Kauhajoen kaupunki KAUHAJOEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Kauhajoen kaupunki KAUHAJOEN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2 2 KAUHAJOEN KAUPUNKI 2007 PERUSTURVA / PÄIVÄHOITO Piirrokset: Taina Ojaniemi Hyväksytty Kauhajoen perusturvalautakunnassa

3 3 JOHDANTO 5 sivunrot 1. VARHAISKASVATUS Mitä varhaiskasvatus on? Varhaiskasvatusta ohjaavat asiakirjat Kauhajoen varhaiskasvatustoiminnan päämäärä ja tavoitteet 8 2. KAUHAJOKI VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖNÄ 8 3. VARHAISKASVATUS JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT JA 10 TUKIJÄRJESTELMÄT SUOMESSA 4. KAUHAJOEN VARHAISKASVATUSPALVELUT Kunnallinen päivähoito Yksityinen päivähoito Esiopetus Avoin varhaiskasvatus Lasten hoidon tuki Koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta Varhaiskasvatuksen palveluprosessi VARHAISKASVATUKSEN ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS VARHAISKASVATUSTOIMINTA Perushoito Lapsen tapa toimia Kieli ja vuorovaikutus Toiminnan sisällöt VANHEMPIEN OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA Kasvatuskumppanuus Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSEN KASVUN JA KEHITYKSEN TUKEMINEN Tuen tarpeen tunnistaminen Pedagoginen perusta Varhainen tuki Erityinen tuki Tukipalvelut 28

4 4 sivunrot 9. VARHAISKASVATUKSEN YHTEISTYÖTAHOT Moniammatillinen verkostoyhteistyö sosiaali- ja 29 terveyspalvelujen kanssa 9.2. Yhteistyö perusopetuksen kanssa Muut yhteistyötahot ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISTEN LASTEN 33 VARHAISKASVATUS KAUHAJOELLA 11. VARHAISKASVATUSTOIMINNAN ARVIOINTI JA 33 KEHITTÄMINEN 12. KAUHAJOEN VARHAISKASVATUSPALVELUJEN 34 KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE LIITTEET Raportti VASU projektin toteutumisesta 35 LAPSEN VASU liitteineen 38 Kasvunkansion yhteiset sivut 56 LÄHTEET 59

5 5 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma JOHDANTO Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma perustuu sosiaali- ja terveysalan tutkimusja kehittämiskeskus (STAKES) laatimiin valtakunnallisiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2003/2005) sekä valtionneuvoston periaatepäätökseen varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista (2002). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisällöllistä toteuttamista. Niiden tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuutta, ohjata sisällöllistä kehittämistä ja luoda edellytyksiä laadun kehittämiselle. Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta kuntien tulee laatia omat kuntakohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Kauhajoen perusturvalautakunta on päätöksellään hyväksynyt varhaiskasvatussuunnitelman laatimista varten projektisuunnitelman, jonka mukaan Kauhajoelle laaditaan kaupungin sekä kunnallisten ja yksityisten päiväkotien varhaiskasvatussuunnitelmat. Kauhajoen perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma on valmistunut 5/2004. Vasuprojekti toteutettiin erilaisissa vasuryhmissä vanhempien ja yhteistyötahojen ääntä kuunnellen. Kaupungin ja yksikköjen vasuryhmien välissä käytiin jatkuvaa vuoropuhelua yhtenäisen linjan luomiseksi. Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma (=vasu) laadittiin moniammatillisessa työryhmässä, jonka työskentelivät päivähoidon johtaja Kirsi Koski-Säntti (ryhmän puheenjohtaja), päivähoidon alueohjaajat Sirkka Multisilta ja Salme Vesala, lastentarhanopettaja Marjut Mäkynen, ryhmäperhepäivähoitaja Kirsi Tamsi, perhepäivähoitaja Seija Mantila, yksityisen päiväkodin lastenohjaaja Niko Lehtola, esiopettaja/esiopetuksen esimies Päivi Perälä, alkuopettaja Kirsi Hietalahti, erityisopettajat Pia Kiukkonen ja Sari Kuja Kyyny, terveydenhoitaja Kaarina Vainionkulma, kehitysviiveisten lasten kuntoutusohjaaja Sinikka Keski-Äijö, vs. perhetyönohjaaja Tiina Peltola, perusturvalautakunnan jäsen Marko Ylinen, seurakunnan lapsityönohjaaja Hilkka Kuortti ja vanhempien edustaja Auli Syrjänen. Vasu muodostaa yhdessä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien kanssa lasten hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistävän kokonaisuuden. Kaupungin vasu ohjaa kaupungin varhaiskasvatusta ja se on pohjana yksikkökohtaisten suunnitelmien laadintaan. Varhaiskasvatussuunnitelmat toimivat sisällön kehittämisen välineenä ja niitä arvioidaan säännöllisin väliajoin. Lopuksi haluan lausua suuret kiitokset kasvatustieteen tohtori Liisa Heinämäelle asiantuntevista ja motivoivista koulutuksista sekä kaikille eri vasuryhmien jäsenille pitkäjänteisestä ja asiantuntevasta työskentelystä Kauhajoen varhaiskasvatustoiminnan kehittämiseksi. Kauhajoella Kirsi Koski-Säntti päivähoidon johtaja

6 6 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma 1. VARHAISKASVATUS 1.1. MITÄ VARHAISKASVATUS ON? Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta. Varhaiskasvatus perustuu tietoon lapsuuden erityisluonteesta, lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä oppimisesta. Varhaiskasvatus muodostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta ja nämä osa-alueet painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä lapsilla. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän vuorovaikutus aikuisen kanssa tapahtuu hoitotilanteissa. Varhaiskasvatus - on yhteiskunnan järjestämää, valvomaa ja tukemaa kasvatustoimintaa. - on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen leikillä on keskeinen merkitys. - muodostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. - on lasten, varhaiskasvatushenkilöstön sekä vanhempien vuorovaikutusta ja kasvatuksellista kumppanuutta. - toteutetaan yhteistyössä laajan, lasta ja perhettä palvelevan, verkoston kanssa. Kauhajoella yhteiskunnan järjestämää, valvomaa ja tukemaa varhaiskasvatustoimintaa toteutetaan päivähoidon eri toimintamuodoissa ja esiopetuksessa sekä seurakunnan lapsityössä. Näiden lisäksi ohjattua ja julkista varhaiskasvatustoimintaa on erilaisten järjestöjen ja urheiluseurojen varhaiskasvatusikäisille lapsille suunnattu toiminta. Varhaiskasvatusikäisistä lapsista puhutaan silloin, kun lapsi on alle oppivelvollisuusikäinen. Varhaiskasvatuksen piiriin kuuluvat myös oppivelvollisuusikäiset lapset, jotka käyttävät varhaiskasvatus-palveluja VARHAISKASVATUSTA OHJAAVAT ASIAKIRJAT Varhaiskasvatusta ohjataan sekä valtakunnallisilla että kunnan omilla asiakirjoilla. Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelmien ja linjausten pohjalta Kauhajoen kaupungille on laadittu varhaiskasvatussuunnitelma, joka on nyt kädessäsi. Kaupungin vasun pohjalta eri päivähoitomuodot ja yksiköt ovat laatineet omat varhaiskasvatussuunnitelmansa. Mitä lähemmäksi käytännön varhaiskasvatustyötä mennään, sitä konkreettisempia suunnitelmat ovat. LAPSEN VASUssa laaditaan jokaiselle lapselle yksilölliset toimintasuunnitelmat ja tavoitteet.

7 7 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma VARHAISKASVATUKSEN LINJAUKSET (2002) VALTAKUNNALLISET VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET (2003/2005) Kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yksikkökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet = LAPSEN VASU Valtion tasolta kunnallista varhaiskasvatustoimintaa ohjataan seuraavilla asiakirjoilla: Varhaiskasvatuksen linjaukset (2002) Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2003/2005) Laki ja asetus lasten päivähoidosta (1973) Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2000) Perusopetuslaki (1998), esiopetuksen osalta Kuntatasolla varhaiskasvatustoimintaa ohjaa perusturvalautakunnan vahvistama Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma, sekä sivityslautakunnan vahvistama esiopetus-suunnitelma sekä erilaiset perusturva- ja sivistyslautakuntien päätökset toiminnan muodoista, laajuudesta ja periaatteista. Varhaiskasvatusyksiköillä on jokaisella oma yksityiskohtaisempi suunnitelma, jossa kuvataan konkreettisesti varhaiskasvatustoimintaa arjen kasvatuskäytännöissä oman yksikön erityispiirteitä ja painotuksia kuvaten. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa. LAPSEN VASUssa määritellään lasta koskevat kasvatustoiminnan tavoitteet ja menetelmät. LAPSEN VASUsta kerrotaan tarkemmin kappaleessa 6.2. Varhaiskasvatussuunnitelmia tarkistetaan ja niiden toteutumista arvioidaan vähintään kerran vuodessa.

8 8 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma 1.3. KAUHAJOEN VARHAISKASVATUSTOIMINNAN PÄÄMÄÄRÄ JA TAVOITTEET Kauhajoen varhaiskasvatustoiminnan päämääränä on kasvattaa ja ohjata lapsesta arjessa pärjäävä kansalainen. Seuraavat ihmisenä kasvamisen koko elämää koskevat kolme päämäärää viitoittavat kasvattajien jokapäiväistä toimintaa: HENKILÖKOHTAISEN HYVIN VOINNIN EDISTÄMINEN Luodaan perusta sille, että kukin lapsi voi toimia ja kehittyä omana ainutlaatuisena persoonana kunnioittaen jokaisen yksilöllisyyttä. TOISET HUOMIOON OTTAVIEN KÄYTTÄYTYMISMUOTOJEN JA TOIMINTATAPOJEN VAHVISTAMINEN Lapsi suhtautuu myönteisesti itseensä, toisiin ihmisiin, erilaisiin kulttuureihin ja ympäristöönsä. Lapsi oppii ottamaan muita huomioon ja välittämään toisistaan. ITSENÄISYYDEN ASTEITTAINEN LISÄÄMINEN Lapsi saa taitojensa ja kykyjensä mukaisesti oppia huolehtimaan itsestään ja läheisistään, ja tehdä itseään koskevia päätöksiä ja valintoja. Lapsi saa iloita oppimisestaan ja saa oppia omatoimisuutta niin, että huolenpito ja turva ovat koko ajan lähellä. 2. KAUHAJOKI VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖNÄ Kauhajoki on pinta-alaltaan laaja kaupunki, jonka poikki virtaa joki ja sen lakeuksia peittävät pellot ja metsät. Aktiivista toimintaa on kaupungin keskuksen lisäksi myös eri puolilla kaupunkia olevissa pienissä idyllisissä kyläyhteisöissä. Kauhajokisten lasten varhaiskasvatusympäristö on luonnonläheinen riippumatta siitä, ollaanko taajamassa vai haja-asutusalueella. Laajan kunnan varjopuolena ovat pitkät välimatkat. Monimuotoinen kulttuurin ja liikunnan tarjonta antaa vaihtoehtoja myös varhaiskasvatusikäisten lasten kasvatuksen tueksi. Taiteelliset peruskokemukset musiikillisesta, kuvallisesta, tanssillisesta ja draamallisesta toiminnasta voidaan saada omalla paikkakunnalla.

9 9 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma Kauhajoen kaupungissa on noin asukasta. Kaupungin ilmapiiristä voi aistia kökkähenki ja teherähän itte meiningin. Pienestä pitäen lapset osallistuvat vanhempien esimerkin mukaan yhteistyöhön asuinyhteisönsä hyväksi. Kaupunki on tunnettu yrittäjähenkisyydestä, avarakatseisuudesta ja edistyksellisyydestä. Tästä esimerkkinä on teollisuuden ja teknologian voimakas kehittyminen maatalouden ja palvelujen rinnalle. Varhaiskasvatusympäristön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta huolehditaan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Kauhajoki on kaupunki, jossa lapsella on tilaa leikkiä, liikkua ja kasvaa puhtaassa ympäristössä.

10 10 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma 3. VARHAISKASVATUS JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT JA TUKIJÄRJESTELMÄT SUOMESSA Suomen varhaiskasvatuksen järjestelmä. Stakes Kauhajoen lapsiperheiden saatavilla on lähes kaikki kaaviossa kuvatut palvelu- ja tukimuodot. Ainoastaan kotihoidon tuen kuntalisä ei ole Kauhajoella käytössä.

11 11 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma 4. KAUHAJOEN VARHAISKASVATUSPALVELUT Kauhajoen kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen monipuolisuus on lähes yhtä laaja kuin valtakunnallisella tasolla. Perheillä on mahdollisuus valita eri hoitomuodoista kunnallisia tai yksityisiä palveluja tai huolehtia lasten hoidosta kotihoidon tai yksityisen hoidon tuen turvin. Kauhajoella on myös avointa varhaiskasvatustoimintaa, jota järjestää seurakunta ja erilaiset järjestöt. Päivähoitolain mukaan kuntien tulee ottaa huomioon hoitopaikkaa, -tapaa ja aikaa koskevat vanhempien toiveet, mutta ehdotonta velvollisuutta hoidon järjestämiseen vanhempien toivomalla tavalla laki ei edellytä. Kunnalla on viime kädessä oikeus päättää siitä, missä muodossa päivähoitoa myönnetään. Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä kokonaistarve edellyttää. KUNNALLISET PÄIVÄHOITOPALVELUT: PERINTEINEN PERHEPÄIVÄHOITO RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITO PÄIVÄKODIT YKSITYISET PÄIVÄHOITOPALVELUT PERHEPÄIVÄHOITO PÄIVÄKODIT ESIOPETUS PÄIVÄKODEISSA KOULUJEN YHTEYDESSÄ LASTEN HOIDON TUKI AVOIMET VKPALVELUT KAUPUNKI SEURAKUNTA SEURAT JA JÄRJESTÖT YKSITYISEN HOIDON TUKI KOTIHOIDON TUKI VARHAINEN JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOEN VARHAISKASVATUS- PALVELUT

12 12 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma 4.1. KUNNALLINEN PÄIVÄHOITO PÄIVÄKODIT Kauhajoella on kolme kunnallista päiväkotia. Päiväkodin hoito- ja kasvatushenkilöstö koostuu lastentarhanopettajista ja lastenhoitajista, joilla on ammatillisesti paras varhaiskasvatuksen asiantuntijuus ja alle kouluikäisten lasten pedagoginen osaaminen. Päivähoitoasetuksen mukaan yhtä kasvatushenkilöä kohden lapsiryhmässä voi olla neljä alle 3-vuotiasta tai seitsemän yli 3-vuotiasta lasta. Päiväkotien kasvatushenkilöstön ammattitaitoa pidetään yllä jatkuvalla koulutuksella, sillä heitä koskee laki sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutusvelvoitteesta. Kauhajoen päiväkodeissa toteutetaan 6-vuotiaille lapsille tarkoitettua perusopetuslain mukaista esiopetusta sekä kuntouttavaa varhaiskasvatusta tukea tarvitseville lapsille. Varhaiskasvatuksen tukimuodoista kerrotaan tarkemmin kappaleessa 7. PERHEPÄIVÄHOITO Eri puolilla Kauhajokea toimii 45 omassa kodissaan työskentelevää kunnallista perhepäivähoitajaa. Ryhmäperhepäiväkoteja on yhteensä 7, joista yhdessä toteutetaan vuoropäivähoitoa. Perhepäivähoito on kodinomaista, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa, jossa korostuvat perushoito ja leikki. Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäiväkodissa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Yksi perhepäivähoitaja saa hoitaa neljää kokopäiväistä alle kouluikäistä lasta samanaikaisesti, ja lisäksi yhtä esikoululaista tai ekaluokkalaista osapäiväisesti. Kauhajoen perhepäivähoitajista osa on suorittanut perhepäivähoitajien ammattitutkinnon ja osalla on suoritettuna perhepäivähoitajan kurssi. Perhepäivähoitajan tulee osallistua jatkuvaan työnantajan järjestämään täydennyskoulutukseen. Omassa kodissaan työskentelevä perhepäivähoitaja Omassa kodissaan työskentelevä perhepäivähoitaja on työsuhteessa kuntaan. Päivähoidon alueohjaaja valvoo ja ohjaa perhepäivähoitajan työtä. Perhepäivähoitajan työskentely omassa kodissa edellyttää myös kodin järjestämistä työympäristöksi. Päivähoitolaissa edellytetään, että päivähoitopaikan tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan lapselle sekä lapsen hoidolle ja kasvatukselle sopiva. Sopivuus ja kodin olosuhteet arvioidaan kotikäynnin yhteydessä, jonka suorittaa päivähoidon alueohjaaja.

13 13 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen kotona tapahtuva hoito / kolmiperhepäivähoito Perhepäivähoito voi tapahtua myös lapsen kotona (esim. jos perheessä on neljä alle kouluikäistä lasta) tai 2-3 perheen kodeissa vuorotellen eli ns. kolmiperhepäivähoitona. Kunta palkkaa näille perheille yhteisen perhepäivähoitajan. Ryhmäperhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoito on kunnan osoittamissa kodinomaisissa tiloissa toteutettava päivähoitomuoto, jossa kaksi perhepäivähoitajaa voi hoitaa yhdessä 8 lasta ja kahta osapäiväistä esikoululaista tai ekaluokkalaista. Erityisistä syistä ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen voi ryhmäperhepäivähoidossa myös kolme hoitajaa hoitaa samanaikaisesti enintään 12 lasta. Mikäli ryhmässä työskentelee kolme hoitajaa, on yhdellä heistä oltava lähihoitajan tai vastaava koulutus. Kauhajoella ryhmäperhepäiväkodit ovat pääsääntöisesti kahden perhepäivähoitajan ryhmiä, joissa tarvittaessa voi olla myös tukea tarvitsevan lapsen avustaja. VUOROPÄIVÄHOITO Vuoropäivähoidolla tarkoitetaan päivähoitoa, jota tarjotaan myös iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Vuoropäivähoitoon on oikeus vain niillä lapsilla, joiden vuorohoidon tarve perustuu molempien vanhempien tai ainoan vanhemman vuorotyöhön tai ammatilliseen opiskeluun. Kauhajoella vuoropäivähoitoa toteutetaan ryhmäperhepäiväkodissa. Hoitoajoista riippumatta lapsille tarjotaan turvallista ja laadukasta toimintaa. Vuoropäivähoitoyksikössä noudatetaan ns. yörauhaa klo välisenä aikana. Tänä aikana lapsia ei tuoda tai haeta hoidosta vaan kaikille lapsille taataan kasvun ja kehityksen kannalta rauhallinen, riittävän pitkä ja keskeytymätön yöuni. Vuorohoitoyksikkö palvelee myös niitä lapsia, jotka käyttävät muuta päivähoitomuotoa, mutta tarvitsevat viikonloppuhoitoa satunnaisesti. Unikoulu Vuoropäivähoitoyksikön unikoulupalvelu on tarkoitettu perheille, joissa pieni lapsi valvoo ja heräilee öisin tai lapsella on nukahtamisvaikeuksia ja siitä syystä koko perheen yöuni vaikeutuu. Kauhajoella unikoulupalvelun tarpeen arvioi terveydenhoitaja, joka tekee perheelle suosituksen omalla paikkakunnalla toteutettavasta unikoulusta. Unikoulua toteutetaan vähintään kolmena yönä peräkkäin. Unikoululla on tuettu monen perheen arkea ja saavutettu hyviä tuloksia Sosiaalipäivystysyksikkö lapsille Vuorohoitoyksikkö toimii myös Kauhajoen lapsille äkillisenä sijoituspaikkana sosiaalipäivystystilanteissa. Tällainen sijoitus on yleensä tilapäinen ja lyhytaikainen (1-3 pv).

14 14 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma 4.2. YKSITYINEN PÄIVÄHOITO Kauhajoella toimii kaksi yksityistä päiväkotia ja viisi yksityistä perhepäivähoitajaa. Mikäli perhe valitsee hoitopaikan kaupungin hyväksymältä ja valvomalta yksityisen palvelun tuottajalta, Kauhajoki maksaa lakisääteisen yksityisen hoidon tuen lisäksi vapaaehtoista kaupunkilisää. Yksityisen hoidon tukea haetaan Kelan Kauhajoen paikallistoimistosta ja kaupunkilisää kaupungin päivähoitotoimistosta. Yksityiset perhepäivähoitajat noudattavat Kauhajoen perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaa. Yksityiset päiväkodit ovat laatineet omat varhaiskasvatussuunnitelmat Kauhajoen kaupungin vasun henkeä noudattaen ESIOPETUS Kauhajoella esiopetustoiminta toteutuu ihanteellisissa olosuhteissa niin perusturvaja sivistysosaston sekä yksityisten palvelujen tuottajien toteuttamana: ryhmät koostuvat ainoastaan esiopetusikäisistä lapsista ja heidän opettajinaan toimivat varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen pätevöityneet työntekijät. Esioppilailla on mahdollisuus erityisopettajan ja terveydenhoitajan palveluihin, mikä on erityisen hyvä ratkaisu oppimisvaikeuksien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Kauhajoella esiopetusta annetaan yhteistyössä perusturvan ja sivistystoimen kanssa siten että hallinnollisesti esiopetus kuuluu sivistystoimen vastuualueelle. Esiopetus on osa varhaiskasvatusta. Lapsi osallistuu esiopetukseen vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Esiopetusmahdollisuus tarjotaan myös pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin otetuille, eli he tulevat esiopetukseen viisivuotiaina. Myös koululykkäyksen saaneet lapset saavat esiopetusta oppivelvollisuuden alkamisvuonna. Esiopetusta toteutetaan perusopetuslain mukaisesti. Esiopetus kuuluu opetusministeriön toimivaltaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Silloin kuin esiopetusta järjestetään päivähoitopaikassa, esiopetukseen sovelletaan täydentävänä myös päivähoidon lainsäädäntöä. Kunnilla on velvollisuus järjestää maksutonta esiopetusta kaikille esiopetusikäisille lapsille vähintään 700 tuntia vuodessa. Vanhemmat valitsevat osallistuuko lapsi esiopetukseen. Kauhajoella esiopetukseen osallistuu ikäluokasta noin 98 %. Kauhajoen esiopetuksen tavoitteet ja sisältö on määritelty Kauhajoen esiopetussuunnitelmassa.

15 15 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma 4.4. AVOIN VARHAISKASVATUS Kunnan avoin varhaiskasvatustoiminta Kauhajoen kaupungilla ei tällä hetkellä ole varsinaista avointa varhaiskasvatustoimintaa, mutta perheillä on mahdollisuus saada lapsi päivähoitoon muutamaksi päiväksi viikossa. Kauhajoella on työryhmä, joka suunnittelee avointa varhaiskasvatuspalvelua, jolla pyritään tukemaan sekä lapsen että koko perheen hyvinvointia. Seurakunnan avoin varhaiskasvatustoiminta Kauhajoen seurakunnan lapsityö järjestää maksutonta kerhotoimintaa lapsille ja perheille. Lisäksi järjestetään retkiä ja juhlia, jotka ovat kaikille avoimia. Toiminta pohjautuu varhaiskasvatuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin ja perustana on kristillinen käsitys jokaisen ihmisen ainutlaatuisuudesta ja arvosta. Työntekijät ovat kasvatuksen ammattilaisia. PÄIVÄKERHOT 4-5 vuotiaille toimivat eri kylillä ja keskusta-alueen kerhopisteissä. Kerhot kokoontuvat 1-2 kertaa viikossa 2,5 tuntia kerrallaan. Ilmoittautuminen syksyn kerhoihin tapahtuu huhtikuulla. PERHEKERHOT, ÄITI-LAPSIPIIRIT ja AVOIN PÄIVÄKERHO toimivat yhteisinä lapsille ja aikuisille. Kokoontumisissa korostuvat pienten lasten vanhempien yhdessäolo ja vertaistuki. Lapset voivat opetella ryhmä- ja vuorovaikutustaitoja turvallisissa puitteissa. Ennakkoilmoittautumista toimintaan ei tarvita. Lisätietoja: Järjestöjen avoin varhaiskasvatustoiminta Kauhajoella eri järjestöt, yhdistykset ja seurat tuottavat lapsiperheille monenlaisia varhaiskasvatuspalveluita. Esimerkiksi kerhot, leirit ja perhekahvilat tarjoavat virikkeitä ja sosiaalisia kontakteja sekä lapsille että vanhemmille LASTEN HOIDON TUKI Kotihoidon tuki Lasten kotihoidon tukea voi hakea perhe, jonka alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Lasta voi hoitaa jompikumpi vanhemmista tai esim. sukulainen tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Kotihoidon tukea maksetaan myös perheen muista alle kouluikäisistä lapsista, jotka hoidetaan samalla tavalla.

16 16 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma Yksityisen hoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tukea voi hakea perhe, jolla on alle kouluikäinen lapsi, joka ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Tukea maksetaan myös perheen muista alle kouluikäisistä lapsista, jotka hoidetaan samalla tavalla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvista lapsista myönnetään yksityisen hoidon tukea sen vuoden heinäkuun loppuun, jolloin lapsi täyttää 7 vuotta. Kauhajoella yksityisen hoidon tuen lisäksi maksetaan myös kaupunkilisää, jota voi hakea kaupungin päivähoitotoimistosta. Lasten hoidon tukea haetaan Kelalta. Lisätietoja: KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄKERHOTOIMINTA Kauhajoella koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta järjestetään sivistysosaston toimesta. Kerhotoimintaa järjestetään ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. Kerhotoiminnan lähtökohtana on tarjota turvallinen kasvuympäristö lapselle ennen ja jälkeen koulupäivän. Sen tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä, luoda perustaa hyville vapaa-ajanviettotavoille ja auttaa perheitä kasvatustehtävän toteutumisessa. Lisäksi toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksin oloon. Koulujen yhteydessä toimivista kerhoista saa lisätietoa kouluilta tai sivistysosastolta kaupungintalolta.

17 17 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma 4.7. VARHAISKASVATUKSEN PALVELUPROSESSI LAPSEN HUOLTAJAT HAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN PÄÄTÖSTEN VASTAANOTTAMINEN KASVATUSKUMPPANUUS ASIAKASPALAUTE OHJAUS JA TIEDOTTAMINEN - ESITTEET ERI PISTEISSÄ - PUHELINOHJAUS - WWW-SIVUT - LEHTI-ILMOITUKSET PALVELUN HAKEMINEN JA PALVELUPÄÄTÖKSET - HAKEMUSTEN KÄSITTELY - LASTEN VALINTA - TIEDOTTAMINEN VARHAIS- KASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN - VASUT - ESIOPETUSSUUNNITELMA - LAPSEN VASU - KASVATUSKUMPPANUUS - VARHAINEN JA ERITYINEN TUKI ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN - ASIAKASTYYTYVÄISYYS- KYSELYT - LAPSEN VASUJEN ARVIOINTI VARHAISKASVATUKSEN HALLINTO VARHAISKASVATUSYKSIKÖT ORGANISAATIO Varhaiskasvatusprosessissa on asiakkaana sekä huoltajat että lapsi. Palvelua tarjotaan lapsen edun ja perheen tarpeiden mukaisesti. Varhaiskasvatustoiminta toteutetaan yhteistyössä vanhempien kanssa noudattaen toimintaa ohjaavia varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmia (VASU, EOPS). Varhaiskasvatuspalvelujärjestelmää ja -toimintaa kehitetään asiakaspalautteen perusteella.

18 18 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma 5. VARHAISKASVATUKSEN ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Varhaiskasvatuspalvelut järjestetään lapsen edun ja perheen tarpeiden mukaisesti vanhempien ja kasvattajien välisen hyvän kasvatuskumppanuuden hengessä, turvallisessa ja avoimessa toimintaympäristössä. V A N H E M M A T TURVALLINEN JA AVOIN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KASVATUS- KUMPPANUUS K A S V A T T A J A T Kauhajoen varhaiskasvatuksen tärkein arvo on lapsen etu, jonka perustana on kasvattajien ja vanhempien kumppanuus. Toimintaympäristöllä voidaan vaikuttaa suuresti lapsen edun ja hyvinvoinnin toteutumiseen, joten se on nostettu yhdeksi laajoista arvoista.

19 19 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatuksessa sitoudutaan kunnioittamaan jokaisen lapsen ainutlaatuisuutta. Suhtautumalla myönteisesti lapseen, lapsi oppii katsomaan itseään kauniisti ja arvostavasti. Varhaiskasvatuksessa luodaan edellytyksiä ottaa muita huomioon ja hyväksyä erilaisuutta. Kasvattaja luo lapselle mahdollisuuksia ja riittävän turvan omatoimisuuden kehittymiseen. Toiminta-ajatuksen ja arvojen lähtökohtana on, että - lapsi on tunteva, toimiva ja kehittyvä yksilö. - lapsi oppii ja kehittyy turvallisessa ja terveellisessä ympäristössä vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten sekä muun ympäristön kanssa. - lapsella on oikeus turvallisiin ja lasta kunnioittaviin ihmissuhteisiin. - lapselle merkitykselliset kokemukset, arkipäivätoiminnot ja leikki muodostavat pohjan lapsilähtöiselle toiminnalle. Lapsilähtöisessä kasvatuksessa yhdistetään lapsen omaaloitteisuus ja yksilöllisyys aikuisen vuorovaikutteiseen, tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen toimintaan. - lasta kohdellaan tasa-arvoisesti tuen tarpeesta, omasta kulttuurista, äidinkielestä ja uskonnosta/katsomuksesta riippumatta. - kasvattajien ammattitaito yhdistetään vanhempien tietoon ja tuntemukseen lapsestaan. - lasta ja hänen perheensä arvomaailmaa kunnioitetaan. Perheen elämäntilanteet ja tarpeet huomioidaan lapsen elämään vaikuttavina tekijöinä. Varhaiskasvatuksen arvopohja ohjaa koko varhaiskasvatuksen toimintatapaa ja - kulttuuria - kasvatustilanteissa - työyksiköissä - koko organisaatiossa - vanhempien kanssa toimiessa - yhteistyökumppaneiden kanssa toimiessa

20 20 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma 6. VARHAISKASVATUSTOIMINTA LAPSEN TAPA TOIMIA LEIKKIMINEN LIIKKUMINEN TUTKIMINEN TAITEELLINEN ILMAISEMINEN JA KOKEMINEN KIELI JA VUOROVAIKUTUS TOIMINNAN SISÄLLÖT MATEMAATTINEN LUONNONTIETEELLINEN LÄHIYMPÄRISTÖN MENNEISYYS JA NYKYAIKA ESTEETTINEN EETTINEN ELI IHMISYYTEEN KASVAMINEN USKONNOLLIS- KATSOMUKSELLINEN PERUSHOITO 6.1. PERUSHOITO Perushoitotilanteet ja arkirutiinit ovat oivallisia oppimis- ja kasvatustapahtumia. Kasvattaja ohjaa lapsen havaintoja, opettaa toimintatapoja sekä kuvailee ja selittää toimintaa ja tapahtumia. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys sitä suuremman osan perushoito muodostaa lapsen päivittäisistä toiminnoista. Perushoidossa toteutuvat kielen ja vuorovaikutuksen merkitys, toiminnan sisällöt sekä lapsen oppiminen.

21 21 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma 6.2. LAPSEN TAPA TOIMIA Varhaiskasvatusikäiselle lapselle ominaisia tapoja toimia ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä kokeminen ja ilmaiseminen. Nämä tavat otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä varhaiskasvatusympäristön luomisessa. Ne ohjaavat myös kasvattajayhteisön tapaa toimia lapsen kanssa. Lapselle ominaisissa tavoissa toimia toteutuu kielen merkitys, toiminnan sisällöt ja lapsen oppiminen KIELI JA VUOROVAIKUTUS Kielellisen kehityksen merkitys on suuri lapsen vuorovaikutus-, ajattelu- ja oppimistaitojen kehittymisessä. Lapsi rakentaa kielen avulla kuvaa ympäröivästä maailmasta ja paikastaan siinä. Kasvattajan tulee tuntea lapsen kielelliset kehitysvaiheet sekä yksilölliset tavat kommunikoida tukeakseen ja rohkaistakseen lasta vuorovaikutukseen. Leikillä, sadulla, riimittelyllä ja sanaleikillä on erityinen asema kielen kehittymiselle TOIMINNAN SISÄLLÖT Varhaiskasvatustoiminnan sisällöistä kasvattajat tekevät valintoja siten, että lapsi saa mahdollisuuden tutustua ikä- ja kehitystasolleen sopivalla tavalla eri aihealueisiin. Toiminnan sisältöjen avulla kasvattaja pyrkii tietoisesti turvaamaan lapselle maailmasta syntyvän kuvan monipuolisena, eheänä ja kokonaisvaltaisena. Toiminnan sisällöt toteutuvat arjessa perushoidon, leikin ja muun toiminnan kautta. Varhaiskasvatustoiminnan sisällöt ovat suuntautumistapoja eli orientaatioita, joista edetään esiopetuksen sisältöalueisiin ja perusopetuksen oppiaineisiin.

22 22 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma 7. VANHEMPIEN OSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA 7.1. KASVATUSKUMPPANUUS Lapsella on oikeus siihen, että vanhemmat ja kasvattajat tietoisesti sitoutuvat toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi. Tasavertaisen kasvatuskumppanuuden perusta on avoin vuorovaikutus, keskinäinen luottamus ja toistensa kunnioittaminen. Kasvatuskumppanuus on jatkuvaa yhteistyötä lapsen ja perheen arjessa. Sekä vanhemmat että kasvattajat ovat asiantuntijoita lapsen kasvatuksessa. Vanhemmilla on paras tieto ja tuntemus omasta lapsestaan omassa ympäristössään. Kasvattajilla on ammattinsa kautta tietoisuus lasten kasvatuksesta ja kehityksestä. Vanhemmilla on lastensa esisijainen kasvatusoikeus ja vastuu. Varhaiskasvatuspalvelut tukevat lapsen kotikasvatusta. Molempien osaamista tarvitaan, jotta voidaan parhaalla mahdollisella tavalla toimia lapsen hyväksi. Kasvattajilla on ensisijainen vastuu luoda edellytykset kasvatuskumppanuudelle sekä edistää vanhempien keskinäisen yhteistyön muotoja ja tapoja. Vanhemmille annetaan mahdollisuus vaikuttaa oman päivähoitoyksikön varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toimintaan ja arviointiin. Kasvatuskumppanuutta edistetään mm. järjestämällä erilaisia koulutuksia ja tilaisuuksia vanhemmille ja kasvattajille. Kasvatuskumppanuuden tavoitteet: 1. Toimitaan lapsen parhaaksi 2. Käydään kasvatuskeskusteluja: - vanhempien ja kasvattajien kesken - vanhempien kesken - kasvattajien kesken 3. Tunnistetaan lapsen tuen tarve ja luodaan yhteinen toimintasuunnitelma lapsen kehityksen tukemiseksi 7.2. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Kauhajoen kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa laaditaan jokaiselle palvelujen piirissä olevalle lapselle lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma (=LAPSEN VASU). Suunnitelman laatiminen käynnistyy päivähoidossa kasvattajan aloitteesta ja se

23 23 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma tehdään yhteistyössä vanhempien kanssa. LAPSEN VASUUN liittyvät luottamukselliset kasvatuskeskustelut käydään hoitosuhteen alussa yleensä lapsen kotona ja jatkossa kasvatuskeskusteluja käydään säännöllisesti joko lasten kotona, päivähoitopaikassa tai muussa sovitussa paikassa. Lapsen suunnitelmassa otetaan huomioon lapsen kokemukset, tämän hetken tarpeet ja tulevaisuuden näkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet ja lapsen yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet. LAPSEN VASUN laatimisen yhteydessä käydyissä kasvatuskeskusteluissa kuunnellaan ja huomioidaan vanhempien toiveet, odotukset ja mahdolliset pelot. Keskusteluissa vanhempien kanssa kiinnitetään erityistä huomiota lapsen kehitystä vahvistaviin myönteisiin puoliin. Lapsen hyvinvointiin liittyvät huolen aiheet ja ongelmat tuodaan esille mahdollisimman konkreettisina ja niihin haetaan ratkaisua yhdessä vanhempien kanssa. LAPSEN VASUUN sisältyy myös lapsen tuen tarpeen määrittely ja järjestäminen. Tämä osa LAPSEN VASUA muodostaa päivähoitolain tarkoittaman kuntoutussuunnitelman erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle. Suunnitelmassa kuvataan, miten lapsen yksilöllinen ohjaus ja varhaiskasvatus sovitetaan yhteen ja mitä muutoksia toiminnassa ja ympäristössä toteutetaan. Eri tahoilla lapselle laaditut kasvatus-, kuntoutus- ja lapsen esiopetuksen suunnitelmat sovitetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. LAPSEN VASUN toteutumista arvioidaan ja uusia kehitys- ja kasvatustavoitteita laaditaan vähintään kerran vuodessa. Kasvunkansio Päivähoitoyksiköissä kootaan jokaiselle lapselle kasvunkansio, joka on hyvä työväline lapsen kehityksen seurantaan ja arviointiin pitkällä aikavälillä. Kansioon kerätään lapselle merkittävät sekä aikuisen näkökulmasta osaamisen taitoa kuvaavat tuotokset. Päivähoidon päättyessä kansio jää muistoksi lapselle. Kasvunkansio toimii tiedon välittäjänä esim. hoitopaikan vaihtuessa, neuvolassa ja alkuopetuksessa. Halutessaan vanhemmat voivat osallistua kansion kokoamiseen liittämällä siihen kuvauksia lapsestaan kotiympäristössä. Ei ole oikeaa eikä väärää tapaa tehdä kansiota, kansion sisältö on lapsen näköinen.

24 24 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma 8. LAPSEN KASVUN JA KEHITYKSEN TUKEMINEN Jokainen lapsi voi joskus tarvita tukea kehityksensä eri vaiheissa. Tarve voi johtua monista eri syistä ja se voi kestää eripituisia aikoja. Tuen tarve voi ilmetä tai se voidaan havaita jo ennen varhaiskasvatuspalvelun piiriin tulemista tai sen aikana. Kauhajoella lapsen tarvitsemat tukitoimet järjestetään mahdollisimman pitkälle siinä päivähoitopaikassa, jossa lapsi on hoidossa. Tukea tarvitaan että lapsi voisi leikkiä, liikkua, jutella ja saada kavereita sekä oppia, kasvaa ja kehittyä fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla jos lapsen kasvuolot vaarantuvat tai ne eivät tue hänen terveyttään tai kehitystään vanhemmuuden vahvistamiseen Kauhajoella varhaiskasvatuksen tukitoimet jaetaan kolmeen eri tasoon: pedagogiseen, varhaiseen ja erityiseen tukeen. Näiden tasojen sisällä tehdään tiivistä moniammatillista yhteistyötä. ERITYINEN TUKI - ERITYIS- PEDEGOGINEN OSAAMINEN ELTO ERITYISOPETUS LASTEN KUNTOUTUS ERITYISNEUVOLA SILMU ERIKOISSAIRAANHOITO MUUT TUKI- PALVELUT VARHAINEN TUKI - PEDAGOGINEN KUNTOUTUS PEDAGOGI- NEN PERUSTA KASVATUSTOIMINNAN MUKAUTTAMINEN KUNTOUTUKSELLISTEN ELEMENTTIEN KÄYTTÖ KUMPPANUUDEN VAHVISTAMINEN ERITYISLASTENTARHANOPETTAJAN (ELTON) PALVELUT VARHAISKASVATUKSEN VERKOSTOTYÖRYHMÄ VARHAISKASVATUKSEN PERUSTEHTÄVÄT JA PEDAGOGINEN OSAAMINEN LAPSEN KEHITYKSEN TUNTEMUS PERHE- NEUVOLA TERAPIAT KUNTOUTUS- OHJAUS PERHETYÖ LASTEN- SUOJELU JNE. TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN - VANHEMMAT - KASVATTAJAT - LASTENNEUVOLAN TERVEYDENHOITAJAT Kaavio tuen rakentumisesta.

25 25 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma 8.1. TUEN TARPEEN TUNNISTAMINEN Lapsen tuen tarpeen tunnistajana ovat usein lapsen vanhemmat, jotka ovat huolissaan lapsen kehityksestä. Hyvin usein myös lastenneuvolan terveydenhoitajat tai päivähoitoyksikön kasvattajat havaitsevat lapsen tuen tarpeen ja ottavat asiaan liittyvän huolen puheeksi vanhempien kanssa. Periaatteena on, että lapsen tuen tarvetta arvioidaan alusta asti lapsen vanhempien kanssa yhdessä kasvatuskumppanuuden hengessä. Arvioinnissa huomioidaan lapsen tuen tarve erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa, ja lapsesta pyritään muodostamaan monipuolinen kokonaiskuva. Kauhajoella varhaiskasvatuksen tukitoimet aloitetaan heti, kun tuen tarve on yhdessä vanhempien, kasvattajien, lastenneuvolan terveydenhoitajien ja erityislastentarhanopettajan tai erityisopettajan kanssa havaittu ja tuen tarve on määritelty. Tavoitteena on estää tuen tarpeen kasautumista ja kuntoutuksen viivästymistä. Tarvittaessa lapsi ohjataan tutkimuksiin ja sitä kautta saadaan tarkoituksenmukaisen asiantuntijatahon lausunto ja tukitoimet. Varhaiskasvatuspalveluihin tulevista lapsista osalla on jo asiantuntijan arvioima tuen tarve ja määritellyt tukitoimet. Vanhempien kanssa on silloinkin uudelleen arvioitava lapsen tuen tarvetta ja tuen järjestämistä muuttuneissa olosuhteissa PEDAGOGINEN PERUSTA Pedagogisen perustan tasolla lapsen kasvun ja kehityksen tukitoimena on päivähoitoyksikköön sijoittuminen. Osa tuen tarpeessa olevista lapsista saa kehitykseensä tarvittavan tuen varhaiskasvattajien hyvästä pedagogisesta eli kasvatuksellisesta osaamisesta, päivähoitoyksikön struktuurista ja kehitystasoa tukevasta ympäristöstä sekä toimivasta kasvatuskumppanuudesta. Pedagogisen perustan tasolla myös vertaisryhmällä ja sosiaalisella ympäristöllä on merkittävä vaikutus lapsen kehittymiseen. Kasvattajien ammatillisuutta ja lapsen kehityksen tuntemusta ylläpidetään ja vahvistetaan jatkuvalla täydennyskoulutuksella VARHAINEN TUKI Varhainen tuki tarkoittaa lapsen varhaisvuosina tapahtuvaa tukemista ja mahdollisimman varhain käynnistyviä tukitoimia. Varhainen tuki on osa varhaiskasvattajan perustehtävää.

26 26 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma Varhaisen tuen tasolla ympäristöä ja toimintaa mukautetaan lapsen tarpeiden mukaisesti. Varhaiskasvatuksen kuntouttavia elementtejä käytetään suunnitelmallisesti lapsen hyväksi. Tuki järjestetään osaksi arkea lapsen kiinnostusta ja toimintaa seuraten. Tarkoitus on hyödyntää moniammatillista osaamista lapsen parhaaksi yhdessä vanhempien kanssa. Tukitoimet otetaan päivähoitoyksikössä käyttöön välittömästi tuen tarpeen ilmetessä. Arvioinnissa käytetään hyväksi perheneuvolaa ja Kauhajoen varhaiskasvatusyksiköissä toimivia erityisen tuen ammattilaisia kuten erityislastentarhanopettajan, erityisopettajan (esioppilaan kohdalla) ja kehitysviiveisten lasten kuntoutusohjaajan palveluja. Varhaisen tuen tukitoimet: 1. Kasvatuskumppanuuden vahvistaminen Kasvatuskumppanuuden yhtenä tavoitteena on tunnistaa lapsen varhaisen tuen tarve ja luoda toimintasuunnitelma lapsen kehityksen tukemiseksi. Kasvatuskeskustelut Vanhempien vertaisryhmät Kasvattajien vertaisryhmät, moniammatilliset työryhmät sekä koulutus 2. Ympäristön mukauttaminen Fyysisen ympäristön mukauttaminen lapsen tarpeiden mukaisesti Esim. liikuntaesteiden poistaminen, visuaalisen tai auditiivisen hahmottamisen helpottaminen ja erilaisten toimintaryhmien mahdollistaminen Ryhmäkoon pienentäminen siten, että tukea tarvitseva lapsi sijoitetaan kahden lapsen paikalle Avustaja/ryhmäavustaja 3. Kasvatustoiminnan mukauttaminen Eriyttäminen Toiminnan sisältöjen ja muotojen mukauttaminen Perustaitojen harjaannuttaminen Itsetunnon vahvistaminen

27 27 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma 4. Kuntouttavien elementtien vahvistaminen Struktuuri eli rakenne Lapsen mahdollisuuksia ennakoida toimintaa ja hänen käyttäytymiseensä kohdistuvia odotuksia tuetaan vahvistamalla hänen ympäristönsä struktuuria. Struktuuri käsitetään ajan, paikan, ihmisten ja toiminnan säännöllisyytenä, pysyvyytenä ja jäsentyneisyytenä. Lasten keskinäinen sekä kasvattajien ja lasten välinen toimiva vuorovaikutus Lapsen oman toiminnan ohjaus Lasta opastetaan ajattelemaan ja tekemään päätöksiä. Hänelle opetetaan toimintaa helpottavia tottumuksia ja päivittäisiin toimiin liittyviä taitoja. Lasta ohjataan asettamaan tavoitteita, myös osatavoitteita, ja tunnistamaan omaa osaamistaan ja onnistumistaan. Ryhmätoiminta Lasten keskinäinen vertaistoiminta ja leikki mahdollistetaan ja niitä tuetaan. Lasta ohjataan tietoisesti tunnistamaan ja hallitsemaan sosiaalisen käyttäytymisen perustaitoja. Häntä tuetaan ryhmän sääntöjen ja tapojen omaksumisessa. Kehityksen osa-alueiden tukeminen Lapsen yksittäisten kehityksen osa-alueiden, sosiaalisen, emotionaalisen, kielellisen, kognitiivisen ja motorisen kehityksen tukeminen liitetään luontevasti muuhun toimintaan tavoitteiden suuntaisesti. Osa-alueita tuetaan kasvatuksen menetelmien ja sisältöjen valinnalla ERITYINEN TUKI Erityisen tuen tarve voi näkyä kehityksen eri osa-alueilla (kts. edellinen kappale). Myös kasvuolot saattavat aiheuttaa erityisen tuen tarvetta. Tarve voi olla lyhyt tai pitkäaikaista. Erityisen tuen tarpeen arviointi ja suunnittelu edellyttävät lapsen kehityksen ja pedagogisen toiminnan tuntemusta. Lisäksi tarvitaan erityisen ohjauksen ja opetuksen menetelmien tuntemista sekä erityisosaamista kytkettäessä eri asiantuntijatahojen tukipalveluita varhaiskasvatukseen. Erityisosaamista kasvattajayhteisöön voivat tuoda ryhmässä työskentelevät tai kiertävät erityislastentarhanopettajat sekä muut erityistyöntekijät.

28 28 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma Erityisen tuen järjestämiseksi lapselle on vanhempien ja kasvattajien välinen yhteistyö ensisijaisen tärkeää. Puhutaan kasvatuskumppanuudesta, joka perustuu jaettuun asiantuntijuuteen. Yksilölliset suunnitelmat Lapsen kuuluessa pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, hänelle tulee laatia henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (= HOJKS). Tällöin lapsella on oikeus osallistua vapaaehtoiseen varhennettuun esiopetukseen 5- vuotiaana, jolloin hän saa erityisopetusta. Lapselle, joka ei kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin laaditaan esiopetuksessa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (= LAPSEN VASU) TUKIPALVELUT Lapsen oikeus tasavertaisuuteen on varhaiskasvatuksen yksi tärkeimmistä periaatteista. Lapsi tulee aina ensisijaisesti nähdä lapsena, ei tuen tarvitsijana tai kuntoutuksen kohteena. Jokaisen lapsen tulisi saada tarvitsemansa tuki. Jollekin lapselle pelkkä päivähoito on kuntoutuksellista. Kauhajoella erityispäivähoito on integroitu muihin varhaiskasvatuspalveluihin. Usein erityistä tukea tarvitseva lapsi saa myös eri palveluntuottajien tukipalveluja. Kuntoutusohjaus on lapsen varhaiskuntoutusta sekä perheen tukemista lapsen kasvussa ja kehityksessä. Se on yksilöllisesti suunniteltua tavoitteellista toimintaa, yhteistyössä vanhempien sekä lasta hoitavien ja kuntouttavien tahojen kanssa. Terapiat antavat erilaista lääkinnällistä kuntoutusta. Niiden tavoitteena on tukea lapsen kokonaiskehitystä. Kauhajoella toimivia terapioita ovat toimintaterapia fysioterapia musiikkiterapia puheterapia ratsastusterapia psykoterapia

29 29 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma Erityislastentarhanopettaja (ELTO) toimii lapsiryhmissä erityisopettajana, päiväkodin/päiväkotien yhteisenä erityisopettajana tai alueen tai kunnan konsultoivana erityisopettajana. Päivähoidossa hän toimii erityiskasvatuksen erityisasiantuntijana. Suupohjan alueella toimii varhaisen ja erityisen tuen kehittämishanke, HELMINAUHA ajalla Projektin yhtenä tavoitteena on saada Kauhajoelle oma erityislastentarhanopettaja. Erityisopetus tukee pidennettyä oppivelvollisuutta suorittavan lapsen kasvua ja kehitystä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tarpeiden mukainen toiminta suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä yhdessä vanhempien ja eri kuntouttavien tahojen kanssa. Eri tahojen määrittelemät tavoitteet ja menetelmät nivotaan toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, ja samalla selkiytetään niiden vastuut. Avustajat ovat lapsen arjen toiminnan tukijoita. Päivähoitoyksiköissä lapsella on tarpeen mukaan joko henkilökohtainen tai ryhmäavustaja. Perhetyö on moniammatillista yhteistyötä lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Lastensuojelu jakautuu ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, avohuollon palveluihin ja tukitoimenpiteisiin, huostaanottoon ja sijaishuoltoon. 9. VARHAISKASVATUKSEN YHTEISTYÖTAHOT 9.1. MONIAMMATILLINEN VERKOSTOYHTEISTYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KANSSA Varhaiskasvatuksen yhteistyön ensisijaiset toteuttajat ovat lapsen vanhemmat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö. Yhteistyö lastenneuvolan sekä sosiaalitoimen perhetyön ja lastensuojelun kanssa toteutetaan lapsen ja perheen tarpeen mukaan. Moniammatillinen verkostoyhteistyö tarkoittaa lasta ja koko perhettä tukevan yhteistyöverkon kykyä ja mahdollisuuksia toimia niin, että kaikki siihen kuuluvat tahot pyrkisivät omista lähtökohdista käsin yhteiseen päämäärään, lapsen parhaaseen. Verkostoyhteistyön keskeisenä tavoitteena on varhainen puuttuminen ja varhainen tuki erilaisissa riskitilanteissa sekä taata lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi.

30 30 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma Yhteistyö lastenneuvolan kanssa Lastenneuvola on päivähoidon läheinen yhteistyökumppani. Käytännössä yhteistyö on lasta koskevan tiedon vaihtamista vanhempien suostumuksella. Neuvolan terveydenhoitaja on mukana varhaiskasvatuksen verkostotyöryhmässä sekä esioppilaan oppilashuoltoryhmässä. Terveydenhoitaja on myös asiantuntija, johon ollaan yhteydessä, kun tarvitaan ohjeita mm. lasten tartuntatautien ehkäisemisessä ja hoidossa. KEHU, viisivuotiaan lapsen kehityksen arviointi neuvolassa ja päiväkodissa Jokaiselle viisivuotiaalle lapselle tehdään kehityksen arviointi yhteistyössä päiväkodin ja neuvola kanssa. Päiväkodin lastentarhanopettajan tekemä arviointi koostuu tehtävistä lapsen kanssa sekä vanhempien ja kasvattajan täyttämistä haastattelu/havainnointilomakkeesta ja keskustelusta. Näistä tiedoista kootaan yhteenveto, joka huomioidaan lapsen viisivuotisneuvolan tarkastuksessa. Lapsille, jotka eivät ole päiväkodissa, Kehu tehdään neuvolassa. Kehun tavoitteena on löytää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ne lapset, jotka tarvitsevat tukea kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Päivähoidossa koottavaa KASVUNKANSIOta käytetään myös lapsen kehityksen arvioinnin välineenä yhteistyössä neuvolan kanssa. Kasvunkansion vanhemmat saavat päivähoidosta mukaansa jokaiselle lapsen neuvolakäynnille. Kasvunkansiosta kerrotaan tarkemmin kappaleessa 7.2. Varhaiskasvatuksen verkostotyöryhmä Kauhajoen varhaiskasvatusikäisten lasten kasvatuksen tueksi on perustettu verkostotyöryhmä, jossa on mukana lapsen kanssa työskentelevät henkilöt eri sektoreilta. Ryhmän kokoonkutsujana toimii erityislastentarhanopettaja ja perusryhmään kuuluvat edustajat seuraavista tahoista: - erityislastentarhanopettaja - päivähoidon alueohjaaja ja/tai lapsiryhmän kasvattaja - lastenneuvolan terveydenhoitaja - perhetyönohjaaja ja/tai perhetyöntekijä

31 31 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma - sosiaalityöntekijä - kehitysviiveisten lasten kuntoutusohjaaja Tarvittaessa ryhmään kutsutaan - lastenneuvolan lääkäri - psykologi - perheneuvolan edustaja - sekä muu lapsen ja perheen asioiden hoidon kannalta välttämätön henkilö Työryhmän toiminnan perustana on vanhemmuuden ja erilaisen ammatillisen osaamisen tunteminen ja kunnioittaminen sekä yhteiset arvot ja tavoitteet asiakastyössä. Työryhmän tehtävänä on kartoittaa lapsen ja perheen tuen tarve sekä sopia lasta ja perhettä koskevista palveluista. Pyritään löytämään oikeat palvelut mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja selkeytetään eri tahojen tehtävät ja vastuut. Näin vältytään päällekkäisistä toiminnoista ja sekä lasta että perhettä koskevat palvelut ovat johdonmukaisia. Verkostotyöryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa ja tarvittaessa useammin YHTEISTYÖ PERUSOPETUKSEN KANSSA Perusopetuksen kanssa yhteistyön keskeinen sisältö on yhteistyömuotojen ja rakenteiden luominen ja kehittäminen niin, että varmistetaan lapsen kasvatuksellinen ja opetuksellinen jatkumo. Varhaiskasvatus nähdään entistä selkeämmin osana elinikäistä oppimista. Ihminen on synnynnäisesti utelias ja haluaa oppia uutta vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Varhaiskasvatus-, esiopetusja perusopetussuunnitelmat on rakennettu johdonmukaiseksi jatkumoksi. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyössä keskeisessä asemassa on siirtymävaiheet, kun lapsi siirtyy päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen. Varhaiskasvattajalla on velvollisuus kertoa lapsen tulevan oppimisen järjestämisen kannalta tärkeät asiat vanhemmilta saadun luvan puitteissa. Näissä nivelvaiheissa käydään tarvittavat tiedonsiirtokeskustelut, joissa varhaiskasvatuksen kasvu- ja oppimishistoria (= Lapsen VASU) siirtyy turvaamaan lapsen myöhemmän yksilöllisen oppimisen. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyömuotoja on tarkemmin määritelty Kauhajoen kaupungin esiopetussuunnitelmassa.

32 32 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma Hallinnollinen yhteistyö Perusturvaosaston varhaiskasvatus- eli päivähoitopalvelut ja sivistysosaston esi- ja perusopetus tekevät kiinteää yhteistyötä asiakaslähtöisten palvelujen kehittämiseksi. Palvelurakenteiden kehittämistä toteutetaan mm. hallintokuntien yhteisellä Esiopetustyöryhmällä ja Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkko työryhmällä. Työryhmien tavoitteena on luoda rakenteet, jossa lapsiperheen palvelut toteutuvat järkevällä kaupungin resurssien käyttöönotolla huomioiden mahdollisimman hyvin lapsen etu ja perheen tarpeet MUUT YHTEISTYÖTAHOT Asiakirjassa mainittujen yhteistyötahojen lisäksi varhaiskasvatuksen muita keskeisiä yhteistyötahoja ovat - liikunta- ja vapaa-aikatoimi: mm. liikuntapaikat sekä yhteiset tilaisuudet lapsille ja perheille - kulttuuritoimi: mm. kirjastopalvelut, museot ja yhteiset tilaisuudet - Kauhajoen seurakunta: mm. päiväkerhotoiminta, lasten kirkkopyhät, yhteiset koulutukset - tekninen toimi: mm. leikkikenttien, päiväkotikiinteistöjen ja pihojen kunnossapito ja varustelu sekä muut tilapalvelut - oppilaitokset: mm. työssä oppiminen, koulutukset - seutukunnat: mm. yhteiset hankkeet, koulutukset, konsultaatiot - Pohjanmaan sosiaalialan osaamiskeskus SonetBotnia: varhaiskasvatuksen kehittäjäryhmä, maakunnallinen ja valtakunnallinen varhaiskasvatustieto

33 33 Kauhajoen varhaiskasvatussuunnitelma 10. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISTEN LASTEN VARHAIS- KASVATUS KAUHAJOELLA Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsella tarkoitetaan tässä maahanmuuttajataustaista, romani-, saamelais- tai viittomakielistä lasta. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen varhaiskasvatus toteutetaan samoissa varhaiskasvatusyksiköissä valtaväestön lasten kanssa. Lapsen osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee hänen mahdollisuuttaan luoda sosiaalisia kontakteja ja oppia valtaväestön kieltä luonnollisissa tilanteissa yhdessä muiden lasten ja kasvattajien kanssa. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lapsen varhaiskasvatuksessa noudatetaan yleisiä varhaiskasvatuksen tavoitteita huomioiden lapsen kulttuuritausta ja äidinkieli. Varhaiskasvattajien tulee perehtyä lapsen kulttuuriin, elämäntapoihin ja historiaan kasvatuskumppanuudessa vanhempien kanssa, mutta vastuu lapsen äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on kuitenkin ensisijaisesti perheellä. Perheen tapoja ja arvoja arvostetaan ja ne näkyvät mahdollisuuksien mukaan arkipäivän tilanteissa. Vanhempien kanssa tehtävässä lapsen vasussa sovitaan valtaväestön kielen ja kulttuurin opetuksesta sekä lapsen äidinkielen ja kulttuurin huomioimisesta. 11. VARHAISKASVATUSTOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Varhaiskasvatustoiminnan arvioinnin ja kehittämisen tavoitteena on turvata varhaiskasvatuksen laatu eri toimijoiden näkökulmasta. Arvioinnilla saadaan palautetta, jota hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tulosten pohjalta tehdään kehittämissuunnitelmia ja ohjataan kasvatusprosessia. Kauhajoella varhaiskasvatustoimintaa arvioidaan säännöllisesti sekä lapsen-, henkilöstön ja vanhempien näkökulmasta. Yksiköissä toteutettavan jatkuvan arvioinnin (toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi) sekä lapsen kasvun ja kehityksen arvioinnin (Lapsen vasu) lisäksi Kauhajoella suoritetaan kerran vuodessa asiakaspalautekysely vanhemmille päivähoito ja esiopetusjärjestelmän toimivuudesta tai päivähoito ja esiopetusyksikön toiminnasta. Arvioinnin apuna Kauhajoella on käytössä TAK (= tutki, arvioi ja kehitä) arviointijärjestelmä.