöistä ammatillisen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat VALMA-muutokset Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat 5.11.2014 VALMA MUUTOSTEN TUULISSA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten kehittämisseminaari Hallitusneuvos Piritta Sirvio Opetus-

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenkysely 2013

Yhdistyksen jäsenkysely 2013 Yhdistyksen jäsenkysely 13 Yhdistys järjesti jäsenkyselyn loka marraskuussa 13. Kysely toteutettiin Googlella ja linkki välitettiin Uutiskirjeen kautta. Kysely toteutettiin myös ruotsinkielisenä. Ensimmäisen

Lisätiedot