254 BioSairila Oy nimisen yhtiön perustaminen, konsernilaajennus. 256 Annaliisa Lehtisen irtisanoutuminen ja kaupunginlakimiehen viran täyttäminen

Transkriptio

1 Mikkeli Kokouskutsu 1 (23) Aika , klo 15:00 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat 252 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 253 Pöytäkirjan tarkastus 254 BioSairila Oy nimisen yhtiön perustaminen, konsernilaajennus 255 Metsä-Sairilan hankesuunnittelu 256 Annaliisa Lehtisen irtisanoutuminen ja kaupunginlakimiehen viran täyttäminen 257 Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus hanke / Kansalliskirjaston osahankkeen kuntarahoitus 258 Etäopetuksen sisällyttäminen Otavan Opiston liikelaitoksen ylläpitämisluvan koulutustehtävään 259 Ruoka- ja puhtauspalveluiden kehityssuunnittelijan määrääminen toimimaan palvelujohtajan sijaisena

2 Mikkeli Kokouskutsu 2 (23) Osallistujat Seija Kuikka, puheenjohtaja Arto Seppälä, 1. varapuheenjohtaja Olli Nepponen, 2. varapuheenjohtaja Ari Liikanen, sihteeri Armi Salo-Oksa Hannu Kilkki Jaakko Väänänen Jaana Vartiainen Juha Vuori Kati Kähkönen Outi Kauria Petri Pekonen Raine Lehkonen Sari Teittinen Veli Liikanen Vesa Himanen Satu Taavitsainen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kirsi Olkkonen, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mauri Miettinen, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Maria Närhinen, sosiaali- ja terveysjohtaja Jouni Riihelä, tekninen johtaja Juha Ropponen, ohjelmajohtaja Arja-Leena Saastamoinen, talousjohtaja Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Satu-Mari Tolonen, viestintäpäällikkö Timo Halonen, kaupunginjohtaja

3 Mikkeli Kokouskutsu 3 (23) 252 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4 Mikkeli Kokouskutsu 4 (23) 253 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Petri Pekonen ja Veli Liikanen. Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa keskiviikkona ja se on nähtävänä torstaina

5 Mikkeli Kokouskutsu 5 (23) 254 BioSairila Oy nimisen yhtiön perustaminen, konsernilaajennus MliDno Valmistelija / lisätiedot: Jouni Riihelä Jouni.Riihela@mikkeli.fi Mikkelin uuden jäteveden puhdistamon valmistelun yhteydessä mahdollisuudet Metsä-Sairilan alueen laajempaan kehittämiseen nousi esille. Alustavat selvitykset uusien toimintojen sijoittamiseksi alueelle käynnistyivät vuonna 2012 Miktech Oy:n toimesta. Puhdistamon sijoittumisen jätekeskuksen yhteyteen nähtiin avaavan uusia mahdollisuuksia sekä liiketoiminnalle että tutkimus-, kehitys- ja koulutustoiminnalle. Alueen kehittämistä koskevan visiointityön yhteydessä jätekeskuksen nykyisen alueen ja sen läheisyyteen kaavoitettavan uuden teollisuusalueen muodostama kokonaisuus nimettiin EcoSairilaksi. EcoSairilasta on tavoitteena luoda omaleimainen, seuraavan sukupolven uusi teollisuusalue, jonka toiminnassa korostuu ekotehokkuus: materiaalivirtojen kierrätys, resurssitehokkuus ja ympäristöturvallisuus. Alueelle pyritään houkuttelemaan edelläkävijäyrityksiä, jotka hyötyisivät alueen tarjoamista synergiaeduista. Samalla EcoSairila on jo todettu hyväksi alustaksi ympäristöalan tutkimukselle, koulutukselle ja yritysten innovaatiotoiminnalle. Tarkoituksena on nostaa prosessien hallinta ja ympäristöturvallisuus uudelle tasolle älykkään mittaamisen, monitoroinnin ja tiedonhallinnan avulla. EcoSairila-hankkeen tavoitteena on luoda Metsä-Sairilan alueelle kansallisesti ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen ympäristöliiketoiminnan keskus ja kehittämisympäristö, joka houkuttelee alueen ulkopuolisia yrityksiä sijoittamaan sinne toimintojaan. Tavoitteena on löytää alueelle vahvaa yritystoimintaa, joka pystyy osaltaan houkuttelemaan muita yrityksiä yhteistyömahdollisuuksien avulla. Myönteisen kehityksen aikaansaaminen edellyttää kaupungilta tai kaupunkikonsernilta alkuinvestointia ja aktiivista toiminnassa mukana olemista. Pidemmän aikavälin tavoitteena on yksityisten yritysten omien investointien saaminen alueelle ja sitä kautta synnyttää merkittävä määrä uusia työpaikkoja Mikkeliin. EcoSairila tarjoaa laajat mahdollisuudet tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä koulutukseen. Tavoitteena on vahvistaa hankkeella Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun toimintaa Mikkelissä. Ympäristöä voivat hyödyntää tutkimus- ja koulutuslaitokset sekä yritykset Suomesta, mutta myös kansainvälisesti. Alustavissa kartoituksissa on jo tunnistettu lähes 30 yritystä, jotka ovat ilmaisset kiinnostuksensa hyödyntää EcoSairilan t&k-ympäristöä omassa tuotekehityksessään. Vesilaitoksen uusinvestointiin sisältyy jo toimintapuitteiden rakentaminen jätevesiprosessiin liittyvälle t&ktoiminnalle. Alueen kehittämistä koordinoi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Mikkelin kaupunki panostaa konserniyhtiöiden ja maanomistuksen kautta tavoitteiden saavuttamiseksi sekä luo hankkeelle edellytyksiä kaavoittamalla ja infrarakentamisella. Biokaasu

6 Mikkeli Kokouskutsu 6 (23) Biokaasusta on puhuttu jo vuosia tulevaisuuden kotimaisena polttoaineena sähkön ja lämmön tuotantoon sekä liikennepolttoaineeksi korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Hallitusohjelman energiatalouden pohjana on uusiutuvien liikennepolttoaineiden tuotanto kotimaassa. Biokaasun käyttämistä liikennepolttoaineena rajoittaa tankkauspisteiden pieni lukumäärä eri puolilla Suomea. EU:n lainsäädännössä on vaatimuksia, että kaasumaisten liikennepolttoaineiden tankkauspisteitä tulee olla 150 km välein vuoteen 2020 mennessä. Useimmat viime vuosien biokaasulaitoshankkeet ovat syntyneet julkisten jäteyhtiöiden ylläpitämien jätekeskusten yhteyteen, koska laitokset saavat merkittävän osan raaka-aineestaan kuntien vastuulla olevista biojätteistä ja puhdistamolietteistä. Biokaasulaitoksen rakentaminen on ensimmäinen askel siihen suuntaan, että liikennebiokaasun tankkauspisteitä saadaan Mikkelin talousalueelle. Biokaasulaitoksella on olennainen rooli alueen materiaalivirtojen integraatiossa ja EcoSairila hankkekokonaisuuden todellisena käynnistäjänä. BioSairila Oy nimisen biokaasulaitosyhtiön perustaminen Jätekeskus on optimaalinen paikka biokaasulaitokselle. Nykyisin Metsä- Sairilassa sijaitsevan kompostointilaitoksen toiminnan siirtyminen Metsäsairila Oy:n vastuulle vuoden 2015 alusta mahdollistaa toiminnan uudelleen järjestelyn ja kehittämisen. Käytössä ollut kompostointilaitos on käsitellyt biojätettä ja jätevedenpuhdistamon lietettä tuottaen kaupallisia multatuotteita, mutta ei energiaa. Biokaasulaitos kompostointilaitoksen yhteydessä tuottaisi energiaa ja antaisi mahdollisuuden jalostaa tuotettua biokaasua liikennepolttoaineeksi. Biokaasulaitoksen lopputuotetta voidaan edelleen jalostaa maatalouden lannoitteeksi ja mullan raaka-aineeksi. Biokaasulaitos tulisi hyödyntämään kaikki Metsä-Sairilaan rakennettavan jätevedenpuhdistamon lietteet. Suunnitellun biokaasulaitoksen vuosikapasiteetti on noin tonnia biojätettä ja mädättämätöntä puhdistamolietettä sekä maatalouden biohajoavia jätteitä. Tuotettavalla kaasumäärällä mahdollistetaan noin tuhannen biokaasuauton liikennöinti. Alkuvaiheessa kaasu on mahdollista täysin hyödyntää jätekeskuksen alueen omavaraisuutta korostavaan sähkön ja lämmön tuotantoon. Biokaasulaitoksella on olennainen rooli erityisesti EcoSairilan alueen kehittämisen käynnistysvaiheessa. Yhtäällä laitoksen perustaminen luo koko EcoSairila hankkeelle konkreettista uskottavuutta ja positiivista imua alueen uusinvestoinneille. Toisaalta prosessissa materiaalivirtojen kierrätys ja raaka-ainevirrat on mietitty resurssiviisaasti. Biokaasulaitoksen prosessit ja lopputuotteen jalostaminen voivat tuottaa alueelle uusia Cleantech yrityksiä. Metsäsairila Oy, Etelä-Savon Energia Oy ja BioGTS Oy ovat tehneet aiesopimuksen perustaa BioSairila Oy nimisen yhtiön Mikkelin biokaasulaitosta varten. Konsernin kautta Mikkelin kaupunki on yhtiön suurin omistaja ja määräävässä asemassa. BioSairila Oy:n omistuspohjasta haluttiin osaamista ja yritystoimintaa tukeva, jolloin jätteenkäsittelyn, energia-alan ja kotimaisen biokaasulaitosvalmistuksen osaaminen otettiin omistuspohjaan mukaan. BioSairila Oy:n omistusosuudet tulisivat olemaan Metsäsairila Oy 50 %, Etelä- Savon Energia Oy 30 % ja BioGTS Oy 20 %.

7 Mikkeli Kokouskutsu 7 (23) BioGTS Oy:n omistus uudessa yhtiössä vahvistaa Mikkelin alueen biokaasuosaamista. Yritys tuo maan kotimaista huippuosaamista laitoksen suunnitteluun ja operatiiviseen toimintaan. BioSairila Oy tulee tuotantotoiminnan lisäksi tekemään tutkimus- ja kehitystyötä biokaasulaitoksen käytöstä ja lopputuotteiden tuotteistamisesta, niin liikennebiokaasun kuin luomulannoitteidenkin osalta. Biokaasulaitoksen kokonaiskustannusarvio on noin 5 miljoonaa euroa. Investoinnille haetaan Työ- ja elinkeinoministeriön energiatukea. Avustuksen suuruus voi olla % luokkaa kokonaiskustannuksista Biokaasulaitoksen ja yhtiön perustaminen on valtuuston hyväksymien Elinkeinojen hyvinvointiohjelmaa (Ympäristöturvallisuuden edistäminen) ja Ympäristön hyvinvointiohjelmaa (Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen) edistäviä toimenpiteitä. Kaupunkikonsernin laajentamisesta ja laajuudesta päättää valtuusto. Metsäsairila Oy:n ja ESE:n toimitusjohtajat kertovat kokouksessa perustettavan yhtiön liiketoimintasuunnitelman sisällöstä. Vesiliikelaitoksen johtaja vastaa kokouksessa osaltaan kysymyksiin. Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy konsernilaajennuksena BioSairila Oy nimisen yhtiön perustamisen osana laajempaa EcoSairila hanketta. Yhtiön perustamiseen osallistuvat Metsäsairila Oy ja Etelä-Savon Energia Oy. Yhtiö keskittyy Metsä-Sairilan alueella tapahtuvien materiaalivirtojen hyödyntämiseen biokaasuna ja maanparannusaineina. Esitys kaupunginvaltuustolle.

8 Mikkeli Kokouskutsu 8 (23) Vesiliikelaitoksen johtokunta, 32, Kaupunginhallitus, 255, Metsä-Sairilan hankesuunnittelu MliDno Vesiliikelaitoksen johtokunta, , 32 Valmistelija / lisätiedot: Reijo Turkki reijo.turkki@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Metsä-Sairilan puhdistamon hankekuvaus Mikkelin Vesiliikelaitos on valmistellut Kenkäveronniemen jätevesipuhdistamon lakkauttamista ja uuden jätevesipuhdistamon rakentamista vuodesta Eri selvitys-, suunnittelu- ja lupavaiheiden jälkeen uusi puhdistamo on tarkoitus rakentaa Metsä-Sairilan jätekeskuksen läheisyyteen. Nykyisen puhdistamon alueelle rakennetaan Vesilaitoksen käyttöön tulopumppaamo, josta jätevedet johdetaan siirtoviemärillä Metsä-Sairilaan puhdistamolle. Puhdistettuja vesiä varten rakennetaan purkulinjan Metsä-Sairilasta Pappilanselälle. Kalliopuhdistamosta on valmisteluvaiheen aikana muodostunut merkittävä osa EcoSairila nimen saanut vihreän teollisuuden kasvukeskus konseptia. Hankkeeseen liittyvät keskeiset lupa- ja kaavapäätökset ovat: - Etelä-Savon ympäristökeskus, Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta - Itä- Suomen Aluehallintovirasto, Päätös vesihuoltolinjan rakentamisesta välille Kenkäveronniemi Metsä-Sairila - Vaasan hallinto-oikeus Päätös valituksesta koskien Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamon toimintaa - Korkein hallinto-oikeus Päätös valituksesta yleiskaava-asiassa ja valituksesta asemakaava-asiassa - Mikkelin kaupunki, Ympäristöluvat ja ilmoitukset Päätös meluaja tärinää aiheuttavasta toiminnasta, Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon louhinta - Mikkelin kaupungin rakennuslautakunta Rakennuslupa, Metsä- Sairilan jätevesipuhdistamon maanalaisten tilojen rakentaminen. Puhdistamon vesiprosessi Vesilaitos on 2014 teettänyt tarkemman puhdistamonvertailun kalvobioreaktoritekniikkaan (MBR) perustuvan prosessiratkaisun ja alkuperäisessä toteutussuunnitelmassa esitetyn perinteisen prosessiratkaisun kesken. Tarve prosessivaihtoehtojen vertailulle on muodostunut mm. sen vuoksi, että MBR-tekniikan kehitys on viime vuosina ollut erittäin nopeaa ja niiden kustannustaso on sekä investointi- että käyttökustannusten osalta

9 Mikkeli Kokouskutsu 9 (23) pienentynyt merkittävästi verrattuna perinteisiin prosesseihin. Ratkaisua puoltavat mm. paremmat puhdistustulokset tulevaisuudessa mahdollisesti kiristyviä vaatimuksia varten sekä pienemmät prosessitilantarpeet ja sen myötä pienemmät investointikustannukset sekä lyhyempi rakennusaika. Kalvosuodatus korvaa perinteisestä puhdistamoprosessista jälkiselkeytyksen, tertiäärikäsittelyn ja desinfioinnin sekä niiden vaatimat oheistilat, joten vertailukustannukset ovat jo nykyäänkin tavanomaisen aktiivilieteprosessin kanssa lähellä toisiaan. MBR-prosessitekniikkaan perustuvia laitoksia on rakennettu maailmanlaajuisesti jo tuhansia ja niistä on myös riittävän pitkäaikaisia käyttökokemuksia (10 15 vuotta) Vesiliikelaitoksen johtokunta on käsitellyt prosessivaihtoehtoja kokouksessaan Tehdyn puhdistamovertailun perusteella toteutusvaihtoehdoksi valittiin kalvobioreaktoriin perustuva prosessi, jossa kalvosuodatuksella käsitellään myös huippuvirtaamat, eikä erilliselle ohitusvirtaamien käsittelylle ole tarvetta. Uuden puhdistamon mitoituksessa on huomioitu myös kasvuvaraa tulokuormitukseen Mikkelin lähitaajamien puhdistamoja mahdollisesti lakkautettaessa. Puhdistamoon rakennetaan tilavaraus mahdolliselle jälkikäsittelylle, jolloin puhdistusprosessia voidaan myöhemmin tehostaa esimerkiksi aktiivihiilisuodattimilla mm. lääkeainejäämien poistamisen tehostamiseksi. Lisäksi tilavarausta on kaavailtu hyödynnettäväksi puhdistamoteknologiaa koskevissa T&K- hankkeissa. Puhdistustulokset paranevat merkittävästi perinteiseen laitokseen verrattuna etenkin kiintoaineen ja BOD:n osalta. Kokonaistypen poistoteho on vuosikeskiarvona noin 75 %. Kalvosuodatuksessa voidaan saada parempia ja tasalaatuisempia fosforinpoistotuloksia vähemmällä saostuskemikaalimäärällä. Kalvosuodatusprosessissa on mahdollista päästä vieläkin parempaan fosforinpoistotehoon kemiallista saostusta optimoimalla. Puhdistetussa vedessä suolistoperäisten indikaattoribakteerien määrä on erittäin vähäinen. Laitos täyttää tavanomaiset jäteveden desinfiointivaatimukset ympärivuotisesti. Kalvosuodatus poistaa jätevedestä myös mikromuovit sekä tehostaa orgaanisten haitta-aineiden poistumista. Vähäinen lähtevän jäteveden kiintoainepitoisuus mahdollistaa tarvittaessa kustannustehokkaamman aktiivihiilikäsittelyn tai otsonoinnin haitta-aineiden poistamiseksi tulevaisuudessa. Odotettavissa on, että puhdistusprosessien tulee jatkossa tehostetusti poistaa joitakin lääkeaineita ja hormoneita sekä tiettyjä kuluttajatuotteissa käytettyjä kemikaaleja. Näiden edellyttämä aktiivihiilikäsittely on toteutettavissa MBR-reaktoreissa ilman lisätilantarvetta. Lietteenkäsittely Puhdistuksessa syntyvän lietteen lisäksi puhdistamolla vastaanotetaan myös vesilaitoksen muiden puhdistamojen ylijäämälietteitä sekä sako- ja umpikaivolietteitä erillisen vastaanottoaseman kautta. Lietteenkäsittely on järjestetty lupamääräysten mukaisesti kahdella eri vaihtoehdolla. Lietteet johdetaan prosessivaiheista kuivauksen syöttösäiliöihin. Säiliöistä se pumpataan lietteenkuivauslingoille ja varastoidaan niiden alapuolella oleviin siiloihin. Lietteenkuivauksen yhteyteen rakennetaan tila lietteen kemiallista hygienisointia varten. Lietteet toimitetaan käytettäviksi maanparannusaineina tai jatkokäsiteltäviksi vastaanottolaitoksiin. MBR-prosessin lietteentuoton arvioidaan olevan tavanomaista aktiivilieteprosessia vähäisempää mm. pidemmän lieteiän vuoksi.

10 Mikkeli Kokouskutsu 10 (23) Siirtolinja Vesiliikelaitoksen johtokunnan tekemän päätöksen mukaisesti jätevedet on tarkoitus johtaa nykyiseltä Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolta uudelle Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamolle siirtoviemärillä. Siirtoviemäri toteutetaan paineviemärinä, joka vaatii uuden tulopumppaamon rakentamisen nykyiselle Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolle. Paineviemäri varustetaan virtaamamittaus- ja vuodontarkkailuautomatiikalla. Siirtoviemäri on kahdesta PEH 630 kokoisesta putkesta koostuva paineviemäri, jonka pituus on noin m. Paineviemärilinjasta noin m tehdään vesistöalituksina pohjaan painottamalla. Paineviemärin rakentamisen yhteydessä rakennetaan pääosin samaa putkilinjaa noudattaen PEH 800 kokoinen purkuviemäri Metsä-Sairilan puhdistamolta Saimaan Pappilanselälle. Painovoimaisesti toimivan purkuviemärin pituus on noin m. Lisäksi rakennetaan PEH 800 kokoinen varapurkuputki Metsä-Sairilan puhdistamolta Saimaan Mustaselälle. Rahoitus ja kustannusarvio Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan käsitellyt puhdistamohankkeen rahoitusta ja päättänyt taselainan ottamisesta hankkeen rahoittamiseen. Puhdistamon arvioidut investointikustannukset ovat noin 34,4 M, tulopumppaamon n. 1,5 M ja siirtolinjojen 9,5 M. Koko hankkeen investointikustannukset yleiskustannuksineen ovat silloin noin 45 M. Käyttökustannusten arvioidaan vuonna 2020 olevan 1,38 M /a sisältäen jäteveden siirto- ja puhdistuskustannukset. Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon käyttökustannukset 2014 olivat 1,2 M. Hankintamuoto Mikkelin Vesilaitos käynnisti syksyllä 2014 puhdistamon hankinnan valmistelun tueksi Tekesin osarahoittaman IJH-projektin (Innovatiiviset Julkiset Hankinnat), jossa varsinaisen hankintaprosessin suunnittelun ohella selvitettiin mm. rahoitusvaihtoehtoja, lieteen käytön vaihtoehtoja, uuden puhdistamoympäristön hyödyntämistä T&K-toiminnassa sekä aluetalousvaikutuksia. Lisäksi valmistelussa perehdyttiin myös uusiin, hankintaa tukeviin menetelmiin, kuten projektijohtaminen ja hankinnan vaatimusmäärittelyn laatiminen. Puhdistamohankkeeseen liittyviin hankintoihin sovelletaan ns. erityisalojen (vesi- ja energiahuolto, liikenne, postipalvelut) hankintalakia. Kyseisessä laissa asetetaan mm. hankintoja koskevat kynnysarvot sekä eräitä hankintoihin liittyviä keskeisiä määräaikoja. Kynnysarvot tarkistetaan kahden vuoden välein. Hankintoihin liittyvät kynnysarvot ovat vuonna 2015 (alv 0): - Tavara- ja palveluhankinnat euroa - Rakennusurakat euroa.

11 Mikkeli Kokouskutsu 11 (23) Puhdistamohankkeen kustannusarvio ylittää rakennusurakoille asetetun kynnysarvon. Näin ollen kaikki hankkeeseen sisältyvät urakat tullaan kilpailuttamaan EU-hankintoina. Hankintojen valmistelussa on painotettu hankintojen innovatiivisuutta sekä mikkeliläisen yritystoiminnan mahdollisimman laajaa osallistumista kohteen rakentamiseen. Kohteessa rakennetaan samanaikaisesti toisaalta veden käsittelyyn liittyvät prosessilaitteet ja rakenteet sekä toisaalta maanalainen tila kaikkine rakenteineen prosessin ympärille. Näistä prosessihankinta edustaa hyvin edistyksellistä ja innovatiivista teknologiaa, jolla veden puhdistuksen laatutaso saadaan nostettua esimerkilliselle tasolle. Maanalaisen tilan rakentaminen sekä maanpäälle tehtävät hallinto- ja huoltorakennukset puolestaan edustavat perinteisempää osaamista. Rakennushankkeen hankintamuodot ovat: 1. Erillinen rakennuttajakonsultti johtamaan hanketta yhteistyössä tilaajana toimivan Mikkelin Vesilaitoksen kanssa 2. Puhdistusprosessi KVR- muotoisena toimituksena tilaajan erillishankintana 3. Laitoksen muu suunnittelu tilaajan hankintoina esim. seuraavina kokonaisuuksina: Arkkitehti-, kalliorakennus-, rakenne- ja geotekninen suunnittelu LVIA- suunnittelu Sähkösuunnittelu 1. Urakat seuraavina kokonaisuuksina: Ajotunnelin suuaukkoon liittyvät maankaivu- ja avolouhintatyöt erillisurakkana, mahdollisesti joitain betonirakenteita mukaan Louhinta-, lujitus- ja tiivistystyöt sekä raskaat betonirakenteet betonirakentamisen osalta KVR- urakkana, louhintaosuus tilaajan suunnitelmilla Luolaston ja maanpäällisten rakennusten rakennusvaiheen työt tilaajan teettämillä suunnitelmilla jaettuna urakkana siten, että rakennusteknisten töiden urakoitsija toimii pääurakoitsijana ja talotekniset urakoitsijat (LV, IV, A, S, prosessi) tälle alistettuina sivuurakoitsijoina. Esitetyllä hankintamuodolla voidaan erottaa erityisosaamista ja kalustoa vaativat tehtävät omiksi hankintapaketeikseen ja muodostaa muista töistä paikallista yritystoimintaa parhaiten hyödyntäviä urakkakokonaisuuksia. Aikataulu Rakentamisen valmistelu ja toteutus voidaan nopeimmillaan toteuttaa seuraavalla aikataululla. 1. Projektinjohtokonsultin valinta hankintapäätöksen jälkeen 2. Prosessitoimittajan kilpailutus hankintapäätöksen jälkeen 3. Ajotunnelin avolouhintaurakan suunnittelu ja kilpailutus syksyllä Avolouhinnat syksy-talvi Avolouhinnan aikana tarkistetaan laitoksen layout ja laaditaan suunnitelmat maanalaisen louhintaurakan kilpailutusta varten 6. Maanalaiset louhinnat

12 Mikkeli Kokouskutsu 12 (23) 7. Maanalaisten louhintojen aikana laaditaan työpiirustukset tilojen rakennus- ja varustelu-urakoita varten 8. Rakennusurakat Laitoksen koekäytöt Puhdistamon hankesuunnitelma esitellään kokouksessa. Ehdotus Esittelijä: Reijo Turkki, vesilaitoksen johtaja Vesiliikelaitoksen johtokunta hyväksyy hankesuunnitelman ja esittää sen kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi sekä pyytää kaupunginvaltuustolta Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamon rakennustöiden aloituslupaa 2015 alkaen. Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamo on kiinteä osa EkoSairila konseptia. Puhdistamon toteutus ei ole sidoksissa Metsä-Sairilan muihin hankkeisiin eikä hankepäätöksellä ole vaikutusta eri hankkeiden toteutukseen. Aloituslupa mahdollistaa puhdistamohankkeen jatkamisen rahoituspäätöksen ja eri lupapäätösten sekä -hakemusten mukaisena. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, , 255 Valmistelija / lisätiedot: Reijo Turkki reijo.turkki@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Metsä-Sairilan puhdistamon hankekuvaus Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan jätevesipuhdistamon hankesuunnitelman ja myöntää Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamon rakennustöiden aloitusluvan 2015 alkaen. Esitys kaupunginvaltuustolle.

13 Mikkeli Kokouskutsu 13 (23) Kaupunginhallitus, 165, Kaupunginhallitus, 256, Annaliisa Lehtisen irtisanoutuminen ja kaupunginlakimiehen viran täyttäminen MliDno Kaupunginhallitus, , 165 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen on ilmoittanut kirjallisesti irtisanoutuvansa kaupunginlakimiehen virasta siten, että hänen virkasuhteensa kaupunkiin päättyy Mikkelin kaupungin hallintosäännön mukaan eron kaupunginlakimiehen virasta myöntää kaupunginhallitus. Virka laitetaan avoimeen hakuun siten, että määräaika päättyy klo 15. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää myöntää Annaliisa Lehtiselle eron kaupunginlakimiehen virasta siten, että hänen virkasuhteensa Mikkelin kaupunkiin päättyy Lisäksi kaupunginhallitus julistaa viran auki alkaen ja nimeää edustajansa haastatteluryhmään. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus nimesi edustajikseen haastatteluryhmään Arto Seppälän, Outi Kaurian, Olli Nepposen, Vesa Himasen sekä vt. kaupunginjohtaja Ari Liikasen. Kaupunginhallitus, , 256 Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Liitteet 1 Liite Kaupunginlakimies hakijayhteenveto Kaupunginlakimies on oikeudellisten asioiden erityisasiantuntija konsernipalveluissa. Kaupunginlakimies toimii ylimmän johdon tukena sekä

14 Mikkeli Kokouskutsu 14 (23) osallistuu kaupunginvaltuuston ja -hallituksen asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Lisäksi kaupunginlakimies osallistuu konsernivalvontaan. Viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi yliopistollinen oikeustieteellinen tutkinto. Lisäksi hakuilmoituksessa on todettu, että virkavalinnassa arvostetaan käytönnön kokemusta sopimus- ja yritysjuridiikassa, työkokemusta julkishallinnossa, sekä suoritettua tuomioistuinharjoittelua. Lisäksi hakuilmoituksessa on ilmoitettu, että soveltuvuus arvioidaan hakijoiden työkokemuksen ja haastattelujen sekä mahdollisten soveltuvuustestien peusteella. Kaupunginlakimiehen virasta on ilmoitettu siten, että hakuaika on päättynyt Määräaikaan mennessä saatiin kuusi hakemusta. Yhdistelmä hakijoista on liitteenä. Mirka Loposelle ei ole ollut ylempää yliopistollista oikeustieteellisistä tutkintoa hakuajan päättyessä, joten hän ei täytä viran kelpoisuusvaatimuksia. Valmistelutyöryhmä on haastatellut hakijoista Juha Regelinin ja Jukka Savolaisen. Lisäksi molemmat haastateltavat ovat osallistuneet soveltuvuustesteihin. Arviointiraportit ovat nähtävillä kokouksessa. Valmisteluryhmä esittää, että huomioon ottaen hakuilmoituksessa esitetyt valintakriteerit, hakijoiden koulutus, työkokemus sekä haastattelut ja soveltuvuustestien tulokset, virkaan sopivin ja kelpoisin hakija on OTK Jukka Savolainen Iisalmelta. Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus valitsee valmisteluryhmän esityksen mukaisesti kaupunginlakimiehen virkaan OTK Jukka Savolaisen Iisalmelta. Vaali on ehdollinen ja Savolaisen tulee esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan viimeistään mennessä. Lisäksi noudatetaan virantoimituksen aloittamisesta alkavaa kuuden (6) kuukauden koeaikaa. Palkasta päätetään vaalin vahvistamisen yhteydessä. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että Mirka Loponen ei täytä viran kelpoisuusvaatimuksia. Tiedoksi hakijat

15 Mikkeli Kokouskutsu 15 (23) Kaupunginhallitus, 209, Kaupunginhallitus, 257, Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus hanke / Kansalliskirjaston osahankkeen kuntarahoitus MliDno Kaupunginhallitus, , 209 Valmistelija / lisätiedot: Aki Kauranen, Arja-Leena Saastamoinen Liitteet 1 Liite Tiivistelmät kehittämishankkeista 2015 Kuntien osoittama kehittämisrahoitus on osa julkisen sektorin lukuisiin alueen kehittämishankkeisiin kanavoimaa kehittämispanostusta. Hankkeilla edistetään Mikklein kaupungin strategian mukaisesti uusien työpaikkojen syntymistä, työvoiman osaamisen kehittämistä ja kärkialueiden kasvua, asukkaiden hyvinvointia sekä tätä kautta kaupungin veto- ja elinvoimaa. Merkittävin osuus hankerahoituksesta tulee EU:n rakennerahasto-ohjelmien kautta. Kuntien rahoitusosuus EU-hankkeissa vaihtelee 5 %:n ja 50 %:n välillä hankkeiden kokonaiskustannuksista. Mikkelissä mm. merkittävä osa korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusrakenteista ylläpidetään hankevaroin. Lisäksi kuntien kehittämisrahoituksilla tuetaan mm. kuntien omaa palvelutuotantoa tukevaa ja kehittävää toimintaa ja hankkeita. Mikkelin kaupunkiseudulla kuntien hankerahoitus tulee pääosin Mikkelin kaupungin varaamasta kehittämismäärärahasta, joka vuonna 2015 on euroa sekä Mikkelin seudun kuntien yhdessä kartuttamasta seudun kehityshankerahastosta, johon vuosittain kerätään noin euroa. Mikkelin kaupungin ja Mikkelin seudun kehittämispanostusten suuntausta tarkastellaan kokonaisuutena. Kehittämishankkeiden rahoitusta on pyritty jakamaan kaupungin ja seudun kesken alueellisen vaikuttavuuden ja erikoistumisalojen mukaan. Näin esimerkiksi aluekehitystoiminnan sekä maaseudun kehittämiseen ja talousalueen yritystoiminnan kehittämiseen laajasti vaikuttavien hankkeiden kuntarahoitusta on painotettu seudun vastuulle. Lisäksi seudun kehittämisrahoitusta on suunnattu myös kuntien palvelurakenteen kehittämiseen tähtääviin hankkeisiin. Osassa hankkeita on rahoitusvastuuta jaettu molemmille. Seudun kehityshankerahaston käytöstä päättää seudun kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti seutuvaliokunta ja rahoituspäätökset tehdään koskemaan koko hankekautta. Kaupungin osalta kehittämishankkeisiin osallistumisesta ja osoitettavan rahoituksen suuruudesta päättää vuosittain hankekohtaisesti kaupunginhallitus. Mikkelin kaupungin käyttösuunnitelman 2015 mukaan Kehittämishankkeet - määräraha on tarkoitettu merkittäviin elinvoimaa ja kilpailukykyä edistäviin kehittämishankkeisiin. Rahoitettavia hankkeita koskevan päätöksenteon tulee käyttösuunnitelman lausuman mukaan perustua kaupungin strategiaan ja erityisesti elinkeinojen hyvinvointiohjelman linjauksiin. Tämä strategiakytkös varmistetaan hankerahoitusta hakevien yhteisöjen kanssa käydyissä neuvotteluissa osana elinkeinojen hyvinvointiohjelman toteuttamista.

16 Mikkeli Kokouskutsu 16 (23) Keskeisten toimijoiden kanssa kaupunki on solminut kumppanuussopimukset, joissa määritellään yhteistyön lähtökohdat ja tavoitteet sekä sovitaan vuosittain toteutettavissa yhteistyöneuvotteluissa kunkin vuoden toiminnan painopisteistä sekä toteutettavista kehittämishankkeista. Liitteeseen on koottu Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Kansalliskirjaston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Kuntaliiton, Mikkelin kaupungin, Mikkelin kehitysyhtiön Miksei Oy:n sekä Pro Agria Etelä-Savon vuonna 2015 toteuttamat kehittämishankkeet, joiden rahoittamiseen käytetään kaupungin kehittämismäärärahaa tai seudun kehityshankerahaston varoja. Hankkeet toteuttavat kaupungin elinkeinojen hyvinvointiohjelmaa sekä seudun kehittämisen linjauksia. Kaupunginhallituksessa päätettävien kuntarahoitusten yhteissumma on ja yhdessä jo tehtyjen vuotta 2015 koskettavien rahoituspäätösten kanssa kaupunginhallituksen alaisesta kehittämismäärärahasta on vuodelle 2015 sidottu yhteensä Mikkelin seudun seutuvaliokunta tekee seudun kehitysrahastoa koskettavat hankepäätökset kokouksessa. Ehdotus Esittelijä: Ari Liikanen, vt. kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää myöntää vastuuyksiköltä , tili Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin hankkeet - Luomuinstituutin jalkauttaminen, enintään Kansalliskirjaston / Digitointi- ja konservointikeskuksen hankkeet - Aviisi - sanomalehtien kultainen vuosisata uuteen käyttöön, enintään Lappeenrannan teknillisen yliopiston hankeet Vihreän kemian cleantech-osaamiskärkien kehittäminen, enintään Kuntaliiton hankkeet - Arttu 2, enintään Mikkelin kaupungin hankkeet - Kouluverkkoselvitys 2015, enintään Innovaatiokoulu hanke, enintään Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hankkeet - Memorypark Business Plan, enintään EcoSairila kehittämisohjelma , enintään Etelä-Savon Uudistuva Teollisuus, enintään WITERA: Käynnistys Etelä-Savossa, enintään Bridgehead, enintään ULLD Uutta liiketoimintaa linkitetystä datasta, enintään Professuurihanke, enintään Kansallinen EEN hanke, enintään

17 Mikkeli Kokouskutsu 17 (23) - Itä-Suomen Invest In hanke, enintään Tulevien hankkeiden varaus, enintään Rahoituksen ehtona on hankkeiden muun rahoituksen toteututuminen suunnitellusti. Päätös Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus, , 257 Valmistelija / lisätiedot: Aki Kauranen,Arja-Leena Saastamoinen aki.kauranen@mikkeli.fi, arja-leena.saastamoinen@mikkeli.fi Etelä-Savon maakuntaliiton hallitus on kokouksessaan tehnyt myönteisen rahoituspäätöksen Mikkelin ammattikorkeakoulun hakemalle Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus hankkeelle. Hankkeen osatoteuttajana on Mikkelissä sijaitseva Kansalliskirjaston digitointija konservointikeskus. Hankkeen tarkoituksena on perustaa Mikkeliin Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Kaksivuotinen hanke on keskuksen perustamisen ensimmäinen vaihe. Hanke pohjautuu Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) ja Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskuksen tutkimus- ja kehitystyöhön. Tutkimusja kehittämiskeskus tukee sekä toimijoiden tavoitteita että Etelä-Savon maakuntaohjelman älykkään erikoistumisen strategiaa. Perustettava keskus on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä edustaen digitaalista kärkiosaamista maakunnassa. Tutkimus- ja kehittämiskeskus syventää osaamista digitaalisessa tiedon hallinnassa ja säilyttämisessä. Hankkeessa on kaksi tutkimusaluetta: 1) datasta tiedoksi ja tieto käyttöön sekä 2) digitaalisen säilyttämisen menetelmät ja välineet. Lisäksi hankkeeseen kuuluu olennaisesti 3) verkostoja kumppaniyhteistyö. Mamk toteuttaa kaikkia kolmea kokonaisuutta. Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus osallistuu ensimmäiseen tutkimusalueeseen ja verkostoyhteistyöhön. Koko hankkeen budjetti on yhteensä , josta Kansalliskirjaston toteuttaman osahankkeen osuus on yhteensä Kuntarahan osuus Kansalliskirjaston osahankkeessa on yhteensä , josta vuodelle 2015 kohdentuu yhteensä Hankkeen toteutusaika on Mikkelin kaupunki on alkuvuodesta 2015 sitoutunut yhteensä kuntarahoituksiin tuolloin Kansalliskirjaston valmistelussa olleisiin Tiikeri- ja Juttujahti hankkeisiin. Rahoittajan vaatimuksesta em. hankeaihiot ja niiden tavoitteet sekä toimenpiteet on jatkovalmistelussa sisällytetty kesäkuussa rahoituspäätöksen saaneeseen Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus hankkeeseen ja näin ollen aiemmin Tiikeri- ja Juttujahti

18 Mikkeli Kokouskutsu 18 (23) hankkeille varattu kuntarahoitus käytetään Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus hankkeen Kansalliskirjaston osahankkeen kuntarahoitukseen. Ko. hankkeen rahoituspäätös huomioiden kaupunginhallituksen alaisesta kehittämismäärärahasta on vuodelle 2015 sidottu yhteensä Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus päättää myöntää vastuuyksiköltä , tili Kansalliskirjasto / Digitointi- ja konservointikeskuksen hankkeet - Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus / Kansalliskirjaston osahanke, vuodelle 2015 yhteensä Rahoituksen ehtona on hankkeiden muun rahoituksen toteutuminen suunnitellusti. Samalla todetaan, että aiemmin Kansalliskirjaston valmistelemille Tiikerija Juttujahti -hankkeille varattu kuntarahoitus käytetään ko. hankkeen kuntarahoitukseen. Tiedoksi Kansalliskirjaston digitointi ja konservointikeskus / Minna Kaukonen

19 Mikkeli Kokouskutsu 19 (23) 258 Etäopetuksen sisällyttäminen Otavan Opiston liikelaitoksen ylläpitämisluvan koulutustehtävään MliDno Valmistelija / lisätiedot: Harri Jokinen harri.jokinen@otavanopisto.fi Liitteet 1 Liite Otavan Opisto hakemusliite Otavan opiston liikelaitoksen johtokunta päätti kokouksessaan ( 16) esittää Mikkelin kaupunginhallitukselle Otavan Opiston vapaan sivistystyön ylläpitämislupaan muutosta seuraavasti: 1. Toimintaa voidaan järjestää Mikkelin lisäksi Helsingissä. 2. Etäopetus osaksi Otavan Opiston koulutustehtävää Tässä esittelytekstissä valmistellaan Otavan Opiston liikelaitoksen johtokunnan päätöksessä olevaa kohtaa kaksi (2) Etäopetus osaksi Otavan Opiston koulutustehtävää. Otavan Opiston Liikelaitoksen voimassa oleva vapaan sivistystyön ylläpitämislupa on Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös nro 24/532/2011. Ylläpitämisluvassa on määritelty oppilaitoksen nimeksi Otavan Opisto ja sijaintipaikaksi Mikkeli. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asiakirjassaan voimaan tulevat vapaan sivistystyön säädösmuutokset ja hakutiedote etäopetuksen sisällyttämisestä kansanopiston koulutustehtävään (diaarinumero OKM/44/592/2015) asettanut kansanopistojen ylläpitäjien haettavaksi mahdollisuutta sisällyttää etäopetus osaksi ylläpitämislupaa. Hakemus tulee toimittaa Opetus- ja kulttuuriministeriöön viimeistään mennessä. Nykyisessä lainsäädännössä on kirjaus kansanopistojen etä- ja monimuotoopetuksesta (laki vapaasta sivistystyöstä, 6 ). Kirjauksen mukaan...laissa säädettyä koulutusta voidaan järjestää lähi- tai etäopetuksena voimaan tulevan lainsäädännön mukaan koulutusta voidaan myös järjestää lähi- tai etäopetuksena. Rahoitusperusteeseen tulee alkaen muutoksia. Etäopetuksella tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikalla tuettua opetusta, jossa opiskelija ja opettaja ovat fyysisesti eri paikassa. Kansanopistot ovat lain mukaan sisäoppilaitoksia. Lähiopetus tulee järjestää siinä sijaintikunnassa, joka on mainittu ylläpitämisluvassa. Opiskelijaviikon yksikköhinnan laskenta muuttuu alkaen seuraavasti: jos etäopetus ei ole kansanopiston ylläpitämisluvassa mainittu koulutustehtävä, otetaan oppilaitoksen valtionosuuden perusteena

20 Mikkeli Kokouskutsu 20 (23) käytettäviä opiskelijaviikkoja laskettaessa etäopetuksen ja työssäoppimisen opiskelijaviikkojen määrästä vuoden 2016 valtionosuusrahoituksesta alkaen huomioon enintään 20 % oppilaitoksen toteutuneiden lähiopetuksen opiskelijaviikkojen määrästä. Jos oppilaitokselle hakemuksesta muutetaan ylläpitämislupaa siten, että luvan muihin ehtoihin kirjataan etäopetus oppilaitoksen tehtäväksi, etäopetuksen opiskelijaviikot huomioidaan kokonaisuudessaan. Otavan Opiston etäopetuksen osuus on valtionapuun luettavista vapaan sivistystyön vahvistetuista opintoviikoista %, ,4%, ,7%, 2015 heinäkuun loppuun mennessä 30,1%. Siis huomattavasti yli 20 % kaikista opiskelijaviikoista. Jos etäopetus ei ole koulutustehtävänä ylläpitämisluvassa, uuden lain tullessa voimaan , se tarkoittaisi, että Otavan Opisto tuottaessa opiskelijaviikkoja yli 20 % kaikista opiskelijaviikoista, opisto ei olisi oikeutettu ylimenevien etäopetuksesta syntyneiden opiskelijaviikkojen valtionapuun. Talouden näkökulmasta on siis tärkeää, että etäopetus on määritelty Otavan Opiston kansanopiston ylläpitämisluvan koulutustehtävässä. Etäopetus muodostaa merkittävän osan Otavan Opiston vapaan sivistystyön rahoituspohjasta. Otavan Opiston lukio- ja perusopetuksen volyymista etäopetus muodostaa tilinpäätöksen 2014 mukaan noin ¾ kaikesta toiminnan tuotoista. Etäopetuksen maininta kansanopiston ylläpitämisluvassa varmistaa Otavan Opiston rahoituksellista asemaa vapaan sivistystyön rahoituspohjan osalta. Opetus- ja Kulttuuriministeriölle osoitettava hakemusteksti liitteenä. Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Mikkelin kaupunginhallitus valtuuttaa Otavan Opiston Liikelaitoksen rehtorin hakemaan Opetus- ja Kulttuuriministeriöltä kirjausta etäopetuksen sisällyttämisestä Otavan Opiston Liikelaitoksen kansanopiston ylläpitämisluvan koulutustehtävään. Hakemus tulee jättää viimeistään mennessä.

21 Mikkeli Kokouskutsu 21 (23) 259 Ruoka- ja puhtauspalveluiden kehityssuunnittelijan määrääminen toimimaan palvelujohtajan sijaisena MliDno Valmistelija / lisätiedot: Ari Liikanen ari.liikanen@mikkeli.fi Kaupunginhallitus Valmistelija hallintojohtaja Ari Liikanen, puh Palvelujohtaja Marjut Kuosma on ollut virkavapaalla ja väliset ajat. Palvelujohtajan tehtävät on ko. aikana jaettu palvelupäällikkö Airi Mattilan, kehityssuunnittelija Mia Hassisen ja toimistosihteeri Elisa Ruskelan kesken. Palvelujohtaja Marjut Kuosmalle on edelleen myönnetty virkavapautta ajanjaksolle Koska kyse on jo pidemmästä virkavapaudesta, on tarkoituksenmukaista järjestellä, ottaen huomioon ruoka- ja puhtauspalveluiden toiminta, palvelujohtajan sijaistus aikaisempaa selkeämmin. Konsernipalveluiden toimintasäännön 5 :n mukaan palvelujohtajan poissa ollessa vastaava ratkaisuvalta on palvelupäälliköllä. Ruoka- ja puhtauspalveluiden henkilöstön kanssa käydyissä keskusteluissa on tullut esille, että nyt ko. ajan palvelujohtajan sijaisena voisi toimia kehityssuunnittelija Mia Hassinen kuitenkin niin, että palvelupäällikkö Airi Mattila vastaisi henkilöstöasioista (työterveysneuvottelut, rekrytointi, henkilöstöesitykset, henkilöstöasioihin liittyvät viranhaltijapäätökset) ja toimistosihteeri Elisa Ruskela osallistuisi normaalia enemmän talouden suunnitteluun ja seurantaan. Tässä järjestelyssä kehityssuunnittelijan toimi (tehtäväkohtainen palkka 2.847,86) jätettäisiin täyttämättä. Mia Hassinen hoitaisi kehityssuunnittelijan tehtäviä soveltuvin osin palvelujohtajan sijaisena. Palvelujohtajan tehtäväkohtainen palkka on 3.892,84 euroa. Vaikka palvelujohtajan virkavapauden aikana palvelujohtajan virkaan kuuluvia tehtäviä olisi jaettu myös muille henkilöille, on arvioitu, kun otetaan huomioon kehityssuunnittelijan tehtävät, ettei tehtäväkohtaista palkkaa ole tarvetta sijaisuuden ajalta muuttaa. Edellä esiteillä perusteilla esitetään, että restonomi (YAMK) Mia Hassinen määrätään suostumuksellaan palvelujohtajan (vakanssi 5079) viransijaiseksi ja samalla vapautetaan kehityssuunnittelijan (vakanssi 5081) toimesta vastaavaksi ajaksi sekä tehtäväkohtaiseksi palkaksi määrätään 3.892,84 euroa. Lisäksi esitetään, että Mia Hassiselle maksetaan ko. palkka alkaen, mistä ajankohdasta hän on tosiasiallisesti hoitanut ko. tehtävää. Henkilöstöpalveluiden lausunto: "Tehty esitys vastaa hallintojohtajan ja henkilöstöjohtajan käymiä keskusteluja. Palvelujohtajan ja kehityssuunnittelijan tehtäviä ei voi hoitaa täysipainoisesti samasta positiosta. Palvelujohtajan tehtävästä on kuitenkin irrotettavissa edellä esitetyt osa-alueet ja näin luoda tehtävä, jossa yhdistyy sekä palvelujohtajan että kehityssuunnittelijan työn keskeiset elementit. Tämän vuoksi

22 Mikkeli Kokouskutsu 22 (23) henkilöstöpalvelut näkee myös esitetyn palkkauksen perustelluksi. Henkilöstöpalvelut puoltaa tehtyä esitystä. Lisäksi henkilöstöpalvelut esittää, että hallintojohtajalle annetaan oikeus jatkaa em. järjestelyä, niin kauan kuin järjestely on määräaikainen ja liittyy palvelujohtaja Marjut Kuosman virkavapaisiin." Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää, että - restonomi (YAMK) Mia Hassinen määrätään suostumuksellaan palvelujohtajan (vakanssi 5079) viransijaiseksi ja samalla vapautetaan kehityssuunnittelijan (vakanssi 5081) toimesta vastaavaksi ajaksi, - tehtäväkohtaiseksi palkaksi määrätään 3.892,84 euroa ja - Mia Hassiselle maksetaan ko. palkka alkaen. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Kaupunginhallituksen jaosto Valmistelija hallintojohtaja Ari Liikanen, puh Palvelujohtaja Marjut Kuosman virkavapaata on jatkettu Kaupunginhallituksen kokouksessa esitetyillä perusteilla esitetään, että restonomi (YAMK) Mia Hassinen määrätään suostumuksellaan palvelujohtajan (vakanssi 5079) viransijaiseksi ja samalla vapautetaan kehityssuunnittelijan (vakanssi 5081) toimesta vastaavaksi ajaksi sekä tehtäväkohtaiseksi palkaksi määrätään 3.892,84 euroa. Lisäksi esitetään, että hallintojohtajalle annetaan oikeus jatkaa em. järjestelyä, niin kauan kuin järjestely on määräaikainen ja liittyy palvelujohtaja Marjut Kuosman virkavapaisiin. Henkilöstöpalveluiden lausunto: Henkilöstöpalvelut puoltaa tehtyä esitystä. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Jaosto päättää, että - restonomi (YAMK) Mia Hassinen määrätään suostumuksellaan palvelujohtajan (vakanssi 5079) viransijaiseksi ja samalla vapautetaan kehityssuunnittelijan (vakanssi 5081) toimesta vastaavaksi ajaksi, - tehtäväkohtaiseksi palkaksi määrätään 3.892,84 euroa ja - Mia Hassiselle maksetaan ko. palkka alkaen. Lisäksi jaosto oikeuttaa hallintojohtaja Ari Liikasen jatkamaan em. järjestelyä, niin kauan kuin järjestely on määräaikainen ja liittyy palvelujohtaja Marjut Kuosman virkavapaisiin.

23 Mikkeli Kokouskutsu 23 (23) Päätös Kaupunginhallituksen jaosto: Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Marjut Kuosmalle on myönnetty eläke alkaen. Samasta ajankohdasta ruoka- ja puhtauspalveluiden palvelujohtajan virka jää avoimeksi. Ruoka- ja puhtauspalveluiden organisatorinen asema on jatkossa yhteydessä vireillä olevaan Etelä-Savon sote-palvelutuotantoalueen perustamishankkeeseen, joten tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista täyttää palvelujohtajan virkaa pysyvästi. Kehityssuunnittelija Mia Hassinen on toiminut vs. palvelujohtajana syyskuusta 2013 alkaen, ja hän on antanut suostumuksen toimia vt. palvelujohtajana siihen saakka, kunnes sote-palvelutuotantoalueen perustamishankkeen toteuttaminen ratkeaa. Henkilöstöpalveluiden lausunto: Henkilöstöpalvelut puoltaa tehtyä esitystä. Ehdotus Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus - vahvistaa Marjut Kuosmalle eron palvelujohtajan virasta siten, että viimeinen virassaolopäivä on määrää restonomi (YAMK) Mia Hassisen suostumuksellaan toimimaan vt. palvelujohtajana alkaen siihen saakka, kunnes sotepalvelutuotantoalueen perustamishankkeen toteuttaminen ratkeaa ja samalla hänet vapautetaan kehityssuunnittelijan toimesta vastaavaksi ajaksi ja tältä ajalta hänelle maksetaan palvelujohtajan tehtäväkohtainen palkka (3.892,84 euroa) ja työkokemuslisä. Tiedoksi Mia Hassinen, Kunnan Taitoa Oy

24 Kaupunginhallitus Liite MIKKELIN VESILAITOS METSÄ-SAIRILAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO HANKEKUVAUS 1. TAUSTAA Mikkelin uudelle, Metsä-Sairilan jäteaseman länsipuolelle suunnitellulle kalliopuhdistamolle on myönnetty ympäristölupa (ISA-VI/200/04.08/2010) Ympäristölupa on tullut lainvoimaiseksi joulukuussa Puhdistamon toteutussuunnittelu on valmistunut vuonna 2012, mutta rakentaminen ei ole vielä käynnistynyt lupakäsittelyn sekä kaavoitusprosessin viivästymisen vuoksi. Puhdistamolle on tehty alustava prosessivertailu vaihtoehtoisista puhdistusmenetelmistä vuonna 2013, jossa tarkasteltiin Metsä-Sairilan puhdistamolla mahdollisesti sovellettavissa olevia tekniikoita toteutussuunnitelman pohjana olleen perinteisen aktiivilieteprosessin vaihtoehtona tai rinnalla. Alustavan vertailun pohjalta on vuonna 2014 tehty tarkempi vertailu kalvobioreaktoritekniikkaan (MBR) perustuvan prosessiratkaisun ja toteutussuunnitelmassa esitetyn prosessiratkaisun kesken. Tarkastelussa on laadittu suunnitelmat MBR-prosessiin perustuvista vaihtoehdoista ja keskenään vertailukelpoiset kustannusarviot sekä toiminnallinen vertailu vaihtoehdoista. Tarve prosessivaihtoehtojen vertailulle on muodostunut myös sen vuoksi, että MBR-tekniikan kehitys on viime vuosina ollut erittäin nopeaa ja niiden kustannustaso on sekä investointi- että käyttökustannusten osalta pienentynyt merkittävästi verrattuna perinteisiin prosesseihin. MBRprosessitekniikkaan perustuvia laitoksia on rakennettu maailmanlaajuisesti jo tuhansia ja niistä on myös riittävän pitkäaikaisia käyttökokemuksia (10 15 vuotta). Kalvosuodatus korvaa jälkiselkeytyksen lisäksi tertiäärikäsittelyn sekä desinfioinnin ja niiden vaatimat oheistilat, joten vertailukustannukset ovat jo nykyäänkin tavanomaisen aktiivilieteprosessin kanssa lähellä toisiaan. Vertailun perusteella voitiin suositella prosessikokonaisuutta, jossa kalvosuodatuksella käsitellään myös huippuvirtaamat, eikä erilliselle ohitusvirtaamien käsittelylle ole lähtökohtaisesti tarvetta.

25 2 Uuden puhdistamon mitoituksessa on huomioitu melko paljon kasvuvaraa tulokuormitukseen. Puhdistamon rakentaminen olisi mahdollista toteuttaa myös vaiheittain siten, että siihen asennettaisiin aluksi vain n. 80 % kalvomoduuleista. Tilavaraus on kuitenkin täydelle määrälle, jotka voidaan hankkia sitten, jos jätevesimäärät kasvavat ennustetulle tasolle. Puhdistamoon rakennetaan tilavaraus mahdolliselle jälkikäsittelylle, jolloin puhdistusprosessia on mahdollista myöhemmin tehostaa esimerkiksi aktiivihiilisuodattimilla mm- lääkeainejäämien poistamisen tehostamiseksi. Ratkaisua puoltavat mm. paremmat puhdistustulokset tulevaisuudessa mahdollisesti kiristyviä vaatimuksia varten sekä pienemmät prosessitilantarpeet ja sen myötä pienemmät investointikustannukset sekä lyhyempi rakennusaika. Jälkiselkeytysaltaat, hiekkasuodatus ja UVdesinfiointi jäävät pois ja ne korvataan kalvosuodattimilla. Kun biolietettä ei eroteta puhdistetusta vedestä laskeuttamalla, vaan suodattamalla se ohuen kalvon läpi, voidaan biomassan konsentraatio reaktorialtaissa pitää korkeampana. Tämä parantaa puhdistustuloksia ja pienentää lietteentuottoa. Kalvosuodatetun jäteveden hygieeninen laatu on korkea ympäri vuoden, eikä se sisällä normaalisti suolistobakteereita. Valitusta prosessiratkaisusta on alkuvuoden 2015 aikana laadittu päivitetyt rakennuspiirustukset ja tilamalli. Rakennuslupahakemus on maanalaisten tilojen osalta jätetty Liitteenä on myös prosessimitoituskaavio uudesta MBR-prosessivaihtoehdosta. 2. LUPAPROSESSIT Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamohake käynnistettiin marraskuussa Hankkeeseen liittyvät keskeiset lupa- ja kaavapäätökset ovat: o Etelä-Savon ympäristökeskus, Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta o Itä- Suomen Aluehallintovirasto, Päätös vesihuoltolinjan rakentamisesta välille Kenkäveronniemi Metsä-Sairila o Vaasan hallinto-oikeus Päätös valituksesta koskien Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamon toimintaa o Korkein hallinto-oikeus Päätös valituksesta yleiskaava-asiassa ja valituksesta asemakaava-asiassa. o Mikkelin kaupunki, Ympäristöluvat ja ilmoitukset Päätös melua- ja tärinää aiheuttavasta toiminnasta, Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon louhinta. o Mikkelin kaupungin rakennuslautakunta Rakennuslupa, Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamon maanalaisten tilojen rakentaminen.

26 3 3. PUHDISTAMON PROSESSIKUVAUS Esikäsittely rakennetaan kaksilinjaisena ja se käsittää välppäyksen ja ilmastetun hiekan- ja rasvanerotuksen sekä lisäksi kalvosuodattimien toimintavarmuutta parantavan hienovälppäyksen. Välppeet ja hiekat pestään ja sijoitetaan välpelavalle ja hiekkalavalle poiskuljetusta varten. Pääosin kuiduista ja muusta orgaanisesta aineksesta koostuva hienovälpe voidaan tarvittaessa sekoittaa ylijäämälietteeseen ja johtaa se lietteenkäsittelyyn, mikä parantaa MBR-lietteen kuivattavuutta. Fosforinpoistoon tarkoitetun saostuskemikaalin (ferri- tai ferrosulfaatti) syöttö tapahtuu pääosin hiekanerotuksen jakokanavaan. Esiselkeytys rakennetaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kolmilinjaisena, suorakaiteen muotoisilla altailla. Yksi linja jaetaan väliseinällä kahteen puoliskoon, joilla on omat lietetaskut virtaussuunnassa altaan alkupäässä. Poikkeustilanteissa (maksimivirtaamat, huolto yms.) yhtä allasta voidaan käyttää myös jäteveden tasauskäytössä tai biologisen osan ohitusvesien kemialliseen saostukseen. Esiselkeytys voidaan ohittaa osittain ilmastukseen (0 70 %), jolloin aktiivilieteosan hiili/typpi -suhdetta voidaan säätää ja typenpoiston tehokkuutta optimoida ilman ulkopuolisen hiililähteen käyttöä. MBR-prosessi rakennetaan kolmilinjaisena. Jokaisen linjan ilmastusallaslinja jaetaan kuuteen eri lohkoon, joista osa on anoksisia (hapettomia) ja osa ilmastettuja. Esiselkeytetty vesi ja esiselkeytyksen ohitus yhdistetään ilmastuksen jakokanavassa, josta vedet jaetaan tasan kaikkiin käsittelylinjoihin. Kokonaistypenpoisto tapahtuu kokonaan DN-tyyppisessä MBR-prosessissa. Suorakaiteen muotoiset ilmastusaltaat jaetaan ilmastettuihin ja ilmastamattomiin lohkoihin ja näiden keskinäistä määrää voidaan säätää linjakohtaisesti ja ajotilanteen mukaan. Ilmastamattomissa lohkoissa vallitsee anoksiset olosuhteet (ei vapaata happea) ja aktiiviliete pidetään liikkeessä mekaanisella sekoituksella. Ilmastetuissa lohkoissa